Politiikkasimulointeja julkisen talouden vahvistamisesta Suomessa
|
|
- Hanna-Mari Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 BoF Online Politiikkasimulointeja julkisen talouden vahvistamisesta Suomessa Helvi Kinnunen ja Jukka Railavo Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto
2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Finanssipolitiikan vaikutuskanavat 5 3 Tulojen sopeuttaminen: palkkaverot, välilliset työvoimakustannukset vai arvonlisävero? 6 4 Menojen sopeutus: julkinen kulutus vai tulonsiirrot? 8 5 Politiikkainstrumentit ja julkisen velan kehitys 11 6 Pohdintoja 12 Kirjallisuutta 14 Kuvioluettelo Kuvio 1. Palkkaverojen, työnantajamaksujen ja kulutusverojen noston vaikutukset talouden eri muuttujiin (poikkeamina perusurasta, %) 7 Kuvio 2. Tulonsiirtojen tai julkisen kulutuksen leikkauksen vaikutukset talouden eri muuttujiin (poikkeamina perusurasta, %) 10 Kuvio 3. Eri vakauttamistoimien vaikutus velka-asteeseen (poikkeamina perusurasta, %) 12 Taulukkoluettelo Liitetaulukko 1. Julkisen talouden vahvistamisskenaario: palkkaverot 15 Liitetaulukko 2. Julkisen talouden vahvistamisskenaario: työnantajamaksut 16 Liitetaulukko 3. Julkisen talouden vahvistamisskenaario: kulutusverot 17 Liitetaulukko 4. Julkisen talouden vahvistamisskenaario: julkinen kulutus 18 Liitetaulukko 5. Julkisen talouden vahvistamisskenaario: tulonsiirrot 19 BoF Online Päätoimittaja Mika Pösö ISSN (online) Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 160 Puhelin etunimi.sukunimi@bof.fi Y-tunnus HELSINKI Faksi (09) Kotipaikka Helsinki
3 BOF ONLINE 1 Johdanto Talouspolitiikan tärkein tavoite lähivuosina tulee olemaan julkisen talouden velkaantumiskehityksen taittaminen. Julkisen talouden vakauttaminen edellyttää tuntuvia rakenteellisia toimia, kuten perusmenojen BKT-osuuksien pysyvää pienentämistä tai tulojen lisäämistä joko veropohjaa laajentamalla tai veroastetta nostamalla. Huomattavat finanssipoliittiset päätökset vaativat puolestaan käsitystä siitä, mitä mahdollisia vaikutuksia niillä on talouskehitykseen. Finanssikriisin aikana voimakkaasti lisääntynyt tutkimus finanssipoliittisen elvytyksen vaikutuksista talouskehitykseen on siten edelleen ajankohtaista, mutta nyt päinvastaisista syistä. Finanssipolitiikan elvytystoimien eli verotuksen keventämisen ja menojen lisäämisen vaikutuksia talouskehitykseen on parin viime vuoden aikana arvioitu laajasti kansainvälisissä tutkimuksissa. Vaikutusten suuruusluokkaa on estimoitu sekä mikroaineistojen avulla 1 että erilaisilla makromalleilla, jotka tyypillisesti ovat rakenteellisia VAR-malleja 2 tai yleisen tasapainon malleja 3. Tulokset vaihtelevat voimakkaasti riippuen mallitäsmennyksistä ja siitä, millä tarkkuudella julkinen talous malleihin on sisällytetty. Politiikkasimulointeihin suuntautuneilla rakenteellisilla malleilla tehty vertailu osoittaa kuitenkin, että karkealla tasolla tulokset eri instrumenttien keskinäisistä vaikutuksista ovat suhteellisen samanlaisia (Coenen ym. (2010)). Myös Suomessa finanssipolitiikan vaikutuksista talouskehitykseen on tehty joitakin arvioita. Kuismanen ja Kämppi (2010) osoittavat, että verotuksen kiristämisellä on ollut epätavanomaisia ns. ei-keynesiläisiä vaikutuksia, kun tarkasteltavana on vuonna 2000 toteutettujen tulo- ja menoperusteiden muutosten välittyminen talouteen. Tuotannon kasvu ja investoinnit ovat reagoineet positiivisesti finanssipolitiikan kiristämiseen. Kilponen (2009) päätyy Suomen Pankin yleisen tasapainon mallilla tehtyjen tarkastelujen perusteella arvioon, että tietynsuuruisella velka-asteen nousulla saavutetaan suurimmat kasvu- ja työllisyyshyödyt silloin, kun taloutta elvytetään työn verotusta keventämällä. Kestävyysmallilla, johon on lisätty talouden dynaamisia reaktioita, Kinnunen ja Kostiainen (2010) päätyivät veropolitiikan vaihtoehtojen suhteen samansuuntaisiin tuloksiin. Kasvu- ja työllisyysmenetyksillä tarkasteltuna kestävyyden palauttaminen tulee kalleimmaksi työn verotusta kiristämällä. 1 Ks esim. Shapiro ja Slemrod (2009). 2 Ks. esim. Monacelli-Perotti-Trigari, Ks. yhteenveto kansainvälisten järjestöjen DSGE-mallien estimaateista Coenen ym. (2010). Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto
4 BOF ONLINE Tässä selvityksessä tarkastellaan Suomen julkisen talouden vakauttamista Suomen Pankin yleisen tasapainon (DSGE) mallilla 4 tehtyjen politiikkasimulointien avulla. Kun finanssipolitiikan vaikutukset ulottuvat laajalle kysyntään ja tulonmuodostukseen sekä hintoihin ja kustannuksiin, kokonaistaloudellinen malli on käytännössä ainoa mahdollisuus saada käsitys politiikkainstrumenttien kokonaisvaikutuksista. Vaihtoehtoina tarkastellaan viittä eri politiikkainstrumenttia, jotka vaikuttavat julkisen talouden tuloperusteisiin ja menopolitiikkaan. Tulojen lisäämisen vaihtoehtoina ovat palkkoihin kohdistuvien verojen ja maksujen nostaminen, joista tarkastellaan erikseen palkkaveroja ja työnantajien maksamia sosiaalivakuutusmaksuja. Välillisen verotuksen instrumenttina on arvonlisäverojen kiristäminen. Menojen vähentämisen vaihtoehtoina tarkastellaan julkista kulutusta ja tulonsiirtoja, joihin sisältyvät myös eläkkeet. Tarkasteluissa politiikkatoimenpiteet mitoitetaan siten, että ne vastaavat julkisuudessa esillä olleita arvioita julkisen talouden sopeutustarpeesta. Valtiovarainministeriö esitti keväällä 2010 arvion, jonka mukaan valtiontalouden tasapainoa pitäisi kohentaa vuodesta 2011 lähtien noin 1,5 mrd. eurolla vuosittain vuoteen 2015 asti. 5 Simuloinneilla selvitetään esimerkinluonteisesti, miten tämän suuruinen vakauttaminen vaikuttaisi talouskehitykseen ja siten julkisen talouden tasapainoon. Pääpaino on eri politiikkainstrumenttien keskinäisen tehokkuuden vertailussa. Sen vuoksi simuloinnit on tehty olettamalla, että koko sopeutus tehtäisiin vain yhdellä politiikkainstrumentilla kerrallaan. On syytä huomata, että laskelmissa käytetty julkisen talouden sopeuttaminen ei välttämättä kata ns. kestävyysvajetta. Karkeasti ottaen sopeutus kattaisi noin kolmanneksen julkisen talouden kestävyysvajeesta. 6 Koska veroihin ja veronluonteisiin maksuihin liittyy huomattavia käyttäytymisvaikutuksia, suuri verotuksen kiristäminen aiheuttaa myös merkittäviä kasvu- ja työllisyysmenetyksiä. Tämäntyyppiset tulokset ovat yleisiä malleissa, jotka ottavat huomioon verotuksen vaikutukset työvoiman tarjontaan, palkanmuodostukseen ja kilpailukykyyn. Verotuksen kiristäminen osoittautuu huomattavasti menojen leikkausta kalliimmaksi instrumenttivalinnaksi BKT:n kasvun näkökulmasta. Selvitys on jatkoa Suomen Pankin maaliskuun 2010 ja maaliskuun 2009 ennusteissa raportoiduille finanssipolitiikan vaikutuslaskelmille. Niissä molemmissa käytettiin Suomen Pankin yleisen tasapainon mallia. 4 Mallin yleisluonteinen kuvaus ks. Kilponen, Ripatti ja Vilmunen (2004). 5 Julkinen talous tienhaarassa, Valtiovarainministeriö (2010). 6 Ks. laskelma vaihtoehtoisesta finanssipolitiikasta, Euro ja talous 1/ 2010, Talouden näkymät -erikoisnumero Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank
5 BOF ONLINE 2 Finanssipolitiikan vaikutuskanavat Finanssipolitiikan toimenpiteet vaikuttavat talouden kehitykseen monella tavalla. Julkisten menojen vähentäminen tai verojen korottaminen heikentävät suoraan tuotantotoimintaa ja tulovaikutuksen kautta kysyntää. Lisäksi toimenpiteet vaikuttavat mm. verokiilaan ja siten vääristävät talouden toimintaa. Niillä on myös vaikutus kustannuskehitykseen, kilpailukykyyn, suhteellisiin hintoihin ja siten tuotannon rakenteeseen. Finanssipoliittista elvytystä koskevissa simuloinneissa on yleisesti päädytty tulokseen, että kaikkein parhaiten voidaan talouskasvua kohentaa julkisella kulutuksella ja tulonsiirroilla silloin, kun ne suuntautuvat kotitalouksille, joiden velkaantumis- ja säästämismahdollisuudet ovat vähäiset. 7 Toinen yleinen tulos on, että pitkäaikainen elvytys vähentää elvytyksen tehokkuutta. Tämä johtuu siitä, että tällöin taloudenpitäjät ikään kuin näkevät elvytyspäätösten taakse, jolloin ne ottavat käyttäytymisessään huomioon sen, että finanssipolitiikan kevennys nyt lisää kiristämistarvetta pidemmällä aikavälillä. Tällöin politiikkatoimenpiteillä voi olla vain vähäinen merkitys kulutukseen ja työllisyyteen. Finanssikriisi oli ulkopuolinen talouden häiriö, jota taloudenpitäjät eivät olleet luonnollisesti voineet ennakoida eivätkä ottaa huomioon. Oikein mitoitettuna ja ajoitettuna finanssipolitiittisen elvytyksen on siten nähty olleen tehokasta politiikkaa, eikä sen ole ajateltu vaikuttavan haitallisesti pidemmän aikavälin kehitykseen tai suhteellisiin hintoihin. Finanssipolitiikan tiukentamisen vaikutukset silloin, kun tavoitteena on julkisten talouksien kestävyyden kohentaminen, eivät ole symmetrisiä elvytyspolitiikan vaikutusten kanssa. Kun politiikkatoimet ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, talouden reaktioissa näkyy se, miten taloudenpitäjät ottavat huomioon vaikutukset tulevaan finanssipolitiikan korjaustarpeeseen ja edelleen elinkaarivarallisuuteen. Näin taloudelliset reaktiot jäävät heikommiksi ja toimenpiteiden vaikutus kaiken kaikkiaan vähäisemmäksi. Koska tässä selvityksessä tavoitteena on tarkastella julkisen talouden vahvistamistoimenpiteiden suhteellista tehokkuutta, ja kun toimenpiteiden ajoittumisesta on olemassa jonkinlainen käsitys, annetaan hyvin pitkän aikavälin vaikutuksille seuraavissa tarkasteluissa vähemmän painoa. Teknisesti politiikkatoimenpiteitä tarkastellaan simuloinneissa tilapäisinä pitkäkestoisina shokkeina, joten finanssipolitiikkasäännöt palauttavat julkisen velan alkuperäiselle tasolleen hitaasti. Tällöin finanssipolitiikan kiristämisestä keskipitkällä aikavälillä syn- 7 Yhteenveto kokonaistaloudellisten makromallien simuloinneista ks. Coenen ym. (2010). Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto
6 BOF ONLINE tyvä verotuksen kiristämistarpeen pieneneminen tulevaisuudessa ei vaikuta täysimääräisesti taloudenpitäjien reaktioihin. 3 Tulojen sopeuttaminen: palkkaverot, välilliset työvoimakustannukset vai arvonlisävero? Julkisen talouden tasapainon vahvistaminen 1,5 mrd. eurolla vuosittain viiden vuoden aikana, yhteensä siis 7,5 mrd. eurolla, on mittavan kokoinen säästötavoite. Vuosittainen säästötarve on noin 0,9 % bruttokansantuotteesta. Tulopuolelle suunnattuna finanssipolitiikan kiristäminen edellyttää huomattavaa verotuksen kiristämistä. Palkkojen verotukseen suunnattuna kiristys merkitsisi sitä, että keskimääräisen veroasteen olisi noustava noin 7 prosenttiyksikköä. Sama kustannusrasitus aiheutuisi palkkojen sivukulujen nostamisesta. Vastaavasti arvonlisäverojen nousulla toteutettu kiristys tarkoittaisi sitä, että välilliset verot suhteessa yksityiseen kulutukseen nousisivat 6,5 prosenttiyksikköä. Veroihin ja veronluonteisiin maksuihin liittyy huomattavia käyttäytymisvaikutuksia, joten on selvää, että näin suuri verotuksen kiristäminen aiheuttaa myös merkittäviä kasvu- ja työllisyysmenetyksiä. Tämäntyyppiset tulokset ovat yleisiä kokonaistaloudellisissa malleissa, joissa verotuksen vaikutukset työvoiman tarjontaan, palkanmuodostukseen ja kilpailukykyyn tulevat otettua huomioon. Verotuksen kiristäminen osoittautuu huomattavasti menopuolta kalliimmaksi instrumenttivalinnaksi: verotuksen kiristäminen vähentäisi BKT:n kasvua selvästi enemmän kuin menojen leikkaus. Simulointitulokset osoittavat lisäksi, että yksityiseen kulutukseen kohdistuvaan verotukseen sisältyy muita veroparametreja vähemmän tuotanto- ja työllisyysmenetyksiä (kuvio 1 ja liitetaulukot 1 3). Välillisen verotuksen kiristämisen seurauksena tuotannon määrä olisi vuonna 2015 vajaan 1 prosenttiyksikön pienempi kuin perusurassa. Työllisten määrä olisi niin ikään 1 prosenttiyksikön pienempi. Toisaalta reaalisen ostovoiman kasvu hidastuu voimakkaasti, kun kuluttajahintojen nousu nopeutuu selvästi. Tämä näkyy kulutuksen pienenemisenä. Erityisen kallis instrumentti tuotannon ja työllisyyden näkökulmasta on näiden simulointien mukaan työnantajien välilliset työvoimakustannukset. Niistä suurin erä ovat työnantajien maksamat työeläkevakuutusmaksut. Lisäksi niihin sisältyy työnantajien maksamat muut so Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank
7 BOF ONLINE siaaliturvamaksut. Huomion arvoista on, että työeläkevakuutusmaksut merkitsevät näissä simuloinneissa suoraan työvoimakustannusten nousua. Periaatteessa voitaisiin tulkita työnantajien eläkemaksujen korotus myös palkansaajien investoinniksi eläkevarallisuuteen. Työnantajat toimisivat ainoastaan maksujen välittäjinä. Tällöin maksujen nostamista kompensoisi palkkojen nousun hidastuminen, jolloin vaikutukset tuotantoon ja työvoiman kysyntään jäisivät vähäisemmiksi. Mallin tulkinta vastaa vallitsevaa käytäntöä, jossa eläkevakuutusmaksujen muutokset eivät heijastu eläke-etuisuuksiin. Työeläkevakuutusmaksuun ei siis liity vastapainona muutoksia odotettavissa olevaan eläkevarallisuuteen, joten eläkevakuutusmaksun korotus ei aiheuta tinkimistä palkkavaatimuksista. Kuvio 1. Palkkaverojen, työnantajamaksujen ja kulutusverojen noston vaikutukset talouden eri muuttujiin (poikkeamina perusurasta, %) 0.5 BKT Palkkaverot Työnantajamaksut Kulutusverot 1.0 Yksityinen kulutus Palkkaverot Työnantajamaksut Kulutusverot Työlliset Reaalinen ansiotaso 1.0 Palkkaverot Työnantajamaksut Kulutusverot 2.0 Palkkaverot Työnantajamaksut Kulutusverot Lähde: Suomen Pankin laskelmat. Jonkin verran pienemmillä tappioilla päästäisiin palkkaverotusta kiristämällä. Työllisyysmenetykset olisivat kuitenkin tuntuvia, sillä verotuksen kiristyminen lisäisi palkkavaatimuksia ja vähentäisi työvoiman tarjontaa. Reaalipalkat eivät simuloinneissa juurikaan alenisi. Työllisyysmenetysten vuoksi vaikutus yksityiseen kulutukseen olisi kuitenkin samaa suuruusluokkaa kuin työnantajamaksujen nostamisessa. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto
8 BOF ONLINE Menojen sopeutus: julkinen kulutus vai tulonsiirrot? Menopuolelle suunnattuna tarkasteltavan kokoinen sopeutus merkitsisi erittäin suurata menopolitiikan tiukennusta. Julkisessa kulutuksessa leikkaus näkyisi lähes kulutuksen lähes viidenneksen alenemisena, ja tulonsiirroissa leikkaus vastaisi melkein niiden pienenemistä noin neljänneksellä. Julkinen kulutus jakautuu kahteen pääerään eli julkisen toiminnan arvonlisäykseen ja julkisiin ostoihin 8. Toimialoittain tarkasteltuna valtaosa julkisesta palvelutuotannosta suuntautuu hyvinvointipalveluihin, eli terveydenhoitoon, koulutukseen ja sosiaalipalveluihin. Ne kattavat noin 2/3 kaikista valtion ja kuntien kulutusmenoista. Julkisella tuotannolla on siten keskeinen merkitys koko kansantalouden kannalta. Euroalueeseen verrattuna Suomen julkisessa sektorissa maksetaan esimerkiksi palkansaajakorvauksia suhteessa BKT:hen selvästi enemmän: yli 13 % vuonna 2008, kun euroalueella vastaava luku on runsaat 10 %. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi julkisen talouden tuottavuuskehityksellä on merkittävä potentiaalinen merkitys julkisen talouden tasapainon kannalta. Toisaalta julkisella tuotannolla on huomattava merkitys myös koko talouden työllisyyden kannalta. Lisäksi ostopalvelut vaikuttavat myös muuhun kotimaiseen tuotantoon ja työllisyyteen. Suomen Pankin DSGE-mallissa, jota simuloinneissa käytetään, kuvautuvat sekä tuotannon arvonlisäyksen että välituotekäytön kautta tulevat makrovaikutukset. Tulonsiirroissa suurin yksittäinen erä ovat lakisääteiset työeläkkeet (noin 55 % tulonsiirroista). Muita merkittäviä eriä ovat työttömyysavustukset ja -etuudet (noin 8 %). Mallissa tulonsiirtojen leikkaaminen vaikuttaa tulonmuodostukseen, ja sitä kautta työvoiman tarjontapäätöksiin sekä edelleen palkkakehitykseen. Lisäksi eläke-etuisuuksien heikennyksellä on muista tulonsiirtoeristä poikkeava vaikutus työvoiman tarjontaan. Eläke-etuuksien muutos vaikuttaa erityisesti niiden kotitalouksien käyttäytymiseen, joilla on periaatteessa jo mahdollisuus jäädä eläkkeelle. Niistä käytetään nimikettä eläkeläinen (mallissa ikäluokka yli 59- vuotiaat), ja ns. eläkeläinen voi olla joko työssä tai eläkkeellä. Teknisesti eläkeläiset erottuvat mallin työntekijöistä, joilla tarkoitetaan siis nuorempia työntekijäryhmiä, erilaisen diskonttotekijänsä ja alemman työn tuottavuutensa perusteella. Eläkeläisten suunnitteluhorisontti on 8 Arvonlisäys koostuu pääasiassa palkansaajakorvauksista ja poistoista. Julkiset ostot koostuvat välituotekäytöstä, joista huomattava osa on ostoja ja laskennallisesta luontoismuotoisesta julkisesta kulutuksesta. Näistä vähennetään vielä julkisen sektorin myynnit Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank
9 BOF ONLINE muita lyhyempi, minkä vuoksi eläke-etuuksien pieneneminen johtaa erityisesti eläkeläisten työn tarjonnan lisääntymiseen. Käytännön tulkinta tälle on lähellä eläkeikää olevin työurien piteneminen. Julkisen kulutuksen pienentämisen oletettiin kohdistuvan suhteellisesti samassa määrin julkisen sektorin arvonlisäykseen ja ostoihin. Tulonsiirtojen pienentämisen oletettiin kohdistuvan niin ikään suhteellisesti samalla osuudella kaikkiin julkisen sektorin maksamiin tulonsiirtoeriin. Tämä tarkoittaa siis myös tuntuvaa keskimääräisen eläke-etuuden pienenemistä. Kun noin puolet tulonsiirroista on eläkkeitä, simuloinneissa oleva tulonsiirtojen leikkaus tarkoittaisi lähes 4 mrd. euron pienennystä eläkemenoihin, eli noin 20 prosentin pienennystä keskieläkkeeseen. Menosimuloinneista havaitaan, että tulonsiirtojen leikkaus aiheuttaa huomattavan kasvumenetyksen välittömästi, mutta tuotanto sopeutuu jo parin vuoden jälkeen uudelleen shokkia edeltäneeseen kasvuvauhtiin. Kaiken kaikkiaan tulonsiirtojen leikkauksista aiheutuvat kasvumenetykset ovat pienemmät kuin julkisen kulutuksen leikkaamisesta aiheutuisi, sillä kulutuksen pieneneminen vähentää voimakkaasti työllisyyttä ja heikentää reaaliansioiden nousua. Kuitenkin yksityinen kulutus pienenee kulutusmenosimuloinnissa selvästi tulonsiirtoja vähemmän (kuvio 2 ja liitetaulukot 4 ja 5). Simulointitulokset osoittavat, että jos finanssipolitiikassa olisi valittava joko julkisen kulutuksen leikkaaminen tai tulonsiirtojen alentaminen, vähemmillä aktiviteettimenetyksillä päästäisiin suuntaamalla leikkaukset tulonsiirtoihin. Tämänsuuntainen tulos on yleinen DSGEmalleilla. 9 Finanssipolitiikan kiristäminen julkista kulutusta leikkaamalla heikentää suoraan taloudellista aktiivisuutta, kun taas tulonsiirtojen pienentäminen vaikuttaa käytettävissä olevien tulojen kautta. Näin niiden vaikutus aktiviteettiin jää vähäisemmäksi. On kuitenkin havaittu, että tulonsiirtojen leikkaamisesta johtuvat kasvumenetykset voivat olla suuria silloin, kun sopeuttaminen kohdistetaan sellaisiin tulonsiirtoihin, jotka suuntautuvat "kädestä-suuhun" kotitalouksille, eli kotitalouksille, joilla on heikot säästämis- ja velkaantumismahdollisuudet. Näitä vaikutuskanavia malliin ei ole rakennettu. Muihin DSGE-malleihin verrattuna tulonsiirtojen vaikutus työmarkkinoihin nousee näissä simuloinneissa erityisesti esiin. Tulonsiirtojen tai käytännössä eläkkeiden voimakas leikkaus kääntää nimittäin tuotannon ja työllisyyden uudelleen nousuun (kuvio 2). Tämä johtuu siitä, että työvoiman tarjonta lisääntyy voimakkaasti, kun kotitalouksien odotettavissa olevien tulonsiirtojen pieneneminen vähentää niiden ns. sosiaalivarallisuutta. Erityisesti lisääntyy elä- 9 Ks. esim. Coenen ym. (2010). Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto
10 BOF ONLINE keläisten työvoiman tarjonta. Simuloinneissa tämän ryhmän työllisyys lisääntyy 20 prosentilla, eli keskimäärin hengellä. Tuloksissa näkyy se, että jos eläkevakuutusmaksujen ja eläke-etuuksien välinen yhteys ei ole kiinteä, mitä se etuusperäisessä eläkejärjestelmässä ei yleensä ole, myös etuuksien muutoksilla voi olla keskeinen kokonaistaloudellinen vaikutus 10. Mallissa on tosin eläkejärjestelmä kuvattu varsin karkeasti. Eläke-edut on kytketty suhteellisen suoraviivaisesti ansiokehitykseen, eikä esimerkiksi kannustekarttumaa ei ole mallitettu. Julkisen kulutuksen leikkaus on työllisyyden kannalta erityisen haitallista. Tosin yksityinen tuotanto korvaa osan julkisen tuotannon alentamisesta, sillä osa julkisista palveluista siirtyy markkinaehtoiseksi tuotannoksi. Tämä näkyy myös yksityisessä kulutuksessa, joka vähenee vain hienoisesti. Kuvio 2. Tulonsiirtojen tai julkisen kulutuksen leikkauksen vaikutukset talouden eri muuttujiin (poikkeamina perusurasta, %) 0.5 BKT Tulonsiirrot Julkinen kulutus 1.0 Yksityinen kulutus Tulonsiirrot Julkinen kulutus Työlliset Reaalinen ansiotaso Tulonsiirrot Julkinen kulutus Tulonsiirrot Julkinen kulutus Lähde: Suomen Pankin laskelmat. 10 Eläke-etuja koskevia politiikkasimuloinneista ks. myös Kilponen, Kinnunen, Ripatti (2006) Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank
11 BOF ONLINE Tuotannon reaktioiden erot johtuvat myös siitä, että kulutuksen ja tulonsiirtojen leikkaukset vaikuttavat vientiin, tuontiin ja investointeihin eri tavoin (liitetaulukot 4 ja 5). Julkisen kulutuksen alentamiseen liittyvä työllisyyden heikkeneminen vähentää selvästi palkkapaineita ja kohentaa hintakilpailukykyä, mikä puolestaan tukee viennin kasvua. Tulonsiirtojen leikkaus lisää myös jonkin verran viennin kasvua. Lisäksi yksityisen kulutuksen voimakas aleneminen johtaa tuonnin selvään supistumiseen, mikä osaltaan vähentää BKT:n reaktioita. Politiikkatoimenpiteiden jälkeen talouden dynamiikka palauttaa kasvun kohti keskimääräistä kasvuvauhtia ja finanssipolitiikan muutoksesta aiheutunut sokki on johtanut uuteen pitkän aikavälin tasapainoon. 5 Politiikkainstrumentit ja julkisen velan kehitys Politiikkavaihtoehtojen tehokkuutta voidaan tarkastella myös siitä näkökulmasta, paljonko eri vaihtoehdot vähentävät julkisen sektorin velka-astetta eli velan suhdetta nimelliseen BKT:hen. Osoittautuu, että euromääräisesti samansuuruinen konsolidointi eri politiikkainstrumenttia käyttäen tuottaa velka-asteen muutokset, jotka eivät ole selitettävissä niillä eroilla, jotka aiheutuvat instrumenttien erilaisilla vaikutuksilla talouden reaalikehitykseen. Reaalitaloutta enemmän rahoituspohjan kehitykseen vaikuttaa instrumenttien vaikutus hintoihin. Velan inflatoituminen näkyy politiikkavaihtoehdoista kulutusverotuksessa ja työnantajamaksuissa (kuvio 3). Kulutusverotuksen kiristäminen, mikä johti myös muita pienempiin kasvumenetyksiin, näyttäisi erityisen tehokkaalta politiikkavalinnalta myös sen vuoksi, että se nopeuttaa hintojen nousua. Tämä johtaa velka-asteen voimakkaaseen pienenemiseen. Työnantajamaksujen nousu vähentää myös velka-astetta voimakkaasti, kun maksujen nousu aiheuttaa voimakkaita kustannuspaineita, mikä nostaa tuotannon hintaa. Velan alentamisen näkökulmasta työnantajamaksut näyttäisivät tehokkailta, vaikka ne aiheuttivat merkittäviä työllisyysmenetyksiä. Palkkaverojen kiristäminen puolestaan vähentää velka-astetta työnantajamaksuja vähemmän sen vuoksi, että verotuksen kiristäminen heikentää voimakkaasti työllisyyttä ja pitää siten kustannuspaineet alhaisena. Julkisen kulutuksen suhteellista tehokkuutta velan alentamisen mielessä heikentää niin ikään se, että kulutusmenojen leikkaaminen vähentää talouden hintapaineita. Tulonsiirroissa hintavaikutukset ovat vähäisiä. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto
12 BOF ONLINE Politiikkainstrumentteja ei kaiken kaikkiaan voida asettaa järjestykseen tehokkuusmielessä sen suhteen, kuinka nopeasti niillä saadaan velkaa alennettua. 11 Eri toimenpiteiden vaihtelevat hintavaikutukset voivat dominoida toimenpiteiden reaalitaloudellisia vaikutuksia. Vaikka siis jollakin politiikkainstrumentilla olisi huomattava tuotannon kasvua ja työllisyyttä heikentävä vaikutus, sillä voidaan saada velka-astetta tehokkaasti alennettua, jos hintareaktiot ovat riittävän suuria. Velkaantumisen taittaminen tuskin on kuitenkaan kestävällä pohjalla, sillä pidemmällä aikavälillä tämä politiikka tarkoittaa myös kilpailukyvyn heikkenemistä. Kuvio 3. Eri vakauttamistoimien vaikutus velka-asteeseen (poikkeamina perusurasta, %) 5 Tulonsiirrot Palkkaverot Työnantajamaksut Kulutusverot Julkinen kulutus Lähde: Suomen Pankin laskelmat. 6 Pohdintoja Edessä oleva mittava julkisen talouden vahvistaminen edellyttää sekä julkisten menojen että tulojen perusteiden huomattavaa sopeuttamista. Tässä selvityksessä esitetyt simuloinnit julkisen talouden vahvistamisesta ja eri politiikkainstrumenteista pyrkivät ennen kaikkea valottamaan sitä makrodynamiikkaa, joka politiikkavalintoihin väistämättä liittyy. Yleinen tulema on, että kasvu- ja työllisyysmenetykset ovat merkittäviä, jos julkisen talouden vahvistaminen tehdään työhön kohdistuvaa verotusta kiristämällä. Tämä johtuu siitä, että palkkoihin kohdistuvat verot ja muut maksut heikentävät työllisyyttä voimakkaasti. Tulopuolel- 11 Jos tehokkuusmittana käytetään velka-asteen alenemista, hintareaktioille tulee keskeinen merkitys. Tämä näkyy esimerkiksi Kilposen (2009) elvytyspolitiikan tehokkuusarvioissa, joissa korostui työnantajamaksujen merkitys sen vuoksi, että annetulla velka-asteen nousulla niiden alentaminen tuotti suurimmat kasvuvaikutukset Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank
13 BOF ONLINE la välillisen verotuksen kiristymisen aiheuttamat kasvumenetykset ovat pienempiä, mikä johtuu osittain tuontitavaroiden suuresta osuudesta kulutuksessa. Ostovoiman heikkeneminen näkyy siten kotimaisessa tuotannossa vain rajoitetusti. Menoinstrumenteissa erityisen kiinnostava tulos on tulonsiirtojen alentamisen vähäiset työllisyysvaikutukset. Tässä nousee esiin eläke-etujen tason keskeinen asema kotitalouksien varallisuudessa ja se, että eläkkeiden taso vaikuttaa erityisesti ikääntyneiden työvoiman tarjontaan ja työllisyyteen voimakkaasti. Julkisten palvelujen tuotannon tai julkisten ostojen pienentämisellä on suora vaikutus kokonaistuotantoon. Toisaalta tuloksissa nousee kiinnostavasti esiin se, että osa julkisesta kulutuksesta kompensoituu yksityisen kulutuksen kasvuna. Tälle tulokselle on luontevia vastineita todellisuudessa, sillä osa julkisesti tuotetuista palveluista korvataan markkinoilta hankituilla tuotteilla, jos esimerkiksi niiden jonottamiskustannukset nousevat liian suuriksi. On syytä korostaa, että tässä selvityksessä pyrkimyksenä on ollut havainnollistaa, mitä merkitsisi makrotaloudelle, jos julkisuudessa esitetty julkisen talouden sopeuttamistarve toteutettaisiin aina yhdellä politiikkainstrumentilla kerrallaan. Tämä tarkastelu ei siten ota kantaa siihen, kuinka suureksi todellinen sopeuttamistarve eri instrumenteilla mitattuna muodostuu. Todellisuudessa joudutaan ottamaan kantaa paitsi politiikan koostumukseen, myös siihen, mikä on optimaalinen aikataulu. Keskeinen kysymys tulee olemaan se, pyritäänkö sukupolvien välistä verorasitusta tasoittamaan vähentämällä velkaantumista nopealla aikataululla, joka oli Suomen finanssipolitiikan peruslinja ennen nykyistä taantumaa. Mitä tasaisempaan julkisen talouden sopeuttamisuraan pyritään, sitä nopeammin olisi julkisen talouden vakauttaminen aloitettava. Toisaalta instrumenttien valinnassa joudutaan ottamaan huomioon se, että politiikalla voi olla vaikutuksia, jotka edelleen kärjistävät lähivuosina pahenevaa työvoiman riittävyysongelmaa. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto
14 BOF ONLINE Kirjallisuutta Coenen G., Erceg C., Freedman C., Furceri D., Kumhof M., Lalonde R., Laxton D., Lindé J., Mourougane A., Muir D., Mursula S., de Resende C, Roberts J., Roeger W., Snudden S., Trabandt M., and in t Veld J. (2010), Effects of Fiscal Stimulus in Structural Models, IMF Working Paper, WP/10/73. Kilponen, Juha (2009) "Finanssipolitiikan tehokkuudesta", Kehikko 8 julkaisussa Talouden näkymät, Erikoisnumero 1/2009, Euro ja talous, Suomen Pankki. Kilponen, J. ja Ripatti, A. (2006) Suomen Pankin yleisen tasapainon malli (Aino) ja reaalisten suhdannevaihteluiden teoria, Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/2006. Kilponen, J., Kinnunen, H. ja Ripatti, A. (2006) "Population ageing in a small open economy some policy experiments with a tractable general equilibrium model". Suomen Pankin keskustelualoitteita 28/2006, Suomen Pankki. Kinnunen, H. ja Kostiainen, J. (2010) Julkisen talouden kestävyys taantuman jälkeen: tarkasteluja politiikkavalinnoista. BoF Online 1/2010. Suomen Pankki. Kuismanen, M. ja Käppi, V. (2010) The effects of fiscal policy on economic activity in Finland, Economic Modelling (2010), forthcoming. Monacelli, T., Perotti, R., Trigari, A. (2010) Unemployment Fiscal Multipliers, National Bureau of Economic Research, Inc, NBER Working Papers: Shapiro M.D. ja Slemrod J. (2009) Did the 2008 Tax Rebate Stimulate Spending? American Economic Review: Papers and Proceedings 2009, 99:2, Valtiovarainministeriö (2010) "Julkinen talous tienhaarassa, finanssipolitiikan suunta luvulla" Valtiovarainministeriön julkaisuja 8/2010. Valtiovarainministeriö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank
15 BOF ONLINE Liitetaulukko 1. Julkisen talouden vahvistamisskenaario: palkkaverot Kysyntä ja tarjonta vuosina vuoden 2000 hinnoin Prosenttimuutos edellisvuotisesta Bruttokansantuote vaihtoehtoinen kehitys Tuonti vaihtoehtoinen kehitys Vienti vaihtoehtoinen kehitys Yksityinen kulutus vaihtoehtoinen kehitys Yksityiset investoinnit vaihtoehtoinen kehitys Julkinen kulutus vaihtoehtoinen kehitys BKT-deflaattori, prosenttimuutos edellisvuotisesta vaihtoehtoinen kehitys Työlliset, 1000 henkeä vaihtoehtoinen kehitys Julkisen sektorin velka, % BKT:sta vaihtoehtoinen kehitys Lähde: Suomen Pankin laskelmat. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto
16 BOF ONLINE Liitetaulukko 2. Julkisen talouden vahvistamisskenaario: työnantajamaksut Kysyntä ja tarjonta vuosina vuoden 2000 hinnoin Prosenttimuutos edellisvuotisesta Bruttokansantuote vaihtoehtoinen kehitys Tuonti vaihtoehtoinen kehitys Vienti vaihtoehtoinen kehitys Yksityinen kulutus vaihtoehtoinen kehitys Yksityiset investoinnit vaihtoehtoinen kehitys Julkinen kulutus vaihtoehtoinen kehitys BKT-deflaattori, prosenttimuutos edellisvuotisesta vaihtoehtoinen kehitys Työlliset, 1000 henkeä vaihtoehtoinen kehitys Julkisen sektorin velka, % BKT:sta vaihtoehtoinen kehitys Lähde: Suomen Pankin laskelmat Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank
17 BOF ONLINE Liitetaulukko 3. Julkisen talouden vahvistamisskenaario: kulutusverot Kysyntä ja tarjonta vuosina vuoden 2000 hinnoin Prosenttimuutos edellisvuotisesta Bruttokansantuote vaihtoehtoinen kehitys Tuonti vaihtoehtoinen kehitys Vienti vaihtoehtoinen kehitys Yksityinen kulutus vaihtoehtoinen kehitys Yksityiset investoinnit vaihtoehtoinen kehitys Julkinen kulutus vaihtoehtoinen kehitys BKT-deflaattori, prosenttimuutos edellisvuotisesta vaihtoehtoinen kehitys Työlliset, 1000 henkeä vaihtoehtoinen kehitys Julkisen sektorin velka, % BKT:sta vaihtoehtoinen kehitys Lähde: Suomen Pankin laskelmat. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto
18 BOF ONLINE Liitetaulukko 4. Julkisen talouden vahvistamisskenaario: julkinen kulutus Kysyntä ja tarjonta vuosina vuoden 2000 hinnoin Prosenttimuutos edellisvuotisesta Bruttokansantuote vaihtoehtoinen kehitys Tuonti vaihtoehtoinen kehitys Vienti vaihtoehtoinen kehitys Yksityinen kulutus vaihtoehtoinen kehitys Yksityiset investoinnit vaihtoehtoinen kehitys Julkinen kulutus vaihtoehtoinen kehitys BKT-deflaattori, prosenttimuutos edellisvuotisesta vaihtoehtoinen kehitys Työlliset, 1000 henkeä vaihtoehtoinen kehitys Julkisen sektorin velka, % BKT:sta vaihtoehtoinen kehitys Lähde: Suomen Pankin laskelmat Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank
19 BOF ONLINE Liitetaulukko 5. Julkisen talouden vahvistamisskenaario: tulonsiirrot Kysyntä ja tarjonta vuosina vuoden 2000 hinnoin Prosenttimuutos edellisvuotisesta Bruttokansantuote vaihtoehtoinen kehitys Tuonti vaihtoehtoinen kehitys Vienti vaihtoehtoinen kehitys Yksityinen kulutus vaihtoehtoinen kehitys Yksityiset investoinnit vaihtoehtoinen kehitys Julkinen kulutus vaihtoehtoinen kehitys BKT-deflaattori, prosenttimuutos edellisvuotisesta vaihtoehtoinen kehitys Työlliset, 1000 henkeä vaihtoehtoinen kehitys Julkisen sektorin velka, % BKT:sta vaihtoehtoinen kehitys Lähde: Suomen Pankin laskelmat. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto
Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola
Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista
LisätiedotBoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla
BoF Online 5 2007 Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla Lauri Kajanoja Jukka Railavo Anssi Rantala Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan
LisätiedotPalkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys
Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotVoidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?
Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia
LisätiedotTalouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista
3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotTalouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA
3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka
LisätiedotTalouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013
3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen
LisätiedotFinanssipolitiikan kerroinvaikutuksista
Julkinen BoF Online 8 2014 Finanssipolitiikan kerroinvaikutuksista euroalueella Juha Kilponen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa.
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotVäestön ikääntymisen taloudellisten kokonaisvaikutusten tarkastelu yleisen tasapainon mallilla
Väestön ikääntymisen taloudellisten kokonaisvaikutusten tarkastelu yleisen tasapainon mallilla Väestön ikääntymisestä aiheutuvat taloudelliset kokonaisvaikutukset ovat mittavia. Yleisen tasapainon mallilla
LisätiedotNoususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet
Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu
LisätiedotLaskelmia Aino-mallilla
BoF Online 2008 No. 6 Suomen viennin odottamattomat vaihtelut, palkat ja kokonaistaloudellinen kehitys: Laskelmia Aino-mallilla Jukka Railavo, Anssi Rantala ja Antti Ripatti Tässä julkaisussa esitetyt
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotSuhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)
LisätiedotSuomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?
Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Syksy 2018 Tiedotustilaisuus 14.9.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 14.9.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talous on nyt suhdanteen huipulla. Työllisyys on
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite
Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008
LisätiedotTaloudellinen katsaus Syyskuu 2016
Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e
LisätiedotTyömarkkinoilta kadonneet
Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Näkymät heikentyneet nopeasti korjautuuko tilanne? Euro & talous Tiedotustilaisuus 15.3.2019 15.3.2019 1 Näkymät heikentyneet
LisätiedotEnnuste vuosille (kesäkuu 2019)
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotJulkisen talouden kestävyys taantuman jälkeen:
BoF Online 1 2010 Julkisen talouden kestävyys taantuman jälkeen: tarkasteluja politiikkavalinnoista Helvi Kinnunen ja Juho Kostiainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009
Talouden näkymät 2009-2011 Euro & talous erikoisnumero 2/2009 Erkki Liikanen 29.9.2009 Teemat 1. Maailmantalous vakautumassa ja rahoitusmarkkinoiden kriisin pahin ohi 2. Miksi vienti laski niin jyrkästi?
LisätiedotEuroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot
Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 2012-2014 Euro & talous 3/2012 Pääjohtaja 1 Kasvunäkymät vaimenevat 2 Suomen talous kasvaa lähivuosina hitaasti 180 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko) Viitevuoden
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden
LisätiedotSuomen talous korkeasuhdanteessa
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotSuhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 13.6.2017 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2019 kesäkuussa 2017. Eurojatalous.fi Suomen Pankin ajankohtaisia
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talouden näkymät 2017-2019 13.6.2017 Julkinen 1 Kansainvälisen talouden ympäristö kasvulle suotuisampi Suomen vientikysyntä vahvistuu maailman reaalitalouden
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016
LisätiedotEläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia
Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia
LisätiedotPellervon Päivä Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia. Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT
Pellervon Päivä 2007 Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Talouden tila ja uhkat keskipitkällä aikavälillä Julkisen talouden liikkumavara
LisätiedotJULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA
Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotEuro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus 24.9.2015 24.9.2015 Julkinen 1 Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikka
LisätiedotTalous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri
Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen
LisätiedotTalouden näkymiä Reijo Heiskanen
Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista
LisätiedotEläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*
Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Talvi 2017 Tiedotustilaisuus 19.12.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 19.12.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina. Maailmantaloudessa
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kesä 2019 Tiedotustilaisuus 17.6.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 17.6.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talouden kasvu jää viime vuosia maltillisemmaksi.
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2017 28.4.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 28.4.2017 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talouskasvu jatkuu vakaana. Maailmantalouden kasvu nopeutumassa. Kasvun perusta
LisätiedotEuro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät
Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista
LisätiedotMaailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019
Olli Rehn Suomen Pankki Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Teknologiateollisuuden hallitus 17.1.2019 17.1.2019 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015
Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle
LisätiedotSuhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 19.09.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Euroalueen ja
LisätiedotEnnustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat
Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,1 3,9 2,7 2,5 17,6 2,6 4,2 6,1 7,0 20,1 5,1 7,4 5,9 6,5 2,1 2,6 2,9 2,4 2,0 1,0 0,4 1,2 0,5 0,8
LisätiedotTalouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät
Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Talvi 2018 Tiedotustilaisuus 17.12.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 17.12.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talouden korkeasuhdanne on taittumassa. Työllisyys
LisätiedotTalouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia
Talouden näkymät 2010-2012: Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Euro & talous erikoisnumero 2/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Ennusteen yleiskuva 2 Edessä kasvun väliaikainen hidastuminen
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Syksy 2017 Tiedotustilaisuus 19.9.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 19.9.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talous on nopeassa kasvuvaiheessa. Maailmantaloudessa
LisätiedotTalouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN
5 214 Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN Suomen kokonaistuotannon kehitys jatkuu vuosina 214 216 vaatimattomana. Bruttokansantuote supistuu,2 % vuonna 214, ja vaikka tuotanto alkaa
LisätiedotVäestön ikääntyminen ja talouden yleinen tasapaino
Väestön ikääntyminen ja talouden yleinen tasapaino Juha Kilponen, ekonomisti, rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Helvi Kinnunen, ekonomisti, rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomessa on laaja yhteisymmärrys
LisätiedotEläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / ekonomisti
Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys Mauri Kotamäki / 15.5.2018 ekonomisti Twitter: @Mau_And Sisällys Miksi eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys on olennaista? Kaksi tapaa mitata taloudellista
LisätiedotTalouden näkymät ja Suomen kilpailukyvyn haasteet
Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talouden näkymät ja Suomen kilpailukyvyn haasteet Anders Chydenius vapaakauppaseminaari 18.6.2016, Kokkola 18.6.2016 Julkinen 1 On siis kouraantuntuvaa, ettei jokin kansakunta
LisätiedotEuroopan ja Suomen talouden näkymät
Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät 1 10 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta aiempaa vaimeampana ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin ei niin laaja-alaisena kuin 2017( 2018) ei
LisätiedotSuhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian
LisätiedotTalouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi
Olli Rehn Pääjohtaja, Suomen Pankki Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi Rauman ja Satakunnan kauppakamarit 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi
LisätiedotEKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä
Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Vaihtoehtoislaskelma: Mitä jos viennin ja tuottavuuden kasvu olisikin nopeampaa? 3 VAIHTOEHTOISLASKELMA Mitä jos viennin ja tuottavuuden kasvu
LisätiedotNäköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen
Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen
LisätiedotHallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009
Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille
Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 218-221 Seppo Orjasniemi Pääsihteeri 15 toukokuuta 217 Hallituksen finanssipolitiikan linja Keskeiset tavoitteet Julkisen
LisätiedotKasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet
Lisätiedot1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä
1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa
LisätiedotLuento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka
Luento 11 Työllisyys ja finanssipolitiikka Finanssipolitiikka ja suhdannevaihtelut Kokonaiskysynnässä voimakkaita suhdanneluonteisia vaihteluja kotimaisen kysynnän vaihtelujen ja erityisesti investointien
LisätiedotHALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander
HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian
LisätiedotJOHNNY ÅKERHOLM
JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 10.6.2016 1 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotNousevatko kunta-alan eläkemaksut pilviin? Pitkän aikavälin eläkelaskelman 2019 kertomaa. Heikki Tikanmäki Tampere
Nousevatko kunta-alan eläkemaksut pilviin? Pitkän aikavälin eläkelaskelman 2019 kertomaa Heikki Tikanmäki 16.5. Tampere Vastaus peruslaskelman mukaan: Eivät nouse 2 Maksu on kestävällä tasolla Pitkällä
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotKomissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Komissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina 2011 2013 Bryssel 10. marraskuuta 2011 EU:n talouden elpyminen on pysähtynyt. Voimakkaasti heikentynyt luottamus vaikuttaa
LisätiedotVerotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009
Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa
LisätiedotSuomen talous muuttuvassa Euroopassa
Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013
LisätiedotEläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / johtava ekonomisti
Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys Mauri Kotamäki / 18.9.2018 johtava ekonomisti Twitter: @Mau_And Sisällys Miksi eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys on olennaista? Kaksi tapaa mitata
Lisätiedot