Liite 3. Käsityönopetukseen käytettävät tuntimäärät ovat vähitellen laskeneet.
|
|
- Tero Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MUISTIO 1 (5) Liite 3 Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmälle KÄSITYÖN OPETUS Erityisasiantuntija Heljä Järnefelt Käsityön tehtävä yleissivistyksen kokonaisuudessa Käsityön opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan käsityötaitoa. Käsityötaitoon liittyy tiedonhallinnan avartumista ja kehittymistä, mikä ilmenee henkilökohtaisena tiedon ja taidon käyttämisenä luovasti ja vastuullisesti käsityötuotteiden suunnittelussa, valmistamisessa ja arvioimisessa. Käsityöllisen toiminnan olennaisia elementtejä ovat mahdollisuuksien havaitseminen, innovatiivisuus, uuden toiminnan aikaansaaminen ja riskin kantaminen. Käsityöprosessi sisältää ihmisen, teknologian ja ympäristön vuorovaikutusta sekä teorian ja käytännön yhdistämistä. Käsityön opetus kehittää oppilaan esteettistä tajua ja laadunhallintaa sekä muutoksensietokykyä. Kyseisessä aineessa opetetaan toiminnan ja tekemisen kautta sellaisia tietoja ja taitoja, joita jokainen kansalainen tarvitsee arkielämässään. Käsityö on myös ilmaisullinen oppiaine, joka voi tarjota yksilölle itsetuntoa nostavaa ja henkistä tasapainoa sekä viihtymistä lisäävää tekemistä. Käsityötaito on monipuolinen taitokimppu, johon kuuluu kognitiivisia taitoja, kuten ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitoja, kehollisia taitoja, kuten käden ja silmän koordinaatiokykyä, avaruudellista hahmotuskykyä, näppäryyttä, tarkkuutta ja nopeutta ja ns. kulttuurisia taitoja eli yhteistyökykyä ja kulttuurista sensitiivisyyttä. Näin ymmärtäen käsityötaito ei ole vain fyysinen taito, vaan se kehittää ihmistä monipuolisesti. Samalla myös keskittymiskyky kehittyy. (Kojonkoski-Rännäli 1996, 66 67; 2002, 234.) Laajamittaiset karkea- ja hienomotorisen harjoituksen vaikutuksia koskevat tutkimukset ovat yksiselitteisesti osoittaneet motorisen harjoituksen myönteiset vaikutukset lapsen tiedolliseen kehitykseen. Nämä vaikutukset ilmenevät oppilaan lisääntyneinä edellytyksinä hankkia, käsitellä ja varastoida tietoa sekä äidinkielen parantuneena hallintana sekä käyttötaitona. Käsityönopetus soveltaa matemaattis-luonnontieteellisiä tietoja. Käsityön opetus toteuttaa ilmiökeskeistä oppimista. Uudelleen nousussa on työn tekoon ja työn arvostamiseen kasvattaminen. Käsityöoppiaineeseen nähdään sisältyvän myös yrittäjyyskasvatuksen merkittäviä sisältöjä. Käsityön opetus mahdollistaa sekä kulttuuriperinnön siirtämisen että uudistamisen. Oman kulttuurin lisäksi se mahdollistaa muihin kulttuureihin tutustumisen. Käsityö on luonteva konteksti saattaa eri kulttuureista tulevat oppijat vuorovaikutukseen, yhteiseen toimintaan ja yhteisen kielen äärelle (Lappalainen, 2005). Käsityön opetuksen tuntijaossa olevan tuntimäärän ja aseman kehittyminen sekä tietoja opetuksen tuntimäärän toteutumisesta, ongelmista ja haasteista Käsityönopetukseen käytettävät tuntimäärät ovat vähitellen laskeneet. Väliaikaisen opetussuunnitelman mukaan peruskoulukokeiluun lukuvuonna käsityönaskartelua ja käsityötä oli luokilla 1-9 yhteensä 19 tuntia. Lisäksi oli luokilla 7-9 valinnaisena aineena tyttöjen käsityötä yhteensä 9 tuntia sekä poikien puu- ja metallitöitä yhteensä 10 tuntia. Nämä kuuluivat jokaisessa koulussa välttämättä tarjottaviin aineisiin. Tässä vaiheessa tekstiilityötä nimitettiin käsityöksi ja poikien puu- ja metallitöitä teknisiksi aineiksi. Näitä käsityöaineita tuki koneja sähköopin 7 tuntia. Lukukauden tai lukuvuoden mittaisena voitiin tarjota lisäksi käsityön erikoiskurssi.
2 2 (5) Peruskoulun opetussuunnitelmien tuntijaon mukaan(komiteamietintö 1970:A5)käsityötä opetettiin 2 viikkotuntia vuosiluokilla 1-7 eli yhteensä 14 tuntia. Vuosiluokilla 7-9 oli valinnaisaineiden joukossa joko tyttöjen käsityö tai puutyö, metallityö, kone- ja sähköoppi, siten että 7 luokalla oli käytettävissä 4-6 tuntia ja 8-9 luokilla 4-9 tuntia, joka oli yhteensä tuntia. Käsityön opetussuunnitelmat ovat jo vuoden 1974 opetussuunnitelmista lähtien sallineet tyttöjen ja poikien liikkuvuuden tekstiilityön ja teknisen työn välillä. Peruskoulun tuntijaossa 1985 oli ala-asteella (vuosiluokilla 1-6) käsityön opetuksen tuntimääränä Oppiaine kuului valinnaisaineiden ryhmään, jossa oli sen lisäksi mukana musiikki, kuvaamataito ja liikunta. Kaikkien näiden yhteinen tuntimäärä oli vähintään 44 tuntia. Koulutuksen järjestäjä päätti tarjonnasta. Yläasteen (vuosiluokilla 7-9) tuntijaossa teknisentyön ja tekstiilityön yhteinen opetusaika oli 3 tuntia 7 luokalle. Tämän lisäksi oli valinnaisiin oppiaineisiin mahdollista käyttää joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön 8 luokalla 2-4 tuntia ja 9 luokalla 2-4 tuntia. Peruskoulun tuntijaossa (834/93) oli käsityölle varattu ala-asteella(vuosiluokilla 1-6) vähintään 8 ja yläasteella (vuosiluokilla 7-9) 3 vuosiviikkotuntia. Peruskoulun ala-asteen kolmella ensimmäisellä vuosiluokalla käsityön opetus annettiin yleensä samansisältöisenä tytöille ja pojille. Lisäksi ala-asteen tuntijaossa oli taide- ja taitoaineille varattu 12 vuosiviikkotunnin yhteinen osuus, josta käytettiin käsityöhön keskimäärin 4 vuosiviikkotuntia. Näiden lisäksi käsityö - joka jakautui tekstiilityöhön ja tekniseen työhön - oli valinnaisaine 8. ja 9. luokalla. Yhteensä käsityötä oli perusopetuksen aikana keskimäärin 15 vuosiviikkotuntia yhteistä opetusta, jonka lisäksi sitä valittiin valinnaisaineina keskimäärin vajaat 2 vuosiviikkotuntia oppilasta kohden. Oppilaalla oli täten keskimäärin koko perusopetuksen aikana käsityötä lähes kaksi tuntia viikossa (Korkeakoski 1998). Perusopetuksen annetussa tuntijakoasetuksessa yhteisen käsityön osuus sisältäen sekä teknisen työn että tekstiilityön - pysyi sekä minimituntimäärän että eri aineille yhteisen osuuden osalta suunnilleen edellisen tasolla. Siinä on käsityön minimituntimäärä vuosiluolille 1-9 yhteensä 11 vuosiviikkotuntia, minkä lisäksi taide- ja taitoaineiden yhteinen osuus on 12 vuosiviikkotuntia. Varsinainen ero edelliseen tuntijakoon on valinnaisaineiden tuntimäärässä. Edellisen tuntijaon mukaan valinnaisaineita voi olla enintään 20 vuosiviikkotuntia, kun nykyisessä tuntijaossa se on vähintään 13 vuosiviikkotuntia. Opetushallituksessa toteutetun perusopetuksen taide- ja taitoaineiden toteutumisen lukuvuotta koskevan seurannan mukaan käsityötä opetettiin perusopetuksessa kaikille yhteisenä oppiaineena yhteensä keskimäärin 14 vuosiviikkotuntia. Tästä voi päätellä, että taide- ja taitoaineiden yhteisen opetusajan osuudesta on käytetty käsityöhön keskimäärin 3 vuosiviikkotuntia. Valtaosa käsityön yhteisenä oppiaineena annettavasta opetuksesta annettiin vuosiluokilla 1 6. Pääsääntöisesti käsityönopetus päättyy vuosiluokalla 7. Sen jälkeen järjestetään vain valinnaisia kursseja. Suurin ongelma nykyisessä käsityönopetuksessa kohdistuu oppisisältöjen laajuuteen. Käsityön opetus jakautui vuoteen 2004 saakka perusopetuksessa kahteen oppiaineeseen: tekniseen työhön ja tekstiilityöhön. Aikaisemmin teknistä työtä opiskelivat pääasiassa pojat ja tekstiilityötä tytöt. Vuoden 2004 opetussuunnitelmauudistuksessa aineet yhdistettiin yhdeksi käsityö -nimiseksi oppiaineeksi. Vuosiluokilla 1 4 luokanopettajan antaman samansisältöisen käsityönopetuksen vuosiviikkotuntien määrä on vähintään 4. Vuosiluokilta 5 6 alkaen oppiaine jakautuu siten, että opetuksen sisällöt ja tavoitteet on määritelty teknisen työn ja tekstiilityön osalta erikseen. Opetuksen tulisi antaa aineenopettaja. Opetus käsittää edelleen kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä. Opetusaikaa on näille kummallekin yhteensä vähintään 7 vuosiviikkotuntia. Tämä tasa-arvotavoite on johtanut oppisisältöjen puolittamiseen ja sitä kautta molempien oppiaineiden sisältöjen kutistamiseen. Vaihtoehtona on voitu kuntakohtaisesti päättää tarjotaanko oppilaalle mahdollisuus painottua käsityön opinnoissaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön, jolloin poisvalitun sisältö on kavennut. Kummankin sisällön oppimismahdollisuuksia on yritetty ratkaista toteuttamalla yhteisprojekteja tai ns. vaihtokursseja. Käytäntöjen kirjavuus voi kuitenkin johtaa siihen, että eri oppilaat saavat perusopetuksessa käsityöstä huomattavan erilaiset taidot ja tiedot. (Opetushallituksen opetussuunnitelma-analyysi 2009).
3 3 (5) Käsityön opetuksen kehittyminen Käsityönopetus alkoi voimakkaasti muuttua luvuilla. Aikaisempi opetus näytti teollisuustuotannon modernisoituessa tarpeettomalta ja vanhanaikaiselta. Se ei enää palvellut riittävän hyvin työelämää eikä se tuntunut tarpeelliselta sosiaalipedagogisista syistä. Yhteiskunnallisten koulutustarpeiden muuttumisesta huolimatta, käsityö koulun oppiaineena kuitenkin säilyi maassamme. Peruskoulun opetussuunnitelmakomitea ehdotti opetussuunnitelman perusteita koskevassa mietinnöissään (Komiteanmietintö I 1970: A 4 ja Komiteanmietintö II 1970: A 5), perustettavaksi kokonaan uusi oppiaine, muotoaminen, joka sisältäisi piirtämistä, luovaa askartelua ja käsityötä. Ehdotettujen muutosten suunta oli esteettiseen kasvatukseen päin, mutta ei käytännön taitojakaan haluttu hylätä. Tähän ratkaisuun myönnettiin liittyvän heikkouksia, muun muassa oppilaiden valinnanmahdollisuuksien väheneminen ja vaatimukset opettajankoulutuksen muuttamiseksi. Kompromissina komitea ehdotti käsityö-oppiaineiksi tekstiilikäsityötä ja teknistä käsityötä, jotka olisivat oppilaiden vapaasti valittavissa 3. vuosiluokalta alkaen. Kahtena ensimmäisenä kouluvuotena käsityö olisi samansisältöistä kaikilla oppilaille. Valintaan liittyisi lukukauden mittainen tutustumisjakso toiseen käsityö-oppiaineeseen. (Komiteanmietintö I 1970: A 5, ) Suurin piirtein tämän ehdotuksen mukaisena on suomalainen käsityönopetus toteutunut näihin päiviin asti. Peruskoululaki vuodelta 1999 yhdisti teknisen työn ja tekstiilityön käsityöksi ja käynnisti kiivaan keskustelun tämän oppiaineen sisällöistä. Käsityön opetussuunnitelman perusteet 2004 määrittää tekstiilityön ja teknisen työn käsityön oppisisällöiksi, joita kaikki oppilaat opiskelevat yhtä paljon vuosiluokilla 1 4. Sen jälkeen voidaan oppilaalle antaa mahdollisuus valita omia taipumuksiaan ja mieltymyksiään vastaava käsityön oppisisältö. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, ) Oppiaineen tehtävänä on oppilaan johdattaminen pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon. Kaikilla vuosiluokilla korostetaan muiden tavoitteiden rinnalla suunnittelutaidon oppimista, luoviin ratkaisuihin pyrkimistä sekä työn ja materiaalin laadun ymmärtämistä. Käsityön opetus on merkittävästi kehittynyt viimeisten vuosikymmenten aikana, sillä opettajankoulutuksessa alettiin kiinnittää yhä enemmän huomiota koulutuksen tiedepohjan vahvistamiseen, kun molempien käsityöaineiden opettajankoulutus siirrettiin yliopistoon vuonna Nykyään Suomi on ainoa maa, jossa kolme itsenäistä tieteenalaa edustavat käsityöoppiainetta neljässä eri yliopistossa. Luokanopettajan koulutuksessa käsityönopetuksen oppimiseen sen sijaan käytetään entistä vähemmän aikaa. Esim. Helsingin ja Joensuun yliopiston luokanopettajan koulutuksessa on käsityötä pakollisena kaikilla luokanopettajilla 4 op, joka siis jakautuu tekniseen ja tekstiiliin. Kansainvälistä vertailua Ruotsin (slöjd), Norjan (sløyd) ja Tanskan (sløjd) oppiaineiden tavoitteissa ja sisällöissä tuodaan esille kokonaisen käsityöprosessin toteuttaminen ja käsityön kasvatuksellinen merkitys. Tämä on yhteneväinen suomalaisen käsityöoppiaineen tavoitteiden ja sisältöjen kanssa. Englannin Design and Techonology-oppiaineeseen ja Yhdysvaltojen Art Education tai Technological Education - oppiaineisiin ei sisälly erilaisten käsityömateriaalien, käsityötyövälineiden ja menetelmien opiskelua, mikä meillä Suomessa liitetään oleellisesti käsityötaidon oppimiseen. Ehkä näistä johtuen käsityö on jäänyt vain yhdeksi taidekasvatuksen työtavaksi tai teknologian syrjäyttämäksi (esim. Englanti, Yhdysvallat), kun se Suomessa on vielä säilynyt omana oppiaineena ja kasvatuksen välineenä (Lepistö Käsityö kasvatuksen välineenä) Taito- ja taideaineiden ja kulttuurin opetusta koskeva laaja eurooppalainen selvitys Arts and Cultural Education at School in Europe (Eurydice) julkistettiin syksyllä 2009 Brysselissä. Raportti tarkastelee taito- ja taideaineiden asemaa eri maiden opetussuunnitelmissa (N=30) sekä opetuksen tavoitteita ja toteuttamistapoja, oppilasarviointia ja opettajankoulutusta. Taito- ja taideaineiksi lukeutuivat musiikki, kuvataide, draama, tanssi, mediataide, ja käsityö. Kansainvälisen tutkimusaineiston eri maiden (N= 35) vertailussa suomalaisessa koulusjärjestelmässä (luokat 1-6) oli määrällisesti eniten arts education -opetusta. Käsityöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä taiteellisia ja kulttuurisia elementtejä, kuten tekstiili, kudonta ja korutaide. Selvityksessä käy ilmi, että taito- ja taidekasvatuksen tavoitteet eri
4 4 (5) maissa ovat hyvin samansuuntaisia: taiteellinen ilmaisu ja siihen liittyvä tietämys ja ymmärrys, kriittinen arvostus, kulttuuriperintö, itseilmaisu, kulttuurin monimuotoisuus ja luovuus mainitaan useimmissa opetussuunnitelmissa. Oppiaineiden nimikkeet kuitenkin vaihtelevat. Käsityönopetusta erillisenä oppiaineena on 2/3 tutkimuksessa mukana olleista maista. Japanissa toteutettu käsityön opetus on rakentunut hyvin eritavalla kuin suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja sen vuoksi oppiaineiden vertaaminen mm. tavoitteiden suhteen on erittäin vaikeaa. Japanissa käsityö (tekstiili- ja tekninen työ) on jakautunut usean oppiaineen kesken: 1) kuvataiteeseen (kuten Englannissa (Art & Craft) visual arts, joka vastaa kuvataiteen ja käsityön yhdistelmää) ja 2) Design ja Technology, joka vastaa hyvin suomalaista teknistä työtä ja teknologiakasvatusta Suomessa. Tekstiilikäsityö puolestaan kuuluu Japanissa 3) kotitalouden (Home Economics) osa-alueeseen. Kotitaloudessa painottuu huomattavasti enemmän kodinhoito, ruoan valmistus ja tekstiilityö ja vaatehuolto ovat varsin pieni osa-alue koko kotitalousopetuksen kokonaisuutena. Teknisen työn ja teknologian sekä kuvallisen ilmaisun tilanne oli huomattavasti parempi kuin kotitalouden tilanne. Koska oppituntien määrä on kotitaloudessa vain 1 tunti viikossa niin tekstiilityöhön suuntautuva opetus vuoden aikana jää varsin pieneksi ja yksipuoliseksi verrattuna Suomeen. (Seitamaa-Hakkarainen, 2009 raportti). Garber (2002) on tarkastellut käsityönopetusta Englannissa, Japanissa ja Suomessa. Hän toteaa, että Suomessa käsityöoppiaine on säilyttänyt asemaansa hyvin (Garber, 2002). Suomalaisella käsityöopetuksella on ollut merkitystä myös miten käsityönopetus on kehittynyt Virossa (Lind, dosenttiluento ). Kehittämisnäkymät Opettajat ovat huolestuneita käsityöosaamisen kehittymisestä. Heidän mielestään käsityöoppiaineen tilanne kouluissa on selkeästi heikentynyt ja oppilaiden oppimistulokset huonontuneet edellisen tuntijaon seurauksena. Tärkeänä pidetään perusopetuksessa saavutettavia käsityön perustaitoja, joilla on merkitystä ammattikoulutukseen hakeuduttaessa, sekä käsi- ja taideteollisuusaloille että useiden muiden ammattien aloille. Käsityötaidolla on merkitystä myös useilla akateemisilla aloilla. Käsityön ajattelukykyä kehittävän luonteen ja jatko-opintokelpoisuuden kannalta olisi turvattava mahdollisuus opiskella käsityötä myös kaikissa lukioissa. Tulevaisuudessakin työntekijöiltä odotetaan laaja-alaista osaamista, psyykkistä kestävyyttä, organisointikykyä, joustavuutta, kykyä oppia nopeasti uusia tehtäviä, ryhmätyötaitoja, eri menetelmien ja välineiden hallintaa ja kehitystyötä. (Pöllänen 6 Kröger, 2000.) Käsityötä on kehitettävä oppiaineena niin että sen potentiaalia voidaan käyttää yhteiskunnassa vallitsevien pysyvien haasteiden ratkaisemiseen. Tällaisina haasteina voidaan mainita kysymykset innovatiivisen yhteiskunnan kehittämisestä, tasa-arvon toteutumisesta, sekä valmiuksien antaminen kansalaisten elämänhallinnan laajaan kenttään. Kehittämisnäkymät ovat jakautuneet kahteen suuntaan. 1. Talouselämä- ja tuotantopainotteisessa mallissa tavoite on työelämälähtöinen. Siinä käsityöstä ajatellaan kehitettävän koko ikäluokalle tarjottava oppiaineryhmä, innovaatioaineet, jonka oppiaineina ovat käsityömuotoilu, teknologia ja kuvataide. Tämä ryhmämalli sisältää kolme erillistä oppiainetta. 2. Toisen näkemyksen mukaan käsityön opetusta tulisi kehittää nykyisen yhden yhteisen käsityöoppiainerakenteen pohjalta käsityötaidon, kognitiivisen ajattelukyvyn ja yksilön terveen identiteetin vahvistamiseksi. Käytännölliseen käsityöhön pohjaavan kasvatuksen ajatellaan kehittävän oppilaiden toimintakykyä kaikilla elämänalueilla (mm. Sigman 2008). Yhteistä kummallekin ajattelulle on se, että käsitettä teknologia käytetään turhan usein käsityön vastakohtana, vaikka käsityö oppiaineessa opetetaan kaikista koulun oppiaineista todennäköisesti
5 5 (5) eniten sellaista teknologiaa, joka ei ole informaatioteknologiaa. Sekä se, että käsityön opiskeluun liittyy opitun asian siirtovaikutus esim. oppiaineen sisältöjen sekä muiden oppiaineiden välillä ns. toisiaan tukevat oppimiskokemukset. Käsityön opetus muuttuu ja kehittyy nopeasti ja joustavasti yhteiskunnan muutosten mukana. Erityisesti tekninen työ on suuresti muuttunut sisällöltään teknisen kehityksen mukana viimeisten vuosikymmenten aikana. Kummatkin näkemykset lähtevät siitä tarpeesta, että käsityöopetus on samansisältöistä kaikille oppilaille. Käsityön opiskelussa esiintyy oppimiskokemuksia, jotka mahdollistuvat vain teknisen työn tai tekstiilityön sisällön opinnoissa. Molempien oppisisältöjen sekä yhteisiä että spesifejä sisältöjä tarvitaan käsityön opetuksen toteuttamisessa. Erityisenä ongelmana tällöin on oppiaineen toteuttamiseen osoitetun tuntimäärän riittämättömyys. Kaikki tahot ovat myös sitä mieltä, että opetussuunnitelmauudistuksessa käsityön opetukseen tulisi kehittää uudenlaista lähestymistapaa, jossa entistä paremmin korostuisivat käsityömuotoiluun liittyvät taidolliset, ilmaisulliset ja tuotesuunnittelulliset puolet, sekä entistä voimakkaammin saada tietotekniikan mukaantulo suunnittelun tueksi. Oppiaineen nimen tulisi kuvata entistä selkeämmin sisältöjä. Käsityön opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin kohdistuu monenlaisia ja ristiriitaisiakin odotuksia. Luokanopettajat joutuvat opettamaan vähäisillä käsityötiedoilla ja -osaamisella 1-4 luokkia. Aineenopettajat kantavat suurta huolta oppiaineen sisältöihin liittyvien taitojen saavuttamisesta. Työelämän ja ammatillisen koulutuksen edustajilla on pelkoja siitä, että myöhemmin hankittavan ammattitaidon, jatko-opintojen ja uravalintojen kannalta osaaminen jää puutteelliseksi. Yhteinen näkemys on, että taidon oppiminen vaatii toistoa ja siihen käytettävissä olevaa aikaa. Nykyistä yhteisen käsityön käytäntöä pidetään tavoitteiltaan liian laajana suhteessa annettuun tuntimäärään.
Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija
Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ 13.3.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Taustaa Perusopetuslain 1998/628 11 mukaan peruskoulussa opetetaan kaikille yhteisenä aineena käsityötä
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotKUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?
KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus
Lisätiedot12. Valinnaisuus perusopetuksessa
12. Valinnaisuus perusopetuksessa Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatkoopintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden
LisätiedotKUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä
KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa
LisätiedotYläkoulun valinnaiset opinnot
Yläkoulun valinnaiset opinnot Valinnaisaineiden opiskelu Valinnaisaineita opiskellaan 8. ja 9. luokalla. Tietoa valinnaisaineiden sisällöistä, opiskelutavoista ja -tavoitteista saat valinnaisaineiden opettajilta.
LisätiedotOpetushallituksen linjauksen mukaisesti koulutuksen järjestäjä päättää, miten taide- ja taitoaineisiin sidotut valinnaistunnit käytetään.
Koulutuksen järjestäjälle Käsityö-oppiaineen asema on vaikea uudessa tuntijaossa Allekirjoittaneet pedagogiset aineyhdistykset ovat huolissaan käsityöoppiaineen tulevaisuudesta, käsityön oppimistuloksista
LisätiedotLausuntoja tuntijaosta
Turun Lasten Parlamentti 11.11.2014 Pitäisikö kaikissa koulussa opettaa eri oppiaineita yhtä paljon? Kyllä. Mille luokille lisätunti liikunnassa pitäisi lukujärjestyksessä sijoittaa? 5 6 luokille. Kenen
LisätiedotLUKUVUOSI LIIKUNTA (4.-6.-luokat) MUSIIKKI (4.-6.-luokat)
Haminan koulu 4.-6.-luokkien VALINNAISAINEOPAS lv. 2017-2018 LUKUVUOSI 2017-2018 Uudessa opetussuunnitelmassa 1.8.2016 alkaen valinnaisaineita opetetaan neljännellä vuosiluokalla yksi 45 min. viikkotunti.
LisätiedotRauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman
2016 Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman Muutokset luku 1 2019 perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä 16.6.2016
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely
KOTITALOUS Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely 18.11.2009 Marjaana Manninen KOTITALOUS KOTITALOUDEN YDINOSAAMINEN 2020
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016
Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan
LisätiedotTERVETULOA VANHEMPAINILTAAN
TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN Illan ohjelma: Valinnaisuus Pikkolassa Luokanvalvojan tapaaminen Luokanvalvojat: 7A Antti Korpinen 7B Leena Mäyry-Ylinen 7C Milla Ojala 7D Mari Johansson 7E Tommi Roininen 7F
LisätiedotKempeleen perusopetuksen opetussuunnitelma
Kempeleen perusopetuksen opetussuunnitelma Luku 16.21 Valinnaisaineet Valinnaisaineiden vuosiluokkakohtaiset tavoitteet, sisällöt, työtavat ja oppimisympäristö sekä arviointi Valmistelijat: Pasi Jolanki,
LisätiedotErityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet
LisätiedotLAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA
1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto
LisätiedotKempeleen perusopetuksen opetussuunnitelma
Kempeleen perusopetuksen opetussuunnitelma Luku 16.21 Valinnaisaineet Valinnaisaineiden vuosiluokkakohtaiset tavoitteet, sisällöt, työtavat ja oppimisympäristö sekä arviointi Valmistelijat: Pasi Jolanki,
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?
Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Joensuun seudun opetussuunnitelma Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan: mitkä arvot ohjaavat oppimista
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka
Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja
LisätiedotPÄÄTTÖARVIOINTI SEINÄJOEN YLÄKOULUISSA
PÄÄTTÖARVIOINTI SEINÄJOEN YLÄKOULUISSA Yhteisiä nostoja opetussuunnitelman 2014 perusteista, opetussuunnitelmasta 2016 sekä Opetushallituksen laatimista arvioinnin linjauksista opetussuunnitelmaan 2004.
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...
i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO
LisätiedotVIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,
LisätiedotKasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila
Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila Suomen koulutusjärjestelmä Yliopistot Ammattikorkeakoulu t ikä 14 16 ikä 7 13 6 Perusopetuksen (7 16 vuotiaat) opetussuunnitelmaa uudistetaan. Taito ja taideaineille
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotKehollista oppimista, tanssia koulupäiviin
Kaisa Hahl / Kruununhaan yläaste, Helsinki Katri Nirhamo/ Pääskyvuoren alakoulu, Turku 18.3. 2010 Kannanotto tuntijako-työryhmälle Kehollista oppimista, tanssia koulupäiviin TANSSITAIDE VALTAKUNNALLISEN
LisätiedotTAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni
TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:
LisätiedotOULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv
OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta
LisätiedotFormatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?
Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016
Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen
LisätiedotA1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet
A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen
LisätiedotTervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN
Tervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN Illan ohjelma Ekonomian valinnaisaineryhmän kahvila Tervetulosanat Opinto-ohjaajien esitys VALINNAISAINEIDEN ESITTELY KOULUN LUOKKATILOISSA PERUSKOULUN OPPIAINEET
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotKirkonkylän yhtenäiskoulu. 7lk. Info
Kirkonkylän yhtenäiskoulu 7lk. Info Ohjelma Klo 12.45 Klo 13.10 Info (Yleistä, Valinnaisaineet) Luokkiin (Luokanohjaajat) 19.10.2018 Alatunniste tähän 4 Yleistä 19.10.2018 Alatunniste tähän 5 YHTENÄISEN
LisätiedotKalliomaan koulu. Taito- ja taideaineet ja valinnaiset aineet
Kalliomaan koulu Taito- ja taideaineet ja valinnaiset aineet 2018-2019 Sisällys 1. Valinnaisten opintojen tehtävä... 3 2. Seitsemännen luokan jälkeen valittava taito- ja taideaine ja sen arviointi... 3
LisätiedotLuku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
LisätiedotKannanotto tekstiilikäsityön puolesta
1 Kannanotto tekstiilikäsityön puolesta Uusi tuntijako aiheuttaa suurta huolta käsityönopettajille. Huoli kohdistuu sekä oppiaineen että opettajien työllisyyden tulevaisuuteen. Alakoulun käsityö Käsityön
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI 1/2018 VUONIITYN PERUSKOULU JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/5 Kokousaika klo :15
JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/5 Kokousaika 3.4.2018 klo 17.40-19:15 Kokouspaikka Vuoniityn peruskoulu, Koukkusaarentie 9 Läsnä Das Bhowmik Elina, puheenjohtaja Taruvuori Teemu Luiskari Petri Tiikasalo Päivi
Lisätiedot1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa käytetyt nimitykset
YHTEENVETO 1 (22) 11.11.2009 32/041/2008 PERUSOPETUKSEN TAIDE JA TAITOAINEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA lv 2007 2008 1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa
LisätiedotMankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ
Mankolan koulu Pitkät valinnaisaineet 2015 2017 https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Hyvät oppilaat ja seitsemäsluokkalaisten huoltajat Opetussuunnitelman ja tuntijaon
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat
LisätiedotLintulammen koulun valinnaiset aineet
Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden
LisätiedotJoensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset
Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan
LisätiedotMuotoiluopetus perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopisto OKL
Muotoiluopetus perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopisto OKL Mikä oppiaine tarjoaa? ongelmanratkaisua ja toiminnallisia taitoja kehittävää toimintaa,
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta
LisätiedotAnnettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja
Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.
LisätiedotKIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7/2015. Sivistyslautakunta 10.12.2015 1
ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7/2015 Sivistyslautakunta 10.12.2015 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Torstai 10.12.2015 klo 18.00 Kunnanhallituksen kokoushuone Inkinen Anneli Koivukoski
LisätiedotArviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
LisätiedotKÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,
LisätiedotAarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset LIITE 1
Aarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset 1.8.2018- LIITE 1 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 9.4.18 ylimääräisessä kokouksessaan, että varhennettu kieli aloitetaan kaikissa Espoon kouluissa
LisätiedotValinnaisaineet Järvenperän koulussa. Info huoltajille
Valinnaisaineet Järvenperän koulussa Info huoltajille 17.1.2018 Tervetuloa Ohjelma 17.45- Mahdollisuus kahvitteluun 18.00-18.30 Luokat 7ABC: Info valintojen tekemisestä, auditoriossa Luokat 7DEF: Tutustumista
LisätiedotAinejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa
Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla
LisätiedotToisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta
Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotLimingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012
1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotMetsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa
Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2018-2019 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 26.3.-7.4.2019 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotVuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus
Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Opetuksen järjestämisen mahdollisuudet opetussuunnitelman perusteiden mukaan Vuosiluokkaopetus Osittainen
LisätiedotOpas valinnaisuuteen. Saarnilaakson koulu
Saarnilaakson koulu Opas valinnaisuuteen Sisällysluettelo 1. Valinnaisuus perusopetuksessa... 2 2. Valinnaiset aineet... 3 3. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit... 3 4. Arviointi... 4 Valinnaiset
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu
Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotTaiteen paikka. koulusta ulos vai sisään
Taiteen paikka koulusta ulos vai sisään Seminaarin tietoisku 19.5.2005 Leena Hyvönen Kirsti Hämäläinen Sirkka Laitinen Kuinka musiikin ja kuvataiteen tuntimäärät ovat muuttuneet peruskoulussa? Sirkka Laitinen
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa
Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
LisätiedotNäkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo
LisätiedotPerusopetuksen tuntijako
Opetus- ja kasvatuslautakunta 117 26.11.2015 Perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 998/12.00.01/2015 OPEKAS 117 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254, koulutoimenjohtaja Per-Olof Nyström
LisätiedotLiikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari
Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto
LisätiedotPohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014
Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
LisätiedotLukion tuntijakokokeilu. Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö
Lukion tuntijakokokeilu Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.11.2016 Uskalla kokeilla lukion uusi kehittämisohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt yhteistyössä Opetushallituksen
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotMUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen 18.11.2009
MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena Eija Kauppinen 18.11.2009 Musiikkia koskevia uskomuksia Musiikki on musiikillisesti lahjakkaita varten. Musiikkia voivat oppia vain musiikillisesti lahjakkaat. Musiikin
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotNäiden valinnaisten tuntien lisäksi oppilas valitsee lisäksi varsinaisia valinnaisia aineita, joiden määrä ja vaihtoehdot kuvataan tässä osuudessa.
VALINNAISUUS NÖYKKIÖN KOULUSSA Valinnaisuus peruskoulun vuosiluokilla 7. 9 jakautuu kahteen osaan: taide- ja taitoaineiden valinnaisiin tunteihin sekä varsinaisiin valinnaisiin aineisiin. Taide- ja taitoaineiden
LisätiedotLukion opetussuunnitelman perusteet 2015
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille
Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla
LisätiedotToisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta
Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan
LisätiedotVALINNAISKURSSIT 4.LUOKKA
VALINNAISKURSSIT 4.LUOKKA Kursseja on tarjolla yhteensä seitsemän. Design -kursseja kolme. Äly ja väläys -kursseja kaksi. Ilmaisu -kursseja kaksi. Jokainen oppilas valitsee lukuvuodelle kaksi kurssia,
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotLoviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS
Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotTIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014
TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
Lisätiedot57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen
Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2016 1 (5) Kasvatus- ja opetuslautakunta, 46, 26.05.2016 Kasvatus- ja opetuslautakunta, 57, 16.06.2016 57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi
LisätiedotOPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen
OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat
LisätiedotArviointi/AVI/JNS Jaakko Väisänen
Arviointi/AVI/JNS 11022019 Jaakko Väisänen Kriteeripohjainen arviointi Jaakko Väisänen Oppilaaseen ei enää kaadeta muistitietoa, vuosilukuja tai virrenvärssyjä... Peruskoulussa opiskellaan tietojen etsimistä,
LisätiedotAlakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018
Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Valintatarjotin Wilmaan Huoltajat tekevät lastensa kanssa valinnan Wilmaan avattavaan tarjottimeen. A2-tarjotin on avoinna 29.1.-9.2.2018.
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotTutustumisilta 6.luokkalaisten huoltajille ja nuorille
Tutustumisilta 6.luokkalaisten huoltajille ja nuorille Tervetuloa Hatanpään kouluun (rehtori) miksi lähikoulu? koulun käytänteet koulun tuki oppilaalle Liikuntapainotus sisältö ja hakumenettely (Mikko
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotA2-kielen valinnoista ja opetuksesta
A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan
LisätiedotLUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ
LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Oppilaiden
LisätiedotJoensuun steinerkoulun valinnaisaineopas lukuvuodelle
Joensuun steinerkoulun valinnaisaineopas lukuvuodelle 2017-2018 VALINNAISAINEIDEN VALINTA Valinnaisaineet ovat pakollinen osa oppilaiden oppimäärää. Opetussuunnitelmamme tarjoaa erilaisia valinnanmahdollisuuksia
Lisätiedot