RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TILASTOJA 2014 RIKOSSEURAAMUSLAITOS. tilastoja 2014

Transkriptio

1 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TILASTOJA 2014 RIKOSSEURAAMUSLAITOS tilastoja 2014

2 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TILASTOJA -SARJA ilmestyy vuosittain painettuna suomeksi sekä verkkojulkaisuna suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi osoitteessa Rikosseuraamuslaitos Keskushallintoyksikkö Lintulahdenkuja 4, Helsinki puh , fax Teksti, kuviot ja taulukot Marja-Liisa Muiluvuori Peter Blomster Tuomas Laurila Henrik Linderborg Sasu Tyni Ulkoasun suunnittelu ja taitto Anja Heinemann ISSN ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Paino KopioNiini 2015

3 Sisällysluettelo Käsitteet Taulukkoluettelo Vankeinhoito Yhdyskuntaseuraamukset Kuvioluettelo Esipuhe 1 1 Seuraamuksista Seuraamusjärjestelmän kehittymisen yleispiirteitä Seuraamusten täytäntöönpano 4 2 Vankeinhoito Vankiluvun kehitys Vankirakenne Järjestys ja turvallisuus Vankitoiminnot Vapautuneiden vankeusvankien uusintarikollisuus 12 3 Yhdyskuntaseuraamukset Yhdyskuntaseuraamusten asiakasmäärät Yhdyskuntaseuraamusten asiakasrakenne Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden sosiaalinen tilanne Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden osallistuminen toimintoihin Yhdyskuntaseuraamuksissa käytetyt sanktiot 17 Taulukot 19

4

5 Käsitteet Nuorten ehdollisen vankeuden valvonta (ERN) Rikoksen alle 21-vuotiaana tehnyt voidaan tuomita ehdollisen vankeuden tehosteeksi 1 vuoden 3 kuukauden pituiseen valvontaan. Valvontaan määrätään, jos sen katsotaan edistävän tekijän sosiaalista selviytymistä ja ehkäisevän uusia rikoksia. Ehdonalaisen vapauden valvonta (EAV) Vankeusrangaistuksesta suoritetaan vankilassa lähes poikkeuksetta vain määräosa. Ehdonalainen vapauttaminen tarkoittaa ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitun vangin päästämistä suorittamaan loppuosa rangaistuksesta vapaudessa. Ehdonalaisesti vapautettu määrätään valvontaan silloin, kun koeaika on pitempi kuin yksi vuosi, rikos on tehty alle 21-vuotiaana tai kun vanki sitä itse pyytää. Laitosaika Teoksessa on käytetty laitoksessa oloaikaa kahdessa eri yhteydessä: kertymätietona vuoden aikana vapautuneista ja poikkileikkaustietona 1. toukokuuta laitoksessa olevista. Tiedot poikkeavat toisistaan, koska kertymätiedoissa painottuvat lyhyet rangaistukset ja poikkileikkaustiedoissa pitkät rangaistukset. Nuorisorangaistus (NR) Vuonna 1997 aloitettu nuorisorangaistuskokeilu lopetettiin vuoden 2004 lopussa. Laki nuorisorangaistuksesta tuli voimaan ja nuorisorangaistus laajeni koko maahan. Nuorisorangaistukseen voidaan tuomita alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta, jos sakkoa on pidettävä riittämättömänä seuraamuksena, eivätkä painavat syyt vaadi ehdotonta vankeusrangaistusta. Nuorisorangaistusta tuomitaan vähintään neljä kuukautta ja enintään yksi vuosi. Nuorisorangaistus sisältää valvontatapaamisia, sosiaalista toimintakykyä edistävää ohjausta ja tukea sekä työelämään perehdyttämistä. Nuorisovanki (NV) Nuorisovangilla tarkoitetaan vankitilastossa vapausrangaistustaan nuorisovankilassa suorittavaa. Päätöksen nuorisovankilaan määräämisestä teki vankilaoikeus. Vankilaoikeus lakkautettiin ja nuorisovanki käsitteenä poistui laista vankeuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä Pakkolaitosvanki (PE) Pakkolaitosvangilla tarkoitetaan vankitilastossa vaarallista rikoksenuusijaa, jonka vankilaoikeus määräsi eristettäväksi pakkolaitokseen. Pakkolaitokseen tuomittua ei voitu päästää normaaliaikana ehdonalaiseen vapauteen, vaan hän suoritti rangaistuksen kokonaan vankilassa. Vankilaoikeus lakkautettiin ja pakkolaitos käsitteenä poistui laista vankeuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä

6 Sakkovanki (SV) Sakon muuntorangaistusta suorittava on sakkovanki. Muuntorangaistus määrätään sakkoon tuomitulle, jolta sakkoa ei ole saatu perityksi. Tutkintavanki (TV) Tutkintavankeja ovat rikoksesta epäiltynä vangitut. Vangitsemisesta päättää tuomioistuin. Rikoksen johdosta vangittu on pääsääntöisesti vietävä heti yleiseen vankilaan tai oikeusministeriön tutkintavankien säilyttämistä varten hyväksymään laitokseen. Yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuorokauden kestänyt vapaudenmenetysaika vähennetään rangaistuksen täytäntöönpanossa. Valvontarangaistus (VALRA) Valvontarangaistusta koskeva laki tuli voimaan Valvontarangaistus voidaan tuomita enintään 6 kuukauden vankeusrangaistuksen sijasta silloin kun yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle on este. Aiemmat vankeusrangaistukset, valvontarangaistukset tai rikoksen laatu voivat olla esteenä tuomitsemiselle. Valvontarangaistuksen on oltava perusteltua myös syytetyn sosiaalisten valmiuksien ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Valvontarangaistuksessa tuomitun liikkuminen asunnon ulkopuolella on rajoitettu vain aikataulun määräämiin ajankohtiin. Päihteiden käyttö on kielletty koko rangaistuksen ajan. Tuomittua valvotaan paitsi teknisin välinein myös käynnein asuntoon. Vankeusvanki (VV) Vankeusvankeja ovat vangit, jotka suorittavat tuomittua ehdotonta määräaikaista tai elinkautista vankeusrangaistusta, täytäntöönpantavaksi määrättyä ehdollista vankeusrangaistusta ja/tai jäännösrangaistusta menetettyään ehdonalaisen vapautensa. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden keskimäärä Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden keskimääränä on käytetty toimeenpanossa olevien yhdyskuntaseuraamusten keskimäärää. Asiakkaiden keskimäärä on todellisuudessa noin pienempi, koska yhdellä henkilöllä voi olla useampia toimeenpanoja yhtä aikaa. Yhdyskuntapalvelu (YKP) Yhdyskuntapalvelua voidaan tuomita enintään kahdeksan kuukauden vankeuden sijasta. Sen keskeinen sisältö on palkaton yleishyödyllinen työ. Edellytyksenä on, että tuomittu soveltuu ja suostuu yhdyskuntapalveluun. Soveltuvuusselvityksen tekee Rikosseuraamuslaitos ja lopullisen ratkaisun yhdyskuntapalvelusta tuomioistuin. Yhdyskuntapalvelun pituus on tuntia. Yhdyskuntapalvelua voidaan määrätä myös yli vuoden pituisen ehdollisen vankeusrangaistuksen oheisseuraamuksena, jolloin sen pituus on tuntia.

7 TAULUKKOLUETTELO Vankeinhoito 1. Vuoden alussa ja lopussa rangaistuslaitoksissa olleet sukupuolen, vankiryhmän ja laitostyypin mukaan, Vankien päivittäinen keskimäärä vankiryhmittäin vuosina Alle 21-vuotiaat tutkinta- ja vankeusvangit keskimäärin vuosina Vuoden aikana vapaudesta rangaistuslaitokseen tulleet vankiryhmän ja sukupuolen mukaan laitostyypeittäin, Vapaudesta vankilaan tulleet vankiryhmittäin vuosina Vuoden aikana vapautuneet vapautumisperusteen, sukupuolen ja laitostyypin mukaan, Vuoden aikana vapautuneet vankeusvangit rangaistuslaitoksessa suoritetun rangaistusajan, sukupuolen ja laitostyypin mukaan, Vuoden aikana päättyneiden sakon muuntorangaistusten pituus, Rangaistuslaitoksista vapautuneet vankilajin ja sukupuolen mukaan vuosina Vapautuneiden vankeusvankien rangaistuslaitoksessa suorittama aika (%) vuosina Ehdonalaisesti vapautuneet vuosina Elinkautisvankien lukumäärä vuoden alussa vuosina sekä vuoden aikana alkaneet elinkautisrangaistukset, vapautuneet elinkautisvangit ja suoritetun rangaistuksen keskipituus vuosina Valvottu koevapaus vuosina Vankeusvankien päärikos 1. toukokuuta vuosina (%) 15. Vankeusvankien ikäryhmät 1. toukokuuta vuosina (%) 16. Vankeusvankien ennakoidut laitoksessaoloajat 1. toukokuuta vuosina (%) 17. Vankeusvankien laitoskertaisuus 1. toukokuuta vuosina (%) 18. Ulkomaalaisten vankien keskimäärät vankilajeittain sekä osuus kaikista vangeista vuosina Ulkomaalaisten vankeusvankien päärikokset 1. toukokuuta vuosina (%) 20. Ulkomaalaisten vankien kansalaisuus 1.toukokuuta Poistumisluvat vuosina Karkaamiset ja luvatta poistumiset vuosina Vankien ajankäyttö vuosina (%)

8 24. Vangit ja vankilat Vuosina vapautuneiden vankeusvankien uusiminen (%) viiden vuoden seuranta-aikana sukupuolen, iän ja vankeuskertaisuuden mukaan Yhdyskuntaseuraamukset 26. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päivittäiset keskimäärät vuosina Yhdyskuntapalvelun toimeenpano vuosina Ehdonalaisen vapauden valvonta vuosina Nuorten ehdollisen vankeuden valvonta vuosina Nuorisorangaistuksen toimeenpano vuosina Valvontarangaistuksen toimeenpano vuosina Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päärikos seuraamuksittain päättyneissä toimeenpanoissa vuosina (%) 33. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ikäjakauma seuraamuksittain 1. toukokuuta vuosina (%) 34. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden sukupuolijakauma 1. toukokuuta vuosina Yhdyskuntapalvelua suorittavien sosioekonominen tausta 1. toukokuuta (%) 36. Ehdonalaisesti vapautuneiden valvottavien sosioekonominen tausta 1. toukokuuta vuosina (%) 37. Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvottavien sosioekonominen tausta 1. toukokuuta vuosina (%) 38. Nuorisorangaistusasiakkaiden sosioekonominen tausta 1. toukokuuta vuosina (%) 39. Valvontarangaistusta suorittavien sosioekonominen tausta 1. toukokuuta vuosina (%) 40. Ohjelmatoimintaan osallistuneet yhdyskuntaseuraamusasiakkaat vuosina Sanktioiden ja toimenpiteiden käyttö yhdyskuntaseuraamuksissa vuosina

9 KUVIOLUETTELO 1. Vuoden aikana vapaudesta tulleet, vapautuneet ja vankien keskimäärä vuosina Vankeusvankien päärikos 1. toukokuuta vuosina (%) 3. Vankeusvankien ennakoitujen laitosaikojen osuudet 1. toukokuuta vuosina Ulkomaalaisten vankeus- ja tutkintavankien keskimäärä ja osuus kaikkien vankien keskimäärästä vuosina Poistumisluvat vuosina Vankien ajankäytön jakautuminen arkipäivisin vuonna 2014 (toiminnoissa n= 1539 vankia keskimäärin/arkipäivä) 7. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päivittäiset keskimäärät vuosina Vankien ja toimeenpanossa olevien yhdyskuntaseuraamusten keskimäärät ja osuudet vuosina Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päärikos (%) päättyneissä toimeenpanoissa vuosina Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ikäjakauma (%) 1. toukokuuta vuosina

10

11 Esipuhe Tilastojulkaisun tarkoituksena on antaa monipuolista tietoa Rikosseuraamuslaitoksen asiakas- ja vankimääristä, asiakasrakenteesta sekä toiminnasta. Julkaisu välittää paitsi ajankohtaisen kuvan rikosseuraamusalasta myös mahdollisuuden seurata sen kehitystä viimeisen 10 vuoden aikana. Tilastojulkaisussa ovat mukana vankeuksia ja yhdyskuntaseuraamuksia koskevat tiedot. Vankeuksien osalta tilastojulkaisu jatkaa Tilastokeskuksen vuonna 2009 lopettamaa vankitilastoa. Tilastojulkaisussa kuvataan asiakasmääriä ja niiden muutoksia sekä esitetään täytäntöönpanoon ja vankien ajankäyttöön liittyviä tilastotietoja. Tilastotiedot perustuvat Rikosseuraamuslaitoksen käytössä oleviin tietojärjestelmiin. Tietojärjestelmärajoitteiden vuoksi yhdyskuntaseuraamuksia koskevat aikasarjat eivät kaikilta osin ole täydellisiä. Julkaisu on suunnattu rikosseuraamusalan omalle organisaatiolle, mutta sen on ajateltu vastaavan myös muiden Rikosseuraamuslaitoksen toiminnasta kiinnostuneiden henkilöiden ja organisaatioiden tavallisimpiin vankeja ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaita koskeviin kysymyksiin 1

12 2

13 1 Seuraamuksista 1.1 Seuraamusjärjestelmän kehittymisen yleispiirteitä Suomi kuuluu nykyään maltillisen kriminaalipolitiikan maihin. Vankiluvun alentamiseen tähtäävä kriminaalipolitiikan suunnan muutos alkoi 1970-luvulla. Vankien määrä onkin 1970-luvulta lähtien alentunut kolmannekseen aikaisemmasta. Vaikka vankiluku on välillä noussut, on se 1990-luvulta lähtien pysynyt muiden Pohjoismaiden tasolla. Vankiluvun alenemiseen pyrittiin aluksi vaikuttamaan laajentamalla sakkojen ja ehdollisen rangaistuksen käyttöä. Yhdyskuntapalvelun ja nuorisorangaistuksen käyttöönotto 1990-luvulla merkitsivät muutosta rikosseuraamusalalle. Uusista seuraamuksista yhdyskuntapalvelu vakiinnutti alun kokeiluvaiheen jälkeen asemansa koko maassa. Mahdollisuus muuttaa korkeintaan kahdeksan kuukauden ehdoton vankeusrangaistus yhdyskuntapalveluksi vaikutti osaltaan vankilukujen alenemiseen. Nuorisorangaistuksen käyttö on sen sijaan jäänyt hyvin vähäiseksi. Tarve seuraamusjärjestelmän kehittämiseksi ja uusien vaihtoehtojen löytämiseksi kasvoi 1990-luvulta lähtien rikollisuuden ja sen taustalla olevien ongelmien muuttuessa haasteellisemmiksi luvulla tehtiin yksittäisiä seuraamuksia ja seuraamusjärjestelmää laajemmin koskevia muutoksia ongelmien ratkaisemiseksi. Harkinnanvaraisuutta nuorten valvontaan määräämisessä lisättiin ehdollista vankeutta koskevassa lakiuudistuksessa vuonna Uuden säännöksen mukaan vuotiaana rikokseen syyllistynyt nuori voidaan määrätä koeajaksi valvontaan sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi ja uusien rikosten ehkäisemiseksi. Vuonna 2002 tehtiin mahdolliseksi yhdyskuntapalvelun tuomitseminen yhtä vuotta pidemmän ehdollisen vankeusrangaistuksen oheisseuraamuksena. 3 Vuoden 2006 vankeuslain myötä siirryttiin suunnitelmalliseen ja yhtenäiseen täytäntöönpanoon. Vankeuslain yhteydessä uudistettiin myös ehdonalaiseen vapauteen liittyviä säädöksiä sekä otettiin käyttöön valvottu koevapaus. Koevapauteen voi päästä aikaisintaan kuusi kuukautta ennen määräaikaista ehdonalaista vapautumista. Lisäksi vuonna 2011 aloitettiin vapauttamisyksikkötoiminta osana hallittuun ja asteittaiseen vapauttamiseen liittyviä toimenpiteitä. Maksamattomien sakkojen muuntamista vankeudeksi vähennettiin 2000-luvun puolivälissä useaan ot-

14 teeseen. Vuonna 2008 poistettiin mahdollisuus muuntaa rangaistusmääräysmenettelyssä annetut sakot vankeudeksi. Vuonna 2011 astuivat voimaan nuorten rikoksentekijöiden tilanteen selvittämistä ja ehdollisen vankeuden valvontaa koskevat lait. Samana vuonna astui voimaan myös laki valvontarangaistuksesta. Laki valvontarangaistuksesta tekee mahdolliseksi korkeintaan kuuden kuukauden ehdottomien vankeusrangaistusten suorittamisen sähköisesti valvottuna omassa asunnossa tai muussa sopivaksi katsotussa paikassa. Valvontaan voidaan sisällyttää sosiaalista selviytymistä edistäviä tukitoimenpiteitä. 1.2 Seuraamusten täytäntöönpano Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanemat seuraamukset jaetaan vankeusrangaistuksiin ja vapaudessa suoritettaviin yhdyskuntaseuraamuksiin. Yhdyskuntaseuraamuksia ovat ehdonalaisen vapauden valvonta, yhdyskuntapalvelu, nuorten ehdollisen vankeuden valvonta, nuorisorangaistus sekä valvontarangaistus lukien. Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanosta vastaavat yhdyskuntaseuraamustoimistot. Vankilat vastaavat tuomioistuinten määräämien ehdottomien vankeusrangaistusten ja sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanosta. Lisäksi ne huolehtivat tutkintavankeuden toimeenpanosta yhdessä poliisin kanssa. 4 Vuoden 2010 alussa Suomeen syntyi uusi rikosseuraamusalan viranomainen Rikosseuraamuslaitos, joka koostuu aiemmasta Rikosseuraamusvirastosta sekä sen alaisuudessa toimineista Kriminaalihuoltolaitoksesta ja Vankeinhoitolaitoksesta. Uudistuksen jälkeen Suomi jakaantuu kolmeen rikosseuraamusalueeseen: Etelä-Suomen, Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Länsi- Suomen alueisiin. Rikosseuraamuslaitoksen perusyksiköitä ovat yhdyskuntaseuraamustoimistot sekä avovankilat ja suljetut vankilat. Vuoden 2014 lopussa koko maassa oli yhteensä 15 yhdyskuntaseuraamustoimistoa ja 26 vankilaa. Vankipaikoista oli suljetuissa vankiloissa 69 prosenttia ja avovankiloissa tai avovankila-osastoissa 31 prosenttia.

15 2 Vankeinhoito 2.1 Vankiluvun kehitys Vankiluku kääntyi kasvuun 2000-luvun alussa ja oli korkeimmillaan vuosikymmenen puolivälissä, jolloin vankeja oli 36 prosenttia enemmän vuosituhannen alkuun verrattuna. Vankiryhmistä suhteellisesti eniten kasvoivat tutkinta- ja sakkovangit. Vuonna 2006 vankien määrä kääntyi jälleen laskuun. Vuonna 2014 vankien päivittäinen keskimäärä oli 3 097, mikä oli 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna Vankeusvankien päivittäinen keskimäärä on laskenut 22 prosenttia 2000-luvun puolivälistä, ollen vuonna Tutkintavankeja oli vuonna 2014 päivittäin keskimäärin 619. Viimeisten kymmenen vuoden aikana tutkintavankien määrä on kasvanut viidenneksellä ja heidän osuutensa kaikista vangeista on noussut 13 prosentista 20 prosenttiin. Sakkovankien määrä sen sijaan on laskenut alle kolmannekseen vuosituhannen puolivälistä, mutta viimeiset viisi vuotta heidän määränsä on pysynyt vakiona. Vuonna 2014 sakkovankien päivittäinen keskimäärä oli 52. Vuonna 2014 vankilaan tuli vapaudesta vankia. Vankilaan tulleista eli runsaat 40 prosenttia oli vankeusvankeja, sakkovankeja ja tutkintavankeja. Vankeusvangeista 10 prosenttia sijoitettiin suoraan avolaitoksiin. Naisvankeusvangeista avolaitoksiin sijoitettiin suoraan neljä prosenttia. Vankiloista vapautui vuonna 2014 kaikkiaan vankia. Vankeusvankeja vapautui 3 386, sakkovankeja ja tutkintavankeja Vapautuneiden vankeusvankien vankilassa suorittaman ajan keskipituus oli 10,5 kuukautta. Vapautuneista vankeusvangeista eli reilu 40 prosenttia oli suorittanut rangaistusta vankilassa enintään kolme kuukautta. Yli kahden vuoden suoritetun ajan jälkeen vapautui 334 vankia eli kymmenen prosenttia. Kaikista vankeusvangeista 42 prosenttia vapautui avolaitoksista ja yli kaksi vuotta vankilassa rangaistusta suorittaneista 46 prosenttia. 5

16 Kuvio 1. Vuoden aikana vapaudesta tulleet, vapautuneet ja vankien keskimäärä vuosina Vapaudesta tulleet Vapautuneet Vankeja keskimäärin Vuoden 2014 aikana sakon muuntorangaistuksen suoritti loppuun yhteensä henkilöä. Kaksi kolmesta sakon muuntorangaistusta suorittaneista suoritti pelkästään sakkorangaistusta. Loput sakon muuntorangaistusta suorittaneista olivat myös vankeus- tai tutkintavankeina. Vuonna 2014 valvottuun koevapauteen sijoitettiin 615 vankia, mikä oli kuusinkertainen määrä vuoteen 2007 verrattuna. Peruutettujen koevapauksien osuus päättyneistä koevapauksista oli 16 prosenttia. Valvotussa koevapaudessa vuonna 2014 olleiden vankien päivittäinen keskimäärä oli 168. Koevapauden keskipituus oli 102 päivää. 6

17 2.2 Vankirakenne Yli neljä vankia kymmenestä on tuomittu väkivaltarikoksista. Henkirikoksista tuomittujen osuus on viimeisten kymmenen vuoden aikana noussut 19 prosentista 24 prosenttiin. Pahoinpitelyrikoksista tuomittujen osuus on sen sijaan viime vuosina laskenut ollen 17 prosenttia vuonna Varkausrikoksista, ryöstöstä ja muista omaisuusrikoksista tuomittuja on neljännes vangeista. Varkausrikoksista tuomittujen osuus on viimeisten kymmenen vuoden aikana laskenut 16 prosentista 11 prosenttiin. Muista omaisuusrikoksista tuomittujen osuus on sitä vastoin hieman nousut ollen seitsemän prosenttia vuonna Ryöstöstä tuomittujen osuus on pysynyt melko vakaasti seitsemässä prosentissa. Vuosituhannen alkupuolella noin kolme prosenttia vangeista oli tuomittu siveellisyysrikoksesta, kymmenen vuotta myöhemmin heidän osuutensa oli neljä prosenttia. Liikennejuopumuksesta tuomittujen osuus on 2000-luvulla vaihdellut 12 ja 14 prosentin välillä, mutta viime vuosina heidän osuutensa on ollut laskussa. Vuonna 2014 liikennejuopumus oli päärikoksena seitsemällä prosentilla vangeista. Huumausainerikoksesta tuomittujen osuus on viime vuosina noussut ollen 19 prosenttia vuonna Kuvio 2. Vankeusvankien päärikos 1. toukokuuta vuosina (%) Prosenttia Ryöstö Omaisuusrikos Väkivalta Liikennejuopumus Huumausainerikos Muu

18 Vankien ikärakenne on muuttunut kaksijakoisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Ensinnäkin alle 25-vuotiaiden vankeusvankien osuus on laskenut neljä prosenttiyksikköä, 14 prosentista kymmeneen prosenttiin. Samanaikaisesti yli 50-vuotiaiden vankeusvankien määrä on kasvanut neljä prosenttiyksikköä, 11 prosentista 15 prosenttiin. Vuonna 2014 vankeusvankien keski-ikä oli noin 37 vuotta luvulla pitkäaikaisvankien osuudet ovat kasvaneet ja alle vuoden vankilassa olevien osuudet ovat pienentyneet. Vuonna 2014 alle kolme kuukautta vankilassa olevien osuus oli noin yhdeksän prosenttia. Reilu neljännes vangeista oli vankilassa vuodesta kahteen vuotta. Vähintään kahdeksan vuoden vankilassaoloaika odotti noin kymmentä prosenttia vangeista. Näiden vankien osuus on kasvanut neljällä prosenttiyksiköllä vuosikymmenessä. Tämä johtuu ennen kaikkea elinkautisvankien määrän lisääntymisestä. Kuvio 3. Vankeusvankien ennakoitujen laitosaikojen osuudet 1. toukokuuta vuosina % alle 3 kk 3 kk - alle 6 kk kk - alle 1 v 1 v - alle 2 v 2 v - alle 4 v 8 4 v - alle 8 v 8 v tai enemmän Ensikertaisten vankien osuus on viimeisten kymmenen vuoden aikana noussut 29 prosentista 37 prosenttiin. Kolmatta - seitsemättä kertaa vankilassa olevia oli vuonna 2014 vajaa kolmannes vangeista. Vähintään kahdeksatta kertaa vankilassa oli vajaa viidennes. Naisten osuus vangeista on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana kuudesta prosentista kahdeksaan prosenttiin.

19 Naisvankeja oli vuonna 2014 keskimäärin 239. Naisvankeusvangit olivat keskimäärin 39-vuotiaita eli noin kaksi vuotta miesvankeja vanhempia. Naisvankeusvangeista vajaa puolet (47 %) oli tuomittu väkivaltarikoksesta. Ulkomaalaisten vankien määrä on kolminkertaistunut 2000-luvun aikana ja heidän osuutensa kaikista vangeista on noussut 16 prosenttiin. Vuonna 2014 ulkomaalaisten vankien päivittäinen keskimäärä oli 483. Tutkintavankien osuus oli 45 prosenttia. Vankirakennekartoituksen mukaan 35 prosenttia ulkomaalaisista vangeista oli virolaisia tai venäläisiä. Kaikkiaan eri kansalaisuuksia oli 61. Ulkomaalaisista vajaa puolet (46 %) oli tuomittu huumausainerikoksista. Kuvio 4. Ulkomaalaisten vankeus- ja tutkintavankien keskimäärä ja osuus kaikkien vankien keskimäärästä vuosina prosenttia Rangaistusvankeja keskimäärin Ulkomaalaisten osuus kaikista vangeista Tutkintavankeja keskimäärin Järjestys ja turvallisuus Vuonna 2014 anottiin poistumislupaa. Myönteisen päätöksen sai 75 prosenttia. Myönnettyjen poistumislupien osuus anotuista poistumisluvista on viimeisen kymmenen vuoden aikana pysynyt melko vakiona. Poistumislupaehtoja rikkoneiden vankien osuus on sen sijaan pienentynyt yli kolmanneksella. Vuonna 2014 lupaehtoja rikottiin 444 kertaa eli 3,9 prosentissa käytetyistä poistumisluvista.

20 Kuvio 5. Poistumisluvat vuosina Lukumäärä Prosenttia Anotut Myönnetyt Rikottu % Viimeisen kymmenen vuoden aikana karkaamisten lukumäärä on vaihdellut korkeimmillaan 25:stä vuonna 2005 matalimmillaan 8:aan vuonna Vuonna 2014 karkaamisia oli 14. Karkaamisista puolet tapahtui muualta kuin vankilan muurien sisäpuolelta, esimerkiksi työmaalta vankilan aidatun alueen ulkopuolelta, vankia saattavalta vartijalta ja muulta viranomaiselta. Vankilan muurien sisäpuolelta karkasi 7 vankia. Avolaitoksesta luvatta poistumista ei pidetä karkaamisena. 10 Avolaitoksesta luvatta poistuneiden määrä laski voimakkaasti 2000-luvun alkupuolella ja oli alhaisimmillaan 18 vuonna Tämän jälkeen luvatta poistuneiden määrä kääntyi nousuun, mutta viime vuosina määrä on jälleen laskenut. Vuonna 2014 avolaitoksesta luvatta poistuneita oli Vankitoiminnot Vangeille työaikana järjestettävää toimintaa ovat työ, koulutus ja muu rangaistuslaitoksen järjestämä tai hyväksymä toiminta. Vankien työtoiminta jaetaan tuotannolliseen ja valmentavaan työhön. Valmentavan työn tavoitteet liittyvät työelämän perustaitojen harjoitteluun ja työssä oppimiseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että 2000-luvulla työtoiminta on vähentynyt vankiloissa tasaisesti. Vuonna 2005 noin 37 prosenttia vangeista

21 osallistui työtoimintaan. Nykyisin työtoimintoihin osallistuu 31 prosenttia eli vajaa kolmannes vangeista. Vankiluvun ollessa korkeimmillaan 2000-luvun puolivälissä päivittäin työtoimintaan osallistui lähes 1500 vankia. Vuonna 2014 työtoimintaan osallistuneita oli 978. Vankiloissa järjestetään koulutusta yhteistyössä ulkopuolisten oppilaitosten kanssa. Tarjolla on sekä yleissivistävää (perusopetus ja lukio) että ammatillista toisen asteen koulutusta. Korkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin voidaan myöntää lupa etäopiskeluna. Vankien opiskelun osuus ajankäytöstä on pysynyt suhteellisen vakiona viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdellen yleensä kahdeksan ja yhdeksän prosentin välillä. Vuonna 2014 opiskelun osuus on kuitenkin pudonnut seitsemään prosenttiin. Muihin aktiivitoimintoihin (päihdekuntoutusohjelmiin, uusintarikollisuutta vähentäviin toimintaohjelmiin sekä muihin sosiaalisen kuntoutuksen ohjelmiin) osallistuvien määrä on vaihdellut vuosittain kuuden ja 11 prosentin välillä. Noin puolet vankien toiminta-ajasta on nk. passiiviaikaa eli vangit ovat toimintoihin sijoittamattomia. Toimintoihin osallistumisen esteet liittyvät vankimäärän nousuun, henkilöstöresurssien riittämättömyyteen, eräiden vankiloiden toimintatilojen puutteeseen, vankien moniongelmaisuuteen ja laitosturvallisuuteen. Toimintoihin osallistuminen on yleisintä avovankiloissa ja vähäisintä tutkintavangeilla. Säännöllisestä työ- ja toimintaajasta yli 10 prosenttia on nk. muuta passiiviaikaa, kuten esimerkiksi siirtopäiviä, käräjämatkapäiviä, sairausaikaa tai poistumislupa-aikaa. 11

22 Kuvio 6. Vankien ajankäytön jakautuminen arkipäivisin vuonna % 13 % 39 % 9 % 6 % 3 % Tuotanto Kiinteistötoimi Avolaitostyöt ja siviilityö Taloushuolto Koulutus Muut aktiivitoiminnot Sairaus Muu passiiviaika Toimintaan sijoittamatta 7 % 4 % 11 % 2.5. Vapautuneiden vankeusvankien uusintarikollisuus Taulukossa 25 on kuvattu vuosina vapautuneiden vankeusvankien uusintarikollisuutta viiden vuoden seurantaaikana. Tilastollisessa vuosikirjassa uusijoiksi katsotaan ne henkilöt, jotka ovat vapautumisen jälkeen syyllistyneet vähintään yhteen uuteen rikoksen, josta on seurannut lainvoimainen ehdoton vankeus- tai yhdyskuntapalvelutuomio. Seuranta-aika aloitetaan vapautumispäivästä ja lopetetaan ensimmäiseen rikoksentekopäivään tai kuolinpäivään. Ulkomaan kansalaiset ovat aineistossa, mikäli heillä on suomalainen henkilötunnus. 12 Vapautuneiden vankeusvankien uusintarikollisuus on laskenut tasaisesti vuosien välillä. Vuonna 2009 vapautuneista vankeusvangeista noin kolme viidestä (58 %) syyllistyi viiden seurantavuoden aikana vähintään yhteen rikokseen, josta seurasi uusi ehdoton vankeusrangaistus tai yhdyskuntapalvelu. Keskeisimmät uusimista ennustavat tekijät ovat vangin rikoshistoria ja ikä: moninkertaisilla vangeilla riski syyllistyä uusiin rikoksiin on suuri ja nuoret palaavat vankilaan todennäköisemmin kuin vanhat. Alle 18-vuotiaana vapautuneiden vankien uusintarikollisuudessa tapahtuneita muutoksia selittävät pienet havaintomäärät. Esimerkiksi kaikista vuonna 2009 vapautuneista vankeusvangeista alle 18-vuotiaita oli ainoastaan kolme. Naiset uusivat miehiä harvemmin.

23 3 Yhdyskuntaseuraamukset 3.1 Yhdyskuntaseuraamusten asiakasmäärät Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päivittäinen keskimäärä kasvoi 2000-luvulla 15 prosenttia ja oli korkeimmillaan vuonna 2007, jolloin yhdyskuntaseuraamusasiakkaita oli Tämän jälkeen määrä kääntyi laskuun. Vuonna 2014 yhdyskuntaseuraamusasiakkaita oli päivittäin keskimäärin eli laskua on ollut 35 prosenttia 1. Seuraamuslajeittain tarkasteltuna muutokset ovat hieman poikenneet toisistaan. Vuonna 2014 nuorten ehdollisen vankeuden valvonnassa oli keskimäärin 781 asiakasta päivässä. Määrä on vähentynyt 50 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nuorisorangaistuksessa alun alkaen vähäinen määrä on laskenut voimakkaasti ollen kymmenen vuonna Ehdonalaisen vapauden valvonnassa olevien keskimäärä nousi 2000-luvulla vajaat 50 prosenttia vuoteen 2007 mennessä, jolloin ehdonalaisesti vapautuneita valvottavia oli keskimäärin Sen jälkeen määrä on laskenut. Vuonna 2014 ehdonalaisen vapauden valvonnassa oli päivittäin keskimäärin asiakasta, mikä oli yli 40 prosenttia vähemmän kuin vuonna Yhdyskuntapalvelussa olevien keskimäärä nousi 2000-luvun alussa noin neljänneksellä ja oli korkeimmillaan vuonna 2005, jolloin asiakkaiden päivittäinen keskimäärä oli Vuonna 2014 asiakkaita oli keskimäärin eli 29 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Myös pyydettyjen soveltuvuusselvitysten määrä on ollut laskussa. Vuonna 2014 syyttäjä lähetti soveltuvuusselvityspyyntöä, mikä oli 46 prosenttia vähemmän kuin vuonna Myönteisten lausuntojen osuus tehdyistä lausunnoista oli 87 prosenttia. Ensimmäiset valvontarangaistukset tulivat toimeenpanoon vuoden 2012 alussa. Vuonna 2014 valvontarangaistuksia tuli toimeenpantavaksi yhteensä 272. Alkaneita valvontarangaistuksia oli 229 ja päättyneitä 201. Rangaistuksen suorittajia oli vuoden aikana keskimäärin 45 päivässä. Suoritettu aika oli keskimäärin 58 päivää Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien keskimäärän laskentatapaan tehtiin vuonna 2012 muutos. Aiemmin laskettiin toimeenpanojen lukumäärää, nyt tarkastellaan asiakkaiden määrää. Jos henkilöllä on samanaikaisesti toimeenpanossa useita saman seuraamuksen toimeenpanoja, hänet lasketaan keskimäärään vain kerran. Jos henkilöllä on samanaikaisesti toimeenpanossa eri seuraamuksia, hänet lasketaan edelleen kumpaankin niistä.

24 Kuvio 7. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päivittäiset keskimäärät vuosina Nuorten ehdollisen vankeuden valvonta Yhdyskuntapalvelu Ehdonalaisen vapauden valvonta Valvontarangaistus Vaikka yhdyskuntaseuraamuksissa olevien määrät ovatkin laskeneet voimakkaasti, yhdyskuntaseuraamukset muodostivat viime vuonna edelleen puolet kaikista Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanemista seuraamuksista. Kuvio 8. Vankien ja toimeenpanossa olevien yhdyskuntaseuraamusten keskimäärät ja osuudet vuosina Vankeus Yhdyskuntaseuraamukset Rv, suljetut laitokset Valvottu koevapaus Ehdonalaisen vapauden valvonta Yhdyskuntapalvelu Tv, suljetut laitokset Avolaitokset Valvontarangaistus Nuorten ehdollisen vankeuden valvonta

25 Yhdyskuntaseuraamusten asiakasrakenne Nuorten ehdollisen vankeuden valvonnassa yleisimpiä päärikoksia ovat omaisuus- ja väkivaltarikokset sekä liikennejuopumukset. Vuonna 2014 omaisuusrikoksista tuomittujen osuus oli 35 prosenttia ja väkivaltarikoksista tuomittujen 24 prosenttia. Liikennejuopumuksista tuomittuja oli vajaa viidennes valvottavista. Ehdonalaisen vapauden valvonnassa väkivalta- ja omaisuusrikokset muodostavat noin kaksi kolmasosaa päärikoksista. Vuonna 2014 väkivaltarikosten osuus oli 40 prosenttia ja omaisuusrikosten 29 prosenttia. Seuraavaksi eniten (18 %) oli huumausainerikoksia. Yhdyskuntapalvelussa vajaa puolet päärikoksista on liikennejuopumuksia. Niiden osuus on ollut hieman laskussa. Omaisuus- ja väkivaltarikoksia on kumpiakin vajaa viidennes. Valvontarangaistuksessa suurin osa päärikoksista on liikennejuopumuksia. Vuonna 2014 liikennejuopumuksesta tuomittujen osuus oli 53 prosenttia. Muista rikoksista oli tuomittu vajaa viidennes (17 %) ja omaisuus- ja väkivaltarikoksista kummastakin noin joka kahdeksas. Kuvio 9. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päärikos (%) päättyneissä toimeenpanoissa vuosina Prosenttia Henkeen ja terveyteen kohdistuva Huumausainerikos Liikennejuopumus Liikennerikos Seksuaalirikos Omaisuusrikos Muu

26 Alle 21-vuotiaiden nuorten osuus kaikista yhdyskuntaseuraamusasiakkaista on laskenut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2005 yhdyskuntaseuraamusasiakkaista 27 prosenttia oli alle 21-vuotiaita. Vuonna 2014 heitä oli 18 prosenttia. Nuorten ehdollisen vankeuden valvonnassa alle 21-vuotiaita oli kaksi kolmasosaa asiakkaista (66 %). Ehdonalaisen vapauden valvonnassa ja yhdyskuntapalvelussa suurin ikäryhmä on vuotiaat. Vuonna 2014 heitä oli kummassakin seuraamuksessa noin 30 prosenttia. Kuvio 10. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ikäjakauma (%) 1. toukokuuta vuosina Prosenttia v v v v 40- v 16 Vuonna 2014 yhdyskuntaseuraamusasiakkaista oli naisia noin 11 prosenttia. Naisten osuus on noussut kolme prosenttiyksikköä viimeisten kymmenen vuoden aikana. Nuorten ehdollisen vankeuden valvonnassa naisia oli 14 prosenttia, ehdonalaisen vapauden valvonnassa kahdeksan prosenttia, yhdyskuntapalvelussa 11 prosenttia ja valvontarangaistuksessa viisi prosenttia. Ulkomaalaiset ovat muodostaneet vain vähäisen osuuden kaikista yhdyskuntaseuraamusasiakkaista. Yhdyskuntaseuraamuksissa olevien ulkomaan kansalaisten määrästä ei ole saatavissa tarkkaa tietoa.

27 3.3 Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden sosiaalinen tilanne Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden työttömyys on pysynyt korkeana. Keskimäärin yli puolet asiakkaista on työttömänä. Työttömyys on korkeinta ehdonalaisen vapauden valvonnassa, jossa vuonna 2014 työttömien osuus oli 60 prosenttia. Työssä olevia oli yhdyskuntapalvelussa, ehdonalaisen vapauden valvonnassa ja valvontarangaistuksessa noin neljännes asiakkaista ja nuorten ehdollisen vankeuden valvonnassa 13 prosenttia. Opiskelijoita oli nuorten ehdollisen vankeuden valvonnassa neljännes. Nuorten ehdollisen vankeuden valvonnassa vakituisessa asunnossa asuvien osuus on viimeisten kymmenen vuoden aikana pysynyt suhteellisen tasaisena (noin prosenttia). Yhdyskuntapalvelussa vakituisessa asunnossa asuvien osuus on vaihdellut 84 ja 89 prosentin välillä. Ehdonalaisen vapauden valvonnassa vakituisessa asunnossa asuvien osuus on viimeisten kymmenen vuoden aikana noussut 10 prosenttiyksikköä, 72 prosenttiin vuonna Vailla vakituista asuntoa olevien osuus on pysynyt silti suhteellisen korkeana. Asunnottomia oli 10 prosenttia ja tilapäisessä asunnossa asuvia 14 prosenttia. 3.4 Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden osallistuminen toimintoihin Yhdyskuntaseuraamusasiakkailla on mahdollisuus osallistua lainvastaiseen käyttäytymiseen vaikuttaviin toimintaohjelmiin sekä päihdehuollon toimenpiteisiin. Tällä hetkellä käytössä olevia ohjelmia ovat Antiriippuvuudet, Cognitive Skills, Liikenneturvaohjelma (yksilö ja ryhmä), MOVE! (eli parisuhdeväkivallan puheeksiotto), Ohjauspyörä, Suuttumuksen hallinta (yksilö ja ryhmä), Uusi Suunta, Viisi keskustelua muutoksesta sekä VINN (eli motivointi- ja keskusteluohjelma naisille). Vuonna 2014 ohjelmatoimintaan ja päihdehuollon toimenpiteisiin osallistui kaikkiaan 497 asiakasta. Suosituimpia ovat viisi keskustelua muutoksesta, päihdehuoltojakso sekä liikenneturvaohjelma. Suurin osa näihin ohjelmiin osallistuneista suoritti yhdyskuntapalvelua Yhdyskuntaseuraamuksissa käytetyt sanktiot Ehdonalaisen vapauden valvonnassa käytettävät sanktiot ovat kirjallinen varoitus, noutopyyntö poliisille ja ilmoitus syyttäjälle. Vuonna 2014 sanktioiden kokonaismäärä oli vastaava kuin

28 vuonna 2013, kun ne suhteutetaan asiakkaiden keskimäärään. Suhteellisesti merkittävimmin ovat vähentyneet kirjalliset varoitukset. Yleisimmin käytetty sanktio on useimpina vuosina ollut noutopyyntö poliisille. Vuonna 2014 niitä tehtiin 64. Nuorten ehdollisen vankeuden valvonnassa sanktiovalikoima on sama kuin ehdonalaisvalvonnassa, paitsi lisäksi asiakkaalle on mahdollista antaa kirjallisia huomautuksia. Eniten käytetty sanktio on noutopyyntö poliisille, mutta vuonna 2014 niiden määrä laski huomattavasti edellisestä vuodesta. Asiakasmääriin suhteutettuna noutopyyntöjä oli hiukan enemmän kuin ehdonalaisen vapauden valvonnassa mutta huomattavasti vähemmän kuin nuorisorangaistuksessa. Yhdyskuntapalveluun liittyviä sanktioita ovat kirjallinen huomautus, toimeenpanon aloittamiskielto, toimeenpanon jatkamiskielto ja toimeenpanon keskeytys. Asiakasmäärään nähden huomattavin kasvu vuoteen 2013 verrattuna tapahtui toimeenpanojen keskeyttämisissä. Sen sijaan kirjallisia huomautuksia jaettiin vuoden 2014 aikana vähiten kymmeneen vuoteen sekä kokonaismäärässä mitattuna että asiakkaiden keskimäärään suhteutettuna. Valvontarangaistuksessa käytettävät sanktiot ovat kirjallinen varoitus, toimeenpanon aloittamiskielto, toimeenpanon jatkamiskielto ja toimeenpanon keskeytys. Yleisin sanktiomuoto valvontarangaistuksessa oli kirjallinen varoitus, joita jaettiin 55. Keskeytyksiä oli vuoden aikana 41, joka on vuoden aikana alkaneisiin toimeenpanoihin nähden hiukan vähemmän kuin vuonna

29 Taulukko 1. Vuoden alussa ja lopussa rangaistuslaitoksissa olleet sukupuolen, vankiryhmän ja laitostyypin mukaan, 2014 Laitoksen kirjoissa Laitostyyppi Yhteensä Vankeusvankeja Sakkovankeja Tutkintavankeja Naisia Yht. Naisia Yht. Naisia Yht. Naisia Vuoden alussa Kaikki laitokset Suljetut laitokset Avolaitokset Vuoden lopussa Kaikki laitokset Suljetut laitokset Avolaitokset Taulukko 2. Vankien päivittäinen keskimäärä vankiryhmittäin vuosina Tutkintavankeja Vankeusvankeja Sakkovankeja Nuorisovankeja Pakkolaitosvankeja Yhteensä Naisia Naisten osuus kaikista vangeista (%) Taulukko 3. Alle 21-vuotiaat tutkinta- ja vankeusvangit keskimäärin vuosina vuotiaat vuotiaat Alle 21 vuotiaat yhteensä Kaikki vangit Nuorten osuus kaikista vangeista (%) , , , , , , , , , ,7

30 Taulukko 4. Vuoden aikana vapaudesta rangaistuslaitokseen tulleet vankiryhmän ja sukupuolen mukaan laitostyypeittäin, 2014 Vankilaji Kaikki laitokset Suljetut laitokset Avolaitokset Miehiä Naisia Yht. Miehiä Naisia Yht. Miehiä Naisia Yht. Vapaudesta tulleita kaikkiaan Sakkovankeja Vankeusvankeja v v v Tutkintavankeja v v v Taulukko 5. Vapaudesta vankilaan tulleet vankiryhmittäin vuosina Vankeusvankeja Sakkovankeja Tutkintavankeja Yhteensä Yht. Naisia Yht. Naisia Yht. Naisia Yht. Naisia

31 Taulukko 6. Vuoden aikana vapautuneet vapautumisperusteen, sukupuolen ja laitostyypin mukaan, 2014 Laitoksista vapautuneet kaikkiaan Laitostyyppi Suljetut laitokset Avolaitokset Kaikki laitokset Miehiä Naisia Yht. Miehiä Naisia Yht. Miehiä Naisia Yht Rangaistuksen täysin suorittaneet sakkovangit vankeusvangit Tasavallan presidentti armahtanut enemmälti suorittamasta 3. Päästetty ehdonalaiseen vapauteen tasavallan presidentin armahduksella laitoksen johtajan päätöksellä Helsingin hovioikeuden päätöksellä Haagin sotarikostuomioistuimen päätöksellä 4. Tutkintavanki laskettu vapaaksi syyte hylätty käsittelyn lykkääminen tuomittu ehdottomasti, mutta päästetty vapaalle jalalle tuomittu ehdollisesti muusta syystä Muut perusteet Kuolleet Siirretty muuhun maahan

32 Taulukko 7. Vuoden aikana vapautuneet vankeusvangit rangaistuslaitoksessa suoritetun rangaistusajan, sukupuolen ja laitostyypin mukaan, 2014 Suoritettu rangaistusaika Laitostyyppi Suljetut laitokset Avolaitokset Kaikki laitokset Miehiä Naisia Yht. Miehiä Naisia Yht. Miehiä Naisia Yht. Yhteensä kk yli 1 kk 2 kk yli 2 kk 3 kk yli 3 kk 6 kk yli 6 kk 1 v yli 1 v 2 v yli 2 v 4 v yli 4 v Keskipituus kk 9,6 8,5 9,5 11,9 12,4 11,9 10,5 10,2 10,5 Taulukko 8. Vuoden aikana päättyneiden sakon muuntorangaistusten pituus, 2014 Pelkästään sakon muuntorangaistuksen suorittaneet Sakon muuntorangaistuksen suorittaneet vankeusvangit ja tutkintavangit Miehiä Naisia Yhteensä Miehiä Naisia Yhteensä Enintään 10 päivää päivää päivää päivää Yhteensä Taulukko 9. Rangaistuslaitoksista vapautuneet vankilajin ja sukupuolen mukaan vuosina Vankeusvankeja Sakkovankeja Tutkintavankeja Yhteensä Yht. Naisia Yht. Naisia Yht. Naisia Yht. Naisia

33 Taulukko 10. Vapautuneiden vankeusvankien rangaistuslaitoksessa suorittama aika (%) vuosina Suoritettu rangaistusaika kk yli 1 kk 2 kk yli 2 kk 3 kk yli 3 kk 6 kk yli 6 kk 1 v yli 1 v 2 v yli 2 v 4 v yli 4 v Yhteensä N Taulukko 11. Ehdonalaisesti vapautuneet vuosina Ehdonalaisesti vapautuneita yhteensä Vankilan johtajan/ johtokunnan päätöksellä Oikeusministeriön/ Rikosseuraamusviraston päätöksellä Tasavallan presidentin armahduksella Vankilaoikeuden päätöksellä Helsingin hovioikeuden päätöksellä Korkeimman oikeuden päätöksellä Haagin sotarikostuomioistuimen päätöksellä Valvontaan asetettu

34 Taulukko 12. Elinkautisvankien lukumäärä vuoden alussa vuosina sekä vuoden aikana alkaneet elinkautisrangaistukset, vapautuneet elinkautisvangit ja suoritetun rangaistuksen keskipituus vuosina Vuosi Elinkautisvankien lukumäärä vuoden alussa Vuoden aikana alkaneet elinkautisrangaistukset Vapautuneet elinkautisvangit Vapautuneiden elinkautisvankien suorittaman rangaistuksen keskipituus (v) , , , , , , , , , , , , , , , , , Taulukko 13. Valvottu koevapaus vuosina Aloitetut Päättyneet Peruutetut Peruutetut % päättyneistä Koevapaudessa keskimäärin päivässä Koevapauden keskimääräinen pituus (pv)

35 Taulukko 14. Vankeusvankien päärikos 1. toukokuuta vuosina (%) Ryöstö Yht Naisia Varkausrikokset Yht Naisia Muu Yht omaisuusrikos Naisia Henkirikos Yht Naisia Muu Yht väkivaltarikos Naisia Siveellisyysrikos Yht Naisia Huumausainerikos Yht Naisia Liikenne Yht juopumus Naisia Muu rikos Yht Naisia Yhteensä Yht Naisia N Yht Naisia

36 Taulukko 15. Vankeusvankien ikäryhmät 1. toukokuuta vuosina (%) v Yht Naisia v Yht Naisia v Yht Naisia v Yht Naisia v Yht Naisia v Yht Naisia Yhteensä Yht Naisia N Yht Naisia Taulukko 16. Vankeusvankien ennakoidut laitoksessaoloajat 1. toukokuuta vuosina (%) < 3kk Yht Naisia < 6kk Yht Naisia <12 kk Yht Naisia < 2 v Yht Naisia < 4 v Yht Naisia < 8 v Yht Naisia v Yht Naisia Yhteensä Yht Naisia N Yht Naisia Taulukosta puuttuvat vangit, joiden rangaistuksen pituuden laskeminen oli kesken tai vanki oli karkumatkalla

37 Taulukko 17. Vankeusvankien laitoskertaisuus 1. toukokuuta vuosina (%) krt Yht Naisia krt Yht Naisia krt Yht Naisia krt Yht Naisia Yhteensä Yht Naisia N Yht Naisia Taulukko 18. Ulkomaalaisten vankien keskimäärät vankilajeittain sekä osuus kaikista vangeista vuosina Rangaistusta suorittavat vangit Ulkomaalaiset Tutkintavangit Yhteensä Kaikki vangit Ulkomaalaisten osuus kaikista vangeista (%) Taulukko 19. Ulkomaalaisten vankeusvankien päärikokset 1. toukokuuta vuosina (%) ryöstö varkaus muu omaisuusrikos henkirikos muu väkivaltarikos siveellisyysrikos huumausainerikos liikennejuopumus muut rikokset Yhteensä N

38 Taulukko 20. Ulkomaalaisten vankien kansalaisuus 1. toukokuuta N N Afganistan 7 Liettua 33 Alankomaat 5 Makedonia 3 Albania 13 Marokko 3 Algeria 6 Moldova 1 Angola 1 Myanmar 1 Belgia 3 Nigeria 8 Bosnia-Hertsegovina 3 Pakistan 2 Bulgaria 5 Portugali 2 Dominikaaninen Tv 2 Ranska 2 Egypti 1 Romania 45 Espanja 1 Ruanda 1 Etiopia 1 Ruotsi 10 Gambia 17 Saksa 11 Georgia 1 Sambia 1 Guatemala 1 Serbia 7 Guinea 2 Sierra Leone 3 Intia 1 Singapore 1 Irak 16 Somalia 19 Iran 5 Sudan 2 Iso-Britannia 5 Syyria 1 Italia 2 Thaimaa 2 Jordania 2 Tsekki 2 Kamerun 1 Tunisia 2 Kenia 2 Turkki 2 Kolumbia 3 Uganda 1 Kongon Dem Tv 5 Ukraina 3 Kosovo 3 Venäjä 45 Kreikka 1 Vietnam 2 Kuuba 3 Viro 125 Latvia 3 Kansalaisuudeton 13 Liberia 1 Ei tietoa 10 Libya 1 Yhteensä 486