Kauhajoen seudun verkostopilotti. Asuntotuotannon ja asumispalvelujen alueellinen yhteistyö. Esiselvitys. Sulo Kantojärvi Rejlers oy

Transkriptio

1 Kauhajoen seudun verkostopilotti alueellinen yhteistyö Esiselvitys Sulo Kantojärvi Rejlers oy Kauhajoki 2004

2 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 1 Sisällysluettelo sivu 1. Johdanto 2 2. Tutkimusaineiston käsittely 4 3. Käsitteiden täsmennys ja rajaus 5 4. Asumiseen liittyvät volyymitiedot Kuntien asukas- ja asuntomäärät Asuntojen tyyppijakautuma Kuntien asuntotuotantomäärät 7 5. Alueelliset toimijat 8 6. Esiselvityksessä esille tulleita seikkoja Rakennustonttien saatavuus Asumisen alueellinen suuntautuminen Asuntotyyppien suuntautuminen Kiinteistöyhtiöiden rooli Rahoittajien rooli Kiinteistönvälitys ja myyntitoiminta Palveluasunnot Yhteistyö eri osapuolten välillä Esille nousseita kehittämisnäkökulmia 18 Liite 1: Alueelliset toimijaorganisaatiot Liite 2: Kyselylomake kuntien maankäytön suunnittelijoille Liite 3: Kyselylomake kiinteistönvälittäjille Liite 4: Kyselylomake kiinteistöyhtiöille Liite 5: Kyselylomake rakennusliikkeille Liite 6: Kyselylomake rahoituslaitoksille

3 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 2 1. Johdanto Kauhajoen seudun Verkostopilotin tavoitteisiin kuuluu hyvinvoinnin kehittäminen seudulla. Hyvinvointi-, asuminen ja kulttuuri ovat läheisesti toisiinsa liittyviä asioita, jotka merkitsevät alueen elinvoimalle ja kehittymiselle paljon. Verkostopilotissa on tiedostettu näkökulma, jonka mukaan Suupohjaa ei voi kehittää pelkästään yritystoimintaa kehittämällä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista ajattelua, jossa on mukana inhimillisen elämän koko kirjo. Tulevaisuudessa hyvinvointipalvelut nähdään laajasti käsitettynä eräänä seudun vetovoiman keskeisimpänä tekijänä. Kauhajoen seudun Verkostopilotin kehittämisohjelman ja organisaation mukaisesti asumispalvelujen kehittäminen kuuluu Hyvinvoiva Suupohja osioon. Hyvinvoinnin teemaryhmä on ideoinut asumispalvelujen kehittämistä useaan otteeseen v aikana. Samaan aikaan tarpeet asumispalvelujen kehittämiselle ovat nousseet yhä vahvemmin esille ohjelman muissa teemaryhmissä. Asumispalvelujen kehittämistyön edistämiseksi ja alueellisen asumispalvelujen yhteistyön kehittämiseksi on Verkostopilotti päättänyt teettää esiselvitystyön. Esiselvityksessä kartoitettiin Suupohjan alueen asuntotuotannon kehittämiseen liittyvät toimijat, joita ovat: - kuntien eri toimijatahot - alueella toimivat rakennusliikkeet - alueella toimivat kiinteistövälittäjät - alueella toimivat pankit ja vakuutuslaitokset - alueen kiinteistöyhtiöt, joiden toimintaan kuuluu asuntojen vuokraus Esiselvityksessä selvitettiin eri toimijatahojen tahtotila, tulevaisuuden visiot ja mahdollisuudet sekä mahdollinen rooli asuntotuotannon seudullisessa kehittämisessä.

4 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 3 Toimijoiden osalta selvitystyö tehtiin osin tapaamishaastattelujen osin puhelinhaastattelujen avulla. Haastatteluissa käytettiin hyväksi haastateltaville etukäteen toimitettua kysymyksenasettelua. Kysymyksenasettelua kohdennettiin tarkoituksenmukaisella tavalla eri osapuolten osalta. Esiselvitys on koottu tähän raporttiin, jossa esitetään yhteenvedot nykytilanteesta asumisen olosuhteiden liittyvien tekijöiden osalta sekä yhteenvedot eri yhteyksissä esille tulleista näkemyksistä. Esiselvitystyön on verkostopilotin ohjausryhmän toimeksiannosta laatinut Rejlers oy:lle. Esiselvityksen vastuullisena tekijänä on toiminut Rejlers oy:ssä insinööri Sulo Kantojärvi.

5 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 4 2. Tutkimusaineiston käsittely Selvitystyössä mukana olleiden toimijoiden määrä kullakin sektorilla on niin vähäinen, että saadut palautteet on tässä esiselvitystyössä jouduttu muuntamaan yleiseen muotoon, jottei vastaajien identifiointi tai liikesalaisuutta lähentelevien toimintasuunnitelmien paljastuminen olisi mahdollista. Siltä osin kuin tieto on julkista tai muutoin ollut julkisuudessa esillä, on nimiä tai muita yksilöityjä tietoja esitetty tekstissä. Projektin jatkotyöskentelyä varten ovat yksilöidymmätkin tiedot verkostopilotin käytettävissä.

6 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 5 3. Käsitteiden täsmennys ja rajaus Alueellinen rajaus Tämä esiselvitystyö on alueellisesti tehty verkostopilotin toiminta-alueelta, joka käsittää Isojoen, Jurvan, Karijoen ja Teuvan kuntien sekä Kauhajoen kaupungin alueet. Asumispalvelujen käsite Tässä esiselvityksessä käytetään asumispalvelujen käsitettä kuvaamaan erilaisia varsinaiseen asumiseen, asuntojen rakentamiseen, asuntojen ylläpitämiseen ja asuinympäristön muotoutumiseen liittyvien toimintojen kokonaisuutta. Asumispalvelujen käsitteeseen laajasti ymmärrettynä sisältyy myös kaikki sellaiset palvelut, jotka ylipäätänsä tukevat mahdollisuutta asua tietyssä paikassa. Tällaisina palveluina voidaan ymmärtää kaikki esim. harrastustoimintaan liittyvät palvelut. Tässä esiselvityksessä kuitenkin nämä kaupalliset ja yhteiskunnalliset oheispalvelut on jätetty selvityksen ulkopuolelle ja niiden on katsottu kuuluvat alueen imagotekijöiden yhteyteen. Asumispalvelujen käsite tässä yhteydessä on siten toinen kuin mitä käsitteellä ymmärretään sosiaalitoimen tuetun palveluasumisen yhteydessä. Toimijat Tässä esiselvityksessä on toimijoina käsitelty eri organisaatioita, jotka tavalla tai toisella ovat suunnittelemassa, rakentamassa, välittämässä varsinaiseen asumiseen liittyviä asioita tai muutoin mukana asumiseen liittyvissä toiminnoissa.

7 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 6 4. Asumiseen liittyvät volyymitiedot 4.1. Kuntien asukas- ja asuntomäärät Tutkimusalueen asukasmäärät eri kunnissa ovat seuraavat: väestö Isojoki Jurva Karijoki Kauhajoki Teuva Yhteensä Väestömäärä on pienesti laskenut pitkän aikajakson. Muutos v on n. -0,7 % (n. 220 henkeä koko alueella). Muutos on suhteellisesti suurin pienissä kunnissa ja vastaavasti pienin Kauhajoella. Kuntien omien väestöennusteiden perusteella väestömäärän toivotaan kehittyvän suotuisasti tai edes pysyvän nykyisellään. Viime vuosien väestökehityksen valossa nähtynä tämä tavoite ei ole toteutumassa ilman erityistoimia Asuntojen tyyppijakautuma Isojoki Jurva Karijoki Kauhajoki Teuva Pientaloasunnot Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot Muut Asunnot yhteensä Vaikka kokonaisuutena alueen väestökehitys on negatiivinen, asuntojen määrä kasvaa jatkuvasti. Tähän vaikuttavat monet tekijät, joista keskeisimmät tekijät ovat ruokakuntien koon jatkuva pienentyminen, kuntien sisäinen muuttoliike

8 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 7 keskustaajamiin sekä heikkokuntoisten asuntojen poistuminen asuntokäytöstä elinolosuhteiden muutoksen, muuttoliikkeen ja asumistasovaatimusten kasvun johdosta Kuntien asuntotuotantomäärät Tutkimusalueen keskimääräiset asuntotuotantomäärät v ovat kunnittain seuraavat: asuntotuotanto 2003 Isojoki 6 Jurva 15 Karijoki 8 Kauhajoki 59 Teuva 13 Yhteensä 101 Esitetyt asuntotuotantomäärät ovat keskiarvoja valmistuneiden asuntojen, rakennuslupien ja aloitettujen hankkeiden kesken, koska siten saadaan parhaiten keskimääräisyyttä kuvaavat lukuarvot kunnittain.

9 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 8 5. Alueelliset toimijat Alueellisten merkittävien toimijoiden yhteenveto on esitetty liitteessä. Yhteenvedossa oleva luettelo on kooste sekä haastattelussa mukana olleista että muutoin esille tulleista toimijatahoista. Luetteloa on täydennetty haastatteluissa esille tulleilla tiedoilla ja siten se on täydellisempi kuin alkuperäiseen kyselyyn osallistuneet. Selvityksen mukaan kaikilla liitteessä mainituilla toimijoilla ei kuitenkaan nykytilanteessa ole keskeistä roolia asumispalvelujen kehittämisessä. Ylivoimaisesti keskeisimpiä toimijoita asuntotuotannon ja asumispalvelujen alueellisessa kehittämisessä ja järjestämisessä ovat kuntien omat organisaatiot eri toimialojensa puitteissa. Kuntien kädessä on yksinoikeudella asemakaavoitus ja volyymiltään suurimmat asuntotonttien tonttikauppa. Lisäksi kuntien hallinnassa on joko suoraan tai suorassa ohjausvallassa olevien kiinteistöyhtiöiden kautta keskeisin osa vuokra-asunnoista. Pankeilla ei ole merkittävää tonttimaan kauppaa tai muuta asuntotuotannon suoraa toimintaa lukuun ottamatta Suupohjan osuuspankin Kauhajoen toimipisteen asuntotonttien myyntitoimintaa. Pankkien rooli asuntorakentamisessa on ensisijassa rahoittajan rooli asiakkaiden itsensä tekemien ratkaisujen seurauksena. Nykyisessä rahoitustilanteessa rakentajilla on todelliset mahdollisuudet ratkaista rahoituslaitos muilla perusteilla, kuin pitkällä asiakassuhteella. Tämä vähentää ja pääosin poistaa rahoittajien mahdollisuudet voimakkaaseen ohjaukseen lainoituksen avulla. Alueella aikaisemmin perustajaurakointia (grynderit) harjoittaneet rakennusliikkeet ovat useimmat pikkuhiljaa luopumassa grynderirakentamisesta. Joitain uusia pieniä toimijoita on tullut markkinoille. Monien urakoitsijoiden vuosituotanto on kuitenkin vain muutamia asuntoja vuodessa.

10 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 9 Kiinteistönvälittäjien rooli keskittyy asuntojen vaihtoon liittyvään markkinointiin ja kaupan tekoon. Kiinteistönvälittäjillä ei ole itse asuntojen tuotantoon liittyviä toimintoja. Joissain tapauksissa kiinteistönvälittäjät toimivat gryndereiden uustuotannon myyjinä sekä vähäisessä määrin yksityisten vuokra-asuntojen välittäjinä.

11 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu Esiselvityksessä esille tulleita seikkoja 6.1. Rakennustonttien saatavuus Kunnilla on ollut toistaiseksi saatavissa raakamaata asuntoalueiden kaavoitusta varten. Raakamaan hinta ja sitä kautta kuntien tonttihinnoittelu on kaikissa kunnissa kohtuullista eikä muodostu rakentamisen esteeksi. Tonttikustannus ja liittymismaksut muodostavat asuntorakentamisessa vain 3 4 % kokonaiskustannuksista laskettuna kuntien kaavatonttien hinnoilla. Kaavoitustekijöistä johtuen kaavaalueilla on jossain määrin yksityisiä rakentamattomia tontteja. Näiden rakentuminen tapahtuu kuitenkin verkkaiseen tahtiin. Yksityisten tonttihinnat ovat korkeammat ja nostavat enimmillään em. kustannusosuuden kaksinkertaiseksi. Osittain tähän vaikuttaa se, että yksityiset myyvät tontteja kaava-alueiden ulkopuolelta, jossa tontin pinta-alavaatimus nostaa absoluuttista tonttikustannusta. Raakamaan saatavuudesta ja kaavoitusvalmiudesta johtuen kunnilla on kohtuullisesti jatkuvasti vapaita asuntotontteja erilaisia asuntoja varten. Tonttien hinnoista tai saatavuudesta ei asuntorakentaminen olo kiinni Asumisen alueellinen suuntautuminen Kaikilla kunnilla on asemakaavoitettuja sekä omakoti- että rivitalotontteja saatavissa lähes rajoituksetta. Kaava-alueen tonteille on myös kunnallistekniikka aina saatavissa. Saatavuuden näkökulmasta ei tonttipuute estä asuntojen rakentamista. Keskeisten paikkojen tai muuten edullisten rakentamispaikkojen kysyntä on havaittu olevan tarjontaa runsaampaa, mutta sillä ei ole oleellista merkitystä kokonaisuuden kannalta.

12 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 11 Eri asunnonhankkijoilla on toisistaan poikkeavia jäljempänä mainittuja pyrkimyksiä asunnon sijainnin ja tyypin perusteella. Enenevässä määrin nuoret haluavat rakentaa jo asunnon hankinnan ensi vaiheessa väljästi ja silloin paine suuntautuu kaava-alueen tonttien ulkopuolelle siitäkin huolimatta, että hajaasutusalueella rakentamista rajoittavat monet tekijät (tonttikoon vähimmäisvaatimus, jätevesien käsittelyn vaatimukset, tiestöolosuhteet, etäisyys työpaikkaan ja palveluihin jne ). Toisaalta iäkkäämmät asunnon hankkijat pyrkivät hankkimaan asuntonsa taajamasta läheltä palveluja ja yleensä rivitalosta, jolloin kiinteistönhoitotehtävät huolehtii kiinteistöyhtiö. Missään yhteydessä ei tullut esille seikkoja, joiden mukaan rakentajat olisivat valitsemassa tonttia erilaisten kuntien tarjoamien etuisuuksien perusteella. Toisaalta tähän vaikuttaa se, että rakennuskustannusten näkökulmasta tonttikustannus on kaiken kaikkiaan marginaalinen kuluerä. Joskaan näitä tonttikustannusten alennustarjouksia ei ole myöskään alueen kunnissa käytetty. Tämän selvityksen puitteissa ei ole ollut mahdollisuutta selvittää vuokraasuntojen saatavuuden vaikutusta asukkaiden sijoittumiseen paikkakunnalle. Toisaalta hyvä vuokra-asuntojen saatavuus on edesauttanut henkilöiden mahdollisuutta valita asuinpaikka pelkästään muutoin sopivan työpaikan perusteella. Asuinpaikan valintaan sekä kunnan sisällä että laajemmaltikin on työmatkakustannusten verotuskäytäntö tuonut joustavuutta sillä tavoin, että ihmiset kulkevat pidempiä työmatkoja vaikka siitä aiheutuukin ylimääräisiä kustannuksia ja ajankäyttöä. Lisäksi liikkuvuudeltaan ei niin kiinteästi sijoittuneiden henkilöiden osalta näyttää asunnon myyntimahdollisuuksilla olevan suuri merkitys. Tämä näkyy alueella mm. siinä, että perhe sijoittuukin Seinäjoen läheisyyteen ja mieluummin kuljetaan työmatka. Vapaa-ajan ym. asumista tukevien palvelujen kehittämisen näkökulmasta asukkaiden tarvitsemilla palveluksilla, niiden saatavuudella, palvelutapahtuman si-

13 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 12 sällöllä ja laadulla on merkitystä, kun ihmiset valitsevat asuinpaikkaansa muiden asumiseen vaikuttavien seikkojen ollessa tasavertaisia. Toisaalta seutukunta pystyy tarjoamaan hyvät ja laadulliset palvelut täysin kilpailukykyisesti isompienkin keskusten kanssa, kun saatavuus mitataan käytettävällä ajalla, ei matkalla Asuntotyyppien suuntautuminen Asuntojen koko kasvaa kaiken aikaa. Siihen on vaikuttamassa monet tekijät. Keskeisimmät tekijät ovat: - nuoret rakentavat jo ensi vaiheessa asunnon pitkän ajan asumisen tavoitteiden mukaisesti - rahoituskustannusten alhaisuus houkuttaa ja mahdollistaa entistä väljemmän ja siten laadukkaamman mitoituksen - sisäinen muuttoliike kohdistuu ensi sijassa olemassa oleviin asuntoihin - asuntokäytöstä poistuva kiinteistökanta on asuntokooltaan vaatimatonta verrattuna uustuotantoon. Työpaikkojen ja perheolosuhteiden muuttumisen johdosta asunnon vaihtoja on melko runsaasti. Uudehkojen asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan. Varsinkin uudehkoista (1990-luvun alkupuolella rakennetut) omakoti- ja rivitaloasunnoista on kysyntää huomattavasti yli tarjonnan. Suurin syy ongelmaan on se, että 1990-luvun alkupuolella rakennettiin asuntoja huomattavasti alle normaalitason. Eri lähteiden mukaan näyttää siltä, että omistusasunnon hankintaan päätyneet varsinkin nuoret haluavat entistä suurempia ja laadukkaampia asuntoja. He pyrkivät toteuttamaan pitkän ajan asumistarpeensa ensi asunnon yhteydessä eikä siten kuin aikaisemmin, jolloin asuntoa suurennettiin vaihtamalla perhekoon kas-

14 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 13 vaessa. Ensiasunnon hankkijalle annettavat yhteiskunnalliset tuet saattavat ohjata käyttäytymistä tähän suuntaan. Erilaiset vanhuksien palveluasuntojen tarpeet ja pyrkimys hoidollisesti tuettuun asumiseen on jatkuvasti lisääntynyt. Kunnissa on toteutettu sekä kunnallisina että yksityisinä ratkaisuina erilaisia pienkoteja ja palveluasuntoja eri tavoin tuettua asumista tarvitseville väestöryhmille. Lisäksi kunnissa on vireillä useita palveluasuntoratkaisuja lähinnä vanhuksille, jotka eivät tarvitse laitoshoitoa mutta jotka eivät pysty enää asumaan yksin. Ratkaisut ovat kustannustehokkuuden näkökulmasta johtuen yleensä suhteellisestikin melko mittavia hankkeita. Lähes joka paikassa tuli esille pienten vuokra-asuntojen puute. Merkittävä määrä vuokra-asuntoja on viimeisten vuosikymmenten aikana rakentunut valtion asuntolainojen turvin. Arava-asuntojen suunnittelulle on ollut tiukat ohjeet. Hankkeiden sisäinen keskipinta-alavaatimus on yhdessä yksiöiden rajoittamisen kanssa johtanut siihen, että aravavuokra-asunnoista puuttuu pienet asunnot. Kun samanaikaisesti on yksityisiä vuokra-asuntoja niukasti, on ongelma valmis. Yksityisten vuokra-asuntojen rakentumista hidasti pitkään vuokrasääntelystä aiheutunut sitoutuneen pääoman tuottoaste. Joissain yhteyksissä tuli esille, että pikku hiljaa yksityisetkin sijoittajat ovat kiinnostuneita vuokra-asuntojen rahoittamisesta. Alueella ei ole osaomistukseen pohjautuvaa asuntotuotantoa lainkaan. Osaomistuksen yleistymistä on hidastanut omistajuuteen liittyvät vaihdannan rajoitukset. Joissain yhteyksissä on pohdittu mahdollisuutta toteuttaa kustannusrakenteeltaan osaomistustasoisia asuntoja tavalla, jossa ei ole viralliseen osaomistukseen liittyviä myyntirajoituksia.

15 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu Kiinteistöyhtiöiden rooli Kunnat ovat rakentaneet valtaosan hallitsemistaan vuokra-asunnoista (varsinkin aravarahoitteiset) kiinteistöyhtiöiden muotoon. Arava-asuntojen kokoon liittyviä ongelmia on käsitelty edellä kohdassa 6.3. Valtion tuella tapahtuvaa vuokraasuntojen uudisrakentamista ei tällä hetkellä tapahdu juuri lainkaan vaan kaikki toimenpiteet keskittyvät olemassa olevan asuntokannan korjaamiseen ja mukauttamiseen ajan vaatimuksiin. Toisaalta vuokra-asuntojen kysyntä vastaa hyvin tarjontaa (käyttöaste 85 95%), joten lisärakentamiselle ei ole oleellisia paineita. Alueella on vain muutamia yksityisiä kiinteistöyhtiöitä, joilla on hallinnassaan merkittävästi vuokra-asuntoja. Yksityisissä lähinnä vapaan rahan kiinteistöyhtiöissä on voitu aravatuotantoa vapaammin määritellä asuntokoko keskeisten kysyntätekijöiden perusteella. Näistä yhtiöistä löytyy myös pieniä vuokraasuntoja Rahoittajien rooli Alueen pankeilla ei ole merkittävässä määrin tontteja tai maa-alueita rakentamista varten lukuun ottamatta Suuophjan osuuspankia, jolla on Kauhajoella n. 10 asuntotonttia vapaana. Pankeilla ei ole aktiivista roolia asumisen kehittämisessä. Pankkien rooli on ensisijassa rakentajien rahoituksen järjestäjänä. Nykyisessä rahoitustilanteessa rakentajat pystyvät kilpailuttamaan rahoittajat ja ratkaisevat rahalaitoksen tarjousten perusteella. Pysyvällä pitkäaikaisella asiakassuhteella ei ole enää merkitystä siten kuin ennen vanhaan.

16 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu Kiinteistönvälitys ja myyntitoiminta Kiinteistövälittäjien rooli asumisen toiminnoissa on lähinnä toimia omistusasuntojen vaihdon asiantuntija ja teknisenä kaupan järjestäjänä. Kiinteistövälitykset ottavat myyntiin asunnot sen mukaan kuin luopujat antavat toimeksiantoja. Ostajat ratkaisevat välittäjäkontaktin lähinnä tarjolla olevien asuntojen perusteella ei itse välittäjän perusteella. Myyntitoiminnan ohella kiinteistövälittäjät harjoittavat vähäisessä määrin yksityisten asuntojen vuokrauksen välitystä. Oleellista merkitystä tällä välitystoiminnalla ei ole markkinoilla. Talotehtaiden myyntiedustajilla on mahdollisuus toimia merkittävässä määrin tulevien rakentajien ohjaajina siinä vaiheessa kun rakentajat valmistelevat valmistaloon pohjautuvaa asuntohankintaansa. Tulevaisuudessa saattaisi olla perusteltua tutkia ja kehittää erilaisia keinoja omistusasuntojen vaihtamisen ja myynnin helpottamiseksi. Pelkästään kiinteistövälitystoiminnan avulla ei asia kehittyne riittävästi Palveluasunnot Vanhusväestön jatkuvasti kasvaessa ja varallisuustason parantuessa on pikkuhiljaa kuntiin kehittynyt yksityisiä hoitokoteja, joissa on keskimäärin 6 sellaista vanhusta, jotka eivät jostain syystä pysty asumaan yksin mutta jotka eivät kuitenkaan tarvitse laitoshoitoa. Kauhajoen vanhaintuki ry:llä on sekä laitosasuntoja että erillisiä asuntoja kylissä. Laitospaikoilla on ensisijassa vanhuksia, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista valvontaa. Muutaman asunnon kyläyksiköissä asuvat henkilöt asuvat yksin ja saavat osan palveluista kuntien kotipalveluorganisaation kautta.

17 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 16 Uudempana palveluasumisen muotona on kehittymässä asumisyksiköitä, joissa asuu ensisijassa vanhuksia. Näissä yksiköissä on valvonta jatkuvaa, mutta muutoin laitosmainen palvelutaso suppeampaa kuin laitoksissa. Tavanomaisten vuokra-asuntojen kysynnän hiipuessa on viime aikoina toteutettu ja osin valmisteltu hankkeita, joissa olemassa olevien vuokra-asuntojen (rivitaloasuntojen) yhteyteen rakennetaan lisäosa, johon keskittyy yhteiset toiminnot ja asuinhuoneet kunnostetaan olemassa olevista asunnoista yhdistelemällä niitä laajemmaksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi Kauhajoella suunniteltuun uuteen yksikköön on varauduttu sijoittamaan n. 40 asukasta. Terveyspalvelut Mendis oy:llä on Teuvalla asumisyksikkö ja keväällä 2004 aloittaa Kauhajoella vastaava yksikkö. Näissä asuu tyypillisesti asukasta samassa yksikössä. Yksikössä on hoitaja paikalla 24 h vuorokaudessa. Osa palveluista pohjautuu asukkaiden itsensä omatoimisuuteen. Asukkaat näissä yksiköissä ovat hoitojaksolla laitoshoidon jälkeen niin, että tavoitteena on saada näiden ihmisten elinolosuhteet sellaisiksi, että he voivat palata normaaliin asumiseen. Näissä palveluyksiköissä asuvilla henkilöillä on normaalisti oma asunto olemassa tavalla toisella muualla. Kuntien sosiaalitoimi kehittää ja toteuttaa toimialueeseensa kuuluvaa vaikeasti asutettavien palveluasumista normaalina toiminnallisena kehittämisasiana riippumatta muista asumisen kehittämistoimenpiteistä.

18 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu Yhteistyö eri osapuolten välillä Alueellista yhteistyötä eri organisaatioilla on ollut vähän varsinaisesti asumisen eri osatekijöihin vaikuttavien toimintojen ja laajemman kehittämisen yhteydessä. Pääosin kehittämistyö on jäänyt kuntien maankäytön suunnittelusta ja asumisen järjestämisestä vastaavien toimijoiden ja toimielinten tehtäväksi. Useimpien perustajaurakoitsijoidenkin toiminta on keskittynyt oman kunnan alueelle tilausurakointia lukuun ottamatta. Rakennusliikkeiden kuntarajat ylittävä rakennustoiminta suuntautuu seutukunnan ulkopuolelle. Tehokkaampi yksityisen maaomistuksen hyödyntäminen asuntorakentamiseen on käytännössä johtanut omistajan ja kunnan väliseen sopimukseen ikään kuin takavuosien aluerakentamissopimukset. Yleensä sopimuksesta on se hyöty, että alue rakentuu suhteellisen nopealla aikataululla. Laaja-alaista kehittämistahtoa eri osapuolten ja kuntarajojen yli esiintyi kovin vähäisessä määrin. Toimijaosapuolista keskeisimmät yhteistyöosapuolet alueella ovat kuntien maankäyttöä suunnittelevat henkilöt asuntoja merkittävässä määrin tuottavien tahojen kanssa. Halukkuutta kehittämistyöhön osallistumiseen on keskusteluissa tullut esille seuraavien tahojen osalta: - kuntien kaavoituksesta huolehtivat viranhaltijat - valmistalotuottajien alue-edustajat - Suupohjan osuuspankki - rakentajien osalta Jorma Mäki-Kala.

19 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu Esille nousseita kehittämisnäkökulmia - Ihmisten mieltymykset, asumisen tarpeet ja käytettävissä olevat kustannusresurssit vaihtelevat. Näidenkin seikkojen takia erilaisia asumisen mahdollisuuksia tulisi olla saatavilla. - Vanhusväestön osuus kasvaa. Palveluasuntojen kehittämistä on jatkettava sosiaalitoimen osana. - Asuntojen sijoittamisen vapautta rajoittaa kiristyvät ympäristötekniset vaatimukset (mm. jätevesien käsittelyvaatimuksen kiristyminen v. 2005). - Asumisen laatutasovaatimukset nuorten keskuudessa ovat kasvamassa. - Monipuolisten vapaa-ajan palvelujen ja muiden palvelujen saatavuutta korostettava sekä palvelutason laatukysymyksenä että ajallisena saavutettavuutena ei matkan pituutena. Yhteistyötä seutukunnan kuntien kesken olisi tarpeen kehittää asumis- ja työnteon olosuhteiden markkinoinnissa sijoitettavien panosten paremman tuloksellisuuden aikaansaamiseksi. - Kunnat voisivat profiloitua tulevaisuudessa erilaisiin asumisen olosuhteisiin ja asumispalveluihin nykyisen samankaltaisen kehittämisen sijaan.

20 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS Liite 1 alueellinen yhteistyö Alueelliset toimijaorganisaatiot Kuntaorganisaatiot Isojoen kunta, - maankäytön suunnittelu: kunnaninsinööri Valter Enqvist - sosiaalitoimi: perusturvajohtaja Erja Heikinniemi - kunnan vuokra-asunnot: kunnaninsinööri Valter Enqvist Jurvan kunta, - maankäytön suunnittelu: kunnaninsinööri Matti Hiipakka - sosiaalitoimi: vs. sosiaalijohtaja Marja-Leena Markus - kunnan vuokra-asunnot: Karijoen kunta, - asuntoasiat: kunnansihteeri Viljo Kurvinen - tekniset asiat: rkm Heikki Rinta-Hoiska - sosiaalitoimi: sosiaalijohtaja Helena Riihiluoma Kauhajoen kaupunki, - maankäytön suunnittelu: ympäristötoimenjohtaja Jorma Laurila - sosiaalitoimi: perusturvajohtaja Jouni Nummi - kunnan vuokra-asunnot: tstovirkailija Leena Ranta Teuvan kunta, - rakennustarkastaja Erkki Rantakoski - sosiaalitoimi: sosiaalijohtaja Pekka Rahkonen - kunnan vuokra-asunnot: rakennustarkastaja Erkki Rantakoski Rakennusliikkeet Isojoki - Kai Jokinen Jurva - Rakennusliike M. Patoranta oy - Koko oy - Rakennusliike Matti Syrjälä ky Karijoki - T:mi Reijo Isotalo - Rakennus-Komsi ky - Metsä & Talo Myllykangas Oy Kauhajoki - Jo-Rakenne oy - Konte oy - MK-Rakennus oy - JM-Rakennus oy - Rakennusliike Simpan Saneeraus - Rakennusliike L Kiukkonen oy - Suupohjan rakennusykkköset - Rakentajat Kuusisto ky Teuva

21 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS Liite 1 alueellinen yhteistyö Pankit - Rakennusliike K. Ketola oy - Metsä & Talo Myllykangas Oy - Teuvan Rakennuspalvelu Aura & Aura - Pohjanmaan urakkatyö - Suupohjan rakennuspalvelu ky - Rakennus Harju om. K. Harju - Suupohjan moniapu oy Isojoki - Isojoen osuuspankki Jurva - Suupohjan osuuspankki - Nordea Karijoki - Kristiinan Säästöpankki - Suupohjan osuuspankki Kauhajoki - Suupohjan osuuspankki - Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki - Nordea Pankki oy - Parkanon Säästöpankki oy - Sampo Pankki oy - Kapiteeli oy Teuva - Suupohjan osuuspankki - Nordea Pankki oy Kiinteistönvälittäjät Jurva - Ilpo Alamäki Tilikeskus oy - (Nordea) - (Suupohjan osuuspankki) Kauhajoki - Etelä-Pohjanmaan SKV oy - Suupohjan Kiinteistökeskus oy - Kiinteistö ja Mittaus oy Teuva - Asioimisto Jussi Mäntysaari

22 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS Liite 1 alueellinen yhteistyö Kiinteistöyhtiöt Kauhajoki - Kiinteistö oy Kauhajoen Vainiotalot - Kiinteistö oy Kauhajoen Rinnekartano oy - Kiinteistö oy Kauhajoen Vuokra-Asunnot Teuva - Teuvan vuokratalot oy Isännöintiyritykset Isojoki - Isojoen kiinteistöpalvelu oy Jurva - Ilpo Alamäki Tilikeskus oy - Tilitoimisto Mauri Tuominen - Tilitoimisto Kirsti Kinnari Karijoki - Tilitoimisto Kari Lammi ky - Monitoimin Velj. Peltoniemi Kauhajoki - Suupohjan Tili-isätä ay - Kiinteistö oy Kauhajoen Rinnekartano Teuva - Tilitoimisto Päivi Birling - Tilitoimisto Jukka Leppäpuska - Tilitoimisto Jorma Savolainen - Yrityspalvelu P. Komsi Talotehtaiden edustajat Jurva - K-talomyynti Paavo Mattila Kauhajoki - K-talomyynti Matti Raivio - Kauhajoen Puutalokymppi oy

23 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS Liite 2 alueellinen yhteistyö Kuntien osalta selvitetään muiden perustietojen osalta ainakin seuraavat asumispalvelujen kehittämiseen liittyvät seikat: - Kunnan asukasluvun muutostrendi ja kunnan tavoitteet asukasluvun suhteen - Kunnan alueella olevien asuntojen määrä - Kuntakohtainen asuntotuotanto v määrät tyypit kaavoituksen tilanne tonttien hallinta kunnallistekniset valmiudet - Vuokra-asuntotilanne kunnan alueella määrät ja asuntotyypit miten vuokra-asuntojen hallinta jakaantuu tarjonnan ja kysynnän kohtaantuminen palveluasuntojen määrä vuokra-asuntojen kysyntä ja olemassa olevien asuntojen täyttöaste - Asuntotuotannon trendit - Asuntotuotannon tavoitteet kunnissa tavoitteet <> nykytilanne - Yhteistyö eri organisaatioiden välillä (eri toimijat, kunta) olemassa oleva yhteistyö ja sen muodot kunnan ja rakentajien välinen yhteistyö kunnan ja kiinteistöyhtiöiden välinen yhteistyö kehittämisajatukset yhteistyön suhteen - Tulevaisuuden painopisteet asumisen suhteen - Yhteistyön tavoitteet asumispalvelujen tuottamisessa - Seudullisen yhteistyön tarve asumispalvelujen tuottamisessa ja näkemykset siitä miten yhteistyö tulisi järjestää

24 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS Liite 3 alueellinen yhteistyö Kiinteistövälittäjä: Toiminta-alue: Yhteyshenkilö: Yhteystiedot: Kiinteistövälittäjien osalta selvitetään muiden perustietojen osalta ainakin seuraavat asumispalvelujen kehittämiseen liittyvät seikat: Välitettävien asuntojen luonne Välitettävien asuntojen volyymi vuositasolla on n. asuntoa. Kaupankäynnin vilkkaus tarjonnan ja kysynnän kohtaantuminen Vuokra-asuntojen välitys Näkemykset asumispalvelujen kehittämistarpeista Halukkuus olla kehittämässä asuntopalveluja seutukunnassa

25 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS Liite 4 alueellinen yhteistyö Kiinteistöyhtiö: Toiminta-alue: Yhteyshenkilö: Yhteystiedot: Kiinteistöyhtiöiden osalta selvitetään muiden perustietojen osalta ainakin seuraavat asumispalvelujen kehittämiseen liittyvät seikat: Hallinnassa olevat vuokra-asunnot Vaihtuvuus vuositasolla on n. asuntoa. Käyttöaste %. Hallinnassa olevien vuokra-asuntojen koot: tarjonnan ja kysynnän kohtaantuminen Näkyvissä olevat trendit Näkemykset asumispalvelujen kehittämistarpeista Halukkuus olla kehittämässä asuntopalveluja seutukunnassa

26 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS Liite 5 alueellinen yhteistyö Rakennusliike: Toiminta-alue: Yhteyshenkilö: Yhteystiedot: Rakennusliikkeiden ja muiden rakennuttamistehtäviä hoitavien rakentajien osalta selvitetään muiden perustietojen osalta ainakin seuraavat asumispalvelujen kehittämiseen liittyvät seikat: Hallinnassa oleva raakamaa-alueet ha. Kaavoitussuunnitelmat Hallinnassa olevat kaavoitetut tontit kpl; pinta-ala ha; tavanomainen rakennustyyppi. Maa-alueiden hankintamenettely Asuntojen tuotanto vuositasolla on n. asuntoa. Tuotettavien asuntojen tyypit. Tuotettavien asuntojen keskiala m2. Tuotettavien asuntojen omistuspohja. Kysynnän ja tarjonnan kohtaantuminen Näkyvissä olevat trendit, millaisista asunnoista on kysyntää Rooli tulevaisuudessa Muut tulevaisuuden suunnitelmat Kiinnostus asumispalvelujen kehittämistyöhön

27 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS Liite 6 alueellinen yhteistyö Rahoituslaitos: Toiminta-alue: Yhteyshenkilö: Yhteystiedot: Rakennusliikkeiden ja muiden rakennuttamistehtäviä hoitavien rakentajien osalta selvitetään muiden perustietojen osalta ainakin seuraavat asumispalvelujen kehittämiseen liittyvät seikat: Hallinnassa oleva raakamaa-alueet ha. Kaavoitussuunnitelmat Hallinnassa olevat kaavoitetut tontit kpl; pinta-ala ha; tavanomainen rakennustyyppi. Maa-alueiden hankintamenettely Tonttien luovutusmenettely Tonttien luovutus vuositasolla on n. asuntoa kohtia Kysynnän ja tarjonnan kohtaantuminen Näkyvissä olevat trendit, millaisista asunnoista on kysyntää Rooli tulevaisuudessa Muut tulevaisuuden suunnitelmat Kiinnostus asumispalvelujen kehittämistyöhön