Toimintasuunnitelma KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmä hyv.

Transkriptio

1 HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO Toimintasuunnitelma 2011 KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmä hyv.

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA KOORDINOINTI, OHJAUS JA PÄÄTÖKSENTEKO KOORDINAATIO JA OHJAUS KOKO LÄNSI-UUSIMAAN TOIMINTARYHMÄ KOKO LÄNSI-UUSIMAAN OHJAUSRYHMÄ ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄT KÄRKITEEMAT HYVINVOIVA LÄNSI-UUSIMAA TEKNOLOGIA KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET PALVELUT VETOVOIMAA VIESTINNÄLLÄ IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN TULEVAISUUSFOORUMI JA ENNAKOINTITYÖ ALUEEN YHTEISEN YRITYSPALVELUKESKUKSEN KÄYNNISTÄMINEN YRITTÄJÄN NAVIGAATTORIN JA SEUDULLISTENYRITYSPALVELUJEN KEHITTÄMINEN RAKENNETYÖTTÖMYYS NEUVONTAPALVELU YRITYSTEN OMISTAJANVAIHDOSTILANTEISSA SEUDUN KAKSIKIELISYYS YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SUKUPUOLTEN VÄLISEN TASA-ARVON EDISTÄMINEN EKOLOGISESTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMINEN OSAAMINEN JA OPPIMINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN MAANKÄYTTÖ-, ASUMINEN-, LIIKENNE- JA ELINKEINOYHTEISTYÖ (MALE) KANSALLINEN VERKOSTOYHTEISTYÖ HYVINVOINTI INNOVAATIOYMPÄRISTÖT MATKAILU KULTTUURI VENÄJÄ-VERKOSTO MUU VERKOSTOITUMINEN TOIMENPITEET VUONNA 2011 KOOTUSTI SEURANTAKRITEERIT BUDJETTI / RAHOITUS... 21

3 2 1. Taustaa KOKO Länsi-Uusimaa ohjelma-asiakirjan linjausten mukaisesti alueella panostetaan klusteripohjaiseen elinkeinojen kehittämiseen keskittyen valittuihin Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa, Teknologia ja Käyttäjälähtöiset palvelut, luova talous -kärkiteemoihin. Tasapainoisten toimintamahdollisuuksien aikaansaamiseksi ja toimintaedellytysten parantamiseksi kehitetään seudullisia yrityspalveluita ja yritysneuvontaa, seudun vetovoimaa, pyritään työllisyyden ja osaavan työvoiman turvaamiseen sekä osallistutaan kansallisten teemaverkostojen työskentelyyn. Alueen kilpailukykyä ja elinkeinoelämää vahvistaa verkostoituminen metropolialueeseen, joka on luonnollinen yhteistyökumppani Länsi-Uudellemaalle. KOKO ohjelma tähtää alueella kilpailukyvyn turvaamisen ja kehittämisen kannalta seuraaviin asioihin: Alueen voimien yhdistäminen Alueen resurssien suuntaaminen (fokusointi) ja työnjako (allokointi) Alueen uudistumiskyky (uudistumistarpeiden tunnistaminen + toimenpiteet) Alueen logistiset ratkaisut Tasapainoisen aluekehityksen kannalta KOKO Länsi-Uusimaa ohjelma panostaa kestävän kehityksen dimensioiden pohjalta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti tasapainoiseen kehitykseen: Taajamat/keskukset vs. maaseutu/haja-asutus Eri kieliryhmät, erityisesti suomen- ja ruotsinkieliset Eri sukupolvien välinen kehitys (ikärakenne, myös Digital Natives sukupolvi) Ohjelmassa halutaan kokeilla myös uusien, vasta heikkojen signaalien asteella olevien asioiden läpivientiä ja soveltamista alueelle. Tällaisia kokeilevia elementtejä ovat mm. kaksikielisyyden nostaminen kilpailueduksi (ei kustannustekijä) Uuden sukupolven digital natives ryhmän tarpeet keskiöön Living labs käyttäjälähtöisyys osaksi arkipäivää Ekorakentaminen laajasti ajateltuna osaksi yhdyskuntien suunnittelua, mutta myös elämäntapakysymyksenä. Alueen pendelöintiluvut pääkaupunkiseudulle ovat edelleen kasvussa. Tämä työvoimapotentiaali on syytä huomioida ja kehittää etätyömahdollisuuksia. Pendelöinti kasvaa myös alueen sisällä, kun työssäkäynti- ja asiointialue tiivistyy. Länsi-Uusimaan logistinen sijainti pääkaupunkiseudun monialaisen toimintaympäristön ja Salon talousalueen välissä mahdollistaa alueen kehittämisen asumis- ja työpaikkaympäristönä. Kootusti Länsi-Uudenmaan kumppaneita ovat Salo, erityisesti aluestrategiaprosessi-, maatalousosaamis- ja teknologiayhteistyön osilta, Hyvinkää-Riihimäki teknologian osaamiskeskittymän ja ympäristöliiketoiminnan osilta sekä Metropolialue erityisesti korkeakoulu/teknologia- sekä hallinto- ja rahoituskumppaniyhteistyö ja mahdollisuudet urbaanin ympäristön tarjoamiin palveluihin. Alueen KOKOn painopisteiden toteuttaminen huomioi yhdensuuntaisina maakuntaohjelman elinkeinojen, osaamisen, hyvinvoinnin, aluerakenteen, ympäristön ja liikenteen sekä yhdyskuntarakenteen kehittämisen osa-alueita. KOKOn tavoitteiden toteutumiseksi toimenpiteet ovat osa maakuntaohjelman TOTSU toteuttamissuunnitelmaa ja alue osallistuu vuosittain yhteisen asiakirjan laadintaan. KOKO - ohjelmatyö on osa maakuntasuunnitelman jalkautusta, mutta toimii myös maakuntaohjelman suuntaan uusia avauksia tuovana foorumina erityisesti tulevaisuusfoorumityössä. Kansallisista kehittämisinstrumenteista lähinnä yritysten rahoitukseen ja kehittämisohjelmiin liittyvät tahot kuten Tekes, Sitra, Sekes tukevat osana alueen kehittämistä ja siten KOKO ohjelman toteuttamista. Ohjelmakauden aikana pyritään osallistumaan tiiviimmin Oske- ohjelman sekä Metropolialueen kilpailukykyohjelmien toteutukseen.

4 3 2. Koordinointi, ohjaus ja päätöksenteko 2.1. Koordinaatio ja ohjaus KOKO Länsi-Uusimaa -ohjelman koordinaatiosta ja ohjauksesta vastaa ohjausryhmä, johon kuuluvat luottamushenkilöiden ohella myös rahoitustahojen ja elinkeinoelämän edustajat. Toimintaryhmä Tory koostuu kuntajohtajista sekä elinkeinoelämän edustajista. Toimintaryhmän ohjauksessa valmistellut asiat esittelee ohjelmajohtaja ja raportoi edelleen muille osapuolille. Toimintalinjojen toimenpiteiden toteuttamisen vastuutahot ja ohjelmajohtaja muodostavat työryhmän, jonka toteutukset raportoidaan toimintaryhmälle ja edelleen ohjausryhmälle. Toimialakohtaisten asiantuntijaryhmien työ tukee klusterikehittämistä ja ovat osana toimintalinjojen toteutusta. Ohjelmajohtajan lisäksi tarvitaan projektikohtaisia työntekijöitä ja / tai toimijoita varmentamaan hankkeiden toteuttamisen vaatimat asiat. Toimintatapa on verkostomainen yhteistyö, jossa alueen oppilaitokset, kolmas sektori, yrityselämän edustajat sekä yrityskeskusten henkilökunta ovat osa toteutusta. Ekologisen kestävyyden näkökulman varmistamiseksi työryhmiä vahvistetaan kansalaisjärjestöjen edustajilla. Lisäksi toimintaverkostoon hankitaan mukaan solmut TKK:n ympäristötekniikan ja HY ympäristötieteen laitoksilta. Vuosittain järjestettävä Seutufoorumi linjaa alueen kehittämiskokonaisuuksia niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen ja opetussektorin tarpeet huomioiden. Tämän osana toteutetaan myös ennakointi. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman strateginen ohjaus tapahtuu vuosilla seuraavasti: - KOKO Länsi-Uusimaa ohjelmassa on mukana 8 kuntaa. Hanketta hallinnoi Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy (tai myöhemmin alueelle syntyvä uusi yhteinen yrityskeskus), jonka toimii rahoituksen hakijana. - Ohjelman operationalisointi tapahtuu tarkemmin kuntajohtajien tory-kokouksessa, jossa päätetään kunkin kunnan / muun toimijan vetovastuu ohjelman osioista ja sovitaan, kuka minkäkin asian kohdalla on se kapellimestari, joka huolehtii yhteistyön orkesteroinnista. Vetovastuiden kierrätyksellä lisätään osaltaan myös koheesiota. - Elinkeinopoliittisten klustereiden toteutuksesta vastaavat seudulliset eri toimijat, esim. Länsi- Uudenmaan Yrityskeskus Oy, Raaseporin Elinkeinokeskus Oy, Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus Oy, Eteläkärjen Uusyrityskeskus Oy ( tai alueelle syntyvä uusi yhteinen yrityskeskus), Laurean aluekehitysyksikkö, Yrkeshögskolan Novia, Yrkesskola Axxell jne. tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Yhteistyön tiivistymisen tuloksena alueelle ollaan perustamassa koko läntisen Uudenmaan yhteistä kehittämisyhtiötä KOKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmä Länsi-Uudenmaan kuntien kuntajohtajat sekä yrityskeskusten toimitusjohtajat muodostavat yhdessä KOKO Länsi-Uusimaa ohjelman toimintaryhmän. Toimintaryhmän puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain niin, että varapuheenjohtajasta tulee seuraavan vuoden puheenjohtaja ja että tehtävissä huomioidaan aina koko alue. Toimintaryhmän tehtävänä on - valmistella ohjausryhmälle esiteltävät asiat - vastata seudullisen elinkeinopolitiikan ja yhteisten hankkeiden koordinoinnista - asettaa teemakohtaiset vastuuhenkilöt ja asiantuntijaryhmät - tehdä ehdotus teemakohtaisen rahoituksen kohdentamisesta.

5 4 KOKO Länsi-Uusimaa toimintaryhmän kokoonpano Jäsen Isotupa, pj. Juha-Pekka kunnanjohtaja Siuntio Mäkinen, vpj. Jouko kaupunginjohtaja Hanko Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Partanen Henri kunnanjohtaja Karjalohja Majalahti Juha kaupunginjohtaja Karkkila Juva Simo kaupunginjohtaja Lohja Soinio Eero kunnanjohtaja Nummi-Pusula Johansson Mårten kaupunginjohtaja Raasepori Lisäksi Korhonen Jorma toimitusjohtaja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Hakkarainen Jyrki vt.toimitusjohtaja Raaseporin elinkeinoyhtiö Oy 2.3. KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmä KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmänä toimii hankkeessa mukana olevien kuntien (Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori ja Siuntio) luottamushenkilöistä (yksi edustaja ja yksi varaedustaja/kunta) ja rahoittajatahojen nimeämistä edustajista koostuva ryhmä. Ohjausryhmän kokouksiin osallistuvat myös toimintaryhmän jäsenet sekä henkilöstön edustaja. Ohjausryhmän tehtävänä on - hyväksyä vuosittain tehtävät toimintasuunnitelmat ja määritellä toiminnan tavoitteet (hankesuunnitelmat ja rahoitushakemukset) sekä vahvistaa ja kohdentaa rahoitus teemoittain - hyväksyä toimintakertomukset ja tilinpäätökset maksatushakemuksiin - hyväksyä toiminnan tavoitteille mittarit KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmän kokoonpano Jäsen Varajäsen Penttinen, pj. Arto kh:n pj. Siuntio Laaksonen Merja kh:n1.vpj. Lindström, vpj. Ulf kv:n 1.vpj. Hanko Wennerqvist Kurt kh:n vpj. Jernström Kristian kh:n pj. Inkoo Hakala Heimo kv:n pj. Lehervo Teija kh:n pj. Karjalohja Lehtonen Markku kv:n pj. Palenius Timo kv:n 1. pj. Karkkila Sintonen Risto kv:n 3.vpj. Patinen Jussi kh:n pj. Lohja Väre Jari kh:n 1.vpj. Kyttälä Kari kh:n pj. Nummi-Pusula Alanne Päivi kv:n pj. Heimberg Ulf kh:n pj Raasepori Borgman Mikael kh:n vpj. Knaapinen Petri johtaja ELY-keskus ei varajäsentä Hyypiä Markku erityisasiantuntija Uudenmaan liitto ei varajäsentä Alho Olli erityisasiantuntija TEM ei varajäsentä Streng Leila henkilöstön edustaja Lohja Sainio Tiina henkilöstön edustaja toimintaryhmä Mäkinen Jouko kaupunginjohtaja Hanko ei varajäsentä Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo ei varajäsentä Partanen Henri kunnanjohtaja Karjalohja ei varajäsentä Majalahti Juha kaupunginjohtaja Karkkila ei varajäsentä Juva Simo kaupunginjohtaja Lohja ei varajäsentä Soinio Eero kunnanjohtaja Nummi-Pusula ei varajäsentä Johansson Mårten kaupunginjohtaja Raasepori ei varajäsentä Isotupa Juha- kunnanjohtaja Siuntio ei varajäsentä Pekka Lisäksi Lindblom Sanfrid hallituksen pj. Länsi-Uudenmaan ei varajäsentä Yrityskeskus Oy Korhonen Jorma toimitusjohtaja Länsi-Uudenmaan ei varajäsentä Yrityskeskus Oy Hakkarainen Jyrki vt.toimitusjohtaja Raaseporin elinkeinoyhtiö Oy ei varajäsentä

6 Asiantuntijatyöryhmät 2011 Teemakohtaiset / klusterikohtaiset asiantuntijaverkostot Kunkin teeman puitteissa on koottu alueen yrittäjien ja toimijoiden yhteiset asiantuntijaverkostot, joiden näkemys ja kokemus takaavat käytännön sidoksen yrityselämään ja kehittämisen todellisiin tarpeisiin. Näitä kehittämisverkostoja ovat: - Aluekehittäjät -työryhmä - Matkailu -työryhmä - Hyvinvointi -työryhmä - Kulttuurin työryhmä - Teknologiateollisuus -työryhmä - Seutuviestintä- ja seututiedottajatyöryhmät - Työllisyys -työryhmä ja - MAL yhteistyöverkosto sekä osallistutaan - OpinOvi oppilaitosverkoston ja - tietohallinnon maakuntaverkkostrategian työskentelyyn. Kumppanuus KOKO ohjelman toteuttamisen kannalta on ollut oleellista yhteistyö kahden alueen elinkeinoyhtiön kesken. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy, Raaseporin elinkeinoyhtiö Oy ja Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry sekä Eteläkärjen Uusyrityskeskus ry ovat täydentäneet alueellisesti toisiansa ja yksi yhteinen yrityspalveluyhtiö on muotoutumassa vuoden 2011 alkupuolella. Muita kumppaneita ovat yrityselämän eri järjestöt, kuten Kauppakamarit ja alueen yrittäjäyhdistykset. Oppilaitoksien kumppanuudesta on erityisesti huomioitava ammattikorkeakoulujen Novia ja Laurea yhteistyö ja sopimukset koulutustarjonnasta. Kumppaneina ohjelmatoiminnassa ovat myös kolmannen sektorin edustajat, jolloin kansalaisjärjestöjen aktivoiminen aluekehitykseen on aktivoitunut. Yritysten ja julkisten toimijoiden kumppanuus konkretisoituu käyttäjälähtöiset palvelut -teeman toteutuksessa mm. kuntapalveluiden uudet tuotantotavat. Kumppanuuteen perustuva toimintatapa vahvistetaan aiesopimuksilla. Toimintatapa- ja ympäristö

7 6 3. Kärkiteemat Alueen skenaariotyön tuottamat KOKO ohjelman kärkiteemat ja näiden kehittämisen toimenpidekokonaisuudet kohdistuvat uusien elinkeinojen kehittämiseen ja vahvistamiseen sekä olemassa olevien vahvojen alojen kestävään uudistamiseen Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa on teemakokonaisuus, joka kattaa koko alueen ja sen kaikki ihmiset, ts. vakinaiset asukkaat, kesäasukkaat, matkailijat sekä esimerkiksi alueella muualta työssäkäyvät, mutta myös hyvinvointiin liittyvät erilaiset toimijat yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta. Huomion kohteena kestävä hyvinvointi, jossa taloudellinen ja sosiaalinen sekä ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät hyvinvoinnin ulottuvuudet liittyvät kiinteästi toisiinsa. Alueella on kokoontunut hyvinvointitoimijoiden yhteistyöfoorumi, jonka toimintaan KOKO -kaudella panostetaan entistäkin systemaattisemmin. Toimenpiteet Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa -kärkiteeman koordinoinnista vastaa Lohjan Laurea, vastuullisena vetäjänä yliopettaja Tarja Meristö/CoFi ja käytännön yhteyshenkilönä TtM Liisa Ranta/Terveystori. Koordinaatiotiimi kokonaisuudessaan on: kehittämispäällikkö Susanna Niinistö-Sivuranta, projektityöntekijä Liisa Ranta (Terveystori), yliopettaja Tarja Meristö ja tutkija Hanna Tuohimaa (CoFi) sekä yliopettajat Susanna Kivelä ja Elina Ora-Hyytiäinen Teemakokonaisuus koostuu kolmesta osasta: I. Kokonaiskoordinaatio (Tarja Meristö, Susanna Niinistö-Sivuranta) Alueen hyvinvointitoimijat: forum-työskentely Ohjausryhmä (edustajat eri sidosryhmistä) II. III. Vuorovaikutusverkostot (Liisa Ranta, Susanna Kivelä, Elina Ora-Hyytiäinen) Yhteydenotot Virtuaaliset alustat Opinnäytetyöt Hankevalmistelu (Tarja Meristö, Susanna Niinistö-Sivuranta, Hanna Tuohimaa) 4Y-malli: yhteiskunta, yritykset, yhteisöt, yksilöt Työpajatyöskentely hanketoimijoiden kesken. Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa -kärkiteeman osalta v.2011 pidetään kaksi hyvinvointifoorumikokousta (4-5/2011 ja 10-11/2011), kehitetään konsepti vuorovaikutusverkostojen alustaksi ja valmistellaan 1-2 isompaa hankekokonaisuutta, joille haetaan rahoitusta julkisesta tutkimushausta. Hankevalmisteluun liittyy alueen toimijoiden kanssa työpajatyöskentely, jota koordinaattori fasilitoija raportoi.

8 7 2. Kuntien palvelustrategioiden ja palvelusetelien käyttöönoton edistäminen ja kansalliseen seutujen yhteishankkeeseen osallistuminen palvelusetelien ja toimintaympäristöjen kehittämisen osalta. Toiminnot tarkentuvat mm Sosiaalitaidon tekemän Hyvä elämä hankkeen selvityksen myötä. 3. Matkailutuotteiden saatavuuden parantaminen alueelliseen myynti- ja markkinointityöhön ja sähköisiin jakelukanaviin panostamalla. Matkailuklusterissa on tehty lukuisia selvityksiä alueen mahdollisuuksista kasvattaa toimialaa ja vuoden 2011 aikana haetaan erillistä rahoitusta näiden toimintojen kehittämiseen. Kulttuuripolun konseptoiminen käynnistetään (fyysinen ja virtuaalinen), - tarinat henkilöt, matkailukohteet/ -tuotteet lähiruoka, puutarha teemoissa. Verkostoa vetävät pj. Jyrki Hakkarainen ja varapj. Minna Ermala. Alueen yrittäjät ja toimijat osallistuvat kansallisten mm. Outdoors of Finland sekä Kulttuurihenkilöt hankkeiden toteutuksiin sekä MEK yhteistyöhön. 4. Seudun vetovoiman kehittämisen tueksi toteutetaan tunnettuustutkimus alueen ulkopuolella oleville tahoille ja saatetaan käyttöön alueen yhteinen sähköinen tonttipörssi alueportaaliin. Seutuviestintätyöryhmän pj. on Hanna-Maria Grandell. 5. Osaamisen kehittäminen alueen elinkeinotoiminnan varmentamiseksi yhteistyössä Laurean, Novian Luksia aikuiskoulutuksen, Lärkkullan, Aalto-yliopiston ja täsmäkoulutuksen avulla. 6. Kaupallisten palvelujen saatavuus ja toimivuus Tavoitteena on tehdä alueemme eri kuntien välillä tarjolla olevien kaupallisten palvelujen saatavuudesta selvitys, jonka pohjalta kehitetään ja monipuolistetaan palvelutarjontaa. Samalla selvitetään olemassa olevan palvelutarjonnan tehostamista. Selvitys on mahdollisesti tehtävissä osaksi oppilaitosyhteistyönä, mutta yhteenveto ja analysointiosuus on tarkoitus ostaa ulkopuoliselta asiantuntijayritykseltä. Kaupallisten palvelujen kehittämisen vastuuhenkilönä toimii Pertti Vaarala Teknologia Teknologiateollisuuden visio noudattelee pääosin Länsi-Uudenmaan klusteriselvityksessä 2006 vuoteen 2012 asti määriteltyjä linjoja. Keväällä 2010 tehtiin vuoden 2006 klusteriselvityksen toisinto ja huhtikuussa pidettiin Teknologiateollisuuden tulevaisuusfoorumi 2010, johon osallistui 30 teknologiateollisuuden yritysten edustajaa. Foorumin jälkeen toteutettiin osallistuneiden yritysten kehittämistarvekartoitus, jonka tuloksena saatiin ajankohtaista tietoa yritysten kehittämistarpeista ja toiminnan pullonkauloista. Teknologiateollisuuden toimenpiteet vuonna 2011 määräytyvät molempien klusteriselvitysten pohjalta saatuihin teknologiateollisuuden kehittämistarpeisiin. Yritysfoorumeita tullaan pitämään jatkossakin päivittämään teknologiateollisuuden kehittämistarpeita. Yritysfoorumeiden lisäksi järjestetään yritysten kesken kahdenvälisiä benchmarking -tilaisuuksia. Benchmarking ei rajoitu pelkästään teknologiateollisuuteen, vaan sitä voidaan tehdä laajasti eri alojen yrityksissä. Teknologiateollisuus on vuoden 2009 taantuman seurauksena joutunut muuttuneeseen markkinatilanteeseen ja etenkin alihankintayritysten on pitänyt käynnistää aggressiivisen uusasiakashankinnan. Yritysten myynti- ja markkinointiosaaminen on em. syystä joutunut koetukselle ja sen on havaittu tarvitsevan kehittämistä ja tämä on tekeillä. Samassa yhteydessä myös kansainvälistyminen on saanut lisämerkitystä ja kansainvälistymiskoulutusta sekä kansainvälistymisen tukitoimintoja ollaan kehittämässä. Yhtenä tukimuotona on käyttää lähialueen kansainvälisillä markkinoilla toimivien yrityksien asiantuntemusta auttamaan aloittavia yrityksiä alkuvaiheen vientitoiminnassa (benchmarking). Muuttuneen markkinatilanteen pakottamana ovat alihankintayrityksetkin kiinnostuneet omien, uusien tuotteiden valmistamisesta ja tarvitsevat tukea innovaatioiden löytämiseksi. Koulutusjärjestelyiden lisäksi pyritään järjestämään teknologiateollisuuden innovaatiopiiri, jossa haetaan alueellisia teknologiainnovaatioita ja niille toteuttajia. Osa alueen teknologiayrityksistä osallistuu Etelä-Suomen Innokone-hankkeeseen.

9 8 Kasvuyritysten tunnistaminen mikroyritysten joukosta uudistamaan alueen elinkeinorakennetta jatkuu vuonna Ympäristöteknologian mahdollisuudet kehittyä ovat hyvät Länsi-Uudellamaalla, mutta alan yrityksiä on alueella edelleen vähän. Alueella toimivien ympäristöklustereiden kanssa yhteistyössä pyritään selvittämään ympäristöteknologian hyödyntämismahdollisuuksia. Hiilijalanjäljen laskeminen alueen yrityksissä Uudenkaupungin esimerkin mukaisesti vaikuttaisi energiankulutusta vähentävästi ja toisi mahdollisesti alueelle uusia ympäristöteknologiayrityksiä. Tämän hankkeen selvitystyö tehdään keväällä Toimenpiteet 2011 koottuna: 1. Teknologia ja Innovaatiot, uudet tuotteet, ali- ja päähankkijaketjut yritysfoorumitoiminta, benchmarkkaus, vastuuhenkilönä Seppo Kolo 2. Kansainvälistymisen tukitoiminnot (mm. Russia-verkosto, Uudenmaanliitto, Teknologiaverkosto) 3. Kestävä yhdyskunta TEKES yhteishankkeet Teknologian alueelliset sovellutukset/ympäristöteknologia/kestävä kehitys Vuonna 2010 alueella käynnistyi Tekesin Kestävä yhdyskunta -teknologiaohjelmassa tutkimushanke Kestävän yhdyskunnan skenaariot. Hankkeen vastuullinen vetäjä on Lohjan Laurea. Tutkimusyhteistyötä hankkeessa tekevät CoFi/Laurea ja Helsingin yliopisto ja muut yhteistyökumppanit ovat KOKO Länsi-Uusimaa ja Kuntaliitto. Hanke jatkuu maaliskuun 2011 loppuun asti. Hankkeessa on luotu neljä kestävän yhdyskunnan skenaariota, joita on sovellettu Länsi-Uudellemaalla toteutetun työpajatyöskentelyn kautta.

10 9 Keskeisiä elementtejä Länsi-Uudenmaan kestävässä kehittämisessä ovat mm. alueen liikenneratkaisut sisällä ja pääkaupunkiseudulle, alueen yritystoiminnan kestävä kehittäminen ja työpaikkaomavaraisuuden parantaminen, uusien mahdollisuuksien kuten etätyö tai luomu/lähiruoka tehokkaampi hyödyntäminen sekä kuntien välisen yhteistyön jalkauttaminen nyt jo hyvin toimivalta johdon tasolta läpi kaiken toiminnan. Kestävän liiketoiminnan kehittäminen on peruslähtökohta koko alueen kestävälle kehittämiselle. Jatkotyössä huomion kohteeksi otetaankin alueen elinkeinoelämä ja sen kehittämistarpeet. Tavoitteena on selvittää alueen elinkeinoelämän kehittämistarpeet kestävän kehityksen liiketoiminnan klusterin luomiseksi. Kestävä liiketoiminta määritellään tässä sellaiseksi, joka ei kuluta luonnonvaroja yli niiden uusiutumistarpeen, minimoi päästöt ja hukat sekä panostaa ratkaisujen kestävyyteen ja ajattomuuteen. Kehittämiskohteena on sekä teollisuus ja teollinen palveluliiketoiminta mutta myös palvelu- ja tietointensiiviset toimialat. Tarkastelun kohteena ovat sekä alueen nykyiset alat/yritykset ja niiden kehittäminen että uusien alojen/yritysten aikaansaanti erityisestä kestävän liiketoiminnan lähtökohdista niitä kehittäen. Tähän liittyvät kiinteästi myös sellaiset alueen uudet teemat kuten vesi tai tuuli. Kestävän liiketoiminnan klusteria kehitetään CoFi/Laurean koordinoimana pääyhteistyökumppaneina HAMK ja Helsingin yliopiston ympäristötieteen laitos kolmivuotisena hankekokonaisuutena. Muita kumppaneita ovat mm. Aalto yliopisto / TKK,Cambridge / UK sekä Lykes sekä yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit alueella, mutta myös alueen muut oppilaitokset sekä tietysti alueen yritykset eri toimialoilta. Hankkeen arvioitu kokonaisbudjetti on euroa, joka jakaantuu tasaisesti kolmelle vuodelle , kukin euroa. KOKO Länsi-Uusimaa -ohjelman rahoitus on euroa per vuosi, ja muu osuus budjetista katetaan muista julkisista lähteistä kuten Tekesistä haettavalla rahoituksella sekä tutkimusyhteistyökumppanien omarahoitusosuuksilla. Päävaiheet kolmelle vuodelle ovat seuraavat: I. Tutkimusosio (v. 2011) - Nykyliiketoiminnan kartoitus kestävän kehityksen kriteerien perusteella (teollisuus, hyvinvointi, matkailu) - Alueen ympäristön tilan arviointi - Kestävän kehityksen mahdollistaman kysyntäpotentiaalin kartoitus - Työpajatyöskentely alueen toimijoiden kesken alkaa II. Innovointiosio (kevät 2012) - Työpajatyöskentely alueen toimijoiden kesken jatkuu - Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen III. Kestävä yritysklusteriosio (syksy 2012 / kevät 2013) - Toimintaedellytysten turvaaminen (koulutus, neuvontapalvelut) - Klusterin toimijoiden yhteistyö ja yhteisesiintyminen (vrt. Lahti / Cleantech) IV. Tuotteistamisosio (kevät 2013 / syksy 2013) - Yrityskohtaisten palvelukokonaisuuksien tuotteistaminen - Toimintatapojen vakiointi Ensimmäinen vaihe, vuonna 2011 toteutettava alueen liiketoiminnan kartoitus erityisestä kestävän kehityksen perspektiivistä katsottuna kattaa toimintaympäristön analyysin, yritysten nykytoiminnan analyysin sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamisen markkinoiden kysyntäanalyysin avulla. Työ käynnistyy tammikuussa 2011 kestävän yhdyskunnan skenaariot - seminaarin jälkeen pidettävällä Kestävä liiketoiminta -seminaarilla, joka suunnataan alueen elinkeinoelämälle. Työhön kootaan kestävän kehityksen suhteen edistyksellisten yritysten ryhmä, jonka suhteen alueen yritykset voidaan benchmarking -menetelmällä ryhmitellä.

11 10 Kehitysvaiheeltaan samankaltaiset yritykset toimialoittain otetaan mukaan työpajatyöskentelyyn, jossa luodaan yrityskohtaiset kehittämisohjelmat, mutta myös yhteiset kehittämiskohteet alueen kestävän liiketoiminnan kokonaisuuden ja brändin perustan luomiseksi. Alueen ympäristön tila ja sen kuormitustekijät kartoitetaan julkisesti saatavan tiedon perusteella. Tämä analyysi luo perustaa markkinapotentiaalille, ts. millaisiin asioihin alueella voidaan tarjota ja kehittää uusia ratkaisuja, mutta analyysi voi kertoa myös, millaisia pullonkauloja tai esteitä alueella on kestävän liiketoiminnan luotettavan mielikuvan luomisen kannalta. 4. Ympäristöteknologian mahdollisuudet L-U alueella, Uusikaupunki-mallin soveltaminen, fosfori ja bioenergia, energiatehokas rakentaminen Kasvihuonekaasupäästökartoitus tehtiin v alueellamme kunnittain ja toimialueittain. Tämän tulosten syventäminen ja käytännön toimet yrityksiin tulee käynnistää aluksi ostopalveluna. 5. Etätyön mahdollistaminen, vastuuhenkilönä Jukka Ollila AKO Länsi-Uusimaan rahoittamana v selvitettiin pendelöintiä alueen kunnista pääkaupunkiseudulle. Selvityksen perusteella pendelöintiin käytetään keskimäärin kaksi tuntia päivässä. Lisäksi kävi ilmi, että suuri joukko pendelöivistä voisi ja haluaisi tehdä työtään osan viikkoa asuinpaikkakunnalta. Tämä kuitenkin edellyttää, että etätyölle on olemassa niin tilat kuin muu tarvittava infrastruktuuri, sillä etätyön tekimistä kotiolosuhteista ei nähty toimivana ratkaisuna. Vuoden 2011 aikana selvitetään mahdollisuudet käynnistää erillinen etätyöhanke tavoitteena selvittää etätyön tekemisen reunaehtoja. Hankkeeseen haetaan erillinen rahoitus, jota perustellaan em. selvityksillä Käyttäjälähtöiset palvelut Käyttäjälähtöiset palvelut kohdistetaan kuluttajille, yrityksille ja julkiselle sektorille. Alueen kuluttajille suunnatuista palveluista vahvoja ovat kauppa ja hyvinvointipalvelut, kuten virkistys ja kulttuuri. Yrityspalvelupuolella on kysymys tietointensiivisistä palveluista erityisesti pk-sektorilla. Teollisuuspalveluliiketoiminta on laajemminkin kasvussa. Palveluissa korostetaan asiakaslähtöisyyttä ja käyttäjäystävällisyyttä. Alueella on tarkoitus kehittää mm. uudistuvien kuntapalvelujen konseptia soveltamalla esim. Living Lab toimintaa eli ottamalla käyttäjät mukaan kehittämistyöhön. Läntisellä Uudellamaalla on perinteenä käsillä tekemisen taidot ja siihen liittyvä yrittäjyys. Käsityöläisyys, muotoilu, design, taideyrittäjyys muodostavat luovien alojen selkärangan, jolle on mahdollista rakentaa luovan alan ainutlaatuinen klusteri. Toimenpiteet 2011 koottuna: 1. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen palvelutarjotin, Palvelumuotoilu, palvelupolku ihmisen elinkaarenmittainen kansalaisen näkökulmasta, sis. ikääntyvän väestön palvelutarpeet, esim tietotekniikan käytön valmiuksien parantaminen. 2. Väestön ikääntymiseen liittyvien haasteiden huomioiminen niin työvoiman kokonaisuudessaan kuin kunkin toimialan ikäjakauman selvittäminen ja tulosten vaikutukset kehittämistoimiin. 3. Maakuntatietoverkkohanke ja strategia Toimivien palveluiden perustana ovat toimivat yhteydet ja erillisellä rahoituksella toteutetaan vuoden 2011 aikana yhteisen maakuntatietoverkkostrategian luonti. 4. Elinkeinoelämän monipuolistamishanke HELMI Elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi on käynnistyy PKT-säätiön ja Koheesio- ja kilpailukykyohjelman yhteistyönä hanke, jossa tarkastellaan alueen kärkitoimialojen liiketoimintojen kehittämistä alueellamme valittujen teemojen näkökulmista Raasepori puutarha, Hanko aalto ja tuuli sekä Lykesin alueella VESI silmälaseilla.

12 11 5. Luovan talouden tuki muille toimialoille Vahvistetaan ja tehdään alueemme luovien toimialojen yritysten tarjonta näkyväksi kysynnän kohdentamiseksi alueemme yrityksiin sekä hyödynnetään yritysneuvonnan tueksi valmistunutta luovien toimialojen neuvontaopasta ja kansallisia toimijatahoja ja verkostoja. 4. Vetovoimaa viestinnällä 4.1. Identiteetin vahvistaminen Alueella on tehty pitkäjänteistä perustyötä tavoitteena rakentaa kehityspolkua alueen näkyväksi tekemiseksi ja kilpailukyvyn sekä houkuttelevuuden nostamiseksi. Vuonna 2009 laaditussa markkinoinnin puitesuunnitelmassa on linjattu seutuviestinnän tavoitteet ja päälinjat toimenpiteille Länsi- Uusimaan KOKO -kaudella! Vetovoima-hanke toteuttaa vuoden 2011 markkinoinnin toimenpiteet. Seutumarkkinoinnin tavoite on luoda alueelle yhtenäinen ilme, nostaa alueen tunnettuutta, tarjota erottuva ja vetovoimainen vaihtoehto asumisen, yrittämisen ja matkailun kohderyhmille sekä muodostaa oma alueen sisäistä koheesiota vahvistava aluebrändi ja sen yhdistävän vaikutuksen aikaansaamana alueidentiteetti. Seutufoorum on säännöllinen osa alueen ennakoinnin ja ohjelman toteutusta. Alueella ilmestyvät säännöllisesti Länsi News sähköinen julkaisu, printattu Paletti lehti sekä ylläpidetään länsi.fi alueportaalia sekä kehitetään sosiaalisen viestinnän välineiden käyttöönottoa. Toimenpiteet 2011 koottuna: 1. tietopohjan vahvistaminen toimenpiteiden kohdentamiseksi (tunnettuustutkimus, livinglabs) 2. seutuyhteistyön laajentaminen ja syventäminen (osallistavat foorumit) 3. mediaseurannan organisointi Vastuutahot / henkilöt: - Hanna-Maria Grandell - Seutuviestintä ja tiedottajaverkostot 5. Toimintaedellytysten parantaminen 5.1. Tulevaisuusfoorumi ja ennakointityö Länsi-Uudenmaan alueen sisällöllisen kehittämisen ja visioinnin jatkona toteutetaan ns. Tulevaisuustalkoot hanketta, jossa analysoidaan laaja-alaisesti ja ennakoivasti alueen elinkeino- ja tuotantorakenteessa sekä aluetaloudessa tapahtuvia muutoksia käyttäen erilaisten toimijatahojen tuottamaa tilastomateriaalia - kartoitetaan yritysten tulevat osaajatarpeet (laadulliset, määrälliset), - arvioidaan koulutuksen tarjonnan ja osaajien kysynnän aukot tiedoissa ja taidoissa, mutta myös asenteissa, - kehitetään palvelubarometri ennakoimaan palvelutarpeet (laadulliset, määrälliset) ja sovelletaan ympäristön tilan arviointeja käytännön toimenpiteiksi Aluetta koskettavaa ennakointitietoa tuotetaan mm. työvoimahallinnon, maakuntaliiton, yrittäjäjärjestöjen, oppilaitosten, Tilastokeskuksen ja työnantajajärjestöjen tahoilla. Näistä koostetut tiedot on tarkoitus ottaa käyttöön kehittämisen tueksi. Vuosittainen KOKO-alueen toimijoita käsittävä tulevaisuusfoorumi järjestetään keväällä 3/2011.

13 Alueen yhteisen yrityspalvelukeskuksen käynnistäminen Alueella on toiminut useita toimijoita, joita ovat Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy (LYKES), Länsi- Uudenmaan ja Uudenmaan Yrityshautomo Oy, Länsi-Uudenmaan Uusyritys keskus ry, Eteläkärjen Uusyrityskeskus ry, Raaseporin elinkeinokeskus Oy (RASEK) ja Hankoniemen Kehitysyhtiö Oy. Toimintojen tehostamiseksi on työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta ELY-keskus laatinut selvityksen Länsi-Uudenmaan alueen yrityspalvelujen kehittämismahdollisuuksista, jonka mukaan mahdollisuudet ja hyödyt tulevat mm. markkinoinnissa, synergiaeduissa, kustannussäästöissä, rahoituksen hankinnassa, yritysverkostojen ja elinkeinostrategian luomisessa ja toteuttamisessa sekä edunvalvonnassa. Yhteisen Yrityskeskuksen perustaminen on meneillään ja käynnistymisen arvioidaan olevan vuoden 2011 alkupuolella. Yhteisyrityksen palvelujen laadun ja osaamisen varmentamiseksi on mahdollista laatia valmennusohjelma, jonka aikana määritellään yhdessä omistajien ja henkilöstön kanssa yhtiön perustehtävät ja kuvataan niihin liittyvät sisäiset prosessit. Prosessin kyvykkyystarkastelussa analysoidaan uuden yhtiön resursseja, osaamista ja tietoja, toimintatapoja ja palveluita sekä suorituskykyperusteita Yrittäjän Navigaattorin ja Seudullistenyrityspalvelujen kehittäminen Vuoden 2011 aikana seudun yrityspinnassa toimivat organisaatiot uudistavat Seudullisten yrityspalvelujen yhteistyösopimuksen tavoitteena saada YritysSuomi.fi:n alle palvelutunnus YritysSuomi/Länsi-Uusimaan seutu. Lisäksi Yrittäjän Navigaattori-sivusto päivitetään vastaamaan valtakunnallista YritysSuomi.fi:n sisältöä ja palvelemaan myös ruotsinkielisiä yrittäjiä. Samalla kehitetään Yrittäjän Navigaattorin yhteydessä toimivaa sähköistä työpöytää tavoitteena rakentaa asiantuntijaverkon tarjoama virtuaalinen yritysneuvonta alueen yrittäjien neuvontatarpeisiin Rakennetyöttömyys Alueella tehdyn Työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset selvityksen pohjalta perustetun Työllisyysasiantuntijatyöryhmän työtä jatketaan työllisyydenhoidon vaikuttavuuden lisäämiseksi Toimenpidesuositukset voidaan koota seuraavien kokonaisuuksien alle: - Kehittyvät välityömarkkinat - Vaikeimmin työllistettävien työllistäminen - Työvoiman osaamisen ja saatavuuden turvaaminen - Työllistävä yrittäjyys Aluksi työryhmä keskittyi kuntien vaikeasti työllistettävien asioiden ratkaisemiseen ja huomioi erityisesti nuorten työllistämistoimet. Pitkäaikaistyöttömyyden nousun pysäyttäminen yhteistyössä tulee olemaan toimenpiteiden kohdealuetta vuonna Kuntien toimia tulee tukea mm. seudullisen työhönvalmennuskeskuksen ja työpajatoiminnan kehittämisen sekä eri rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämisen avulla Neuvontapalvelu yritysten omistajanvaihdostilanteissa Koulutus yrittäjänvaihdostilanteissa varmistaa tietotaidon siirtymisen luopuvalta yrittäjältä jatkajalle. Kannustimeksi tähän pitää saada rahoitus ajalle ennen yrittäjänvaihdosta ja yrittäjänvaihdoksen jälkeen, jolloin molemmat osapuolet sitoutuisivat varmistamaan yrityksen toiminnan jatkumisen. Omistajanvaihdostilanteisiin on tuotteistusvaiheessa ns. kisälli/mestari-ohjelma, mutta siitä puuttuu tuo keskeinen sitouttamiselementti eli rahoitus. Lisäksi on tarpeellista, että oppilaitoksissa ryhdytään entistä voimakkaammin panostamaan yrittäjäkoulutukseen ja työharjoittelua / yrittäjyyteen tutustumista lisätään opetusohjelmiin. Tämän kannustimeksi pyritään kehittämään koulutusraha tyyppinen korvaus, joka maksettaisiin molemmille osapuolille eli oppilaalle ja yrittäjälle.

14 Seudun kaksikielisyys Erilaisia toimenpiteitä polutettaessa ja viestittäessä huomioidaan seudun kaksikielisyyden mahdollisuudet Yritysvaikutusten arviointi Suurin osa kunnissa tehtävistä päätöksistä vaikuttaa tavalla tai toisella yritysten toimintaedellytyksiin. Yritysten menestymistä voidaan tukea arvioimalla päätösten yritysvaikutukset jo päätösvalmistelun yhteydessä. Yksi kuntien tärkeimmistä tehtävistä on luoda toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Kuntien päätökset vaikuttavat suoraan tai välillisesti yrityksiin, päätettiinpä sitten koulutus-, hankinta-, asunto- tai kaavoituspolitiikasta. Suurin osa tehdyistä päätöksistä siis joko tukee tai heikentää yritysten menestymis- ja toimintaedellytyksiä. Tavoitteena ei ole lisätä kuntien byrokratiaa, vaan rakentaa kuntakohtaisesti sellaiset arviointimenettelyt, jotka voivat olla jouheva ja luonnollinen osa päätösten valmistelua ja jotka voivat tukea aidosti paikallista päätöksentekoprosessia. Mitä aikaisemmassa vaiheessa valmistelua päätöksenteon vaihtoehtoihin ja vaikutuksiin kiinnitetään huomiota, sitä paremmin kuntalaisten ja yritysten tarpeet tulevat otetuiksi huomioon. Vaikutusarvioinnin kehittäminen edellyttää aina onnistuakseen kuntien virkamiesjohdon ja luottamuselinten tukea. Tästä syystä arvioinnin tekemisen ja valvonnan vastuut on määriteltävä selkeästi. Tähän on syytä kiinnittää huomiota jo elinkeinostrategioita linjattaessa. Negatiivisten vaikutusten pienentämisen lisäksi etukäteisarvioinnilla pystytään optimoimaan päätösten mahdolliset myönteiset vaikutukset Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen Toiminta-alueen sukupuolijakauman kehitystä tarkastellaan mm. koko väestön, työvoiman, koulutustason, yrittäjien, elinkeinorakenteen ja pendelöivien henkilöiden suhteen ohjelmakauden aikana. Tasa-arvoa edistävät myös alueen työpaikkaomavaraisuuden korostaminen ja lähilogistiikan ratkaisut, jotka mahdollistavat työn ja perheen yhteensovittamisen molempien vanhempien osalta. KOKO ohjelman ohjausryhmän kokoonpanossa otetaan huomioon luottamushenkilöiden tasaarvo-ohjeistukset Ekologisesti kestävän kehityksen edistäminen Kestävä yhdyskunta hankkeessa tulee esiin ohjelman vaateet tältä tarkastelunäkökulmalta. Lisäksi alueen yhteinen MALe -työ on keskittynyt ensisijaisesti yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen laatimalla maankäytön kehityskuvan sekä maa- ja asuntopoliittiset ohjelmat. Ohjelmassa edistetään lisäksi maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta huomioimalla mm. alueen lähiruokamarkkinoiden, lähimatkailun ja työhyvinvointipalvelujen kehittäminen. Toimenpidekokonaisuudet Kunnalliset hankinnat 2. Ympäristöbarometrin luominen Toimenpiteet Hankintayhteistyön ja -kriteeristömallien luonti 2. Energia /kasvihuonekaasujen kierto, Kestävä yhdyskunta -hankkeen tulosten hyödyntäminen

15 Osaaminen ja oppiminen Osaaminen, oppiminen ja tarvittava opetus ovat parhaillaan murroksessa. Teollisen kasvun aikana voitiin opetus helpommin ennakoida, mutta siirtyminen harvempiin ja vaativampiin teollisuustyöpaikkoihin sekä palvelujen kasvu tekevät osaamistarpeista monivivahteisempia. Alueella on runsaasti eriasteista ammatillista koulutuskapasiteettia. KOKO -ohjelman yhteydessä pyritään suuntaamaan tämä alueen tuleviin tarpeisiin. Tässä on apuna toisaalta ennakointi- ja toisaalta yritysfoorumi. Toimenpidekokonaisuus Nuorisokoulutustakuujärjestelmä 2. Aikuiskoulutuksen koordinaation järjestämisen tukeminen Toimenpiteet Oppilaitosyhteistyöfoorumiin osallistuminen, koulutusverkoston tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen esim matkailu 2. Luksia ja Axxell oppilaitosyhteistyö 6. Toimintaympäristön kehittäminen 6.1. Maankäyttö-, asuminen-, liikenne- ja elinkeinoyhteistyö (MALe) Länsi-Uudenmaan kaksivuotisen MALe -prosessin tulokset ovat yhteinen tulevaisuuskuva, rakennemalli ja maankäyttöstrategia, sekä sitä täydentävä Asuntopoliittinen ohjelma ja toteutuksen takaava Maankäyttöpoliittinen ohjelma ovat loppusuoralla ja valmistuvat tammikuun 2011 loppuun mennessä. Yhteinen loppuseminaari ja kuntakohtaiset näyttelyt pidetään joulukuussa Internetissä -sivustolla on julkaistu laaja paikkatietoanalyysien ja mitoitusselvitysten aineisto. Ohjelmista laaditaan esite ja perusteluista porwerpoint-esitykset. Alue osallistuu kansallisen MAL-työryhmän työskentelyyn jatkossakin. Toimenpiteet 2011 alustavasti: /2011 toteutetun hankkeen lopputulosten ja suositusten sekä n. 3/2011 saatavien kuntien lausuntojen mukaiset jatkotoimenpiteet. - yritysalueiden kehittäminen - Hanko-Hyvinkää radan sähköistämissuunnitelma ja Kehä V -hankkeeseen osallistuminen Vastuutahot / henkilöt: - työryhmä, kuntien virkamiehet ja Mariitta Vuorenpää 1/2011 saakka.

16 15 7. Kansallinen verkostoyhteistyö Koheesio- ja kilpailukykyohjelman tavoitteet kaudella ovat alueiden elinkeino- ja osaamisperustan vahvistaminen sekä toimijoiden välisen yhteistyön tiivistäminen. Tätä tavoitetta tuetaan kansallisilla teemaverkostoilla, joiden toiminnoissa korostuu elinkeinopoliittinen ulottuvuus Hyvinvointi Kansallinen hyvinvointiverkosto toimii toimintaympäristön, yrittäjyyden, yhteistyön ja kansainvälistymisen, viestinnän ja verkostotapaamisten sekä yleisen terveyden ja hyvinvoinnin teemoissa ja sitä kautta palvelumarkkinoiden sekä niiden edellyttämien yhteistoimintakonseptien kehittämisessä ja levittämisessä. Toiminnassa huomioidaan TEMin HYVÄ hankekonseptin sisältämät kokonaisuudet Innovaatioympäristöt Innovaatiotoiminta luo eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Alueemme panostaa seudun sisäiseen koheesion ja kilpailukyvyn parantamiseen ts. yhteistyö-, verkosto- ja kumppanuustoiminnan, erilaisten innovaatioympäristöjen kehittämiseen. Käyttäjälähtöisissä palveluissa sovelletaan avointa innovaatiokonseptia esim. Living Labs tyyppisesti. Tähän liittyy myös avoin seutuverkko ja sosiaalinen media. Ohessa vuoden 2011 Innoventurer koulutusajankohdat ja pilottitoiminta.

17 MAL -yhteistyö Alueella toteutettavaan Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiskokonaisuuteen liittyy elinkeinojen sijoittumis- ja kehittämisnäkökulmat sekä yliseudullinen yhteistyö. MAL -pilotoinnin kansallinen ja eritoten lähialueiden verkostotyö tuo lisäarvoa Matkailu Matkailuverkosto toimii koordinoidusti matkailukeskusten ja matkailukeskittymien kehittämistyössä verkostoitumis- ja tiedonvaihtoympäristönä toteuttaen TEM:n matkailustrategiaa ja toimenpideohjelmaa sekä täydentäen muita KOKO:n matkailuverkoston kehittämistoimia. Tavoitteena on tiivistää matkayritysten ja -toimijoiden yhteistyötä, vauhdittaa tiedon ja kokemusten vaihtoa sekä kehittää uusia toimintatapoja. Näin luodaan mahdollisuuksia uusien ideoiden ja innovaatioiden sekä kehittämishankkeiden syntymiselle, mikä johtaa matkailukeskittymien ja lähiympäristön kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantumiseen sekä kansainvälistymiseen. KOKO-Matkailu tulee kytkemään matkailukeskittymät osaksi olemassa olevaa matkailun toimijakenttää, jonka muodostavat eri ministeriöt sekä kansalliset, alueelliset ja paikalliset toimijat. Matkailun kehittämistyön konkreettisia päämääriä ovat matkailutulon ja työllisyyden kasvu, turvallinen, kestävä ja hallittu matkailukehitys, yritysten ympärivuotisen kannattavuuden ja tuloksen parantaminen sekä tyytyväiset asiakkaat Kulttuuri Alue- ja elinkeinokehittäjille järjestetään luovan talouden aluekehittäjävalmennusta ja yritysneuvojille koulutusta luovien alojen yritysneuvontaan. Luovien alojen yrittäjille alueilla tilaisuuksia, joissa on mahdollisuus tavata laajasti sekä oman alan että muiden alojen yrittäjiä. Alueet saavat myös käyttöönsä valmiita luovien alojen teemapäivä-kokonaisuuksia, joilla parannetaan esimerkiksi yritysten markkinointi ja myynti-, tuotteistus- ja tekijänoikeuksin liittyvää osaamista. Pilottikohteena on kevytrakenteinen luovien alojen hautomomalli. Lisäksi tuotetaan maakunnittain luovien alojen yrittäjiä varten Kompassi (opasvihkonen), johon kootaan selkeästi jäsennelty palvelupolku yrittäjille suunnatuista palveluista. Tiedon ja osaamisen vaihtoa varten aloitetaan Vuoroin vieraissa -ohjelma, jossa henkilökierron kautta voidaan hyödyntää eri alueiden hyviä käytäntöjä Venäjä-verkosto KOKO-Russia -verkoston tehtävänä on Venäjän viennin edellytysten kehittäminen. Tavoitteena on linkittää kansallisia viennin edistämis- ja koulutuspalveluita alueellisille kehittämisorganisaatioille ja sitä kautta pk-yrityksille. Verkosto kerää yhteen hyviä kokemuksia ja esimerkkejä Venäjällä tehtävästä yhteistyöstä ja tarjoaa tietoa tätä kautta alueille, jotka eivät ole ennen toimineet Venäjällä Muu verkostoituminen Metropolialueella on nähty tärkeäksi KOKO -alueiden välisen yhteistoiminnan luominen Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman, Hyvinkää-Riihimäen talousalueen, Kuuma-alueen sekä KOKO Länsi-Uudenmaan toiminta-alueiden kesken. Metropoliyhteistyössä korostuvat yhteistyöverkostot Espoon kanssa usealla tavalla. Espoo on monessa mielessä osa Länsi-Uuttamaata. Espoon kaupungin kanssa yhteistyökohteena voivat olla mm. kaupunkirata, matkailu ja hyvinvointi. Otaniemi-Leppävaara alueen tiede- ja teknologiayhteisöllä on paljon annettavaa Länsi-Uudellemaalle.

18 17 Hyvinkää Riihimäki talousalueen aluekeskusohjelma on luonnollinen kumppani laajennettaessa Länsi- Uudenmaan ympäristöteknologian kehittämisen sovelluksia mm. SYKLIn esittämään energianeuvonnan ja energian säästämisen liittyvä neuvontyö -hankeen, jota voidaan toteuttaa laajempana yliseudullisena kumppanuusyhteistyönä oppilaitoksien kanssa. Alueen MAL -hankkeessa rantaradan ja Kt51 osalta jatketaan väylän markkinoinnin kehittämistä yhdessä pääkaupunkiseudun ohjelma-alueeseen liittyvän Kirkkonummen kanssa. Toiminta-aluetta yhdistää Hyvinkää-Riihimäen talousalueeseen meneillään oleva Kehä V kehittämistyö, joka jatkuu Kuuma-alueen halki Porvooseen. Meneillään oleva Hanko Hyvinkää radan sähköistämisen selvitystyön jatkotoimenpiteet toteutetaan KOKO -ohjelmakaudella. Valtaväylä E18 ja siihen liittyvänä Länsiradan kehittäminen ensivaiheessaan ns. kaupunkiratana Espoosta Vihdin kautta Lohjalle yhdistää alueen pääkaupunkiseudun kanssa. Alueiden välisestä yhteistyöstä on keskusteltu myös yli maakuntarajojen. Esimerkiksi Salon seutu ja Länsi-Uusimaa tekevät E18 kehityskäytävään ja Espoo-Lohja-Salo-rataan liittyvää edunvalvonta- ja markkinointiyhteistyötä. Salon seudun kanssa tehdään myös osallistuvaan vertaisarviointiin perustuvaa yhteistyötä. Alueen tulee huomioida erityisesti Karkkilan yhteneväiset tarpeet Forssan seudun kanssa toteuttaa edunvalvonta- ja markkinointityötä yhdessä Teollisuusväylän eli valtatie-2:n eli Porintien kehittämiskäytävän parantamiseksi koko matkaltaan. Maaseutumaisten alueiden yhteistyökumppaneina toimivat edelleen Leader -toimintaryhmätyön toteuttajina Pomoväst ja YkkösAkseli ry:t.

19 18 8. Toimenpiteet vuonna 2011 kootusti Kärkiteemat Toimenpiteet Hyvinvoiva 1. Hoivayrittäjyys Länsi-Uusimaa - Laurea 2. Matkailun - Outi Nyman helminauha luovat - Jyrki alat /kulttuuri Hakkarainen - Hanna-Maria 3. Seudun imago, Grandell - Pertti Vaarala viihtyvyys, oppiminen/koulutus Toimenpiteet Hyvinvointialan toimijaverkostojen eli miniklustereiden valmennus, kuntien palvelustrategioiden ja palvelusetelien käyttöönoton edistäminen ja seutujen yhteishankkeeseen osallistuminen (Erja Vaarala) Laurea, kokonaiskoordinointi 2. Matkailutuotteiden saatavuuden parantaminen lueelliseen myynti- ja markkinointityöhön ja sähköisiin jakelukanaviin panostamalla. Jyrki: toimintaympäristötukihaku, Kulttuuripolun konseptoiminen (fyysinen ja virtuaalinen), - tarinat henkilöt, matkailukohteet/ -tuotteet 3. Tunnettuustutkimus, Hanna-Maria Osaamisen kehittäminen ( Laurea, oppilaitokset, Luksia aiko, Aalto, täsmäkoulutus), Hyvä elämä hanke; Sosiaalitaito 4. Kaupallisten palvelujen saatavuus ja toimivuus, Pertti - Selvitys ostopalveluna kumppaneiden kanssa yhteistyössä Tp Tp 1 Tp 2 Tp 3 Tp 4 Teknologian alueelliset Sovellukset - Seppo Kolo - Tarja Meristö - Jukka Ollila, - Jorma Korhonen - Jyrki Hakkarainen 1. teknologianauha Nu-Pu Hanko 2. ympäristöteknologian hyödyntäminen 1. Teknologia ja Innovaatiot, uudet tuotteet, ali- ja päähankkijaketjut yritysfoorumitoiminta, benchmarkkaus, Seppo Kolo Kansainvälistymisen tukitoiminnot (mm. Russia-verkosto) 2. Kestävä yhdyskunta TEKES yhteishankkeet, Meristö, Aalto/HY Ympäristöteknologian mahdollisuudet L-U alueella, Uusikaupunkimallin soveltaminen, Fosfori, bioenergia, energiatehokas rakentaminen Etätyön mahdollistaminen, Jukka Tp 5 Tp 6 Tp 7 Tp 8 Käyttäjälähtöiset palvelut - Erja Vaarala - Jukka Ollila - Outi Nyman - Jyrki Hakkarainen - Pekka Puistosalo 1. Uudet palvelujen tuottamistavat / tulevaisuuden kuntapalvelut, markkinoiden ketjuuntuvat palveluntuottajat 2. Yrittäjyyden tukeminen, innovaatioalustat 1. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen palvelutarjotin, Palvelumuotoilu, palvelupolku ihmisen elinkaarenmittainen kansalaisen näkökulmasta, sis. ikääntyvän väestön palvelutarpeet, esim tietotekniikan käytön valmiuksien parantaminen 2. Maakuntatietoverkkohanke ja -strategia 3. Elinkeinoelämän monipuolistamishanke HELMI Luovan talouden tuki muille toimialoille Tp 9 Tp 10 Tp 11

20 19 Läpileikkaavat teemat Läpileikkaava kehittäminen Koulutus Ekologinen tietoisuus Toimenpidekokonaisuudet Tulevaisuusfoorumi-toiminnan systematisointi 2. Yrityspalvelutoimijoiden ja yrittäjien yhteisfoorumi 3. Seutumarkkinointi 4. Rakennetyöttömyys 1. Nuorisokoulutustakuujärjestelmä 2. Aikuiskoulutuksen koordinaation järjestämisen tukeminen 1. Kunnalliset hankinnat 2. Ympäristöbarometrin luominen Toimenpiteet Vuosittaisen KOKO-alueen toimijoita käsittävä tulevaisuusfoorumi 3/2011, ennakointityön systematisointi 2. Alueellisen yritysneuvonnan rakenteiden, palvelujen ja näiden toteuttamisvälineiden kehittäminen, mm. etäneuvonta ja kokoukset Yrittäjänavigaattorin ja seutu-ypp:n kehitys 3. Viestinnän puitesuunnitelman toteuttaminen sis. länsi.fi, sosiaaliset mediat, tonttipörssi, alueellinen tiedotus (tilaisuudet,media yms.) ja tunnettuus 4. Rakennetyöttömyys, tuetaan kuntien toimia ml. seudullinen työhönvalmennuskeskus, työpajatoiminnan kehittäminen, eri rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen. Jatketaan 2010 käynnistyneiden rakennetyöttömyyttä helpottavien ja torjuvien toimenpiteiden kehittämistä. 5. Neuvontapalvelu yritysten omistajanvaihdostilanteissa 6. Eri toimenpiteitä polutettaessa huomioidaan seudun kaksikielisyys 7. Yritysvaikutusten arviointi 1. Oppilaitosyhteistyöfoorumiin osallistuminen, koulutusverkoston tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen esim matkailu 2. Luksia ja Axxell oppilaitosyhteistyö 1. Hankintayhteistyön ja -kriteeristömallien luonti 2. Energia /kasvihuonekaasujen kierto, Kestävä yhdyskunta hankkeen tulosten hyödyntäminen Vetovoimaa viestinnällä MALe 1. Alueen tekeminen näkyväksi 2. Kilpailukyvyn ja koheesion vahvistamisen tukeminen 1. Maankäytön kehityskuva 2. Maa- ja asuntopoliittiset ohjelmat 1. tietopohjan vahvistaminen toimenpiteiden kohdentamiseksi (tunnettuustutkimus, livinglabs) 2. seutuyhteistyön laajentaminen ja syventäminen (osallistavat foorumit) 3. mediaseurannan organisointi /2011 toteutetun hankkeen lopputulosten ja suositusten sekä n. 3/2011 saatavien kuntien lausuntojen mukaiset jatkotoimenpiteet. - yritysalueet - Hanko-Hyvinkää radan sähköistämissuunnitelma ja Kehä V hankkeeseen osallistuminen