Toimintasuunnitelma KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmä hyv.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintasuunnitelma. www.länsi.fi/koko. 2.12.2010 KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmä hyv."

Transkriptio

1 HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO Toimintasuunnitelma 2011 KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmä hyv.

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA KOORDINOINTI, OHJAUS JA PÄÄTÖKSENTEKO KOORDINAATIO JA OHJAUS KOKO LÄNSI-UUSIMAAN TOIMINTARYHMÄ KOKO LÄNSI-UUSIMAAN OHJAUSRYHMÄ ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄT KÄRKITEEMAT HYVINVOIVA LÄNSI-UUSIMAA TEKNOLOGIA KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET PALVELUT VETOVOIMAA VIESTINNÄLLÄ IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN TULEVAISUUSFOORUMI JA ENNAKOINTITYÖ ALUEEN YHTEISEN YRITYSPALVELUKESKUKSEN KÄYNNISTÄMINEN YRITTÄJÄN NAVIGAATTORIN JA SEUDULLISTENYRITYSPALVELUJEN KEHITTÄMINEN RAKENNETYÖTTÖMYYS NEUVONTAPALVELU YRITYSTEN OMISTAJANVAIHDOSTILANTEISSA SEUDUN KAKSIKIELISYYS YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SUKUPUOLTEN VÄLISEN TASA-ARVON EDISTÄMINEN EKOLOGISESTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMINEN OSAAMINEN JA OPPIMINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN MAANKÄYTTÖ-, ASUMINEN-, LIIKENNE- JA ELINKEINOYHTEISTYÖ (MALE) KANSALLINEN VERKOSTOYHTEISTYÖ HYVINVOINTI INNOVAATIOYMPÄRISTÖT MATKAILU KULTTUURI VENÄJÄ-VERKOSTO MUU VERKOSTOITUMINEN TOIMENPITEET VUONNA 2011 KOOTUSTI SEURANTAKRITEERIT BUDJETTI / RAHOITUS... 21

3 2 1. Taustaa KOKO Länsi-Uusimaa ohjelma-asiakirjan linjausten mukaisesti alueella panostetaan klusteripohjaiseen elinkeinojen kehittämiseen keskittyen valittuihin Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa, Teknologia ja Käyttäjälähtöiset palvelut, luova talous -kärkiteemoihin. Tasapainoisten toimintamahdollisuuksien aikaansaamiseksi ja toimintaedellytysten parantamiseksi kehitetään seudullisia yrityspalveluita ja yritysneuvontaa, seudun vetovoimaa, pyritään työllisyyden ja osaavan työvoiman turvaamiseen sekä osallistutaan kansallisten teemaverkostojen työskentelyyn. Alueen kilpailukykyä ja elinkeinoelämää vahvistaa verkostoituminen metropolialueeseen, joka on luonnollinen yhteistyökumppani Länsi-Uudellemaalle. KOKO ohjelma tähtää alueella kilpailukyvyn turvaamisen ja kehittämisen kannalta seuraaviin asioihin: Alueen voimien yhdistäminen Alueen resurssien suuntaaminen (fokusointi) ja työnjako (allokointi) Alueen uudistumiskyky (uudistumistarpeiden tunnistaminen + toimenpiteet) Alueen logistiset ratkaisut Tasapainoisen aluekehityksen kannalta KOKO Länsi-Uusimaa ohjelma panostaa kestävän kehityksen dimensioiden pohjalta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti tasapainoiseen kehitykseen: Taajamat/keskukset vs. maaseutu/haja-asutus Eri kieliryhmät, erityisesti suomen- ja ruotsinkieliset Eri sukupolvien välinen kehitys (ikärakenne, myös Digital Natives sukupolvi) Ohjelmassa halutaan kokeilla myös uusien, vasta heikkojen signaalien asteella olevien asioiden läpivientiä ja soveltamista alueelle. Tällaisia kokeilevia elementtejä ovat mm. kaksikielisyyden nostaminen kilpailueduksi (ei kustannustekijä) Uuden sukupolven digital natives ryhmän tarpeet keskiöön Living labs käyttäjälähtöisyys osaksi arkipäivää Ekorakentaminen laajasti ajateltuna osaksi yhdyskuntien suunnittelua, mutta myös elämäntapakysymyksenä. Alueen pendelöintiluvut pääkaupunkiseudulle ovat edelleen kasvussa. Tämä työvoimapotentiaali on syytä huomioida ja kehittää etätyömahdollisuuksia. Pendelöinti kasvaa myös alueen sisällä, kun työssäkäynti- ja asiointialue tiivistyy. Länsi-Uusimaan logistinen sijainti pääkaupunkiseudun monialaisen toimintaympäristön ja Salon talousalueen välissä mahdollistaa alueen kehittämisen asumis- ja työpaikkaympäristönä. Kootusti Länsi-Uudenmaan kumppaneita ovat Salo, erityisesti aluestrategiaprosessi-, maatalousosaamis- ja teknologiayhteistyön osilta, Hyvinkää-Riihimäki teknologian osaamiskeskittymän ja ympäristöliiketoiminnan osilta sekä Metropolialue erityisesti korkeakoulu/teknologia- sekä hallinto- ja rahoituskumppaniyhteistyö ja mahdollisuudet urbaanin ympäristön tarjoamiin palveluihin. Alueen KOKOn painopisteiden toteuttaminen huomioi yhdensuuntaisina maakuntaohjelman elinkeinojen, osaamisen, hyvinvoinnin, aluerakenteen, ympäristön ja liikenteen sekä yhdyskuntarakenteen kehittämisen osa-alueita. KOKOn tavoitteiden toteutumiseksi toimenpiteet ovat osa maakuntaohjelman TOTSU toteuttamissuunnitelmaa ja alue osallistuu vuosittain yhteisen asiakirjan laadintaan. KOKO - ohjelmatyö on osa maakuntasuunnitelman jalkautusta, mutta toimii myös maakuntaohjelman suuntaan uusia avauksia tuovana foorumina erityisesti tulevaisuusfoorumityössä. Kansallisista kehittämisinstrumenteista lähinnä yritysten rahoitukseen ja kehittämisohjelmiin liittyvät tahot kuten Tekes, Sitra, Sekes tukevat osana alueen kehittämistä ja siten KOKO ohjelman toteuttamista. Ohjelmakauden aikana pyritään osallistumaan tiiviimmin Oske- ohjelman sekä Metropolialueen kilpailukykyohjelmien toteutukseen.

4 3 2. Koordinointi, ohjaus ja päätöksenteko 2.1. Koordinaatio ja ohjaus KOKO Länsi-Uusimaa -ohjelman koordinaatiosta ja ohjauksesta vastaa ohjausryhmä, johon kuuluvat luottamushenkilöiden ohella myös rahoitustahojen ja elinkeinoelämän edustajat. Toimintaryhmä Tory koostuu kuntajohtajista sekä elinkeinoelämän edustajista. Toimintaryhmän ohjauksessa valmistellut asiat esittelee ohjelmajohtaja ja raportoi edelleen muille osapuolille. Toimintalinjojen toimenpiteiden toteuttamisen vastuutahot ja ohjelmajohtaja muodostavat työryhmän, jonka toteutukset raportoidaan toimintaryhmälle ja edelleen ohjausryhmälle. Toimialakohtaisten asiantuntijaryhmien työ tukee klusterikehittämistä ja ovat osana toimintalinjojen toteutusta. Ohjelmajohtajan lisäksi tarvitaan projektikohtaisia työntekijöitä ja / tai toimijoita varmentamaan hankkeiden toteuttamisen vaatimat asiat. Toimintatapa on verkostomainen yhteistyö, jossa alueen oppilaitokset, kolmas sektori, yrityselämän edustajat sekä yrityskeskusten henkilökunta ovat osa toteutusta. Ekologisen kestävyyden näkökulman varmistamiseksi työryhmiä vahvistetaan kansalaisjärjestöjen edustajilla. Lisäksi toimintaverkostoon hankitaan mukaan solmut TKK:n ympäristötekniikan ja HY ympäristötieteen laitoksilta. Vuosittain järjestettävä Seutufoorumi linjaa alueen kehittämiskokonaisuuksia niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen ja opetussektorin tarpeet huomioiden. Tämän osana toteutetaan myös ennakointi. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman strateginen ohjaus tapahtuu vuosilla seuraavasti: - KOKO Länsi-Uusimaa ohjelmassa on mukana 8 kuntaa. Hanketta hallinnoi Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy (tai myöhemmin alueelle syntyvä uusi yhteinen yrityskeskus), jonka toimii rahoituksen hakijana. - Ohjelman operationalisointi tapahtuu tarkemmin kuntajohtajien tory-kokouksessa, jossa päätetään kunkin kunnan / muun toimijan vetovastuu ohjelman osioista ja sovitaan, kuka minkäkin asian kohdalla on se kapellimestari, joka huolehtii yhteistyön orkesteroinnista. Vetovastuiden kierrätyksellä lisätään osaltaan myös koheesiota. - Elinkeinopoliittisten klustereiden toteutuksesta vastaavat seudulliset eri toimijat, esim. Länsi- Uudenmaan Yrityskeskus Oy, Raaseporin Elinkeinokeskus Oy, Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus Oy, Eteläkärjen Uusyrityskeskus Oy ( tai alueelle syntyvä uusi yhteinen yrityskeskus), Laurean aluekehitysyksikkö, Yrkeshögskolan Novia, Yrkesskola Axxell jne. tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Yhteistyön tiivistymisen tuloksena alueelle ollaan perustamassa koko läntisen Uudenmaan yhteistä kehittämisyhtiötä KOKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmä Länsi-Uudenmaan kuntien kuntajohtajat sekä yrityskeskusten toimitusjohtajat muodostavat yhdessä KOKO Länsi-Uusimaa ohjelman toimintaryhmän. Toimintaryhmän puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain niin, että varapuheenjohtajasta tulee seuraavan vuoden puheenjohtaja ja että tehtävissä huomioidaan aina koko alue. Toimintaryhmän tehtävänä on - valmistella ohjausryhmälle esiteltävät asiat - vastata seudullisen elinkeinopolitiikan ja yhteisten hankkeiden koordinoinnista - asettaa teemakohtaiset vastuuhenkilöt ja asiantuntijaryhmät - tehdä ehdotus teemakohtaisen rahoituksen kohdentamisesta.

5 4 KOKO Länsi-Uusimaa toimintaryhmän kokoonpano Jäsen Isotupa, pj. Juha-Pekka kunnanjohtaja Siuntio Mäkinen, vpj. Jouko kaupunginjohtaja Hanko Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Partanen Henri kunnanjohtaja Karjalohja Majalahti Juha kaupunginjohtaja Karkkila Juva Simo kaupunginjohtaja Lohja Soinio Eero kunnanjohtaja Nummi-Pusula Johansson Mårten kaupunginjohtaja Raasepori Lisäksi Korhonen Jorma toimitusjohtaja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Hakkarainen Jyrki vt.toimitusjohtaja Raaseporin elinkeinoyhtiö Oy 2.3. KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmä KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmänä toimii hankkeessa mukana olevien kuntien (Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori ja Siuntio) luottamushenkilöistä (yksi edustaja ja yksi varaedustaja/kunta) ja rahoittajatahojen nimeämistä edustajista koostuva ryhmä. Ohjausryhmän kokouksiin osallistuvat myös toimintaryhmän jäsenet sekä henkilöstön edustaja. Ohjausryhmän tehtävänä on - hyväksyä vuosittain tehtävät toimintasuunnitelmat ja määritellä toiminnan tavoitteet (hankesuunnitelmat ja rahoitushakemukset) sekä vahvistaa ja kohdentaa rahoitus teemoittain - hyväksyä toimintakertomukset ja tilinpäätökset maksatushakemuksiin - hyväksyä toiminnan tavoitteille mittarit KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmän kokoonpano Jäsen Varajäsen Penttinen, pj. Arto kh:n pj. Siuntio Laaksonen Merja kh:n1.vpj. Lindström, vpj. Ulf kv:n 1.vpj. Hanko Wennerqvist Kurt kh:n vpj. Jernström Kristian kh:n pj. Inkoo Hakala Heimo kv:n pj. Lehervo Teija kh:n pj. Karjalohja Lehtonen Markku kv:n pj. Palenius Timo kv:n 1. pj. Karkkila Sintonen Risto kv:n 3.vpj. Patinen Jussi kh:n pj. Lohja Väre Jari kh:n 1.vpj. Kyttälä Kari kh:n pj. Nummi-Pusula Alanne Päivi kv:n pj. Heimberg Ulf kh:n pj Raasepori Borgman Mikael kh:n vpj. Knaapinen Petri johtaja ELY-keskus ei varajäsentä Hyypiä Markku erityisasiantuntija Uudenmaan liitto ei varajäsentä Alho Olli erityisasiantuntija TEM ei varajäsentä Streng Leila henkilöstön edustaja Lohja Sainio Tiina henkilöstön edustaja toimintaryhmä Mäkinen Jouko kaupunginjohtaja Hanko ei varajäsentä Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo ei varajäsentä Partanen Henri kunnanjohtaja Karjalohja ei varajäsentä Majalahti Juha kaupunginjohtaja Karkkila ei varajäsentä Juva Simo kaupunginjohtaja Lohja ei varajäsentä Soinio Eero kunnanjohtaja Nummi-Pusula ei varajäsentä Johansson Mårten kaupunginjohtaja Raasepori ei varajäsentä Isotupa Juha- kunnanjohtaja Siuntio ei varajäsentä Pekka Lisäksi Lindblom Sanfrid hallituksen pj. Länsi-Uudenmaan ei varajäsentä Yrityskeskus Oy Korhonen Jorma toimitusjohtaja Länsi-Uudenmaan ei varajäsentä Yrityskeskus Oy Hakkarainen Jyrki vt.toimitusjohtaja Raaseporin elinkeinoyhtiö Oy ei varajäsentä

6 Asiantuntijatyöryhmät 2011 Teemakohtaiset / klusterikohtaiset asiantuntijaverkostot Kunkin teeman puitteissa on koottu alueen yrittäjien ja toimijoiden yhteiset asiantuntijaverkostot, joiden näkemys ja kokemus takaavat käytännön sidoksen yrityselämään ja kehittämisen todellisiin tarpeisiin. Näitä kehittämisverkostoja ovat: - Aluekehittäjät -työryhmä - Matkailu -työryhmä - Hyvinvointi -työryhmä - Kulttuurin työryhmä - Teknologiateollisuus -työryhmä - Seutuviestintä- ja seututiedottajatyöryhmät - Työllisyys -työryhmä ja - MAL yhteistyöverkosto sekä osallistutaan - OpinOvi oppilaitosverkoston ja - tietohallinnon maakuntaverkkostrategian työskentelyyn. Kumppanuus KOKO ohjelman toteuttamisen kannalta on ollut oleellista yhteistyö kahden alueen elinkeinoyhtiön kesken. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy, Raaseporin elinkeinoyhtiö Oy ja Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry sekä Eteläkärjen Uusyrityskeskus ry ovat täydentäneet alueellisesti toisiansa ja yksi yhteinen yrityspalveluyhtiö on muotoutumassa vuoden 2011 alkupuolella. Muita kumppaneita ovat yrityselämän eri järjestöt, kuten Kauppakamarit ja alueen yrittäjäyhdistykset. Oppilaitoksien kumppanuudesta on erityisesti huomioitava ammattikorkeakoulujen Novia ja Laurea yhteistyö ja sopimukset koulutustarjonnasta. Kumppaneina ohjelmatoiminnassa ovat myös kolmannen sektorin edustajat, jolloin kansalaisjärjestöjen aktivoiminen aluekehitykseen on aktivoitunut. Yritysten ja julkisten toimijoiden kumppanuus konkretisoituu käyttäjälähtöiset palvelut -teeman toteutuksessa mm. kuntapalveluiden uudet tuotantotavat. Kumppanuuteen perustuva toimintatapa vahvistetaan aiesopimuksilla. Toimintatapa- ja ympäristö

7 6 3. Kärkiteemat Alueen skenaariotyön tuottamat KOKO ohjelman kärkiteemat ja näiden kehittämisen toimenpidekokonaisuudet kohdistuvat uusien elinkeinojen kehittämiseen ja vahvistamiseen sekä olemassa olevien vahvojen alojen kestävään uudistamiseen Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa on teemakokonaisuus, joka kattaa koko alueen ja sen kaikki ihmiset, ts. vakinaiset asukkaat, kesäasukkaat, matkailijat sekä esimerkiksi alueella muualta työssäkäyvät, mutta myös hyvinvointiin liittyvät erilaiset toimijat yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta. Huomion kohteena kestävä hyvinvointi, jossa taloudellinen ja sosiaalinen sekä ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät hyvinvoinnin ulottuvuudet liittyvät kiinteästi toisiinsa. Alueella on kokoontunut hyvinvointitoimijoiden yhteistyöfoorumi, jonka toimintaan KOKO -kaudella panostetaan entistäkin systemaattisemmin. Toimenpiteet Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa -kärkiteeman koordinoinnista vastaa Lohjan Laurea, vastuullisena vetäjänä yliopettaja Tarja Meristö/CoFi ja käytännön yhteyshenkilönä TtM Liisa Ranta/Terveystori. Koordinaatiotiimi kokonaisuudessaan on: kehittämispäällikkö Susanna Niinistö-Sivuranta, projektityöntekijä Liisa Ranta (Terveystori), yliopettaja Tarja Meristö ja tutkija Hanna Tuohimaa (CoFi) sekä yliopettajat Susanna Kivelä ja Elina Ora-Hyytiäinen Teemakokonaisuus koostuu kolmesta osasta: I. Kokonaiskoordinaatio (Tarja Meristö, Susanna Niinistö-Sivuranta) Alueen hyvinvointitoimijat: forum-työskentely Ohjausryhmä (edustajat eri sidosryhmistä) II. III. Vuorovaikutusverkostot (Liisa Ranta, Susanna Kivelä, Elina Ora-Hyytiäinen) Yhteydenotot Virtuaaliset alustat Opinnäytetyöt Hankevalmistelu (Tarja Meristö, Susanna Niinistö-Sivuranta, Hanna Tuohimaa) 4Y-malli: yhteiskunta, yritykset, yhteisöt, yksilöt Työpajatyöskentely hanketoimijoiden kesken. Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa -kärkiteeman osalta v.2011 pidetään kaksi hyvinvointifoorumikokousta (4-5/2011 ja 10-11/2011), kehitetään konsepti vuorovaikutusverkostojen alustaksi ja valmistellaan 1-2 isompaa hankekokonaisuutta, joille haetaan rahoitusta julkisesta tutkimushausta. Hankevalmisteluun liittyy alueen toimijoiden kanssa työpajatyöskentely, jota koordinaattori fasilitoija raportoi.

8 7 2. Kuntien palvelustrategioiden ja palvelusetelien käyttöönoton edistäminen ja kansalliseen seutujen yhteishankkeeseen osallistuminen palvelusetelien ja toimintaympäristöjen kehittämisen osalta. Toiminnot tarkentuvat mm Sosiaalitaidon tekemän Hyvä elämä hankkeen selvityksen myötä. 3. Matkailutuotteiden saatavuuden parantaminen alueelliseen myynti- ja markkinointityöhön ja sähköisiin jakelukanaviin panostamalla. Matkailuklusterissa on tehty lukuisia selvityksiä alueen mahdollisuuksista kasvattaa toimialaa ja vuoden 2011 aikana haetaan erillistä rahoitusta näiden toimintojen kehittämiseen. Kulttuuripolun konseptoiminen käynnistetään (fyysinen ja virtuaalinen), - tarinat henkilöt, matkailukohteet/ -tuotteet lähiruoka, puutarha teemoissa. Verkostoa vetävät pj. Jyrki Hakkarainen ja varapj. Minna Ermala. Alueen yrittäjät ja toimijat osallistuvat kansallisten mm. Outdoors of Finland sekä Kulttuurihenkilöt hankkeiden toteutuksiin sekä MEK yhteistyöhön. 4. Seudun vetovoiman kehittämisen tueksi toteutetaan tunnettuustutkimus alueen ulkopuolella oleville tahoille ja saatetaan käyttöön alueen yhteinen sähköinen tonttipörssi alueportaaliin. Seutuviestintätyöryhmän pj. on Hanna-Maria Grandell. 5. Osaamisen kehittäminen alueen elinkeinotoiminnan varmentamiseksi yhteistyössä Laurean, Novian Luksia aikuiskoulutuksen, Lärkkullan, Aalto-yliopiston ja täsmäkoulutuksen avulla. 6. Kaupallisten palvelujen saatavuus ja toimivuus Tavoitteena on tehdä alueemme eri kuntien välillä tarjolla olevien kaupallisten palvelujen saatavuudesta selvitys, jonka pohjalta kehitetään ja monipuolistetaan palvelutarjontaa. Samalla selvitetään olemassa olevan palvelutarjonnan tehostamista. Selvitys on mahdollisesti tehtävissä osaksi oppilaitosyhteistyönä, mutta yhteenveto ja analysointiosuus on tarkoitus ostaa ulkopuoliselta asiantuntijayritykseltä. Kaupallisten palvelujen kehittämisen vastuuhenkilönä toimii Pertti Vaarala Teknologia Teknologiateollisuuden visio noudattelee pääosin Länsi-Uudenmaan klusteriselvityksessä 2006 vuoteen 2012 asti määriteltyjä linjoja. Keväällä 2010 tehtiin vuoden 2006 klusteriselvityksen toisinto ja huhtikuussa pidettiin Teknologiateollisuuden tulevaisuusfoorumi 2010, johon osallistui 30 teknologiateollisuuden yritysten edustajaa. Foorumin jälkeen toteutettiin osallistuneiden yritysten kehittämistarvekartoitus, jonka tuloksena saatiin ajankohtaista tietoa yritysten kehittämistarpeista ja toiminnan pullonkauloista. Teknologiateollisuuden toimenpiteet vuonna 2011 määräytyvät molempien klusteriselvitysten pohjalta saatuihin teknologiateollisuuden kehittämistarpeisiin. Yritysfoorumeita tullaan pitämään jatkossakin päivittämään teknologiateollisuuden kehittämistarpeita. Yritysfoorumeiden lisäksi järjestetään yritysten kesken kahdenvälisiä benchmarking -tilaisuuksia. Benchmarking ei rajoitu pelkästään teknologiateollisuuteen, vaan sitä voidaan tehdä laajasti eri alojen yrityksissä. Teknologiateollisuus on vuoden 2009 taantuman seurauksena joutunut muuttuneeseen markkinatilanteeseen ja etenkin alihankintayritysten on pitänyt käynnistää aggressiivisen uusasiakashankinnan. Yritysten myynti- ja markkinointiosaaminen on em. syystä joutunut koetukselle ja sen on havaittu tarvitsevan kehittämistä ja tämä on tekeillä. Samassa yhteydessä myös kansainvälistyminen on saanut lisämerkitystä ja kansainvälistymiskoulutusta sekä kansainvälistymisen tukitoimintoja ollaan kehittämässä. Yhtenä tukimuotona on käyttää lähialueen kansainvälisillä markkinoilla toimivien yrityksien asiantuntemusta auttamaan aloittavia yrityksiä alkuvaiheen vientitoiminnassa (benchmarking). Muuttuneen markkinatilanteen pakottamana ovat alihankintayrityksetkin kiinnostuneet omien, uusien tuotteiden valmistamisesta ja tarvitsevat tukea innovaatioiden löytämiseksi. Koulutusjärjestelyiden lisäksi pyritään järjestämään teknologiateollisuuden innovaatiopiiri, jossa haetaan alueellisia teknologiainnovaatioita ja niille toteuttajia. Osa alueen teknologiayrityksistä osallistuu Etelä-Suomen Innokone-hankkeeseen.

9 8 Kasvuyritysten tunnistaminen mikroyritysten joukosta uudistamaan alueen elinkeinorakennetta jatkuu vuonna Ympäristöteknologian mahdollisuudet kehittyä ovat hyvät Länsi-Uudellamaalla, mutta alan yrityksiä on alueella edelleen vähän. Alueella toimivien ympäristöklustereiden kanssa yhteistyössä pyritään selvittämään ympäristöteknologian hyödyntämismahdollisuuksia. Hiilijalanjäljen laskeminen alueen yrityksissä Uudenkaupungin esimerkin mukaisesti vaikuttaisi energiankulutusta vähentävästi ja toisi mahdollisesti alueelle uusia ympäristöteknologiayrityksiä. Tämän hankkeen selvitystyö tehdään keväällä Toimenpiteet 2011 koottuna: 1. Teknologia ja Innovaatiot, uudet tuotteet, ali- ja päähankkijaketjut yritysfoorumitoiminta, benchmarkkaus, vastuuhenkilönä Seppo Kolo 2. Kansainvälistymisen tukitoiminnot (mm. Russia-verkosto, Uudenmaanliitto, Teknologiaverkosto) 3. Kestävä yhdyskunta TEKES yhteishankkeet Teknologian alueelliset sovellutukset/ympäristöteknologia/kestävä kehitys Vuonna 2010 alueella käynnistyi Tekesin Kestävä yhdyskunta -teknologiaohjelmassa tutkimushanke Kestävän yhdyskunnan skenaariot. Hankkeen vastuullinen vetäjä on Lohjan Laurea. Tutkimusyhteistyötä hankkeessa tekevät CoFi/Laurea ja Helsingin yliopisto ja muut yhteistyökumppanit ovat KOKO Länsi-Uusimaa ja Kuntaliitto. Hanke jatkuu maaliskuun 2011 loppuun asti. Hankkeessa on luotu neljä kestävän yhdyskunnan skenaariota, joita on sovellettu Länsi-Uudellemaalla toteutetun työpajatyöskentelyn kautta.

10 9 Keskeisiä elementtejä Länsi-Uudenmaan kestävässä kehittämisessä ovat mm. alueen liikenneratkaisut sisällä ja pääkaupunkiseudulle, alueen yritystoiminnan kestävä kehittäminen ja työpaikkaomavaraisuuden parantaminen, uusien mahdollisuuksien kuten etätyö tai luomu/lähiruoka tehokkaampi hyödyntäminen sekä kuntien välisen yhteistyön jalkauttaminen nyt jo hyvin toimivalta johdon tasolta läpi kaiken toiminnan. Kestävän liiketoiminnan kehittäminen on peruslähtökohta koko alueen kestävälle kehittämiselle. Jatkotyössä huomion kohteeksi otetaankin alueen elinkeinoelämä ja sen kehittämistarpeet. Tavoitteena on selvittää alueen elinkeinoelämän kehittämistarpeet kestävän kehityksen liiketoiminnan klusterin luomiseksi. Kestävä liiketoiminta määritellään tässä sellaiseksi, joka ei kuluta luonnonvaroja yli niiden uusiutumistarpeen, minimoi päästöt ja hukat sekä panostaa ratkaisujen kestävyyteen ja ajattomuuteen. Kehittämiskohteena on sekä teollisuus ja teollinen palveluliiketoiminta mutta myös palvelu- ja tietointensiiviset toimialat. Tarkastelun kohteena ovat sekä alueen nykyiset alat/yritykset ja niiden kehittäminen että uusien alojen/yritysten aikaansaanti erityisestä kestävän liiketoiminnan lähtökohdista niitä kehittäen. Tähän liittyvät kiinteästi myös sellaiset alueen uudet teemat kuten vesi tai tuuli. Kestävän liiketoiminnan klusteria kehitetään CoFi/Laurean koordinoimana pääyhteistyökumppaneina HAMK ja Helsingin yliopiston ympäristötieteen laitos kolmivuotisena hankekokonaisuutena. Muita kumppaneita ovat mm. Aalto yliopisto / TKK,Cambridge / UK sekä Lykes sekä yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit alueella, mutta myös alueen muut oppilaitokset sekä tietysti alueen yritykset eri toimialoilta. Hankkeen arvioitu kokonaisbudjetti on euroa, joka jakaantuu tasaisesti kolmelle vuodelle , kukin euroa. KOKO Länsi-Uusimaa -ohjelman rahoitus on euroa per vuosi, ja muu osuus budjetista katetaan muista julkisista lähteistä kuten Tekesistä haettavalla rahoituksella sekä tutkimusyhteistyökumppanien omarahoitusosuuksilla. Päävaiheet kolmelle vuodelle ovat seuraavat: I. Tutkimusosio (v. 2011) - Nykyliiketoiminnan kartoitus kestävän kehityksen kriteerien perusteella (teollisuus, hyvinvointi, matkailu) - Alueen ympäristön tilan arviointi - Kestävän kehityksen mahdollistaman kysyntäpotentiaalin kartoitus - Työpajatyöskentely alueen toimijoiden kesken alkaa II. Innovointiosio (kevät 2012) - Työpajatyöskentely alueen toimijoiden kesken jatkuu - Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen III. Kestävä yritysklusteriosio (syksy 2012 / kevät 2013) - Toimintaedellytysten turvaaminen (koulutus, neuvontapalvelut) - Klusterin toimijoiden yhteistyö ja yhteisesiintyminen (vrt. Lahti / Cleantech) IV. Tuotteistamisosio (kevät 2013 / syksy 2013) - Yrityskohtaisten palvelukokonaisuuksien tuotteistaminen - Toimintatapojen vakiointi Ensimmäinen vaihe, vuonna 2011 toteutettava alueen liiketoiminnan kartoitus erityisestä kestävän kehityksen perspektiivistä katsottuna kattaa toimintaympäristön analyysin, yritysten nykytoiminnan analyysin sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamisen markkinoiden kysyntäanalyysin avulla. Työ käynnistyy tammikuussa 2011 kestävän yhdyskunnan skenaariot - seminaarin jälkeen pidettävällä Kestävä liiketoiminta -seminaarilla, joka suunnataan alueen elinkeinoelämälle. Työhön kootaan kestävän kehityksen suhteen edistyksellisten yritysten ryhmä, jonka suhteen alueen yritykset voidaan benchmarking -menetelmällä ryhmitellä.

11 10 Kehitysvaiheeltaan samankaltaiset yritykset toimialoittain otetaan mukaan työpajatyöskentelyyn, jossa luodaan yrityskohtaiset kehittämisohjelmat, mutta myös yhteiset kehittämiskohteet alueen kestävän liiketoiminnan kokonaisuuden ja brändin perustan luomiseksi. Alueen ympäristön tila ja sen kuormitustekijät kartoitetaan julkisesti saatavan tiedon perusteella. Tämä analyysi luo perustaa markkinapotentiaalille, ts. millaisiin asioihin alueella voidaan tarjota ja kehittää uusia ratkaisuja, mutta analyysi voi kertoa myös, millaisia pullonkauloja tai esteitä alueella on kestävän liiketoiminnan luotettavan mielikuvan luomisen kannalta. 4. Ympäristöteknologian mahdollisuudet L-U alueella, Uusikaupunki-mallin soveltaminen, fosfori ja bioenergia, energiatehokas rakentaminen Kasvihuonekaasupäästökartoitus tehtiin v alueellamme kunnittain ja toimialueittain. Tämän tulosten syventäminen ja käytännön toimet yrityksiin tulee käynnistää aluksi ostopalveluna. 5. Etätyön mahdollistaminen, vastuuhenkilönä Jukka Ollila AKO Länsi-Uusimaan rahoittamana v selvitettiin pendelöintiä alueen kunnista pääkaupunkiseudulle. Selvityksen perusteella pendelöintiin käytetään keskimäärin kaksi tuntia päivässä. Lisäksi kävi ilmi, että suuri joukko pendelöivistä voisi ja haluaisi tehdä työtään osan viikkoa asuinpaikkakunnalta. Tämä kuitenkin edellyttää, että etätyölle on olemassa niin tilat kuin muu tarvittava infrastruktuuri, sillä etätyön tekimistä kotiolosuhteista ei nähty toimivana ratkaisuna. Vuoden 2011 aikana selvitetään mahdollisuudet käynnistää erillinen etätyöhanke tavoitteena selvittää etätyön tekemisen reunaehtoja. Hankkeeseen haetaan erillinen rahoitus, jota perustellaan em. selvityksillä Käyttäjälähtöiset palvelut Käyttäjälähtöiset palvelut kohdistetaan kuluttajille, yrityksille ja julkiselle sektorille. Alueen kuluttajille suunnatuista palveluista vahvoja ovat kauppa ja hyvinvointipalvelut, kuten virkistys ja kulttuuri. Yrityspalvelupuolella on kysymys tietointensiivisistä palveluista erityisesti pk-sektorilla. Teollisuuspalveluliiketoiminta on laajemminkin kasvussa. Palveluissa korostetaan asiakaslähtöisyyttä ja käyttäjäystävällisyyttä. Alueella on tarkoitus kehittää mm. uudistuvien kuntapalvelujen konseptia soveltamalla esim. Living Lab toimintaa eli ottamalla käyttäjät mukaan kehittämistyöhön. Läntisellä Uudellamaalla on perinteenä käsillä tekemisen taidot ja siihen liittyvä yrittäjyys. Käsityöläisyys, muotoilu, design, taideyrittäjyys muodostavat luovien alojen selkärangan, jolle on mahdollista rakentaa luovan alan ainutlaatuinen klusteri. Toimenpiteet 2011 koottuna: 1. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen palvelutarjotin, Palvelumuotoilu, palvelupolku ihmisen elinkaarenmittainen kansalaisen näkökulmasta, sis. ikääntyvän väestön palvelutarpeet, esim tietotekniikan käytön valmiuksien parantaminen. 2. Väestön ikääntymiseen liittyvien haasteiden huomioiminen niin työvoiman kokonaisuudessaan kuin kunkin toimialan ikäjakauman selvittäminen ja tulosten vaikutukset kehittämistoimiin. 3. Maakuntatietoverkkohanke ja strategia Toimivien palveluiden perustana ovat toimivat yhteydet ja erillisellä rahoituksella toteutetaan vuoden 2011 aikana yhteisen maakuntatietoverkkostrategian luonti. 4. Elinkeinoelämän monipuolistamishanke HELMI Elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi on käynnistyy PKT-säätiön ja Koheesio- ja kilpailukykyohjelman yhteistyönä hanke, jossa tarkastellaan alueen kärkitoimialojen liiketoimintojen kehittämistä alueellamme valittujen teemojen näkökulmista Raasepori puutarha, Hanko aalto ja tuuli sekä Lykesin alueella VESI silmälaseilla.

12 11 5. Luovan talouden tuki muille toimialoille Vahvistetaan ja tehdään alueemme luovien toimialojen yritysten tarjonta näkyväksi kysynnän kohdentamiseksi alueemme yrityksiin sekä hyödynnetään yritysneuvonnan tueksi valmistunutta luovien toimialojen neuvontaopasta ja kansallisia toimijatahoja ja verkostoja. 4. Vetovoimaa viestinnällä 4.1. Identiteetin vahvistaminen Alueella on tehty pitkäjänteistä perustyötä tavoitteena rakentaa kehityspolkua alueen näkyväksi tekemiseksi ja kilpailukyvyn sekä houkuttelevuuden nostamiseksi. Vuonna 2009 laaditussa markkinoinnin puitesuunnitelmassa on linjattu seutuviestinnän tavoitteet ja päälinjat toimenpiteille Länsi- Uusimaan KOKO -kaudella! Vetovoima-hanke toteuttaa vuoden 2011 markkinoinnin toimenpiteet. Seutumarkkinoinnin tavoite on luoda alueelle yhtenäinen ilme, nostaa alueen tunnettuutta, tarjota erottuva ja vetovoimainen vaihtoehto asumisen, yrittämisen ja matkailun kohderyhmille sekä muodostaa oma alueen sisäistä koheesiota vahvistava aluebrändi ja sen yhdistävän vaikutuksen aikaansaamana alueidentiteetti. Seutufoorum on säännöllinen osa alueen ennakoinnin ja ohjelman toteutusta. Alueella ilmestyvät säännöllisesti Länsi News sähköinen julkaisu, printattu Paletti lehti sekä ylläpidetään länsi.fi alueportaalia sekä kehitetään sosiaalisen viestinnän välineiden käyttöönottoa. Toimenpiteet 2011 koottuna: 1. tietopohjan vahvistaminen toimenpiteiden kohdentamiseksi (tunnettuustutkimus, livinglabs) 2. seutuyhteistyön laajentaminen ja syventäminen (osallistavat foorumit) 3. mediaseurannan organisointi Vastuutahot / henkilöt: - Hanna-Maria Grandell - Seutuviestintä ja tiedottajaverkostot 5. Toimintaedellytysten parantaminen 5.1. Tulevaisuusfoorumi ja ennakointityö Länsi-Uudenmaan alueen sisällöllisen kehittämisen ja visioinnin jatkona toteutetaan ns. Tulevaisuustalkoot hanketta, jossa analysoidaan laaja-alaisesti ja ennakoivasti alueen elinkeino- ja tuotantorakenteessa sekä aluetaloudessa tapahtuvia muutoksia käyttäen erilaisten toimijatahojen tuottamaa tilastomateriaalia - kartoitetaan yritysten tulevat osaajatarpeet (laadulliset, määrälliset), - arvioidaan koulutuksen tarjonnan ja osaajien kysynnän aukot tiedoissa ja taidoissa, mutta myös asenteissa, - kehitetään palvelubarometri ennakoimaan palvelutarpeet (laadulliset, määrälliset) ja sovelletaan ympäristön tilan arviointeja käytännön toimenpiteiksi Aluetta koskettavaa ennakointitietoa tuotetaan mm. työvoimahallinnon, maakuntaliiton, yrittäjäjärjestöjen, oppilaitosten, Tilastokeskuksen ja työnantajajärjestöjen tahoilla. Näistä koostetut tiedot on tarkoitus ottaa käyttöön kehittämisen tueksi. Vuosittainen KOKO-alueen toimijoita käsittävä tulevaisuusfoorumi järjestetään keväällä 3/2011.

13 Alueen yhteisen yrityspalvelukeskuksen käynnistäminen Alueella on toiminut useita toimijoita, joita ovat Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy (LYKES), Länsi- Uudenmaan ja Uudenmaan Yrityshautomo Oy, Länsi-Uudenmaan Uusyritys keskus ry, Eteläkärjen Uusyrityskeskus ry, Raaseporin elinkeinokeskus Oy (RASEK) ja Hankoniemen Kehitysyhtiö Oy. Toimintojen tehostamiseksi on työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta ELY-keskus laatinut selvityksen Länsi-Uudenmaan alueen yrityspalvelujen kehittämismahdollisuuksista, jonka mukaan mahdollisuudet ja hyödyt tulevat mm. markkinoinnissa, synergiaeduissa, kustannussäästöissä, rahoituksen hankinnassa, yritysverkostojen ja elinkeinostrategian luomisessa ja toteuttamisessa sekä edunvalvonnassa. Yhteisen Yrityskeskuksen perustaminen on meneillään ja käynnistymisen arvioidaan olevan vuoden 2011 alkupuolella. Yhteisyrityksen palvelujen laadun ja osaamisen varmentamiseksi on mahdollista laatia valmennusohjelma, jonka aikana määritellään yhdessä omistajien ja henkilöstön kanssa yhtiön perustehtävät ja kuvataan niihin liittyvät sisäiset prosessit. Prosessin kyvykkyystarkastelussa analysoidaan uuden yhtiön resursseja, osaamista ja tietoja, toimintatapoja ja palveluita sekä suorituskykyperusteita Yrittäjän Navigaattorin ja Seudullistenyrityspalvelujen kehittäminen Vuoden 2011 aikana seudun yrityspinnassa toimivat organisaatiot uudistavat Seudullisten yrityspalvelujen yhteistyösopimuksen tavoitteena saada YritysSuomi.fi:n alle palvelutunnus YritysSuomi/Länsi-Uusimaan seutu. Lisäksi Yrittäjän Navigaattori-sivusto päivitetään vastaamaan valtakunnallista YritysSuomi.fi:n sisältöä ja palvelemaan myös ruotsinkielisiä yrittäjiä. Samalla kehitetään Yrittäjän Navigaattorin yhteydessä toimivaa sähköistä työpöytää tavoitteena rakentaa asiantuntijaverkon tarjoama virtuaalinen yritysneuvonta alueen yrittäjien neuvontatarpeisiin Rakennetyöttömyys Alueella tehdyn Työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset selvityksen pohjalta perustetun Työllisyysasiantuntijatyöryhmän työtä jatketaan työllisyydenhoidon vaikuttavuuden lisäämiseksi Toimenpidesuositukset voidaan koota seuraavien kokonaisuuksien alle: - Kehittyvät välityömarkkinat - Vaikeimmin työllistettävien työllistäminen - Työvoiman osaamisen ja saatavuuden turvaaminen - Työllistävä yrittäjyys Aluksi työryhmä keskittyi kuntien vaikeasti työllistettävien asioiden ratkaisemiseen ja huomioi erityisesti nuorten työllistämistoimet. Pitkäaikaistyöttömyyden nousun pysäyttäminen yhteistyössä tulee olemaan toimenpiteiden kohdealuetta vuonna Kuntien toimia tulee tukea mm. seudullisen työhönvalmennuskeskuksen ja työpajatoiminnan kehittämisen sekä eri rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämisen avulla Neuvontapalvelu yritysten omistajanvaihdostilanteissa Koulutus yrittäjänvaihdostilanteissa varmistaa tietotaidon siirtymisen luopuvalta yrittäjältä jatkajalle. Kannustimeksi tähän pitää saada rahoitus ajalle ennen yrittäjänvaihdosta ja yrittäjänvaihdoksen jälkeen, jolloin molemmat osapuolet sitoutuisivat varmistamaan yrityksen toiminnan jatkumisen. Omistajanvaihdostilanteisiin on tuotteistusvaiheessa ns. kisälli/mestari-ohjelma, mutta siitä puuttuu tuo keskeinen sitouttamiselementti eli rahoitus. Lisäksi on tarpeellista, että oppilaitoksissa ryhdytään entistä voimakkaammin panostamaan yrittäjäkoulutukseen ja työharjoittelua / yrittäjyyteen tutustumista lisätään opetusohjelmiin. Tämän kannustimeksi pyritään kehittämään koulutusraha tyyppinen korvaus, joka maksettaisiin molemmille osapuolille eli oppilaalle ja yrittäjälle.

14 Seudun kaksikielisyys Erilaisia toimenpiteitä polutettaessa ja viestittäessä huomioidaan seudun kaksikielisyyden mahdollisuudet Yritysvaikutusten arviointi Suurin osa kunnissa tehtävistä päätöksistä vaikuttaa tavalla tai toisella yritysten toimintaedellytyksiin. Yritysten menestymistä voidaan tukea arvioimalla päätösten yritysvaikutukset jo päätösvalmistelun yhteydessä. Yksi kuntien tärkeimmistä tehtävistä on luoda toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Kuntien päätökset vaikuttavat suoraan tai välillisesti yrityksiin, päätettiinpä sitten koulutus-, hankinta-, asunto- tai kaavoituspolitiikasta. Suurin osa tehdyistä päätöksistä siis joko tukee tai heikentää yritysten menestymis- ja toimintaedellytyksiä. Tavoitteena ei ole lisätä kuntien byrokratiaa, vaan rakentaa kuntakohtaisesti sellaiset arviointimenettelyt, jotka voivat olla jouheva ja luonnollinen osa päätösten valmistelua ja jotka voivat tukea aidosti paikallista päätöksentekoprosessia. Mitä aikaisemmassa vaiheessa valmistelua päätöksenteon vaihtoehtoihin ja vaikutuksiin kiinnitetään huomiota, sitä paremmin kuntalaisten ja yritysten tarpeet tulevat otetuiksi huomioon. Vaikutusarvioinnin kehittäminen edellyttää aina onnistuakseen kuntien virkamiesjohdon ja luottamuselinten tukea. Tästä syystä arvioinnin tekemisen ja valvonnan vastuut on määriteltävä selkeästi. Tähän on syytä kiinnittää huomiota jo elinkeinostrategioita linjattaessa. Negatiivisten vaikutusten pienentämisen lisäksi etukäteisarvioinnilla pystytään optimoimaan päätösten mahdolliset myönteiset vaikutukset Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen Toiminta-alueen sukupuolijakauman kehitystä tarkastellaan mm. koko väestön, työvoiman, koulutustason, yrittäjien, elinkeinorakenteen ja pendelöivien henkilöiden suhteen ohjelmakauden aikana. Tasa-arvoa edistävät myös alueen työpaikkaomavaraisuuden korostaminen ja lähilogistiikan ratkaisut, jotka mahdollistavat työn ja perheen yhteensovittamisen molempien vanhempien osalta. KOKO ohjelman ohjausryhmän kokoonpanossa otetaan huomioon luottamushenkilöiden tasaarvo-ohjeistukset Ekologisesti kestävän kehityksen edistäminen Kestävä yhdyskunta hankkeessa tulee esiin ohjelman vaateet tältä tarkastelunäkökulmalta. Lisäksi alueen yhteinen MALe -työ on keskittynyt ensisijaisesti yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen laatimalla maankäytön kehityskuvan sekä maa- ja asuntopoliittiset ohjelmat. Ohjelmassa edistetään lisäksi maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta huomioimalla mm. alueen lähiruokamarkkinoiden, lähimatkailun ja työhyvinvointipalvelujen kehittäminen. Toimenpidekokonaisuudet Kunnalliset hankinnat 2. Ympäristöbarometrin luominen Toimenpiteet Hankintayhteistyön ja -kriteeristömallien luonti 2. Energia /kasvihuonekaasujen kierto, Kestävä yhdyskunta -hankkeen tulosten hyödyntäminen

15 Osaaminen ja oppiminen Osaaminen, oppiminen ja tarvittava opetus ovat parhaillaan murroksessa. Teollisen kasvun aikana voitiin opetus helpommin ennakoida, mutta siirtyminen harvempiin ja vaativampiin teollisuustyöpaikkoihin sekä palvelujen kasvu tekevät osaamistarpeista monivivahteisempia. Alueella on runsaasti eriasteista ammatillista koulutuskapasiteettia. KOKO -ohjelman yhteydessä pyritään suuntaamaan tämä alueen tuleviin tarpeisiin. Tässä on apuna toisaalta ennakointi- ja toisaalta yritysfoorumi. Toimenpidekokonaisuus Nuorisokoulutustakuujärjestelmä 2. Aikuiskoulutuksen koordinaation järjestämisen tukeminen Toimenpiteet Oppilaitosyhteistyöfoorumiin osallistuminen, koulutusverkoston tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen esim matkailu 2. Luksia ja Axxell oppilaitosyhteistyö 6. Toimintaympäristön kehittäminen 6.1. Maankäyttö-, asuminen-, liikenne- ja elinkeinoyhteistyö (MALe) Länsi-Uudenmaan kaksivuotisen MALe -prosessin tulokset ovat yhteinen tulevaisuuskuva, rakennemalli ja maankäyttöstrategia, sekä sitä täydentävä Asuntopoliittinen ohjelma ja toteutuksen takaava Maankäyttöpoliittinen ohjelma ovat loppusuoralla ja valmistuvat tammikuun 2011 loppuun mennessä. Yhteinen loppuseminaari ja kuntakohtaiset näyttelyt pidetään joulukuussa Internetissä -sivustolla on julkaistu laaja paikkatietoanalyysien ja mitoitusselvitysten aineisto. Ohjelmista laaditaan esite ja perusteluista porwerpoint-esitykset. Alue osallistuu kansallisen MAL-työryhmän työskentelyyn jatkossakin. Toimenpiteet 2011 alustavasti: /2011 toteutetun hankkeen lopputulosten ja suositusten sekä n. 3/2011 saatavien kuntien lausuntojen mukaiset jatkotoimenpiteet. - yritysalueiden kehittäminen - Hanko-Hyvinkää radan sähköistämissuunnitelma ja Kehä V -hankkeeseen osallistuminen Vastuutahot / henkilöt: - työryhmä, kuntien virkamiehet ja Mariitta Vuorenpää 1/2011 saakka.

16 15 7. Kansallinen verkostoyhteistyö Koheesio- ja kilpailukykyohjelman tavoitteet kaudella ovat alueiden elinkeino- ja osaamisperustan vahvistaminen sekä toimijoiden välisen yhteistyön tiivistäminen. Tätä tavoitetta tuetaan kansallisilla teemaverkostoilla, joiden toiminnoissa korostuu elinkeinopoliittinen ulottuvuus Hyvinvointi Kansallinen hyvinvointiverkosto toimii toimintaympäristön, yrittäjyyden, yhteistyön ja kansainvälistymisen, viestinnän ja verkostotapaamisten sekä yleisen terveyden ja hyvinvoinnin teemoissa ja sitä kautta palvelumarkkinoiden sekä niiden edellyttämien yhteistoimintakonseptien kehittämisessä ja levittämisessä. Toiminnassa huomioidaan TEMin HYVÄ hankekonseptin sisältämät kokonaisuudet Innovaatioympäristöt Innovaatiotoiminta luo eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Alueemme panostaa seudun sisäiseen koheesion ja kilpailukyvyn parantamiseen ts. yhteistyö-, verkosto- ja kumppanuustoiminnan, erilaisten innovaatioympäristöjen kehittämiseen. Käyttäjälähtöisissä palveluissa sovelletaan avointa innovaatiokonseptia esim. Living Labs tyyppisesti. Tähän liittyy myös avoin seutuverkko ja sosiaalinen media. Ohessa vuoden 2011 Innoventurer koulutusajankohdat ja pilottitoiminta.

17 MAL -yhteistyö Alueella toteutettavaan Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiskokonaisuuteen liittyy elinkeinojen sijoittumis- ja kehittämisnäkökulmat sekä yliseudullinen yhteistyö. MAL -pilotoinnin kansallinen ja eritoten lähialueiden verkostotyö tuo lisäarvoa Matkailu Matkailuverkosto toimii koordinoidusti matkailukeskusten ja matkailukeskittymien kehittämistyössä verkostoitumis- ja tiedonvaihtoympäristönä toteuttaen TEM:n matkailustrategiaa ja toimenpideohjelmaa sekä täydentäen muita KOKO:n matkailuverkoston kehittämistoimia. Tavoitteena on tiivistää matkayritysten ja -toimijoiden yhteistyötä, vauhdittaa tiedon ja kokemusten vaihtoa sekä kehittää uusia toimintatapoja. Näin luodaan mahdollisuuksia uusien ideoiden ja innovaatioiden sekä kehittämishankkeiden syntymiselle, mikä johtaa matkailukeskittymien ja lähiympäristön kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantumiseen sekä kansainvälistymiseen. KOKO-Matkailu tulee kytkemään matkailukeskittymät osaksi olemassa olevaa matkailun toimijakenttää, jonka muodostavat eri ministeriöt sekä kansalliset, alueelliset ja paikalliset toimijat. Matkailun kehittämistyön konkreettisia päämääriä ovat matkailutulon ja työllisyyden kasvu, turvallinen, kestävä ja hallittu matkailukehitys, yritysten ympärivuotisen kannattavuuden ja tuloksen parantaminen sekä tyytyväiset asiakkaat Kulttuuri Alue- ja elinkeinokehittäjille järjestetään luovan talouden aluekehittäjävalmennusta ja yritysneuvojille koulutusta luovien alojen yritysneuvontaan. Luovien alojen yrittäjille alueilla tilaisuuksia, joissa on mahdollisuus tavata laajasti sekä oman alan että muiden alojen yrittäjiä. Alueet saavat myös käyttöönsä valmiita luovien alojen teemapäivä-kokonaisuuksia, joilla parannetaan esimerkiksi yritysten markkinointi ja myynti-, tuotteistus- ja tekijänoikeuksin liittyvää osaamista. Pilottikohteena on kevytrakenteinen luovien alojen hautomomalli. Lisäksi tuotetaan maakunnittain luovien alojen yrittäjiä varten Kompassi (opasvihkonen), johon kootaan selkeästi jäsennelty palvelupolku yrittäjille suunnatuista palveluista. Tiedon ja osaamisen vaihtoa varten aloitetaan Vuoroin vieraissa -ohjelma, jossa henkilökierron kautta voidaan hyödyntää eri alueiden hyviä käytäntöjä Venäjä-verkosto KOKO-Russia -verkoston tehtävänä on Venäjän viennin edellytysten kehittäminen. Tavoitteena on linkittää kansallisia viennin edistämis- ja koulutuspalveluita alueellisille kehittämisorganisaatioille ja sitä kautta pk-yrityksille. Verkosto kerää yhteen hyviä kokemuksia ja esimerkkejä Venäjällä tehtävästä yhteistyöstä ja tarjoaa tietoa tätä kautta alueille, jotka eivät ole ennen toimineet Venäjällä Muu verkostoituminen Metropolialueella on nähty tärkeäksi KOKO -alueiden välisen yhteistoiminnan luominen Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman, Hyvinkää-Riihimäen talousalueen, Kuuma-alueen sekä KOKO Länsi-Uudenmaan toiminta-alueiden kesken. Metropoliyhteistyössä korostuvat yhteistyöverkostot Espoon kanssa usealla tavalla. Espoo on monessa mielessä osa Länsi-Uuttamaata. Espoon kaupungin kanssa yhteistyökohteena voivat olla mm. kaupunkirata, matkailu ja hyvinvointi. Otaniemi-Leppävaara alueen tiede- ja teknologiayhteisöllä on paljon annettavaa Länsi-Uudellemaalle.

18 17 Hyvinkää Riihimäki talousalueen aluekeskusohjelma on luonnollinen kumppani laajennettaessa Länsi- Uudenmaan ympäristöteknologian kehittämisen sovelluksia mm. SYKLIn esittämään energianeuvonnan ja energian säästämisen liittyvä neuvontyö -hankeen, jota voidaan toteuttaa laajempana yliseudullisena kumppanuusyhteistyönä oppilaitoksien kanssa. Alueen MAL -hankkeessa rantaradan ja Kt51 osalta jatketaan väylän markkinoinnin kehittämistä yhdessä pääkaupunkiseudun ohjelma-alueeseen liittyvän Kirkkonummen kanssa. Toiminta-aluetta yhdistää Hyvinkää-Riihimäen talousalueeseen meneillään oleva Kehä V kehittämistyö, joka jatkuu Kuuma-alueen halki Porvooseen. Meneillään oleva Hanko Hyvinkää radan sähköistämisen selvitystyön jatkotoimenpiteet toteutetaan KOKO -ohjelmakaudella. Valtaväylä E18 ja siihen liittyvänä Länsiradan kehittäminen ensivaiheessaan ns. kaupunkiratana Espoosta Vihdin kautta Lohjalle yhdistää alueen pääkaupunkiseudun kanssa. Alueiden välisestä yhteistyöstä on keskusteltu myös yli maakuntarajojen. Esimerkiksi Salon seutu ja Länsi-Uusimaa tekevät E18 kehityskäytävään ja Espoo-Lohja-Salo-rataan liittyvää edunvalvonta- ja markkinointiyhteistyötä. Salon seudun kanssa tehdään myös osallistuvaan vertaisarviointiin perustuvaa yhteistyötä. Alueen tulee huomioida erityisesti Karkkilan yhteneväiset tarpeet Forssan seudun kanssa toteuttaa edunvalvonta- ja markkinointityötä yhdessä Teollisuusväylän eli valtatie-2:n eli Porintien kehittämiskäytävän parantamiseksi koko matkaltaan. Maaseutumaisten alueiden yhteistyökumppaneina toimivat edelleen Leader -toimintaryhmätyön toteuttajina Pomoväst ja YkkösAkseli ry:t.

19 18 8. Toimenpiteet vuonna 2011 kootusti Kärkiteemat Toimenpiteet Hyvinvoiva 1. Hoivayrittäjyys Länsi-Uusimaa - Laurea 2. Matkailun - Outi Nyman helminauha luovat - Jyrki alat /kulttuuri Hakkarainen - Hanna-Maria 3. Seudun imago, Grandell - Pertti Vaarala viihtyvyys, oppiminen/koulutus Toimenpiteet Hyvinvointialan toimijaverkostojen eli miniklustereiden valmennus, kuntien palvelustrategioiden ja palvelusetelien käyttöönoton edistäminen ja seutujen yhteishankkeeseen osallistuminen (Erja Vaarala) Laurea, kokonaiskoordinointi 2. Matkailutuotteiden saatavuuden parantaminen lueelliseen myynti- ja markkinointityöhön ja sähköisiin jakelukanaviin panostamalla. Jyrki: toimintaympäristötukihaku, Kulttuuripolun konseptoiminen (fyysinen ja virtuaalinen), - tarinat henkilöt, matkailukohteet/ -tuotteet 3. Tunnettuustutkimus, Hanna-Maria Osaamisen kehittäminen ( Laurea, oppilaitokset, Luksia aiko, Aalto, täsmäkoulutus), Hyvä elämä hanke; Sosiaalitaito 4. Kaupallisten palvelujen saatavuus ja toimivuus, Pertti - Selvitys ostopalveluna kumppaneiden kanssa yhteistyössä Tp Tp 1 Tp 2 Tp 3 Tp 4 Teknologian alueelliset Sovellukset - Seppo Kolo - Tarja Meristö - Jukka Ollila, - Jorma Korhonen - Jyrki Hakkarainen 1. teknologianauha Nu-Pu Hanko 2. ympäristöteknologian hyödyntäminen 1. Teknologia ja Innovaatiot, uudet tuotteet, ali- ja päähankkijaketjut yritysfoorumitoiminta, benchmarkkaus, Seppo Kolo Kansainvälistymisen tukitoiminnot (mm. Russia-verkosto) 2. Kestävä yhdyskunta TEKES yhteishankkeet, Meristö, Aalto/HY Ympäristöteknologian mahdollisuudet L-U alueella, Uusikaupunkimallin soveltaminen, Fosfori, bioenergia, energiatehokas rakentaminen Etätyön mahdollistaminen, Jukka Tp 5 Tp 6 Tp 7 Tp 8 Käyttäjälähtöiset palvelut - Erja Vaarala - Jukka Ollila - Outi Nyman - Jyrki Hakkarainen - Pekka Puistosalo 1. Uudet palvelujen tuottamistavat / tulevaisuuden kuntapalvelut, markkinoiden ketjuuntuvat palveluntuottajat 2. Yrittäjyyden tukeminen, innovaatioalustat 1. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen palvelutarjotin, Palvelumuotoilu, palvelupolku ihmisen elinkaarenmittainen kansalaisen näkökulmasta, sis. ikääntyvän väestön palvelutarpeet, esim tietotekniikan käytön valmiuksien parantaminen 2. Maakuntatietoverkkohanke ja -strategia 3. Elinkeinoelämän monipuolistamishanke HELMI Luovan talouden tuki muille toimialoille Tp 9 Tp 10 Tp 11

20 19 Läpileikkaavat teemat Läpileikkaava kehittäminen Koulutus Ekologinen tietoisuus Toimenpidekokonaisuudet Tulevaisuusfoorumi-toiminnan systematisointi 2. Yrityspalvelutoimijoiden ja yrittäjien yhteisfoorumi 3. Seutumarkkinointi 4. Rakennetyöttömyys 1. Nuorisokoulutustakuujärjestelmä 2. Aikuiskoulutuksen koordinaation järjestämisen tukeminen 1. Kunnalliset hankinnat 2. Ympäristöbarometrin luominen Toimenpiteet Vuosittaisen KOKO-alueen toimijoita käsittävä tulevaisuusfoorumi 3/2011, ennakointityön systematisointi 2. Alueellisen yritysneuvonnan rakenteiden, palvelujen ja näiden toteuttamisvälineiden kehittäminen, mm. etäneuvonta ja kokoukset Yrittäjänavigaattorin ja seutu-ypp:n kehitys 3. Viestinnän puitesuunnitelman toteuttaminen sis. länsi.fi, sosiaaliset mediat, tonttipörssi, alueellinen tiedotus (tilaisuudet,media yms.) ja tunnettuus 4. Rakennetyöttömyys, tuetaan kuntien toimia ml. seudullinen työhönvalmennuskeskus, työpajatoiminnan kehittäminen, eri rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen. Jatketaan 2010 käynnistyneiden rakennetyöttömyyttä helpottavien ja torjuvien toimenpiteiden kehittämistä. 5. Neuvontapalvelu yritysten omistajanvaihdostilanteissa 6. Eri toimenpiteitä polutettaessa huomioidaan seudun kaksikielisyys 7. Yritysvaikutusten arviointi 1. Oppilaitosyhteistyöfoorumiin osallistuminen, koulutusverkoston tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen esim matkailu 2. Luksia ja Axxell oppilaitosyhteistyö 1. Hankintayhteistyön ja -kriteeristömallien luonti 2. Energia /kasvihuonekaasujen kierto, Kestävä yhdyskunta hankkeen tulosten hyödyntäminen Vetovoimaa viestinnällä MALe 1. Alueen tekeminen näkyväksi 2. Kilpailukyvyn ja koheesion vahvistamisen tukeminen 1. Maankäytön kehityskuva 2. Maa- ja asuntopoliittiset ohjelmat 1. tietopohjan vahvistaminen toimenpiteiden kohdentamiseksi (tunnettuustutkimus, livinglabs) 2. seutuyhteistyön laajentaminen ja syventäminen (osallistavat foorumit) 3. mediaseurannan organisointi /2011 toteutetun hankkeen lopputulosten ja suositusten sekä n. 3/2011 saatavien kuntien lausuntojen mukaiset jatkotoimenpiteet. - yritysalueet - Hanko-Hyvinkää radan sähköistämissuunnitelma ja Kehä V hankkeeseen osallistuminen

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta

Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta 20.9.2011 Loppuraportin julkistamistilaisuus Hanna Tuohimaa, Laura Haapola, Pekka Kauppi, Jyrki Kettunen, Susanna Kivelä, Jukka Laitinen ja Tarja Meristö Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää

VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää Kiteen elinkeino-ohjelma VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää Hyväksytty KV 28.5.2007 26 ja Kiteen Yrittäjien hallituksen kokouksessa 24.04.2007 Kiteen elinkeino-ohjelma on laadittu yhteistyössä Kiteen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Asuinalueiden kehittämishanke 2013-2015 Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 3.6.2013 Katariina Hilke 1 Turun hanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 1(7) Salon seudun KOKO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 2(7) Hankkeen nimi Salon seudun KOKO Tiivistelmä Salon seudun KOKO:n tärkein tehtävä on rakentaa

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Turun AmKesu aluetilaisuus, Turun ammatti-instituutti 19.11.2014 Ulla Taipale-Lehto Opetusneuvos Työvoima-

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu MAL-verkoston jouluseminaari, Tampere 18.12.2013 Olli Maijala Ympäristöministeriö Metropolihallinto (Vrt. rakennepoliittisen ohjelman (29.8.2013) toimenpide

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013

Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013 Esitys 16.3.2010 Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013 Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimuskonsultti Kaisa Mäki Kihniä Innolink Research Oy 2009 2010 PAINOPISTEET KEHITTYVÄT

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma. Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma. Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen Hanketoimijoiden tapaaminen 21.1.2010 Jukka Vilppola, 040 341 5857 jukka.vilppola@jao.fi Länsi-uomen puuverkon valmistelusta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 KEVÄT- Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 Seminaarit ja työpajat Seminaarit ja työpajat toteutetaan niin, että ne tukevat kansallisia ja seudullisia politiikka- ja suunnitteluprosesseja. Ohjausryhmän kokouksessa

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

ForeMassi Osaamisen ennakointi hyvinvointi- ja turvallisuusalalla

ForeMassi Osaamisen ennakointi hyvinvointi- ja turvallisuusalalla ForeMassi 2011 2013 Osaamisen ennakointi hyvinvointi- ja turvallisuusalalla Miksi? Mitä? Miten? Laurea/CoFi-tiimi yliopettaja Tarja Meristö tutkija Jukka Laitinen tutkija Hanna Tuohimaa Avausseminaari

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot