HLJ 2015 Ajoneuvo ja tavaraliikenteen osaselvitys (AJOTA)

Transkriptio

1 HLJ 2015 Ajoneuvo ja tavaraliikenteen osaselvitys (AJOTA) Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä

2 Esipuhe Tämä työ tehtiin HSL:n toimeksiannosta HLJ 2015:n ajoneuvo ja tavaraliikenteen osaprojektina (AJOTA). Tavaraliikenteen osuus on raportoitu erikseen (HLJ 2015 Tavaraliikenne ja elinkeinoelämän tarpeet). Työn nykytila analyysi (toimintaympäristön muutostekijät ja HLJ 2011:n toteutumisen arviointi) tehtiin vuodenvaihteessa ja toimenpideosa (verkkojen luokittelu ja hankkeiden vaikutustarkastelut) keväällä Osaselvityksestä on nostettu liikennejärjestelmäkokonaisuuden kannalta keskeisiä toimenpiteitä osaksi Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Työn ohjausryhmänä toimi HLJ toimikunta. Lisäksi työn projektiryhmään osallistuivat: Riikka Aaltonen, HSL (pj) Pekka Räty, HSL Tapani Touru, HSL Johanna Vilkuna, HSL Mirja Hyvärinta, Uudenmaan ELY keskus Johanna Järvinen, Uudenmaan ELY keskus Jukka Peura, Uudenmaan ELY keskus Maarit Saari, Uudenmaan ELY keskus Erkki Vähätörmä Uudenmaan liitto Henrik Helenius KUUMA kunnat Ajoneuvo ja tavaraliikenteestäjärjestettiintyöpaja hlj toimikunnalle huhtikuussa Konsultteina toimivat DI Matti Keränen (Trafix Oy) ja tavaraliikenteen osiossa DI Pirjo Venäläinen (EP Logistics Oy). 2

3 Sisällysluettelo TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÖITÄ Ajoneuvoliikenteen toimintaympäristön muutostekijöitä 5 Tavaraliikenteen toimintaympäristön muutostekijöitä 6 Liikenneverkon ruuhkautuminen 2012 tilanteessa 8 HLJ 2011 AJONEUVOLIIKENTEEN VERKKOSELVITYS JA SEN TOTEUTUMINEN HLJ 2011 TAVARALIIKENNESELVITYS JA SEN TOTEUTUMINEN AJONEUVOLIIKENTEEN VERKON LUOKITTELU Verkon luokittelun periaatteet 25 Verkon hierarkia tavoitetilanteessa 26 HANKKEIDEN VAIKUTUSTARKASTELUT Ryhmittely vaikutusluokittain 30 Hankkeiden tehokkuus 43 Hankkeiden priorisointi 51 LIIKENTEEN HALLINNAN TOIMENPITEET Nopeusrajoitusten muutokset 56 Tiedotusopasteiden täydentäminen 57 Liikenteen tilannekuvan täydentäminen 58 Automaattivalvonnan kehittäminen 59 KOKEMUKSET JA JATKOSSA TARKASTELTAVAT ASIAT LOGISTIIKAN SOLMUT JA YHTEYDET

4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÖITÄ HLJ 2015 AJONEUVO JA TAVARALIIKENNE 4

5 Ajoneuvoliikenteen toimintaympäristön muutostekijöitä Uusi liikennepolitiikka hakee käyttäjien tarpeisiin vastaamista ja palvelutasosuunnittelua. Hankekohtaisesta päätöksenteosta pyritään pois kohti yhteysvälien ja matka ja kuljetusketjujen palvelutasoajattelua. Valtion talouskehitys on maltillista, valtion rahoitus tulee pysymään matalalla tasolla. Yksityinen rahoitus vaatii uusia malleja. Älyliikenteen merkityksen lisääntyminen Helsinki laatii älyliikennestrategiaa. Tämä tulee heijastumaan ja laajenemaan soveltuvasti koko seudulle Liikenteen tilannekuvan merkitys on tunnistettu tarve tietää reaaliaikainen liikennetilanne kaikkien kulkutapojen osalta. Yhteisöllisyyden ja yksityisten toimijoiden vaikutus tulevaisuudessa liikenteen palveluiden kehittäjänä vaatii tilannekuvaa yhteisöjen merkitys myös tiedon tuottajina korostuu. Valtakunnallinen/ yliseudullinen näkökulma. Esim. kulkumuotojen suhteet/ Helsinki Vantaan kilpailijat, satamat, HHT käytävä jne., pitkät työmatkat TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÖITÄ 5

6 Tavaraliikenteen toimintaympäristön muutostekijöitä 1/2 Suomen viennin rakennemuutos: kaukotuonnin kasvu vs. kaukovalmistuksen palautus länteen, Venäjän vienti vs. paikallisen tuotannon aloittaminen Tytäryhtiötalouden kasvu (logistinen päätöksenteko ja jopa jakelu muista maista käsin) Kansainvälisesti vertaillen suomalaiset yritykset ovat ulkoistaneet logistiikkansa verrokkimaitaan vähemmän. Ulkoistamis ja lisäarvopalveluiden kysynnässä selvää kasvupotentiaalin lähivuosina Logistiikka alan keskittyminen on lisääntynyt ja yrityskoko on kasvanut, logistiikkayritykset ovat lisäksi aiempaa riippuvaisempia suurimmista asiakkaistaan Logistiikkayritysten kasvun myötä myös logistiikkakiinteistöjen yksikkökoko on kasvanut, mikä asettaa vaatimuksia maankäytön suunnittelulle ja tonttien kokoluokalle Logistiikkapalvelut ovat kehittymässä kohti massaräätälöintiä ja ovelta ovelle palveluita Materiaalivirtojen ohjaus ja intermodaalisuuden lisääntyminen kuljetuksissa vähentää varastointia ja lisää terminaaliluonteista toimintaa Logistiikassa logistiset tietojärjestelmät sekä osaaminen tulevat yhä tärkeämmiksi Suomen satamien keskinäisen kilpailukyvyn muutokset (rikki ja typpidirektiivit, konttiliikenteen osuuden kasvu, aluskoon kasvu, asutuksen kasvun painottuminen) Hankinnoissa ja ostamisessa verkkokauppa kasvaa Kuljetusketjujen hallinnassa ollaan siirtymässä monen toimijan välisiin tuote tai asiakassuuntautuneita toimintoja yhdistäviin verkostoihin Vihreästä logistiikasta haetaan organisaatiolle kilpailukykyä Osaavan henkilöstön saannilla ja pysyvyydellä kasvava merkitys yritysten sijoittautumispäätöksissä Sijoittautumisen tarkastelu pohjautuu yhä useammin optimointiin: kuinka kauas yrityksen logistiikkatoiminnat kannattaa viedä suhteessa satamiin sekä pääjakelualueisiin. Tällöin huomioidaan kuljetuskustannusten nousu etäisyyden kasvaessa ja vastaavasti varastokustannusten edullisuus toiminnan sijaitessa ns. ulommilla kehillä (maa alueen hinta ja työvoimaresurssien näkökulma). TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÖITÄ 6

7 Tavaraliikenteen toimintaympäristön muutostekijöitä 2/2 Tavaroiden verkkokauppa Suomessa 2,9 miljardia euroa Tavaroiden kuluttajaverkkokauppa Suomessa kasvanut %/v Mm. verkkokaupan kehittymisen myötä Suomen pakettilähetykset kasvoivat 35 milj. kpl/v 50 milj. kpl/v 10 vuodessa kasvua varsinkin kansainvälisissä B2C lähetyksissä. LVM:n perusskenaariossa pakettilähetysten määrä nousee 37 % vuoteen 2020 mennessä. Kasvua voi nopeuttaa esim. päivittäistavaran verkkokaupan selvä kasvu nykyisestä (0,5 % ruokakaupan myynnistä). Kotitoimitusten rinnalla yleistyvät noutopistetoimitukset (kaupat, automaatit) Väestön ikääntyminen lisää kotisairaanhoitoa, mikä lisää ateria ja hoitotarviketoimituksia joko koteihin tai palvelukeskuksiin Verkkokaupan kansainvälistyminen lisää suoraa jakelua Suomeen muista maista ja toisaalta esim. Venäjän verkkokaupassa on kasvupotentiaalia suomalaisille toimijoille Helsingin sataman volyymi viime vuosina noin 11 milj. t, Kantvikin volyymi noussut 0,5 milj. tonnista 0,8 milj. tonniin Rautatierahdissa selvä pudotus. Yhdistetyt kuljetukset päättyvät toistaiseksi Hki Vantaan lentorahti toipui nopeasti vuoden 2009 romahduksesta ja kasvu on edellistä vuosikymmentä nopeampaa TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÖITÄ 7

8 Liikenneverkon ruuhkautuminen 2012 tilanteessa Ruuhkautuminen esitetään liikennemallilla laskettuina käyttöasteina. Tarkastelussa on mukana sekä aamu että iltaruuhkan ajanjaksot (yhdistetty pahimmat kohteet) Keltainen väri kuvaa usein ruuhkautuvia jaksoja. Punainen väri kuvaa säännöllisesti ruuhkautuvia osuuksia ja musta väri lähes seisovaa liikennettä. Makkaran paksuus kuvaa liikennemäärää. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÖITÄ 8

9 Liikenneverkon ruuhkautuminen 2012 tilanteessa Ruuhkaisimmat tiejaksot ovat säteittäisillä pääväylillä sekä kehäväylillä. Pahoja jonoja on analyysin perusteella Länsiväylällä, Turunväylällä, Tuusulanväylällä sekä Lahdenväylällä. Vakavia ruuhkia on myös Kehä I:llä, Hämeenlinnanväylällä ja ajoittain Vihdintiellä. Mallilla tunnistetut ruuhkapaikat vastaavat hyvin havaittuja. Ruuhkien kesto vaihtelee todellisuudessa paljon ja viikonpäivien välillä on isojakin eroja. Pahimmat ruuhkakohteet ovat sisääntuloväylillä Kehä III:n ulkopuolella ja Kehä I:n ja kehä III:n välillä isojen liittymien yhteydessä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÖITÄ 9

10 HLJ 2011 AJONEUVOLIIKENTEEN VERKKOSELVITYS JA SEN TOTEUTUMINEN HLJ 2015 AJONEUVO JA TAVARALIIKENNE 10

11 HLJ 2011 Ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys Tieverkon kehittämisen linjaukset Strategiset kehittämistasot Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Tieverkon kehittämisen linjaukset Liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämisessä pyritään ratkaisuihin, jotka ehkäisevät tarpeetonta liikennesuoritetta ja erityisesti henkilöautoliikenteen kasvua Joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ja palvelut Tieverkon kehittämisessä priorisoidaan toimia, jotka turvaavat bussiliikenteen sujuvuuden ja parantavat kävely- ja pyöräily-yhteyksiä Liikkumisen ohjaus, hinnoittelu ja sääntely Kehitetään älykkäitä liikenneinformaatioon ja liikenteen hallintaan perustuvia ratkaisuja, jotka edistävät kestäviä kulkutapoja ja tehostavat verkon kapasiteetin käyttöä Liikennejärjestelmän operointi ja ylläpito Vähennetään tieliikenteen häiriöherkkyyttä ja nopeutetaan häiriötilanteiden hoitoa. Liikenteen infrastruktuuri Kehittämisen painopiste siirtyy kehäväylistä säteittäisten yhteyksien parantamiseen ja suurista hankkeista pieniin ja keskisuuriin hankkeisiin.

12 HLJ 2011 Ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Liikennesuoritteen kasvun rajoittaminen TOIMENPITEET Liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämisessä pyritään ratkaisuihin, jotka ehkäisevät tarpeetonta liikennesuoritetta ja erityisesti henkilöautoliikenteen kasvua NYKYTILA Henkilöautoliikenne on kasvanut ennakoitua vähemmän (HEHA tulokset): Joukkoliikennematkat lisääntyneet huomattavasti Helsingin kantakaupunkiin. Espoon ja Vantaan väliset matkat eivät lisääntyneet. Pysäköintistrategiaprosessit käynnissä (Helsinki, Espoo, Vantaa) Liityntäpysäköintistrategia 2012 Isot raideliikennehankkeet käynnissä HLJ:n ja MASUn yhteistyö HAASTEET Seudun kasvu erityisesti reuna alueilla Liityntäpysäköinnin kehittäminen kehysalueilla Toimenpiteet on ryhmitelty HLJ 2011 kehittämistasoittain

13 HLJ 2011 Ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys Joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ja palvelut Bussiliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn priorisointi TOIMENPITEET Tieverkon kehittämisessä priorisoidaan toimia, jotka turvaavat bussiliikenteen sujuvuuden ja parantavat kävely ja pyöräily yhteyksiä NYKYTILA MAL rahoitus aloitettu ja suunnattu joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn Selvityksiä, esim. ELYn lisäkaistojen priorisoinnit Liityntäliikenne ja pysäköinti suunniteltu uusille raideyhteyksille Pyöräväyläsuunnitelmat (seudullinen, Helsinki) Merkittävimmät seudun uudet kauppakeskukset tulevat olemaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. HAASTEET Bussikaistojen toteutus ja etuusjärjestelyt jääneet jälkeen tavoitteista. Matkaketjujen toimivuuden varmistaminen (liityntäliikenne, solmupisteet) Liityntäpysäköinnin vastuunjako ja sijainti (tilan vaihtoehtoinen käyttö, yhteiskäyttö) Raidehankkeiden yhteydessä tulisi suunnitella myös tarvittavat tie ja katuinvestoinnit Helsingin kantakaupungin katuverkon luokittelu (tilankäyttö) Toimenpiteet on ryhmitelty HLJ 2011 kehittämistasoittain

14 HLJ 2011 Ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys Liikkumisen ohjaus, hinnoittelu ja sääntely Älykkäät liikenneinformaation ja liikenteen hallinnan ratkaisut Verkon kapasiteetin käytön tehostaminen TOIMENPITEET Kehitetään älykkäitä liikenneinformaatioon ja liikenteen hallintaan perustuvia ratkaisuja, jotka edistävät kestäviä kulkutapoja ja tehostavat verkon kapasiteetin käyttöä NYKYTILA Valtakunnalliset ja Helsingin älyliikennestrategiat valmistuneet. Liikenteen hallinnan kärkihankkeet muodostettu ja niitä toteutetaan Tilannekuvan muodostaminen ollut hidasta Pääväylien nopeusrajoitusstrategia Pysäköintistrategioita on tehty ja ollaan tekemässä Junaliikenteen valvonta ja ohjaus Eri kulkutapojen häiriönhallinnassa laadullisia eroja HAASTEET Innovatiivisten menetelmien käyttöönotto (esim. ruuhka aikaan vaihtuvasuuntaiset kaistat) Rajapinnat ja standardit Hankintamallit Kunnalliset liikkumiseen liittyvät maksut ja verot haaste (kerätään valtion kassaan) Automaattivalvonnan kehittäminen ja organisointi (kunnallinen kameravalvonta) Toimenpiteet on ryhmitelty HLJ 2011 kehittämistasoittain

15 HLJ 2011 Ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys Liikennejärjestelmän operointi ja ylläpito Tieliikenteen häiriöherkkyyden vähentäminen Häiriötilanteiden hoidon nopeuttaminen TOIMENPITEET Vähennetään tieliikenteen häiriöherkkyyttä ja nopeutetaan häiriötilanteiden hoitoa. NYKYTILA Liikenneinfokeskuksen toiminta ELYn selvitys häiriönhallinnasta Nopeusrajoitusten alentaminen Joukkoliikenteen häiriöhallinta liikennekeskuksessa Pääväylien informaatiojärjestelmät HAASTEET Tilannekuvan puutteet Joukkoliikenteen ohjaus Tiedotus Joukkoliikenteen häiriötilanteet hallinta ja tiedotus Kunnossapidon tiedottaminen Pyöräilyväylien kunnossapidon priorisointi Toimenpiteet on ryhmitelty HLJ 2011 kehittämistasoittain

16 HLJ 2011 Ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys Liikenteen infrastruktuuri Säteittäisten yhteyksien parantaminen Pienet ja keskisuuret hankkeet TOIMENPITEET Kehittämisen painopiste siirtyy kehäväylistä säteittäisten yhteyksien parantamiseen ja suurista hankkeista pieniin ja keskisuuriin hankkeisiin. NYKYTILA Kehä I ja Kehä III parannushankkeet käynnissä Länsiväylän bussikaistat tulossa Pienet joukkoliikennehankkeet ja kevyen liikenteen väylät saavat MAL rahoitusta HAASTEET Säteittäisväylien keskisuuret hankkeet väliinputoajina (bussikaistat, meluntorjunta ) MAL rahoitus vuodesta 2016 eteenpäin Liityntäpysäköintialueiden toteuttaminen Toimenpiteet on ryhmitelty HLJ 2011 kehittämistasoittain

17 HLJ 2011 TAVARALIIKENNESELVITYS JA SEN TOTEUTUMINEN HLJ 2015 AJONEUVO JA TAVARALIIKENNE 17

18 HLJ 2011 Tavaraliikenneselvitys Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ja palvelut Liikkumisen ohjaus, hinnoittelu ja sääntely Liikennejärjestelmän operointi ja ylläpito Liikenteen infrastruktuuri Keskeisiä tavoitteita Tavaraliikenteen tarpeet tuodaan voimakkaammin esille metropolipolitiikassa. Paljon liikennettä aiheuttavien toimintojen sijoittuminen esitetään maakuntakaavassa. Tieverkon kuormitusta vähennetään tavaraliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi. Älyliikenteen keinoja hyödynnetään tavaraliikenteen toimintavarmuuden lisäämiseksi. Raskaan liikenteen ongelmiin reagoidaan mahdollisimman nopeasti (turvallisuus, haitta muulle liikenteelle). Parannetaan keskitetyn jakelun mahdollisuuksia. Toteutetaan tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä parantavia infrastruktuurihankkeita. Rautateiden tavaraliikenteessä otetaan käyttöön vakioaikataulut. Toimenpidekokonaisuudet Tavaraliikennettä synnyttävien. toimintojen liikenteellisiä vaikutuksia tarkastellaan yhtäaikaisesti ja verkollisesti. Liikennettä synnyttävät toiminnot (esim. uudet kauppakeskukset) ovat saavutettavissa joukkoliikenteellä, pyöräillen ja kävellen. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä henkilöautoon verrattuna parannetaan. Väyläkapasiteetin jakamiseen otetaan käyttöön uusia keinoja. Jakelun aikaikkunoita kehitetään ja yöjakelua tuetaan. Lastauksen ajoittamista ja tietoa vapaista paikoista tehostetaan. Ongelmakohtiin laaditaan täsmähoidon suunnitelmat ja kunnossapidon laatutasosta huolehditaan. Isoissa rakennushankkeissa perustetaan projektikohtaisia logistiikkakeskuksia. Raskaan liikenteen palvelualueet ja välilastauspaikat toteutetaan. Kehä III:n ongelmakohdat parannetaan. Toteutetaan vakioaikataulujen edellyttämä rataverkon infrastruktuuri.

19 HLJ 2011 Tavaraliikenneselvitys Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Tavaraliikenteen tarpeet esille metropolipolitiikassa ja maakuntakaavassa TOIMENPITEET Tavaraliikenteen tarpeet tuodaan voimakkaammin esille metropolipolitiikassa Paljon liikennettä aiheuttavien toimintojen sijoittuminen esitetään maakuntakaavassa. Tavaraliikennettä synnyttävien toimintojen liikenteellisiä vaikutuksia tarkastellaan yhtäaikaisesti ja verkollisesti. Liikennettä synnyttävät toiminnot (esim. uudet kauppakeskukset) ovat saavutettavissa joukkoliikenteellä, pyöräillen ja kävellen. NYKYTILA Rajaton metropoli 2050 kehityskuvassa tunnistettu keskeiset logistiikkayhteydet Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava tekeillä Tavaraliikennettä synnyttävien toimintojen liikenteellisistä vaikutuksista ei verkkotason tarkastelua Kuntien välillä näyttäisi valitsevan kilpailutilanne sijoittuvista yrityksistä, joten ison kuvan puuttuessa, logistiikkatoiminnat näyttäisivät sijoittuvan hajanaisesti Logistiikan ja elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämisen tarpeista puuttuu kansallinen yhtenäinen kuva, joka ohjaisi maankäytön lisäksi myös lainsäädäntöä, toimintaprosessien kehitystä sekä osaavan työvoiman saannin turvaamista. HAASTEET Logistiikkatoimintojen ja asutuksen häiriötön sijoittaminen suhteessa toisiinsa Kaupan suuryksiköiden ja työpaikka alueiden sijoittuminen 24/7 logistiikka aiheuttaa haasteita logistiikkakeskusten työntekijöille Logistiikka alueiden laajentumis ja raideyhteysmahdollisuuksien säilyttäminen Maakuntatason kaavoitustyö ei Suomessa ohjaa riittävästi logistiikkatoimintojen* sijoittautumista. Logistiikkatoimintoja tulisi sijoittaa samoille alueille tai vyöhykkeille, jolloin luodaan paremmat edellytykset liiketoiminnan synergiahyötyjen muodostumiselle ja toimivalle suunnittelulle. Panostukset riittävään ja oikeahintaiseen tonttimaan tarjontaan sekä yritysten toimintaa tukeviin infrastruktuurihankkeisiin Toimenpiteet on ryhmitelty HLJ 2011 kehittämistasoittain * Logistiikkatoiminnoilla tarkoitetaan tässä varsinaisten logistiikkapalveluyritysten toimintojen lisäksi sellaisten teollisuus- ja tukkuyritysten toimintoja, joille logistiikka on keskeinen toimintaedellytys

20 HLJ 2011 Tavaraliikenneselvitys Joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ja palvelut Tieverkon kuormitusta vähennetään joukkoliikenteen kilpailukykyä parantamalla. TOIMENPITEET Tieverkon kuormitusta vähennetään tavaraliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä henkilöautoon verrattuna parannetaan. NYKYTILA Jakelukuljetusten osalta kuljettajat kokevat ongelmallisimpana Helsingin sisääntuloväylien ja kehäteiden häiriöherkkyyden sekä keskustajakelun (ml. pysäköintipaikkojen saatavuus ja löytäminen) Joukkoliikenteen raideyhteyksiä rakennetaan ja parannetaan (Länsimetro ja Kehärata käyttöön 2015, Pisararadasta päätetään mahdollisesti 2014 ja Raide Jokerista 2015). Raiderahtiliikenteen volyymit laskeneet Yhdistetyt kuljetukset päättyvät toistaiseksi vuonna HAASTEET Ehdotus tiemaksujen kilometriverosta jättäisi ulkopuolelle kuorma autoliikenteen mutta ei jakeluliikenteelle tärkeää pakettiautoliikennettä Asutuksen ja työpaikkojen voimakas kasvu Helsinginniemellä Ruuhkien lisääntyminen haaste jakelukuljetuksille ja satamien tavaraliikenteelle Toimenpiteet on ryhmitelty HLJ 2011 kehittämistasoittain

21 HLJ 2011 Tavaraliikenneselvitys Liikkumisen ohjaus, hinnoittelu ja sääntely Älyliikenteen keinojen hyödyntäminen tavaraliikenteessä TOIMENPITEET Älyliikenteen keinoja hyödynnetään tavaraliikenteen toimintavarmuuden lisäämiseksi. Väyläkapasiteetin jakamiseen otetaan käyttöön uusia keinoja. Jakelun aikaikkunoita kehitetään ja yöjakelua tuetaan. Lastauksen ajoittamista ja tietoa vapaista paikoista tehostetaan. NYKYTILA EU:ssa on käytössä useita citylogistiikan älyratkaisuita, joita ei ole Suomessa testattu Helsingin älyliikennestrategiassa mm. citylogistiikkaa, liikenteen häiriönhallintaa ja pysäköintiä koskevat toimenpidesuositukset Jakelun aikaikkunat ja yöjakelu ovat käytössä joissakin tavaraterminaaleissa ja kauppakeskuksissa. Muusta liikenteestä eriytetyt jakelualueet ja maanalainen jakelu parantavat sujuvuutta ja turvallisuutta. Sähköisten kuljetusasiakirjojen käyttö on Suomessa muihin Pohjoismaihin nähden vähäisempää LVM:n älyliikennestrategia tukee kuljetusvaiheiden sähköistämistä ja siten toimitusketjujen sujuvuuden parantamista. HAASTEET Liikennejärjestelmässä vaikuttaminen yksityisiin toimijoihin esim. julkisen sektorin koordinoimilla eri toimijoiden yhteispiloteilla. Jakelun toimintamallien kehittämisessä on otettava huomioon koko toimitusketju. Liikenteen tilannekuvan puuttuminen pks:lla Pk yritysten heikommat valmiudet kuljetusten tietoteknologian hyödyntämisessä Vähäpäästöisen tavaraliikenteen kustannustehokas edistäminen älyliikenteen keinoin Älyliikenteen keinoissa vältettävä liian paikallisia, eistandardeja ratkaisuita Kotijakelun kasvaminen verkkokaupan ja kotisairaanhoidon yleistyessä. Verkkokaupan kasvun vaikutukset pitkällä aikajänteellä. Toimenpiteet on ryhmitelty HLJ 2011 kehittämistasoittain

22 HLJ 2011 Tavaraliikenneselvitys Liikennejärjestelmän operointi ja ylläpito Kunnossapito Keskitetty jakelu TOIMENPITEET Raskaan liikenteen ongelmiin reagoidaan mahdollisimman nopeasti (turvallisuus, haitta muulle liikenteelle). Ongelmakohtiin laaditaan täsmähoidon suunnitelmat ja kunnossapidon laatutasosta huolehditaan. Parannetaan keskitetyn jakelun mahdollisuuksia. Isoissa rakennushankkeissa perustetaan projektikohtaisia logistiikkakeskuksia. NYKYTILA Tiestön talvihoidon tasoa nostettu ympäri vrk:n. Alemman tieverkon uudet hoidon toimintalinjaukset käyttöön Kuljettajien tyytyväisyys kunnossapitoon Uudellamaalla parantunut Varareittisuunnitelmat työn alla pks:n ruuhkaisimmille reiteille Kehäteiden vahva logistiikkasektori mahdollistaisi myös keskitetyn jakelun kehittämisen (uudet palvelumallit tarpeen varsinkin pienille vastaanottajille). Tälle ei ole löytynyt vielä riittävää yhteistyötä. Helsingin uusilla alueilla rakennushankkeen aikainen logistiikkaoperaattori. Kruunuvuorenrantaan pohdinnassa yhteinen rakentamisen varastoalue. HAASTEET 24/7 logistiikan vaatimukset talvikunnossapidolle myös öisin Vähäliikenteisen tieverkon kunnossapito Kivijalkakauppojen ja muiden pienkohteiden jakeluliikenteen olosuhteet ja p paikkojen puute Tavara ajoneuvojen täyttöasteiden seuranta jakelun tehokkuuden mittarina (tarvittaessa edut ja rajoitteet asteen mukaisesti) Asukasmäärän ja täydennysrakentamisen kasvu lisää ahtailla alueilla rakentamista. Uusia toimintamalleja (aikaikkunat, täsmätoimitukset) kehitettävä yhdessä rakennusliikkeiden kanssa. keskitetylle jakelulle tulisi löytää uudenlaiset palvelukonseptit jotka huomioivat myös informaation hallinnan tarpeet (esim. saapuvien toimitusten ohjaus logistiikkakeskusten kautta) Toimenpiteet on ryhmitelty HLJ 2011 kehittämistasoittain

23 HLJ 2011 Tavaraliikenneselvitys Liikenteen infrastruktuuri Tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä parantavat infrastruktuurihankkeet Rautateiden tavaraliikenteen vakioaikataulut TOIMENPITEET Toteutetaan tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä parantavia infrastruktuurihankkeita. Raskaan liikenteen palvelualueet ja välilastauspaikat toteutetaan. Kehä III:n ongelmakohdat parannetaan. Rautateiden tavaraliikenteessä otetaan käyttöön vakioaikataulut. Toteutetaan vakioaikataulujen edellyttämä rataverkon infrastruktuuri. NYKYTILA Uusia palvelualueita ja välilastauspaikkoja ei ole toteutettu. ELY keskus kartoittanut palvelualueiden kehittämistarpeet 2012 (tarjonta riittämätön pks:n läheisyydessä valtateillä 1, 3, 4, 6, 7). Kehä III parannetaan 10 vuoden aikana Rautateiden tavaraliikenteen vakioaikataulutus on jo melko yleistä, mutta mahdolliset uudet operaattorit tulevat lisäämään vakioinnin tärkeyttä Pääradan Kokkola Oulu osuus valmistuu 2017, Pasila Riihimäki radan välityskyvyn parannushankkeen rakennustyöt alkavat 2015 HAASTEET Hyvän palvelutason ja yöpymiseen soveltuvien levähdysalueiden kehittämisen vastuuongelma Ruuhkautuminen lisääntyy pks:lla asutuksen ja työpaikkojen voimakkaan kasvun myötä haasteet jakeluliikenteelle ja Helsinginniemen satama alueille Helsingin sisääntuloväylien ja kehäteiden häiriöherkkyys Kuorma autojen uusien paino ja mitta rajoitusten vaikutukset tie ja siltaverkon korjaus ja kunnossapitotarpeisiin Uusien logistiikka alueiden (Keski Uusimaa ja Östersundom) liikenteellinen toimivuus Ohuet tavaravirrat haaste uusien rautatie logistiikan toimintamallien kehittämisessä Helsingin matkustajalauttaliikenteen kasvu ja Suomen linkittyminen Rail Baltica yhteyteen Vuosaaren meriväylän syventämistarve Toimenpiteet on ryhmitelty HLJ 2011 kehittämistasoittain

24 AJONEUVOLIIKENTEEN VERKON LUOKITTELU HLJ 2015 AJONEUVO JA TAVARALIIKENNE 24

25 Verkon luokittelun periaatteet Nykytilanteessa valtatiet tulevat syvälle kaupunkirakenteen sisään moottoritiemäisinä ja niitä käsitellään moottoriteiden standardien perusteella. Tulevaisuudessa tavoitteen on, että moottoritiemäiset pääväylät välittävät tehokkaasti pitkämatkaista kaupunkiseutujen välistä liikennettä ja logistiikkaa Kehä III:lla ja sen ulkopuolella. Kaupunkiympäristössä väyläratkaisujen tulee mahdollistaa maankäytön tiivistäminen. Ajoneuvoliikenteen verkon luokittelu nykytilanteessa Moottoritie Seudullinen pääväylä Kaupunkimainen pääväylä AJONEUVOLIIKENTEEN VERKON LUOKITTELU 25

26 Verkon hierarkia tavoitetilanteessa TEN T ydinverkko Kansainvälisen liikenteen ja logistiikan tärkeimmät yhteydet, palvelutasotavoitteena erittäin hyvä liikennöitävyys moottoritiemäisissä olosuhteissa. Valtakunnalliset pääväylät Valtakunnallisen liikenteen ja logistiikan tärkeimmät yhteydet, palvelutasotavoitteena erittäin hyvä liikennöitävyys. Seudulliset pääväylät Valtakunnallisten pääväylien ohella tärkeimmät seudun työssäkäynnin väylät, palvelutasotavoitteena ruuhkaaikoinakin tyydyttävä liikennöitävyys Kaupunkimaiset pääväylät Tiiviissä kaupunkirakenteessa kulkevat tärkeät seudun työssäkäynnin ja logistiikan yhteydet, palvelu ja nopeustaso sovitetaan tukemaan maankäytön tiivistymistä, palvelutasotavoitteena hyvä matka aikojen ennakoitavuus Muut tärkeät seudulliset yhteydet Pääväyläverkkoa täydentävät logistiikan ja seudullisen työssäkäynnin merkittävät yhteydet, palvelutasotavoitteena pääsuunnan hyvä sujuvuus Logistiikan yhteystarve vt 3 ja vt 4 väliltä puuttuva logistiikan laatureitti. Yhteyden sijaintia ja vaiheistusta selvitetään tarkemmin jatkotyössä. AJONEUVOLIIKENTEEN VERKON LUOKITTELU 26

27 LOGISTIIKAN SOLMUT JA YHTEYDET HLJ 2015 AJONEUVO JA TAVARALIIKENNE 27

28 Logistiikan solmut ja yhteydet Valtakunnallisesti merkittävä yhteys Kansainvälisten ja valtakunnallisten kuljetusten yhteydet (E18, vt 3 ja vt 4, Vuosaaren sataman ja Helsinki Vantaan yhteydet), palvelutasotavoitteena erittäin hyvä kuljetusten ennakoitavuus ja väylien liikennöitävyys Logistiikan laatureitti Valtakunnalliset logistiikan yhteydet (vt 25, mt 148, Sköldvikin satamayhteydet), palvelutasotavoitteena hyvä kuljetusten ennakoitavuus ja väylien liikennöitävyys Muu tärkeä logistiikan ja jakelun yhteys Seudun kuljetusten kannalta keskeiset yhteydet (Kehä I, päätieyhteydet Kehä I ja Kehä III välillä, yhteydet Länsisatamaan), palvelutasotavoitteena tyydyttävä kuljetusten ennakoitavuus ja väylien liikennöitävyys Logistiikan yhteystarve vt 3 ja vt 4 väliltä puuttuva logistiikan laatureitti. Yhteyden sijaintia ja vaiheistusta selvitetään tarkemmin jatkotyössä. LOGISTIIKAN SOLMUT JA YHTEYDET 28

29 HANKKEIDEN VAIKUTUSTARKASTELUT HLJ 2015 AJONEUVO JA TAVARALIIKENNE 29

30 VAIKUTUSTARKASTELUT: RYHMITTELY VAIKUTUSLUOKITTAIN HLJ 2015 AJONEUVO JA TAVARALIIKENNE

31 Ajoneuvoliikenteen hankkeiden ryhmittely vaikutusluokittain Ensimmäinen tapa määrittää hankkeiden kiireellisyys hankkeiden ryhmittely vaikutusluokittain Hankkeita on vertailtu HLJ tavoitteiston mukaisilla tavoiteluokituksella. Hankkeiden vaikutuksia on arvioitu turvallisuuden, ympäristöystävällisyyden ja sujuvuuden perusteella. Sen lisäksi on arvioitu hankkeiden merkitystä tavaraliikenteelle sekä joukkoliikenteelle. Hankkeiden seudullinen merkitys arvioidaan erikseen. Hankkeista on laskettu liikennemallien avulla indikaattorit, joiden perusteella hankkeet on laitettu tärkeysjärjestykseen. Käytetyt indikaattorit ovat: Tuntisuorite Ajoneuvokilometrit CO2 päästöt Henkilövahinko onnettomuudet (HEVA) Ruuhkaisuus (linkkien pituus, joiden käyttöaste > 90%) Hidastuma (nopeus alle 50 % vapaasta nopeudesta) Laskenta on tehty vuosille 2025 ja Laskelmat tehtiin kahden eri rahoitustason ja maankäytön mukaan: 1. kevään 2014 HLJ 2015 luonnoksen taso Tiemaksut mukana Pääväyläinvestointien taso noin 350 M vuodessa Tiivis maankäyttö 2. vertailuvaihtoehdon nykytyyppinen rahoitus Ei tiemaksuja Pääväyläinvestointien taso noin 240 M vuodessa Hajautuneempi maankäyttö Laskenta tehtiin mallijärjestelmällä aamuhuippu päivä ja iltahuipputunnin mukaisiin tilanteisiin. HANKKEIDEN VAIKUTUSTARKASTELUT 31

32 Ajoneuvoliikenteen hankkeiden ryhmittely vaikutusluokittain Indikaattorien laskenta tehtiin Emme ohjelmistossa. Tarkoituksena oli saada kunkin hankkeen vaikutus esiin. Siten jokainen hanke kuvattiin liikennemalliin omana skenaarionaan. Kaikkien hankkeiden mukaiset tilanteet sijoiteltiin Emmessä ja sen jälkeen laskettiin suoritteet, polttoaineen kulutukset, henkilövahinko onnettomuuksien määrät ja ruuhkaisten ja hidastuvien linkkien pituudet. Kunkin hankeen vaikutusten selvittämiseksi niitä verrattiin tilanteeseen ilman toimenpiteitä (ve0), eli vaikutus on laskettu vähentämällä hankkeen lasketuista suoritteista nollatilanteen suoritteet. Tuloksena saatiin muutos kuhunkin vaikutusryhmään, esimerkiksi vähentyneiden ajoneuvotuntien määrä. Näitä muutoslukuja käytettiin indikaattoreina. Lasketut muutosluvut jaettiin kunkin indikaattorin osalta viiteen luokkaan muutoksen suuruuden perusteella. Tämä jako luokkiin tehtiin silmämääräisesti. Kullekin luokalle annettiin arvosana välillä on paras, 0 neutraali ja 1 tuli, jos vaikutus oli negatiivinen. Kunkin vaikutusryhmän arvosanat laskettiin yhteen. Saadun arvosanasumman perusteella hankkeet jaettiin kiireellisyysjärjestykseen. Lisäksi hankkeille annettiin arvosanat niin vaikuttavuudesta joukkoliikenteeseen sekä tavaraliikenteeseen. Tämä arvio tehtiin asiantuntijaperusteisesti. Lisäksi tehtiin asiantuntija arviot hankkeiden vaikutuksesta sekä joukkoliikenteeseen että tavaraliikenteeseen. Luokittelussa käytettiin samoja arvosanoja. Nämä yhdistettiin laskennallisiin arvosanoihin ja saatiin uusi kiireellisyysjärjestys. Seuraavissa kuvissa esitetään hankkeiden arvosanasummat graafeina. Palkistossa on eritelty indikaattorikohtaiset arvosanat. HANKKEIDEN VAIKUTUSTARKASTELUT 32

33 Ajoneuvoliikenteen hankkeet vaikutusluokittain HLJ 2015 luonnos (2025 tilanne) Kuninkaantammen eritaso + Pikkukakkonen Turunväylä Kehä II Kehä III Sörnäisten tunneli Itäväylä, Itäkeskus Kehä III Klaukkalan ohikulku Kehä I Itäväylä 'Kaukalo' Hyrylän ohikulku Keravantien parantaminen Kehä I pullonkaulat 2. vaihe Itäväylä, Linnanrakentajantie 1. vaihe Järvenpää Nurmijärvi yhteys Vt3 Kehä I Kaivoksela Vt3 Rantarata Kehä I Vihdintie, Haaga Kehä III 1. vaihe Vihdintie, Kehä III Lahnus Kirkkonummi Vuohimäki lisäkaistat kokonaisaika [h] kokonaismatka [km] CO2 päästöt henkilövahingot käyttöaste yli 90 pituus [km] hidastuma yli 50 pituus (milj. euroa) joukko tavara

34 Ajoneuvoliikenteen hankkeet vaikutusluokittain HLJ 2015 luonnos (2040 tilanne) Kehä IV Turuväylä Kehä III Hista (sis. Busskaistat) Pasilanväylä Tuusulanväylä Käpylä Kulomäki Tuusulanväylän kääntö Vt3 Kehä III Luhtaanmäki Lahdenväylä Kehä III Koivukylä Vihdintie 2. vaihe Kehä III 3. vaihe Lahdenväylä Koskela Kehä III Kehä III Mankki Muurala Vt3 Kaivoksela Kehä III Itäväylä, Linnanrakentajantie 2. vaihe Kellokosken ohikulku Östersundom, tavoiteverkko Nupurintie Turuntie Kehä III Mäkkylä Kehä III jkl kaistat > tavara Vt25 Mustio Mäntsälä Vt25, Vt3 Hyvinkään ohikulku Kehä III Kt51 Mankki Kehä I Länsiväylä Turunväylä Kauklahdenväylä Hyvinkään ohikulku kokonaisaika [h] 4 2 kokonaismatka [km] CO2 12 päästöt henkilövahingot käyttöaste yli 90 pituus [km] hidastuma yli 50 pituus joukko tavara

35 Ajoneuvoliikenteen hankkeet vaikutusluokittain HLJ 2015 luonnos (2040 tilanne) HLJ 2015 luonnos (2025 tilanne) HANKKEIDEN VAIKUTUSTARKASTELUT 35

36 Ajoneuvoliikenteen hankkeet vaikutusluokittain HLJ 2015 luonnos (2025 tilanne) Indikaattorien ja asiantuntija arvioiden perusteella vaikutuksiltaan suurimpia hankkeita vuoden 2025 tilanteessa ovat: Kuninkaantammen eritaso + pikkukakkonen Itäväylä (Mt 170) Itäkeskus Kehä III Klaukkalan ohikulkutie Turunväylä (Vt1), Tuomarila Nihtisilta, lisäkaistat Sörnäisten tunneli Näistä Sörnäisten tunneli on kuitenkin kustannuksiltaan niin kallis, että HLJ 2015:n ensimmäiselle kaudelle voidaan vaikutustarkastelujen perusteella suositella toteutettavaksi neljää ensin mainittua. Sörnäisten tunnelin vaikutukset ovat kuitenkin niin positiiviset, että sitä voidaan hyvin suositella toiselle kaudelle. HANKKEIDEN VAIKUTUSTARKASTELUT 36

37 Ajoneuvoliikenteen hankkeet vaikutusluokittain HLJ 2015 luonnos (2040 tilanne) Indikaattorien ja asiantuntija arvioiden perusteella vaikutuksiltaan suurimpia hankkeita vuoden 2040 tilanteessa ovat: Tuusulanväylä Käpylä Kulomäki Hämeenlinnanväylä (Vt 3) Kehä III Luhtaanmäki Tuusulanväylän kääntäminen Hakamäentielle Turunväylä (Vt 1) Kehä III Hista Kehä IV Pasilanväylä (Hakamäentien täydentäminen) Näistä Pasilanväylä on kuitenkin kustannuksiltaan niin kallis, että HLJ 2015:n toiselle kaudelle voidaan vaikutustarkastelujen perusteella suositella toteutettavaksi neljää ensin mainittua. Kehä IV tarvetta tarkastellaan tarkemmin osana Keski Uudenmaan verkollista selvitystä syksyllä HANKKEIDEN VAIKUTUSTARKASTELUT 37

38 Ajoneuvoliikenteen hankkeet vaikutusluokittain, vertailuvaihtoehto (2025 tilanne) Sörnäisten tunneli Vt4 Vt7 pikaparannus 2. vaihe Itäväylä, Itäkeskus Kehä III Kuninkaantammen eritaso + Pikkukakkonen Vt4 Vt7 pikaparannus 1. vaihe Järvenpää Nurmijärvi yhteys Keravantien parantaminen Vt3 Rantarata Kehä I Vt3 Kehä I Kaivoksela Kehä I Itäväylä 'Kaukalo' Itäväylä, Linnanrakentajantie 1. vaihe Turunväylä Kehä II Kehä III Vihdintie, Kehä III Lahnus Vt25, Vt3 Hyvinkään ohikulku Vihdintie, Haaga Kehä III 1. vaihe Kehä III jkl kaistat > tavara Kirkkonummi Vuohimäki lisäkaistat kokonaisaika [h] kokonaismatka [km] CO2 päästöt henkilövahingot käyttöaste yli 90 pituus [km] hidastuma yli 50 pituus joukko tavara

39 Ajoneuvoliikenteen hankkeet vaikutusluokittain, vertailuvaihtoehto (2040 tilanne) 2040 normaali Turuväylä Kehä III Hista (bussi ja tavarakaistat) Lahdenväylä Koskela Kehä III Klaukkalan ohikulku Kehä III 3. vaihe Tuusulanväylä Käpylä Kulomäki Lahdenväylä Kehä III Koivukylä Kehä I Kontula Myllypuro Vt3 Kehä III Luhtaanmäki Kellokosken ohikulku Itäväylä, Linnanrakentajantie 2. vaihe Nupurintie Hyrylän ohikulku Östersundom, tavoiteverkko Vt3 Kaivoksela Kehä III Hyvinkään ohikulku Kauklahdenväylä kokonaisaika [h] kokonaismatka 2 0 2[km] 4 6 CO2 8 päästöt henkilövahingot käyttöaste yli 90 pituus [km] hidastuma yli 50 pituus joukko tavara

40 Ajoneuvoliikenteen hankkeet vaikutusluokittain Vertailuvaihtoehto HANKKEIDEN VAIKUTUSTARKASTELUT 40

41 Ajoneuvoliikenteen hankkeet vaikutusluokittain Vertailuvaihtoehto (2025 tilanne) Indikaattorien ja asiantuntija arvioiden perusteella vaikutuksiltaan suurimpia hankkeita vertailuvaihtoehdossa vuoden 2025 tilanteessa ovat: Vt 4 Vt 7 pikaparannus 1. vaihe Vt 4 Vt 7 pikaparannus 2. vaihe Itäväylä (Mt 170) Itäkeskus Kehä III Kuninkaantammen eritaso + pikkukakkonen Turunväylä (Vt1), Tuomarila Nihtisilta, lisäkaistat Sörnäisten tunneli Vertailuvaihtoehtoa ei HLJ 2015:ssa varsinaisesti suunnitella, joten nämä tarkastelut antavat vain pohjaa sille, millaiset hankkeet ovat suositeltavia myös vaihtoehdossa, josta puuttuu tiemaksujen ohjausvaikutus ja maankäyttö on hajautuneempaa. VT 4 VT 7 välin pikaparannukset eivät olleet mukana HLJ 2015 luonnoksen vaikutustarkasteluissa. Näiden tarkastelujen perusteella ne ovat kuitenkin vaikuttavia ja kustannuksiltaan kohtuullisia hankkeita ja ne suositellaan toteutettavaksi HLJ:n ensimmäisellä kaudella. HANKKEIDEN VAIKUTUSTARKASTELUT 41

42 Ajoneuvoliikenteen hankkeet vaikutusluokittain Vertailuvaihtoehto (2040 tilanne) Indikaattorien ja asiantuntija arvioiden perusteella vaikutuksiltaan suurimpia hankkeita vertailuvaihtoehdossa vuoden 2040 tilanteessa ovat: Turunväylä (Vt 1) Kehä III Hista Lahdenväylä, Koskela Kehä III Klaukkalan ohikulkutie Tuusulanväylä Käpylä Kulomäki Kehä III, 3. vaihe Hämeenlinnanväylä (Vt 3) Kehä III Luhtaanmäki, lisäkaistat ja liittymäjärjestelyjä Lahdenväylä Kehä III Koivukylä Vertailuvaihtoehtoa ei HLJ 2015:ssa varsinaisesti suunnitella, joten nämä tarkastelut antavat vain pohjaa sille, millaiset hankkeet ovat suositeltavia myös vaihtoehdossa, josta puuttuu tiemaksujen ohjausvaikutus ja maankäyttö on hajautuneempaa. HANKKEIDEN VAIKUTUSTARKASTELUT 42

43 VAIKUTUSTARKASTELUT: HANKKEIDEN TEHOKKUUS HLJ 2015 AJONEUVO JA TAVARALIIKENNE

44 Ajoneuvoliikenteen hankkeiden tehokkuus Toinen tapa määrittää hankkeiden kiireellisyys hankkeiden tehokkuus Tehokkuus kuvaa laskennallisten hyötyjen ja kustannusten suhdetta. Menetelmä vastaa hyötykustannussuhteen laskemista. Kustannuserinä on käytetty laskettuja kustannuseriä (aika, ajoneuvo, päästö ja onnettomuuskustannukset). Nämä ovat samoja, joita käytettiin vaikutusryhmittelyssä. Laskenta noudattaa normaalia kannattavuuslaskennan menettelyä. Kunkin hankkeen hyöty on tulosta laskettujen rahamääräisten kustannusten vertailusta nollavaihtoehtoon. Liikennemallilla on laskettu kunkin hankkeen vaikutus ajoneuvosuoritteisiin, henkilövahinko onnettomuuksiin ja päästöihin. Hankkeen mukaista tilannetta on verrattu nollavaihtoehtoon ja saatu muutos on arvotettu euromääräiseksi käyttäen liikenneviraston julkaisemia yksikkökustannusarvoja. Laskenta on tehty aamuhuippu, päivä, ja iltahuipputunnin tilanteisiin, jotka on laajennettu vuorokausi ja vuositasolle. Näin on saatu määritettyä kunkin hankkeen tuottama vuosittainen euromääräinen hyöty. Tehokkuusindeksin laskemiseksi vuosihyödyt kerrottiin arvolla 20 ja jaettiin hankkeen investointikustannuksella. Saatu luku vastaa hyöty kustannussuhdetta, mutta ei ole hyöty kustannussuhde. Tehokkuusindeksin mukaan saatiin järjestettyä hankkeet tehokkuusjärjestykseen. Indikaattorit on laskettu samoin kuin hyöty kustannussuhdetta määritettäessä. HANKKEIDEN VAIKUTUSTARKASTELUT 44

45 Ajoneuvoliikenteen hankkeiden tehokkuus HLJ 2015 luonnos (2025 tilanne) 0,5 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 Turunväylä Kehä II Kehä III Kehä I pullonkaulat 2. vaihe Klaukkalan ohikulku Itäväylä, Itäkeskus Kehä III Järvenpää Nurmijärvi yhteys Kirkkonummi Vuohimäki Kuninkaantammen eritaso + Keravantien parantaminen Sörnäisten tunneli Itäväylä, Linnanrakentajantie 1. Kehä I Itäväylä 'Kaukalo' Hyrylän ohikulku Vt3 Rantarata Kehä I Vihdintie, Haaga Kehä III 1. Vt3 Kehä I Kaivoksela Vihdintie, Kehä III Lahnus HLJ 2015 luonnos (2040 tilanne) Kehä III jkl kaistat > tavara Kellokosken ohikulku Lahdenväylä Kehä III Koivukylä Hyvinkään ohikulku Lahdenväylä Koskela Kehä III Turuväylä Kehä III Hista (sis. Vt3 Kehä III Luhtaanmäki Tuusulanväylän kääntö Kehä IV Tuusulanväylä Käpylä Kulomäki Vihdintie 2. vaihe Pasilanväylä Kauklahdenväylä Kehä III Mankki Muurala Nupurintie Kehä III 3. vaihe Turuntie Kehä III Mäkkylä Itäväylä, Linnanrakentajantie 2. Vt25 Mustio Mäntsälä Kehä I Länsiväylä Turunväylä Kehä III Kt51 Mankki Östersundom, tavoiteverkko Vt3 Kaivoksela Kehä III Vt25, Vt3 Hyvinkään ohikulku HANKKEIDEN VAIKUTUSTARKASTELUT 45

46 Ajoneuvoliikenteen hankkeiden tehokkuus HANKKEIDEN VAIKUTUSTARKASTELUT 46

47 Ajoneuvoliikenteen hankkeiden tehokkuus HLJ 2015 luonnoksen hankkeiden tehokkuus Vuoden 2025 tilanteessa tehokkaimpia hankkeita ovat: Turunväylä (Vt1), Tuomarila Nihtisilta, lisäkaistat Kehä I pullonkaulat, 2. vaihe Klaukkalan ohikulku Kehä I, Kontula Myllypuro Itäväylä (Mt 170) Itäkeskus Kehä III Kuninkaantammen eritaso + pikkukakkonen Keravantien parantaminen Järvenpää Nurmijärvi yhteys Kirkkonummi Vuohimäki lisäkaistat Näistä hankkeista Kirkkonummi Vuohimäki lisäkaistoilla ei ole vaikutustarkastelujen perusteella suurta merkitystä liikennejärjestelmälle, joten niitä ei ole tarpeen suositella toteutettavaksi HLJ:n ensimmäisellä kaudella. Järvenpää Nurmijärvi yhteyden suunnitteluvalmius ei ole vielä riittävä, jotta sitä voitaisiin esittää HLJ 2015:n ensimmäiselle kaudelle. Yhteyden tarve selvitetään Keski Uudenmaan verkkoselvityksessä syksyllä Vuoden 2040 tilanteessa tehokkaimpia hankkeita ovat: Lahdenväylä, Koskela Kehä III Turunväylä (Vt 1) Kehä III Hista Hämeenlinnanväylä (Vt 3) Kehä III Luhtaanmäki Tuusulanväylän kääntäminen Hakamäentielle Tuusulanväylä Käpylä Kulomäki Kehä IV Kellokosken ohikulku Näistä hankkeista Kellokosken ohikululla ei ole vaikutustarkastelujen perusteella suurta merkitystä liikennejärjestelmälle, joten sitä ei ole tarpeen suositella toteutettavaksi HLJ:n toisella kaudella. Kehä IV tarvetta tarkastellaan tarkemmin osana Keski Uudenmaan verkollista selvitystä syksyllä HANKKEIDEN VAIKUTUSTARKASTELUT 47

48 Ajoneuvoliikenteen hankkeiden tehokkuus Vertailuvaihtoehto (2025 tilanne) Vt4 Vt7 pikaparannus 2. vaihe Vt4 Vt7 pikaparannus 1. vaihe Kehä III jkl kaistat > tavara Itäväylä, Itäkeskus Kehä III Turunväylä Kehä II Kehä III Kuninkaantammen eritaso + Järvenpää Nurmijärvi yhteys Keravantien parantaminen Vihdintie, Kehä III Lahnus Sörnäisten tunneli Kehä I Itäväylä 'Kaukalo' Itäväylä, Linnanrakentajantie 1. Kirkkonummi Vuohimäki Vihdintie, Haaga Kehä III 1. vaihe Vt3 Kehä I Kaivoksela Vt25, Vt3 Hyvinkään ohikulku Vt3 Rantarata Kehä I Vertailuvaihtoehto (2040 tilanne) Lahdenväylä Koskela Kehä III Kellokosken ohikulku Kehä I Kontula Myllypuro Turuväylä Kehä III Hista (bussi Vt3 Kehä III Luhtaanmäki Tuusulanväylä Käpylä Kulomäki Hyvinkään ohikulku Lahdenväylä Kehä III Koivukylä Klaukkalan ohikulku Kehä III 3. vaihe Kauklahdenväylä Itäväylä, Linnanrakentajantie 2. Östersundom, tavoiteverkko Nupurintie Vt3 Kaivoksela Kehä III Hyrylän ohikulku HANKKEIDEN VAIKUTUSTARKASTELUT 48

49 Ajoneuvoliikenteen hankkeiden tehokkuus Vertailuvaihtoehdon hankkeiden tehokkuus HANKKEIDEN VAIKUTUSTARKASTELUT 49

50 Ajoneuvoliikenteen hankkeiden tehokkuus Vertailuvaihtoehdon hankkeiden tehokkuus Vuoden 2025 tilanteessa vertailuvaihtoehdon tehokkaimpia hankkeita ovat: Vt 4 Vt 7 pikaparannus 1. ja 2. vaihe Kehä III joukkoliikenteen kaistojen muuttaminen tavaraliikenteen kaistoiksi Itäväylä (Mt 170) Itäkeskus Kehä III Turunväylä (Vt1), Tuomarila Nihtisilta, lisäkaistat Kuninkaantammen eritaso + pikkukakkonen Järvenpää Nurmijärvi yhteys Keravantien parantaminen Vertailuvaihtoehtoa ei HLJ 2015:ssa varsinaisesti suunnitella, joten nämä tarkastelut antavat vain pohjaa sille, millaiset hankkeet ovat suositeltavia myös vaihtoehdossa, josta puuttuu tiemaksujen ohjausvaikutus ja maankäyttö on hajautuneempaa. VT 4 VT 7 välin pikaparannukset eivät olleet mukana HLJ 2015 luonnoksen vaikutustarkasteluissa. Näiden tarkastelujen perusteella ne ovat kuitenkin tehokkaita ja vaikuttavia hankkeita ja ne suositellaan toteutettavaksi HLJ:n ensimmäisellä kaudella. Vuoden 2040 tilanteessa vertailuvaihtoehdon tehokkaimpia hankkeita ovat: Lahdenväylä, Koskela Kehä III Kehä I, Kontula Myllypuro Turunväylä (Vt 1) Kehä III Hista Hämeenlinnanväylä (Vt 3) Kehä III Luhtaanmäki Tuusulanväylä Käpylä Kulomäki Hyvinkään ohikulku Lahdenväylä Kehä III Koivukylä Klaukkalan ohikulku HANKKEIDEN VAIKUTUSTARKASTELUT 50

51 VAIKUTUSTARKASTELUT: HANKKEIDEN PRIORISOINTI HLJ 2015 AJONEUVO JA TAVARALIIKENNE

52 Ajoneuvoliikenteen hankkeiden priorisointi HLJ 2015 luonnoksen hankkeiden tehokkuus ja vaikutusluokat HANKKEIDEN VAIKUTUSTARKASTELUT 52

53 Ajoneuvoliikenteen hankkeiden priorisointi Priorisointi tehdään vaikutusten suuruuden, tehokkuuden, joukkoliikenne ja tavaraliikennevaikutusten perusteella Joukkoliikenne ja tavaraliikennevaikutukset on saatu asiantuntija arvioina, samoin maankäyttövaikutus. Vuoden 2025 tilanteessa tehokkaimpia ja vaikutuksiltaan suurimpia hankkeita ovat: Kuninkaantammen eritaso + pikkukakkonen Itäväylä (Mt 170) Itäkeskus Kehä III Klaukkalan ohikulkutie Turunväylä (Vt1), Tuomarila Nihtisilta, lisäkaistat Kehä I pullonkaulat, 2. vaihe Keravantien parantaminen Vt 4 Vt 7 pikaparannus 1. ja 2. vaihe Vuoden 2040 tilanteessa tehokkaimpia ja vaikutuksiltaan suurimpia hankkeita ovat: Sörnäisten tunneli Tuusulanväylä Käpylä Kulomäki Hämeenlinnanväylä (Vt 3) Kehä III Luhtaanmäki Tuusulanväylän kääntäminen Hakamäentielle Turunväylä (Vt 1) Kehä III Hista Lahdenväylä, Koskela Kehä III Kehä I, Kontula Myllypuro Tuusulanväylän kääntäminen Hakamäentielle HANKKEIDEN VAIKUTUSTARKASTELUT 53

54 LIIKENTEEN HALLINNAN TOIMENPITEET HLJ 2015 AJONEUVO JA TAVARALIIKENNE 54

55 Liikenteen hallinnan toimenpiteet Ajoneuvo ja tavaraliikenteen selvitys sisältää myös liikennetelematiikkakokonaisuuden. Tämä sisältää vaihtuvan nopeusrajoitusjärjestelmän laajentamisen seudun pääväylille, liikennetiedotusjärjestelmän täydentämisen, liikenteen tilannekuvan kehittämisen sekä automaattivalvonnan lisäämistä. n. 20 M LIIKENTEEN HALLINNAN TOIMENPITEET 55

56 Nopeusrajoitusten muutokset LIIKENTEEN HALLINNAN TOIMENPITEET 56

57 Tiedotusopasteiden täydentäminen Liikennetiedotus: Tiedotusopasteiden hankintojen lisäksi kehitetään tiedotusopasteiden ohjauspolitiikkaa yhdessä Liikenneviraston kanssa LIIKENTEEN HALLINNAN TOIMENPITEET 57

58 Liikenteen tilannekuvan täydentäminen Liikenteen mittaus ja seuranta: Nykyisten ja uusien (vihreä) LAM pisteiden sijoituspaikat LIIKENTEEN HALLINNAN TOIMENPITEET 58

59 Automaattivalvonnan kehittäminen Liikenteen valvonta: Automaattiset nopeusvalvontapisteet pääkaupunkiseudulla ja esitys uusien valvontapisteiden sijoittelusta ja arvio määrästä (vaaleanpunaisella) LIIKENTEEN HALLINNAN TOIMENPITEET 59

60 KOKEMUKSET JA JATKOSSA TARKASTELTAVAT ASIAT HLJ 2015 AJONEUVO JA TAVARALIIKENNE 60

61 Kokemukset ja jatkossa tarkasteltavat asiat Hankkeiden vaikutusten arviointi Ajoneuvoverkon vaikutustarkasteluiden osalta tehtiin hankekohtaiset vaikutustarkastelut. Tarkasteluissa käytettiin kahta menetelmää, joista toinen oli hyötykustannussuhteen laskennan mukainen perinteinen menetelmä ja toinen, jossa käytettiin laajempaa kriteeristöä. Menetelmässä yhdistettiin laskennalliset tekijät sekä asiantuntija arviot ja vaikutustarkastelut tehtiin HLJ tavoitteiston mukaisena. Menetelmässä voidaan antaa subjektiiviset painoarvot eri tekijöille, joita käytetään hankkeiden hyvyyden arvioinnissa. Tämä muistuttaa analyyttistä hierarkkista prosessia, jota on käytetty päätöksenteon tukena. Menetelmässä on myös viitteitä monikriteerianalyysin suuntaan. Arviointimenetelmää voidaan kutsua moniarvomenetelmäksi. Yksittäisten hankkeiden arviointi ja vertailu osoittautui työn aikana hämmentäväksi. Kun hankejoukko on suuri, on vaikea vetää selkeitä johtopäätöksiä hankkeiden suositeltavuudesta. Ajoneuvoverkkohankkeiden osalta on huomattavasti helpompaa verrata hankekokonaisuuksia keskenään. Menetelmää voisi jatkokehittää lisäämällä siihen laajemman asiantuntija/päättäjäjoukon arvioita sekä arvostuksia. Jatkossa on myös kiinnitettävä huomiota laajan hankejoukon käsittelyyn. Hankekohtaiset tarkastelut edellyttävät hyvää laatua liikennemalleilta. Vertailutilanteen on oltava mahdollisimman hyvä. Pienetkin erot voivat aiheuttaa suuriakin heittoja tuloksiin. Tarkasteltavien hankkeiden olisi hyvä olla samalla viivalla. Nyt hankkeet oli jaettu ennen vuotta 2025 ja 2040 toteutettavaksi. Tämä osaltaan hämäsi hankkeiden vertailua. Hankkeiden vertailussa ongelmana on myös hanketietojen epätasaisuus. Käytettävissä oleva tieto hankkeiden sisällöstä ja kustannuksista on peräisin eri ajoilta ja määritetty erilaisin menetelmin. KOKEMUKSET JA JATKOSSA TARKASTELTAVAT ASIAT 61

62 Kokemukset ja jatkossa tarkasteltavat asiat Palvelutasolähtöinen suunnittelu Työn toisen vaiheen alussa luokiteltiin väylät ja laadittiin palvelutasokartat. Karttoja tarkennettiin ja luokituksia hienosäädettiin työn aikana. Tavoitteellisessa väyläluokittelussa oli kantavana ajatuksena toisaalta korostaa valtakunnallisten yhteyksien merkitystä ja toisaalta keventää pääväylien statusta kehien sisäpuolella. Etenkin Kehä I:n sisäpuoliset pääväylät on merkitty kaupunkimaisiksi pääväyliksi, joka antaa viestiä siitä, että Kehä I:n sisäpuolella ei tarvita moottoritietasoista palvelutasoa. Väyläluokittelu sisältää palvelutasoajattelun mukaista luokitusta. Seuraavassa HLJ:ssä voitaisiin kehittää palvelutasolähtöistä suunnittelua edelleen. Työn alkuvaiheessa voitaisiin laatia kävelyn ja pyöräilyn, ajoneuvojen ja myös joukkoliikenteen palvelutasokartat. Ne toimisivat työn runkona ja voisivat ohjata keskustelua enemmän palvelutasolähtöiseen ja käyttäjien tarpeiden miettimisen suuntaan. Nyky ja tavoitetilan palvelutasokarttojen perusteella voidaan suunnata kehityshankkeita kriittisimpiin kohtiin. Palvelutason eri osatekijöistä (täsmällisyys, turvallisuus, ympäristö, sujuvuus) voisi myös laatia omat karttaesityksensä. Ne auttavat hahmottamaan seudun osien ominaisuuksia. Ja erilaisia tarpeita KOKEMUKSET JA JATKOSSA TARKASTELTAVAT ASIAT 62

63 Kokemukset ja jatkossa tarkasteltavat asiat Muiden keinojen vaikutusten arviointi Tämän työn ja liikkumisen ohjauksen osastrategian piirissä käydyissä keskusteluissa pohdittiin liikkumisen ohjauksen ja pysäköinnin keinovalikoimien vaikutuksien selvittämistä. Näiden lisäksi on eri keskusteluissa noussut esille myös valtion veropolitiikan ja muiden liikkumisen tukien (mm. työmatkavähennys, kilometrikorvaukset, kestävän liikkumisen tuet, työpaikkapysäköinnin verotus) vaikutukset. Näistä eri keinoista voitaisiin koota paketti, jonka vaikutuksia liikkumiseen ja liikenteen tulokertymään selvitettäisiin kattavasti tiemaksujen rinnalla tai niiden vaihtoehtona. KOKEMUKSET JA JATKOSSA TARKASTELTAVAT ASIAT 63