Kauhajoen seudun verkostopilotti. Asuntotuotannon ja asumispalvelujen alueellinen yhteistyö. Esiselvitys. Sulo Kantojärvi Rejlers oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauhajoen seudun verkostopilotti. Asuntotuotannon ja asumispalvelujen alueellinen yhteistyö. Esiselvitys. Sulo Kantojärvi Rejlers oy"

Transkriptio

1 Kauhajoen seudun verkostopilotti alueellinen yhteistyö Esiselvitys Sulo Kantojärvi Rejlers oy Kauhajoki 2004

2 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 1 Sisällysluettelo sivu 1. Johdanto 2 2. Tutkimusaineiston käsittely 4 3. Käsitteiden täsmennys ja rajaus 5 4. Asumiseen liittyvät volyymitiedot Kuntien asukas- ja asuntomäärät Asuntojen tyyppijakautuma Kuntien asuntotuotantomäärät 7 5. Alueelliset toimijat 8 6. Esiselvityksessä esille tulleita seikkoja Rakennustonttien saatavuus Asumisen alueellinen suuntautuminen Asuntotyyppien suuntautuminen Kiinteistöyhtiöiden rooli Rahoittajien rooli Kiinteistönvälitys ja myyntitoiminta Palveluasunnot Yhteistyö eri osapuolten välillä Esille nousseita kehittämisnäkökulmia 18 Liite 1: Alueelliset toimijaorganisaatiot Liite 2: Kyselylomake kuntien maankäytön suunnittelijoille Liite 3: Kyselylomake kiinteistönvälittäjille Liite 4: Kyselylomake kiinteistöyhtiöille Liite 5: Kyselylomake rakennusliikkeille Liite 6: Kyselylomake rahoituslaitoksille

3 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 2 1. Johdanto Kauhajoen seudun Verkostopilotin tavoitteisiin kuuluu hyvinvoinnin kehittäminen seudulla. Hyvinvointi-, asuminen ja kulttuuri ovat läheisesti toisiinsa liittyviä asioita, jotka merkitsevät alueen elinvoimalle ja kehittymiselle paljon. Verkostopilotissa on tiedostettu näkökulma, jonka mukaan Suupohjaa ei voi kehittää pelkästään yritystoimintaa kehittämällä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista ajattelua, jossa on mukana inhimillisen elämän koko kirjo. Tulevaisuudessa hyvinvointipalvelut nähdään laajasti käsitettynä eräänä seudun vetovoiman keskeisimpänä tekijänä. Kauhajoen seudun Verkostopilotin kehittämisohjelman ja organisaation mukaisesti asumispalvelujen kehittäminen kuuluu Hyvinvoiva Suupohja osioon. Hyvinvoinnin teemaryhmä on ideoinut asumispalvelujen kehittämistä useaan otteeseen v aikana. Samaan aikaan tarpeet asumispalvelujen kehittämiselle ovat nousseet yhä vahvemmin esille ohjelman muissa teemaryhmissä. Asumispalvelujen kehittämistyön edistämiseksi ja alueellisen asumispalvelujen yhteistyön kehittämiseksi on Verkostopilotti päättänyt teettää esiselvitystyön. Esiselvityksessä kartoitettiin Suupohjan alueen asuntotuotannon kehittämiseen liittyvät toimijat, joita ovat: - kuntien eri toimijatahot - alueella toimivat rakennusliikkeet - alueella toimivat kiinteistövälittäjät - alueella toimivat pankit ja vakuutuslaitokset - alueen kiinteistöyhtiöt, joiden toimintaan kuuluu asuntojen vuokraus Esiselvityksessä selvitettiin eri toimijatahojen tahtotila, tulevaisuuden visiot ja mahdollisuudet sekä mahdollinen rooli asuntotuotannon seudullisessa kehittämisessä.

4 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 3 Toimijoiden osalta selvitystyö tehtiin osin tapaamishaastattelujen osin puhelinhaastattelujen avulla. Haastatteluissa käytettiin hyväksi haastateltaville etukäteen toimitettua kysymyksenasettelua. Kysymyksenasettelua kohdennettiin tarkoituksenmukaisella tavalla eri osapuolten osalta. Esiselvitys on koottu tähän raporttiin, jossa esitetään yhteenvedot nykytilanteesta asumisen olosuhteiden liittyvien tekijöiden osalta sekä yhteenvedot eri yhteyksissä esille tulleista näkemyksistä. Esiselvitystyön on verkostopilotin ohjausryhmän toimeksiannosta laatinut Rejlers oy:lle. Esiselvityksen vastuullisena tekijänä on toiminut Rejlers oy:ssä insinööri Sulo Kantojärvi.

5 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 4 2. Tutkimusaineiston käsittely Selvitystyössä mukana olleiden toimijoiden määrä kullakin sektorilla on niin vähäinen, että saadut palautteet on tässä esiselvitystyössä jouduttu muuntamaan yleiseen muotoon, jottei vastaajien identifiointi tai liikesalaisuutta lähentelevien toimintasuunnitelmien paljastuminen olisi mahdollista. Siltä osin kuin tieto on julkista tai muutoin ollut julkisuudessa esillä, on nimiä tai muita yksilöityjä tietoja esitetty tekstissä. Projektin jatkotyöskentelyä varten ovat yksilöidymmätkin tiedot verkostopilotin käytettävissä.

6 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 5 3. Käsitteiden täsmennys ja rajaus Alueellinen rajaus Tämä esiselvitystyö on alueellisesti tehty verkostopilotin toiminta-alueelta, joka käsittää Isojoen, Jurvan, Karijoen ja Teuvan kuntien sekä Kauhajoen kaupungin alueet. Asumispalvelujen käsite Tässä esiselvityksessä käytetään asumispalvelujen käsitettä kuvaamaan erilaisia varsinaiseen asumiseen, asuntojen rakentamiseen, asuntojen ylläpitämiseen ja asuinympäristön muotoutumiseen liittyvien toimintojen kokonaisuutta. Asumispalvelujen käsitteeseen laajasti ymmärrettynä sisältyy myös kaikki sellaiset palvelut, jotka ylipäätänsä tukevat mahdollisuutta asua tietyssä paikassa. Tällaisina palveluina voidaan ymmärtää kaikki esim. harrastustoimintaan liittyvät palvelut. Tässä esiselvityksessä kuitenkin nämä kaupalliset ja yhteiskunnalliset oheispalvelut on jätetty selvityksen ulkopuolelle ja niiden on katsottu kuuluvat alueen imagotekijöiden yhteyteen. Asumispalvelujen käsite tässä yhteydessä on siten toinen kuin mitä käsitteellä ymmärretään sosiaalitoimen tuetun palveluasumisen yhteydessä. Toimijat Tässä esiselvityksessä on toimijoina käsitelty eri organisaatioita, jotka tavalla tai toisella ovat suunnittelemassa, rakentamassa, välittämässä varsinaiseen asumiseen liittyviä asioita tai muutoin mukana asumiseen liittyvissä toiminnoissa.

7 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 6 4. Asumiseen liittyvät volyymitiedot 4.1. Kuntien asukas- ja asuntomäärät Tutkimusalueen asukasmäärät eri kunnissa ovat seuraavat: väestö Isojoki Jurva Karijoki Kauhajoki Teuva Yhteensä Väestömäärä on pienesti laskenut pitkän aikajakson. Muutos v on n. -0,7 % (n. 220 henkeä koko alueella). Muutos on suhteellisesti suurin pienissä kunnissa ja vastaavasti pienin Kauhajoella. Kuntien omien väestöennusteiden perusteella väestömäärän toivotaan kehittyvän suotuisasti tai edes pysyvän nykyisellään. Viime vuosien väestökehityksen valossa nähtynä tämä tavoite ei ole toteutumassa ilman erityistoimia Asuntojen tyyppijakautuma Isojoki Jurva Karijoki Kauhajoki Teuva Pientaloasunnot Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot Muut Asunnot yhteensä Vaikka kokonaisuutena alueen väestökehitys on negatiivinen, asuntojen määrä kasvaa jatkuvasti. Tähän vaikuttavat monet tekijät, joista keskeisimmät tekijät ovat ruokakuntien koon jatkuva pienentyminen, kuntien sisäinen muuttoliike

8 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 7 keskustaajamiin sekä heikkokuntoisten asuntojen poistuminen asuntokäytöstä elinolosuhteiden muutoksen, muuttoliikkeen ja asumistasovaatimusten kasvun johdosta Kuntien asuntotuotantomäärät Tutkimusalueen keskimääräiset asuntotuotantomäärät v ovat kunnittain seuraavat: asuntotuotanto 2003 Isojoki 6 Jurva 15 Karijoki 8 Kauhajoki 59 Teuva 13 Yhteensä 101 Esitetyt asuntotuotantomäärät ovat keskiarvoja valmistuneiden asuntojen, rakennuslupien ja aloitettujen hankkeiden kesken, koska siten saadaan parhaiten keskimääräisyyttä kuvaavat lukuarvot kunnittain.

9 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 8 5. Alueelliset toimijat Alueellisten merkittävien toimijoiden yhteenveto on esitetty liitteessä. Yhteenvedossa oleva luettelo on kooste sekä haastattelussa mukana olleista että muutoin esille tulleista toimijatahoista. Luetteloa on täydennetty haastatteluissa esille tulleilla tiedoilla ja siten se on täydellisempi kuin alkuperäiseen kyselyyn osallistuneet. Selvityksen mukaan kaikilla liitteessä mainituilla toimijoilla ei kuitenkaan nykytilanteessa ole keskeistä roolia asumispalvelujen kehittämisessä. Ylivoimaisesti keskeisimpiä toimijoita asuntotuotannon ja asumispalvelujen alueellisessa kehittämisessä ja järjestämisessä ovat kuntien omat organisaatiot eri toimialojensa puitteissa. Kuntien kädessä on yksinoikeudella asemakaavoitus ja volyymiltään suurimmat asuntotonttien tonttikauppa. Lisäksi kuntien hallinnassa on joko suoraan tai suorassa ohjausvallassa olevien kiinteistöyhtiöiden kautta keskeisin osa vuokra-asunnoista. Pankeilla ei ole merkittävää tonttimaan kauppaa tai muuta asuntotuotannon suoraa toimintaa lukuun ottamatta Suupohjan osuuspankin Kauhajoen toimipisteen asuntotonttien myyntitoimintaa. Pankkien rooli asuntorakentamisessa on ensisijassa rahoittajan rooli asiakkaiden itsensä tekemien ratkaisujen seurauksena. Nykyisessä rahoitustilanteessa rakentajilla on todelliset mahdollisuudet ratkaista rahoituslaitos muilla perusteilla, kuin pitkällä asiakassuhteella. Tämä vähentää ja pääosin poistaa rahoittajien mahdollisuudet voimakkaaseen ohjaukseen lainoituksen avulla. Alueella aikaisemmin perustajaurakointia (grynderit) harjoittaneet rakennusliikkeet ovat useimmat pikkuhiljaa luopumassa grynderirakentamisesta. Joitain uusia pieniä toimijoita on tullut markkinoille. Monien urakoitsijoiden vuosituotanto on kuitenkin vain muutamia asuntoja vuodessa.

10 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 9 Kiinteistönvälittäjien rooli keskittyy asuntojen vaihtoon liittyvään markkinointiin ja kaupan tekoon. Kiinteistönvälittäjillä ei ole itse asuntojen tuotantoon liittyviä toimintoja. Joissain tapauksissa kiinteistönvälittäjät toimivat gryndereiden uustuotannon myyjinä sekä vähäisessä määrin yksityisten vuokra-asuntojen välittäjinä.

11 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu Esiselvityksessä esille tulleita seikkoja 6.1. Rakennustonttien saatavuus Kunnilla on ollut toistaiseksi saatavissa raakamaata asuntoalueiden kaavoitusta varten. Raakamaan hinta ja sitä kautta kuntien tonttihinnoittelu on kaikissa kunnissa kohtuullista eikä muodostu rakentamisen esteeksi. Tonttikustannus ja liittymismaksut muodostavat asuntorakentamisessa vain 3 4 % kokonaiskustannuksista laskettuna kuntien kaavatonttien hinnoilla. Kaavoitustekijöistä johtuen kaavaalueilla on jossain määrin yksityisiä rakentamattomia tontteja. Näiden rakentuminen tapahtuu kuitenkin verkkaiseen tahtiin. Yksityisten tonttihinnat ovat korkeammat ja nostavat enimmillään em. kustannusosuuden kaksinkertaiseksi. Osittain tähän vaikuttaa se, että yksityiset myyvät tontteja kaava-alueiden ulkopuolelta, jossa tontin pinta-alavaatimus nostaa absoluuttista tonttikustannusta. Raakamaan saatavuudesta ja kaavoitusvalmiudesta johtuen kunnilla on kohtuullisesti jatkuvasti vapaita asuntotontteja erilaisia asuntoja varten. Tonttien hinnoista tai saatavuudesta ei asuntorakentaminen olo kiinni Asumisen alueellinen suuntautuminen Kaikilla kunnilla on asemakaavoitettuja sekä omakoti- että rivitalotontteja saatavissa lähes rajoituksetta. Kaava-alueen tonteille on myös kunnallistekniikka aina saatavissa. Saatavuuden näkökulmasta ei tonttipuute estä asuntojen rakentamista. Keskeisten paikkojen tai muuten edullisten rakentamispaikkojen kysyntä on havaittu olevan tarjontaa runsaampaa, mutta sillä ei ole oleellista merkitystä kokonaisuuden kannalta.

12 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 11 Eri asunnonhankkijoilla on toisistaan poikkeavia jäljempänä mainittuja pyrkimyksiä asunnon sijainnin ja tyypin perusteella. Enenevässä määrin nuoret haluavat rakentaa jo asunnon hankinnan ensi vaiheessa väljästi ja silloin paine suuntautuu kaava-alueen tonttien ulkopuolelle siitäkin huolimatta, että hajaasutusalueella rakentamista rajoittavat monet tekijät (tonttikoon vähimmäisvaatimus, jätevesien käsittelyn vaatimukset, tiestöolosuhteet, etäisyys työpaikkaan ja palveluihin jne ). Toisaalta iäkkäämmät asunnon hankkijat pyrkivät hankkimaan asuntonsa taajamasta läheltä palveluja ja yleensä rivitalosta, jolloin kiinteistönhoitotehtävät huolehtii kiinteistöyhtiö. Missään yhteydessä ei tullut esille seikkoja, joiden mukaan rakentajat olisivat valitsemassa tonttia erilaisten kuntien tarjoamien etuisuuksien perusteella. Toisaalta tähän vaikuttaa se, että rakennuskustannusten näkökulmasta tonttikustannus on kaiken kaikkiaan marginaalinen kuluerä. Joskaan näitä tonttikustannusten alennustarjouksia ei ole myöskään alueen kunnissa käytetty. Tämän selvityksen puitteissa ei ole ollut mahdollisuutta selvittää vuokraasuntojen saatavuuden vaikutusta asukkaiden sijoittumiseen paikkakunnalle. Toisaalta hyvä vuokra-asuntojen saatavuus on edesauttanut henkilöiden mahdollisuutta valita asuinpaikka pelkästään muutoin sopivan työpaikan perusteella. Asuinpaikan valintaan sekä kunnan sisällä että laajemmaltikin on työmatkakustannusten verotuskäytäntö tuonut joustavuutta sillä tavoin, että ihmiset kulkevat pidempiä työmatkoja vaikka siitä aiheutuukin ylimääräisiä kustannuksia ja ajankäyttöä. Lisäksi liikkuvuudeltaan ei niin kiinteästi sijoittuneiden henkilöiden osalta näyttää asunnon myyntimahdollisuuksilla olevan suuri merkitys. Tämä näkyy alueella mm. siinä, että perhe sijoittuukin Seinäjoen läheisyyteen ja mieluummin kuljetaan työmatka. Vapaa-ajan ym. asumista tukevien palvelujen kehittämisen näkökulmasta asukkaiden tarvitsemilla palveluksilla, niiden saatavuudella, palvelutapahtuman si-

13 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 12 sällöllä ja laadulla on merkitystä, kun ihmiset valitsevat asuinpaikkaansa muiden asumiseen vaikuttavien seikkojen ollessa tasavertaisia. Toisaalta seutukunta pystyy tarjoamaan hyvät ja laadulliset palvelut täysin kilpailukykyisesti isompienkin keskusten kanssa, kun saatavuus mitataan käytettävällä ajalla, ei matkalla Asuntotyyppien suuntautuminen Asuntojen koko kasvaa kaiken aikaa. Siihen on vaikuttamassa monet tekijät. Keskeisimmät tekijät ovat: - nuoret rakentavat jo ensi vaiheessa asunnon pitkän ajan asumisen tavoitteiden mukaisesti - rahoituskustannusten alhaisuus houkuttaa ja mahdollistaa entistä väljemmän ja siten laadukkaamman mitoituksen - sisäinen muuttoliike kohdistuu ensi sijassa olemassa oleviin asuntoihin - asuntokäytöstä poistuva kiinteistökanta on asuntokooltaan vaatimatonta verrattuna uustuotantoon. Työpaikkojen ja perheolosuhteiden muuttumisen johdosta asunnon vaihtoja on melko runsaasti. Uudehkojen asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan. Varsinkin uudehkoista (1990-luvun alkupuolella rakennetut) omakoti- ja rivitaloasunnoista on kysyntää huomattavasti yli tarjonnan. Suurin syy ongelmaan on se, että 1990-luvun alkupuolella rakennettiin asuntoja huomattavasti alle normaalitason. Eri lähteiden mukaan näyttää siltä, että omistusasunnon hankintaan päätyneet varsinkin nuoret haluavat entistä suurempia ja laadukkaampia asuntoja. He pyrkivät toteuttamaan pitkän ajan asumistarpeensa ensi asunnon yhteydessä eikä siten kuin aikaisemmin, jolloin asuntoa suurennettiin vaihtamalla perhekoon kas-

14 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 13 vaessa. Ensiasunnon hankkijalle annettavat yhteiskunnalliset tuet saattavat ohjata käyttäytymistä tähän suuntaan. Erilaiset vanhuksien palveluasuntojen tarpeet ja pyrkimys hoidollisesti tuettuun asumiseen on jatkuvasti lisääntynyt. Kunnissa on toteutettu sekä kunnallisina että yksityisinä ratkaisuina erilaisia pienkoteja ja palveluasuntoja eri tavoin tuettua asumista tarvitseville väestöryhmille. Lisäksi kunnissa on vireillä useita palveluasuntoratkaisuja lähinnä vanhuksille, jotka eivät tarvitse laitoshoitoa mutta jotka eivät pysty enää asumaan yksin. Ratkaisut ovat kustannustehokkuuden näkökulmasta johtuen yleensä suhteellisestikin melko mittavia hankkeita. Lähes joka paikassa tuli esille pienten vuokra-asuntojen puute. Merkittävä määrä vuokra-asuntoja on viimeisten vuosikymmenten aikana rakentunut valtion asuntolainojen turvin. Arava-asuntojen suunnittelulle on ollut tiukat ohjeet. Hankkeiden sisäinen keskipinta-alavaatimus on yhdessä yksiöiden rajoittamisen kanssa johtanut siihen, että aravavuokra-asunnoista puuttuu pienet asunnot. Kun samanaikaisesti on yksityisiä vuokra-asuntoja niukasti, on ongelma valmis. Yksityisten vuokra-asuntojen rakentumista hidasti pitkään vuokrasääntelystä aiheutunut sitoutuneen pääoman tuottoaste. Joissain yhteyksissä tuli esille, että pikku hiljaa yksityisetkin sijoittajat ovat kiinnostuneita vuokra-asuntojen rahoittamisesta. Alueella ei ole osaomistukseen pohjautuvaa asuntotuotantoa lainkaan. Osaomistuksen yleistymistä on hidastanut omistajuuteen liittyvät vaihdannan rajoitukset. Joissain yhteyksissä on pohdittu mahdollisuutta toteuttaa kustannusrakenteeltaan osaomistustasoisia asuntoja tavalla, jossa ei ole viralliseen osaomistukseen liittyviä myyntirajoituksia.

15 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu Kiinteistöyhtiöiden rooli Kunnat ovat rakentaneet valtaosan hallitsemistaan vuokra-asunnoista (varsinkin aravarahoitteiset) kiinteistöyhtiöiden muotoon. Arava-asuntojen kokoon liittyviä ongelmia on käsitelty edellä kohdassa 6.3. Valtion tuella tapahtuvaa vuokraasuntojen uudisrakentamista ei tällä hetkellä tapahdu juuri lainkaan vaan kaikki toimenpiteet keskittyvät olemassa olevan asuntokannan korjaamiseen ja mukauttamiseen ajan vaatimuksiin. Toisaalta vuokra-asuntojen kysyntä vastaa hyvin tarjontaa (käyttöaste 85 95%), joten lisärakentamiselle ei ole oleellisia paineita. Alueella on vain muutamia yksityisiä kiinteistöyhtiöitä, joilla on hallinnassaan merkittävästi vuokra-asuntoja. Yksityisissä lähinnä vapaan rahan kiinteistöyhtiöissä on voitu aravatuotantoa vapaammin määritellä asuntokoko keskeisten kysyntätekijöiden perusteella. Näistä yhtiöistä löytyy myös pieniä vuokraasuntoja Rahoittajien rooli Alueen pankeilla ei ole merkittävässä määrin tontteja tai maa-alueita rakentamista varten lukuun ottamatta Suuophjan osuuspankia, jolla on Kauhajoella n. 10 asuntotonttia vapaana. Pankeilla ei ole aktiivista roolia asumisen kehittämisessä. Pankkien rooli on ensisijassa rakentajien rahoituksen järjestäjänä. Nykyisessä rahoitustilanteessa rakentajat pystyvät kilpailuttamaan rahoittajat ja ratkaisevat rahalaitoksen tarjousten perusteella. Pysyvällä pitkäaikaisella asiakassuhteella ei ole enää merkitystä siten kuin ennen vanhaan.

16 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu Kiinteistönvälitys ja myyntitoiminta Kiinteistövälittäjien rooli asumisen toiminnoissa on lähinnä toimia omistusasuntojen vaihdon asiantuntija ja teknisenä kaupan järjestäjänä. Kiinteistövälitykset ottavat myyntiin asunnot sen mukaan kuin luopujat antavat toimeksiantoja. Ostajat ratkaisevat välittäjäkontaktin lähinnä tarjolla olevien asuntojen perusteella ei itse välittäjän perusteella. Myyntitoiminnan ohella kiinteistövälittäjät harjoittavat vähäisessä määrin yksityisten asuntojen vuokrauksen välitystä. Oleellista merkitystä tällä välitystoiminnalla ei ole markkinoilla. Talotehtaiden myyntiedustajilla on mahdollisuus toimia merkittävässä määrin tulevien rakentajien ohjaajina siinä vaiheessa kun rakentajat valmistelevat valmistaloon pohjautuvaa asuntohankintaansa. Tulevaisuudessa saattaisi olla perusteltua tutkia ja kehittää erilaisia keinoja omistusasuntojen vaihtamisen ja myynnin helpottamiseksi. Pelkästään kiinteistövälitystoiminnan avulla ei asia kehittyne riittävästi Palveluasunnot Vanhusväestön jatkuvasti kasvaessa ja varallisuustason parantuessa on pikkuhiljaa kuntiin kehittynyt yksityisiä hoitokoteja, joissa on keskimäärin 6 sellaista vanhusta, jotka eivät jostain syystä pysty asumaan yksin mutta jotka eivät kuitenkaan tarvitse laitoshoitoa. Kauhajoen vanhaintuki ry:llä on sekä laitosasuntoja että erillisiä asuntoja kylissä. Laitospaikoilla on ensisijassa vanhuksia, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista valvontaa. Muutaman asunnon kyläyksiköissä asuvat henkilöt asuvat yksin ja saavat osan palveluista kuntien kotipalveluorganisaation kautta.

17 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu 16 Uudempana palveluasumisen muotona on kehittymässä asumisyksiköitä, joissa asuu ensisijassa vanhuksia. Näissä yksiköissä on valvonta jatkuvaa, mutta muutoin laitosmainen palvelutaso suppeampaa kuin laitoksissa. Tavanomaisten vuokra-asuntojen kysynnän hiipuessa on viime aikoina toteutettu ja osin valmisteltu hankkeita, joissa olemassa olevien vuokra-asuntojen (rivitaloasuntojen) yhteyteen rakennetaan lisäosa, johon keskittyy yhteiset toiminnot ja asuinhuoneet kunnostetaan olemassa olevista asunnoista yhdistelemällä niitä laajemmaksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi Kauhajoella suunniteltuun uuteen yksikköön on varauduttu sijoittamaan n. 40 asukasta. Terveyspalvelut Mendis oy:llä on Teuvalla asumisyksikkö ja keväällä 2004 aloittaa Kauhajoella vastaava yksikkö. Näissä asuu tyypillisesti asukasta samassa yksikössä. Yksikössä on hoitaja paikalla 24 h vuorokaudessa. Osa palveluista pohjautuu asukkaiden itsensä omatoimisuuteen. Asukkaat näissä yksiköissä ovat hoitojaksolla laitoshoidon jälkeen niin, että tavoitteena on saada näiden ihmisten elinolosuhteet sellaisiksi, että he voivat palata normaaliin asumiseen. Näissä palveluyksiköissä asuvilla henkilöillä on normaalisti oma asunto olemassa tavalla toisella muualla. Kuntien sosiaalitoimi kehittää ja toteuttaa toimialueeseensa kuuluvaa vaikeasti asutettavien palveluasumista normaalina toiminnallisena kehittämisasiana riippumatta muista asumisen kehittämistoimenpiteistä.

18 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu Yhteistyö eri osapuolten välillä Alueellista yhteistyötä eri organisaatioilla on ollut vähän varsinaisesti asumisen eri osatekijöihin vaikuttavien toimintojen ja laajemman kehittämisen yhteydessä. Pääosin kehittämistyö on jäänyt kuntien maankäytön suunnittelusta ja asumisen järjestämisestä vastaavien toimijoiden ja toimielinten tehtäväksi. Useimpien perustajaurakoitsijoidenkin toiminta on keskittynyt oman kunnan alueelle tilausurakointia lukuun ottamatta. Rakennusliikkeiden kuntarajat ylittävä rakennustoiminta suuntautuu seutukunnan ulkopuolelle. Tehokkaampi yksityisen maaomistuksen hyödyntäminen asuntorakentamiseen on käytännössä johtanut omistajan ja kunnan väliseen sopimukseen ikään kuin takavuosien aluerakentamissopimukset. Yleensä sopimuksesta on se hyöty, että alue rakentuu suhteellisen nopealla aikataululla. Laaja-alaista kehittämistahtoa eri osapuolten ja kuntarajojen yli esiintyi kovin vähäisessä määrin. Toimijaosapuolista keskeisimmät yhteistyöosapuolet alueella ovat kuntien maankäyttöä suunnittelevat henkilöt asuntoja merkittävässä määrin tuottavien tahojen kanssa. Halukkuutta kehittämistyöhön osallistumiseen on keskusteluissa tullut esille seuraavien tahojen osalta: - kuntien kaavoituksesta huolehtivat viranhaltijat - valmistalotuottajien alue-edustajat - Suupohjan osuuspankki - rakentajien osalta Jorma Mäki-Kala.

19 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS sivu Esille nousseita kehittämisnäkökulmia - Ihmisten mieltymykset, asumisen tarpeet ja käytettävissä olevat kustannusresurssit vaihtelevat. Näidenkin seikkojen takia erilaisia asumisen mahdollisuuksia tulisi olla saatavilla. - Vanhusväestön osuus kasvaa. Palveluasuntojen kehittämistä on jatkettava sosiaalitoimen osana. - Asuntojen sijoittamisen vapautta rajoittaa kiristyvät ympäristötekniset vaatimukset (mm. jätevesien käsittelyvaatimuksen kiristyminen v. 2005). - Asumisen laatutasovaatimukset nuorten keskuudessa ovat kasvamassa. - Monipuolisten vapaa-ajan palvelujen ja muiden palvelujen saatavuutta korostettava sekä palvelutason laatukysymyksenä että ajallisena saavutettavuutena ei matkan pituutena. Yhteistyötä seutukunnan kuntien kesken olisi tarpeen kehittää asumis- ja työnteon olosuhteiden markkinoinnissa sijoitettavien panosten paremman tuloksellisuuden aikaansaamiseksi. - Kunnat voisivat profiloitua tulevaisuudessa erilaisiin asumisen olosuhteisiin ja asumispalveluihin nykyisen samankaltaisen kehittämisen sijaan.

20 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS Liite 1 alueellinen yhteistyö Alueelliset toimijaorganisaatiot Kuntaorganisaatiot Isojoen kunta, - maankäytön suunnittelu: kunnaninsinööri Valter Enqvist - sosiaalitoimi: perusturvajohtaja Erja Heikinniemi - kunnan vuokra-asunnot: kunnaninsinööri Valter Enqvist Jurvan kunta, - maankäytön suunnittelu: kunnaninsinööri Matti Hiipakka - sosiaalitoimi: vs. sosiaalijohtaja Marja-Leena Markus - kunnan vuokra-asunnot: Karijoen kunta, - asuntoasiat: kunnansihteeri Viljo Kurvinen - tekniset asiat: rkm Heikki Rinta-Hoiska - sosiaalitoimi: sosiaalijohtaja Helena Riihiluoma Kauhajoen kaupunki, - maankäytön suunnittelu: ympäristötoimenjohtaja Jorma Laurila - sosiaalitoimi: perusturvajohtaja Jouni Nummi - kunnan vuokra-asunnot: tstovirkailija Leena Ranta Teuvan kunta, - rakennustarkastaja Erkki Rantakoski - sosiaalitoimi: sosiaalijohtaja Pekka Rahkonen - kunnan vuokra-asunnot: rakennustarkastaja Erkki Rantakoski Rakennusliikkeet Isojoki - Kai Jokinen Jurva - Rakennusliike M. Patoranta oy - Koko oy - Rakennusliike Matti Syrjälä ky Karijoki - T:mi Reijo Isotalo - Rakennus-Komsi ky - Metsä & Talo Myllykangas Oy Kauhajoki - Jo-Rakenne oy - Konte oy - MK-Rakennus oy - JM-Rakennus oy - Rakennusliike Simpan Saneeraus - Rakennusliike L Kiukkonen oy - Suupohjan rakennusykkköset - Rakentajat Kuusisto ky Teuva

21 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS Liite 1 alueellinen yhteistyö Pankit - Rakennusliike K. Ketola oy - Metsä & Talo Myllykangas Oy - Teuvan Rakennuspalvelu Aura & Aura - Pohjanmaan urakkatyö - Suupohjan rakennuspalvelu ky - Rakennus Harju om. K. Harju - Suupohjan moniapu oy Isojoki - Isojoen osuuspankki Jurva - Suupohjan osuuspankki - Nordea Karijoki - Kristiinan Säästöpankki - Suupohjan osuuspankki Kauhajoki - Suupohjan osuuspankki - Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki - Nordea Pankki oy - Parkanon Säästöpankki oy - Sampo Pankki oy - Kapiteeli oy Teuva - Suupohjan osuuspankki - Nordea Pankki oy Kiinteistönvälittäjät Jurva - Ilpo Alamäki Tilikeskus oy - (Nordea) - (Suupohjan osuuspankki) Kauhajoki - Etelä-Pohjanmaan SKV oy - Suupohjan Kiinteistökeskus oy - Kiinteistö ja Mittaus oy Teuva - Asioimisto Jussi Mäntysaari

22 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS Liite 1 alueellinen yhteistyö Kiinteistöyhtiöt Kauhajoki - Kiinteistö oy Kauhajoen Vainiotalot - Kiinteistö oy Kauhajoen Rinnekartano oy - Kiinteistö oy Kauhajoen Vuokra-Asunnot Teuva - Teuvan vuokratalot oy Isännöintiyritykset Isojoki - Isojoen kiinteistöpalvelu oy Jurva - Ilpo Alamäki Tilikeskus oy - Tilitoimisto Mauri Tuominen - Tilitoimisto Kirsti Kinnari Karijoki - Tilitoimisto Kari Lammi ky - Monitoimin Velj. Peltoniemi Kauhajoki - Suupohjan Tili-isätä ay - Kiinteistö oy Kauhajoen Rinnekartano Teuva - Tilitoimisto Päivi Birling - Tilitoimisto Jukka Leppäpuska - Tilitoimisto Jorma Savolainen - Yrityspalvelu P. Komsi Talotehtaiden edustajat Jurva - K-talomyynti Paavo Mattila Kauhajoki - K-talomyynti Matti Raivio - Kauhajoen Puutalokymppi oy

23 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS Liite 2 alueellinen yhteistyö Kuntien osalta selvitetään muiden perustietojen osalta ainakin seuraavat asumispalvelujen kehittämiseen liittyvät seikat: - Kunnan asukasluvun muutostrendi ja kunnan tavoitteet asukasluvun suhteen - Kunnan alueella olevien asuntojen määrä - Kuntakohtainen asuntotuotanto v määrät tyypit kaavoituksen tilanne tonttien hallinta kunnallistekniset valmiudet - Vuokra-asuntotilanne kunnan alueella määrät ja asuntotyypit miten vuokra-asuntojen hallinta jakaantuu tarjonnan ja kysynnän kohtaantuminen palveluasuntojen määrä vuokra-asuntojen kysyntä ja olemassa olevien asuntojen täyttöaste - Asuntotuotannon trendit - Asuntotuotannon tavoitteet kunnissa tavoitteet <> nykytilanne - Yhteistyö eri organisaatioiden välillä (eri toimijat, kunta) olemassa oleva yhteistyö ja sen muodot kunnan ja rakentajien välinen yhteistyö kunnan ja kiinteistöyhtiöiden välinen yhteistyö kehittämisajatukset yhteistyön suhteen - Tulevaisuuden painopisteet asumisen suhteen - Yhteistyön tavoitteet asumispalvelujen tuottamisessa - Seudullisen yhteistyön tarve asumispalvelujen tuottamisessa ja näkemykset siitä miten yhteistyö tulisi järjestää

24 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS Liite 3 alueellinen yhteistyö Kiinteistövälittäjä: Toiminta-alue: Yhteyshenkilö: Yhteystiedot: Kiinteistövälittäjien osalta selvitetään muiden perustietojen osalta ainakin seuraavat asumispalvelujen kehittämiseen liittyvät seikat: Välitettävien asuntojen luonne Välitettävien asuntojen volyymi vuositasolla on n. asuntoa. Kaupankäynnin vilkkaus tarjonnan ja kysynnän kohtaantuminen Vuokra-asuntojen välitys Näkemykset asumispalvelujen kehittämistarpeista Halukkuus olla kehittämässä asuntopalveluja seutukunnassa

25 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS Liite 4 alueellinen yhteistyö Kiinteistöyhtiö: Toiminta-alue: Yhteyshenkilö: Yhteystiedot: Kiinteistöyhtiöiden osalta selvitetään muiden perustietojen osalta ainakin seuraavat asumispalvelujen kehittämiseen liittyvät seikat: Hallinnassa olevat vuokra-asunnot Vaihtuvuus vuositasolla on n. asuntoa. Käyttöaste %. Hallinnassa olevien vuokra-asuntojen koot: tarjonnan ja kysynnän kohtaantuminen Näkyvissä olevat trendit Näkemykset asumispalvelujen kehittämistarpeista Halukkuus olla kehittämässä asuntopalveluja seutukunnassa

26 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS Liite 5 alueellinen yhteistyö Rakennusliike: Toiminta-alue: Yhteyshenkilö: Yhteystiedot: Rakennusliikkeiden ja muiden rakennuttamistehtäviä hoitavien rakentajien osalta selvitetään muiden perustietojen osalta ainakin seuraavat asumispalvelujen kehittämiseen liittyvät seikat: Hallinnassa oleva raakamaa-alueet ha. Kaavoitussuunnitelmat Hallinnassa olevat kaavoitetut tontit kpl; pinta-ala ha; tavanomainen rakennustyyppi. Maa-alueiden hankintamenettely Asuntojen tuotanto vuositasolla on n. asuntoa. Tuotettavien asuntojen tyypit. Tuotettavien asuntojen keskiala m2. Tuotettavien asuntojen omistuspohja. Kysynnän ja tarjonnan kohtaantuminen Näkyvissä olevat trendit, millaisista asunnoista on kysyntää Rooli tulevaisuudessa Muut tulevaisuuden suunnitelmat Kiinnostus asumispalvelujen kehittämistyöhön

27 Kauhajoen seudun verkostopilotti ESISELVITYS Liite 6 alueellinen yhteistyö Rahoituslaitos: Toiminta-alue: Yhteyshenkilö: Yhteystiedot: Rakennusliikkeiden ja muiden rakennuttamistehtäviä hoitavien rakentajien osalta selvitetään muiden perustietojen osalta ainakin seuraavat asumispalvelujen kehittämiseen liittyvät seikat: Hallinnassa oleva raakamaa-alueet ha. Kaavoitussuunnitelmat Hallinnassa olevat kaavoitetut tontit kpl; pinta-ala ha; tavanomainen rakennustyyppi. Maa-alueiden hankintamenettely Tonttien luovutusmenettely Tonttien luovutus vuositasolla on n. asuntoa kohtia Kysynnän ja tarjonnan kohtaantuminen Näkyvissä olevat trendit, millaisista asunnoista on kysyntää Rooli tulevaisuudessa Muut tulevaisuuden suunnitelmat Kiinnostus asumispalvelujen kehittämistyöhön

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 32 10.03.2014 Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin 354/10.01.02/2013

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) 2 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa. Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki

Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa. Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki MATO 2014-2018, seminaari 24.4.2013 Asuntomarkkinoista Vuokra-asuntomarkkinoista taustalla

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/ SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-9/2011 25.10.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-9/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-9/2011

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) 400 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek. Muistisairaat & teknologia -työpaja Espoo 16.9.2015 Seniortek OY Pertti Niittynen pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.fi Suomessa arvioidaan olevan 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset

Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset Iisalmi Jussi Peltonen 20.11.2014 Kysymykset ryhmittäin: 1. Erityisryhmien ja palveluasumisen tarpeiden ja näkökulmien huomiointi maankäytön, kaavoituksen

Lisätiedot

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunnosta Asukkaiden näkökulmasta Matotyön vaikutus heijastuu nopeimmin lakisääteisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 ALOITUSVAIHEEN YLEISÖTILAISUUS 27.8.2014 STRATEGINEN YLEISKAAVA NÄYTTÄÄ KEHITYKSEN SUUNNAN MUTTA EI YKSITYISKOHTAISIA MAANKÄYTÖN RATKAISUJA = KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGISET

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä Eläkeläisneuvoston kokous Torstai 28.2.2013 Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto 1 2 3 TERÄSMUMMOT JA -VAARIT Yli 90-vuotiaat ovat yllättäneet Lahden sosiaali- ja terveysviraston.

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Toimitusjohtaja Teppo Forss, TVT Asunnot Oy 26.10.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ TVT Asunnot Oy lyhyesti - Kiinteistö- ja asuntokannasta

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

Teknisen toimen kuluerien kirjaamisprosessin tarkastelu ja tarvittaessa korjaaminen.

Teknisen toimen kuluerien kirjaamisprosessin tarkastelu ja tarvittaessa korjaaminen. 1 TEKNINEN TOIMI TEKNINEN LAUTAKUNTA 500 TEKNISEN TOIMEN HALLINTO JA PELASTUSTOIMI Vastuuhenkilö: hallintopäällikkö Marjo Nieminen Teknisen toimen kuluerien kirjaamisprosessin tarkastelu ja tarvittaessa

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet Iisalmen kaupunki Kaupunkisuunnittelu / vs. asemakaava-arkkitehti Annaelina Isola 2.5.2014 Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet 1. Johdanto Ydinkeskustan asemakaavamuutokseen ja sen tavoitteidenasetteluun

Lisätiedot

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2016

SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2016 SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2016 SONKAJÄRVEN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2016 1(4) 1. YLEISTÄ Sonkajärven kunta on toteuttanut asuinkuntastrategiaa, jossa tavoitteena on luoda kuntalaisille mahdollisuus elää

Lisätiedot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot D/466/10.00.02.03/2015 Asian valmistelija Ora Nuutinen, puh. 014 266 5073 Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutuksessa

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Skanssi Turussa on rakentumassa uusi Skanssin 7000 asukkaan kerrostalovaltainen asuntoalue. Skanssin

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 67 08.04.2015. 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 67 08.04.2015. 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015 Oikaisuvaatimus / Tontin 297-34-166-5 (Piikatie 6) myynti Tonttipäällikkö Jarkko Meriläinen Tonttipalveluyksikkö Tontin 34-166-5

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus

Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntojen hinnoista ja varsinkin niiden nousemisesta keskustellaan Suomessa ajoittain vilkkaasti. Asuntojen tilastohintojen nousu herättää välillä epäluuloa

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU. KUNNANHALLITUS No 14/2014

KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU. KUNNANHALLITUS No 14/2014 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANHALLITUS No 14/2014 KOKOUSAIKA 23.10.2014 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 154 155 156 157 158 159 160

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Kiiskilä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS RYKINNIEMEN ALUEELLE

HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS RYKINNIEMEN ALUEELLE Tiemassaaren Kyläyhdistys r.y 12.1.2011 1(5) Ilpo Vellonen, Pajulahdentie 11, 58900 Rantasalmi Puh. 040-5617460 Sähköposti: ilpo.vellonen@pp.inet.fi Rantasalmen kunnanhallitukselle HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot