Asetuksenantovaltuudet perustuvat vankeuslain 8 luvun 15 :ään ja 9 luvun 10 :ään sekä tutkintavankeuslain 5 luvun 9 :ään.

Transkriptio

1 OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri Juho Martikainen EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSIKSI VANKEUDESTA ANNETUN VAL- TIONEUVOSTON ASETUKSEN JA TUTKINTAVANKEUDESTA ANNETUN VALTIO- NEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI 1 Yleisperustelut Vankeuslakiin (707/2005) ja tutkintavankeuslakiin (768/2005) on tehty muutoksia, jotka tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta Muutoksen perustuvat hallituksen esitykseen vankeuslain, tutkintavankeuslain ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamiseksi (HE 263/2016 vp). Keskeiset muutokset koskevat vangeille maksettavaa käyttörahaa, toimintarahaa ja palkkaa. Vankeudesta annettuun valtioneuvoston asetukseen ja tutkintavankeudesta annettuun valtioneuvoston asetukseen tehtäisiin lainmuutosten edellyttämät muutokset. Ehdotetut muutokset koskisivat lähinnä käyttörahan, toimintarahan ja palkan rahamääriä ja sitä, milloin kutakin etuutta maksetaan. Vankien etuudet kohdentuisivat jossain määrin uudelleen siten, että suljetuissa vankiloissa vankien etuudet kasvaisivat ja avolaitoksissa laskisivat. Käyttörahan taso säilyisi nykyisellään eli noin 50 eurossa kuukaudessa, mutta sitä maksettaisiin jatkossa kaikille vankeusvangeille ja tutkintavangeille. Toimintoihin osallistuvien vankien ja tutkintavankien toimintaraha olisi toimintarahaluokasta riippuen noin euroa. Avolaitostyöstä valtion talousarvion 74 momentin nojalla maksettavat avolaitospalkat laskisivat nykyisestä, mutta myös avolaitostyötä tekeville vangeille maksettaisiin jatkossa käyttörahaa. Avolaitospalkan tasot säilyisivät jokseenkin nykyisellään, koska ruoka- ja ylläpitokorvausten perimisestä luovutaan. 2 Asetuksenantovaltuudet Asetuksenantovaltuudet perustuvat vankeuslain 8 luvun 15 :ään ja 9 luvun 10 :ään sekä tutkintavankeuslain 5 luvun 9 :ään. 3 Yksityiskohtaiset perustelut 3.1 Valtioneuvoston asetus vankeudesta 19. Vankien työ ja toiminta-aika. Säännöksen 1 momenttia muutettaisiin, koska ammattityön käsitteestä vankeuslaissa on luovuttu. Sen sijasta käytettäisiin ilmaisua avolaitostyö muun kuin Rikosseuraamuslaitoksen lukuun.

2 2 20. Siviilityön ehdot. Säännöksen 1 momentista poistettaisiin maininta siitä, että siviilityöluvan ehdoissa on määrättävä ruoka- ja ylläpitokorvauksen perimisestä. Muutos johtuu siitä, että vangeilta ei enää peritä ruoka- ja ylläpitokorvauksia. 22. Opintoluvan ehdot. Säännöksen 1 momentista poistettaisiin maininta siitä, että siviilityöluvan ehdoissa on määrättävä ruoka- ja ylläpitokorvauksen perimisestä. Muutos johtuu siitä, että vangeilta ei enää peritä ruoka- ja ylläpitokorvauksia. 29. Toimintarahan määräytyminen. Pykälässä säädettäisiin toimintarahan määräytymisperusteista. Pykälän 1 momentin mukaan toimintarahaa maksettaisiin niiltä päiviltä, joina vanki osallistuu työhön tai muuhun toimintaan. Voimassa olevaa säännöstä vastaavasti säädettäisiin, että toiminta-aika määritellään toimintaan sijoitettaessa. Säännöksen 2 momentissa säädettäisiin selvyyden vuoksi tilanteista, joissa vangille maksetaan toimintarahaa, vaikka hän on poissa toiminnasta määrättynä toimintaaikana. Vankeuslain muutosten tavoitteena on ollut yksinkertaistaa vangeille maksettavia etuuksia. Tämän vuoksi vangille maksettaisiin toimintarahaa, jos hän on hyväksyttävän syyn vuoksi poissa työtoiminnasta tai muusta toiminnasta toimintaaikana. Toimintarahaa maksettaisiin, jos vanki on poissa toiminnasta määräaikaisesta osallistumisvelvollisuudesta vapauttamisen, poistumisluvan, tuomioistuimessa muussa viranomaisessa läsnäolon taikka muun vastaavan hyväksyttävän syyn vuoksi. Määräaikaisesta osallistumisvelvollisuudesta vapauttamisesta säädetään vankeuslain 8 luvun 13 :ssä. Säännöksen 1 momentin mukaan vanki voidaan vapauttaa määräaikaisesti osallistumisvelvollisuudesta kahdeksi arkipäiväksi jokaista kalenterikuukautta kohden, jonka aikana hän on osallistunut säännönmukaisesti vankilan toimintaan (ns. VA-loma). Pykälän 2 momentin mukaan vanki rikoksesta syytteessä olevalle vangille on annettava tarpeellinen vapautus osallistumisvelvollisuudesta puolustuksen valmistelemiseksi. Vanki voidaan vapauttaa osallistumisvelvollisuudesta myös muusta tärkeästä syystä. Vanki on 3 momentin mukaan vapautettava osallistumisvelvollisuudesta, jos se on tarpeen määräaikaisen työkyvyttömyyden vuoksi. Säännöksen 3 momentissa säädettäisiin toimintarahan suuruus kolmessa eri toimintarahaluokassa. Toimintaraha olisi ensimmäisessä luokassa 3,01 euroa, toisessa 4,62 euroa ja kolmannessa 7,35 euroa päivältä. Kokoonpano- tai pakkaustyöstä taikka muusta näihin rinnastettavasta työstä maksettava työsuoritteiden määrään perustuva provisio voi olla 20 prosenttia toimintarahan määrästä. 30. Palkan määräytyminen. Pykälässä säädettäisiin palkan määräytymisestä. Pykälän 1 momentin mukaan muun kuin Rikosseuraamuslaitoksen lukuun tehdystä avolaitostyöstä maksetaan palkkaa niiltä työtunneilta, joina vanki osallistuu työhön. Säännökseen lisättäisiin maininta siitä, että työhön sijoitettaessa määritellään vangin työaika. Säännöksen 2 momentissa on määritelty tilanteet, joissa poissaolosta huolimatta maksetaan palkkaa. Säännös vastaisi sisällöltään asetuksen 29 :n 2 momenttia. Säännöksen 3 momentissa säädettäisiin palkan määrä ensimmäisessä ja toisessa luokassa. Ensimmäisessä luokassa palkka olisi 4,7 euroa ja toisessa 5 euroa tunnilta.

3 3 Kuten voimassa olevan säännöksessä, työhön perehdyttävän jakson ajalta voitaisiin maksaa toimintarahaa 31. Käyttörahan määräytyminen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että vangille maksetaan käyttörahaa 1,6 euroa jokaiselta rangaistusajaksi luettavalta päivältä ennen vapauttamista. Käyttöraha on suurin piirtein samantasoinen kuin nykyään. Käyttörahaa maksettaisiin myös siltä ajalta, jona vanki on vankilan ulkopuolella, jos tällainen aika luetaan rangaistusajaksi. Säännöksen 2 momentin mukaan rangaistusta suorittamaan saapuneelle vangille voidaan maksaa käyttörahaa etukäteen 14 päivältä välttämättömien hankintojen suorittamista varten. 32. Työkyvyttömyysajan käyttöraha ja toimintaraha. Pykälä kumottaisiin, koska käyttörahan, toimintarahan ja palkan määräytymisestä säädettäisiin kattavasti asetuksen :ssä. 33. Toimintaraha määräaikaisen osallistumisvelvollisuudesta vapauttamisen aikana. Pykälä kumottaisiin, koska käyttörahan, toimintarahan ja palkan määräytymisestä säädettäisiin kattavasti asetuksen :ssä. 34. Ruoka- ja ylläpitokorvaus. Pykälä kumottaisiin, koska ruoka- ja ylläpitokorvauksia ei enää peritä. 35. Korvaus omatoimisesta ruokahuollosta. Pykälässä säädettäisiin siitä, miten vangille korvataan omatoimisen ruokahuollon järjestäminen vankeuslain 7 luvun 5 :n 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa. Vangille maksettaisiin omatoimisen ruokailuhuollon järjestämiseksi korvausta 1,5 euroa aamiaisesta, 2,5 euroa lounaasta ja päivällisestä sekä 1,1 euroa iltapalasta, jollei vankila hanki asuinosastolla valmistettavien aterioiden raaka-aineita. Vangin mukana olevaa pientä lasta varten annetaan lisäksi puolet vangille annettavasta summasta. Ruokarahaa maksettaisiin, jos vankila ei tarjoa vangille kaikkia päivittäisiä aterioita. Siten ruokarahaa maksetaan myös niille vangeille, jotka käyvät siviilitöissä taikka opiskelemassa vankilan ulkopuolella. 36. Ruokakorvausten perimättä jättäminen. Pykälä kumottaisiin, koska ruoka- ja ylläpitokorvauksia ei enää peritä. 3.2 Valtioneuvoston asetus tutkintavankeudesta 10. Rahan ja muiden maksuvälineiden käyttäminen. Pykälä kumottaisiin tarpeettomana. Velvollisuus tehdä perusteltu kirjallinen päätös rahan käytön rajoittamisesta ja päätöksen tiedoksianto seuraavat vankeuslaista ja hallintolaista. Asetuksessa ei ole erikseen tarpeen säätää asiasta. 11. Toimintaraha ja käyttöraha. Pykälässä säädettäisiin tutkintavangeille maksettavan käyttörahan suuruudesta kuten nykyisinkin. Tutkintavangille maksetaan käyttörahaa 1,6 euroa jokaiselta vankilassaolopäivältä kuten vankeusvangeillekin. Toi-

4 4 mintarahan määräytymisessä noudatettaisiin vankeudesta annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksiä. Pykälän toisessa momentissa säädettäisiin vankeudesta annettua valtioneuvoston asetusta vastaavasti siitä, että vankilaan saapuneelle tutkintavangille voidaan maksaa käyttörahaa etukäteen 14 päivältä välttämättömien hankintojen suorittamista varten. 4 Esityksen vaikutukset 5 Asian valmistelu 6 Voimaantulo Vankien etuusjärjestelmään tehtävät muutokset toteutettaisiin niihin nykyisinkin varattujen määrärahojen puitteissa. Asetuksissa käyttörahan, toimintarahan ja palkan suuruudet on säädetty siten, että muutokset eivät edellytä määrärahalisäyksiä. Jatkossa käyttörahaan käytettäisiin vuosittain noin 1,7 miljoonaa euroa ja toimintarahaan noin 2,4-2,5 miljoonaa euroa. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenoista on maksettu vankien etuuksia vuonna 2016 noin 4,1 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi avolaitostyöhön on valtion talousarvion 74 momentille varattu vuosittain 4,7 miljoonan euron määräraha. Ruokarahan maksaminen tapahtuisi pääosin samoilla perusteilla kuin nykyisinkin. Säännösten muutoksilla ei olisi tältäkään osin olennaisia taloudellisia vaikutuksia. Asetukset on valmisteltu yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön kanssa. Asetusluonnoksista pyydettiin lausunto valtionvarainministeriöltä, Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköltä, Etelä-Suomen, Länsi-Suomen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen Rikosseuraamusalueilta, Vankilavirkailijain liitto VVL ry:ltä ja Vankila- ja kriminaalityön henkilöstö VakHe ry:ltä. Lausunnon antoivat Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö, jonka lausunnossa oli otettu huomioon alueiden ja vankiloiden lausunnot sekä Vankila- ja kriminaalityön henkilöstö VakHe ry. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön lausunnossa kiinnitettiin huomiota päivärahojen suuruuteen, joka tulisi asettaa siten, että tietojärjestelmiin tarvittavat muutokset olisivat mahdollisen vähäiset. Ehdotus on otettu huomioon päivärahojen suuruudessa. Lisäksi keskushallintoyksikkö kiinnitti huomiota siihen, että sairausajalta maksettavat toimintaraha ja palkka voivat kannustaa vankeja hakemaan sairauslomaa perusteettomasti. Vankila- ja kriminaalityön henkilöstö VakHe ry:n lausunnossa kiinnitettiin huomiota yhdistyksen mielestä ongelmallisiin lain säännöksiin. Lisäksi yhdistys kiinnitti huomiota siihen, että ruokaraha ei riitä kunnollisen ruoan valmistukseen ja että vankiloissa pitäisi kokonaisvaltaisesti arvioida mahdollisuudet ruoanlaittoon.

5 Asetukset tulisivat voimaan samaan aikaan vankien taloudellisia etuuksia koskevien lainmuutosten kanssa. 5