Liisa Polvinen. Väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun. toiminnanohjausjärjestelmään. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 48/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liisa Polvinen. Väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun. toiminnanohjausjärjestelmään. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 48/2008"

Transkriptio

1 Liisa Polvinen Väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien sovittaminen toiminnanohjausjärjestelmään Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 48/2008 gg

2

3 Liisa Polvinen Väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien sovittaminen toiminnanohjausjärjestelmään Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 48/2008 Tiehallinto Helsinki2008

4 RAPORTTI Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Helsinki 2008 TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin

5 Liisa Polvinen: Väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien sovittaminen toiminnanohjausjärjestelmään. Helsinki Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 48/2008, 89 s. + liitt. 3 s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: Aiheluokka: Toiminnansuunnittelu, hankkeet, projektit, julkinen sektori U336, U657 TIIVISTELMÄ Tiehallinto ja Ratahallintokeskus (väylävirastot) ovat hankkineet yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän. Työn tavoitteena on kuvata väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessit ja selvittää, onko väylävirastoille löydettävissä Sampo-järjestelmään yhtenäiset toimintamallit prosesseille, sekä määrittää virastoille yhteinen sanasto. Lisäksi työn tavoitteena on tutkia, millaisia menetelmiä ja malleja on olemassa toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektin läpiviemiseksi. Teoriaosuudessa tarkastellaan toiminnanohjausjärjestelmiä ja niiden käyttöönottoprosessimalleja sekä prosesseja ja niiden kuvaamista. Empiriaosuuden alussa tarkastellaan toteutus- ja käyttöönottoprojektin etenemistä teoriassa esitetyn mallin mukaisesti. Työssä kuvataan hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien nykytila, tavoitetila sekä järjestelmään sovittaminen. Väylävirastot löysivät yhtenäisen tavoitetilan. Prosessien sovittaminen järjestelmään on vielä kesken. Kesällä 2008 näytti siltä, että väylävirastojen yhtenäiset tavoitetilan prosessit saadaan sovitettua pienillä muutoksilla järjestelmään. Järjestelmä tuo toimintaan paljon muutoksia ja vaikutuksia. Kevään aikana yhtenäisen sanaston tärkeys korostui.

6 Liisa Polvinen: Implementation of project and portfolio management processes in the Enterprise Resource Planning system of the Transport Administrations Helsinki Finnish Road Administration, Central Administration. Finnra internal reports, 89 p. + app. 3 p.,issn , TIEH v. SUMMARY The Finnish Road Administration and the Finnish Rail Administration (the Transport Administrations) have acquired a joint enterprise resource planning (ERP) system. The aim of this thesis is to model the project and portfolio management processes, to clarify whether it is possible to find a harmonious mode for the Transport Administrations processes, and to determine a harmonious vocabulary. In addition the aim is to study what kind of models and processes exists for the ERP implementation. In the theoretical part the ERP systems, their implementation processes, processes and their modelling, are studied. In the empirical part the ERP implementation process is studied in the light of a model presented in the theoretical part. The state of the project and the portfolio management processes are modelled as-is, to-be and when adapting to the system. The Transport Administrations found a harmonious state to-be. The adaptation of the processes in the ERP system is still ongoing. The system brings a lot of influences and changes to the working methods. During the spring 2008 the importance of a harmonious vocabulary was emphasized.

7 ESIPUHE Tämä työ on tehty Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen yhteisen Sampohankkeen toteutusprojektin yhteydessä keväällä Työn päätavoite oli kuvata väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessit sekä selvittää, onko väylävirastoille löydettävissä Sampo-järjestelmään yhtenäiset toimintamallit näille prosesseille. Tämän pohjaksi selvitettiin väylävirastojen nykyisten prosessien toimintamallit ja niiden ongelmat. Prosessien kuvaamisen yhteydessä testattiin, soveltuvatko valtiohallinnon kokonaisarkkitehtuurin kuvauspohjat tällaiseen tarkoitukseen. Lisäksi työn tavoitteena oli löytää väylävirastojen toiminnanohjausjärjestelmän toteutus- ja käyttöönottoprojektin läpiviemiseen soveltuva käyttöönottoprosessimalli. Työssä selvitettiin, löytyykö kirjallisuudesta julkiselle sektorille suunnattuja käyttöönottoprosessimalleja, ja eroavatko ne yksityissektorin käyttämistä malleista. Työtä ohjasi Leena Sälejoki-Hiekkanen. Työtä kommentoivat Ari Huomo ja Ulf Lindström Tiehallinnosta sekä Juha-Matti Vilppo, Matti Orivuori ja Kaarina Korander Ratahallintokeskuksesta. Helsinki syyskuu 2008 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

8

9 Väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien sovittaminen toiminnanohjausjärjestelmään 7 Sisältö 1 JOHDANTO Työn tausta Työn tavoitteet ja rajaus Tutkimuksen toteutus ja raportin rakenne 15 2 VÄYLÄVIRASTOT 18 3 TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Toiminnanohjausjärjestelmän historia Toiminnanohjausjärjestelmän nykytila Toiminnanohjausjärjestelmän tulevaisuus Toiminnanohjausjärjestelmä julkisella sektorilla 24 4 TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTOPROSESSI Käyttöönoton elinkaarimalli Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton kokemusympyrä Viiden askelman käyttöönottoprosessi SAP:n tiekarttamalli Mallien analysointi Onnistuneen käyttöönottoprosessin perusta Käyttöönottoprosessi julkisella sektorilla 33 5 PROSESSI JA SEN KUVAAMINEN Prosessi Prosessin tunnistaminen ja määrittely Prosessikuvaus Prosessin kuvaaminen Prosessin kuvaamisen vaiheet Prosessikuvaamisen eri menetelmiä Valtiohallinnon kokonaisarkkitehtuuri Prosessikuvaus Toimintamalli 43 6 TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄN TOTEUTUS- JA KÄYTTÖÖNOTTOPROJEKTI Väylävirastojen toiminnanohjausjärjestelmä Projektin valmistelu Määrittely ja räätälöinti Realisointi Lopullinen valmistelu Julkaiseminen ja tuki 51

10 8 Väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien sovittaminen toiminnanohjausjärjestelmään 7 HANKKEEN JA HANKESALKUN HALLINTAPROSESSIEN KUVAUKSET Hankkeen ja hankesalkun hallintaprosesseihin liittyvät käsitteet Hanke Hankesalkku Hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien nykytilat Tiehallinnon nykytila Ratahallintokeskuksen nykytila Väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien tavoitetila Hankkeen hallintaprosessin tavoitetila Hankesalkun hallintaprosessin tavoitetila Hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien tavoitetilan toimintamallit Tavoitetilan järjestelmät Hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessit järjestelmässä Hankkeen hallintaprosessi järjestelmässä Hankesalkun hallintaprosessi järjestelmässä Yhteinen sanasto määrittelyiden yhteydessä 70 8 JÄRJESTELMÄN TUOMAT TOIMINNAN MUUTOKSET JA VAIKUTUKSET Yleiset muutokset Toiminnan muutokset ja vaikutukset hankkeen hallintaprosessiin Toiminnan muutokset ja vaikutukset hankesalkun hallintaprosessiin Vaikutukset henkilöstöön Vaikutukset sidosryhmiin ja asiakkaisiin 75 9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPIDE-SUOSITUKSET Johtopäätökset Jatkotoimenpidesuositukset Kehittämisideoiden tallentaminen jatkotoimenpiteitä varten Koko prosessin kuvaaminen Toiminnanohjauksen kohdearkkitehtuurin kehittäminen Valtiohallinnon uudelleen järjestelyt YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET 89

11 Väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien sovittaminen toiminnanohjausjärjestelmään 9 LYHENTEET ASAP = Accelerated SAP B2B = Business to Business B2C = Business to Customer B2E = Business to Employee BPML = Business Process Master List CPM = Corporate Performance Management CRM = Customer Relationship Management DOKU = Tiehallinnon dokumenttien hallintajärjestelmä EAI = Enterprise Application Integration ELM = Employee Lifecycle Management ERP = Enterprise Resource Planning ERP II = Enterprise Resource Planning II HHJ = Hankkeiden hallintajärjestelmä IK-laskenta = Infrarakentamisen kustannushallinta laskenta LTS = Lyhyen tähtäyksen suunnittelu MRP = Materials Requirement Planning MRPII = Manufacturing Resource Planning PLM = Product Lifecycle Management PTS = Pitkän tähtäyksen suunnittelu SCM = Supply Chain Management SRM = Supplier Relationship Management TAE = Talousarvioesitys TE = TietoEnator GRM Oyj T&K = Tutkimus ja kehittäminen TTS = Toiminnan ja talouden suunnittelu VTT = Valtion teknillinen tutkimuskeskus

12 10 Väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien sovittaminen toiminnanohjausjärjestelmään Kuvaluettelo Kuva 16 Kuva 1 Toiminnanohjauksen kehittämishankkeet Kuva 2 Diplomityön rajautuminen määrittely ja räätälöinti -vaiheeseen Kuva 3 Diplomityön rakenne...17 Kuva 4 Tiehallinnon matriisiorganisaatio. (Tiehallinto a)...19 Kuva 5 Ratahallintokeskuksen organisaatio. (Ratahallintokeskus)...19 Kuva 6 Toiminnanohjausjärjestelmän yleisimmät moduulit. (Shehab et al. 2004, 362)...22 Kuva 7 Toiminnanohjausjärjestelmä II rakenne. (Møller 2005, 490)...23 Kuva 8 Käyttöönoton elinkaarimalli. (Hyötyläinen & Kalliokoski 2001, 24)...26 Kuva 9 Kokemusympyrä...27 Kuva 10 Viiden askelman käyttöönottoprosessi. (Ehie & Madsen 2005, 549)...29 Kuva 11 SAP:n tiekartan vaiheet. (Gulledge & Simon 2005, 716)...30 Kuva 12 Prosessin kuvaamisen vaiheet. (Moisio & Ritola 2005, 5)...39 Kuva 13 Esimerkki vuokaaviosta. (Aguilar-Savén 2004, 134)...40 Kuva 14 Esimerkki tietovuokaaviosta. (Aguilar-Savén 2004, 135)...41 Kuva 15 Valtiohallinnon kokonaisarkkitehtuurin rakenne. (Valtiovarainministeriö 2007, 2)...41 Valtiohallinnon kokonaisarkkitehtuurikehys. (Valtiovarainministeriö 2007, 4)...42 Kuva 17 Esimerkki prosessikuvasta. (Valtiovarainministeriö 2007, 34) 43 Kuva 18 Esimerkki toimintamallikuvasta. (Valtiovarainministeriö 2007, 32)...44 Kuva 19 Toteutus- ja käyttöönottoprojektin vaiheet...45 Kuva 20 Väylävirastojen toiminnanohjausjärjestelmän pää- ja tukiprosessit Kuva 21 Toteutus- ja käyttöönottoprojektin organisaatiorakenne. (Deloitte 2008, 2-3)...47 Kuva 22 Käyttöönottostrategian sateenvarjomalli. (Pihlaja 2008)...51 Kuva 23 Hankkeeseen liittyvät alakäsitteet...52 Kuva 24 Väylävirastojen hanketyypit. (Tiehallinto & Ratahallintokeskus 2008b)...53 Kuva 25 Hankesalkkuun liittyvät alakäsitteet Kuva 26 Hanke Tiehallinnossa nykytilassa...54 Kuva 27 Hankesuunnittelun prosessikuva. (Yli-Villamo 2007, 6)...56 Kuva 28 Hankkeen hallintaprosessin tavoitetila. (Tiehallinto & Ratahallintokeskus 2008a, 6)...59 Kuva 29 Hankesalkun hallintaprosessin tavoitetila (Tiehallinto & Ratahallintokeskus 2008a, 8)...62 Kuva 30 Hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien toimintamalli. Asiakkaana viraston suunnittelu ja ohjaus Kuva 31 Hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien toimintamalli. Asiakkaana projektin hallinta Kuva 32 Toimintamalli hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien ollessa asiakkaana Kuva 33 Hankkeen hallintaprosessin tarkentunut prosessikuva...68 Kuva 34 Hankesalkun hallintaprosessin tarkentunut prosessikuva Kuva 35 Järjestelmän prosesseille antamat yhteiset palvelut...70 Kuva 36 Käsitteiden riippuvuudet....71

13 Väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien sovittaminen toiminnanohjausjärjestelmään 11 Kuva 37 Hankkeiden elinkaari saadaan järjestelmän avulla prosessien hallintaan Kuva 38 Sampo-järjestelmän prosessin tehtävät vs. koko prosessin tehtävät...80 Kuva 39 Kohdearkkitehtuurin alue Taulukkoluettelo Taulukko 1 Väylävirastojen toiminta tunnusluvuin. (Tiehallinto & Ratahallintokeskus 2007a, 3)...18 Taulukko 2 Tiekarttamallin vaiheet ja niiden lopputulokset. (Gulledge & Simon 2005, )...30 Taulukko 3 Mallien vertailu...31 Taulukko 4 Prosessimäärittelyn keskeiset vaiheet...37 Taulukko 5 Väylävirastojen käsite vs. Sampo-järjestelmän käsite....71

14

15 Väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien sovittaminen toiminnanohjausjärjestelmään JOHDANTO 13 1 JOHDANTO Tämä diplomityö on tehty Tiehallinnolle Sampo-toiminnanohjauksen kehittämishankkeeseen. Tiehallinnon lisäksi hankkeeseen osallistuu Ratahallintokeskus. Hankkeessa ja tässä työssä virastoista käytetään yhteisnimitystä väylävirastot. Työ toteutettiin hankkeen toiminnanohjaus-järjestelmän toteutus- ja käyttöönottoprojektin alkuvaiheessa keväällä Työn tausta Tiehallinto aloitti vuonna 2005 TieERP-toiminnanohjauksen kehittämishankkeen (kuva 1). Hanke käynnistyi hankinnan valmistelulla, mitä seurasi kilpailutus. Kilpailutuksessa saadut tarjoukset eivät vastanneet Tiehallinnon tarpeita, joten hankinta keskeytettiin toukokuussa Keskeytyspäätökseen vaikutti myös valtionhallinnon lähivuosille ajoittuva Valtiokonttorin palvelukeskussuunnitelma. (Tiehallinto b) Tiehallinto ja Ratahallintokeskus alkoivat suunnitella yhteistä toiminnanohjaus-järjestelmähanketta TieERP-hankkeen keskeydyttyä. Syksyllä 2006 hankkeeseen liittyi mukaan Merenkulkulaitos. Liikenne- ja viestintäministeriön väylävirastojen yhdistämisselvitys puolsi tiivistyvää yhteistyötä Ratahallintokeskuksen, Merenkulkulaitoksen ja Tiehallinnon kesken toiminnanohjausjärjestelmä-hankkeessa. Lokakuussa 2006 virastojen yhteinen toiminnanohjaushanke sai nimekseen Sampo (kuva 1). (Tiehallinto b) Vuoden 2007 alussa valmistui väylävirastojen yhteinen toiminnanohjausjärjestelmän karkea tavoitetilan toiminnallinen määrittely. Konsulttina määrittelyvaiheessa toimi BearingPoint Finland Oy. Määrittelyn aikana virastot varmistivat, että niiden prosessit ovat riittävän samankaltaiset yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän hankkimiseksi. Määrittelyvaiheen jälkeen väylävirastot hankkivat Sampo-hankkeelle projektinjohtokonsultiksi Deloitte Oy:n, jonka tehtävänä on toiminnanohjausjärjestelmän hankintaan liittyvän kilpailuttamisprosessin tukeminen ja järjestelmän toteutuksen johtaminen. (Tiehallinto b) Merenkulkulaitos vetäytyi oman jatkuvan toimintansa luonteen perusteella virastojen yhteisestä hankkeesta juuri ennen järjestelmätoimittajan hankinnan käynnistämistä. Syksyn 2007 aikana Tiehallinto ja Ratahallintokeskus kilpailuttivat järjestelmätoimittajat. Joulukuussa virastot päättivät hankkia väylävirastojen toiminnanohjauksen toimintamallin ja sitä tukevan valmisohjelmiston palveluna TietoEnator GMR Oyj:ltä (TE). Valittu ohjelmisto on CA:n Clarity-projektiportfolioiden hallinta. Sampo-hankkeen toteutus- ja käyttöönottoprojekti toteutetaan vuosina 2008 ja Järjestelmähankinnan yhteydessä hankittiin järjestelmän ylläpitopalvelu vuoden 2013 loppuun. (Tiehallinto b) Alkukevään 2008 aikana väylävirastot tarkensivat toiminnanohjausjärjestelmään tulevien prosessien tavoitetilan kuvauksia. Tarkentavan määrittelyn jälkeen alkoi prosessien sovittaminen valittuun järjestelmään yhdessä TE:n kanssa. Lokakuun 2008 loppuun mennessä prosessien sovittaminen järjestelmään tulisi olla tehtynä. Tämän jälkeen toimittaja toteuttaa järjestelmän.

16 14 Väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien sovittaminen toiminnanohjausjärjestelmään JOHDANTO TieERP Sampo-hanke - hanke Projektinhallinta Hankinta Määrittelyt Hankinta telyt Tavoitetilan tarkennus V Väylävirastojen ävirastojen j ärjestelm järjestelmäsovitus äsovitus Järjestelmän än toteutus Kilpailutusprojekti Virastokohtaiset täydennykset Toteutus- ja käyttöönottoprojekti 4/2009 6/2009 Käyttöönotot 4-12/2009 2/2008-6/ / / / /2007 2/2007-2/2008 Jatkuvat palvelut vuoden 2013 loppuun Diplomityön tausta Diplomityön kohdealue Muutoksen hallinta Kuva 1 Toiminnanohjauksen kehittämishankkeet. Sampo-hankkeessa kehitetään talouden ohjausta, taloushallintoa sekä hankkeiden hallintaa. Väylävirastojen Sampo-hankkeelle määritetyt viisi yleistä tavoitetta ovat: - organisaatioiden prosessien yhtenäistäminen ja tehostaminen yhteisen toimintamallin avulla, - tiedon hallinnan yksinkertaistaminen siten, että tiedot syötetään järjestelmään vain kerran, tieto on yhteneväistä ja ajan tasalla, palvelutuottajat osallistuvat tiedon tuottamisprosessiin, - järjestelmäintegraation parantaminen, - nykyisten elinkaaren päässä olevien järjestelmien korvaaminen sekä - toiminnanohjausjärjestelmän käyttö ja ylläpito voidaan hankkia mahdollisimman suurelta osin palveluna. (Tiehallinto & Ratahallintokeskus 2008c) Sampo-toiminnanohjausjärjestelmälle virastot ovat määrittäneet kaksi tavoitetta: - Toiminnanohjauksen tehostaminen o hankkeiden ja projektien ohjauksen parantaminen, o resurssien hallinnan parantaminen sekä o koko viraston toiminnan suunnittelun, ohjauksen ja seurannan parantaminen. - Tiedonhallinnan tehostaminen o järjestelmä tuottaa tietoa päätöksenteon eri tasoille, o järjestelmä on operatiivisen toiminnan työkalu sekä o järjestelmä lisää kaikilla tasoilla raha- ja muiden resurssivirtojen läpinäkyvyyttä. (Tiehallinto & Ratahallintokeskus 2008c) 1.2 Työn tavoitteet ja rajaus Tämän työn päätavoite on kuvata väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessit ja selvittää, onko väylävirastoille löydettävissä Sampojärjestelmään yhtenäiset toimintamallit näille prosesseille sekä määrittää virastoille yhteinen sanasto, joka sujuvoittaa kommunikointia työpajoissa ja helpottaa järjestelmän käyttöönottoa. Tämän pohjaksi selvitetään väylävirastojen nykyisten prosessien toimintamallit ja niiden ongelmat. Prosessien ku-

17 Väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien sovittaminen toiminnanohjausjärjestelmään JOHDANTO 15 vaaminen on yksi osa toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektia. Prosessien kuvaamisen yhteydessä testataan, soveltuvatko valtiohallinnon kokonaisarkkitehtuurin kuvauspohjat tällaiseen tarkoitukseen. Lisäksi työn tavoitteena on löytää väylävirastojen toiminnanohjausjärjestelmän toteutus- ja käyttöönottoprojektin läpiviemiseen soveltuva käyttöönottoprosessimalli. Työssä selvitetään, löytyykö kirjallisuudesta julkiselle sektorille suunnattuja käyttöönottoprosessimalleja, ja eroavatko ne yksityissektorin käyttämistä malleista. Teoriaosassa, kappaleissa 3 5, tarkastellaan toiminnanohjausjärjestelmäteoriaa ja eri käyttöönottoprosessimalleja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto-projektille. Käyttöönottoprosessimalleja rajaudutaan tarkastelemaan vain tilaajaorganisaation näkökulmasta. Lisäksi teoriaosassa tarkastellaan prosessi-käsitettä ja prosessin kuvaamista. Valtiohallinnon kokonaisarkkitehtuurista rajaudutaan tarkastelemaan tarkemmin vain prosessikuvausta ja toimintamallia. Empiriaosuudessa sovelletaan teoriassa esitettyä toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprosessia väylävirastojen Sampo-hankkeen toiminnanohjaus-järjestelmän toteutus- ja käyttöönottoprojektiin. Työssä kuvataan projektin kulku valitun mallin mukaisesti syventyen projektin määrittely ja räätälöinti -vaiheen (kuvassa 2 sinisellä) prosessien kuvaamiseen. Projektin valmisteluvaihe oli suoritettu ennen tämän työn aloittamista. Väylävirastojen projektiin kuuluu lisäksi tekninen kehittäminen eli realisointi, lopullinen valmistelu ja järjestelmän käyttöönotto. Projektin valmistelu Määrittely ja räätälöinti Realisointi Lopullinen valmistelu Julkaiseminen ja tuki Kuva 2 Diplomityön rajautuminen määrittely ja räätälöinti -vaiheeseen. Empiriassa rajaudutaan käsittelemään vain prosessien etenemistä järjestelmässä. Työ ei sisällä järjestelmän ulkopuolelle jääviä tehtäviä eikä syksyyn ajoittuvia täydentäviä määrittelyitä. Lisäksi työssä kuvataan vain hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessit, ei kaikkia Sampo-järjestelmään tulevia prosesseja. 1.3 Tutkimuksen toteutus ja raportin rakenne Työn toteutus aloitettiin projektiin tutustumalla. Tämän jälkeen työlle määritettiin tavoitteet. Seuraavaksi tutustuttiin kirjallisuudessa esitettävään toiminnanohjausjärjestelmäteoriaan, toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönottoprosessiteoriaan ja prosessien kuvaamisteoriaan. Kirjallisuuden avulla luotiin käsitys toiminnanohjausjärjestelmistä ja niiden käyttöönottoprosesseista. Kirjallisuuden avulla selvitettiin, millaisia erityispiirteitä toiminnanohjausjärjestelmissä ja niiden käyttöönotossa on julkisella sektorilla. Lisäksi kirjallisuuden avulla tutustuttiin prosesseihin ja niiden kuvaamiseen. Työn toteuttamiseen käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmään. Teoriaa hyödynnettiin empirian rakentamisessa sekä vertailtiin sitä empirian ratkai-

18 16 Väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien sovittaminen toiminnanohjausjärjestelmään JOHDANTO suihin. Empiriassa hyödynnettiin olemassa olevaa aineistoa sekä virastojen toteutusprojektin työpajoissa syntynyttä aineistoa. Työn lopuksi pohdittiin millaisia toiminnan muutoksia ja vaikutuksia Sampo-järjestelmä tuo väylävirastoihin sekä annettiin suosituksia jatkotoimenpiteiksi. Työ sisältää kirjallisuusosuuden sekä empiriaosuuden. Kuvassa 3 on kuvattuna työn rakenne syöte/tulos -kaaviona.

19 Väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien sovittaminen toiminnanohjausjärjestelmään JOHDANTO 17 Syöte Väylävirastojen toiminnanohjaushankkeen historia. Luku 1: Johdanto Tulos Työn tausta, rajaus ja tavoitteet. Perustietoja väylävirastoista. Valtiohallinnon uudistamishankkeet. Luku 2: Väylävirastot Väylävirastot tiivistetysti esiteltynä. Uudistamishankkeessa esitetyt virastot. Toiminnanohjausjärjestelmiin liittyvät teoriat. Toiminnanohjausjärjestelmät julkisella sektorilla. Luku 3: Toiminnanohjausjärjestelmä Toiminnanohjausjärjestelmäteoria tiivistetysti esiteltynä. Toiminnanohjausjärjestelmät julkisella sektorilla tiivistetysti. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprosessiin liittyvät teoriat Luku 4: Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprosessi Neljä käyttöönottoprosessimallia ja käyttöönottoprosessi julkisella sektorilla. Prosessiin ja sen kuvaamiseen liittyvät teoriat. Valtiohallinnon kokonaisarkkitehtuuri. Luku 5: Prosessi ja sen kuvaaminen Prosessi ja yleisimmät kuvaustavat. Valtiohallinnon kokonaisarkkitehtuurin toimintaarkkitehtuurin prosessikuvaus ja toimintamalli. Viiden askelman käyttöönottoprosessimalli ja SAPin tiekarttamallin lopputulokset. Toteutus- ja käyttöönottoprojektin materiaali. Luku 6: Toiminnanohjausjärjestelmän toteutus- ja käyttöönottoprojekti Toiminnanohjausjärjestelmän toteutus- ja käyttöönottoprojekti kuvattuna viiden askelman käyttöönottoprosessimallin mukaisesti. Prosessien nykytilatiedot. Prosessien työpajat. Valtiohallinnon kokonaisarkkitehtuurin kuvauspohjat. Luku 7: Hankkeen hallinta- ja hankesalkun hallintaprosessien kuvaukset Hankkeen hallinta- ja hankesalkun hallintaprosessin nykytilan analysointi, tavoitetilan prosessikuvaus ja toimintamallit kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti kuvattuna sekä järjestelmäsovitus. Sanasto ja käsitteiden riippuvuus. Toiminnan nykytila ja tavoitetila. Luku 8: Järjestelmän tuomat toiminnan muutokset ja vaikutukset Toiminnanohjausjärjestelmän tuomat toiminnan muutokset. Järjestelmän tuomat vaikutukset prosesseille, henkilöstölle sekä sidosryhmille ja asiakkaille. Teoreettiset ja empiriset tulokset. Toteutus- ja käyttöönottoprojektiin vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset tekijät. Luku 9: Johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset Johtopäätökset työstä. Jatkotoimenpidesuositukset väylävirastoille. Työn tavoitteet ja kappaleiden tulokset. Luku 10: Yhteenveto Yhteenveto työstä. Kuva 3 Diplomityön rakenne.

20 18 Väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien sovittaminen toiminnanohjausjärjestelmään VÄYLÄVIRASTOT 2 VÄYLÄVIRASTOT Sampo-hankkeessa ja tässä työssä Tiehallinnosta ja Ratahallintokeskuksesta käytetään yhteistä nimitystä väylävirastot. Ne toimivat liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. Tiehallinto vastaa tiestöstä ja sen liikennöitävyydestä. Ratahallintokeskus vastaa rataverkosta ja rautatieliikenteestä. (Tiehallinto a; Ratahallintokeskus) Tiehallinnossa työskentelee noin 950 ja Ratahallintokeskuksessa noin 100 henkilöä. Tiehallinnon vastuulla on kilometriä maantietä. Ratahallintokeskuksen huolehtiman rataverkon pituus on kilometriä. Taulukossa 1 on kuvattu väylävirastojen toiminta toiminnanohjauksen kannalta merkittävien tunnuslukujen kautta. (Tiehallinto a; Ratahallintokeskus) Taulukko 1 Väylävirastojen toiminta tunnusluvuin. (Tiehallinto & Ratahallintokeskus 2007a, 3) Tuote Tiehallinto euroa Tilausten lukumäärä Ratahallintokeskus Tilausten euroa lukumäärä Menot Hallinto T&K ja kehittämisohjelma Suunnittelu Liikenteen hallinta Kiinteistötoimi Hoito ja käyttö Ylläpito ja korvausinvestoinnit Laajennus-, uus- ja kehittämisinvestoinnit Yhteensä Tulot Kiinteistötoimi Ratamaksu Maksullinen toiminta ja muut tulot Ulkopuolisten rahoitusosuudet Yhteensä Tiehallinto toimii matriisiorganisaationa (kuva 4). Virasto muodostuu pääkonttorista ja yhdestätoista tulosyksiköstä. Pääkonttorin vastuulla on strateginen ohjaus ja tulosohjaus sekä prosessien kehittäminen. Tiepiirit vastaavat tienpidosta ja alueyhteistyöstä. Asiantuntijapalvelut tukee pääkonttoria ja tulosyksiköitä. Liikennekeskus keskittyy liikenteen hallinnan peruspalveluiden tuottamiseen. Pääkonttori, asiantuntijapalvelut ja liikennekeskus muodostavat keskushallinnon. Prosessinomistajat vastaavat yhteisten toimintatapojen kehittämisestä ja prosessien suorituskyvyn parantamisesta sekä toiminnan yhtenäisyydestä. Tiehallinnon ydinprosessit ovat hankinta, suunnittelu ja asiakaspalvelut. Tukiprosesseja ovat ohjaus, asiakkuus, talous, henkilöstö ja tieto. Tiehallinnon keskushallinnon muodostavat pääkonttori, asiantuntijapalvelut ja liikennekeskus. Lisäksi isoille projekteille perustetaan omat projektiorganisaatiot. (Tiehallinto a)

21 Väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien sovittaminen toiminnanohjausjärjestelmään VÄYLÄVIRASTOT 19 Johtokunta Pääjohtaja Pääkonttori Suunnittelu Hankinta Asiakaspalvelut Ohjaus Asiakkuus Talous Henkilöstö Tieto Tiepiirit: Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Asiantuntijapalvelut Liikennekeskus Kuva 4 Tiehallinnon matriisiorganisaatio. (Tiehallinto a) Ratahallintokeskusta johtaa ylijohtaja apunaan johtoryhmä. Esikunta toimii ylijohtajan alaisuudessa. Virastolla on neljä osastoa: liikennejärjestelmä, investointi, rataverkko ja hallinto (kuva 5). Osastojen toiminta on jaettu kuvan 5 mukaisesti yksiköihin. (Ratahallintokeskus) JOHTOKUNTA Esikunta Ylijohtaja Liikennejärjestelmäosasto Kehittämisyksikkö Liikenteenhallintayksikkö Liikennekeskus Investointiosasto Rakennuttamisyksikkö Turvalaite- ja sähköyksikkö Suunnitteluyksikkö Hankintayksikkö Rataverkko-osasto Kunnossapitoyksikkö Ratatietoyksikkö Tekninen yksikkö Ympäristöyksikkö Hallinto-osasto Asiakirjahallintoyksikkö Henkilöstö- ja virastopalveluyksikkö Taloushallintoyksikkö Tietohallintoyksikkö Kuva 5 Ratahallintokeskuksen organisaatio. (Ratahallintokeskus)

22 20 Väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien sovittaminen toiminnanohjausjärjestelmään VÄYLÄVIRASTOT Laki Tiehallinnosta (Finlex, 568/2000) määrittelee seuraavaa: "Tiehallinto vastaa yleisten teiden tienpidosta. Sen tehtävänä on hallinnoida, ylläpitää ja kehittää koko maassa yleisiä teitä ja niiden liikenneoloja sekä tieliikenteen palveluja osana liikennejärjestelmää. Tiehallinnon tehtävänä on osana tienpidon kokonaisuutta edistää tienpidon toimenpitein tasapainoista aluekehitystä. Päätieverkon ohella on pidettävä huolta alemmanasteisen tieverkon riittävästä laajuudesta ja kunnosta. Tiehallinnon on osaltaan huolehdittava tieliikennejärjestelmän tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävistä. Tiehallinto hankkii tienpitoon liittyvät tuotannolliset palvelut ja tuotteet ulkopuolisilta." Ratahallintokeskuksesta annetussa laissa (Finlex, 1095/2005) on säädetty virastolle seuraavat tehtävät: 1) "huolehtia valtion rataverkon ylläpitämisestä, rakentamisesta ja kehittämisestä valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen ja muun rahoituksen sallimassa laajuudessa; 2) valmistella rautatieliikennettä koskevia liikennepoliittisia esityksiä; 3) valmistella laajat valtion rautatierakentamista koskevat suunnitelmat ja huolehtia niiden valmisteluun liittyvästä yhteistyöstä eri viranomaisten ja sidosryhmien kesken; 4) huolehtia rautatielaissa (555/2006) sille säädetyistä tehtävistä; 5) huolehtia valtion rataverkon turvallisuudesta; 6) huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta; 7) seurata ja edistää rautatiejärjestelmän kehitystä sekä osallistuu toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön; 8) hoitaa muut sille säädetyt tehtävät sekä ne rautatiejärjestelmää koskevat tehtävät ja toimeksiannot, jotka liikenne- ja viestintäministeriö sille erikseen antaa." Tulevaisuudessa Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitos saattavat toimia yhtenä väylävirastona. Ensimmäisessä selvityksessä vuonna 2006 todettiin, että väylävirastojen yhdistäminen vahvistaisi kokonaisvaltaista liikenne-politiikkaa, parantaisi väylänpidon tehokkuutta ja kohentaisi hallinnon tuottavuutta (Liikenne- ja viestintäministeriö 2006, 3). Maaliskuussa 2008 antamassaan vuosien kehyksessä valtiovarainministeriö linjaa, että tuottavuusohjelman toteuttamiseksi Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen tehtäviä kootaan perustettavaan väylävirastoon (Valtiovarainministeriö 2008a, 10). Tiehallintoa koskettaa myös aluehallinnon uudistamishanke, missä ehdotetaan valtion aluehallinnon kokoamista kahteen virastoon. Tiehallinnon tiepiirit kuuluvat ehdotuksessa elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukseen, joka vastaisi valtiohallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtävistä alueilla. Toinen ehdotuksessa ollut virasto olisi aluehallintovirasto, joka vastaisi lainsäädännön toimeenpanosta, toimeenpanon ohjauksesta sekä lainsäädännön toteutumisen valvonnasta. (Valtiovarainministeriö 2008b)

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Miten virasto ottaa käyttöön Kiekutietojärjestelmän

Miten virasto ottaa käyttöön Kiekutietojärjestelmän Miten virasto ottaa käyttöön Kiekutietojärjestelmän - käyttöönottomalli tukemaan kehittämistyötä Taloushallinnon kevätseminaari 7. -8.6.2011 Seija Friman, kehittämispäällikkö, Valtiokonttori Valtio Expo,

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa

IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa ValtioExpo 7.5.2009 Antti Karjalainen, Johtaja Hankkeen taustaa Tavoitteena yhden talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustaminen vuonna

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e IT JA PAREMPI BISNES Talentum Media Oy ja Vesa Tiirikainen ISBN 978-952-14-1506-7 Kansi ja taitto: Lapine Oy Kariston Kirjapaino Oy Sisältö Esipuhe 9 1. Parempaa bisnestä tietotekniikkaa hankkimalla! 13

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma

Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma JulkICT-osasto Tietojen hyödyntämisen ja tietojohtamisen yleinen tavoite 2: Hyödynnetään

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kiekun käyttöönottomenetelmä

Kiekun käyttöönottomenetelmä Kieku-info: Kiekun käyttöönottomenetelmä Opetushallituksen monitoimitila 16.12.2013 Kieku-info 16.12.2013, Tarja Heikkilä Esiteltävät asiat Mikä on käyttöönottomenetelmä? Miksi sitä pitää kehittää? Miten

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016 TERVETULOA Enfo Digital Dimension Vibes 2016 LOISTE OY DIGITALISAATION AVULLA UUTTA LIIKETOIMINTAA - CASE LOISTE EERO LUHTANIEMI AGENDA Loiste-konserni Digitalisaatio Kehityshaasteet energiayhtiössä Talousprosessien

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

Sote-palveluhakemisto-projekti. Projektiryhmän kokous

Sote-palveluhakemisto-projekti. Projektiryhmän kokous Sote-palveluhakemisto-projekti Projektiryhmän kokous 11.1.2017 Asialista 1.10.2017 1. Kokouksen avaus 2. Ajankohtaiskatsaus projektin etenemiseen Osaprojekti 1 Osaprojekti 2 3. Road map Mitä on tehty Missä

Lisätiedot

Supply Chain Module 1

Supply Chain Module 1 2.5.2016 Supply Chain Module 1 1. Määritelmä 2. Kuinka vähittäiskaupan ketju toimii? 3. Mitä toimenpiteitä teet kaupassa? 3.1. Perusvarastonvalvonta/ Check-in ja Check-out toiminnot (Vastaanotto ja Palautukset)

Lisätiedot

CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen

CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen IT2012 30.10.2012 Strategiaprosessi 2020: Asiakaslupauksemme EI muutu TOIMINTA- AJATUKSEMME Rakennamme yhdessä asiakkaamme kanssa tavoiteohjattuja ja tehokkaita organisaatioita

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma 7.1.2014 Liite 1 Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti Toteutussuunnitelma Versio 0.2 7.1.2014 Jyväskylän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 2 (16) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit Agenda Miksi on tehostettava Toimintatapa nyt Mitä viime vuosina on tehty infra-alan alan tuotetietomalli-asiassa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA 1 (6) Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 26.11.2015 / VM140:06/2013 MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI Kuntaliitto 02.10.2012 Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict Lähtökohdat Laaditaan kokonaisarkkitehtuuri tietylle sektorille, joka menee läpi

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

SOPIMUS [SOVELLUSHANKINNASTA]

SOPIMUS [SOVELLUSHANKINNASTA] Julkisen hallinnon IT- hankintojen sopimusehdot (JIT 2007) 1 ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- [JHS 166

Lisätiedot

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo Päätöstilaisuus johdolle 29.11.2016 järjestelmävastuu substanssivastuu strategiavastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016

Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016 Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016 Juhani Korhonen, VM/JulkICT JUHTA 17.2.2015 JulkICT-osasto Strategian valmistelun taustaa Nykytila: useita strategioita ja linjauksia viesti ja tavoitetila

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

Palveluväylä tuotantoon! Marraskuun KaPA-päivä 26.11.2015. Kehittämispäällikkö Pauli Kartano / VM Hankepäällikkö Eero Konttaniemi / VRK

Palveluväylä tuotantoon! Marraskuun KaPA-päivä 26.11.2015. Kehittämispäällikkö Pauli Kartano / VM Hankepäällikkö Eero Konttaniemi / VRK Palveluväylä tuotantoon! Marraskuun KaPA-päivä 26.11.2015 Kehittämispäällikkö Pauli Kartano / VM Hankepäällikkö Eero Konttaniemi / VRK Palveluväylän tuotantokäyttö alkoi 18.11 Sitä edelsivät: º Viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003

RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003 RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003 Tutkimustuloksia henkilöstötyön tietojärjestelmistä 2003 26.9.2003 jarmo.peltoniemi@paconsulting.com Matka HR-järjestelmien maailmaan Oppi ja suositukset

Lisätiedot

Hankintojen kategorisointi ja työnjako, case Liikennevirasto Valtion hankintapäivä, Laura Kuistio

Hankintojen kategorisointi ja työnjako, case Liikennevirasto Valtion hankintapäivä, Laura Kuistio Hankintojen kategorisointi ja työnjako, case Liikennevirasto Valtion hankintapäivä, 9.2.2016 Laura Kuistio Valtion hankintakategoriat Kategoria Eurot v. 2014 Toimitilat ICT-hankinnat Matkustuspalvelut

Lisätiedot

JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio

JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus 29.4.2015 Kansallismuseon auditorio Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy Esityksen sisältö Suosituksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Korkeakoulurajat ylittävän opiskelun toteutus. Opetuksen tietojärjestelmien integraatioprojekti

Korkeakoulurajat ylittävän opiskelun toteutus. Opetuksen tietojärjestelmien integraatioprojekti Korkeakoulurajat ylittävän opiskelun toteutus Opetuksen tietojärjestelmien integraatioprojekti FUAS pähkinänkuoressa FUAS on Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laurea - ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka

Lisätiedot

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) PALVELUKUVAUS Hankittavan palvelun yksilöinti Espoon kaupunki (jäljempänä myös Asiakas) hankkii johdon konsultointipalveluja kolme vuotta kestävään espoolaisen johtamisen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen. Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015. Olli Ahonen Valtiokonttori

Tiedolla johtaminen. Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015. Olli Ahonen Valtiokonttori Tiedolla johtaminen Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Valtion taloushallinnon strategia 2020 ja tiedolla johtaminen Taloushallinnon järjestelmät tukevat tiedolla johtamista,

Lisätiedot

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Kokemuksia kunnista 9.3.2016 Jari Hintsala Kuntien Tiera Oy 1 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja sen käyttö Asianhallinnan viitearkkitehtuuri =Asianhallinnan*

Lisätiedot

Tieliikenteen ohjauksen integroitu käyttöliittymä (T-LOIK)

Tieliikenteen ohjauksen integroitu käyttöliittymä (T-LOIK) Tieliikenteen ohjauksen integroitu käyttöliittymä (T-LOIK) Markus Nilsson, projektipäällikkö, Liikennevirasto 3.6.2015 Liikenneviraston T-LOIK T-LOIK on TieLiikenteen Ohjauksen Integroitu Käyttöliittymä

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Terveydenhuollon ATK-päivät Jyväskylä 26.05.2009 Mirja Pulkkinen Jyväskylän Yliopisto 1 Miksi kokonaisarkkitehtuuri?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot