OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja

Transkriptio

1 -1, KH :00 OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja Lommi Semi II varapuheenjohtaja Haakana Mervi jäsen Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi Jari Merivirta Jorma-Kalevi Olsson Birgitta Rajantie Irma Tiusanen Kari Tujula Pirjo Voutilainen Emmi Eeva-Riitta Pitkon varajäsen Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Koivisto Jarmo kansliapäällikkö Brask Nina valt.puheenjohtaja Kotiniemi Topias valt. I varapuheenjohtaja Tiusanen Pentti valt. II varapuheenjohtaja Eerola Juho valt. III varapuheenjohtaja Hassinen Raino kaupunginsihteeri, sihteeri Makkonen Kari tiedotuspäällikkö Poissa Pitko Eeva-Riitta jäsen ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kotka Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs)

2 52, KH :00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh Oikaisuvaatimusohje

3 53, KH :00 Pöytäkirjan tarkastajat Kh Ei oikaisuvaatimusohjetta

4 54, KH :00 Käsittelyjärjestys Kh Ei oikaisuvaatimusohjetta Hyväksytään listan mukaisena.

5 55, KH :00 KH: 271/2015 Lausunnon antaminen Carean alijäämien kattamisesta Kh Valmistelija: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh /. Esityslistan liitteinä ovat - Carean hallituksen kokouksen pöytäkirjan ote / 6 - Kumulatiivinen alijäämä taseessa Loppuselvitys kuntalaskutuksen toteutumisesta Selvitys Carea-kuntayhtymän alijäämien käsittelystä BDO Audiator Oy on laatinut selvityksen Carea-kuntayhtymän alijäämien käsittelystä. Selvityksen lopputulemana on, että kunnat kattavat alijäämät palvelujen käytön eli tuotelaskutuksen suhteessa (ns. aiheuttamisperiaate). Selvityksen mukaan Kotkan osalta kumulatiivista alijäämää on ,61 euroa. Talousjohtajien vuonna 2011 eri perustein tekemään selvitykseen nähden Kotkan osuus on lisääntynyt ,46 eurolla. Talousjohtajien selvitystä kunnat eivät ole hyväksyneet alijäämien kattamista koskevan ratkaisun pohjaksi. * * * Määräajaksi lausunnon antamiselle on annettu mennessä. Carealta on pyydetty ja saatu lisäaikaa, jotta kaupunginhallitus voi käsitellä asian kokouksessaan Kuntien valtuustojen ja kaupungin-/kunnanhallitusten puheenjohtajat neuvottelevat asiasta torstaina Jos asiassa tapahtuu edistystä suuntaan tai toiseen, kaupunginhallituksen kokoukseen osallistuville välitetään mahdolliset lisätiedot sähköpostitse perjantaina Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa Carean hallitukselle lausuntonaan Carean alijäämien kattamista koskevasta asiasta, että alijäämät tulee ensisijaisesti kattaa ns. aiheuttamisperiaatteen mukaisesti ja että kaupunki on valmis käymään jatkoneuvotteluja asiasta. Toimeenpano: Ote: Carea palvelujohtaja talous- ja rahoitusjohtaja Ei oikaisuvaatimusohjetta

6 55, KH :00 / Pykälän liite: Carea alijäämä kunnille ESITYSLISTA 1/2015 KYMENLAAKSON SAIRAANHOITO JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Hallitus DNO: KYHALLINTO 43/ ALIJÄÄMÄSELVITYS Kuntayhtymän alijäämät Vuoden 2014 tilinpäätöksessä on ennakkotietojen perusteella kattamattomia alijäämiä 24,8 miljoonaa euroa. Samassa taulukossa on esitetty myös alijäämän jakautuminen kunnittain, liite nro 2. Kuntayhtymällä ei ole velvoitetta kuntalain nojalla kattaa alijäämiä kuten kunnilla. Eduskunnan käsiteltävänä olevassa kuntalain muutoksessa alijäämän kattaminen on tarkoitus ulottaa myös kuntayhtymään siten, että kattamisvelvollisuus alkaa vuoden 2015 taseen alijäämistä ja alijäämä on katettava neljässä vuodessa. Lain voimaanpanoa koskevissa pykäläehdotuksessa kuntayhtymän alijäämän kattamiselle on asetettu takarajaksi vuoden 2020 tilinpäätös. Ellei vuoden 2015 alijäämää ole katettu tuohon mennessä, seurauksena on arviointimenettely, jossa valtiovarainministeriö asettaa selvityshenkilön laatimaan sopimusehdotuksen ongelman ratkaisemiseksi. Sopimusehdotuksessa on mahdollista ehdottaa erilaisia toimenpiteitä joko kuntayhtymälle ja kunnille. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että sopimus on hyväksyttävä jäsenkuntien valtuustoissa ja kuntayhtymän yhtymäkokouksessa, jossa päätös edellyttää jäsenkuntien kahden kolmasosan enemmistöä, jotka edustavat vähintään puolta kuntayhtymän väestöä (sama määräenemmistövaatimus kuin tarvitaan perussopimuksen muuttamiseksi). Jäsenkuntien erimielisyys Kuntayhtymän alijäämien kattamiseen liittyy erimielisyys kattamisen jakoperusteista jäsenkuntien kesken ns. sopimuslaskutuksen aikana vuosina Kuntayhtymässä laadittiin tämän vuoksi ns. talousjohtajien selvitys vuonna 2011, joka ei tuonut ratkaisua erimielisyyteen, liite nro 3. Jäsenkunnat päättivät vuonna 2014 tehdä uuden selvityksen, joka pyydettiin ulkopuoliselta asiantuntijalta BDO:lta, liite nro 4.

7 55, KH :00 / Pykälän liite: Carea alijäämä kunnille ESITYSLISTA 1/2015 KYMENLAAKSON SAIRAANHOITO JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Hallitus BDO:n selvityksessä vuosina kunnilta peritty sopimuslaskutuksen mukainen jäsenkuntalaskutus on jaettu kunnille palvelujen käytön eli tuotelaskutuksen suhteessa. Laskutapa muuttaisi jäsenkuntien osuuksia alijäämän kattamisesta siten, että Kouvolan vastuu vähenisi ,46 euroa ja muiden kuntien osuus alijäämän kattamisesta vastaavasti lisääntyisi: Hamina ,79 euroa, Kotka ,46 euroa, Miehikkälä ,05 euroa, Pyhtää ,71 euroa ja Virolahti ,55 euroa. Lausuntopyyntö Kuntayhtymä pyytää jäsenkuntien hallitusten lausunnot mennessä siitä, hyväksyykö kunta BDO:n selvityksessä kunnalle ehdotetun vastuun kuntayhtymän alijäämän kattamisesta ratkaisujen perusteeksi. Toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää pyytää jäsenkuntien hallituksilta lausunnon mennessä siitä, hyväksyykö kunta BDO:n selvityksessä kunnalle ehdotetun vastuun kuntayhtymän alijäämän kattamisesta ratkaisujen perusteeksi.

8 55, KH :00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 2 30_1_2015 Liite nro 2 Hallitus Kumulatiivinen alijäämä taseessa Kuntayhtymä ja liikelaitokset -ennakkotieto Kum. alijäämä Tilinpäätösten mukainen Kunnan %-osuus jakoperuste Jäsenkunnan suht. Osuudet kunnittain käytöstä/ korvauksista HAMINA , ,13 11,4 KOTKA , ,96 35,4 KOUVOLA , ,42 46,8 MIEHIKKÄLÄ , ,14 1,2 PYHTÄÄ , ,20 3,2 VIROLAHTI , ,83 1, , ,67 100,0

9 55, KH :00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 Liite nro 1 hallitus LOPPUSELVITYS KUNTALASKUTUKSEN TOTEUTUMISESTA Työryhmä: Marja Huovinen (Kouvola) Jaana Kuuva (Kotka) Kari Stenholm (Hamina) Helena Kinnunen (Carea)

10 55, KH :00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 KUNTALASKUTUSSELVITYS - loppuraportti Kuntayhtymä siirtyi yhtymäkokouksen päätöksellä vuoden 2006 alusta jäsenkuntien laskutuksessa ns. sopimuslaskutukseen, jossa kunnan vuotuinen laskutettava osuus muodostui suhteellisena osuutena kaikkien kuntien kolmen edellisen tilinpäätöksen euromääräisestä kokonaislaskutuksesta (tuotelaskutus). Osassa jäsenkuntia laskutusmalli aiheutti heti ensimmäisten tilivuosien jälkeen kritiikkiä; malli tasaa liian hitaasti eroja tuote- ja sopimuslaskutuksen kesken, osa kunnista hyötyy jatkuvasti ja toiset ovat maksajia. Syksyn 2009 aikana kuntayhtymän johto laati raportin kuntalaskutuksen taustoista. Raportissa selvitettiin kuntalaskutuksen perusteita, sopimuslaskutukseen siirtymistä ja sen toteutumista kuntatasolla. Lisäksi raportissa arvioitiin sopimuslaskutuksen toteutumisen oikeudenmukaisuutta. Raportti käsiteltiin sairaanhoitopiirin hallituksessa ja toimitettiin jäsenkuntien hallituksille tiedoksi Haminan, Kotkan, Kouvolan ja sairaanhoitopiirin välisessä neuvottelussa sovittiin, että sairaanhoitopiirin tuotelaskutuksen hintoja tarkistetaan vuosien tilinpäätösten perusteella, jotta saadaan toteutumatietoihin perustuva vertailu sopimus- ja tuotelaskutuksen kesken. Kuntayhtymän ja suurimpien jäsenkuntien talousjohdosta asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli tuottaa kunnittaiset vertailulaskelmat jälkilaskentana toteutetun tuotehinnoittelun ja sopimuslaskutuksen eroista vuosilta Työryhmä antoi raportin vv laskutuksen toteutumisesta Carean hallitus käsitteli raporttia ja antoi työryhmälle tehtäväksi seurata laskutuksen toteutumista vuoden 2010 osalta sekä valmistella kuntalaskutukseen uutta, vaihtoehtoista mallia otettavaksi käyttöön Työryhmään ovat kuuluneet taloussuunnittelupäällikkö Marja Huovinen ja talousanalyytikko Hannele Koivu (vuoden 2010) Kouvolasta, talousjohtaja Jaana Kuuva Kotkasta, talousjohtaja Kari Stenholm Haminasta ja laskentapäällikkö Helena Kinnunen kuntayhtymästä. Varsinainen laskentatekninen työ toteutettiin kuntayhtymän taloushallinnossa. 1 Selvityksen lähtökohdat ja työsuunnitelma/laskentaperiaatteet Sairaanhoitopiirin tuotehinnat kullekin tilivuodelle ovat perustuneet sairaala- ja erikoisalakohtaisiin talousarvion mukaisiin nettomenoihin sekö drg-, avo- ja vuodeosasto (psyk)hoidon hintaryhmäkohtaisiin tuotantosuunnitelmiin. Tilinpäätöksen mukaisissa toteutumissa on ollut sairaaloittain vaihtelua sekä kustannuksissa että tuotannossa suhteessa talousarvioon. Selvitys toteutettiin noudattaen seuraavia laskentaperiaatteita/-vaiheita ja käyttäen. lähdejärjestelminä kuntayhtymän SAP-taloushallinnon järjestelmää ja Cognosraportointijärjestelmää. Yksityiskohtainen selvitys laskennan kulusta laskentataulukkoineen on käsitelty kuntalaskutusselvityksessa II

11 55, KH :00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_ Selvitettiin tilinpäätösten mukaiset nettomenot erikoisaloittain -laskentajärjestelmän mukaiset erikoisalakohtaiset kokonaiskustannukset (toimintakulut, sisäiset kulut, rahoitus, poistot) -kuntayhtymän sisäisten palveluyksiköiden (mm. leikkaussali, ensiapu, osastot, sairaalalogistiikka) voitto/-tappio kohdistettiin erikoisaloille palvelujen käytön suhteessa -saaduista kokonaiskustannuksista vähennettiin maksutuotot, tuet ja avustukset sekä muut toimintatuotot Laskentataulukot raportin liitteenä Erikoisalakohtainen keskihinta laskettiin avo- ja vuodeosastohoitoon -erikoisalan nettomenot jaettiin avo- ja vuodeosastohoidon kesken samassa suhteessa tilinpäätösten mukaiset kustannukset jakautuivat erikoisalan avo- ja vuodeosastohoidon kustannuspaikoille -avo- ja vuodeosastohoidon kokonaiskustannukset jaettiin toteutuneilla suoritemäärillä (myyntilaskutus/avohoitokäynnit, drg-hoitojaksot) saatiin erikoisalakohtainen tilinpäätöksen mukainen keskihinta Laskentataulukot raportin liitteenä Kuntakohtaiset laskelmat erikoisaloittain/sairaaloittain -laskennan kolmannessa vaiheessa suoritettiin kunnittain laskenta toteutuneiden suoritteiden ja keskihintojen kertolaskuna. Suoritetiedot (avohoitokäynnit, drg-jaksot ja hoitopäivät) saatiin kuntien todellisesta käytöstä vv Tiedot poimittiin sairaaloittain ja erikoisaloittain. Laskentatyön aikana myös selvisi että keskihinnan käyttö kuntakohtaisen kokonaislaskennan pohjana oli ongelmallista keskussairaalan osalta, koska kuntien käyttö hoidon vaativuuden osalta poikkesi toisistaan. Keskihinnan käyttöä arvioitiin sairaalakohtaisesti seuraavasti: Aluesairaalan osalta erikoisalakohtainen keskihinta vastasi varsin hyvin kuntakohtaisia keskihintoja. Kouvolan osalta vaihteluväli oli -0,4%.sta +0,4%:in. Myöskään muiden jäsenkuntien aluesairaalan käytössä ei ollut merkittäviä tilastollisia poikkeamia. Psykiatriassa kuntien käytössä ei ollut merkittäviä poikkeamia tarkastelujaksolla Vuotuisia kuntakohtaisia poikkeamia oli, jotka kuitenkin tasoittuivat koko aikajaksolla. Keskussairaalan osalta poikkeamia keskihinnasta oli varsinkin niiden jäsenkuntien osalta, joiden keskussairaalan käyttö oli merkittävää (Hamina, Kotka, Kouvola). Poikkeamat erikoisaloittain olivat huomattaviakin. Kuntakohtaiset poikkeamat keskussairaalan avohoitokäyntien ja drg-jaksojen erikoisalakohtaisesta keskihinnasta raportoitiin valmistuneen selvityksen liitteessä, ja valmistelutyöryhmä hyväksyi että keskihintoja oikaistaan poikkeamaprosenteilla. Kuntayhtymän ulkopuolelta hankitut ostopalvelut ja apuvälineet otettiin kuntakohtaisiin laskelmiin todellisina läpilaskutuslukuina. 3

12 55, KH :00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 Laskentataulukot raportin liitteenä Ali-/ylijäämän käsittely laskennassa Tilinpäätösten mukainen vahvistettu alijäämä oli ,68 euroa. Laskennan lähtökohtana oli ettei ali-/ylijäämiä viedä hintoihin, vaan ne vähennetään/lisätään laskennan lopputuloksesta. Jakosuhteena käytettiin peruspääoman mukaista osuutta poikkeavasti perussopimuksen mukaisesta jakosuhteesta ( palvelujen käyttö, tilikaudella peritty korvaus = sopimuslaskutus). Perusteena tälle perussopimuksesta poikkeavalle käsittelylle oli sopimuslaskutuksen oikeudenmukaisuuden asettaminen selvityksenalaiseksi. Laskentataulukot raportin liitteenä 4. 2 Laskennan aikana selvitettyjä erityiskysymyksiä Kalliin hoidon tasaus Kun laskennan periaatteena oli käyttää sairaala- ja erikoisalakohtaisia tarkastettuja keskihintoja, ei kalliin hoidon tasausta otettu huomioon kuntakohtaisia kokonaiskustannuksia selvitettäessä. Oletuksena oli, että keskihinta sellaisenaan jo tasaa kustannuksia eikä kalliin hoidon tasausta voida enää sisällyttää laskelmiin kahdenkertaisen tasauksen vuoksi. Työryhmä päätyi kuitenkin vertailulaskelmien avulla varmentamaan hyväksytyn periaatteen oikeellisuuden. tarkastelun kohteiksi otettiin vuodet 2007 ja 2009, joista selvitettiin keskihinnoin ja tilinpäätöksen mukaisin tuotehinnoin + kalliin hoidon tasauksen perusteella lasketut kuntakohtainen kulut. Laskelmat osoittivat että kokonaistasolla vaihtelu keskihintapohjaisen ja tuotepohjaisen+kalliin hoidon tasauksella perusteella tehtyjen laskelmien kesken oli vain 0,2%. Tämän perusteella oletettiin että keskihinnan pohjalta tehtyjä laskemia voidaan pitää luotettavina. Tarkistuslaskelmat 2007 ja 2009 ohessa. 4

13 55, KH :00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 Tilinpäätöksen mukaisin keskihinnoin sekä jälkilaskenta tehdyn tuotelaskutuksen ja kalliin hoidon tasauksen mukaisena Tp Tp 2007 Muutos Muutos Keskihinnat s Tp tuotelaskenta eur % (sairaaloittain/elat) / kalliin hoidon tasaus jälkilaskenta- jälkilaskentakeskihinta keskihinta HAMINA ,0 KOTKA ,1 KOUVOLA ,8 MIEHIKKÄLÄ ,7 PYHTÄÄ ,3 RUOTSINPYHTÄÄ ,1 VIROLAHTI ,1 YHTEENSÄ ,2 Tilinpäätöksen mukaisin keskihinnoin sekä jälkilaskenta tehdyn tuotelaskutuksen ja kalliin hoidon tasauksen mukaisena Tp 2009 Tp 2009 Muutos Muutos Keskihinnat Tp tuotehinta+ eur % (sairaaloittain/elat) kalliin hoidon tasaus jälkilaskenta- jälkilaskentakeskihinta keskihinta HAMINA ,7 KOTKA ,0 KOUVOLA ,4 MIEHIKKÄLÄ ,1 PYHTÄÄ ,2 RUOTSINPYHTÄÄ ,0 VIROLAHTI ,5 YHTEENSÄ ,2 Kymenlaakson sairaalapalvelut liikelaitoksen tuloskehityksen huomioiminen selvityksessä Kokonaistilanteen selvittämiseksi työryhmä päätyi huomioimaan Sairaalapalvelutliikelaitoksen tuloskehityksen , mikä hyvin olennaisesti on vaikuttanut myös sairaaloiden hintakehitykseen (liikelaitoksen ali-/ylijäämiä ei ole viety tutkimushintoihin). Liikelaitoksella on laboratorio-, kuvantamis- ja välinehuoltotoimintaa sekä alue- että keskussairaalassa. Aluesairaalan yhteydessä toimivat tuotantoyksiköt olivat tappiollisia koko tarkastelujakson ajan. Tuotantoyksiköiden erilaiseen tuloskehitykseen on vaikuttanut pääasiakkaiden (keskussairaala, aluesairaala) toiminnan ominaispiirteet ja palvelujen ostojen volyymi suhteessa tuotantoyksiköiden resursseihin. Liikelaitoksen KAS-röntgen ja KASlaboratorion kustannustasoon on vaikuttanut mm. täysi päivystysvalmius joka yö (esim. röntgenin täyden varallaolon aikana yöpäivystyksessä otetaan tutkimuksia keskimäärin vain joka toinen yö). Samoin laboratorion näytteenottoverkosto on laaja suhteessa näytteenottojen määrään. 5

14 55, KH :00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 Lisäksi liikelaitoksen tietojärjestelmien merkittävät kehittämiskulut maksettiin etelän isojen yksiköiden toimesta (kliininen laboratorio ja röntgen). Liikelaitoksen radiologian tutkimushinnoissa on merkittävä ero kahden tuotantoyksikön välillä; pohjoisen tuotantoyksikön hinnat olivat noin 20% kalliimmat kuin etelä radiologian, ja silti yksikkö tuotti tappioita yhteensä euroa. Etelän yksikkö tuotti 20% edullisemmilla hinnoilla 1,8 milj. euroa voittoa. Hintojen tasaaminen yksiköiden kesken ei ollut mahdollista suurten erojen vuoksi. Laboratoriopalveluissa oli käytössä samat hinnat molemmissa tuotantoyksiköissä. Sairaalapalvelut liikelaitoksen ali-/ylijäämät otettiin huomioon kokonaislaskennassa, ja kohdistaminen kunnille tehtiin pääsairaalan (alue-/keskussairaala) käytön suhteessa. Tuotantoyksiköiden taloudelliset tulokset oheisena. Layer: 1005 Kymenlaakson sairaalapalv Tilikauden tulos Yhteensä 601 Kliinisen kemian laboratorio KOKS Kliinisen mikrobiologian laboratorio Välinehuolto KOKS Kliininen neurofysiologia Patologian laboratorio Röntgenosasto KOKS Yhteensä Kliinisen kemian laboratorio PoKS Röntgenosasto PoKS Patologian laboratorio KAS Välinehuolto PoKS Yhteensä Sopimuslaskutuksen ja tuotelaskutuksen toteutuminen seurantakaudella Seuraavassa taulukossa on esitetty kunnittainen tilinpäätöstietoihin perustuva yhteenvetolaskelma sopimus- ja tuotelaskutuksen toteutumisesta vuosilta Vuoden 2010 osalta laskutustiedot on laadittu ja lisätty taulukkoon vastaavalla tavalla kuin ss. 3-4 on selvitetty vuosien laskennan osalta tilinpäätöstietojen ja talousarviotietoihin perustuvien hintojen kokonaisuuden vertailussa oli selkeästi nähtävissä, että vuonna 2006 kaikkien sairaaloiden hinnat olivat liian alhaiset suhteessa erikoisalojen toteutuneisiin nettomenoihin. Talousarviohintoja korjattiin 2007 niin, että 2006 syntynyt tuotealijäämä pääosin pystyttiin kattamaan talousarvion mukaisissa hinnoissa ja tilinpäätökseen perustuvat hinnoissa ei ole merkittäviä poikkeamia merkittävin poikkeama sopimus- ja tilinpäätökseen perustuvan tuotelaskutuksen osalta oli Kouvolan somaattisen erikoissairaanhoidon käyttö, joka lisääntyi sekä keskus- että aluesairaalassa palveluissa että myös apuvälineiden kuukausivuokrissa. 6

15 55, KH :00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_ Yhteensä Talousarvion muk. tuotelaskutus HAMINA Tilinpäätöksen muk. tuotelaskutus Osuus Sapa-likelaitoksen voitto-/+tappio Sopimuslaskutus Erotus (tuote-sopimus) % 98,0 114,1 102,8 101,9 102,3 103,6 Talousarvion muk. tuotelaskutus KOTKA Tilinpäätöksen muk. tuotelaskutus Osuus Sapa-likelaitoksen voitto-/+tappio Sopimuslaskutus Erotus (TP tuotelask-sopimus) % 101,2 99,7 103,0 99,9 100,5 100,8 Talousarvion muk. tuotelaskutus KOUVOLA Tilinpäätöksen muk. tuotelaskutus Osuus Sapa-likelaitoksen voitto-/+tappio Sopimuslaskutus Erotus (TP tuotelask-sopimus) % 99,0 94,9 97,5 100,8 106,6 99,9 Talousarvion muk. tuotelaskutus MIEHIKKÄLÄ Tilinpäätöksen muk. tuotelaskutus Osuus Sapa-likelaitoksen voitto-/+tappio Sopimuslaskutus Erotus (TP tuotelask-sopimus) % 111,6 125,5 93,2 83,4 85,9 98,0 Talousarvion muk. tuotelaskutus PYHTÄÄ Tilinpäätöksen muk. tuotelaskutus Osuus Sapa-likelaitoksen voitto-/+tappio Sopimuslaskutus Erotus (TP tuotelask-sopimus) % 99,2 100,4 104,8 96,8 111,5 102,7 Talousarvion muk. tuotelaskutus VIROLAHTI Tilinpäätöksen muk. tuotelaskutus Osuus Sapa-likelaitoksen voitto-/+tappio Sopimuslaskutus Erotus (TP tuotelask-sopimus) % 112,9 120,8 102,9 114,0 116,2 113,2 Talousarvion muk. tuotelaskutus KUNNAT YHT Tilinpäätöksen muk. tuotelaskutus Osuus Sapa-likelaitoksen voitto-/+tappio Sopimuslaskutus Erotus (TP tuotelask-sopimus) % 100,0 99,5 100,2 100,5 104,1 100,9 7

16 55, KH :00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 Kokonaistilanne kunnittain Vuoden 2010 lopussa oli sopimuslaskutuskauden pituus on ollut yhteensä 5-vuotta. Asiantuntijoiden mukaan 5-vuotta on vähimmäisjakso, jonka jälkeen laskutuksen kokonaistilannetta kannattaa arvioida kunnittain, ja mahdollisesti myös tehdä johtopäätöksiä laskutusmuodon oikeuden- tai epäoikeudenmukaisuudesta. Alla olevassa yhteenvetotaulukossa tuotelaskutustiedot perustuvat tilinpäätöshintoihin ja siinä on huomioitu liikelaitoksen ali-/ylijäämä s. 5 selvitetyn kohdentamisperiaatteen mukaisena. KUNTALASKUTUSTILANNE tuote- ja sopimuslaskutus Erikoissairaanhoito- tuotelaskutus tilinpäätöshinnoin TILANNE Kuntalaskutus 2010 (tilanne ) Kokonaistilanne (kuntalaskutusselvitys II - SOPIMUSLASKUTUS TUOTELASKUTUS Sopimus- ja tuotelasku- Sopimus- ja tuotel erot ) YHTEENSÄ YHTEENSÄ tuksen erot HAMINA KOTKA KOUVOLA MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ VIROLAHTI HYVITETÄÄN KUNTAA +VELOITETAAN KUNTAA 7 Johtopäätökset Kunnittain tuotelaskutuksen suhde sopimuslaskutukseen toteutui seurantajaksolla seuraavasti: Tuotelaskutus %:ia sopimuslaskutuksesta Hamina 103,6 -Kotka 100,8 -Kouvola 99,9 -Miehikkälä 98,0 -Pyhtää 102,7 -Virolahti 113,2 Kunnat yht. 100,9 8

17 55, KH :00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 Kun tarkastellaan koko aikajaksoa ja niin, että sairaalapalvelut liikelaitoksen alueellisesti tuotettujen palvelujen kokonaistilanne otetaan laskelmaan mukaan, ovat kuntakohtaiset poikkeamat laskutusmuotojen välillä kokonaislaskutukseen nähden varsin kohtuulliset Virolahtea lukuun ottamatta. Carean erikoissairaanhoidon kulut asukasta kohden Asukasta kohden tarkasteltuna koko laskutuskauden erikoissairaanhoidon kulut jakautuivat kunnittain oheisen taulukon mukaisesti. Kun vertaillaan Etelä- Kymenlaakson (väestö ) ja Kouvolan (väestö ) erikoissairaanhoidon kuluja, ovat Etelä-Kymenlaaksossa kulut asukasta kohden korkeammat sekä sopimus- että tuotelaskutuksessa kuin koko alueella keskimäärin. Vastaavasti Kouvolan laskutuskulut asukasta kohden ovat sekä tuote- että sopimuslaskutuksessa alhaisemmalla tasolla kuin etelässä. Kun sairastavuudessa ei Kymenlaakson sisällä ole merkittäviä eroja etelän ja pohjoisen kesken, voidaan laskutusta asukasta kohden myös tältä osin pitää luotettavalla tasolla. Kouvola asukaskohtaiset kustannukset ovat alhaisemmat kuin alueen kunnissa keskimäärin. Vastaavasti Haminan kustannukset ovat keskimääräistä alhaisemmat; tähän vaikuttaa osaltaan kunnan oma erikoissairaanhoidon tuotanto. Kotkan asukaskohtaisten lukujen merkittävämpi poikkeama keskitasosta johtuu arvion mukaan ainakin osittain keskussairaalan sijainnista kaupungin alueella. LASKUTUS ASUKASTA KOHDEN SOPIMUSLASKUTUS TUOTELASKUTUS HAMINA KOTKA MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ VIROLAHTI E-Kymenlaakso KOUVOLA Kunnat yht

18 55, KH :00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 Arvio laskutuksen kokonaistilanteesta mikäli sopimuslaskutusta olisi jatkettu vuonna 2011 Yhtenä merkittävänä perusteena sopimuslaskutuksesta luopumisessa oli epäily kuntakohtaisen oikeudenmukaisuuden ja aiheuttamisperiaatteen toteutumisesta. Sopimuslaskutukselle oli luonteenomaista että aiheuttamisperiaate toteutuu viipeellä. Laskutusmallissa merkittävämpää tasausta tapahtui jo vuoden 2010 aikana ja 2011 tasoittuminen on jatkunut varsinkin Kouvolan osalta. Kotkan 2011 tuotelaskutus on ollut korkeammalla tasolla kuin ennakkolaskutus; vuonna 2010 laskutusmuodot olivat lähes samalla tasolla. Haminan osalta vuonna 2011 laskutusmuotojen erot ovat suhteellisen maltillisia kuten vuonna KUNTALASKUTUSTILANNE tuote- ja sopimuslaskutus Erikoissairaanhoito Kokonaistilanne Kokonaistilanne / / 2011 Tuote/Ennakko Sopimus- ja tuotelasku- Ennakkolasku Tuotelaskutus Erotus Sopimus- ja tuotelaskutuksen erot Tasauksen jälkeen eur tuksen erot HAMINA KOTKA KOUVOLA MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ VIROLAHTI HYVITETÄÄN KUNTAA +VELOITETAAN KUNTAA Työryhmän johtopäätökset Kokonaistilannearvion perusteella työryhmä toteaa että sopimuslaskutus on toiminut toimi sille alun perin annettujen tavoitteiden mukaisesti: kuntakohtainen erikoissairaanhoidon menojen ennakoitavuus on tiedossa laskutusmuotojen (sopimus-/tuotelaskutus) välinen tasausmekanismi ja aiheuttamisperiaate toimii vähintään 5-vuoden aikajaksolla kuntayhtymän vuotuinen rahoitus tasapainossa Myös koko tarkastelujakson prosentuaalinen vaihtelu on toteutunut samoissa rajoissa kuin muissakin sopimuslaskutusta toteuttavissa sairaanhoitopiireissä (+3,5% -3,5%). Ainoastaan Virolahti on tästä poikkeus johtuen kunnan poikkeavan korkeista ostopalvelukuluista tarkastelujakson aikana. Lisäksi työryhmä toteaa, että kuntayhtymä on noudattanut sopimuslaskutuksen käytännön toteuttamisessa yhtymäkokouksen hyväksymiä laskutusperiaatteita; 10

19 55, KH :00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 kunnan vuotuinen sopimuslaskutuksen taso määräytyy kolmen edellisen tilinpäätösvuoden suhteellisena osuutena kokonaislaskutuksesta (tuotelaskutus) sopimuslaskutusmalli ei sisällä vuotuista tasausmekanismia kuntien kesken vaan laskutus on lopullinen (perussopimus 16 3mom.) Selvitys ei anna aihetta kuntien välisen tasaukseen toteuttamiseen sopimus- ja tuotelaskutuksen kesken vv Kuntayhtymä on siirtynyt lukien uuteen kuntalaskutusmalliin, joka sisältää vuotuisen tasausperiaatteen toleranssirajoineen. 11

20 55, KH :00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 4 30_1_2015 SELVITYS CAREA-KUNTAYHTYMÄN ALIJÄÄMIEN KÄSITTELYSTÄ BDO Audiator Oy BDO Audiator Oy on itsenäinen BDO International Limitedin (UK) jäsenyritys. BDO on yhteinen nimi sekä kansainväliselle jäsenyritysten verkostolle että kunkin maan jäsenyritykselle.

21 55, KH :00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 4 30_1_2015 SELVITYKSEN TAVOITE JA RAJAUKSET Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (jatkossa Carea) siirtyi yhtymäkokouksen päätöksellä vuoden 2006 alusta jäsenkuntien laskutuksessa sopimuslaskutukseen, jossa kunnalta laskutettava määrä muodostui kunnan suhteellisena osuutena kaikkien kuntien kolmen edellisen tilinpäätöksen mukaisesta kokonaislaskutuksesta (tuotelaskutus). Osassa jäsenkuntia laskutusmalli aiheutti jo mallin soveltamisen alkuvaiheessa kritiikkiä, kun mallin katsottiin tasaavan liian hitaasti eroja tuote- ja sopimuslaskutuksen kesken. Koettiin, että osa kunnista hyötyy jatkuvasti ja osa häviää. Carean jäsenkunnat päättivät teettää ulkopuolisella asiantuntijalla selvityksen Carean kuntalaskutuksesta ja alijäämien kattamisesta. Ulkopuoliselta asiantuntijalta pyydettiin selvitys siitä, miten alijäämät tulisi kattaa tai tulisiko niitä ylipäätään kattaa lainkaan ottaen huomioon jäsenkuntien tekemät perussopimuksen ehdot, muut asiaan liittyvät jäsenkuntien ja Carean väliset sopimukset ja päätökset sekä ottamalla huomioon myös, mikä merkitys asiassa on jäsenkuntien jo päättyneiden alijäämävuosien hyväksytyillä ja vahvistetuilla tilinpäätöksillä. Selvityksessä tulee ottaa huomioon myös ns. aiheuttamisperiaate. Selvitys perustuu kuntien ja kuntayhtymän päätöksentekoon, kuntayhtymän perussopimukseen sekä kuntien laatimiin selvityksiin. Tässä selvityksessä ei ole tarkastettu kuntayhtymältä saatujen kuntalaskutusta koskevien tietojen oikeellisuutta, vaan kustannustiedot perustuvat aiemmin laadittuihin selvityksiin sekä kuntayhtymän kokonaistaloutta koskevaan aineistoon. KUNTALAIN SÄÄNNÖKSET KUNTAYHTYMÄN RAHOITUKSESTA Kuntalain 83 :n mukaan kuntayhtymän sellaisten menojen rahoituksesta, joita ei muuten saada katetuiksi, vastaavat jäsenkunnat siten kuin kuntien välisestä vastuunjaosta on perussopimuksessa sovittu. Maksuosuuksien määrittelyn periaatteiden tulee siten sisältyä kuntayhtymän perussopimukseen. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat rajoittamattomassa vastuussa kuntayhtymän veloista, minkä vuoksi vastuunjaosta on sovittava perussopimuksessa. Yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti talouden perusteiden on kohdeltava jäsenkuntia tasapuolisesti, eivätkä kuntayhtymä tai jotkin jäsenkunnat saa perusteettomasti hyötyä toisten jäsenkuntien kustannuksella. (Harjula Prättälä: Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat, 2012) Ellei lainsäädännöstä muuta johdu, jäsenkuntien maksuosuuksien määrittelyssä voidaan käyttää harkintaa. Perusteiden tulee kuitenkin olla oikeudenmukaisia ja tasapuolisia sekä sopusoinnussa yleisten kunnallistaloudellisten periaatteiden kanssa. (Hannus Hallberg Niemi: Kuntalaki, 2009) Käyttökustannusten rahoitus voi perustua kuntien maksuosuuksiin tai suoritteiden hinnoitteluun. Maksuosuuksien perusteet on yleensä pyritty määrittelemään niin, että ne mahdollisimman hyvin vastaisivat palvelujen todellista käyttöä (Harjula Prättälä). Kuntaliiton perussopimusmallisuosituksen mukaan kuntayhtymän kustannusten rahoitus perustuu kustannuslaskentaan perustuvaan suoritteiden hinnoitteluun. Perusteena on tavallisesti omakustannushinta, johon sisältyvät toiminnan välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö Vattuniemenranta 2 Puhelin etunimi.sukunimi@bdo.fi Helsinki Y-tunnus