A LU E O H J A A J A N A B C

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "A LU E O H J A A J A N A B C"

Transkriptio

1 ALUEOHJAAJAN ABC

2 Työryhmä: Taitto: Julkaisija: Essi Aarnio-Linnanvuori, Taina Schildt, Taina Jaatinen, Annukka Sorjonen, Jutta Kivimäki, Mari Appelgren, Minna Ertimo Seela Sorvari Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry OK-opintokeskuksen tuella 2006, päivitetty uusintapainos

3 SINULLE ALUEOHJAAJA! Onneksi olkoon! Olet ottanut vastaan tärkeän pestin. Alueohjaajana olet aluetyön tärkein toimija. Toimit piirin luottamushenkilönä, mutta samalla lähellä lippukuntaa. Olet alueellasi toimivien lippukunnanjohtajien ohjaaja ja tuki. Tämä Alueohjaajan ABC on tarkoitettu avuksi sinulle pestissäsi. Se on kooste alueohjaajalle tarpeellisista asioista. Loppuun on koottu työvälineitä ja tietolähteitä, joista toivomme olevan sinulle hyötyä pestissäsi. Toivotamme sinulle ohjaamisen iloa! 3

4 SISÄLTÖ 1. JOHDATUS ALUETYÖHÖN Aluetyön tavoitteet Aluetyön työnjako Alueryhmän tehtävät Alueohjaajan tehtävät Tukea ja koulutusta alueohjaajan pestiin KONKREETTISESTI KIINNI ALUEOHJAAJAN PESTIIN Pestikeskustelu ja perehdytys Oman kouluttautumisen suunnittelu Tutustuminen ja työnjako alueohjaaja -parin kanssa Alueeseen tutustuminen Lippukunnanjohtajiin tutustuminen Oman toiminnan suunnittelu OHJAAMINEN ALUEOHJAAJAN PESTISSÄ Ohjaaminen Vuorovaikutus Yksilön ja ryhmän ohjaaminen Ohjaajan erilaiset roolit LIPPUKUNTA Laadukasta partiotoimintaa lippukunnissa Lippukunnan toiminnan arviointi Moniarvoisuus lippukunnissa Lippukunnat tilastoissa ALUEOHJAAJAN TYÖVÄLINEITÄ Lippukunnanjohtajan kortti Keskustelupohjat Lapsen ja nuoren kehityksen osaalueet lippukunnan toiminnassa Malli ohjauskeskusteluun SWOT-analyysi Lippukuntasosiogrammi Vuosiselostekooste toiminnan arvioinnin apuvälineenä Scout View Master Kahdeksan askelta ratkaisuun MATERIAALIT

5 1. JOHDATUS ALUETYÖHÖN 1.1 ALUETYÖN TAVOITTEET Aluetyössä lippukuntia kohdellaan yksilöinä. Niitähän ne ovat itsenäisiä yhdistyksiä, joilla kullakin on omat tarpeensa. Lippukunnanjohtajat kokevat usein toimivansa pesteissään varsin yksin. Aluetyön tavoitteena on, että lippukunnanjohtajia tuetaan työssään. Aluetyön avulla on myös mahdollista saada enemmän ja toisenlaista tietoa lippukuntien tilanteesta, kuin voidaan kerätä vuosiselosteista ja lippukunnanjohtajabarometreista. Aluetyöllä tavoitellaan sitä, että lippukunnilla olisi edellytykset toimia paremmin ja tehdä sa- Aluetyön tärkein tavoite on auttaa paikallisia lippukuntia onnistumaan hyvän partiotoiminnan järjestämisessä. Tavoite onnistuu, kun lippukunnat pystyvät toteuttamaan partio-ohjelmaa jokaiselle ikäkaudelle. Alueohjaaja on aluetyön tärkein toimija. malla laadukasta partiota. Siitä, että partio ei ole jokaisessa maassamme toimivassa ryhmässä riittävän hyvää, on varmaan jokaisella partiojohtajalla havaintoja: lippukunnasta kuihtuu pois laumoja tai vartioita, tai tiedät ihmisiä, jotka erosivat partiosta mitä erilaisimmista syistä. Tästä kertoo myös vuonna 2005 tehty Miksi partiosta erotaan -tutkimus, jonka mukaan tavallisimmat syyt erota partiosta ovat, että siellä oli tylsää tai siellä ei tehty mitään. Tällöin odotukset partion suhteen eivät ole vastanneet todellisuutta. Aluetyön tuloksena lippukunnan johtajisto saa ohjausta työhönsä sekä tukea partio-ohjelman toteuttamiseen lippukunnassa. Aluetyöllä rakennetaan toimiva kanava lippukunnasta piiriin ja keskusjärjestöön sekä päinvastoin. Näin saadaan kattava kuva lippukuntien tilanteesta ja tarpeista. Tavoitteena on, että aluetyön avulla saadaan myös perustettua uusia lippukuntia partion katvealueille. 1.2 ALUETYÖN TYÖNJAKO Aluetyön keskeisin toimija on alueohjaaja. Alueohjaaja on aikuinen partiojohtaja, joka osaa auttaa lippukunnanjohtajaa tämän tarpeista lähtien. Hän on lippukunnanjohtajan tukihenkilö sekä piirin ja lippukunnan välinen viestinviejä, joka tuntee vastuullaan olevien lippukuntien arkisen tilanteen. Hänen suhteensa lippukunnan johtajistoon on avoin ja luottamuksellinen. Piirin alueryhmän puheenjohtaja pestaa alueohjaajan tehtäväänsä. Alueohjaajat toimivat pareittain alueella, jonka koko on noin 8 12 lippukuntaa. Alueen koko riippuu monesta tekijästä, mutta ei ole suositeltavaa kasvattaa sitä kovin suureksi. Kahden henkilön on vaikea tukea tätä suuremman alueen lippukunnanjohtajia henkilökoh- 5

6 taisesti. Alueen ei tarvitse olla maantieteellisesti yhtenäinen eikä kaikkien alueen lippukuntien tarvitse olla juurikaan tekemisissä toistensa kanssa. Yksi alueohjaaja pitää henkilökohtaisesti yhteyttä noin puoleen alueen lippukunnista. Alueohjaajat toimivat pareittain Yhdellä alueella on yleensä kaksi alueohjaajaa. Pareittain työskennellessään alueohjaajat voivat sekä tukea toisiaan että tarvittaessa toimia toistensa sijaisina. Kun alueella on kaksi ohjaajaa, on tilanne lippukuntien kannalta vakaa. Alueohjaajapari voi itse sopia keskinäisestä työnjaostaan, kuten siitä, mitä lippukuntia kumpikin ensisijaisesti ohjaa. Ihanteellista olisi, ettei alueohjaajan tarvitsisi ohjata omaa lippukuntaansa. Vähintään toinen alueohjaajaparista kuuluu piirin alueryhmään. Alueryhmä kokoaa eri alueiden kuulumisia, seuraa lippukuntien tilannetta, suunnittelee piirin aluetyötä ja perehdyttää ja kouluttaa alueohjaajia. Alueryhmän apuna piirissä toimii lippukuntajaosto, jonka tehtävä on antaa erityistä tukea uusille ja uudelleen käynnistyville tai muuten haastavissa tilanteissa oleville lippukunnille. Alueryhmä Alueryhmä vastaa piirin tekemästä aluetyöstä. Alueryhmän puheenjohtaja on piirihallituksen jäsen ja näin hyvin perillä koko piirin tilanteesta ja resursseista. Puheenjohtajalla on tärkeä rooli viestinviejänä lippukunnista piirihallitukseen, piirin muille ryhmille ja toisaalta piirihallituksesta alueohjaajille ja alueryhmän muille jäsenille. Alueryhmän puheenjohtaja vastaa ryhmän työskentelystä ja hän edustaa ryhmää sen ulkopuolella. Alueryhmän jäseniä ovat alueohjaajat siten, että jokaisesta alueohjaajaparista ainakin toinen kuuluu alueryhmään. Tämän lisäksi alueryhmässä tulee olla jäsen, joka on myös keskusjärjestön aluevaliokunnan jäsen. Yleensä tämä on luonteva tehtävä ryhmän varapuheenjohtajalle. Myös lippukuntajaoston puheenjohtaja on alueryhmän jäsen. Alueryhmän toimintaa tukee nimitetty piiritoimiston toimihenkilö. Alueryhmään kuuluvan alueohjaajan velvollisuus on pitää parinsa ajan tasalla alueryhmän asioista. Alueryhmän asialistat ja muistiot kannattaa jakaa kaikille alueohjaajille. Alueryhmä kokoontuu säännöllisesti siten, että kokoukset rytmittyvät mielekkäästi piirihallituksen kokousrytmiin. Näin varmistetaan, että lippukunnista nousevat asiat tulevat tarvittaessa ripeästi myös piirihallituksen käsittelyyn. Alueryhmän ei todennäköisesti tarvitse kokoontua ennen jokaista piirihallituksen kokousta, mutta silloin, kun se kokoontuu on hyvä pitää mielessä mahdollisuus tiedottaa tärkeistä asioista piirihallitukselle nopeasti. 6

7 Kokouksissaan alueryhmä käsittelee piirin lippukuntien tilaa. tekee johtopäätöksiä eri puolilta piiriä esille tulleista ilmiöistä. käsittelee lippukunnista nousevia ajankohtaisia asioita, esimerkiksi koulutustarpeita. keskustelee yhteisistä linjauksista ja toimintatavoista. vaihtaa kokemuksia ja hyviä toimintatapoja alueohjaajien kesken. saa tietoa piirin ja keskusjärjestön ajankohtaisista hankkeista ja muista asioista. saa tietoa piirin lippukuntajaoston toimenpiteistä ja suunnitelmista. On tärkeää, että alueryhmän keskusteluissa kunnioitetaan alueohjaajien ja lippukuntien luottamuksellista suhdetta ja asioista puhutaan vain niin yksityiskohtaisesti kuin se on mahdollista luottamusta loukkaamatta. Lippukuntajaosto Lippukuntajaoston tehtävä on uusien lippukuntien perustaminen ja hiipuneiden lippukuntien elvyttäminen. Lippukuntajaosto etsii aktiivisesti uusia paikkakuntia, kaupunginosia ja muita alueita, joissa partiotoiminnan voisi käynnistää. Tavoitteena on, että uusi lippukunta saa erityisen hyvää ja tiivistä tukea kolmen ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Lippukuntajaosto arvioi, missä vaiheessa uusi lippukunta siirtyy alueohjaajan vastuulle. Lippukuntajaosto tukee niitä lippukuntia, jotka tarvitsevat tavallista enemmän tukea. Tämä tarkoittaa tilanteita, joissa alueohjaajan ajasta erittäin suuri osa kuluisi vain yhden lippukunnan tukemiseen. Syitä vahvan tuen tarpeeseen voivat olla esim. johtajuuskriisi, toiminnan käynnistyminen uudelleen tai taloudelliset vaikeudet. Lippukuntajaostoon kuuluu puheenjohtaja ja tarpeellinen määrä kokeneita lippukuntatoiminnan osaajia. Jaoston jäsenet kokoavat työryhmiä hoitamaan lippukuntien tukemista. Lippukuntajaosto toimii läheisessä yhteistyössä piirin aluetyötä tekevien toimihenkilöiden kanssa. Piiritoimisto Piiritoimisto käyttää resurssejaan lippukuntien tukemiseen. Piiritoimiston työntekijöistä jonkun toimenkuvaan kuuluu lippukuntien tukeminen. Työntekijät toimivat aluetyötä tekevien luottamushenkilöiden tukena ja apuna sekä hoitavat osaltaan yhteydenpitoa lippukuntiin. Työntekijät osallistuvat myös uusien lippukuntien perustamiseen ja hiipuvien elvyttämiseen ja paljon työtä vaativien lippukuntien tukemiseen. Piiritoimisto kerää ja kokoaa aluetyön tarvitsemaa tietoa. Tietoja voidaan käyttää apuna muun muassa uusien lippukuntien perustamisessa ja lippukuntien toiminnan suunnittelun avustamisessa. 7

8 Keskusjärjestön aluetyö Keskusjärjestön aluevaliokunta on päätöksenteko- ja keskustelufoorumi. Sen jäsenet toimivat yleensä piiriensä alueryhmien puheenjohtajina tai varapuheenjohtajina yksi jokaisesta piiristä. Aluevaliokunnan puheenjohtajana toimii keskusjärjestön hallituksen aluetyöstä vastaava jäsen. Lisäksi valiokuntaan voi osallistua muita jäseniä, esimerkiksi valiokunnan alaisten projektien johtajia. Aluevaliokunnan alla toimii projektiryhmiä, jotka tukevat ja kehittävät aluetyötä. Projektit voivat liittyä esimerkiksi koulutusmateriaalien laatimiseen tai lippukuntien tilaa koskevien selvitysten tekemiseen. Partioasemalla aluetyötä tekee ja tukee koulutussihteeri, jonka työnkuvasta merkittävä osa on piirien aluetyön tukemista. Koulutussihteeri avustaa aluevaliokuntaa ja kokoaa aluetyön tarvitsemaa tietoa. Aluetyön organisaatio Keskusjärjestö HALLITUS ALUEVALIOKUNTA VALIOKUNNAN ALAISET PROJEKTIT PIIRIHALLITUS ALUERYHMÄ LIPPUKUNTA- JAOSTO Piiri ALUEOHJAAJA- PARI ALUEOHJAAJA- PARI Lippukunnat Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta 8

9 1.3 ALUERYHMÄN TEHTÄVÄT Alueryhmällä on monet kasvot. Alueryhmä tukee alueohjaajia heidän pesteissään asettamalla tavoitteita, toimimalla keskustelufoorumina ja vertaistuen antajana. Alueryhmä välittää lippukuntien viestejä piirille ja myös piirin kuulumisia keskusjärjestöön ja toisin päin. Yksittäisen alueohjaajan näkökulmasta alueryhmä toimii ennen kaikkea tiedon ja tuen antajana. Alueryhmän toiminnassa kannattaa panostaa siihen, että alueryhmä on todella ryhmä, alueohjaajien kotipaikka. Alueryhmän tehtävänä on perehdyttää uusi alueohjaaja sekä hoitaa alueohjaajien vaihtumiset sujuvasti. Uuden alueohjaajan tai vanhan lippukunnanjohtajan kannalta ei ole kovin mielekästä, jos yhteistyö pitää aloittaa nollapisteestä. Aluetyön erityinen haaste on lippukuntien sitoutuminen. Tämä koskettaa sekä yksittäistä alueohjaajaa että alueryhmää. Lippukunnanjohtajien täytyy nähdä aluetyön tarjoama arvo. Varsinkin uusien lippukunnanjohtajien perehdytykseen on kiinnitettävä huomiota. On myös havaittu, että juuri niissä lippukunnissa, joissa lippukunnanjohtajan jaksaminen on ongelma, ei kiinnostusta aluetyöhön riitä. Juuri tällaisten lippukuntien tavoittaminen on erityisen tärkeää! Alueryhmän toimintaa tukee piirissä aluetyöhön nimetty työntekijä. Työntekijän tehtävät ja toimenkuva saattavat vaihdella piirikohtaisesti, mutta yhtä kaikki oma työntekijä on verraton apu niin alueryhmän toiminnalle kuin yksittäiselle alueohjaajalle. Lisäksi aluetyössä olennainen ryhmä on lippukuntajaosto, jonka tehtävänä on tarjota lippukunnille konkreettista apua erilaisissa akuuteissa ongelmatilanteissa (esim. koulutuksen järjestäminen). Alueryhmän vuosi Mitä tavoitteita saavutitte kauden aikana? Mitkä tavoitteet eivät toteutuneet? Miksi tavoitteet eivät toteutuneet? Alueryhmän asettamat tavoitteet ja konkreettinen vuosikalenteri antavat kehykset ja helpottavat alueohjaajaparien omaa työnsuunnittelua. Käyttäkää riittävästi yhteistä aikaa alueryhmän tavoitteiden ja kalenterin suunnitteluun ja tehkää se niin ajoissa, että alueohjaajapareille jää aikaa myös oman toimintansa suunnitteluun. Miettikää mitä tarpeita piirissänne on tulevalle kaudelle: onko vastassa esimerkiksi piirileiri tai jokin kampanja? Myös keskusjärjestön tavoitteet ja projektit on hyvä huomioida. Voitte ottaa mukaan myös yleisempiä tavoitteita kuten, että kaikki lippukunnanjohtajat tavataan henkilökohtaisesti syksyn aikana. Muistakaa kauden päätteeksi palata tavoitteisiin. Alueryhmän kauden kokousten asialistat voidaan myös hahmotella etukäteen. Näin alueohjaaja tietää millaista tietoa hänen odotetaan tuovan mihinkin kokoukseen. 9

10 Vinkkejä alueryhmälle Ryhmäytyminen Mitä voisitte tehdä sen eteen, että alueohjaajat todella kokisivat olevansa ryhmä? Miten sitoutuneita pesteihinsä alueohjaajat ovat? Erinomainen yhteishenki parantaa sitoutumista, parhaimmillaan alueryhmän kokoukset ovat tapahtumia, jonne on mukavaa tulla tapaamaan ystäviä ja harrastamaan. Tehkää asioita yhdessä, muistakaa myös virkistäytyä! Alueohjaajan kansio Jokaisesta alueesta tehdään kansio, joka sisältää esimerkiksi seuraavia asioita: 1. Alueohjaajan pesti. 2. Ohjeita lippukunnanjohtajien tapaamisten pitämiseen. 3. Alueen lippukunnat ja lippukuntakortti (johtajien yhteystiedot, kolon osoite, lippukunnan lyhenne, perustamisvuosi, nettisivut, jäsenmäärä ikäkausittain, tilat). 4. Alueohjaajan päiväkirja, johon voi merkitä kenen kanssa on juteltu, mistä aiheesta ja mitä on sovittu, jotta tieto säilyy alueohjaajalla itsellään ja siirtyy seuraajallekin. 5. Lippukunnanjohtajan kortti ja ohjeet sen käyttöön. Minkälaisia perinteitä ryhmällänne on? Miten hyvistä suorituksista palkitaan? Miten uudet alueohjaajat otetaan vastaan? 6. Perustietoa piiristä ja aluetyöstä (mitä ryhmiä piirissä toimii, aluejako, kuka vastaa mistäkin alueesta). 7. Piirin ja keskusjärjestön tapahtumakalenteri. 8. Koulutukset (piirin ja keskusjärjestön koulutustarjonta aikatauluineen ja pääaiheineen, sekä kooste siitä, mille pestille suositellaan mitäkin koulutusta). 9. Muuta (kriisiviestintäohje, retkipaikka- ja kämppälistoja, tilityslomakkeita yms.). 10. Alueohjaajan ABC. Käytännössä kansio siirtyy alueohjaajalta seuraajalle ja kansiota voi käyttää uuden alueohjaajan perehdytyksen apuna ja myöhemmin käytännön työkaluna. Kansioon alueohjaaja voi liittää alueryhmän vuosikalenterin ja oman suunnitelmansa sekä esimerkiksi erilaiset keskustelupohjat. Kansio voi toimia myös verkossa. Kurssipörssi / Ilmoitustaulu Alueryhmä voi pitää fyysistä tai virtuaalista ilmoitustaulua. Taululle tehdään merkintä heti, kun ilmenee että jokin lippukunta esimerkiksi tarjoaa tiettyä koulutusta tai jokin toinen tarvitsee kaveria retken järjestämiseen. Näin helpotetaan yhteistyötä yli aluerajojen. 10

11 Vakiotempaus Suunnitelkaa alueryhmän kanssa yhdessä jokin tempaus, joka voidaan toteuttaa samanmuotoisena kaikissa lippukunnissa tai kaikilla alueilla. Näin selvitään yhdellä suunnittelulla ja materiaalihankinnalla. Tempaus voi olla esimerkiksi lippukunnan johtajistolle vedettävä iltanuotiotapahtuma, jossa tarjotaan johtajille virkistystä ja tehdään aluetyötä tutuksi. Lippukunnanjohtajien perehdytystilaisuus Vuosittainen tapahtuma, johon kutsutaan kaikki uudet lippukunnanjohtajat (esim. helmikuussa). Tavoitteena on kertoa, mitä piiri tarjoaa lippukunnalle ja mitä tavoitteita ja käytäntöjä aluetyöllä on. Samalla lippukunnanjohtajalla on mahdollisuus tutustua piiritoimistoon ja tavata henkilökohtaisesti siellä työskentelevät ihmiset sekä alueohjaajat. Sen lisäksi lippukunnanjohtajilla on mahdollisuus tavata toisiaan ja keskustella. Perehdytystilaisuus voidaan myös laajentaa pienimuotoiseksi koulutukseksi, jossa puhutaan esimerkiksi lippukunnan hallinnosta ja taloudesta. Tilaisuuteen voidaan myös sisällyttää ongelmaklinikka, jossa keskustellaan alueohjaajien avulla lippukuntien ajankohtaisista ongelmista. 1.4 ALUEOHJAAJAN TEHTÄVÄT Alueohjaajan tehtävänä on pitää säännöllisesti yhteyttä lippukunnanjohtajaan. Kuhunkin lippukunnanjohtajaan tulee olla henkilökohtaisesti yhteydessä vähintään kaksi kertaa vuodessa. arvioida lippukunnan toimintaa ja tilaa yhdessä lippukunnanjohtajan kanssa. ohjata lippukunnan johtajistoa suunnittelemaan toimintaa pidemmälle aikavälille kaikki ikäkaudet huomioiden. välittää viestejä lippukunnalta piirille ja päinvastoin. kertoa lippukunnalle piirin tarjoamista palveluista, projekteista ja teemoista. tukea lippukuntien välistä yhteistyötä. tehdä yhteistyötä alueohjaajaparinsa ja alueryhmän kanssa. Toinen alueohjaajaparista osallistuu alueryhmän tapaamisiin ja välittää ryhmän viestit alueohjaajaparille. Alueohjaaja voi olla aikuinen tuki lippukunnanjohtajalle. asiantuntija esimerkiksi hallinnollisissa kysymyksissä. viestin välittäjä. motivoija ja innostaja. 11

12 Alueohjaaja voi tukea lippukunnanjohtajaa kannustamalla kouluttautumaan, esimerkiksi osallistumaan lippukunnanjohtajakoulutukseen. innostamalla yhteistyöhön ja ideoiden jakamiseen tarjoamalla yhteistyökanavia. antamalla myönteistä palautetta. olemalla puolueeton kuuntelija ja ongelmanratkaisija. muistuttamalla muistakin pesteistä. konkreettisen tekemisen avulla, esimerkiksi neuvomalla taloushallinnon asioissa, auttamalla ansiomerkkianomuksen laatimisessa tai yhdistyksen rekisteröintihakemuksessa. Alueohjaaja pitää yhteyttä alueensa lippukuntiin ensisijaisesti lippukunnanjohtajan välityksellä. Hän kuuntelee lippukunnanjohtajan ajatuksia ja tukee häntä. Alueohjaaja ja lippukunnanjohtaja voivat myös yhdessä miettiä ratkaisuja lippukunnan ongelmatilanteisiin. Alueohjaaja tukee lippukunnanjohtajaa lippukunnan toiminnan ja partio-ohjelman toteutumisen arvioinnissa. Alueohjaajan on hyvä muistuttaa lippukunnan johtajistoa huolehtimaan turvallisuusnäkökohdista toimintaa suunniteltaessa. Lippukunnan pestien pohtiminen ja tehtäväjaon selkiyttäminen voi helpottaa lippukunnanjohtajan toimimista hänen omassa pestissään. Alueohjaaja kertoo lippukunnanjohtajalle piirin ja keskusjärjestön ajankohtaisista asioista sekä lähteistä, joista lippukunnanjohtaja saa tarvittaessa lisää tietoa. Alueohjaaja saattaa ehdottaa lippukunnanjohtajalle uusia toimintatapoja, yhteistyökumppaneita tai lippukuntien välistä yhteistyötä. Tarvittaessa hän kannustaa johtajistoa osallistumaan koulutukseen tai ohjaa hyödyntämään muita piirin tarjoamia palveluja. Alueohjaaja kannustaa lippukunnan johtajistoa kiittämiseen ja palautteen antamiseen. Alueohjaajan tehtäviin ei kuulu ryhtyä itse toimimaan ohjaamassaan lippukunnassa tai järjestää lippukunnalle tapahtumia. Hän ei myöskään tee asioita lippukunnanjohtajan puolesta tai rekrytoi ihmisiä lippukunnan pesteihin. Lippukunnanjohtajan henkilökohtainen tuki Alueohjaajan tärkein tehtävä on toimia lippukunnanjohtajan tukena hänen pestissään. Tukihenkilönä toimimisen edellytys on, että alueohjaajan ja lippukunnanjohtajan välit ovat luottamukselliset. Luottamuksen syntyminen vie aikaa ja vaatii molemminpuolista vuorovaikutusta. Tavoitteena on, että lippukunnanjohtaja kokee alueohjaajan henkilöksi, jonka puoleen voi aina kääntyä. Pestinsä alkuvaiheessa alueohjaaja tutustuu ohjaamiinsa lippukuntiin ja niiden lippukunnanjohtajiin. Tarvittavasta tuesta ja yhteydenpitotahdista sovitaan kunkin lippukunnanjohtajan kanssa erikseen. Pestin päättyessä alueohjaaja osallistuu seuraajansa perehdyttämiseen. Hän myös 12

13 huolehtii siitä, että alueen lippukunnat tietävät henkilömuutoksista. Kaiken yhteydenpidon alueohjaajan ja lippukunnanjohtajan välillä ei tarvitse tapahtua kahden kesken tai kasvotusten, vaikka niissä saadaankin luotua parhaiten luottamuksellinen ohjaussuhde. Yhteydenpitoa voi täydentää soittelemalla, lähettämällä sähköpostia tai kyselemällä kuulumisia aluetapaamisissa tai muissa partiotapahtumissa. Tiedonvälitys lippukunnille ja lippukunnilta piirille Lippukunta saa ajankohtaista tietoa partiomaailman tapahtumista monta eri reittiä. Alueohjaajan ei tarvitse eikä pidä olla kaiken tiedon tuuttina lippukunnan suuntaan, mutta on tärkeää, että hän on perillä tärkeimmistä tapahtumista, projekteista, teemoista ja muutoksista, jotka koskettavat alueen lippukuntia. Alueohjaajan kannattaa varmistaa, että lippukunnanjohtajat tietävät tärkeimmät ajankohtaiset asiat. Tarvittaessa hän voi myös viedä tietoa lippukuntiin joko henkilö- Piiri Lippukunta Alueohjaaja on lippukunnan ja piirin välinen viestinviejä. 13

14 Esitietovaatimukset PJ-peruskoulutus Lapset ja nuoret 1 Lasten ja nuorten ohjaaminen Turvallinen toiminta Ikäkausiryhmän johtaminen ja ohjaaminen Retki Partion perusteet Ohjelman perusteet LPK yhdistyksenä Projekti 1 Johtamisharjoitus Ensiapu Ohjelman soveltaminen -moduuli Ohjelman soveltaminen Lippukunnan johtaminen -koulutus Pesti ja aikuisen ohjaaminen Lippukunnan toiminnan johtaminen Yhdistyksen johtaminen Aikuisryhmän johtaminen ja ohjaaminen Partiojohtajuus Alueohjaajan koulutuskokonaisuus Peruskoulutus Täydennyskoulutus Alueohjaajan peruskoulutus Lapset ja nuoret 2 Ohjaaminen ja vaikuttaminen Kasvun tukeminen Lippukunnan tukeminen Aluetoiminta piirissä kohtaisissa tapaamisissa tai järjestämällä alueelleen tapaamisia, joissa ajankohtaisia asioita käsitellään. Aluetapaaminen on hyödyllinen työtapa silloin, kun monella lippukunnanjohtajalla tai lippukunnalla on samaan aikaan samanlaisen tiedon tai osaamisen tarve. Alueohjaaja on alueensa lippukuntien arjen tuntija ja tuo alueryhmälle arvokasta tietoa lippukuntien tilasta. Hän kuuntelee lippukunnanjohtajien ajatuksia ja toiveita, ja vie viestiä edelleen alueryhmään joko itse tai alueohjaajaparinsa välityksel- Täydennyskoulutusmoduuleita Lippukunnan tukeminen 2 Projekti 2 Toiminnan kehittäminen Toiminnanalan johtaminen Muutoksen johtaminen Organisaation johtaminen Strategian kehittäminen Turvallisuusjohtaminen Partioviestintä Järjestötalous ja varainhankinta lä. Alueryhmän puheenjohtaja välittää tietoa tarvittaessa muille piirin ryhmille ja aluevaliokunnan jäsen vie kuulumiset mukanaan keskusjärjestöön. Lippukuntien välisen yhteistyön tukeminen Monet lippukunnat kokevat keskinäisen yhteistyön hyödylliseksi, hauskaksi ja kehittäväksi. Jos alueella on lippukuntia, jotka eivät tee lainkaan yhteistyötä muiden lippukuntien kanssa, kannattaa niitä 14

15 Alueohjaajan peruskoulutuksen moduulit tavoitteineen kannustaa miettimään yhteistyön mahdollisuuksia: yhteisiä leirejä ja kursseja, ehkä jopa yhteistä ikäkausitoimintaa. Yhteistyö rikastaa lippukunnan toimintaa ja antaa siihen uutta potkua. Yhteistyö voi myös ratkaista ongelmia. Pienet tai johtajapulasta kärsivät lippukunnat voivat järjestää yhteistyössä tapahtumia, jotka muuten jäisivät molemmilta tekemättä. Yhteistyön tukemisessa on kuitenkin hyvä edetä maltillisesti. Jos yhteistyöhön on perinteitä, niistä kannattaa pitää kiinni ja kehittää edelleen. Jos taas yhteistyötä ei ole ennen tehty, ei kannata heti aluksi tähdätä liian kunnianhimoisiin suunnitelmiin. Määrä ei saa korvata laatua, eikä yhteistyö syödä resursseja lippukunnan perustoiminnalta. 1.5 TUKEA JA KOULUTUS- TA ALUEOHJAAJAN PESTIIN Alueohjaajan tärkeimpiä tukihenkilöitä ovat oma alueohjaajapari, alueryhmän puheenjohtaja sekä ryhmän muut jäsenet. Alueohjaajapari voi sopia keskinäisestä työnjaostaan melko itsenäisesti. Oma alueohjaajapari on alueohjaajan läheisin tuki ja keskustelukumppani erityisesti silloin, kun eteen tulee uusia tai ongelmallisia tilanteita. Tarvittaessa parit toimivat toistensa sijaisina. Kokenut alueohjaaja voi myös toimia aloittelevan parinsa perehdyttäjänä. Tavoiteltavaa onkin, Moduulin nimi Lapset ja nuoret 2 Ohjaaminen ja vaikuttaminen Kasvun tukeminen Lippukunnan tukeminen 1 Aluetoiminta piirissä Tavoitteet Tuntee kasvun osa-alueet. Ymmärtää erilaisten lasten ja nuorten tarpeita. Ymmärtää erityisryhmien tarpeet kuten sisut, maahanmuuttajat, syrjäytymisvaarassa olevat ja oppimisvaikeudet. Moduulia voidaan painottaa paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Ymmärtää ohjaajan roolin ja toimintatavat. Hallitsee ratkaisukeskeisen ohjaamisen perusteet. Osaa käyttää yksilön ja ryhmän ohjaamisen työkaluja. Hallitsee projektiosaamisen näkökulmasta ohjausryhmän ja ohjaajan erot ja osaa ohjata projektin tekijää. Ymmärtää miten tukea lapsen ja nuoren kasvua kehityksen eri osaalueilla: hengellinen kasvatus, suhde ympäristöön, seksuaalikasvatus, identiteetin kehityksen tukeminen, päihteet, uskonto, terveelliset elämäntavat, luovuus, itsetuntemus ja itseilmaisu. Osaa arvioida lippukunnan toimintaa yhdessä. lippukunnanjohtajan kanssa. Ymmärtää oman roolinsa lippukunnan ulkopuolisena tukijana. Osaa hyödyntää käytettävissä olevaa tietoa ja materiaaleja. Ymmärtää aluetyön tehtävät ja oman roolinsa piirin aluetyössä. Tuntee keskeiset sidosryhmät piirissä ja osaa hyödyntää niitä pestissään. Tietää aluetyön vuosikellon ja rutiinit. 15

16 Palaute Partiopesti Ohjaaminen Lippukunnanjohdon tukihenkilö ja ohjaaja Lippukunnanjohtajan ohjaaja Osaa käyttää LPKJ-korttia apuna ohjatessaan lippukunnanjohtajaa hänen pestissään. x x x x x Osaa arvioida lippukunnan toimintaa yhdessä lippukunnanjohtajan kanssa ja tukee x x x x x x x x tarvittaessa lippukunnan toiminnan ja pestien kehittämistä. Tuntee vastuunsa alueohjaajana. Suhde lippukunnan johtajistoon on avoin ja luottamuksellinen. x x x x x Omaa kykyä asettua lippukunnan arjen ulkopuolelle. Tukee lippukunnan johtajien x x x x x x omaa kasvua ja kannustaa lippukunnan johtajia kouluttaumisessa. Ohjaa johtajia partio-ohjelman toteuttamiseen (lippukunnassa ja piirissä). x x x x x x x x Kannustaa yhteistyöhön muiden lpk:en kanssa x x x ja välittää hyviä toimintamalleja. Ymmärtää partiopestin periaatteet ja on käynyt oman pestikeskustelunsa. Tunnistaa omat rajansa, hallitsee ajankäyttönsä ja x x x x huolehtii omasta kehittymisestään. Kannustaa ja ohjaa lippukuntaa pestien käyttöön. x x x x x Osaa vastaanottaa palautetta omasta toiminnastaan ja antaa rakentavaa palautetta. x x x x x x x Ymmärtää muutokseen liittyviä prosesseja osaa tukea lippukuntaa muutostilanteessa. x x x x Lippukuntatuntemus Toimintaympäristön tuntemus Tukee lippukuntaa soveltuvien sidosryhmien etsimisessä ja lippukuntien välisen yhteistyön toteuttamisessa x x x x x x x Lippukunta Ohjaa johtajistoa suunnittelemaan toimintaa pidemmälle aikavälille huomioiden kaikki x x x x x x x x x ikäkaudet ja partio-ohjelman. Tuntee erilaisia lippukuntia. x x x x x x x x x x Osaa tunnistaa vastuullaan olevien lippukuntien arkisen tilanteen, näkyvissä olevat muutokset, tutustuu alueensa lippukuntiin ja lippukunnanjohtajiin. x x x x x x etteivät alueen molemmat alueohjaajat vaihtuisi yhtä aikaa. Alueryhmän puheenjohtaja pestaa alueohjaajan tehtäväänsä ja huolehtii riittävästä perehdytyksestä. Alueryhmän perehdytys on tärkein osa aloittelevan alueohjaajan perehdytystä ja siihen on syytä panostaa. Perehdytys järjestetään osittain henkilökohtaisena pestikeskusteluna, osittain alueohjaajapareittain sekä alueryhmän yhteisenä perehdytyksenä. Perehdytyksen kesto ja laajuus riippuvat pestattavan alueohjaajan kokemuksesta sekä vastuualueensa tuntemuksesta. Alueryhmän puheenjohtaja myös ohjaa kunkin alueohjaajan tarvitsemaansa koulutukseen. 16

17 Lippukunnan ja piirin välinen yhdyshenkilö Partio Partioaate Partioohjelma Alueohjaajan tehtävät, tiedot, taidot ja osaaminen On säännöllisesti yhteydessä lippukuntiin henkilökohtaisesti vähintään kahdesti vuodessa. x x x Ymmärtää LPK:n, piirin ja järjestön tehtävät x x x x x partiotyössä Välittää viestejä lippukunnasta ja sen toiminnasta piirin alueryhmälle ja piiristä x x x x x lippukuntaan. Osaa kertoa lippukunnalle piirin ja keskusjärjestön tarjoamista palveluista ja teemoista. x x x x Yhteistyö alueohjaajaparin ja alueryhmän kanssa (tapaamiset, kokoukset, ytp-tapaamiset). x x x x x partio-ohjelma toteutuu LPK:ssa. Edistää omalla toiminnallaan partioaatteen ja -ihanteiden näkymistä toiminnassaan alueohjaajana. Tuntee partioliikkeen päämäärän, kasvatustavoitteet ja partio-ohjelman. Osaa hakea tietoja ja arvioita siitä, miten x x x x x x x x x x x x x x x x x Alueohjaajan perehdytys Pestikeskustelu Alueryhmän perehdytys Vuorovaikutus lippukunnanjohtajan kanssa Alueohjaajakoulutuksen esitietovaatimukset PJ-peruskoulutus Ohjelman soveltaminen -moduli Lippukunnan johtaminen -koulutus Alueohjaajan koulutusmodulit Lapset ja nuoret 2 Ohjaaminen ja vaikuttaminen Kasvun tukeminen Lippukunnan tukeminen Aluetoiminta piirissä Alueohjaajakoulutukseen hakeutuvalla tulee olla vankka lippukuntatoiminnan tuntemus. Edellytyksenä on, että partiojohtaja-peruskoulutus on suoritettu ja pestikeskustelu piirissä on käyty. Lisäksi esitietona tulee olla Ohjelman soveltaminen -moduuli ja Lippukunnan johtaminen -koulutus tai osoitus siitä, että vastaavat tiedot on muulla tavoin hankittu. Alueohjaajan peruskoulutuksen tavoitteena on syventää partio-ohjelman tuntemusta, syventää tietämystä lippukuntien toiminnasta, perehdyttää ohjaamiseen sekä tarjota välineitä lippukunnan johdon tukemiseen ja lippukunnan toiminnan arviointiin. Alueohjaajan koulutus koostuu perehdytyksen lisäksi alueohjaajan peruskoulu- 17

18 AO-pestimerkki tuksesta sekä täydennyskoulutuksesta. Alueohjaajan peruskoulutuksen järjestämisestä vastaa keskusjärjestö. Peruskoulutuksen sisällöt koostuvat lippukunnan tukemisen, aluetyön, ohjaamisen sekä kasvun ja kehityksen aihepiireistä alueohjaajan työn näkökulmaa painottaen. Tyypillisesti koulutus suoritetaan viikonloppukurssina, mutta myös monimuotokouluttautuminen on mahdollista. Alueohjaajan pestin tunnuksena on pestimerkki, jonka alueohjaaja saa peruskoulutuksen suoritettuaan. Merkki palautetaan pestin päättyessä. Alueohjaajan täydennyskoulutus suunnitellaan alueohjaajan omien tarpeiden mukaan. Täydennyskoulutus voi olla esimerkiksi Ko-Gi-kurssi tai vaikkapa alueryhmän oma koulutusilta turvallisuuskysymyksistä. Tärkeää on tunnistaa omat kouluttautumistarpeet ja huolehtia täydennyskoulutuksen säännöllisyydestä. Alueohjaajan täydennyskoulutukseksi soveltuvia tapahtumia, kursseja ja koulutusmoduleita ovat: Pari- ja pestikeskustelut Alueryhmien omat koulutustapahtumat Piirin luottamushenkilöille suunnatut tapahtumat Keskusjärjestön luottamushenkilöille suunnatut tapahtumat Lippukunnanjohtamiskoulutus Partiojohtaja-jatkokoulutus Koulutusohjaajakoulutus Koulutusmoduulit: Lippukunnan tukeminen 2, Projekti 2, Toiminnan kehittäminen, Toiminnanalan johtaminen, Muutoksen johtaminen, Organisaation johtaminen, Strategian kehittäminen, Turvallisuusjohtaminen, Partioviestintä sekä Järjestötalous ja varainhankinta Nuorten akatemian koulutukset Muiden järjestöjen tarjoamat koulutukset, esim. MOD-koulutus On hyvä muistaa, että alueohjaajan ei tarvitse olla kaikkien alojen asiantuntija. Jos ohjaamasi lippukunnan johtajiston tiedot ovat esimerkiksi yhdistystoiminnan pyörittämisen osalta vajavaiset, voit kannustaa heitä osallistumaan lippukunnanjohtamiskoulutukseen. Piirit järjestävät erityiskoulutusta ja tapahtumia, joista alueohjaajan tulee olla tietoinen, jotta voi suositella niitä lippukuntien johtajistolle. Hänen ei kuitenkaan tarvitse osallistua kaikkeen koulutukseen itse. Alueohjaaja saa tehtäväänsä tukea myös piiritoimiston työntekijältä. Tietoa, neuvoja ja tukea voi pyytää myös muilta piirin ryhmiltä. Muilta piirin ryhmiltä kannattaa pyytää apua silloin, kun tarvitaan heidän toiminnanalojensa asiantuntemusta. Esimerkiksi piirin koulutusryhmältä saa apua alueohjaajan täydennyskoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Alueohjaajan kannattaa osallistua piirin luottamushenkilöiden yhteisiin koulutustilaisuuksiin. 18

19 2. KONKREETTISESTI KIINNI ALUEOHJAAJAN PESTIIN 2.1 PESTIKESKUSTELU JA PEREHDYTYS Onhan sinut pestattu? Jos ei, sovi pestauksesta alueryhmäsi puheenjohtajan kanssa. Hän huolehtii siitä, että sinut perehdytetään tehtävääsi. Alueryhmän perehdytys on tärkein osa aloittelevan alueohjaajan sisäänajoa. Perehdytyksessä kannattaa käyttää ohjeena taulukkoa Alueohjaajan tehtävät, perehdytys ja kouluttautuminen (s.16 17). Pestikeskustelussa sovittuihin asioihin on hyvä palata uudestaan perehdytyksen loppupuolella ja ehkä myöhemminkin pestin aikana. 2.2 OMAN KOULUTTAU- TUMISEN SUUNNITTELU Perehdytyksen yhteydessä laadit kouluttautumissuunnitelmasi, joka sisältää todennäköisesti ainakin alueohjaajan peruskoulutuksen sekä mahdollisesti myös muuta koulutusta. Tutustu koulutustarjontaan ja ilmoittaudu heti tarvitsemiisi koulutuksiin. Täydennyskoulutusta kannattaa suunnitella sitten, kun olet käynyt peruskoulutuksen ja toiminut pestissäsi jonkin aikaa. Olet itse osaamisesi paras arvioija, joten pysähdy välillä pohtimaan, kaipaako jokin osa-alue päivitystä tai puuttuuko jokin osaaminen kenties kokonaan. Alueohjaajan täydennyskoulutukseksi soveltuvat erilaiset tapahtumat, kurssit ja erilliset koulutusmoduulit. 2.3 TUTUSTUMINEN JA TYÖNJAKO ALUEOHJAAJA- PARIN KANSSA Jos olet tehnyt alueohjaajaparisi kanssa töitä ennenkin, tutustumista ei juurikaan tarvita. Jos taas olette toisillenne melko vieraita, on hyvä varata aikaa keskinäiselle tutustumiselle. Keskinäisestä työnjaosta ja yhteydenpitotavoista on hyvä sopia mahdollisimman selkeästi. Työparina olette toinen toisenne tärkein tuki. 2.4 ALUEESEEN TUTUSTUMINEN Tutustu alueeseesi lippukuntiin ja niiden toimintaympäristöön. Voit tutustua lippukuntaan vierailemalla vaikka lippukunnan joulujuhlassa tai muussa tapahtumassa. Lippukuntien tilanteeseen perehtymiseen saat apua esimerkiksi edeltäjältäsi, alueen lippukunnissa olevilta tuttaviltasi, alueryhmältä, piiritoimistolta, lippukuntien ja kuntien internet-sivuilta sekä tilastoista ja vuosiselosteesta. Perehtyessäsi alueesi lippukuntien tilanteeseen, tarkista myös aiempien tietojesi paikkansapitävyys. Muista lähdekriittisyys. Selvitä esimerkiksi: Onko lippukunta suuri vai pieni? Onko lippukunta perinteikäs vai vasta perustettu? Minkälainen johtajiston ja muun jäsenistön ikäjakauma siellä on? 19

20 Minkälaiset toimitilat lippukunnalla on (kolo, kämppä, retkeilyalue )? Toimiiko lippukunta itsekseen vai yhteistyössä muiden lippukuntien kanssa? Toimiiko lippukunta maalla vai kaupungissa? Toimiiko lippukunta kasvavalla paikkakunnalla vai muuttotappioalueella? Onko lippukunta ainoa partiotoimija alueellaan? Onko alueella muita (nuoriso-)järjestöjä? Millaiset taustayhteisöt lippukunnalla on? Onko yhteys toimiva? Tukeeko esim. kunta tai seurakunta lippukuntaa taloudellisesti tai muilla tavoilla? Mitä lippukunnan kanssa on aikaisemmin tehty aluetyön puitteissa? 2.5 LIPPUKUNNANJOHTAJIIN TUTUSTUMINEN Sovi henkilökohtaisia tapaamisia lippukunnanjohtajien kanssa pian aloitettuasi pestissäsi ja varaa riittävästi aikaa keskusteluille. Lippukunnanjohtajan kortti tai vuosiselostekooste voi olla tukena ensitapaamisella, mutta keskustelu voi olla myös vapaamuotoista. Tärkeintä on, että opit tuntemaan ohjaamasi lippukunnanjohtajan ja hänen toimintaympäristönsä. Jos sinulla on edeltäjä, olisi mukavaa jos hän voisi esitellä sinut lippukunnanjohtajille, ainakin sähköpostitse tai puhelimitse. Ensimmäiset tapaamiset voisi vaikka järjestää yhdessä edeltäjän kanssa. 2.6 OMAN TOIMINNAN SUUNNITTELU Kun olet tutustunut lippukuntiisi, pääset toden teolla suunnittelemaan toimintaasi. Mieti millaisia tuen tarpeita alueesi lippukunnilla on. Tee alueohjaajaparisi kanssa suunnitelma, miten toteutatte aluetyötä lippukuntien kanssa. Miettikää toiminnallenne tavoitteet sekä menetelmät ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi, ja laatikaa aikataulu. Keskustelkaa alueenne lippukuntien tarpeista myös alueryhmässä ja selvittäkää, onko muiden alueiden lippukunnilla samanlaisia tarpeita ja voitaisiinko yhteistyöllä paikata aukkoja. Kun suunnittelette toimintaanne alueen lippukuntien parissa, on hyvä ottaa huomioon muun muassa seuraavia asioita: Aluetyön tavoitteet alueryhmän yhteiset tavoitteet, oman alueesi aluetyölle asettamasi tavoitteet, omat tavoitteesi pestissäsi sekä koulutukselliset tarpeesi. Yhteydenpito lippukunnanjohtajiin lippukunnanjohtajan kanssa sovittu tapaamis- ja yhteydenpitotahti, 20

21 Marraskuu Tammikuu Alueryhmän kokous Käydään läpi lippukuntien kuulumiset Keskustellaan erityistarpeista ja yhteistyön mahdollisuuksista Tiedotetaan piirin ja keskusjärjestön Piirin luottamushenkilöiden suunnittelupäivä, alueryhmän kokous Käydään läpi onko tullut muutoksia lippukuntien johtajiin Alueryhmän tavoitteet keväälle Päivitetään kevätkauden suunnitelma alueohjaajaparin kanssa Puhelimitse yhteydessä lippukunnanjohtajaan Kurssi-ilmoittautumiset piiriin Vuosiselosteen palautus, Joulukuu Joulutervehdys lippukuntiin, mahd. esim. vierailu joulujuhlassa Varmistetaan lpkj:n pestin jatkuminen/ uuden lpkj:n tutustuminen jos mahdollista Kevätkauden suunnittelu AO-parin kanssa ajankohtaiset asiat lippukuntiin esim. sähköposti, puhelu tarvitseeko apua sen täyttämiseen? Muut kuulumiset, miten vuosi on käynnistynyt, onko erityistarpeita? Jos lippukunnanjohtaja on vaihtunut, erityishuomio uuteen lippukunnanjohtajaan Aluetyön esittely ja toimintatavoista sopiminen Esim. Lpk-kansioon tutustumista yhdessä Helmikuu Alueryhmän ja alueohjaajan vuosikalenteri Aluetapaaminen Alueen lippukuntien yhteinen tapaaminen Ajankohtainen tai lippukuntien tarpeisiin sopiva teema esim. Ohjelmauudistus Seuraava kalenteri on viitteellinen ja esimerkiksi luotu. Ota huomioon lippukuntasi, piirisi ja omat erityistarpeesi suunnittelussa! Toukokuu Huhtikuu Vuosiselostepalautteet tulevat, palautteen tarkastelu yhdessä lpkj:n kanssa, keskustelua esim. Tietty koulutuskokonaisuus Kesäleirin suunnittelu tai kaluston yhteistilaus Maaliskuu Tiedote lippukuntiin ajankohtaisista asioista, kuulumisten kysely Piirin jäsenkokous (Sen yhteydessä aluetapaaminen / henkilökohtainen tapaaminen lpkj:n kanssa tai alueryhmän kokous) Alueryhmän kokous Palaute kevään toiminnasta Syksyn alustavaa suunnittelua Ohjelman toteutuminen lippukunnassa Ikäjakauma, muutokset siinä Leirit ja retket Katsotaan eteenpäin tulevaa syksyä, mitä uhkia ja mahdollisuuksia se tuo tullessaan, miten niihin reagoidaan? Esim. johtajatilanne, ryhmät, lippukunnan järjestämät koulutukset, johtajiston kouluttautuminen. Syksyn suunnittelu alueohjaajaparin kanssa Lokakuu Lippukunnanjohtajan tapaaminen (henkilökohtainen tapaaminen) Tapaamisen aiheena esim. Ryhmien tilanne, johtajatilanne, muutos edelliseen vuoteen? Koulutus Haastattelukortin käyttö Lippukunnanjohtajan kuulumiset sekä pestin jatko Koulutustarpeet Mahdollisesti lpkj-korttihaastattelut Syyskuu Piirin luottamushenkilöiden suunnittelupäivä, alueryhmän kokous Sovitaan alueryhmän tavoitteista syyskaudelle Elokuu Kesä-heinäkuu Tapaaminen alueohjaajaparin kanssa, alustava syksyn aikataulujen katsastus Palautetaan mieleen alueryhmän ja piirin luottamushenkilöiden tapaamiset Otetaan selville milloin alueen lippukunnat aloittavat toimintansa Ollaan yhteydessä lippukunnanjohtajaan esim. Puhelimitse Kysellään kuulumiset ja toiminnan aloituksen aikataulut, sekä onko jotain erityistä ajankohtaista Muistutetaan piirin kurssiilmoittautumisista Piirin/keskusjärjestön ajankohtaiset asiat Päivitetään alustava suunnitelma alueohjaajaparin kanssa Mahdollisesti esim. vierailu jonkin lpk:n leirillä 21

22 tiedossa olevat lippukunnanjohtajavaihdokset, muut tiedossa olevat erityistilanteet ja tuen tarve, lippukunnanjohtajien toiveet alueelliselle yhteistyölle, vuosittain toistuvat tehtävät (esim. avustusanomukset, vuosiselosteet, kurssi-ilmoittautumiset), lippukuntia koskevat ajankohtaiset asiat, vuosisuunnittelu. Aikataulut alueryhmän kokousaikataulut, lippukunnan toiminnan keskeiset aikataulut, lippukuntien yhteisen toiminnan aikataulut, piirin luottamushenkilöiden yhteiset tapahtumat, alueohjaajaparin henkilökohtaiset aikataulut, piirin ja keskusjärjestön lippukunnille suuntaamat tapahtumat, lippukuntapostin aikataulu. 22

23 3. OHJAAMINEN ALUEOHJAAJAN PESTISSÄ 3.1 OHJAAMINEN Partiojohtajana olet tottunut johtamaan. Ohjaaminen ja johtaminen kuitenkin eroavat toisistaan. Olennaisin ero lienee vastuussa. Johtajalla on vastuu tekemisestä ja sen lopputuloksesta, kun taas ohjaustilanteessa vastuu on viime kädessä ohjattavalla itsellään. Ohjaajan vastuu onkin luonteeltaan toisenlaista; ohjattavan luottamus on ansaittava. On myös tärkeää muistaa, että ohjaaja toimii eri tavoin erilaisten ohjattavien kanssa. Alueohjaajana tavoitteenasi on luoda lippukunnanjohtajan kanssa vuorovaikutussuhde, jossa on tilaa luottamukselle, kunnioitukselle, kuuntelulle sekä lippukunnanjohtajan omille tavoitteille ja ratkaisuille. Sinun kannaltasi olennaista on halu olla avuksi ammattilainen ei tarvitse olla. Tavoitteena on, että sinun avullasi lippukunnanjohtaja pystyy paremmin hyödyntämään kykyjään lippukunnan toiminnan pyörittämisessä. Ohjaustilanteessa lippukunnanjohtaja on lippukuntansa toiminnan ja tilanteen paras asiantuntija. Alueohjaajana voit auttaa häntä ajattelemaan uudella tavalla ja löytämään ratkaisut itse. Ohjaaminen on henkilökohtaista tasaveroista kuuntelemista yhdessä pohtimista ohjaavien kysymysten esittämistä kannustamista, innostamista, tukemista Ohjaaminen on myös vaikuttamista. Alueohjaajana tuet lippukunnanjohtajaa ja ohjaat häntä myös lippukunnan toiminnan kehittämisessä, tavoitteena hyvän partiotoiminnan järjestäminen. Ratkaisukeskeisen ohjaamisen avulla autat ohjattavaasi etsimään mahdollisia vaihtoehtoja ja punnitsemaan niitä. 3.2 VUOROVAIKUTUS Ohjaaminen perustuu tasa-arvoiselle keskustelulle, jonka tavoitteena on yhteisesti löytää ratkaisuja. Kehittyäksesi ohjaajana sinun kannattaa pyrkiä kehittämään keskustelu- ja vuorovaikutustaitojasi. Keskustelutilanne muotoutuu ohjaajan kannalta erilaiseksi riippuen siitä, onko kyseessä kahden henkilön välinen keskustelu vai ryhmäkeskustelu. Monet kielellisen vuorovaikutuksen säännöt pätevät kuitenkin keskustelijoiden lukumäärästä riippumatta. Omaa keskustelutaitoa voi parantaa tarkkailemalla itseään ja keskustelukumppanin reaktioita, itsearvioinnilla ja pyytämällä palautetta. Kiinnitä huomiosi etenkin kysymisen, kuuntelemisen ja palautteen antamisen taitoihisi. Hyvä keskustelu edellyttää esimerkiksi taitoa kysyä ohjaavia kysymyksiä taitoa kuunnella rehellisyyttä ja avoimuutta perusteltuja mielipiteitä kärsivällisyyttä odottaa vastauksia 23

24 tilan ja ajan antamista muille keskustelijoille toisten ajatusten kunnioittamista omien reaktioiden tunnistamista keskustelun tietosisällön jäsentämistä Kysyminen kertaisenkin asian kysyminen voi olla keskustelun kannalta hedelmällistä, jos kysyjällä on oikea tarve saada tietää asia. Tyhmää kysymystä ei ole olemassa. Kysymystä laatiessa on tärkeää pystyä pitämään tunteet kurissa. Kysymysten ei tulisi sisältää kritiikkiä tai tulkitsemista. Omista tunteista ja vaikutelmista saa puhua, mutta syyllistämättä keskustelukumppania. Avoimet kysymykset, joihin ei voi vastata vain kyllä tai ei, ovat keskustelua ohjaavia kysymyksiä. Ne voivat alkaa esimerkiksi: mitä ajattelet, mitä tarkoittaa, mistä johtuu, mitä merkitystä, mitä sitten jos, miltä sinusta tuntuu tai miten sinun mielestäsi. Aktiivinen kuunteleminen Hyvä kysymys on taitavan ohjaajan väline. Parhaimmillaan kysymys aktivoi ajattelua, herättää mielenkiintoa sekä selvittää, mitä on ymmärretty ja mitä ei. Toisaalta huonosti muotoiltu kysymys saattaa tyrehdyttää keskustelua, jos se esimerkiksi sisältää syytöksen tai muun voimakkaan tunnelatauksen, ennakko-oletuksen vastauksesta tai sen vastaus on sekä kysyjälle että vastaajalle itsestään selvä. Yksin- Minkä koet suurimmaksi haasteeksi johtajatilanteessanne? Miten ajattelit toimia, että tilanne muuttuu? Mitkä asiat ovat johtaneet tähän tilanteeseen? Mihin muihin asioihin nykyinen johtajatilanne vaikuttaa? Aktiivinen kuunteleminen edellyttää kykyä keskittyä toisen kertoman viestin sisältöön. Hyvä kuuntelija on kiinnostunut toisen ajatuksista, ymmärtää toisen perusteluita ja antaa puhujalle tilaa. Kuunteleminenkin on siis aktiivista osallistumista vuorovaikutukseen. Kuunnellessasi pyrit katselemaan maailmaa puhujan näkökulmasta. Omien asioiden ja voimakkaiden tunteiden syrjään paneminen kuuntelemisen ajaksi on tärkeää, jotta et tulkitse toisen puheita omista lähtökohdistasi käsin. Kuunnellessa on tärkeää olla huomaavainen, sillä keskittymällä kuuntelemaan viestität, että välität puhujasta. Palautteen antaminen Palautetta antaessasi sinun on hyvä muistaa, että siitä tulee olla hyötyä vastaanottajalleen. Parhaimmillaan palaute on, kun 24

25 sen saa pian suorituksen jälkeen. Myönteinen palaute tuntuu vastaanottajasta kannustavalta ja motivoi jatkamaan työtä. Kuitenkin myös rakentavan palautteen antaminen on toisinaan paikallaan. Tämä ei tarkoita haukkumista tai motkotusta, vaan asiallista keskustelua tapahtuneesta sekä siitä, miten jatkossa voitaisiin toimia paremmin. Rakentavassa palautteessa olennaista onkin ratkaisukeskeisyys. Kaiken palautteen tulee olla rehellistä. Keskity palautetta antaessasi näkyvään toimintaan ja kuvaile omia tunteitasi ja ajatuksiasi tapahtuneesta. Arvioi toimintaa, älä henkilöä. Yleensä on hyvä aloittaa keskustelu hyvistä asioista, siirtyä sitten kehitettäviin asioihin ja palata vielä lopuksi hyviin asioihin. Palautteen antaminen on vuorovaikutustilanne. Muistathan antaa tilaa palautteen saajalle, jotta hän saa itse työstää saamaansa palautetta. Alueohjaajana voit myös muistuttaa lippukunnanjohtajaa kiittämisen ja palautteen antamisen tärkeydestä. Voit kannustaa häntä miettimään erilaisia tapoja kiittää johtajistoa heidän panoksestaan ja vaikka tarvittaessa avustaa ansiomerkkihakemuksen laatimisessa. 3.3 YKSILÖN JA RYHMÄN OHJAAMINEN Roolisi alueohjaajana on erilainen ohjatessasi lippukunnanjohtajaa henkilökohtaisesti kuin järjestäessäsi vaikkapa aluetapaamista. Lippukunnanjohtajan kanssa kasvotusten istuessasi tilanne vaatii vahvaa henkilökohtaista sitoutumista. Sinun ja alueohjaajaparisi tehtävänä on huolehtia, että jokainen alueenne lippukunnanjohtaja saa tukea pestiinsä. Henkilökohtaisissa tapaamisissa tämä toteutuukin parhaiten. Ryhmätilanteessa motiivien, toiveiden ja tarpeiden viidakko kasvaa. Ryhmän ohjaamiseen vaikuttaa paljon myös se, miten hyvin ryhmän jäsenet tuntevat toisensa. Usean lippukunnan tapaamisissa haasteena on saada kaikki lippukunnanjohtajat paikalle ja osallistumaan keskusteluun riippumatta heidän keskinäisistä suhteistaan. Ryhmäkeskustelussa on tärkeää, että kaikkien panosta kunnioitetaan. Jos tuntuu, että vain muutamat ovat aina äänessä ja toiset eivät koskaan, voit pyrkiä ohjaamaan keskustelua eri ihmisille esitetyillä kysymyksillä tai erilaisilla työtavoilla. Pari- tai pienryhmäkeskustelu saattaa houkutella ujompia kuorestaan isoa ryhmää helpommin. Ideointikeskustelua kannattaa pohjustaa aivoriihellä tai muulla aktivoivalla menetelmällä. Lisäksi isolle ryhmälle tarkoitetun tilaisuuden suunnittelussa tulee huomioida keskustelun ohjaaminen, jos asioita työstetään keskustellen ja ideoiden. Erimielisyydet tai huonot henkilösuhteet saattavat olla haaste ryhmän toiminnalle. Ryhmässä mahdollisesti ilmenevät erimielisyydet kannattaa ratkoa heti. Erimielisyyksiä ratkottaessa on tärkeää miettiä, miten tilanteessa päästään eteenpäin. 25

26 Ohjaajan ja ohjattavan rooli Lähde: Grönstad: Kasvava aikuinen, 1999 OHJATTAVA Itsenäinen Sitoutunut, kaipaa rohkaisua Kiinnostunut, kaipaa ohjeita Ongelmia Kaikki sujuu hyvin Riippuva Ongelmia 3.4 OHJAAJAN ERILAISET ROOLIT Erilaiset ohjattavat ja ohjaustilanteet vaativat ohjaajalta kykyä muuttaa ohjaustyyliä ja -roolia. Esimerkiksi aloittelevan lippukunnanjohtajan kanssa ohjaajan kannattaa omaksua erilainen toimintatapa kuin kokeneen lippukunnanjohtajan kanssa. Tyypillinen aloittelevan lippukunnanjohtajan ohjaamiseen soveltuva ohjaustapa on motivoijan rooli. Sitä käytetään, kun ohjattava ei vielä osaa, mutta on innostunut ja luottaa kykyynsä selviytyä tehtävistään. Motivoiva ohjaaja perustelee, selittää, vastaa kysymyksiin, ohjaa tietolähteiden äärelle, keskustelee ja rohkaisee. Lippukunnanjohtajan omat motiivit ovat tärkeitä ja tavoitteena on, että innostus säilyy samalla kun taidot karttuvat. Joskus alueohjaajan saattaa olla tarpeellista omaksua auktoriteetin rooli. Ohjaaja omaksuu tämän roolin, kun ohjattava on ohjaajastaan riippuvainen; ei tunne tai hallitse tehtäväänsä, ei ole sitoutunut tai ei luota itseensä. Auktoriteettia kaipaava lippukunnanjohtaja on todennäköisesti jonkinlaisessa kriisissä. Auktoriteetti antaa ohjattavalleen tarkkoja ohjeita ja valvoo, että niitä noudatetaan. Myös auk- Auktoriteetti Motivoija, Avustaja Konsultti, opas delegoija OHJAAJA toriteetin roolissa alueohjaaja opastaa ja rohkaisee lippukunnanjohtajaa, pyrkien ohjaamaan hänet kriisitilanteen yli. Kun ohjattavan taidot karttuvat, avustajan roolista tulee alueohjaajalle luonteva. Avustaja pystyy auttamaan etenkin silloin, kun ohjattava osaa paljon, mutta on ehkä epävarma valinnoistaan. Avustaja ideoi, tekee yhteenvetoja sekä pyytää täsmennyksiä, kuvia ja vertauksia. Avustajalle ohjattavan omat havainnot ovat tärkeitä. Ohjaamisen tarkoituksena on kirkastaa tavoitteet. Hyvin kokenut lippukunnanjohtaja, joka osaa ja on sitoutunut tehtäväänsä, saattaa avustajan sijaan kaivata konsulttia. Konsultti antaa lippukunnanjohtajalle haasteita, liittää asiat kokonaisuuteen ja kysyy perusteluita. Vastuu päätöstilanteesta on kuitenkin selkeästi ohjattavalla. Konsultille keskeistä on realistisuus. Kriittisen konsultin roolin riskinä on se, että ohjattava ei olekaan valmis ottamaan vastaan kritiikkiä. Konsultin roolin käyttäminen edellyttää osaamista ja itseluottamusta sekä ohjaajalta että ohjattavalta, eikä sitä pidä omaksua ellei ohjaajan ja ohjattavan välinen suhde ole kunnossa. 26

27 4. LIPPUKUNTA Laadukkaan partiotoiminnan perustana on toimiva lippukunta. Lapsille ja nuorille kaikissa ikäkausissa tulee tarjota mahdollisuus hyvään partiotoimintaan. Partio-ohjelma on lippukunnan työkalu, sisältö toiminnalle. Vastuu ohjelmien käytöstä ja soveltamisesta paikallisiin oloihin on lippukunnalla. Suomessa on noin 800 toimivaa lippukuntaa ja niissä toimivat johtajat tekevät merkittävää kasvatustyötä vapaaehtoisesti. Suurimmassa osassa lippukuntia on jäseniä , joskin lippukuntien koko vaihtelee suuresti, jäsenen välillä. Partiotoiminta tapahtuu ensisijaisesti lippukunnissa partiopiirit ja keskusjärjestö ovat olemassa tukeakseen lippukuntien toimintaa. Lippukunnan toimintaympäristö 27

Lippukunnanjohtajan. Tämän kortin omistaa:

Lippukunnanjohtajan. Tämän kortin omistaa: Lippukunnanjohtajan KOULUTTAUTUMISKORTTI Lippukunnanjohtajana olet vastuullisessa, mutta antoisassa pestissä. Tähän korttiin on koottu asioita, joiden osaaminen helpottaa työtäsi lippukunnanjohtajana.

Lisätiedot

Tukea ja turvaa Älä jää yksin

Tukea ja turvaa Älä jää yksin Tukea ja turvaa Älä jää yksin 1. ALU EOHJA AJA TUKEE LI PPUKU N NAN JOHTA J I STOA Lippukunnanjohtajan lähin tuki on oma alueohjaaja. Silloin tällöin tulee tilanteita, jolloin oman lippukunnan johtajakollegat

Lisätiedot

ALUEOHJAAJAN ABC. Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry 2016

ALUEOHJAAJAN ABC. Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry 2016 ALUEOHJAAJAN ABC. Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry 2016 SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat... 3 1. Mitä on aluetyö... 3 1.1. ALUETYÖN TAVOITTEET... 3 1.2. ALUETYÖN TYÖNJAKO... 3 1.2.1. Alueohjaaja... 3

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

PESTINJOHTAJA & PESTAAMINEN. Maya Hänninen Johtotähti

PESTINJOHTAJA & PESTAAMINEN. Maya Hänninen Johtotähti PESTINJOHTAJA & PESTAAMINEN Maya Hänninen Johtotähti 2018 17.11.2018 Työpajan tavoite Työpaja jälkeen osallistuja - Ymmärtää miksi kannattaa pestata ja miten se tehdään - Ymmärtää miten pestauksen avulla

Lisätiedot

Hyväksytty Pieksämäellä 31.1.2015

Hyväksytty Pieksämäellä 31.1.2015 LIPPUKUNNAN JOHTAMINEN - KOULUTUSKOKONAISUUDEN KUVAUS JA MODUULIKUVAUKSET Lippukunnan hallituksen jäsenet ja näihin pesteihin aikovat vaeltajat ja aikuiset Partiojohtaja-peruskoulutus Osaa johtaa lippukuntaa

Lisätiedot

Saatteeksi. Partiotoimintamme sydän on lippukunta. Kotoisessa, omassa lippukunnassa on turvallista HY VÄ LI PPUKU N NANJOHTAJA,

Saatteeksi. Partiotoimintamme sydän on lippukunta. Kotoisessa, omassa lippukunnassa on turvallista HY VÄ LI PPUKU N NANJOHTAJA, Saatteeksi HY VÄ LI PPUKU N NANJOHTAJA, Partiotoimintamme sydän on lippukunta. Kotoisessa, omassa lippukunnassa on turvallista kasvaa ja kokeilla vastuunkantoa omien kykyjen mukaisesti. Vanhemmat luottavat

Lisätiedot

HEI, KUKA TUKEE LIPPUKUNTAA?

HEI, KUKA TUKEE LIPPUKUNTAA? HEI, KUKA TUKEE LIPPUKUNTAA? PIIRIMATERIAALIPAKETTI 2 TOSUN TUEKSI, lähetetty 7.4.2016 Lippukuntatuen uudistamistyöryhmä Suomen Partiolaiset Finlands Scouter Tulevaisuudessa meillä on vahvempia ja elinvoimaisempia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

SINULLE ALUEOHJAAJA!

SINULLE ALUEOHJAAJA! Alueohjaajan ABC Alueohjaajan ABC Työryhmä: Essi Aarnio-Linnanvuori ja Taina Schildt Taitto: Seela Sorvari Paino: Suomen Printman Oy Julkaisija: Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry OK-opintokeskuksen

Lisätiedot

Ohjaaminen. http://www.roihu2016.fi/ Ohjaajan tärkein tehtävä on antaa ohjattavalle. Aikaa Huomiota Kunnioitusta

Ohjaaminen. http://www.roihu2016.fi/ Ohjaajan tärkein tehtävä on antaa ohjattavalle. Aikaa Huomiota Kunnioitusta Ohjaaminen Ohjaajan tärkein tehtävä on antaa ohjattavalle Aikaa Huomiota Kunnioitusta Ohjaajan rooli riippuu ohjattavista (lähde: Nuorten akatemia) Auktoriteetti Antaa tarkkoja ohjeita, valvoo, opastaa,

Lisätiedot

NÄIN SAAT LISÄÄ JOHTAJIA. Lätzä ja Petra 19.1.2012

NÄIN SAAT LISÄÄ JOHTAJIA. Lätzä ja Petra 19.1.2012 NÄIN SAAT LISÄÄ JOHTAJIA Lätzä ja Petra 19.1.2012 Missä mennään? Partiolaisten jäsenmäärä on laskenut rajusti muutamassa vuodessa Nyt SP:ssä jäseniä n. 55 000 Samanlaisella kehityksellä, 10 vuoden kuluttua

Lisätiedot

Hyväksytty 31.1.2015 Pieksämäellä

Hyväksytty 31.1.2015 Pieksämäellä IKÄKAUSIVASTAAVA-KOULUTUSKOKONAISUUDEN KUVAUS JA MODUULIKUVAUKSET Yhdestä tai useammasta Ikäkaudesta vastaavat ikäkausivastaavat, jatkokoulutusta kaipaavat akelat, sammot ja luotsit Partiojohtaja-peruskoulutus

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE

PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE Hämeen Partiopiiri ry 2014 YLEISTÄ PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUKSESTA Partionjohtajan peruskoulutus tukee kaikkia vaeltajan ja aikuisen vastuulla olevia lippukunnan

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJA PERUSKOULUTUS

PARTIOJOHTAJA PERUSKOULUTUS PARTIOJOHTAJA PERUSKOULUTUS Osaa perustaidot ja tiedot tapahtuman ja ihmisten johtamisesta partiossa. Moduulit: Johtaminen partiossa 4h Minä partiojohtajana I 4h Tapahtuman johtaminen 4h (sisältää johtamisharjoituksen)

Lisätiedot

Lippukunnanjohtajan. tukimateriaali alueohjaajalle

Lippukunnanjohtajan. tukimateriaali alueohjaajalle Lippukunnanjohtajan KOULUTTAUTUMISKORTIN tukimateriaali alueohjaajalle Alueohjaajana tärkein tehtäväsi on tukea lippukunnanjohtajaa hänen pestissään. Näin voit omalta osaltasi edistää partio-ohjelman toteutumista

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Tausta- ja koulutusmateriaaleja: - kasvatustavoitekaavio - Johtajakansio - - toiminta.partio.fi - -

Tausta- ja koulutusmateriaaleja: - kasvatustavoitekaavio - Johtajakansio -  - toiminta.partio.fi -  - LUOTSIKOULUTUS Tarpoja-, samoaja-, vaeltajaluotsit Partiojohtajan peruskoulutus Tuntee 12-22-vuotiaiden nuorten maailmaa ja toimintatapaa Osaa ohjata, tukea ja motivoida 12-22-vuotiaita nuoria Tuntee 12-22-vuotiaiden

Lisätiedot

VAHVAT, HYVINVOIVAT LIPPUKUNNAT

VAHVAT, HYVINVOIVAT LIPPUKUNNAT YHTEINEN TEHTÄVÄMME Partiokasvatuksen ansiosta yhä useammat lapset ja nuoret kasvavat tasapainoisiksi, vastuuntuntoisiksi, aktiivisiksi ja itsenäisiksi yhteisön jäseniksi SIKSI TAVOITTEENAMME ON: VAHVAT,

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Partiolippukunta Sipoon Hukat ry 24.8.2010 Pestijärjestelmä

Partiolippukunta Sipoon Hukat ry 24.8.2010 Pestijärjestelmä Tästä versiosta Tämä Sipoon Hukkien pestijärjestelmän versio on päivitetty vastaamaan uuden partio-ohjelman pestejä. Vanha pestijärjestelmä on ollut voimakkaasti tämän version kehityksen pohjalla, kiitokset

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

KUMPPANUUDET JA VARAINHANKINTA

KUMPPANUUDET JA VARAINHANKINTA KUVA Juha Mustonen KUMPPANUUDET JA VARAINHANKINTA Koulutusta piireille SP:n yhteiskuntasuhdevaliokunta POHDITKO PROJEKTIN TAI MUUN HANKINNAN TOTEUTTAMISTA KUMPPANEIDEN TUELLA? MITÄ SINUN TULISI TIETÄÄ

Lisätiedot

Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas. Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana

Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas. Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana Tervetuloa vertaisopastajaksi! Verkosta virtaa -toiminnan vertaisopastajaksi ovat tervetulleita

Lisätiedot

Akelat ja sammot sekä heidän apulaisensa

Akelat ja sammot sekä heidän apulaisensa AKELA/SAMPOKOULUTUS Akelat ja sammot sekä heidän apulaisensa Terkku / partiotausta Tuntee akelan/sammon pestin ja roolin Tuntee 7-12 vuotiaan kehityksen ja elämänpiirin Tuntee ikäkautensa ohjelman ja osaa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO

KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO AAVALLA MERELLÄ AVOIMIN PURJEIN Purjevene keskellä merta, ilman kompassia Joka suuntaan pääsee ja jossain vaiheessa osuu rannalle - mutta minne ja koska PALAUTTEEN ANTAMINEN JA

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Strategia HELSINGIN METSÄNKÄVIJÄT RY

Strategia HELSINGIN METSÄNKÄVIJÄT RY Strategia 2011-2014 HELSINGIN METSÄNKÄVIJÄT RY SISÄLLYS TAUSTAA... 3 VISIO... 3 MISSIO... 3 TAVOITTEIDEN PURKU... 4 KÄSITTEET... 5 LIITTEET: Kolkkavihko Ruskea Linja, jermu-, vartio- ja vaeltajaohjelma

Lisätiedot

VUODEN 2018 TOINEN ALUETAPAAMINEN

VUODEN 2018 TOINEN ALUETAPAAMINEN VUODEN 2018 TOINEN ALUETAPAAMINEN 1. TERVETULOA -max 5 min Aluetapaamisen avaus ja tervetulot, keitä paikalla? 2. LIPPUKUNTAKUULUMISET - max 30 min Käydään kierros mitä lippukunnille kuuluu? Tavoitteena

Lisätiedot

SAMPO WEBINAARI. Seikkailijaohjelmapäälikkö Turkka Salo & Seikkailijaohjelmamestari Ilona Leiman 2019

SAMPO WEBINAARI. Seikkailijaohjelmapäälikkö Turkka Salo & Seikkailijaohjelmamestari Ilona Leiman 2019 SAMPO WEBINAARI Seikkailijaohjelmapäälikkö Turkka Salo & Seikkailijaohjelmamestari Ilona Leiman 2019 OHJELMAN TUKEMINEN Leiriprojektin aikana lippukunnat saavat uusia ideoita toimintaansa tätä varten koottu

Lisätiedot

Aikuispartiolaisen sitouttamisen ratkaisuhypoteesit. Haastatteluihin käytettävät ratkaisuhypoteesit

Aikuispartiolaisen sitouttamisen ratkaisuhypoteesit. Haastatteluihin käytettävät ratkaisuhypoteesit Aikuispartiolaisen sitouttamisen ratkaisuhypoteesit Haastatteluihin käytettävät ratkaisuhypoteesit Aikuispartiolaisen polku Toimintaan mukaan Osaksi yhteisöä Yksilölle sopivat yhteisöt Perehdytyspassi

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Tavoitteena on, että vanhempia kutsutaan lippukunnan tapahtumiin. Tavoitteena on, että lippukuntaan perustetaan vanhempainneuvosto.

Tavoitteena on, että vanhempia kutsutaan lippukunnan tapahtumiin. Tavoitteena on, että lippukuntaan perustetaan vanhempainneuvosto. 1 Yleistä Partiolippukunta Lapin Kiehiset ja Kivekkäät toimii Sodankylän alueella ja kuuluu Lapin partiopiiriin. Taustayhteisönä toimii Sodankylän seurakunta. Lippukunta pitää sodankyläistä partioperinnettä

Lisätiedot

OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.

OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit. OIVALLUS arviointi- ja väittämäkortit ARVIOINTIASTEIKKOKORTIT EN KOSKAAN 0 SATUNNAISESTI 1 MELKO USEIN 2 PÄÄSÄÄNTÖISESTI/AINA 3 PERUSTAIDOT A 1.1 Käytöstavat Vastaan kun tervehditään. A 1.2 Käytöstavat

Lisätiedot

TARPOJALUOTSI WEBINAARI

TARPOJALUOTSI WEBINAARI TARPOJALUOTSI WEBINAARI 6.3.2019 OHJELMAN TUKEMINEN Leiriprojektin aikana lippukunnat saavat uusia ideoita toimintaansa à tätä varten koottu tarpojaohjelman mukaisia toiminta vinkkejä tehtäväksi jo ennen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2005

TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii vuonna 2005 Suomen Partiolaisten ohjelmaa toteuttaen. Vuoden päätapahtumana on lippukunnan kesäleiri,

Lisätiedot

Toiminta-ajatus 2011-

Toiminta-ajatus 2011- Toiminta-ajatus 2011- HELSINGIN METSÄNKÄVIJÄT RY SISÄLLYS KOLKAT... 3 JERMUT... 5 VARTIOKÄISET... 7 VAELTAJAT... 10 TOIMINTA-AJATUS Julkaisija: Helsingin Metsänkävijä ry 1. painos 2011 2 KOLKAT (8-9V)

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE

VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE Vapaaehtoisen nimi: 1. Vapaaehtoistyö Päivämäärä ja kesto Organisaatio Tehtävät Tarvittavat taidot ja osaaminen 2. Muut koulutukset ja kurssit Päivämäärä Kurssin,

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä muutettiin vuonna 2008 tukemaan

Koulutusjärjestelmä muutettiin vuonna 2008 tukemaan Koulutus Henkilökohtaiseen kasvuun Partiokoulutus tukee partio-ohjelmaa ja on tärkeä osa partion kasvatustoimintaa. Koulutusjärjestelmän tehtävänä on tukea partiokasvatusta varmistamalla, että partiossa

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Lpk-tuen uudistus HP:ssä Projektisuunnitelma (keskeneräinen)

Lpk-tuen uudistus HP:ssä Projektisuunnitelma (keskeneräinen) Lpk-tuen uudistus HP:ssä Projektisuunnitelma (keskeneräinen) 1 Projektin tarve Lippukunnanjohtajan työtaakkaa kevennetään ja tukea kohdistetaan useammalle ja tehtäviä jaetaan. Tilanne ennen projektin käynnistämistä

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 n Partiolaiset ry toteuttaa partiotoimintaa lapsille ja nuorille n kunnassa. Lippukunta on Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n ja Suomen Partiolaiset ry:n jäsen. Vuonna 2014 lippukunta

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

ELÄMÄSI PARAS VIIKKO? Prometheus-leirit kesällä 2018

ELÄMÄSI PARAS VIIKKO? Prometheus-leirit kesällä 2018 ELÄMÄSI PARAS VIIKKO? Prometheus-leirit kesällä 2018 Prometheus-aikuistumisleiri eli protuleiri Sitoutumattomia aikuistumisleirejä, joille kaikki ovat tervetulleita kehittämään maailmankatsomustaan ja

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Partiolippukunta Kulman Kiertäjät ry PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty perustavassa kokouksessa 13.12.1982 Muutokset hyväksytty lpk:n kokouksessa 22.10.1985, 28.2.1986

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.

SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9. SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Työpaja 5.9. Miten vastaamme sote-muutoshaasteeseen? Tarkentamalla yhdessä ja itsenäisesti, mitkä ovat juuri meidän osaamistarpeita

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Katsaus L-SP:n Kasvu-projektiin 3.11.2012

Katsaus L-SP:n Kasvu-projektiin 3.11.2012 Katsaus L-SP:n Kasvu-projektiin 3.11.2012 TAVOITE Kasvattaa Lounais-Suomen Partiopiirissä toimivien partiolaisten määrää 1.500:lla vuoteen 2015 mennessä. KEINOT Yhdessä lippukuntien kanssa etsitään keinot

Lisätiedot

Toiminnan kehittäminen 2015-16. RoadTrip-kiertue Syksy 2015

Toiminnan kehittäminen 2015-16. RoadTrip-kiertue Syksy 2015 Toiminnan kehittäminen 2015-16 RoadTrip-kiertue Syksy 2015 Tavoite Jäsenmäärän kasvu 6 000 partiolaista J-SP:ssa 2016 Partiolaisten määrällä on vaikutusta piirin saamaan valtionapuun, joka jaetaan suoraan

Lisätiedot

Taso 1: Tutustun turvallisuusohjeisiin

Taso 1: Tutustun turvallisuusohjeisiin Aktiviteetti: Riskit ja turvallisuus Taso 1: Tutustun turvallisuusohjeisiin Tavoite: Tarpoja oppii ennakoimaan ja ymmärtämään, mitkä asiat voivat tehdä retkestä vaarallisen. Vartionjohtajan ohje: Vartio

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Keski-Suomen perhekeskustoiminnan pelikirja

Keski-Suomen perhekeskustoiminnan pelikirja Keski-Suomen perhekeskustoiminnan pelikirja Tukemaan toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia Elämä on joukkuepeliä. 20.12.2018 Petri Oinonen ja Sari Paananen Kunta tai alue (väkiluku) PERHEKESKUSTOIMINNAN

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

työpaikkaohjaajan opas

työpaikkaohjaajan opas työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

- Eli lyhyt käyttöohje vapaaehtoisille Lahden Sinisissä -

- Eli lyhyt käyttöohje vapaaehtoisille Lahden Sinisissä - - Eli lyhyt käyttöohje vapaaehtoisille Lahden Sinisissä - 1 Tervetuloa vapaaehtoiseksi partioon! Vaikka partio onkin tarkoitettu lapsille ja nuorille, on partiossa aikuisilla vapaaehtoisilla eli vapareilla

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Tavoitteet. 3 Hallinto

1 Yleistä. 2 Tavoitteet. 3 Hallinto 1 Yleistä Partiolippukunta Lapin Kiehiset ja Kivekkäät toimii Sodankylän alueella ja kuuluu Lapin partiopiiriin. Taustayhteisönä toimii Sodankylän seurakunta. Lippukunta ylläpitää Sodankyläläistä partiotoimintaa.

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Pirkanmaan Talentian työturvallisuuskartoitus 2018

Pirkanmaan Talentian työturvallisuuskartoitus 2018 n työturvallisuuskartoitus 2018 selvitti jäsenistöltään kokemuksia työturvallisuustilanteesta. Kysely selvitti työturvallisuuden perehdytyksen tilannetta, työtilojen turvallisuutta työpaikalla ja muualla,

Lisätiedot

Tilastot 2011 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry.

Tilastot 2011 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Tilastot 2011 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. 29.6.2012 Jarno Hakulinen Sisällys 1. Piirikohtaiset tilastot... 3 2. Vuosiselosteen palautuminen... 3 3. Tilastoissa käytettyjä termejä... 4 4. Jäsenistö...

Lisätiedot

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta JHL 103 edustaa Jyväskylän kaupungilla ja osakeyhtiöissä työskenteleviä,

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12 Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Alue Toukokuu 2013. Menneet: Sekalaista: Ohjelma/koulutus/alue yhteinen valiokuntaviikonloppu. Seuraava aluevaliokunta jo elokuussa

Alue Toukokuu 2013. Menneet: Sekalaista: Ohjelma/koulutus/alue yhteinen valiokuntaviikonloppu. Seuraava aluevaliokunta jo elokuussa Alue Toukokuu 2013 Ohjelma/koulutus/alue yhteinen valiokuntaviikonloppu Ohjelman kanssa monimuotoisuudesta Avauksen loppu rutistus Projektin lopetus, ylijäämien käyttäminen yhdessä piirien projektien kanssa.

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Sen kotipaikka

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta

Lisätiedot

KOULUTUS- JÄRJESTELMÄ

KOULUTUS- JÄRJESTELMÄ KOULUTUS- JÄRJESTELMÄ KOULUTUSJÄRJESTELMÄ Julkaisija: Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry 2008 Teksti: Silja Pietikäinen ja Kaisa Karvonen Koulutusjärjestelmäuudistus-projektin pienryhmät ja workshopit

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Tee siitä totta! Klubiprojektien kehitysopas

Tee siitä totta! Klubiprojektien kehitysopas Tee siitä totta! Klubiprojektien kehitysopas Lionsklubit, jotka järjestävät mielekkäitä palveluprojekteja, vaikuttavat monella tavalla niiden ihmisten elämään, joita he auttavat. Klubijäsenet tuntevat

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

LIPPUKUNTATUEN UUDISTUKSEN JALKAUTTAMINEN PIIRISTÄ LIPPUKUNTIIN

LIPPUKUNTATUEN UUDISTUKSEN JALKAUTTAMINEN PIIRISTÄ LIPPUKUNTIIN 1.6.2016 LIPPUKUNTATUEN UUDISTUKSEN JALKAUTTAMINEN PIIRISTÄ LIPPUKUNTIIN Hei piireihin! Tämä on Lippukuntatuen uudistuksen materiaalipaketti 3, joka käsittelee uuden työnjaon jalkautusta lippukuntiin.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7 Olemme erittäin kiitollisia, jos osallistut tähän kyselyyn. Kysely koskee maaseutumatkailun, käsityön ja elintarviketuotannon alalla jo työskentelevien naisyrittäjien ja näillä aloilla liiketoimintaa suunnittelevien

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot