Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa"

Transkriptio

1 Lakimies 2/2011 s Vesa Rasinaho Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa Hakusanat: esineoikeus, yhtiöoikeus, panttaus, yritysjärjestelyt, päätöksen pätemättömyys 1. Johdannoksi Tässä artikkelissa käsitellään esineoikeudellisen panttioikeuden ja osakeyhtiölain (624/2006, OYL) välisiä kytköksiä etenkin erilaisten yritys- ja pääomajärjestelyjen, kuten osakeyhtiön sulautumisen ja jakautumisen sekä osakkeiden lunastamisen yhteydessä. Esine- ja yhtiöoikeuden yhtymäkohtia tällaisissa tilanteissa ei juurikaan ole käsitelty kotimaisessa esine- tai yhtiöoikeudellisessa kirjallisuudessa. Kun koko osakeyhtiöinstituution voidaan katsoa olevan olemassa sivullisten (yhtiön velkojat, vähemmistöosakkeenomistajat) suojaksi, osakeyhtiöoikeuden ja esineoikeudellisten sivullissuojakysymysten välillä kuvittelisi löytyvän huomattaviakin samankaltaisuuksia ja yhtymäkohtia. 1 Tietyssä mielessä artikkelissa esitettyjä tilanteita voidaan pitää jatkona Havansin teoksessa Panttioikeus osakkeeseen II (1981) esitetylle. Havansi käsitteli muun muassa osakkeen kadusoinnin sekä yhtiöjärjestyksen muutosten vaikutuksia panttioi keu teen. 2 Havansin esitykset on kuitenkin kirjoitettu vain vähän aikaa nykyistä edeltäneen osakeyhtiölain (734/1978, kumottu) voimaantulon jälkeen, eikä niissä ole voitu huo mioida suurtakaan osaa edes vanhan lain aikana muodostuneista käytännöistä. Lisäksi Havansi on merkittävältä osin keskittynyt ongelmiin, jotka liittyvät lähinnä asunto- tai kiinteistöosakeyhtiöihin. 3 Tässä artikkelissa keskitytään ainoastaan tavallisiin osakeyhtiöihin, jotka eivät ole keskinäisiä kiinteistöyhtiöitä. Havansin teoksesta poiketen tässä artikkelissa ei myöskään käsitellä tilanteita, joissa syys- 1 Yhtiö- ja esineoikeuden samankaltaisuuksiin viittaa mm. Tammi-Salminen, Eva: Sopimus, kompetenssi ja kolmas. Suomalainen lakimiesyhdistys 2001 s. 137 alav. 88. Ks. myös Mähönen, Jukka Villa, Seppo: Osakeyhtiö I. Yleiset opit. WSOY 2006 s. 185 ss. esitys osakeyhtiös tä sopimusverkkona, jossa on samanaikaisesti arvioitava useiden eri etutahojen (kuten osakkeenomistajat ja velkojat) intressejä. Myös perinteisessä näkemyksessä osakeyhtiöstä pääomayhtiönä osakeyhtiötä voidaan pitää sopimuksena kolmansien hyväksi, mihin viittaa esim. ibid. s. 89. Esineoikeuden ja osakeyhtiölain kytköksiä on Suomessa eniten tutkinut Havansi (Havansi, Erkki: Panttioikeus osakkeeseen I. Suomalainen lakimiesyhdistys 1979 sekä Havansi, Erkki: Panttioikeus osakkeeseen II. Suomalainen lakimiesyhdistys 1981). 2 Havansi 1981 s. 55 ss. sekä 199 ss. Havansi on toisaalla (Havansi, Erkki: Esinevakuusoikeudet. 2. p. Lakimiesliiton kustannus 1992 s ) käsitellyt myös mm. osakeannin ja osakepantin suhdetta. 3 Havansi 1981 s. 8 alaviite 14.

2 Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa 249 tä tai toisesta samasta osakkeesta on annettu useam pia osakekirjoja, osakekirja on jäänyt vahingossa»liikkeeseen» sen mitätöitymisestä huolimatta tai muitakaan nimenomaisesti fyysisiin osakekirjoihin liittyviä ongelmia. 2. Varojenjako, pääomanpalautukset ja panttioikeus Panttioikeudessa on perinteisesti katsottu panttioikeuden tuoton kuuluvan odotusvaiheen aikana omistajalle, eikä pantinhaltijalle, ellei toisin ole sovittu. 4 Arvo-osuusmuotoisten osakkeiden osalta arvo-osuustileistä annetun lain (827/1991, AOTL) 6 :ssä on myös nimenomainen säännös tuoton maksamisesta tilinhaltijalle ja pääomana pidettävien suoritusten maksamisesta pantinhaltijalle, jollei toisin ole sovittu. Osakepantin ja OYL:n suhteen tarkastelussa olennaista on arvioida, minkä kaiken katsotaan kuuluvan osakkeen tuottoon. Perinteisesti osakkeen tuotoksi on mielletty ainakin osakkeelle maksettava osinko. 5 Osakeyhtiöoikeudellisesti osingonjako on yksi varojenjaon tapa. Muita varojenjakotapoja ovat OYL 13:1:n mukaisesti (osinkoa muistuttava) jako vapaan oman pääoman rahastosta, osakepääoman alentaminen (varojen jakamiseksi osakkeenomistajille), omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen sekä purkujako-osan jakaminen yhtiötä purettaessa (tai rekisteristä poistettaessa). Kaikkia OYL:n tuntemia varojenjakotapoja ei perinteisessä kirjallisuudessa ole mielletty osakkeiden tuotoksi. Erityisesti pääomanpalautusten on katsottu olevan surrogaattia (sijaantulo-omaisuutta) osakkeen pääoma-arvon alenemiselle ja tulevan siten pantinhaltijan panttioikeuden piiriin. 6 Tämä perinteinen ajattelu ei ole ongelmaton. Ensinnäkin panttiobjektin pääoma-arvoon on saatettu jo pääomittaa objektin tuleva tuotto-odotus, jolloin mallin mukainen jaottelu on kaavamainen ja sattumanvarainen. Toinen esimerkki tästä ovat niin sanotut nollakorkolainat, joissa korkoelementti on sisällytetty lainan nimellisarvon ja emissiokurssin erotukseen ilman erillistä koronmaksua. Äärimmillään muodollisen tuoton erilliskohtelu voi johtaa siihen, että huomattavan suurella varojenjaolla heikennetään olennaisesti osakepantin arvoa. Tämä ei kuitenkaan ole sinällään osakeyhtiöoikeudesta aiheutuva ongelma. Osakeyhtiölain kannalta perinteisen mallin hankaluus on siinä, että vaikka tuoton katsottaisiin sisältävän voitonjaon muttei pääomanpalautuksia, aina ei ole selvää, kummasta on kyse. Käytännössä esimerkiksi useiden pörssiyhtiöiden osakepääomat ovat muodostuneet merkittävältä osin historian saatossa toteutettujen rahastoantien seurauksena. Rahastoanneissa osakepääomaan on siirretty voitto- 4 Tepora, Jarno Kaisto, Janne Hakkola, Esa: Esinevakuudet. CC Lakimiesliiton kustannus 2009 s Tepora Kaisto Hakkola 2009 s Näin myös AOTL 6 :n sanamuoto. 6 Havansi 1992 s. 359.

3 250 Vesa Rasinaho varoja. Kun tällaista osakepääomaa alennetaan, voidaanko tällöin sanoa kyseessä olevan pääomanpalautuksen? Vastaavasti yhtiö voi käyttää voittovarojaan omien osakkeiden ostamiseen, jonka vaikutuksia panttioikeuteen käsitellään jäljempänä. Osakeyhtiö voi myös alentaa osakepääomaansa (tai rahastojaan) aiem pien tappioidensa kattamiseksi (OYL 14:1.1). Tällaisen kattamisen jälkeen kertyvää voittoa voidaan pitää tosiasiassa menetetyn ja taseesta kattamisella poistetun pääoman palautumisena. Onko tällaisen»voiton» jakaminen myös pantinhaltijan kannalta sellaista tuottoa, joka ei ilman eri sopimusta ole surrogaattia? Olennaisin tekijä tuoton ja pääomanpalautuksen jakautumista koskevassa olettamasäännöksessä lienee sääntelyn ennakoitavuus ja selkeys. Panttaussopimuksen osapuolethan voivat aina halutessaan sopia panttioikeuden tuoton jakautumisesta toisinkin. Siten kaavamainen olettamasäännös tuotosta on perusteltu eikä ole tarvetta ryhtyä tulkitsemaan sen sisältöä tuotonmaksun»todellisen luonteen» perusteella. Käytännössä selkeintä lienee katsoa, että osakkeelle maksettu osinko on osakkeen tuottoa, mutta osakepääoman ja rahastojen jakaminen pääomanpalautuksena panttisurrogaattia. Selkeitä väärinkäytöstilanteita voidaan mahdollisesti arvioida toisin esimerkiksi panttioikeudellisen lojaliteettiperiaatteen pohjalta. Omien osakkeiden hankkimisen lisäksi myös yhtiön purkamiseen liittyviä kysymyksiä käsitellään jäljempänä. 3. Panttioikeus ja yritysjärjestelyt 3.1. Aluksi Yksi panttioikeuden kannalta vähän tutkituista, mutta käytännössä melko usein vastaan tulevista aiheista on OYL:ssa säädettyjen yhtiörakenteen muuttamis- tai yhtiön purkamistoimenpiteiden soveltaminen yhtiössä, jonka osakkeita on pantattu. Tällaisia OYL V osassa säädettyjä menettelyjä ovat sulautuminen, jakautuminen, vähemmistöosakkeiden lunastaminen, yritysmuodon muuttaminen sekä osakeyhtiön purkautuminen selvitystilan kautta. Tällaiset toimenpiteet vaikuttavat olennaisesti osakkeen pantinhaltijan asemaan, koska mainituissa toimenpiteissä osakeyhtiö, ja siten pantiksi annettu osake lakkaa olemasta tai omistus pantattuun osakkeeseen siirtyy kolmannelle (vähemmistöosakkeiden lunastuksessa). Yksittäinen osakkeenomistaja ei useinkaan voi estää mainittuja toimenpiteitä, vaikka toimenpide vaikuttaisikin tämän oikeuksiin. 7 Siten osakkeet pantiksi antanut osakkeenomistaja ei välttämättä voi edes halutessaan estää panttioikeuden asemaan vaikuttavaa muutosta. 7 Esimerkiksi sulautumisesta, jakautumisesta ja selvitystilaan asettamisesta voidaan lähtökohtaisesti päättää 2/3 määräenemmistöllä, mutta menettelyn vaikutukset kohdistuvat luonnollisesti kaikkiin osakkeenomistajiin.

4 Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa 251 Yritysjärjestelyt vaikuttavat usein myös sulautuvan tai vastaanottavan yhtiön velasta annettujen yleispanttien ulottuvuuteen. Yritysjärjestelyt saattavat vaikuttaa myös niiden kohteena olevan yhtiön hyväksi annettuihin panttioi keuksiin. Tämä tilanne, jossa käsittelyn kohteena ovat yhtiölle kuuluvat oikeudet, eroaa täysin edellä kuvatusta, jossa siis käsittelyn kohteena ovat kyseisen yhtiön liikkeeseenlaskemat osakkeet ja niissä tapahtuvat muutokset. Yleispanttauksen laajuutta tai järjestelyn kohteena olevan yhtiön hallussa olevia panttioikeuksia koskevia kysymyksiä ei käsitellä tässä artikkelissa Osakkeiden panttaus ja sulautuminen (OYL 16 luku) Osakeyhtiölaissa säännelty sulautuminen voidaan toteuttaa lukuisilla eri tavoilla, joiden vaikutus osakkeiden pantinhaltijan asemaan on myös erilainen. Pantinhaltijan kannalta on ehkä olennaisinta, onko se yhtiö, jonka osakkeita hänellä on panttina, sulautumisessa sulautuvana vai vastaanottavana yhtiönä. Jos pantatut osakkeet ovat vastaanottavan yhtiön osakkeita, pantinhaltijan muodollinen asema ei muutu, koska vastaanottava yhtiö ja sen osakkeet jatkavat olemassaoloaan sulautumisesta huolimatta. Tässä mielessä sulautuminen, jossa annetaan sulautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita, rinnastuu vastaanottavan yhtiön osakepantinhaltijan kannalta pitkälti osakeantiin. Tämäkin tilanne saattaa vaikuttaa pantinhaltijan tosiasialliseen asemaan, esimerkiksi jos sulautumisvastikkeena annetaan»liikaa» osakkeita (ylivastiketta) siten, että vastaanottavan yhtiön aiempien osakkeiden ja siten panttioikeuden arvo alenee menettelyn seurauksena. Sulautuminen saattaa myös muuten heikentää vastaanottavan yhtiön velkojien asemaa, esimerkiksi, jos sulautuvalla yhtiöllä on huomattavia velkoja tai muita vastuita, joiden realisoituminen saattaisi vaarantaa vastaanottavan yhtiön aiempien velkojen maksun. Tällaisten tilanteiden varalta OYL 16:6.3:ssa mahdollistetaan sulautumiseen liittyvän velkojiensuojamenettelyn laajentaminen myös vastaanottavan yhtiön velkojiin. Vastaanottavan yhtiön osakkeet ovat ehkä tyypillisimmin panttina sen osakkeenomistajan velasta, eivätkä vastaanottavan yhtiön itsensä velasta, jolloin velkojiensuojamenettely ei yleensä suojaa vastaanottavan yhtiön osakkeiden pantinhaltijaa. Kysymystä pantinhaltijan mahdollisuudesta reagoida hänen oikeuttaan loukkaavaan sulautumiseen silloin, kun pantinhaltija ei ole velkojiensuojamenettelyn kattama velkoja, käsitellään jäljempänä pantinhaltijan yhtiöoikeudellisia suojakeinoja koskevassa jaksossa. 8 Yleispanttauksesta muutostilanteissa ks. Airaksinen, Manne Pulkkinen, Pekka Rasinaho, Vesa: Osakeyhtiölaki II. 2. p. Talentum 2010 s ja s. 529 sekä Immonen, Raimo: Yritysjärjestelyt, 4. p. Talentum 2008 s Olen käsitellyt jakautuvan yhtiön varallisuuden, mukaan lukien sen hallussa olevien panttioikeuksien, siirtymiseen liittyviä esineoikeudellisia sivullissuojakysymyksiä erillisessä kirjoituksessa, joka on tarkoitus julkaista samoihin aikoihin tämän kirjoituksen kanssa.

5 252 Vesa Rasinaho Edellistä vieläkin keskeisempi panttioikeudellinen kysymys on se, mitä tapahtuu sulautuvan yhtiön osakkeita rasittavalle panttioikeudelle sulautumisessa. Koska sulautuva yhtiö purkautuu sulautumismenettelyn lopputuloksena, myös pantatut osakkeet lakkaavat menettelyssä. OYL:n lähtökohtana sulautumistilanteissa on, että sulautuvan yhtiön osakkeenomistajille annetaan sulautumisessa sulautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita (OYL 16:1). Lienee selvää, että tällöin sulautumisvastikkeena annetut vastaanottavan yhtiön osakkeet tulevat vastaavasti pantattujen sulautuvan yhtiön osakkeiden surrogaattiomaisuudeksi ja panttioikeus siten kohdistuu sulautumisen jälkeen tällaisiin vastikeosakkeisiin. 9 Sinällään panttioikeuden siirtyminen kohdistumaan vastikeosakkeisiin on yleensä helppo toteuttaa siten, että panttioikeuteen liittyvä julkisuusvaikutus säilyy: 1) Jos sulautuvan yhtiön osakkeista on annettu osakekirjat, osakekirja on pantinhaltijan hallussa ja tämä saa siten myös sulautumisvastikkeen haltuunsa vaihtaessaan osakekirjan sulautumisvastikkeeseen. Pantinhaltija saa vaihtaa hallussaan olevan osakekirjan vastikkeeseen ilman omistajan myötävaikutusta. 10 2) Jos osakekirjoja ei ole, vaan panttaus on toteutettu denuntiaatiolla, panttaus on sulautuvan yhtiön (hallituksen) tiedossa ja OYL 3:15.2:n mukaisesti sen tulisi olla merkittynä osakeluetteloon. 11 Tällöin vastaanottavalla yhtiöllä ei pitäisi olla mitään estettä tehdä vastaava panttausmerkintä vastikeosakkeiden osalta omaan osakeluetteloonsa. 12 3) Jos (sekä sulautuvan että vastaanottavan yhtiön) osakkeet ovat arvoosuustilillä, sulautumisvastikkeen antaminen toteutetaan tyypillisesti kirjaamalla vastikeosakkeet sulautuvan yhtiön osakkeiden tilalle kyseiselle arvo-osuustilille. Kun osakepantti on tällöin toteutettu panttaamalla arvo-osuustili, panttaus kohdistuu sulautumisen jälkeen suoraan tilille kirjattuihin uusiin arvo-osuuksiin. Jos vain jompikumpi yhtiöistä kuuluu arvo-osuusjärjestelmään, tilanne on hieman monimutkaisempi, mutta panttioikeuden jatkuvuuden säilyttämisen ei tällöinkään pitäisi olla erityisen vaikeaa. Osakeyhtiölain säännös osakevastikkeesta sulautumisessa ei kuitenkaan ole millään tavoin ehdoton. OYL 16:1:n mukaan sulautumisvastike saa olla myös rahaa, muuta omaisuutta ja sitoumuksia. Sulautumiseen tyytymätön osakkeen- 9 Näin mm. Havansi 1981 s Airaksinen Pulkkinen Rasinaho II 2010 s Sinällään OYL:iin vuonna 2006 otettu säännös panttausmerkinnästä osakeluetteloon ei ole esineoikeudellisen julkivarmistuksen kannalta ratkaiseva. Panttausilmoitus on esineoikeudellisesti tehokas, kun panttausilmoitus on tehty yhtiölle, vaikka yhtiö laiminlöisikin osakeluettelomerkinnän tekemisen. Ks. Airaksinen, Manne Pulkkinen, Pekka Rasinaho, Vesa: Osakeyhtiölaki I. 2. p. Talentum 2010 I s Airaksinen Pulkkinen Rasinaho II 2010, s. 383, jossa katsotaan, ettei vastaanottavan yhtiön hallituksella kuitenkaan ole erillistä velvollisuutta ilmoittaa sulautumisesta pantinhaltijalle.

6 Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa 253 omistaja voi myös vastustaa sulautumista ja vaatia osakkeidensa lunastamista (16:13), mikä tosiasiallisesti vastaa sulautumisvastikkeen maksamista rahassa. Tässäkin tilanteessa panttioikeuden haltijaa suojaa osakekirjallisessa yhtiössä se, että sulautumisvastikkeen antaminen edellyttää yleensä osakekirjan esittämistä, jolloin pantinhaltija pystyy kontrolloimaan vastikkeen vastaanottoa. Osakevastiketta vastaavasti olisi luonnollista ajatella, että myös tällainen muu sulautumisvastike tulisi sulautumisessa häviävän sulautuvan yhtiön osakkeen surrogaattina pantinhaltijan hyväksi. Myös osakekirjattomassa yhtiössä tilanne on sama. Vastaanottavalla yhtiöllä ei pitäisi olla ongelmia selvittää sulautuvan yhtiön osakeluetteloon tehdyt panttausmerkinnät (OYL 3:15.2) ja antaa sulautumisvastike näiden mukaisesti pantinhaltijalle. Vastaanottava yhtiö ei siten voine saada sulautumisvastikkeen osalta maksusuojaa ainakaan sen jälkeen, kun panttausmerkintä on tehty sulautuvan yhtiön osakeluetteloon tai se muuten tietää tai sen pitäisi tietää panttauksesta (velkakirjalain, 622/1947, 10 ja 29 ). Ongelmatilanteita saattaa syntyä lähinnä, jos denuntiaatioilmoitus on sinällään asianmukaisesti tehty sulautuvalle yhtiölle, mutta merkintää panttauksesta ei ole tehty osakeluetteloon tai panttaus muuten tullut vastaanottavan yhtiön tietoon. Koska virheen on tällöin aiheuttanut sulautuva yhtiö, jonka vastuut siirtyvät yleisseuraannossa vastaanottavalle yhtiölle, vastaanottava yhtiö ei yleensä saane maksusuojaa suhteessa julkivarmistusvelvollisuutensa asianmukaisesti täyttäneeseen pantinhaltijaan. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvassa yhtiössä sulautumisvastikkeen lienee katsottava olevan AOTL 6.2 :ssä tarkoitettua pääomana pidettävää suoritusta, vaikka se olisi muuta omaisuutta kuin osakkeita tai rahaa. Huomattavia ongelmia saattaa syntyä siinä teoreettisessa tilanteessa, että sulautumisvastikkeena annetaankin kiinteää omaisuutta. Asian vähäisen käytännön merkityksen vuoksi siihen liittyviä kysymyksiä ei käsitellä tässä Vastikkeeton sulautuminen Sulautuvan yhtiön osakkeen pantinhaltijan kannalta vaarallisimpia sulautumistilanteita ovat ne, joissa ei anneta sulautumisvastiketta lainkaan. Osakeyhtiölaissa säädetyssä yksinkertaistetussa tytäryhtiösulautumismenettelyssä ei edes voida antaa minkäänlaista vastiketta (OYL 16:3.3). Sulautumisvastiketta ei voida antaa muissakaan sulautumistilanteissa siltä osin kun vastaanottava yhtiö omistaa sulautuvan yhtiön osakkeita (OYL 16:16.3). Laki tai sen perustana oleva EU:n sulautumisdirektiivin 19.2 artikla ei salli poikkeusta tästä kiellosta silloinkaan, kun osakkeet on pantattu kolmannelle. Osakkeenomistajat voivat muissakin tilanteissa vapaaehtoisesti hyväksyä sen, ettei sulautumisvastiketta anneta Verolainsäädännöstä johtuu käytännössä, että vastikkeettomana toteutetaan yleensä ainoastaan tytäryhtiö- ja sisaryhtiösulautumiset. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain

7 254 Vesa Rasinaho Vastikkeettomassa sulautumisessa sulautuvan yhtiön osakkeet ainakin muodollis-juridisesti yksinkertaisesti lakkaavat, eikä oikeus niihin korvaudu millään toisella oikeudella, johon panttioikeuden voisi luontevasti katsoa kohdistuvan. Yleisseuraantona tapahtuvassa sulautumisessa sulautuvan yhtiön erittelemättömän omaisuuden siirtäminen vastaanottavan yhtiön sijasta pantinhaltijan hallintaan lienee yleensä hyvin vaikeaa. Tästä syystä esimerkiksi ajatus siitä, että sulautumisessa vastaanottavalle yhtiölle tytäryhtiöosakkeiden sijaan tulleeseen sulautuvan yhtiön omaisuuteen kohdistuisi pantinhaltijan surrogaattioikeus, vaikuttaa hankalalta. Lisäksi tällainen omaisuus saattaa esimerkiksi olla jo aiemmin pantattu, tai jommankumman yhtiön liikevarallisuuteen voi kohdistua yrityskiinnitys. Heikkoa tukea ajatuksen sulautuvan yhtiön omaisuudesta surrogaattina voisi ajatella saavan jäljempänä käsitellystä yhtiön purkamisesta, joka usein on lopputuloksiltaan tytäryhtiösulautumista vastaava. Käsittääkseni sulautuvan yhtiön omaisuuden ei kuitenkaan vakiintuneesti ole katsottu tulevan sen osakkeiden panttisurrogaatiksi. Tytäryhtiösulautumisessa pantinhaltijaa saattaa usein suojata jo edellä mainittu OYL 16:6.3:n mukainen velkojiensuojamenettely, jos tytäryhtiön osakkeet on pantattu osakkeet omistavan emoyhtiön omasta velasta. Jos sulautuminen on OYL 16:4:n mukaisen tilintarkastajan lausunnon mukaisesti omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen maksun, vastaanottavan yhtiön velkojilla joihin tässä tilanteessa pantinhaltija siis kuuluu on oikeus vastustaa sulautumista. Vastaanottava yhtiö voi torjua vastustuksen antamalla velkojalle OYL 16:15:n mukaisen turvaavan vakuuden. Siten pantinhaltija voi tällaisessa tytäryhtiösulautumisessa turvata asemansa edellyttämällä, että sulautumisessa katoava osakepantti korvataan uudella, turvaavalla vakuudella. Uuden vakuuden riittävyyden arvioi viime kädessä tuomioistuin (OYL 16:15.1). Ongelma edellä esitetyssä on se, ettei velkojiensuojamenettelyn ulottuminen vastaanottavan yhtiön velkojiin, ja siten edellä mainitussa tilanteessa pantinhaltijaan, ole automaattinen. Velkojiensuojamenettelyn ulottaminen vastaanottavaan yhtiöön edellyttää, että OYL 16:4:n mukaisen lausunnon antava tilintarkastaja katsoo sulautumisen olevan omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen maksun. Jos tilintarkastaja antaa sulautumisesta»puhtaan» lausunnon, vastaanottavan yhtiön velkojalla ei ole oikeutta vastustaa menettelyä. Jos tytäryhtiösulautumisessa sulautuvan yhtiön osakkeita on pantattu, tilintarkastajan saattaa olla syytä todeta sulautumisen olevan omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen maksun, ellei panttioikeuden uudelleenjärjestelystä ole erikseen sovittu pantinhaltijan kanssa tai tämä ole muuten hyväksynyt sulautu- (360/1968) 52a :n mukaisesti sulautumisvastikkeen antamatta jättäminen johtaa muissa tilanteissa sulautumisen veroneutraalisuuden menettämiseen. Mainittua säännöstä on kuitenkin tulkittu joustavasti, ks. KHO 2010:79 ja KHO 2011:2.

8 Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa 255 mista. 14 Jos kuten konsernin rahoitusjärjestelyissä on melko tavallista emoyhtiö on pantannut tytäryhtiön osakkeet myös tytäryhtiön velasta, pantinhaltijalla on sulautuvan yhtiön velkojana oikeus aina vastustaa sulautumista. Tosin vastustusoikeus ei tällöin välttämättä kata kaikkia niitä velkoja, joiden vakuudeksi osakkeet on pantattu. Pantinhaltijan asema on OYL:n säännösten osalta usein vieläkin heikompi muissa vastikkeettomissa sulautumistilanteissa kuin edellä käsitellyssä tyyppitapauksessa. Jos emoyhtiö on esimerkiksi pantannut osakkeet vieraasta velasta, pantinhaltija ei ole kummankaan sulautumiseen osallistuvan yhtiön velkoja eikä OYL:n velkojiensuojamenettely siten suojaa tätä. Myöskään vastikkeettomassa sisaryhtiösulautumisessa, jossa molempien sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden yhteinen emoyhtiö on pantannut sulautuvan yhtiön osakkeita omasta velastaan, pantinhaltija ei ole kummankaan sulautumiseen osallistuvan yhtiön velkoja. Edellä esitetyn mukaisesti OYL:n säännösten pantinhaltijalle antama suoja on teoriassa varsin puutteellinen. Käytännössä OYL:n säännösten soveltamisesta on vain harvoin aiheutunut todellista vahinkoa tai menetystä pantinhaltijalle. Tämä johtuu siitä, että useimmat sulautumistilanteet tapahtuvat konserninsisäisesti, jolloin järjestelyä ei voida toteuttaa ilman pantinantajan myötävaikutusta. Koska panttioikeuden loukkaus yleensä aiheuttaisi pantinantajan vahingonkorvausvelvollisuuden, panttioikeuden loukkaustilanteet nousevat relevanteiksi ainoastaan insolvenssitilanteissa, joissa vahingonkorvausvelvollisuutta ei voida toteuttaa. Lisäksi pankit pyrkivät yleensä turvaamaan asemaansa panttaus- ja muiden rahoitussopimusten määräyksillä eivätkä jättäydy pelkästään yleisten periaatteiden ja OYL:n säännösten varaan. De lege ferenda voidaan harkita pantinhaltijan oikeuksien nimenomaista huomioimista vastikkeettomissa (tai yleisemmin alivastikkeellisissa sulautumisissa). Nykyisen OYL 16:2.2:n tytäryhtiösulautumisen määritelmän laajentaminen siten, että tytäryhtiösulautuminen voitaisiin toteuttaa vain, jos tytäryhtiön osakkeet eivät ole pantattuna, ei olisi toimiva ratkaisu. Käytännössä merkittävä osa tytäryhtiösulautumisista tehdään yrityskaupan jälkitoimena, jolloin tytäryhtiöosakkeet yleensä ovat nimenomaisesti panttina. Tällöin sulautuminen yleensä tehdään nimenomaan pankin vaatimuksesta, jotta tytäryhtiön omaisuutta 14 Airaksinen Pulkkinen Rasinaho II 2010 s. 308 ja 384. Argumenttia voidaan tosin vastustaa sillä, että OYL 16:4:n mukainen lausunto koskee yleisiä lainojen takaisinmaksuedellytyksiä, eikä siinä voida kiinnittää huomiota yksittäisen pantinhaltijan asemaan. Argumenttia voi kuitenkin pitää varsin painavana tytäryhtiösulautumistilanteessa, jos panttina on koko osakekanta ja pantinhaltija on vastaanottavan yhtiön merkittävän suuri velkoja. Tilintarkastajan mahdollinen velvollisuus selvittää panttioikeuden olemassaoloa ei voine ulottua sulautumiseen osallistuvilta yhtiöiltä helposti saatavia tietoja kauemmas. Siten tilintarkastaja ei voi ottaa kantaa ainakaan sellaiseen panttaukseen, joka ei ole yhtiöiden tiedossa (lähinnä tilanteet, joissa osakkeista on osakekirjat tai ne ovat arvo-osuusjärjestelmässä eikä panttausta ole denuntioitu yhtiölle).

9 256 Vesa Rasinaho päästään käyttämään vakuutena OYL 13:10:n omien osakkeiden hankinnan rahoituskiellon estämättä. 15 Tytäryhtiösulautumisen tiukempi sääntely ei myöskään estäisi vastikkeettoman tai alivastikkeellisen sulautumisen toteuttamista muissa tilanteissa. Tytäryhtiösulautumisessa saattaisi olla mahdollista asettaa tytäryhtiösulautumisen toteuttamisen edellytykseksi pantinhaltijan suostumus. Muissa sulautumistilanteissa tämäkään ei toimi; kun sulautuminen voidaan toteuttaa 1/3 osakkeenomistajien vastustuksesta huolimatta, on selvää, ettei myöskään yksittäinen pantinhaltija voi suoraan yhtiökokouksessa estää järjestelyä. Luonnollisesti alivastikkeellisessa tai vastikkeettomassa sulautumisessa osakkeenomistaja voi moittia sulautumispäätöstä esimerkiksi OYL 1:7:n yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena. Tähän liittyviä kysymyksiä käsitellään jäljempänä pantinhaltijan yhtiöoikeudellisia suojakeinoja koskevassa jaksossa. Myös sulautumiseen liittyvän velkojiensuojamenettelyn ulottaminen pantinhaltijaan on ongelmallista. Velkojiensuojamenettelyyn liittyy olennaisena tekijänä yhtiön mahdollisuus torjua velkojan vastustus asettamalla velalle turvaava vakuus (tai maksamalla velka pois). 16 Jos osakepantti ei liity minkään sulautumiseen osallistuvan yhtiön velkaan, ei ole perusteltua, että yhtiö antaisi uuden turvaavan vakuuden tällaiselle velalle (tai maksaisi sitä). Tytäryhtiösulautumisissa osakepantti toki yleensä liittyy emoyhtiön velkaan, mutta esimerkiksi hajaomisteisten yhtiöiden sulautumisissa pienen osakkeenomistajan panttaamat osakkeet eivät yleensä mitenkään liity yhtiöiden itsensä vaan osakkeenomistajan rahoitukseen Jakautuminen ja panttioikeus (OYL 17 luku) Jakautuvan yhtiön osakkeen panttioikeuden haltijan kannalta jakautuminen on pitkälti identtinen sulautuvan yhtiön sulautumisen kanssa. Jakautumisessa jakautuvan yhtiön osakkeen surrogaatiksi tulee jakautumisvastike. Myös osittaisjakautumisessa, jossa jakautuva yhtiö ja sen osake jäävät olemaan, vastaanottavan yhtiön antama jakautumisvastike tulee lähtökohtaisesti surrogaattina panttioikeuden piiriin aiemman osakkeen lisäksi Vähemmistöosakkeiden lunastaminen ja panttioikeus (OYL 18 luku) Osakkeiden lunastaminen sen seurauksena, että jokin osakkeenomistaja saa omistukseensa yli 9/10 yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä, on siinä mielessä sulautumistilanteihin rinnastuva, että menettely ei välttämättä edellytä yksittäisen osakkeenomistajan hyväksyntää tai edes myötävaikutusta. Vähemmistö- 15 Airaksinen Pulkkinen Rasinaho II 2010 s Näistä tarkemmin Airaksinen Pulkkinen Rasinaho II 2010 s. 371 ss.

10 Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa 257 osakkeiden lunastus eroaa kuitenkin sulautumisesta siinä, että lunastusmenettelyssä osake ei katoa, vaan ainoastaan siirtyy lunastajan omistukseen. Vaikka osake ei katoakaan vähemmistöosakkeiden lunastuksessa, ei ole perusteltua katsoa, että panttioikeus lunastuksen kohteena olevaan osakkeeseen säilyisi lunastusmenettelyn jälkeenkin. 17 Panttioikeuden raukeamista vähemmistöosakkeiden lunastuksessa voidaan perustella myös sillä, ettei osakkeenomistaja-pantinantaja voi antaa pantinhaltijalle parempaa oikeutta kuin tällä itsellään on, toisin sanoen panttaus ei voi estää eikä rajoittaa lunastajan lunastusoikeutta. 18 Panttioikeuden säilyminen vähemmistöosakkeiden lunastuksessa heikentäisi lunastussäännöksen tavoitteiden (tytäryhtiön koko osakekannan saaminen enemmistöosakkaan omistukseen) saavuttamista. Panttioikeuden säilyminen ei olisi myöskään pantinhaltijan intressissä, koska lunastuksen jälkeen yksittäisen osakkeen likviditeetti on yleensä heikko, mikä vähentää panttioi keu den arvoa ja vaikeuttaa realisointia. Tämän johdosta panttioikeuden raukeaminen on nähdäkseni perusteltua myös silloin, kun lunastus (käytännössä poikkeuksellisesti) tapahtuu vähemmistöosakkeenomistajan aloitteesta. Koska tällöin kyse ei ole osakkeiden omistusoikeuden siirtymisestä osakkeenomistajan tahdosta riippumatta, asian selkiyttämistä de lege ferenda voitaisiin harkita. Panttioikeuden raukeaminen vähemmistöosakkeiden lunastustilanteessa ilmenee lakitekstistä ja sen perusteluista hieman vaikeaselkoisesti. OYL 18:11.3:n mukaan osakekirjan hallinta tuottaa laissa säädetyn lunastushinnan tallettamisen jälkeen ainoastaan oikeuden lunastushintaan. Esitöiden mukaan säännös rajoittaa muun muassa pantinsaajan oikeutta, vaikka tämä ei osakekirjan saadessaan olisikaan ollut tietoinen osakkeeseen kohdistuvasta lunastuksesta. 19 Pykälää vastaavasti myöskään osakekirjattoman osakkeen tai arvo-osuuden pantinhaltijalla ei tule olemaan oikeutta muuhun vastikkeeseen kuin lunastushintaan. 20 Vähemmistöosakkeenomistajien suojaksi OYL 16:13:ssä oikeutetaan sulautumista vastustanut osakkeenomistaja vaatimaan osakkeensa lunastamista käyvästä arvosta, jonka määrittää välimies pitkälti samalla tavoin kuin yllä käsitellyssä yleisessä vähemmistöosakkeiden lunastustilanteessa. Lunastushinnan maksaa vastaanottava yhtiö. Käytännössä sulautumiseen liittyvä lunastusmenettely merkitsee osakkeenomistajan oikeutta vaatia sulautumisvastike suoritettavaksi (osakkeiden tai muun omaisuuden sijasta) rahassa. On selvää, että osak- 17 Näin jo Havansi 1981 s Tästä havainnosta kiitän lainsäädäntöneuvos Pekka Pulkkista. 19 HE 109/2005 vp uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi s Tilanne, jossa panttioikeus raukeaa osakkeiden (pakko)lunastuksen yhteydessä on pitkälti analoginen lunastuslain (603/1977) nojalla tapahtuvan kiinteistön lunastuksen kanssa, ks. Tepora Kaisto Hakkola 2009 s Osakkeiden lunastusmenettely eroaa kuitenkin kiinteistön lunastuksesta siinä, että lunastushinta voidaan helposti maksaa pantinhaltijalle joko osakekirjan hallinnan tai osakeluetteloon tehdyn panttausmerkinnän perusteella tai tallettaa aluehallintoviranomaiselle maksutalletuslain (281/1931) mukaisesti, jolloin talletukseen oikeutetuksi velkojaksi voidaan ilmoittaa pantinhaltija.

11 258 Vesa Rasinaho keiden lunastushinta on myös tällaisessa lunastustilanteessa pantattujen osakkeiden surrogaattia ja on siten maksettava pantinhaltijalle. Vastaava lunastusmenettely liittyy myös jakautumismenettelyyn (OYL 17:13). Lunastusmenettelyyn liittyy prosessuaalinen kysymys siitä, voiko pantinhaltija tulla välimiesmenettelyn osapuoleksi esimerkiksi silloin, kun osakkeenomistajan intressi lunastushinnan maksimoimiseen on lunastajan ja lunastettavan läheisyyssuhteen vuoksi vähäinen. Kysymykseen saattaa vaikuttaa esimerkiksi alla käsitelty tapauksen KKO 1995:213 merkityksen arviointi. Kysymystä ei voida käsitellä tässä enempää Yritysmuodon muutos ja panttioikeus (OYL 19 luku) Yritysmuodon muutoksessa osakeyhtiö muuttuu toisenlaiseksi oikeushenkilöksi eli henkilöyhtiöksi (ay, ky) tai osuuskunnaksi. Luonnollisen henkilön omistama yhdenyhtiö voi myös jatkaa toimintaansa yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Yritysmuodon muutos edellyttää muun muassa kaikkien osakkeenomistajien suostumusta ja sulautumista vastaavan velkojiensuojamenettelyn läpikäyntiä. Jäsenyyden osuuskunnassa ja henkilöyhtiön yhtiömiesosuuden on katsottu olevan panttikelvottomia. Jos osuuskunnan osuudet kuitenkin ovat luovutettavissa (esimerkkinä niin sanotut sijoitusosuudet; ilmeisesti myös sellaisten osuuskuntien muutkin osuudet, joissa jäsenyys on osuuskuntalain (1488/2001) 3:2.2:n mukaisesti avoin kaikille), ne ovat myös panttauskelpoisia. 21 Selvää on, ettei myöskään osakeyhtiön jatkaessa toimintaansa yksityisenä elinkeinonharjoittajana synny mitään sellaista»yhtiöosuutta», joka voisi olla surrogaattina. Edellä sulautumisen yhteydessä käsitellyn mukaisesti vaikuttaa vahvasti siltä, ettei myöskään yhtiön omaisuus, joka siirtyy muutoksessa osuuskunnalle, henkilöyhtiölle tai elinkeinonharjoittajalle, ole surrogaattiomaisuutta. Tällöin panttioikeuden haltijan oikeussuojakeinoksi jääneekin pantinantajan lojaliteettivelvollisuuteen tai sopimusoikeudellisiin sanktioihin luottaminen. Koska yritysmuodon muutos edellyttää aina osakkeenomistajien yksimielisyyttä, osakkeenomistaja-pantinantaja voi aina estää pantinhaltijan oikeutta heikentävän muutoksen. Toisin toimiminen synnyttää helposti vahingonkorvausvelvollisuuden ja/ tai täyttää rikoslain 28:12:n (769/1990) tunnusmerkistön Osakeyhtiön purkaminen ja panttioikeus (OYL 20 luku) Osakeyhtiön purkaminen voidaan käytännössä toteuttaa kahdella eri tavalla. Yhtiön selvitysmies voi osana selvitysmenettelyä realisoida kaiken yhtiön omai- 21 Havansi 1992 s Havansi katsoo panttauskelpoisten osuuksien osalta, että osakeyhtiön muuttaessa yritysmuotoaan panttioikeus säilyy kohdistuen uuden yritysmuodon vastaaviin yhtiöosuuksiin; Havansi 1981 s. 274 alaviite 27.

12 Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa 259 suuden ja jakaa jäljelle jääneen nettovarallisuuden osakkeenomistajille näiden omistuksen (tai yhtiöjärjestyksessä määrätyn) mukaisessa suhteessa. Vaihtoehtoisesti selvitystilassa jako-osuutena osakkaille voidaan antaa yhtiön omaisuus sellaisenaan. Etenkin jos jälkimmäiseen purkuun liittyy (sopimusperusteinen) yhtiön velkojen siirtäminen osakkeenomistajien vastattavaksi, järjestelyn lopputulos on hyvin lähellä tytäryhtiösulautumista. Yhtiön purkautuminen on OYL:ssa määritelty varojenjakotavaksi (OYL 13:1.1:n 4 kohta), ja se rinnastuu siten esimerkiksi osingonjakoon tai osakepääoman palautukseen. Ainakin silloin, kun purkujako-osa on rahaa, jako-osa tulisi katsoa osakkeiden surrogaattiomaisuudeksi. Kuten edellä varojenjaon yhteydessä on esitetty, sääntelyn pitämiseksi yksinkertaisena ja ennakoitavana lienee perusteltua pitää koko purkujako-osaa panttisurrogaattina, vaikka purkautuvalla yhtiöllä olisikin ollut voittovaroja, jotka olisi voitu jakaa osakkeenomistajalle tuottona pantinhaltija sivuuttaen. Sinällään OYL:ssa sallitaan nykyisin yhtiön jakavan osinkoa selvitystilan aikana, jolloin selvitystilassa oleva yhtiö voisi panttiesineen tuoton olettamasäännöstä sovellettaessa jakaa ensin voittovarat osinkona osakkeenomistajalle ja loput varat purkujako-osana pantinhaltijalle panttisurrogaattina. Jos jako-osana on yhtiön varallisuus sellaisenaan, tilanne on ongelmallisempi. Edellä on esitetty perusteluja sille, miksei sulautumisessa sulautuvan yhtiön omaisuutta voitaisi pitää osakkeiden surrogaattina. Kun kokonaan omistetun tytäryhtiön purkaminen johtaa materiaalisesti hyvin samankaltaiseen tilanteeseen kuin tytäryhtiösulautuminen, voitaisiin ajatella, että lopputuloksen tulisi olla samanlainen myös pantinhaltijan kannalta. Tytäryhtiön purkamisen ja tytäryhtiösulautumisen erilaista lopputulosta pantinhaltijan kannalta voidaan perustella edellä mainitun purkujako-osan kohtelun vakiintuneella tulkinnalla, toisin sanoen käytännössä sillä, että purkujakoosa maksetaan osakkeenomistajalle (ja panttaustilanteessa pantinhaltijalle), kun taas sulautumisessa sulautuvan yhtiön omaisuus siirtyy vastaanottavalle yhtiölle. Se, että tytäryhtiösulautumisessa osakkeenomistaja ja vastaanottava yhtiö ovat sama taho, on tämän tulkinnan kannalta sattuma, joka ei voi vaikuttaa asian oikeudelliseen arviointiin. Surrogaattiperiaatteen soveltamista tytäryhtiönkin purkamiseen voidaan perustella myös muun muassa selvitystilaan määritelmän mukaisesti sisältyvällä velvollisuudella selvittää (hankkia tieto, maksaa tai järjestää muulla tavoin) yhtiön varat ja vastuut ennen jako-osan maksamista, jolloin myös varojen hallinnan luovutus panttivelkojalle on sulautumistilannetta helpompaa. Myöskään oikeusvarmuus ei puolla yhtiön purkamisen erilaista kohtelua sen perusteella, onko purkujako-osa rahaa, muuta omaisuutta vai liiketoimintakokonaisuus. Kun purkujako-osa tulee maksaa osakekirjallisessa yhtiössä osakekirjaa vastaan tai osakekirjattomassa yhtiössä osakeluettelomerkintöjen perusteella, yhtiölle tulisi edellä mainittuja sulautumistilanteita vastaavasti yleensä olla

13 260 Vesa Rasinaho mahdollista selvittää pantinhaltija. Jos esimerkiksi osakeluettelomerkinnän tekeminen on laiminlyöty asianmukaisesta denuntiaatioilmoituksesta huolimatta, yhtiö ei saane purkujako-osan osalta maksusuojaa. Tosin yhtiön purkautuessa sillä ei useinkaan enää ole mahdollisuutta suorittaa uudelleen virheellisesti maksettua jako-osaa, ellei se saa kyseistä maksua takaisin haltuunsa. Ajatus koko liiketoimintaomaisuuden hallinnan siirtämisestä pantinhaltijalle on usein epäkäytännöllinen. Tytäryhtiön purkutilanteessa saattaa olla pantinhaltijankin intressissä esimerkiksi sopia osakepantin korvautumisella varoihin kohdistuvalla yrityskiinnityksellä. Jos purkujako-osa sisältää kiinteää omaisuutta, pantinhaltijan oikeuden turvaaminen edellyttää kiinteistökiinnityksen perustamista tällaiseen omaisuuteen ennen jako-osan maksamista. Periaatteessa kiinteistökiinnityksen kulujen sälyttäminen purkautuvan yhtiön maksettavaksi saattaa olla ongelmallista, vaikkakin kiinnityksen hakeminen on nykyisin varsin yksinkertaista ja edullista. Kiinteän omaisuuden jakamiseen purkujako-osana saattaa muutenkin liittyvä esineoikeudellisia ongelmia samoin kuin edellä viitattuun kiinteän omaisuuden antamiseen sulautumisvastikkeena. On kuitenkin selvää, että kiinteän omaisuuden luovutus purkujako-osana on maakaaren (540/1995) tarkoittama luovutussaanto ja edellyttää siten aina maakaaren muotomääräysten noudattamista. 4. Velkojiensuojamenettely ja panttioikeus Edellä kuvattuihin yritysjärjestelyihin ja sidotun oman pääoman alentamiseen liittyy yleensä OYL:ssa säädetty velkojiensuojamenettely, jonka mukaisesti menettelyn kohteena olevan yhtiön velkojilla on oikeus vastustaa menettelyä (OYL 14:4, 16:6, 17:6 ja 19:7). Yhtiöllä on oikeus torjua velkojan vastustus maksamalla velka (edellyttäen että velka on erääntynyt tai velkoja hyväksyy ennenaikaisen maksun) tai antamalla»turvaava vakuus». Viimeksi mainittua ei ole tarkemmin määritelty OYL:ssa. Vakuusarvoltaan riittävä panttioikeus lienee yksi tyypillinen turvaavan vakuuden muoto. 22 Tällaiseen torjuntavakuuteen saattaa liittyä muun muassa se ongelma, että vakuus on annettu vanhasta velasta, jolloin takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991) 14 :n säännös näyttäisi sanamuotonsa mukaisesti tulevan siihen sovellettavaksi. Myös muut takaisinsaantiperusteet saattavat tulla kyseeseen, jos yhtiö on vakuutta antaessaan maksukyvytön. Tilannetta saatetaan tällöin arvioida myös rikoslain 39:6:n mukaisena velkojansuosintana. Takaisinsaantisäännösten lähtökohtaista soveltumattomuutta torjuntavakuuksiin voidaan perustella muun muassa sillä, että vastustusoikeus on lähtökohtaisesti kaikilla 22 Airaksinen Pulkkinen Rasinaho II 2010 s

14 Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa 261 yhtiön velkojilla, joiden saatava on syntynyt ennen kuulutuksen antamista sekä joissain tilanteissa myös tämän jälkeen syntyneiden julkisoikeudellisten saatavien velkojilla. Asiaa voidaan luonnollisesti arvioida toisin, jos menettely on aloitettu nimenomaisessa tarkoituksessa mahdollistaa vakuuden antaminen. Väärinkäytösriski korostunee tilanteessa, jossa velkoja kuuluu yhtiön lähipiiriin. 23 Takaisinsaantisäännösten soveltumattomuutta torjuntavakuuksiin voidaan perustella myös sillä, että takaisinsaantisäännöksiä tulisi yleensä tulkita suppeasti. 24 Ratkaisu KKO 2002:114, jossa pankin pelko velan takaisinmaksun palautumisesta takaisinsaannissa ei riittänyt perusteeksi kieltäytyä panttiobjektin palauttamisesta, näyttäisi viittaavan siihen, ettei takaisinsaantiriski oikeuta velkojaa kieltäytymään vakuudesta myöskään velkojiensuojamenettelyssä. Erityisesti siinä poikkeuksellisessa tilanteessa, että menettelyä vastustaneen velkojan saaminen olisi jo erääntynyt, maksu on todennäköisesti velkojalle turvallisempi vaihtoehto kuin vakuus. 25 Siten olisi perusteltua katsoa, ettei erääntyneen saamisen velkojan vastustusoikeutta voida torjua antamalla turvaava vakuus, vaan ainoastaan maksamalla velka. Jos esimerkiksi oikeuskäytännön tai lainmuutoksen johdosta selkiytyy, ettei torjuntavakuuteen liity erityisiä takaisinsaantiongelmia, tilanne saattaa olla erilainen. Tällöinkin velkojan oikeutta vaatia maksua voidaan toki perustella saatavan erääntyneisyydellä; tällöinhän torjuntavakuuden saanut velkoja voisi välittömästi aloittaa vakuuden realisointitoimenpiteet. 5. Omat osakkeet ja panttaus 5.1. Aluksi Suhtautuminen omiin osakkeisiin osakeyhtiöoikeudessa on muuttunut olennaisesti viime vuosikymmeninä. Aiemman torjuvan suhtautumisen sijasta omien osakkeiden hankintaa pidetään nykyään sallittuna varojenjakotapana pitkälti samoin edellytyksin kuin osingonjakoakin. Seuraavassa ei käsitellä omien osakkeiden pantiksiottoon liittyviä kysymyksiä, vaan tilanteita, joissa yhtiön haltuun tulee osakkeita, jotka on jo aiemmin pantattu kolmannelle. 26 Yhtiö voi hankkia tai lunastaa pantiksi annettuja omia osakkeita OYL 15 luvun säännösten mukaisesti, saada omia osakkeita sulautumisen tai muun yritysjärjestelyn seurauksena, ostaa yhtiön saamisesta ulosmitatun oman osakkeen- 23 Airaksinen Pulkkinen Rasinaho II 2010 s Suppeasta tulkinnasta esim. Kaisto, Janne:»Pantti tai muu vakuus.» Suomalainen lakimiesyhdistys 2006 s. 49 ja siinä viitattu kirjallisuus. 25 Tuomisto, Jarmo: Takaisinsaannista. Talentum 2002 s Omien osakkeiden pantiksiotosta ks. esimerkiksi Airaksinen Pulkkinen Rasinaho II 2010 s. 205 ss. Ks. myös Airaksinen Pulkkinen Rasinaho I 2010 s. 649 sekä Havansi 1979 s. 334 omien osakkeiden pantiksiannosta esitetty.

15 262 Vesa Rasinaho sa huutokaupassa tai saada pantiksi annetun osakkeen vastikkeetta (OYL 15:2). Yhtiö voi lunastaa pantatun osakkeensa myös OYL 3:7:n mukaisen yhtiöjärjestykseen otetun lunastuslausekkeen nojalla. 27 Yhtiöjärjestyksessä oleva lunastustai hankintaehtomääräys (OYL 15:10) voi myös oikeuttaa tai velvoittaa yhtiön hankkimaan tai lunastamaan oman osakkeensa. Hankinta eroaa lunastuksesta OYL:n käsitteistössä siinä, että lunastustilanteissa osakkeen omistajan on pakko luovuttaa osakkeensa, kun taas hankinta edellyttää aina luovuttajan suostumusta. Osakkeiden lunastuksen käsite on ongelmallinen siinä mielessä, että lunastus-termiä käytetään OYL:ssa myös osakkeiden luovutustilanteisiin soveltuvan lunastuslausekkeen (OYL 3:7) sekä edellä käsiteltyjen sulautumiseen, jakautumiseen ja 9/10 enemmistöomistukseen liittyvien lunastustilanteiden yhteydessä, jolloin käsitteen merkitys on osaksi erilainen Omien osakkeiden hankinta Tehokkaasti perustettu panttioikeus säilyy lähtökohtaisesti voimassa ainakin kaikissa niissä tilanteissa, joissa yhtiö hankkii tai muuten vastaanottaa omia osakkeitaan luovuttajan suostumuksella, ellei pantinhaltijan kanssa nimenomaisesti sovita toisin. Yhtiön hankkiessa pantattuja omia osakkeitaan se voinee saada saantosuojaa pantinhaltijaa vastaan samoin perustein kuin kuka tahansa muu osakkeiden siirronsaaja, toisin sanoen lähinnä vilpittömän mielensä perusteella. Kun yhtiö ei voine olla vilpittömässä mielessä sille tehdyn denuntiaatioilmoituksen suhteen, vilpittömän mielen suoja tullee kyseeseen lähinnä osakekirjallisissa yhtiöis sä, joissa yhtiö saa haltuunsa osakekirjan. Jos yhtiö hankkii omia osakkeitaan vastikkeellisesti OYL 15 luvun säännösten mukaisesti, osakkeita rasittava panttioikeus on huomioitava hankintapäätöstä tehtäessä ja täytäntöönpantaessa. Koska omien osakkeiden hankinta on laillinen varojenjakotapa, eikä ylihinnan maksaminen omista osakkeista tee hankinnasta sinällään laitonta varojenjakoa, panttirasituksen huomiotta jättäminen hinnoittelussa ei tee hankinnasta laitonta. Sitä vastoin täyden hinnan maksaminen yhden osakkeenomistajan pantatuista osakkeista saattaa olla OYL 1:7:n yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista Tilanteesta, jossa lunastusoikeuden rasittaman osakkeen siirronsaaja panttaa osakkeen edelleen ks. Havansi 1979 s. 369 ss. 28 Airaksinen Pulkkinen Rasinaho II 2010 s Eri asia on, että omien osakkeiden hankkiminen, etenkin ylihintaan, saattaa johtaa yhtiön tyhjentämiseen ja sitä kautta osakepantin arvon vähenemiseen. Ks. Havansi 1992 s

16 Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa Omien osakkeiden lunastus Osakeyhtiölain 15 luvun mukaiset osakkeiden lunastustilanteet eroavat pantinhaltijan aseman kannalta osakkeiden hankinnasta ja muista luovuttajan vapaaehtoisista osakedisponoinneista, joissa panttioikeuden pysyvyys on perusteltua. Lunastustilanteissa, joissa luovuttajan on pakko luovuttaa osakkeensa, olisi ongelmallista, jos luovutusvelvollisuutta voitaisiin laimentaa tai kiertää panttaamalla osakkeet. Tässä mielessä yhtiön omien osakkeiden lunastaminen on samassa asemassa kuin edellä käsitelty OYL 18 luvun mukainen vähemmistöosakkeiden lunastaminen, jonka myös vakiintuneesti katsotaan rauettavan panttioikeuden. Yksi tyypillinen OYL:ssa säädetty lunastustilanne on OYL 15:9:n mukaisesti omien osakkeiden vastikkeeton lunastaminen osakkeiden yhdistämiseksi (niin sanottu»reverse split»). Säännöksen mukaisen lunastuksen tarkoituksena on vähentää yhtiön osakkeiden lukumäärää vaikuttamatta osakkeenomistajien keskinäiseen omistussuhteeseen ja tosiasiallisiin taloudellisiin oikeuksiin. Osakkeiden yhdistämisen lopputuloksena yksittäisen osakkeen arvon tulisi kasvaa yhdistämissuhdetta vastaavasti. Jos yhtiö siten lunastaa esimerkiksi 9/10 osakkeistaan, lunastamatta jääneiden osakkeiden arvo lähtökohtaisesti kymmenkertaistuu. Tällöin se, että yhtiön lunastamiin, pantattuihin osakkeisiin kohdistunut panttioikeus säilyisi voimassa, synnyttäisi pantinhaltijalle perusteetonta etua. Osakkeiden yhdistämissäännöstä olisikin syytä tulkita siten, että panttioikeus lunastettuihin osakkeisiin raukeaa ja kohdistuu tulevaisuudessa ainoastaan lunastamattomiin osakkeisiin, joiden arvon tulisi menettelyn johdosta kasvaa vastaavasti. Tällöin pantinhaltijan taloudellinen asema ei järjestelyssä heikkenisi muodollisesta panttioikeuden supistumisesta huolimatta. Vastaava tilanne voi syntyä myös muissa lunastustilanteissa, joiden seurauksena lunastamatta jääneiden osakkeiden arvo kasvaa. Jos osakkeet lunastetaan vastikkeellisesti, lunastusvastike olisi edellä esitetyn valossa luonnollisesti pääomanpalautukseen rinnastuvaa panttisurrogaattia, joka tulisi suorittaa pantinhaltijalle. Edellä esitetyn mukaisesti omien osakkeiden vapaaehtoinen hankinta ja osakkeenomistajan tahdosta riippumaton lunastus ovat pantinhaltijan kannalta eri asemassa, vaikka molemmista säädetäänkin OYL 15 luvussa. Omien osakkeiden hankinta ei yleensä raueta panttioikeutta kuten muukaan vapaaehtoinen kauppa, kun taas lunastuksessa panttioikeus raukeaa korvautuen pantinhaltijan oikeudella panttisurrogaattiin, toisin sanoen osakkeiden lunastushintaan Lunastuslauseke ja lunastusehtolauseke Poikkeuksena edellä muista lunastustilanteista esitettyyn katsoisin, että panttioikeuden tulisi pysyä voimassa yhtiön lunastaessa osakkeen yhtiöjärjestykseen

17 264 Vesa Rasinaho otetun OYL 3:7:n mukaisen lunastuslausekkeen nojalla. 29 Panttioikeuden raukeaminen yhtiöjärjestyksen lunastuslauseketta sovellettaessa johtaisi huomattaviin tulkintaongelmiin muun muassa koska lunastuslausekkeen mukainen lunastushinta on yleensä kauppahinta, jota panttirasitus alentaa. Panttioikeuden raukeaminen lunastuslauseketta sovellettaessa edellyttäisi, että lunastushintana maksettaisiin osakkeen panttioikeuden rasittamaton arvo. Tämän määrittäminen olisi usein vaikeaa. Panttioikeuden pysyvyyttä lunastuslauseketta sovellettaessa voidaan perustella myös sillä, että lunastuslausekkeen soveltaminen edellyttää aina luovuttajan luovutustoimia, eikä se siten koskaan ole täysin luovuttajasta riippumaton. Lunastuslausekkeen käytössä ei siten olisi kyse panttioikeuden rauettavasta»pakkolunastuksesta» vaan väliintulosta vapaaehtoiseen luovutukseen. Lunastuslausekkeen ja muiden tilanteiden erilaisuus korostaa»lunastus»- termin käytön ongelmallisuutta eri yhteyksissä. Osakeyhtiölaissa tehty jako hankintaan (vapaaehtoinen kauppa) ja lunastukseen (osakkeiden pakko-otto) on nähdäkseni sinällään selkeä, etenkin kun lunastus-sana on lähellä useille tuttua pakkolunastus-sanaa, jota se monella tavoin muistuttaakin. Tästä eroavan yhtiöjärjestykseen otetun lunastuslausekkeen nimen muuttamista hankaloittaa kuitenkin käsitteen vahva vakiintuminen. Edellä kuvatusta OYL 3:7:n mukaisesta yhtiöjärjestykseen otettavasta lunastuslausekkeesta, joka oikeuttaa lunastamaan osakkeita siirron yhteydessä, eroaa OYL 15:10:n mukainen lunastusehtolauseke, joka oikeuttaa (tai velvoittaa) yhtiön lunastamaan omia osakkeitaan yhtiöjärjestyksen kyseisessä määräyksessä määriteltyjen edellytysten täyttyessä. Koska lunastusehtolausekkeen tarkoituksena on mahdollistaa osakkeiden ehdoton»takaisinotto», ei tässäkään ole perusteltua, että panttioikeus jäisi lunastuksen ulkopuolelle. Osakkeiden vastikkeellisissa lunastustilanteissa vaikuttaa selvältä, että osakkeiden lunastushinta tulee lunastetun osakkeen surrogaatiksi ja on siten suoritettava pantinhaltijalle. Myös OYL 15:10:ään perustuva osakkeiden hankintalauseke, joka oikeuttaa tai velvoittaa yhtiön hankkimaan osakkeita muttei velvoita osakkeenomistajaa luovuttamaan osakettaan, rinnastuu vapaaehtoisiin luovutuksiin, eikä sen soveltaminen siten johda panttioikeuden raukeamiseen. Osakeyhtiölaissa voitaisiin de lege ferenda harkita selvennettäväksi sitä, että osakkeiden lunastustilanteet (lukuun ottamatta OYL 3:7:n mukaista lunastuslauseketta) rauettavat panttioikeuden Panttioikeus luonnollisesti raukeaa aina, jos yhtiö hankkii omia osakkeitaan panttirealisaatiossa. 30 OYL 15:9:n yhdistämissäännös kaipaisi täsmennystä myös julkisten yhtiöiden omia osakkeita koskevan 1/10 omistusrajan osalta, ks. Airaksinen Pulkkinen Rasinaho II 2010 s

18 Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa Panttina olevien omien osakkeiden mitätöinti On selvää, ettei yhtiö yleensä voi mitätöidä omia osakkeitaan OYL 15:12:n mukaisesti, jos osakkeisiin kohdistuu ulkopuolisen panttioikeus. Tällainen mitätöinti olisi helposti rikoslain 28:12:n (Vakuusoikeuden loukkaus) vastaista ja saattaisi muun muassa aiheuttaa yhtiön vahingonkorvausvelvollisuuden pantinhaltijaa kohtaan. Kun yhtiö yleensä lienee tietoinen omistamiinsa osakkeisiin kohdistuvista panttioikeuksista, myös rikostunnusmerkistön edellyttämä tahallisuus täyttynee tällaisissa tilanteissa usein. Selkeintä saattaisi olla kieltää yksiselitteisesti panttina olevien omien osakkeiden mitätöiminen sekä mahdollistaa mitätöintipäätöksen moittiminen. Tosin tällöinkin ongelmaksi voisi muodostua mahdollisesti tehdyn osakkeiden mitätöinnin rekisteröinnin peruuttamisesta syntyvät seurannaisvaikutukset. Rekisteröityjen osakkeiden määrän lisääminen lienee kuitenkin vaikutuksiltaan vähäisempi toimenpide kuin esimerkiksi jo rekisteröityjen osakkeiden ja mahdollisesti sivullisille luovutettujen osakkeiden jälkikäteinen poistaminen rekisteristä. Eri asemassa saattaa olla yhtiön omien osakkeiden hankinta sen ollessa perustellusti tietämätön osaketta rasittavasta panttioikeudesta. Jos yhtiö tällöin saa saantosuojaa omiin osakkeisiin yleisten esineoikeudellisten periaatteiden mukaisesti (vilpittömän mielensä ja asianmukaisen julkivarmistuksen nojalla), yhtiön osakesaanto saattaa rauettaa panttioikeuden. Tällöin osakkeiden hankintaa seuraavan mitätöimisenkään ei pitäisi aiheuttaa sille oikeudellisia seuraamuksia. 6. Arvo-osuusjärjestelmään siirtyminen Osakeyhtiön siirtyminen arvo-osuusjärjestelmään saattaa myös olla vaarallista pantinhaltijalle, etenkin jos panttiosakkeista ei ole annettu osakekirjoja. Varsinkin hajaomisteisessa yhtiössä päätös arvo-osuusjärjestelmään liittymisestä voidaan tehdä pantinantajasta riippumatta. Pantinhaltijaa suojaa arvo-osuusjärjestelmään liittymisessä OYL 4:8:n säännös, jonka mukaisesti pantinhaltija voi ilmoittaa aiemman panttioikeutensa kirjattavaksi arvo-osuustilille osakkeenomistajasta riippumatta. Jos osakkeenomistaja ei itse siirrä osakkeitaan arvo-osuusjärjestelmään, pantinhaltija voi jopa vaatia arvo-osuustilin avaamista osakkeenomistajan nimissä ja panttioikeuden kirjaamista tilille saadakseen panttioikeutensa asianmukaisesti kirjatuksi arvoosuusjärjestelmään. 31 Arvo-osuusjärjestelmään liittyminen muodostuu ongelmalliseksi, jos yhtiö tai pantinantaja ei ilmoita liittymisestä pantinhaltijalle tai tämä muuten tule tietoiseksi asiasta, eikä siten käytä OYL 4:8:n mukaisia oikeuksiaan. Osakeyhtiö- 31 Airaksinen Pulkkinen Rasinaho I 2010 s. 220.

19 266 Vesa Rasinaho laissa ei ole nimenomaista säännöstä, joka erikseen velvoittaisi yhtiötä ilmoittamaan arvo-osuusjärjestelmään siirtymisestä pantinhaltijalle, vaikka panttaus ja pantinhaltijan tiedot olisivat yhtiön tiedossa. Vaikka OYL 4:7:ssä nimenomaan säädetään osakkeisiin kohdistuvien»muiden oikeuksien» kirjaamisohjeistuksesta, pykälässä velvoitetaan yhtiö tekemään ilmoitus ainoastaan osakkeenomistajille. Pantinhaltijan suojaaminen OYL 4:7:n säännöksellä edellyttäisi sen tulkitsemista sanamuotonsa vastaisesti. 32 Osakekirjallisessa yhtiössä pantinhaltijaa suojaa OYL 4:8.2:n mukainen velvollisuus luovuttaa osakekirja tilinhoitajayhteisölle arvo-osuusjärjestelmään kirjautumisen yhteydessä. Denuntiaatiopanttaustilanteessa panttauksen pitäisi nykyisin ilmetä osakeluettelosta, mutta panttausmerkintä saattaa tehokkaan denuntiaatioilmoituksen tekemisestä huolimatta hyvin olla jäänyt tekemättä (ks. edellä sulautumisvastikkeen vastaanottamisesta esitetty). Arvo-osuusjärjestelmään siirtymistä koskevien säännösten kirjoitustapa (erityisesti OYL 4:8.2 erillisestä pantinhaltijan oikeuden kirjaamisesta) viittaa siihen, ettei pantinhaltijan oikeutta olisi tarpeen kirjata osakkeenomistajan oikeuden kirjaamisen yhteydessä, vaikka panttaus ilmenisi osakeluettelosta tai muualta kirjaamista tehtäessä. Jos näin on, kyseessä on nähdäkseni periaatteessa merkittävä puute pantinhaltijan oikeussuojassa. AOTL 26 :n mukaan arvo-osuustilille kirjattu saanto ja arvo-osuuteen kohdistuva arvo-osuustilille kirjattu oikeus saa etusijan suhteessa saantoon ja oikeuteen, jota ei ole kirjattu tilille. Aiemmin syntynyt saanto tai oikeus saa kuitenkin etusijan myöhempään nähden muun muassa jos myöhempään saantoon tai oikeuteen vetoava saannon hetkellä tai oikeuden saadessaan tiesi tai hänen piti tietää aikaisemmasta saannosta tai oikeudesta. Jos aiemman pantinhaltijan oikeutta loukaten arvo-osuusjärjestelmään siirretty oikeus siirtyy vilpittömässä mielessä olevalle kolmannelle, syntyy kollisio näiden kahden välillä. Aiempi pantinhaltija on sinällään vilpittömässä mielessä ja on myös tehokkaasti julkivarmistanut panttioikeutensa ennen arvo-osuusjärjestelmään liittymistä. Pantinhaltijan oikeus on myös oikeusperusteeltaan aiempi (aikaprioriteetti). Sen sijaan osakkeen uusi omistaja voi vedota vilpittömän mielensä lisäksi arvo-osuusjärjestelmän julkiseen luotettavuuteen. Jos aiempaa pantinhaltijaa suojattaisiin, arvo-osuusjärjestelmän julkinen luotettavuus ei toteutuisi. Käsittääkseni arvo-osuusjärjestelmän julkisesta luotettavuudesta on seurattava, että arvo-osuusjärjestelmään liittyminen rauettaa aiemman panttioikeuden, jos pantinhaltija ei vetoa ajoissa OYL 4:8:ään, riippumatta siitä, mistä pantinhaltijan laiminlyönti johtuu. 32 Ks. myös Euroclear Finland Oy:n (entinen Suomen Arvopaperikeskus) säännöt, voimassa alkaen, kohdat Niiden mukainen velvollisuus ilmoittaa siirtymisestä virallisessa lehdessä (kohta 3.2.7) lienee usein teoreettinen parannus pantinhaltijan tiedonsaantioikeuteen. Ks. myös kohta 3.2.9, jossa poikkeamiselle säännöistä ei ole asetettu edellytykseksi pantinhaltijoiden suostumusta.

20 Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa Vaikutusvallan väärinkäyttö ja panttioikeus Edellä mainittujen yhtiön omien osakkeiden lunastustilanteiden, lunastuslausekkeen ja vähemmistöosakkeiden lunastuksen lisäksi osakkeiden lunastaminen saattaa tulla kyseeseen OYL 23 luvun mukaisessa vaikutusvallan väärinkäyttötilanteessa. Siinä osakkeiden lunastusvelvollisuus ei ole yhtiöllä vaan vaikutusvaltaansa väärinkäyttäneellä osakkeenomistajalla. Mainitun luvun mukainen lunastus edellyttää aina väärinkäytöksestä kärsineen osakkeenomistajan aloitetta. Koska OYL 23 luvun mukaisen lunastuksen tarkoituksena on varmistaa, että osakkeenomistajan osakkeen arvoa ei voida alentaa väärinkäytöksellä, vaikuttaisi perustellulta, että myös pantinhaltija hyötyisi säännöksestä. Täten lunastushinnan tulisi olla panttioikeudesta vapaa osakkeen käypä arvo (kuten 23:1.2:ssa säädetään) ja lunastushinta tulisi panttioikeuden surrogaatiksi. Tässä mielessä 23 luvun mukainen lunastus on rinnasteinen edellä käsiteltyyn 18 luvun mukaiseen vähemmistöosakkeenomistajien vaatimuksesta tapahtuvaan lunastukseen. 8. Panttioikeuden haltijan yhtiöoikeudelliset suojakeinot Panttioikeuden haltijaa suojaavat useat yleiset siviili- ja rikosoikeudelliset säännökset. Tällaisia ovat muun muassa pantinantajan lojaliteettivelvollisuus sekä rikoslain 28:12:n mukainen vakuusoikeuden loukkauksen kriminalisointi. Myös panttaussopimuksessa, velkasopimuksessa, jonka vakuutena pantti on, tai muussa sitoumuksessa on saatettu sopia pantinantajan oikeuksista, joiden rikkominen synnyttää sopimusperusteisen vastuun. Tällaiset yleiset pantinhaltijan suojanormit saattavat hyvinkin tulla sovellettavaksi myös yhtiöoikeudellisissa suhteissa. Siten OYL:n mukainenkin toiminta saattaa merkitä lojaliteettivelvollisuuden rikkomista tai muuta sopimusrikkomusta tai jopa olla rikosoikeudellisesti sanktioitua. Käytännössä pantinhaltijat suojaavat asemansa usein hyvin kattavasti panttaus- tai velkasopimuksiin otettavilla määräyksillä. Yritysrahoitussopimuksissa on esimerkiksi tavanomaista kieltää kaikki muut kuin nimenomaisesti sallitut sulautumiset ja muut yritysjärjestelyt. Siten jo pantinhaltijan asemaan mahdollisesti vaikuttavan sulautumismenettelyn aloittaminen josta kestää vielä noin neljä kuukautta täytäntöönpanoon ilman velkojan suostumusta saattaa merkitä sopimusrikkomusta ja oikeuttaa velkojan irtisanomaan lainan ja vaatimaan välitöntä takaisinmaksua. Tällaiset kovenantit estävät käytännössä väärinkäytökset, kun pantattuna on koko yhtiön osakekanta tai pantinhaltijan sopimuskumppanilla muuten on määräysvalta yhtiössä. Tämä lienee keskeinen syy sille, ettei panttioikeuden ja osakeyhtiölain välisestä suhteesta ole juurikaan oikeus-

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

YRITYS- JÄRJESTELYT. Raimo Immonen

YRITYS- JÄRJESTELYT. Raimo Immonen YRITYS- JÄRJESTELYT Raimo Immonen TALENTUM Helsinki 2011 Esipuhe... V Lyhenteet... XIII 1 JOHDANTO... 1 1.1 Yritysjärjestelytilanteiden jäsentäminen mitä ovat yritysjärjestelyt?... 1 1.2 Teoksen rakenne

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

Raimo Immonen. Talentum Media Oy Helsinki

Raimo Immonen. Talentum Media Oy Helsinki Raimo Immonen Yritysjärjestelyt Talentum Media Oy Helsinki 6., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Raimo Immonen ISBN 978-952-14-2327-7 ISBN 978-952-14-2328-4 (Verkkokirja) Kansi: Sirpa

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

Osuuskunnan sulautuminen ja. Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry

Osuuskunnan sulautuminen ja. Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Osuuskunnan sulautuminen ja osuuskunnan purkaminen Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Osuuskunnan sulautuminen Osuuskunta voi sulautua toiseen osuuskuntaan siten, että

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Suurpellon jätehuolto Oy 30.11.2015 13:50:00 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 30.11.2015 Toiminimi: Suurpellon jätehuolto Oy Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Hallituksella on oikeus päättää Optio-oikeuksien muuntamisesta sarjasta toiseen.

Hallituksella on oikeus päättää Optio-oikeuksien muuntamisesta sarjasta toiseen. Okmetic Oyj:n Optio-oikeudet 2013 Okmetic Oyj:n (jäljempänä Okmetic tai "Yhtiö") hallitus (jäljempänä Hallitus ) on kokouksessaan 17.12.2013 päättänyt, että Yhtiö antaa optio-oikeuksia, joilla voidaan

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 19. Yhtiön perustaminen... 21. Liiketoiminnan hankinta... 58

Sisällys. Esipuhe... 19. Yhtiön perustaminen... 21. Liiketoiminnan hankinta... 58 Sisällys 1 Esipuhe........................................... 19 Yhtiön perustaminen............................... 21 1.1 Yleiset periaatteet..................................... 21 1.1.1 Toimintamuodon

Lisätiedot

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Sivu 1/5 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Nexstim Oyj:n nimitysvaliokunta on päättänyt esittää Nexstim Oyj:n (Yhtiön) varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 31.3.2016,

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 1 Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 2 1. Yhtiön toiminimi Yhtiön toiminimi on Koha-Suomi Oy, ruotsiksi Koha-Finland Ab ja englanniksi Koha-Finland Ltd. 2. Yhtiön kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Mikkeli. 3.

Lisätiedot

UPM-Kymmene Oyj HALLITUKSEN EHDOTUS HALLITUKSEN VALTUUTTAMINEN PÄÄTTÄMÄÄN OSAKEANNISTA JA OSAKKEISIIN OIKEUTTAVIEN ERITYISTEN OIKEUKSIEN ANTAMISESTA (Esityslistan kohta 15) Hallitus ehdottaa UPM-Kymmene

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua Emoyhtiön taseen 31.12.2013 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 17 969 052,99 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle,

Lisätiedot

1/5 STOCKMANN OYJ ABP:N OPTIO-OIKEUDET 2010

1/5 STOCKMANN OYJ ABP:N OPTIO-OIKEUDET 2010 1/5 STOCKMANN OYJ ABP:N OPTIO-OIKEUDET 2010 Stockmann Oyj Abp:n hallitus (hallitus) on kokouksessaan 11.2.2010 päättänyt esittää 16.3.2010 kokoontuvalle Stockmann Oyj Abp:n (yhtiö) varsinaiselle yhtiökokoukselle,

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS 1 OSAPUOLET. Tämän sopimuksen osapuolia ovat. Keski-Pasilan jätteen putkikeräys Oy

OSAKASSOPIMUS 1 OSAPUOLET. Tämän sopimuksen osapuolia ovat. Keski-Pasilan jätteen putkikeräys Oy LIITE 5 1 (5) OSAKASSOPIMUS 1 OSAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Keski-Pasilan jätteen putkikeräys Oy Y-tunnus 2719025-4 (jäljempänä Jäteyhtiö ) YIT Rakennus Oy Y-tunnus 1565583-5 Jäteyhtiön perustajaosakkaana

Lisätiedot

Osakkeen lunastaminen

Osakkeen lunastaminen Osakkeen lunastaminen Osakeyhtiö- ja sopimusoikeudellinen tutkimus Ville Pönkä TALENTUM Helsinki 2015 1. painos Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Ville Pönkä Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi:

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 11. maaliskuuta 2003 PE 323.132/2-8 TARKISTUKSET 2-8 Lausuntoluonnos (PE 323.132) Alexander Radwan Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab.

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Nurmijärven kunta. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on

Lisätiedot

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkaminen, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) perussopimuksen muuttaminen ja näihin liittyvät järjestelyt

Lisätiedot

SISÄLLYS. Alkusanat 11. Lyhenteet 13. Johdanto

SISÄLLYS. Alkusanat 11. Lyhenteet 13. Johdanto SISÄLLYS Alkusanat 11 1 Johdanto 2 Osakeyhtiön Lyhenteet 13 15 1.1 Osakeyhtiön olennaiset piirteet........................ 17 1.1.1 Oikeushenkilöllisyys.......................... 17 1.1.2 Rajoitettu vastuu.............................

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki. YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2007 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2007 EHDOT KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2007 EHDOT KONE Oyj:n hallitus (hallitus) on 5.12.2007 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden (KONE-konserni) avainhenkilöille sekä

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

Optio-oikeuksista merkitään tunnuksella 2011A, merkitään tunnuksella 2011B ja merkitään tunnuksella 2011C.

Optio-oikeuksista merkitään tunnuksella 2011A, merkitään tunnuksella 2011B ja merkitään tunnuksella 2011C. I OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT 1. Optio-oikeuksien määrä Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 5.500.000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 5.500.000 yhtiön uutta tai sen hallussa

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

TALENTUMIN HALLITUKSEN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE

TALENTUMIN HALLITUKSEN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 26.2.2002 KELLO 9.30 TALENTUMIN HALLITUKSEN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE Talentumin hallitus kutsuu varsinaisen yhtiökokouksen koolle 25.3.2002. - Osinkoehdotus

Lisätiedot

HUHTAMÄKI OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2006 OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT

HUHTAMÄKI OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2006 OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT HUHTAMÄKI OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2006 OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT Huhtamäki Oyj:n hallitus on 7.2.2006 päättänyt ehdottaa 27.3.2006 pidettävälle Huhtamäki Oyj:n (jäljempänä yhtiö ) varsinaiselle yhtiökokoukselle

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 280. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 280. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 14.09.2015 Sivu 1 / 1 3769/02.05.05/2015 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 44 7.9.2015 280 Tapiolan Urheilutalo Oy:n vähemmistöosakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Antti

Lisätiedot

LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKASSOPIMUS

LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKASSOPIMUS Sivu 1 / 4 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKASSOPIMUS 1. Osapuolet Tämän osakassopimuksen osapuolia ovat: 1) Lapin yliopisto, osoite PL 122, 96101 ROVANIEMI 2) Rovaniemen kaupunki, osoite PL 8216, 96101

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSI-ILMOITUS 11.9.2001 1(1)

OLVI OYJ PÖRSSI-ILMOITUS 11.9.2001 1(1) OLVI OYJ PÖRSSI-ILMOITUS 11.9.2001 1(1) OLVI OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTOS KAUPPAREKISTERIIN Olvi Oyj:n yhtiöjärjestyksen muutos on merkitty 4.9.2001 kaupparekisteriin. Olvi Oyj:n varsinainen yhtiökokous

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

Turun seudun puhdistamo Oy:n yhtiöjärjestys. Turun seudun puhdistamo Oy:n yhtiöjärjestys

Turun seudun puhdistamo Oy:n yhtiöjärjestys. Turun seudun puhdistamo Oy:n yhtiöjärjestys Turun seudun puhdistamo Oy:n yhtiöjärjestys 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Turun seudun puhdistamo Oy ja kotipaikka Turku. 2 Toimiala Yhtiön toimialana on jätevesien siirto ja puhdistus,

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö)

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Tulossa olevia ohjeita Yhtenäistämisohjeen

Lisätiedot

1 (4) KCI KONECRANES OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2003 I OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT. 1. Optio-oikeuksien määrä

1 (4) KCI KONECRANES OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2003 I OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT. 1. Optio-oikeuksien määrä 1 (4) KCI Konecranes Oyj:n varsinainen yhtiökokous on hyväksynyt nämä ehdot 6. maaliskuuta 2003. KCI Konecranes Oyj:n varsinainen yhtiökokous on 8.3.2006 osakkeiden lukumäärän lisäyksen seurauksena muuttanut

Lisätiedot

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ).

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ). LUOVUTUSSOPIMUS 1 LUOVUTTAJA Wirma Lappeenranta Oy (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus: 1565217-5 Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 2 LUOVUTUKSENSAAJA Lappeenrannan kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0162193-3

Lisätiedot

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin 1 Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa 9.5.2016 ja merkitty kaupparekisteriin 20.5.2016. 1 KÖYLIÖN-SÄKYLÄN SÄHKÖ OY YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Köyliön-Säkylän Sähkö Oy

Lisätiedot

IXONOS OYJ:N OPTIO-OHJELMA IV; OPTIO-OHJELMAN EHDOT

IXONOS OYJ:N OPTIO-OHJELMA IV; OPTIO-OHJELMAN EHDOT Ixonos Oyj Pörssitiedote 1.12.2011 klo 17:15 IXONOS OYJ:N OPTIO-OHJELMA IV; OPTIO-OHJELMAN EHDOT Ixonos Oyj:n hallitus on 30.11.2011 päättänyt varsinaisen yhtiökokouksen 29.3.2011 antamaan valtuutukseen

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

Taaleritehdas Oyj / Synteettiset optio-oikeudet 2013 Lopullinen,

Taaleritehdas Oyj / Synteettiset optio-oikeudet 2013 Lopullinen, Sivu 1 / 5 TAALERITEHDAS OYJ:N SYNTEETTISET OPTIO-OIKEUDET 2013 Taaleritehdas Oyj:n (yhtiö) hallitus (hallitus) on 4.12.2013 päättänyt synteettisten optiooikeuksien antamisesta yhtiön ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

1. Ylöjärven kaupunki, y-tunnus (jäljempänä Luovuttaja ); ja. 2. Ylöjärven Vesi Oy, y-tunnus [ ] (jäljempänä Luovutuksensaaja ).

1. Ylöjärven kaupunki, y-tunnus (jäljempänä Luovuttaja ); ja. 2. Ylöjärven Vesi Oy, y-tunnus [ ] (jäljempänä Luovutuksensaaja ). APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Tämä apporttiomaisuuden luovutuskirja ( Luovutuskirja ) on tehty tänään [pvm] alla mainittujen osapuolten välillä: 1 Osapuolet 2 Tausta ja tarkoitus 3 Apporttiomaisuuden

Lisätiedot

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 1(5) VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA OSTAJANA Siilinjärven kunta ja MYYJÄNÄ Savon Kuituverkko Oy 2(5) 1. SOPIJAPUOLET 1.1 Siilinjärven kunta Y-tunnus: 0172718-0 PL 5, Kasurilantie 1, 71800 SIILINJÄRVI

Lisätiedot

KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN

KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 46): Kunnan vuoden 2015 talousarvion konsernitavoitteena on Kaartjärven Vesihuolto Oy:n osalta yhtiön toiminnan

Lisätiedot

asuntoosakeyhtiölaki Jyrki Jauhiainen Timo A. Järvinen Tapio Nevala

asuntoosakeyhtiölaki Jyrki Jauhiainen Timo A. Järvinen Tapio Nevala asuntoosakeyhtiölaki Jyrki Jauhiainen Timo A. Järvinen Tapio Nevala TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijät Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Sivunvalmistus:

Lisätiedot

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan varainsiirtoverolain (931/1996) 47 49, sellaisina kuin ne ovat, 47 laissa 876/2012 sekä 48 ja 49 laissa 526/2010, muutetaan

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

asuntoosakeyhtiölaki Jyrki Jauhiainen Timo A. Järvinen Tapio Nevala

asuntoosakeyhtiölaki Jyrki Jauhiainen Timo A. Järvinen Tapio Nevala asuntoosakeyhtiölaki Jyrki Jauhiainen Timo A. Järvinen Tapio Nevala TALENTUM Helsinki 2013 Kolmas, uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus:

Lisätiedot

Optio-oikeuksista merkitään tunnuksella 2007A, tunnuksella 2007B ja tunnuksella 2007C.

Optio-oikeuksista merkitään tunnuksella 2007A, tunnuksella 2007B ja tunnuksella 2007C. Konecranes Oyj:n optio-oikeudet 2007 I Optio-oikeuksien ehdot 1. Optio-oikeuksien määrä Optio-oikeuksia annetaan enintään 3.000.000 kpl, jotka oikeuttavat merkitsemään yhteensä 3.000.000 Konecranes Oyj:n

Lisätiedot

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS YHTIÖJÄRJESTYS Liite perustamissopimukseen 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT-OSASTON FONIATRIAN POLIKLINIKKATOIMINNON LUOVUTUKSESTA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRILLE HELSINGIN KAUPUNGIN

Lisätiedot

SULAUTUMISSUUNNITELMA. 1 Sulautuminen. 2 Tiedot sulautumiseen osallistuvista osuuspankeista. 3 Selvitys sulautumisen syistä

SULAUTUMISSUUNNITELMA. 1 Sulautuminen. 2 Tiedot sulautumiseen osallistuvista osuuspankeista. 3 Selvitys sulautumisen syistä 1 (5) SULAUTUMISSUUNNITELMA Pyhälaakson Osuuspankin ja Suomenselän Osuuspankin välillä 1 Sulautuminen Pyhälaakson Osuuspankki (jäljempänä Sulautuva Osuuspankki) sulautuu Suomenselän Osuuspankkiin (jäljempänä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

9 VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN HALLITUKSEN JÄSENILLE JA TOIMITUSJOHTAJALLE

9 VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN HALLITUKSEN JÄSENILLE JA TOIMITUSJOHTAJALLE AFFECTO OYJ PÖYTÄKIRJA 112011 3 (6) 7 TILINPÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN Merkittiin, että yhtiön ja konsernin tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus olivat lain ja yhtiöjäijestyksen mukaisesti

Lisätiedot

I Osuuskunnat ja niiden sääntely 1

I Osuuskunnat ja niiden sääntely 1 Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenneluettelo xvii I Osuuskunnat ja niiden sääntely 1 1. Johdanto 1 1.1. Osuuskunta yritysmuotona 1 1.2. Osuuskuntalain tavoitteet 2 1.3. Osuuskuntamuodot 4 2. Osuuskunnan

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 KAUPPAKIRJA 1. Sopijapuolet Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi 11 13, 00170 Helsinki / PL 1, 00099 Helsingin kaupunki (jäljempänä Helsinki)

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös P-SSHP ) Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (jäljempänä myös PSHP )

OSAKASSOPIMUS. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös P-SSHP ) Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (jäljempänä myös PSHP ) 1 OSAKASSOPIMUS 1. Sopimuksen osapuolet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös P-SSHP ) Kuopion kaupunki (jäljempänä myös Kuopio ) Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (jäljempänä myös PSHP

Lisätiedot

o) Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

o) Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä 1 VALTUUSTON ESITYSLISTAN 20.6.2016 liite nro 12 PURKU- JA SIIRTOSOPIMUS 1. Osapuolet Tämän purku- ja siirtosopimuksen ( Sopimus ) ovat tehneet seuraavat osapuolet: a) Heinäveden kunta b) Ilomantsin kunta

Lisätiedot

ROCLA OYJ PÖRSSI-ILMOITUS klo ROCLA HAKEE VUODEN 1998 OPTIO-OIKEUKSIEN LISTAAMISTA HELSINGIN PÖRSSIN PÄÄLISTALLE

ROCLA OYJ PÖRSSI-ILMOITUS klo ROCLA HAKEE VUODEN 1998 OPTIO-OIKEUKSIEN LISTAAMISTA HELSINGIN PÖRSSIN PÄÄLISTALLE ROCLA OYJ PÖRSSI-ILMOITUS 23.5.2002 klo 12.00 ROCLA HAKEE VUODEN 1998 OPTIO-OIKEUKSIEN LISTAAMISTA HELSINGIN PÖRSSIN PÄÄLISTALLE Rocla Oyj:n hallitus on päättänyt hakea vuoden 1998 optiolainaan liittyvien

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 13. 1. Johdanto 17

SISÄLLYS. Esipuhe 13. 1. Johdanto 17 SISÄLLYS Esipuhe 13 TOIMINTA 1. Johdanto 17 2. Yritystoiminta 19 2.1 Miksi organisoidutaan?...................... 19 2.2 Ammatinharjoittaja......................... 20 2.3 Yksityinen elinkeinonharjoittaja...............

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

SISÄLLYS. Teoksen kirjoittajat 17. Esipuhe 19. Lyhenteet 21. Johdanto

SISÄLLYS. Teoksen kirjoittajat 17. Esipuhe 19. Lyhenteet 21. Johdanto SISÄLLYS 1 Johdanto 2 Yleiset Teoksen kirjoittajat 17 Esipuhe 19 Lyhenteet 21 23 1. Osakeyhtiöt ja niiden sääntely....................... 23 1.1 Osakeyhtiölaki..................................... 23 1.2

Lisätiedot

1 (3) 1 (3) Optio-oikeuksien antaminen Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamiseksi. Ehdotuksen pääkohdat ovat seuraavat:

1 (3) 1 (3) Optio-oikeuksien antaminen Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamiseksi. Ehdotuksen pääkohdat ovat seuraavat: 1 (3) 1 (3) SUOMINEN YHTYMÄ OYJ:N VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Suominen Yhtymä Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön ja konsernin tilinpäätöksen tilivuodelta 2008 ja myönsi vastuuvapauden

Lisätiedot

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

LIITE 1 OSTOTARJOUKSEN EHDOT. Ostotarjouksen kohde

LIITE 1 OSTOTARJOUKSEN EHDOT. Ostotarjouksen kohde LIITE 1 OSTOTARJOUKSEN EHDOT Ostotarjouksen kohde Aspocomp Group Oyj ( Tarjouksentekijä tai Yhtiö ) tarjoutuu tämän Ostotarjouksen mukaisin ehdoin ostamaan kaikki Yhtiön 1.12.2006 liikkeeseen laskemat

Lisätiedot

LUOVUTUSSOPIMUS. Taipalsaaren kunta, Savitaipaleen kunta. Saimaan Kuitu Oy *** xx

LUOVUTUSSOPIMUS. Taipalsaaren kunta, Savitaipaleen kunta. Saimaan Kuitu Oy *** xx LUOVUTUSSOPIMUS Taipalsaaren kunta, Savitaipaleen kunta ja Saimaan Kuitu Oy *** xx.6.2016 2 (7) 1 OSAPUOLET 1.1 Taipalsaaren kunta Y-tunnus: 0163320-5 Osoite: Kellomäentie 1 54920 TAIPALSAARI 1.2. Savitaipaleen

Lisätiedot

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 Leena Hoppu-Mäenpää Lakimies, varatuomari Kuntaliitto / Kuntamarkkinat Leena Hoppu-Mäenpää VT Tehty sopimus sitoo Pacta sunt servanda periaate» Sopimukset

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa tilikaudelta 1.1.2015 31.12.2015 osinkoa 0,14 euroa osakkeelta. Osinkoa jaetaan osakkeenomistajalle,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Laki. osakeyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2007

SISÄLLYS. N:o Laki. osakeyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2007 N:o 1415 1431 SISÄLLYS N:o Sivu 1415 Laki osakeyhtiölain muuttamisesta... 5327 1416 Laki osakeyhtiölain voimaanpanosta annetun

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA [SANTASPORT PALVELUT] OY:N VÄLILLÄ [pp.kk.2014] Luottamuksellinen 2 1 TAUSTA... 3 2 APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSHETKI... 3 3 APPORTTIOMAISUUS...

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA. Määräalalla tai tonteilla ei ole sellaisia rakennuksia, rakenteita tai laitteita, jotka olisivat kaupan kohteina.

KAUPPAKIRJA. Määräalalla tai tonteilla ei ole sellaisia rakennuksia, rakenteita tai laitteita, jotka olisivat kaupan kohteina. LUONNOS 15.6.2016 KAUPPAKIRJA Myyjä: Finavia Oyj Y tunnus: 2302570 2 Lentäjäntie 3 / PL 50, 01531 VANTAA Ostaja: Lappeenrannan kaupunki Y tunnus: 0162193 3 PL 11, 53101 LAPPEENRANTA Taustaksi: Saimaan

Lisätiedot

OLVI OYJ TIEDOTE klo (1) OLVI HAKEE A-OPTIOIDEN 1999 LISTAAMISTA HELSINGIN PÖRSSIN PÄÄLISTALLE

OLVI OYJ TIEDOTE klo (1) OLVI HAKEE A-OPTIOIDEN 1999 LISTAAMISTA HELSINGIN PÖRSSIN PÄÄLISTALLE OLVI OYJ TIEDOTE 9.4.2001 klo 14.00 1(1) OLVI HAKEE A-OPTIOIDEN 1999 LISTAAMISTA HELSINGIN PÖRSSIN PÄÄLISTALLE Olvi Oyj:n hallitus on päättänyt hakea vuoden 1999 optiolainaan liittyvien A-optioiden ottamista

Lisätiedot

SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA

SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA [pp.kk.2016] 1. Osapuolet Tämän sopimuksen Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän purkamisesta (jäljempänä Sopimus ) ovat laatineet jäljempänä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Kuntien omistus Saimaan ammattikorkeakoulusta ja LUT-konsernin muodostaminen

Kuntien omistus Saimaan ammattikorkeakoulusta ja LUT-konsernin muodostaminen Kunnanhallitus 185 24.10.2016 Kunnanvaltuusto 42 14.11.2016 Kuntien omistus Saimaan ammattikorkeakoulusta ja LUT-konsernin muodostaminen 151/02.07.01/2016 Kh 24.10.2016 185 Valmistelija: Harri Anttila,

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA SEN VALIOKUNTIEN EHDOTUKSET PIDETTÄVÄLLE VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE

HALLITUKSEN JA SEN VALIOKUNTIEN EHDOTUKSET PIDETTÄVÄLLE VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE HALLITUKSEN JA SEN VALIOKUNTIEN EHDOTUKSET 16.3.2016 PIDETTÄVÄLLE VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE OSINGONJAKOEHDOTUS Digia Oyj:n vapaa oma pääoma oli 31.12.2015 päivätyn taseen mukaan 34.214.777,30 euroa,

Lisätiedot

ONNISTUNUT SUKUPOLVEN- VAIHDOS. Raimo Immonen Juha Lindgren

ONNISTUNUT SUKUPOLVEN- VAIHDOS. Raimo Immonen Juha Lindgren ONNISTUNUT SUKUPOLVEN- VAIHDOS Raimo Immonen Juha Lindgren TALENTUM Helsinki 2013 4., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy, Raimo Immonen ja Juha Lindgren ISBN: 978-952-14-2012-2 Kustantaja:

Lisätiedot

AMANDA CAPITAL OYJ OPTIO-OHJELMA 2010

AMANDA CAPITAL OYJ OPTIO-OHJELMA 2010 AMANDA CAPITAL OYJ OPTIO-OHJELMA 2010 Varsinaisen yhtiökokouksen 14.4.2010 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille Amanda Capital Oyj -konsernin avainhenkilöille

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. 1. Osapuolet. 1.1. Kankaanpään kaupunki. 1.2. Sastamalan kaupunki. 1.3. Pomarkun kunta. 1.4. Jämijärven kunta. 1.5.

OSAKASSOPIMUS. 1. Osapuolet. 1.1. Kankaanpään kaupunki. 1.2. Sastamalan kaupunki. 1.3. Pomarkun kunta. 1.4. Jämijärven kunta. 1.5. OSAKASSOPIMUS 1. Osapuolet 1.1. Kankaanpään kaupunki 1.2. Sastamalan kaupunki 1.3. Pomarkun kunta 1.4. Jämijärven kunta 1.5. Porin kaupunki 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Tämän sopimuksen Osapuolina

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto MUNKKINIEMEN KOULUTUSSÄÄTIÖ SR:N PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven SOPIMUS Euran kunnan ja Sirkka Surven välillä koskien Euran keskustan osayleiskaavasta Turun hallinto-oikeuteen jätettyä valitusta 13.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA... 3 2 VIRKISTYSALUEEKSI KAAVOITETUN

Lisätiedot

6. Vuoden 2015 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen

6. Vuoden 2015 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen Incap Oyj Pörssitiedote 11.3.2016 klo 8.00 YHTIÖKOKOUSKUTSU Incap Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 6.4.2016 klo 15 BANKin Wall Street -kokoustiloissa

Lisätiedot