Etelä-Karjalan liiton talous- ja toimintasuunnitelma. Talousarvio vuodeksi 2014

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan liiton talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISKATSAUS SUUNNITTELUJAKSOLLE KESKEISET LINJAUKSET PAINOPISTEITTÄIN TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS HENKILÖSTÖN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Toimitilat JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET Etelä-Karjalan liitto -kuntayhtymän perussopimus Jäsenkuntaosuudet TALOUSARVION SITOVUUSTASO JA TÄYTÄNTÖÖNPANO TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMAT PERUSTELUINEEN TULOSALUEITTAIN Aluekehitys Yleistä EU-ohjelmat ja kansallinen rahoitus Maakuntaohjelma ja yhteistoiminta Kymenlaakson kanssa Muut tehtävät Hallinto ja maksatus ENPI-yksikkö Yleishallinnon yksikkö Maksatuksen yksikkö Maankäytön suunnittelu Edunvalvonta Yhteistyötilaisuudet Lausunnot viranomaisille Etelä-Karjalan liittoutuminen ja yhteistyö muiden alueiden kanssa TULOSALUEIDEN YHTEISET TEHTÄVÄT Viestintä Ennakointi KUNTAYHTYMÄHALLINTO TALOUSSUUNNITELMA Tuloslaskelmaosa Investointiosa ja rahoitusosa Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

3 1. YLEISKATSAUS SUUNNITTELUJAKSOLLE Epävarmuus tulevasta talouskehityksestä on maailmanlaajuinen. Velkakriisi Euroopassa ja USA:ssa on johtanut pitkäaikaiseen taantumaan. Julkisen talouden menoja joudutaan supistamaan. Erityisen vaikeaksi tilanne muodostuu kunnissa, sillä valtionosuuksia tullaan leikkaamaan ja hiipuva talous puolestaan leikkaa verotulojen kasvua. Pienen ja vientivetoisen Suomen taloudelle jää vain sopeutujan rooli. Suomen julkinen talous on myös velkaantumassa liikaa ja tarvitsee rakenteellisia uudistuksia selvitäkseen. Vaikka Etelä-Karjalan päätoimialan metsäteollisuuden tuotantolaitokset ovatkin moderneja, on markkinoilla erityisesti paperituotteiden osalta ylitarjontaa. Globaalien metsäyritysten ratkaisut kilpailukykynsä varmistamiseksi voivat aiheuttaa suuria alueellisia ja paikkakuntakohtaisia muutoksia. Venäläisten ostokset ja matkailu Etelä-Karjalaan ovat piristäneet hotelli- ja ravintola- sekä kaupan alojen yritystoimintaa, eikä tämä kehitys näytä taantuvan. Holiday Clubin uuden kylpylähotellin avautuminen on lisännyt maakunnan vetovoimaa entisestään. Etelä-Karjalan kehitysnäkymät ovat kaupan ja matkailun osalta hyvät. Lappeenrannan teknillisen yliopiston strategiavalinnat ovat tehneet siitä monin tavoin iskukykyisen ajatellen elinkeinorakenteen uudistamista. Vahva energia- ja Venäjä-osaaminen ovat tulevaisuudessa hyviä valintoja menestymisen kannalta. Hallitusohjelman mukainen sote- ja kuntauudistus näyttää edelleen odottavan lopullisia ratkaisujaan. Ilmeistä onkin, että uudistustyötä jatketaan myös seuraavalla hallituskaudella. Epävarmuus näistä tärkeistä ratkaisuista hankaloittaa kuntakentän toimintaa muutoinkin vaikeassa taloustilanteessa. 2. KESKEISET LINJAUKSET PAINOPISTEITTÄIN Etelä-Karjalan liiton avaintehtävät vuonna 2014 ovat: 1. Uuden maakuntaohjelman laadinta ja hyväksyminen. 2. EU-ohjelmakauden päättämiseen liittyvät tehtävät. 3. EU-ohjelmakauden rakenne rahastokauden käynnistäminen ja ENIohjelman laadinta. 4. Edunvalvonta erityisesti liikenteeseen ja raja-alueasemaan liittyen. 5. Vaihemaakuntakaavan (kauppa, elinkeinot) vahvistamiseen liittyvät toimenpiteet ja seuraavan vaihekaavan valmisteluun liittyvät selvitykset. Avaintehtävien sisällöistä on tarkemmin kerrottu kunkin tulosalueen suunnitteluteksteissä. Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

4 3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Etelä-Karjalan liiton tehtävät ovat viime vuosina muuttuneet, monipuolistuneet, kansainvälistyneet ja lisääntyneet. Käynnissä olevien EU-rahoitteisten ohjelmien sulkeminen ja samanaikaisesti uusien ohjelmien suunnittelu ja käynnistäminen sekä maakuntaohjelmavalmistelu edellyttävät resurssien täysimääräistä hyödyntämistä ja osittain ulkopuolelta hankittavien palvelujen käyttämistä. Toiminnan tehostamisen kautta lisäresursseja ei ole enää mahdollista löytää. 4. HENKILÖSTÖN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Henkilöstön määrä on pieni, kun otetaan huomioon viraston työmäärä, tehtävien vaikeusaste ja niiden merkittävyys maakunnan kannalta. Henkilöstömäärä on vähäinen myös verrattuna useimpien muiden maakuntien liittoihin. Suunnittelukaudella virastosta eläkeiän saavuttaa 5 henkilöä. Tulosalueittain/ yksiköittäin eläkeiän saavuttavat jakautuvat seuraavasti: maankäyttö 3 henkilöä johto 1 hallinto ja maksatus 1 Eläköityvien henkilöiden tilalle joudutaan rekrytoimaan uusia henkilöitä ja harkitsemaan uusia toimintatapoja. Omien vaativien tehtävien ohessa uusien henkilöiden perehdyttäminen aiheuttaa henkilöstölle lisäpaineita. Erityisesti edellisen suunnittelujakson lopussa tapahtunut usean avainhenkilön eläkkeelle jääminen aiheuttaa paineita koko organisaatiolle. Tulostavoitteiden saavuttamiseksi tulee huolehtia siitä, että virastolla on tarpeita vastaava, tulokselliseen toimintaan kykenevä, ammattitaitoinen, pätevä, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö. Erityisenä haasteena suunnittelukaudella on viraston osaamisen turvaaminen siten että osaaminen, jota tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi, on jatkossakin käytössä. Tämä edellyttää, että henkilöstön hankintaa ja osaamisen ylläpitoa sekä kehittämistä suunnitellaan. Suunnittelussa täytyy ottaa huomioon eläkkeelle jäävien henkilöiden mukana katoava osaaminen. Nämä tarpeet tulee yhteen sovittaa mahdollisimman hyvin. Mahdolliset ja jopa todennäköiset ulkoapäin tulevat muutostarpeet ja vaatimukset tekevät henkilöstön rekrytoinnista entistä vaikeampaa. Työssä oppimista ja muita työskentelyä edistäviä työtapoja sekä työkyvyn ja -motivaation säilyttämistä tuetaan. Henkilöstön riittävä osaaminen viraston asiantuntemusalueilla pyritään varmistamaan jatkuvan koulutuksen avulla. Myös kielitaitovaatimukset ovat haaste henkilöstölle. Henkilöstön täydennyskoulutukseen ja muuhun kehittämiskoulutukseen sekä tyky-toimintaan varataan talousarvioon vuosittain määräraha. Henkilöstöpalavereja järjestetään viikoittain. Tulosalueet järjestävät tiimipalavereja noin kerran kuukaudessa. Toimintavuonna käydään kehityskeskustelut koko henkilökunnan kanssa edellisten vuosien tapaan. Liiton johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Henkilöstön työkyvyn ylläpitämistä ja työviihtyvyyden lisäämistä varten pyritään järjestämään yhteisiä liikuntapäiviä sekä tuetaan muuta liikuntaa liikuntaseteleillä. Liitossa on myös käytössä kulttuurisetelit. Vuonna 2014 henkilökunnasta 70 % sijoittuu ikäryhmiin v ja 79 % henkilöstöstä on naisia. Henkilöstöstä yksi on osa-aikaeläkkeellä. Viiden seuraavan vuoden aikana nykyisestä henkilöstöstä 85 % sijoittuu ikäryhmään yli 45 vuotta. Tämä vaatii sitä, että työoloihin ja työssä jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota. Tasapainoisen työyhteisön ja henkilöstörakenteen saavuttamiseksi henkilöstön rekrytoinnissa on jatkossa kiinnitettävä huomiota ikärakenteeseen ja sukupuolijakauman tasapainoisuuteen. Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

5 5. ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ Liiton tehtävät, organisaatio ja henkilöstö Jäsenkuntien hyväksymässä, voimaan tulleessa Etelä-Karjalan liiton perussopimuksessa määritellään liiton tehtävät seuraavasti: Kuntayhtymän toimiala ja tehtävät Etelä-Karjalan liitto toimii maakunnan ja sen asukkaiden eduksi, elinolojen, kuntien, elinkeinoelämän, kulttuurin ja ympäristön kehittäjänä. Kuntayhtymä hoitaa alueiden kehittämisestä annetun lain mukaiset aluekehitysviranomaistehtävät. Kuntayhtymä voi olla jäsenenä tai osakkaana kuntayhtymän toimialaan liittyvissä yhteisöissä ja yhtiössä. Kuntayhtymä voi sopimuksin ottaa täyttä korvausta vastaan suorittaakseen kuntayhtymän toimialaan liittyvän toimeksiannon muiltakin kuin jäsenkunnilta. Liiton organisaatio on kuvassa 1. Edunvalvonta on hajautettu kunkin yksikön päällikölle po. tulosalueen osalta. Maakuntahallituksen työvaliokunta ja maakuntajohtaja hoitavat yhdessä suurimmat edunvalvonta-asiat. Johdon tuki -yksikön muodostavat hallintopäällikkö, maakuntajohtajan sihteeri ja tiedottaja. Viraston johtoryhmään kuuluvat maakuntajohtaja, kehittämisjohtaja, ohjelmajohtaja, suunnittelujohtaja, hallintopäällikkö ja henkilöstön edustajana maaseutuasiamies. Liiton palveluksessa on 29 henkilöä, joista 9 on palkattu EU:n teknisellä avulla tai muulla projektirahoituksella. EU:n tekninen apu on käytössä aina ohjelmakauden kerrallaan. Tämän hetkinen tekninen apu on vuosille Tällä rahoituksella palkattujen henkilöiden työsopimukset voidaan solmia korkeintaan ohjelmakauden päättymiseen tai sulkemiseen saakka. Henkilöstö jakautuu tällä hetkellä tulosalueittain seuraavasti: maakuntajohtaja johdon tuki 3 henkilöä, vakinaisessa työsuhteessa aluekehitys 6 henkilöä, joista 2 määräaikaisessa työsuhteessa hallinto ja maksatus 12 henkilöä, joista 6 määräaikaisessa työsuhteessa maankäytön suunnittelu 7 henkilöä, joista yksi määräaikaisessa työsuhteessa ja yksi osa-aikaeläkkeellä. Kuva 1. Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

6 6. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Vuoden 2014 talousarvion käyttötalousmenojen muutos verrattuna edellisen vuoden talousarvioon on + 2,0 % ( euroa). Jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu on + 2,0 % ( euroa). Luottamushenkilöhallinnon osalta vuoden 2014 talousarvio on 2,0 % (3.511 euroa) suurempi kuin vuoden 2013 talousarvio. Varsinaisen toiminnan menojen muutos on + 2,0 % ( euroa). Palkkojen kustannusvaikutus vuonna 2014 on + 0,8 % ( euroa). Palkkojen kasvu johtuu työehtosopimuksen mukaisista korotuksista. Vuoteen 2013 verrattuna suurimmat menojen kasvua aiheuttavat kustannuserät talousarviossa ovat: Palvelujen ostot euroa Henkilöstökulut ovat 67,0 % varsinaisen toiminnan menoista. Teknisellä avulla palkattujen määräaikaisissa työsuhteissa olevien henkilöiden palkat ja muut teknisellä tuella katettavat kustannukset eivät sisälly liiton talousarvioon. Ne kirjataan erikseen omalle kustannuspaikalle ja maksetaan liitolle kohdistetusta teknisestä tuesta. Toimitilojen hankintaa varten otettiin syyskuussa 2007 lainaa. Vuoden 2014 talousarvio on vuosikatteen ja poistojen jälkeen alijäämäinen euroa. Alijäämä sekä toimitilaa varten otetun lainan vuoden 2014 lyhennys ( euroa) katetaan kertyneestä ylijäämästä. Liiton maksuosuus on n. 16,1 EUR / asukas. Etelä-Karjalan liitto laskuttaa kunnilta jäsenmaksuosuuksien lisäksi Allergia- ja ympäristöinstituutin ja Etelä-Karjala-instituutin perusrahoituksen euroa vuonna 2014 ja siirtää ne edelleen kokonaisuudessaan edellä mainituille tahoille. 6.1 Toimitilat Joulukuussa 2007 liitto siirtyi osoitteeseen Kauppakatu 40. Liitolla on Kiinteistöyhtiö Maakuntagalleriassa tiloja kahdessa kerroksessa. Koko 5. kerros 577,5 m 2 on liiton käytössä ja 4. kerroksessa on tiloja 78,5 m 2. Liitolla on myös 15 kpl autopaikkoja ja vuokrattuna on lisäksi neljä autopaikkaa. 7. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET 7.1 Etelä-Karjalan liitto - kuntayhtymän perussopimus 25 Jäsenkuntien maksuosuudet Se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuudet kuntayhtymän menoihin määräytyvät edellisenä kalenterivuonna toimitetussa kunnallisverotuksessa kertyneiden verokertymien suhteessa. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana maakuntahallituksen määräämissä erissä ja määrääminä aikoina. 7.2 Jäsenkuntaosuudet 2014 * Tuloverot 2012, verohallinto Kunta Tulovero* E-K liitto Allergia- ja Etelä-Karjala Yhteensä Kunnallisvero jäsenkunta- % - ympäristö- instituutti Eurot 2012 osuus osuus instituutti toim.avustus Lappeenranta , Imatra , Lemi , Luumäki , Parikkala , Rautjärvi , Ruokolahti , Savitaipale , Taipalsaari , Yhteensä Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

7 8. TALOUSARVION SITOVUUSTASO JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Talousarvio ja taloussuunnitelma Kuntalain 65 :ssä on säännökset talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Kuntalain säännösten mukaan Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle/kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan/kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja - suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan/kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan/kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviorakenne Etelä-Karjalan liiton talousarvio muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta, investointiosasta ja rahoituslaskelmasta. Talousarvion jakaantuminen tuloslaskelmaosaan (käyttötalous) sekä rahoitusosaan (investoinnit ja lainat) todetaan kuntalaissa. Suomen Kuntaliitto ja kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ovat antaneet suosituksia ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman tarkemmasta laatimisesta ja sisällöstä. Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, liiton taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä tietoja talousarvion painopistealueista. Tulosalueiden suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosilta. Tuloslaskelmaosassa esitetään kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, jäsenkuntaosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Investointiosassa esitetään liiton investointimenot ja -tulot, jotka esitetään tarvittaessa hankekohtaisesti. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoituslaskelmaan tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista. Liiton taloussuunnitelma on laadittu vuosille Valtuusto hyväksyy sen talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvion sitovuus Talousarviossa valtuusto hyväksyy liiton toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Valtuustoon nähden sitova erä talousarviossa on talousarvion koko loppusumma. Kuntalain mukaisesti myös toiminnalliset tavoitteet määritellään sitoviksi ja niiden mahdollisista muutoksista päättää valtuusto. Talousarviossa esitettävät tunnusluvut muodostuvat suoritetavoitteista, tehokkuutta ja taloudellisuutta ilmaisevista luvuista, toiminnan laajuustie- Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

8 doista sekä voimavaroja osoittavista tunnusluvuista, jotka eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Tunnusluvut ja suoritetavoitteet ovat ohjeellisia. Talousarvion yleisperustelut ovat informaatiota, jota ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi. Talousarvion yksityiskohtaiset perustelut ovat ohjeellisesti sitovia siten, että tulosalueiden tulee noudattaa perusteluissa kuvattua toiminnallista linjaa. 9. TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMAT PERUSTELUI- NEEN TULOSALUEITTAIN Aluekehitys Yleistä Etelä-Karjalan liitto vastaa vuonna 2014 voimaan tulevan aluekehittämistä koskevan lain mukaan maakunnan strategisen kehittämisen kokonaisuudesta, johon kuuluvia tehtäviä ovat: 1. vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja toimii tällöin yhteistyössä alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kuten valtion viranomaisten, keskuskaupunkien ja muiden kuntien, yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa; 2. kehittää alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 3. osallistuu ELY-keskuksen sekä tarvittavin osin aluehallintoviraston strategisten asiakirjojen ja tulossopimusten laatimiseen ja sopimuksia koskeviin neuvotteluihin alueen kehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi; 4. vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamisesta ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua; 5. vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta osana maa-kuntaohjelman toteuttamista; 6. vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa; 7. vastaa alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien osalta suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa; 8. laatii kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien, lukuun ottamatta liikunnan koulutuskeskuksia, hanke-esitysten kiireellisyysjärjestyksen seuraavaa neljää vuotta koskevaan rahoitussuunnitelmaan; 9. asettaa alueelliset liikuntaneuvostot; 10. edistää julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetussa laissa (223/2007) tarkoitettua yhteispalvelua alueellaan; 11. vastaa ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa, arvioi ja seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä sekä kehittämistoiminnan vaikuttavuutta; 12. edistää kuntien ja maakuntien välistä yhteistyötä sekä hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä. Näiden lisäksi yhtenä keskeisenä tehtäväalueena on maakuntaohjelman laatiminen kunnallisvaalikausittain yhteistyössä kuntien, valtion viranomaisten ja alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen ym. vastaavien tahojen kanssa. Maakuntaohjelmaan liittyvän toimeenpanosuunnitelman laatiminen joka toinen vuosi kuuluu myös liiton tehtäviin. Etelä-Karjalan liitto osallistuu lisäksi kansallisen rakennerahastoista rahoitettavan toimenpideohjelman, alueellisen maaseutuohjelman ja ENI-ohjelman valmisteluun. Alueiden kehittämiseen vaikuttavien suunnitelmien, sopimusten ja ohjelmien yhteensovittamisessa tärkeässä asemassa olevan maakunnan yhteistyöryhmän asettaa maakuntahallitus. Etelä-Karjalan liiton aluekehityksen tulosalueella edellä mainituista tehtävistä hoidetaan sekä maakuntaohjelman että toimeenpanosuunnitelman laatiminen ja ELY:n ja AVI:n strategia- ja tulossopimusprosessiin vaikuttaminen. Uutena tehtävänä tuleva kulttuuria koskevien toimenpiteiden yhteensovittaminen on aluekehityksen tulosalueen vastuulla. Aluekehityksen tulosalue hoitaa omalta Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

9 osaltaan myös yhteistoiminta-alueen toimintaan liittyviä valmistelutehtäviä ja laatii lausuntoehdotuksia aluekehitykseen vaikuttavista valtionhallinnon ja muiden toimijoiden suunnitelmista, hankkeista, strategioista jne. Kuntayhteistyön foorumeina toimivat mm. Lappeenranta-Imatra kaupunkiseudun sihteeristö ja työvaliokunta, Imatran seututyövaliokunta sekä Länsi-Saimaan yhteistyötoimikunta EU-ohjelmat ja kansallinen rahoitus Ohjelmakausi Ohjelmakauden hankkeiden toteutus ja maksatukset jatkuvat vielä vuoden 2014 loppuun, osin vielä vuoden 2015 puolellekin. Samalla käynnistyvät ohjelmakauden päättämiseen liittyvät toimet, mikä tarkoittaa hankkeiden loppuunsaattamisen jälkeen rahoitus-, maksatus- ja seurantatietojen tarkistamista, raportointia sekä kehittämistoimien vaikuttavuuden arviointia. Vuoden 2014 kansallisen rahoituksen (maakunnan kehittämisraha) määrä ei ole tiedossa, mutta todennäköisesti rahoituksen taso putoaa huomattavasti. Hankkeiden rahoitus- ja valvontaprosessi vaatii vähemmän resursseja, joita voidaan suunnata muihin tehtäviin. Osaamiskeskusohjelman päättymisen jälkeen kansallisesti toteutetaan Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaa, jossa rahoittajatahona on TE- KES. Lappeenranta Imatra-seutu osallistuu Vaasan päävastuulla olevaan INKA-ohjelmaan, jossa teemana on Kestävät energiaratkaisut. Imatran kaupunki on mukana Seutukaupunkipilottiohjelmassa, jonka rahoitus tullee maakunnan kehittämisrahana liiton kautta myönnettäväksi Ohjelmakausi Uuden, koko Suomen käsittävän rakennerahastoohjelman on määrä käynnistyä vuoden 2014 alussa. Etelä-Karjala kuuluu tässä ohjelmassa Etelä- ja Länsi-Suomen alueelliseen ohjelmaosioon. Epävarmuutta ohjelman aloittamisen suhteen on, mikäli Euroopan parlamentin päätökset ohjelmakauden asetuspaketista viipyvät. Rakennerahastoohjelmaa ei voida virallisesti hyväksyä, ennen kuin toimintaa ohjaava säädöspohja on hyväksytty. Suomen ja EU:n välisen kumppanuussopimuksen ja rakennerahasto-ohjelman sisällöistä jouduttaneen neuvottelemaan vielä erikseen. Rakennerahastojen rahoitus vähenee koko Suomen tasolla kolmanneksen. Maakuntien rahoituskehysten jaosta ei ole vielä varmuutta, mutta Etelä-Karjalankin EU-rahoituskehys (EAKR ja ESR) vähenee huomattavasti. ESR-rahoituksen myöntää tulevallakin ohjelmakaudella ELY-keskus. Uusi ohjelmakausi tuo tulleessaan uusia toimintatapoja, joiden järjestämisestä ei vielä tätä kirjoitettaessa ole täyttä varmuutta. Rakennerahastotehtävien organisoinnissa on päädytty siihen, että ELYkeskusten ESR- ja EAKR-rahoituksen myöntämiseen ja maksatukseen liittyvät hallinnolliset päätökset tehdään neljässä eri ELY:ssä. Etelä- Karjalan osalta tämä ELY-keskus on Hämeessä. Maakuntien liittojen kesken keskustellaan yhä liittojen rakennerahastotehtävien keskittämisestä Etelä-Suomessa joko Uudenmaan liittoon tai Päijät-Hämeen liittoon. Periaatteena on kuitenkin, että hankevalinnat ja päätösvalmistelu hoidetaan kussakin maakunnan liitossa. Rakennerahastotoimien hallinto-, valvonta- ja tietojärjestelmät saadaan kuntoon todennäköisimmin vasta 2014 alkupuolella. Voimaan tulevan uuden lainsäädännön vaatimat ohjeistukset ja päätösehdot pitää saada kuntoon mahdollisimman nopeasti heti vuoden alussa. Aluekehityksen tulosalueen henkilöstön perehdyttäminen uusiin järjestelmiin ja säännöksiin on aloitettu jo vuoden 2013 puolella. Uusi rakennerahastokausi asettaa myös vaatimuksia tiedottamiselle ja viestinnälle, jotta toimijakentän tietoisuus uusista ohjelmasisällöistä ja menettelytavoista kohenisi. Aluekehityksen tulosalue järjestää ohjelmakauden käynnistämisestä kevään aikana tiedotus- ja seminaaritilaisuuden. Viime vuosina aluekehityksen tulosalue on järjestänyt maakuntaohjelmatyöhön liittyvän kuntakierroksen, jota tulevana keväänä hyödynnetään myös EU-ohjelmakauden tiedottamisasioilla. Tulosalueen henkilöstö välittää aktiivisesti tietoa uudesta ohjelmakaudesta myös sidosryhmien järjestämissä tilaisuuksissa ja eri tiedotuskanavia hyödyntäen. Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

10 9.1.3 Maakuntaohjelma ja yhteistoiminta Kymenlaakson kanssa Uuden vuosille tarkoitetun maakuntaohjelman laadinta on käynnissä ja ohjelma valmistuu vuoden 2014 keväällä. Ohjelma sisältää uutena asiana valtion ja Lappeenrannan kaupungin välisessä kasvusopimusmenettelyssä olevat kehittämisteemat, INKA-ohjelmavalmistelussa valikoituneet kehittämispainopisteet sekä Kaakkois- Suomen kasvusopimuksen valmistelun yhteydessä saatuja jatkokehittämiseen soveltuvia teemoja. Maakuntaohjelman jalkauttamiseen sidosryhmille osoitetaan aiempia ohjelmakausia enemmän henkilö-resursseja. Maakuntaohjelman jalkauttaminen aloitetaan jo ohjelman luonnosvaiheessa, jolloin sitä käydään esittelemässä useilla eri foorumeilla. Eri sidosryhmien kanssa käydään keskusteluja ohjelman konkreettisesta toimeenpanosta ja kunkin toimijan rooleista ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Valmiista maakuntaohjelmasta laaditaan esitemuotoinen tiivistelmä. Maakuntaohjelmasta tehdään toimeenpanosuunnitelma uuden aluekehityslainsäädännön ja TEM:n antaman aikataulun mukaisesti. Aluekehityksen tulosalue huolehtii omalta osaltaan Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteistoiminta-alueen asioiden valmistelusta päätöksentekoa varten. Erityisesti tämä koskee yhteistoimintaalueen strategista suunnittelua ja molempia yhteistoiminta-alueen maakuntia koskevien laajakantoisten hankkeiden edistämistä. Yhteistyötä Kymenlaakson liiton kanssa jatketaan tavoitteena saada lisäarvoa alueen kehitykseen ja parempia vaikuttamismahdollisuuksia suhteessa valtionhallintoon Muut tehtävät Kuntayhteistyössä jatketaan edelleen seutukunnittaista yhteydenpitoa sekä Länsi-Saimaan että Imatran seutukunnan yhteistyöelimien puitteissa. Näissä elimissä sekä Lappeenranta-Imatra kaupunkiseudun yhteistyökokouksissa tuodaan keskusteluun mukaan maakunnan liiton näkemyksiä ja mahdollisuuksia aluekehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Aluekehityksen tulosalueen henkilöstö osallistuu erilaisiin työryhmiin, neuvottelukuntiin, foorumeihin ja toimikuntiin. Tämäntyyppisen sidosryhmäyhteydenpidon myötä liitto osallistuu myös erilaisten tilaisuuksien, seminaarien ja työpajojen järjestämiseen. Vuonna 2014 Etelä-Karjalan liiton aluekehityksen tulosalueen järjestämisvastuulle tulevat muun muassa: Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudun puitteissa toteutettava maakuntafoorumi Kuntakierros Arkkitehtuuripoliittiseen ohjelman, kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön merkitystä vetovoimaisuustekijänä sekä apurahojen hakumahdollisuuksia selventävä tilaisuus Yhtenäisen valtiopäivätyöskentely 150- vuotisjuhlinnan maakuntatilaisuus Etelä- Karjalassa Kotiseutuseminaari ja sen yhteydessä järjestettävä Suomen Kotiseutuliiton vaalikokous Aluekehityksen tulosalue tehostaa viestintää ja yhteydenpitoa eri tahoihin tehtäväalueensa ajankohtaisista asioista. Laadittavan viestintäsuunnitelman mukaisesti tiedotustoimintaa systematisoidaan ja otetaan tehokkaasti käyttöön erilaiset tiedotuskanavat. Yhtenä tavoitteena on lisätä tietoa erilaisten rahoituslähteiden mahdollisuuksista alueen toimijoille ja koota potentiaalisia toimijaverkostoja. Samalla aluekehityksen tulosalueen asiantuntijat voivat tarjota rahoituksen hakijoille tukea rahoitushakuprosesseihin. Yhdessä maankäytön tulosalueen kanssa suunnitellaan liiton oman tutkimus-, tietopalvelu- ja ennakointitoiminnan sisällöntuotantoa ja jäsenkunnille tarjottavia palveluja, jotka perustuvat kuntien ja muiden sidosryhmien tarpeisiin. Etelä-Karjalan liiton kulttuurityöryhmän kokoonpano uudistetaan vuoden 2014 alusta vastamaan uuden aluekehityslain mukaista tehtävää kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta osana maakuntaohjelman toteuttamista. Maakuntaohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma ohjaavat kulttuurin kehittämisen painopisteitä. Kulttuuri on maakunnassa merkittävä vetovoimaisuus- ja elinvoimaisuustekijä. Mahdollisuus kansainvälisen kulttuuriyhteistyön lisäämiseen AEBR:n kulttuurialan verkoston kautta selkenee vuoden aikana. Tavoitteet: Uuden rakennerahasto-ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmien ja ohjeistuksen laatiminen, muutoksista tiedottaminen Maakuntaohjelman valmistelu osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisessa aikataulussa Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

11 Maakuntaohjelman jalkauttaminen sidosryhmille Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatiminen määräajassa Viestintäsuunnitelman laadinta ja toimeenpano Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteistoiminnan edistäminen valituilla painopistealueilla Mittarit: Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaukset valmiina maaliskuun loppuun mennessä, kaikki liiton hankehallinnointia hoitavat henkilöt koulutettu sekä muutoksiin että tietojärjestelmiin Maakuntaohjelman jalkauttamista koskevien tilaisuuksien määrä Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman valmistuminen työ- ja elinkeinoministeriön antamassa aikataulussa Viestintäsuunnitelman toimeenpanoon liittyvät mittarit (mm. tiedotteiden ja lehtijuttujen määrä, tiedotustilaisuuksien määrä) Maakuntaohjelmaan ja toimeenpanosuunnitelmaan Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteinen osio Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteisten edunvalvontatilaisuuksien määrä Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

12 9.2. Hallinto ja maksatus Hallinnon ja maksatuksen tulosalueen muodostavat ENPI-yksikkö, yleishallinnon yksikkö ja maksatusyksikkö ENPI-yksikkö Yksikön keskeisin tehtävä vuonna 2014 on Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI CBC ohjelman toteutus ja päättäminen sekä uuden rajat ylittävän ENI-ohjelman suunnittelu. ENPI CBC -ohjelma Suomen ja Venäjän rajoilla toteutettavat ENPI CBC -ohjelmat ovat osa EU:n ja Venäjän strategista kumppanuutta. ENPI-ohjelmien (Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden väline - ohjelmien) rahoitukseen kaudelle on EU varannut noin 11,5 miljardia euroa, josta rajat ylittävään yhteistyöhön on tarkoitettu yhteensä noin miljardi euroa. Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI CBC -ohjelman EU:lta tuleva rahoitus on 36 miljoonaa euroa. Duuma ratifioi kyseisen sopimuksen heinäkuussa 2010 ja vahvisti ohjelmalle Venäjän kansallisen rahoituksen 18 miljoonaa euroa. Venäjän kansallinen rahoitus on samansuuruinen kuin Suomen rahoitus. Seurantakomitea esitti, että ohjelmarahoituksesta enintään 50 % voidaan käyttää suuriin investointihankkeisiin. Samalla kertaa esitettiin muutosta ohjelma-alueeseen niin, että Uusimaa kokonaisuudessaan on nyt rajoittuvana alueena. EU:n komissio hyväksyi kyseiset ohjelmaasiakirjan muutokset vuonna Ohjelman toimintalinjat on määritelty ohjelmaasiakirjassa. Ne ovat seuraavat: 1. Taloudellisen kehityksen edistäminen, 2. Yhteiset haasteet: 2.1 Tehokkaat ja turvalliset rajat 2.2 Ympäristön suojelu 3. Sosiaalinen kehitys ja kansalaisyhteiskunta Etelä-Karjalan liitto on nimetty ohjelman hallintoviranomaiseksi (Joint Managing Authority), joka vastaa ohjelman hallinnoinnista ja maksuviranomaistehtävistä sekä ohjelman käytännön toteutuksesta. Ohjelman virallisena kielenä on englanti. Kaikki ohjelman viralliset asiakirjat, hankehakemukset, pöytäkirjat ja tukisopimukset laaditaan englanniksi. Vieraan kielen käyttö työtehtävissä on ohjelman henkilöstölle haaste. Ulkosuhdeohjelmiin liittyvät säännöt ja käytännöt vaativat nekin uusien asioiden opettelua ja omaksumista. Etelä-Karjalan liitto hallintoviranomaisena on tehnyt seurantakomitean päätösten perusteella tukisopimuksen kunkin hyväksytyn hankkeen päätoteuttajan kanssa. Hankkeiden toteutus voi alkaa, kun päähakija ja hallintoviranomainen ovat molemmat allekirjoittaneet tukisopimuksen. Viimeiset nykyisen ohjelmakauden tukisopimukset on tehtävä vuoden 2013 loppuun mennessä. Kaikkien hankkeiden toteutusaika päättyy Erityisesti suurten investointihankkeiden eli Large Scale hankkeiden osalta aikataulu on kireä ja vaatii hankkeiden toteutuksen jatkuvaa seurantaa. Hankkeiden käynnistyttyä ohjelman viestintä on keskittynyt hankkeiden tulosten ja aikaansaannosten esittelyyn ja niiden avulla ohjelman tekemiseksi tunnetuksi myös suuren yleisön keskuudessa. Vuoden 2011 alussa Pietariin perustettiin ohjelman sivutoimipiste. Se avustaa ohjelman tiedottamisessa Venäjän puoleisella ohjelma-alueella. Vuoden 2011 lopulta lähtien sivutoimipisteessä työskentelee kaksi henkilöä, joista toinen avustaa kaikkien kolmen Suomen ENPI-ohjelman Venäjän puolella toteutettavia suurhankkeita ja toinen Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI -ohjelman standardihankkeita. Vuosi 2014 tulee olemaan erittäin kiireinen, sillä suurin osa rahoitetuista hankkeista (94 %) päättyy vuoden aikana. Samaan aikaan on saatava valmiiksi uutta ENI-ohjelmaa koskeva ohjelmaasiakirja hallinto- ja valvontajärjestelmäkuvauksineen toimitettavaksi komissiolle. Henkilöstö joutuu toimimaan kapasiteettinsa ylärajoilla koko vuoden. Tavoitteet: EU:n komission, Venäjän ja Suomen valtioiden ohjeiden mukainen toiminta Hallinnointitehtävien tehokas toteuttaminen Hankkeiden toteutumisen seuranta Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

13 Varojen siirrot hankkeille Yhteistyöjärjestelmien toimivuus ohjelmaalueella LSP-hankkeiden (suurhankkeet) toteuttamisen seuranta uuden ENI-ohjelman valmistelu Mittarit: EMOS -seurantajärjestelmän täysimääräinen käyttäminen Maksatushakemusten käsittelyajat Rahoituksen käyttö Määrärahojen sitomisaste Määrärahojen maksatus säännösten mukaisesti ENI-ohjelman käynnistyminen aikataulun mukaisesti ja ohjelma-asiakirja valmiina toimitettavaksi komissiolle Yleishallinnon yksikkö Yleishallinnon yksikkö huolehtii liiton hallintoon, talouteen ja tietotekniikkaan sekä niiden kehittämiseen liittyvistä tehtävistä. Yksikkö hoitaa liiton kirjanpidon, reskontrat, pankkitilit ja talousarvion toteumavertailut sisäiseen käyttöön. Maakuntahallitukselle raportoidaan talousarvion toteutumisesta neljännesvuosittain. Yksikkö huolehtii myös palkkaukseen, palvelussuhdeasioihin, henkilöstön kehittämiseen, koulutukseen, henkilöstöohjaukseen ja -valvontaan, työsuojeluun ja työterveydenhuoltoon, työkykyä ylläpitävään toimintaan sekä muihin henkilöstöpalveluihin liittyvistä tehtävistä. Henkilöstötilinpäätös tehdään vuosittain. Vaikka liiton tietohallinto hoidetaan pääosin ostopalveluina, yleishallinnon yksikkö on vastuussa tietohallinnon tukitehtävistä, joita joudutaan hoitamaan liiton omin voimin. Merkittävänä haasteena yksikössä vuoden 2014 aikana tulee olemaan yleis- ja taloushallinnon organisoiminen sekä hallintopäällikön että talouspäällikön jäätyä eläkkeelle vuoden 2013 aikana. Tavoitteet: Toiminta voimassa olevan lainsäädännön ja muiden säädösten mukaista sekä tehokasta Toimintojen kehittäminen ja uudistaminen vastaamaan nykyisiä tarpeita Mittarit: Päivitetyt säännöt ja toimintaohjeet Uusien toimintojen tehokas ja virheetön käyttö: IT-tuki, Dynastyn sopimushallinta, taloushallinto Maksatuksen yksikkö Maksatuksen yksikkö hoitaa nimensä mukaisesti hankkeiden maksatustarkastuksia. Maksatusyksikön perustamisella täytettiin lainsäädännön vaatimukset tehtävien eriyttämisestä. Hankkeiden rahoituspäätökset ja maksatuspäätökset on hoidettava niin, että rahoituspäätöksistä vastuussa olevat eivät ole vastuussa maksatuspäätöksistä. Yksikön sisällä tehtävät on eriytetty niin, että maksatuksen yksikkö tekee maksatustarkastukset ja maksatuspäätökset ja yleishallintoyksikkö tekee varsinaiset rahansiirrot. Tavoitteet: Maksatushakemusten käsittelyn sujuvuus Takaisinperintätapausten minimoiminen Mittarit: Maksatushakemusten käsittelyajat ohjelmasta riippuen ilman lisätietopyyntöjä max 30 päivää tai max 45 päivää Takaisinperintätapausten lukumäärä Maankäytön suunnittelu Vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava toimitetaan vahvistettavaksi ympäristöministeriöön. Tehdään vahvistuskäsittelyyn liittyvät toimenpiteet. Aloitetaan seuraavaa vaihekaavaa (energia, luonnonvarat ja tekninen huolto) varten liittyvät selvitykset (mm. turpeen energiakäyttö) sekä muut tarvittava selvitykset. Muita vaihekaavoitukseen liittyviä töitä ovat mm. maakuntakaavan seurantajärjestelmän ylläpito, kaavoituskatsauksen päivittäminen ja ajankohtaistiedotteiden laatiminen, asiantuntijayhteistyö sekä Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

14 numeerisen paikkatietoaineiston soveltaminen ja analyysien kehittäminen Liikennejärjestelmätyö Jatketaan Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyötä. Sen tavoitteena on jatkuva ja ajantasainen liikenteen edunvalvonta ja liikenteessä tulevien muutosten ennakointi. Etelä- Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma on pohjana yhteiselle Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liikennestrategialle. Molemmat selvitykset valmistuvat vuoden 2014 aikana. Liikennetyöryhmän toiminta jatkuu. Työhön kuuluu erilaisten liikennehankkeiden edunvalvonta ja tarpeellisten liikenteeseen kohdistuvien selvitysten edistäminen. Itäliikenne muodostaa merkittävän osan liikenteen edunvalvonnasta. Tutkimus- ja selvitystoiminta, tilastopalvelut Tehdään pienimuotoisia selvityksiä ja tuetaan erilaisia tutkimuksia, selvityksiä ja opinnäytetöitä, joilla on merkitystä aluekehityksen kannalta. Jatketaan ohjelmistojen ja erilaisten tieto- ja tilastoaineistojen (paikkatietoasiat, YKR, yms.) soveltamista ja analyysien tekoa. Liitto päivittää Etelä-Karjalan tilastokatsauksen verkkoversiota. Muut tehtävät Keskipitkän ja pitkän tähtäyksen koulutuksen ja osaamisen ennakointi ECOREG-hankkeen jatkaminen Yhdessä ympäristöministeriön, Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen ja Kymenlaakson liiton kanssa Geopark Saimaa hankkeeseen osallistuminen Ympäristöministeriön nimittämä saimaanhylkeen suojelutyöryhmä Nopeat itäradat neuvottelukunta Saimaan kanavan neuvottelukunta Liikenteen edunvalvontaan ja liikennesuunnitteluun liittyvät tehtävät ja neuvottelut ja esitteet Maakunnan muuhun suunnitteluun (esim. maakuntaohjelma, TOTSU) osallistuminen Etelä-Suomen maakuntaliittouman aluerakennetyö Aluerakenneselvitykset yhdessä Kymenlaakson, Uudenmaan ja Päijät-Hämeen liittojen kanssa (ENPI- hanke) INSPIRE-direktiivin asettamat velvoitteet toteutetaan muiden maakuntaliittojen kanssa yhteistyössä LOUSPIREprojektina. Projektin vetäjänä toimii Lounais-Suomen paikkatietokeskus Lounaispaikka. Paikkatietoikkunan kautta on selattavissa maakuntaliittojen vahvistetut maakuntakaava-aineistot. Etelä-Karjalan suurpetoneuvottelukunta jatkaa toimintaansa järjestämällä seminaareja ja antamalla lausuntoja. Rajastrategiatyön päivitys Uusien METSO-alueiden läpikäynti Valtatie 6 vaikutusalueen elinkeinoelämää palveleva maankäyttöselvityksen jatkaminen ja siihen liittyvän esitteen laatiminen Mittarit: Merkittävistä töistä tehdään aikataulut ja niitä noudatetaan. Yhteistyö Maankäytön toimialan tavoitteina on edistää maakuntakaavan toteuttamista. Edistämiskeinoja ovat viranomais- ja työneuvottelut ympäristöministeriön ja muiden viranomaisten kanssa. Kaavoitukseen ja erityisesti viranomaisten kaavoitusohjaukseen pyritään vaikuttamaan siten, että ratkaisuissa otetaan huomioon Venäjän kasvavat markkinat ja venäläisten kuluttajien kasvava ostovoima mm. rajanylitysten sujuvoittaminen, liikenneinfrastruktuurin ja saavutettavuuden parantaminen ja kaavoituksen uudistaminen, Tavoitteena on myös vaikuttaa Etelä-Karjalan elinympäristön laatuun kaavalausuntojen, erilaisten hankkeiden ja neuvottelukuntien sekä työryhmien kautta. Ely-keskuksen ja liikenneviraston kanssa jatketaan tiivistä yhteistyötä mm. Vt 6 Taavetti- Lappeenranta toteuttamiseen liittyen. Liikenneviraston sekä Finavian kanssa tehdään yhteistyötä kaikilla liikennesektoreilla. Edunvalvontatyötä kaksoisraiteen Luumäki- Imatra, tasoristeysten poiston välillä Imatra Parikkala Pohjois-Karjalan raja sekä Imatran rajanylityspaikan raideyhteyden kansainvälistymi- Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

15 sen toteuttamiseksi jatketaan neuvottelukuntiin ja asiaan liittyviin ohjausryhmiin osallistumalla sekä neuvotteluilla Venäjän viranomaisten kanssa. Edunvalvontaa ja suunnitteluyhteistyötä tehdään Liikenneviraston kanssa 9.4 Edunvalvonta Lakisääteinen maakuntaohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma luovat pohjan edunvalvonnalle. Edunvalvonnalle antaa hyvän lähtökohdan valtioneuvoston rakennepoliittinen ohjelma. Se pelkistää useat Etelä-Karjalan kannalta tärkeät asiat seuraavasti: Valmistellaan toimenpidekokonaisuus, jolla vahvistetaan edellytyksiä hyödyntää Venäjän kasvavia markkinoita ja venäläisten kuluttajien kasvavaa ostovoimaa (mm. rajanylitysten sujuvoittaminen, liikenneinfrastruktuurin ja saavutettavuuden parantaminen, kaavoituksen uudistaminen, sisäisen turvallisuuden takaaminen ja viranomaisten venäjänkielisten neuvonta- ja tukipalveluiden tuottaminen). Toimenpidekokonaisuus tukee erityisesti matkailun, kaupan ja palveluiden tulon ja työllisyyden kasvua sekä Suomeen suuntautuvien investointien ja yritysten välisen kaupankäynnin lisäämistä. Liitto pyrkii osaltaan vaikuttamaan siihen, että em. linjaukset toteutetaan Etelä-Karjalan tarpeet huomioon ottaen. Edunvalvonnassa korostuu liikenneolojen kehittäminen. Liikenteen pääkohteet ovat valtatie 6:lla ja 13:lla sekä kt 62:lla ja kt 26:lla. Rautateiden osalta pääkohteet ovat Luumäki Imatra ja Luumäki Vainikkala rataosat. On varmistettava, että Vt 6 Lappeenranta Taavetti voidaan rakentaa suunnitellussa aikataulussa ja että kaksoisraidetta Imatra Luumäki ryhdytään toteuttamaan liikennepoliittisen selonteon mukaisesti. Rakennerahasto-ohjelmien edunvalvonta painottuu Etelä-Karjalan aseman turvaamiseen EU:n uudella rakennerahastokaudella Etelä- Karjalan kannalta on välttämätöntä, että uudessa rakennerahasto-ohjelmassa Etelä- ja Länsi- Suomen rahoituksen volyymissä tulee huomioida alueiden (maakuntien) väliset kehityserot, kun maakunnittaisia indikatiivisia rahoituskehyksiä määritellään. Lisäksi uudella EU-ohjelmakaudella kansallisen tukialuejaotuksen tulee olla sellainen, että Kaakkois-Suomessa on mahdollista myöntää yrityksille pk-yritystukien ohella alueellisia valtiontukia. Pitkään jatkunut teollisuuden rakennemuutos on osoittanut, että Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson on yhteistoimin saatava parannuksia rakennemuutoksen hoidossa tarvittaviin aluepolitiikan keinoihin. ENPI- ohjelmaa jatketaan ENIohjelmalla Etelä-Karjalan tavoitteena on säilyttää nykyinen ohjelma-alue ennallaan, keventää ohjelman hallintoa sekä jatkaa ohjelman hallintoviranomaisena. Valtion toimintojen alueellistaminen on jatkuvan edunvalvonnan kohde. Asiaa seurataan ja pidetään yhteyttä alueellistamisen koordinaatioryhmään ja muihin asiaan vaikuttaviin tahoihin. Hallitusohjelmassa vahvasti esillä olevan kuntauudistuksen osalta on syytä pitää esillä Etelä- Karjalaan luotuja toimivia kuntayhteistyön rakenteita. Eksoten ja koulutuskuntayhtymän toiminnan jatkuvuuden turvaaminen kuntaliitoksista huolimatta on tarkoituksenmukaista. Koulutuksen osalta edunvalvonnan painopisteitä ovat Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Saimaan ammattikorkeakoulun ja Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän aseman turvaaminen sekä opetus- että tutkimustoiminnassa Yhteistyötilaisuudet Etelä-Karjalan liitto vastaa yhdessä Kymenlaakson Liiton kanssa Kymen vaalipiirin kansanedustajien yhteistyöryhmän sihteerin tehtävistä. Etelä- Karjalan liitto järjestää maakunnan kansanedustajien kanssa neuvonpitoja maakunnan kannalta tärkeistä ajankohtaisista asioista. Liitto järjestää eduskunnan valiokunnille, ministereille ja johtaville virkamiehille vierailuja Etelä- Karjalaan ja perehdyttää näin päättäjiä maakunnan kehittämishankkeisiin ja ajankohtaisiin asioihin. Liitto järjestää lisäksi tarpeen mukaan neuvottelutilaisuuksia ajankohtaisista asioista ministeriöiden, kansanedustajien, Kuntaliiton, muiden viranomaistahojen ja kuntien kanssa. Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

16 9.4.2 Lausunnot viranomaisille Aluepoliittinen lainsäädäntö velvoittaa aluehallintoviranomaiset pyytämään lausunnon aluekehitysviranomaisena toimivalta maakunnalliselta liitolta kaikista keskeisistä kehittämissuunnitelmistaan ja päätöksistään. Aluekehityslain lausuntomenettelyä koskeva kohta on entistä velvoittavampi, mikä lisää maakunnan lausuntojen painoarvoa. Etelä-Suomi yhteistyötä jatketaan tarpeen mukaan ilman yhteistä talousarviota ja toimintasuunnitelmaa. Itä-Suomen neuvottelukunnassa yhteistyö jatkuu erityisesti bioenergian ja matkailun sekä rajaalueohjelmien kehittämisessä Etelä-Karjalan liittoutuminen ja yhteistyö muiden alueiden kanssa Etelä-Karjala on ollut jäsenenä sekä Etelä- Suomen maakuntien liittoumassa että Itä-Suomen maakuntien neuvottelukunnassa. Jäsenyys molemmissa on tarpeen maakunnan sijainnin vuoksi. 10. TULOSALUEIDEN YHTEISET TEHTÄVÄT 10.1 Viestintä Vuonna 2014 viestinnän keskeisiä aiheita tulevat olemaan maakuntaohjelma , EU:n alkavaan kauteen liittyvät tehtävät, Etelä-Karjalan ensimmäisen vaihekaavan vahvistaminen ympäristöministeriössä sekä kaupan rakenteen toteuttamismahdollisuudet. Etelä-Karjalan liiton viestintä liittyy vahvasti maakunnan edunvalvontaan. Esillä ovat mm. liikenne- ja rajastrategioiden uudistaminen. Myös kaavoituksen ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kehittäminen otetaan esille edunvalvonnassa. Liiton tiedottaja hoitaa strategisen viestinnän tehtäviä yhteistyössä maakuntajohtajan ja tulosalueiden päälliköiden kanssa. Rakennerahastoviestintää toteutetaan yhteistyössä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Vuoden 2014 aikana ohjelmaviestinnässä paneudutaan päättyneen kauden tulosten esittelyyn mm. hanketoimintaa esittelevien teemavideoiden avulla. Työ- ja elinkeinoministeriön johtaman valtakunnallisen rakennerahastoviestintäverkoston keskeisenä tehtävänä on uuden kauden ohjelmatiedon jalkauttaminen hanketoimijoille sekä yleisen ohjelmatietouden levittäminen. Medialle järjestetään oma koulutustilaisuus uuden ohjelmakauden alussa. Uutena työkaluna otetaan käyttöön rakennerahasto-ohjelmaa ja hanketoimintaa esittelevä verkkolehti. Etelä-Karjalan liitto vastaa Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI CBC-ohjelman (sekä tulevan ENIohjelman) hallintoviranomaisena sen tiedotuksesta. Ohjelmaviestintä noudattaa ohjelman omaa tiedotus- ja viestintäsuunnitelmaa. Etelä-Karjalan liiton uudet kotisivut avattiin vuoden 2013 joulukuussa ( Sivujen kieliversioiden (englanti, venäjä) sisältöjä päivitetään vielä vuoden 2014 alussa. Uudet kotisivut ovat liiton tärkein ulkoisen viestinnän väline, ja niiden kehittämistä jatketaan. Erityisesti on kiinnitetty huomiota sivuston interaktiivisuuteen; aiempi maakuntajohtajan palsta on muuttunut kirjoitusten kommentoinnin mahdollistavaksi blogi-alustaksi. Lisäksi liiton nettisivuilla aletaan julkaista vuoden 2014 alusta alkaen Etelä- Karjalan liiton maakuntahallituksen puheenjohtajien ylläpitämää palstaa. Myös liiton virkailijat saavat oman kiertävän blogi-vuoronsa, jossa kerrotaan maakunnan ja Etelä-Karjalan liiton ajankohtaisista aiheista. Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

17 Etelä-Karjalan liitto on ollut aktiivinen sosiaalisen median hyödyntäjä jo usean vuoden ajan. Liiton Facebook- ja Twitter-sivujen lisäksi kehitetään aineistojen jakamista Slideshare-palvelun kautta. Tutkimus- ja tietopalvelujen osalta hyödynnetään uusien kotisivujen ja sen some-liitännäisten luomia mahdollisuuksia Ennakointi Maakunnan liitoilla on lakisääteinen tehtävä vastata alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeen ennakoinnista sekä ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa. Yleisen ennakoinnin avulla arvioidaan ja seurataan maakunnan ja sen osien kehitystä. Ennakointia tehdään yhteistyössä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liittojen, niiden jäsenkuntien sekä Kaakkois-Suomen ELYn kanssa. Kaakkois-Suomen ennakointiverkoston yhteiseksi alustaksi on luotu -sivusto, jonka pääkäyttäjänä Etelä-Karjalan liitto on. Ajankohtainen teema pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeen ennakoinnissa on ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellisen kehittämissuunnitelman laatiminen. Opetushallituksen linjauksen mukaisesti ammatillisen koulutuksen alueellisen kehittämissuunnitelman tavoitteena on auttaa koulutuksen järjestäjiä sitomaan valtakunnalliset tavoitteet vahvemmin yhteen paikallisista tarpeista nousevien kehittämiskohteiden kanssa yhteistyössä työelämän ja paikallis- ja aluehallinnon kanssa. Tavoitteena on myös lisätä koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia vaikuttaa kansalliseen koulutuspolitiikkaan paikallisten tarpeiden huomioon ottamiseksi. Ammattikoulutuksessa korostuu koulutuksenjärjestäjien alueellinen ja alakohtainen yhteistyö sekä koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointitiedon käyttö suunnittelussa ja päätöksenteossa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellisten kehittämissuunnitelmatilaisuuksien tavoitteena on edistää koulutuksen järjestäjien alueellista yhteistyötä ja avata keskustelua ammatillisen koulutuksen kehittämisen nykyisistä ja edessä olevista tarpeista. Etelä-Karjalan liitto osallistuu näihin tilaisuuksiin, aluekehittämissuunnitelmatyöhön sekä alueellisen kehittämissuunnitelman laadintaan. 11. KUNTAYHTYMÄHALLINTO Maakuntavaltuusto Jäsenkuntien kunnanvaltuustot valitsevat maakuntavaltuustoon toimikauttaan vastaavaksi ajaksi jäsenet kunnan edellisen vuoden asukasluvun mukaan seuraavasti: kustakin jäsenkunnasta valitaan yksi jäsen jokaista alkavaa asukasta kohti sekä jokaiselle valtuutetulle henkilökohtainen varajäsen. Näin maakuntavaltuuston jäsenmääräksi muodostuu 31 jäsentä. Maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen jäsenet, näiden varajäsenet sekä puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Maakuntavaltuusto päättää liiton toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä talouden ja rahoituksen perusteis- ta hyväksymällä kullekin varainhoitovuodelle talousarvion ja kolmen vuoden taloussuunnitelman. Maakuntavaltuusto hyväksyy maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset asiakirjat maakuntasuunnitelman, -ohjelman ja -kaavan. Maakuntavaltuusto pitää toimintavuoden 2014 aikana vähintään kaksi kokousta. Kevätvaltuusto valitsee valtuuston puheenjohtajiston sekä käsittelee hallituksen toimintakertomuksen, liiton tilinpäätöksen ja vastuuvapaudet. Syysvaltuusto käsittelee seuraavan vuoden toiminta- Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

18 suunnitelman sekä määrää jäsenkuntien maksuosuudet. Valtuustoseminaareja järjestetään tarpeen mukaan. Maakuntahallitus Kuntayhtymällä on maakuntavaltuuston valitsema hallitus. Maakuntahallitukseen kuuluu 9 jäsentä ja kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Maakuntahallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa heinäkuuta lukuun ottamatta. Maakuntahallituksen kokouksiin osallistuvat myös maakuntavaltuuston puheenjohtajat. Maakuntahallitus seuraa ja ohjaa valtuuston hyväksymän toimintasuunnitelman tulostavoitteiden toteutumista sekä ohjaa maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Maakuntahallitus antaa lisäksi alueiden kehittämislain tarkoittamia lausuntoja ja päättää maakunnan kehittämisrahojen ja liitolle delegoitujen EU:n rakennerahastovarojen käytöstä. Maakuntahallituksen jäsenet ovat myös maakunnan yhteistyöryhmän jäseniä. Tarkastuslautakunta Etelä-Karjalan liiton tarkastuslautakunnan asettaa maakuntavaltuusto toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Tarkastuslautakuntaan kuuluu viisi maakuntavaltuuston valitsemaa jäsentä. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla maakuntavaltuuston jäseniä. Tarkastuslautakunnan toimintakausi on Tarkastuslautakunta vastaa Etelä-Karjalan liiton toiminnan ulkoisesta valvonnasta yhdessä tilintarkastajan kanssa. Yhteistoimintaryhmä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liitot muodostavat alueiden kehittämisestä annetun lain tarkoittaman yhteistoiminta-alueen. Liitot sopivat yhteistoiminnasta alueiden kehittämisestä annetun lain tarkoittamassa yhteistoimintasopimuksessa. Päätökset yhteistoiminnassa hoidettavista tehtävistä tehdään kahdeksanjäsenisessä yhteistoimintaelimessä, johon Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto valitsee neljä jäsentä ja Kymenlaakson maakuntavaltuusto neljä jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yhteistoimintaelimen toimikausi vastaa kuntayhtymän valtuuston toimikautta. Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

19 12. TALOUSSUUNNITELMA 12.1 Tuloslaskelmaosa TALOUSARVIO KÄYTTÖTALOUSOSA TOT 2012 TA 2013 TA 2014 MUUTOS Muutokset Luottamushenkilöhallinto Toimintatuotot Toimintakulut Käyttökate ,0 Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,0 Käyttötalous yhteensä Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,0 Toimintakate ,5 Tilikauden tulos ,2 TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkuntien maksuosuudet ,0 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana ,3 Muut kulut , ,0 Toimintakate ,5 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustulot 0 Korkokulut ,6 Muut rahoituskulut Vuosikate ,2 Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista 0 0 Poistot kalustosta 0 Tilikauden tulos ,2 Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

20 12.2 Investointiosa ja rahoitusosa ETELÄ-KARJALAN LIITTO INVESTOINTIOSA Hanke Toimitilat Kustannusarvio Ed.vuosien Talousarvio käyttö EUR Menot Tulot Nettomeno RAHOITUSOSA Toiminta Tulorahoitus Vuosikate Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntituotot Pitkäaikaisten lainojen vähennys Rahoitusjäämä/-tarve Rahoitus Pitkäaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäys / vähennys Toimintapääoman muutos Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi