Etelä-Karjalan liiton talous- ja toimintasuunnitelma. Talousarvio vuodeksi 2015

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan liiton talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISKATSAUS SUUNNITTELUJAKSOLLE KESKEISET LINJAUKSET PAINOPISTEITTÄIN TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS HENKILÖSTÖN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Toimitilat JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET Etelä-Karjalan liitto -kuntayhtymän perussopimus Jäsenkuntaosuudet TALOUSARVION SITOVUUSTASO JA TÄYTÄNTÖÖNPANO TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMAT PERUSTELUINEEN YKSIKÖITTÄIN Aluekehitys Yleistä EU-ohjelmat ja kansallinen rahoitus Maakuntaohjelma ja yhteistoiminta Kymenlaakson kanssa Ennakointitehtävät Maakuntaportaali ja laajakaista-koordinaatio Kulttuurin kehittäminen Muut tehtävät Hallinto- ja kehittämisyksikkö Alueiden suunnittelu Rajaohjelmien yksikkö Edunvalvonta Yhteistyötilaisuudet Lausunnot viranomaisille Etelä-Karjalan liittoutuminen ja yhteistyö muiden alueiden kanssa YKSIKÖIDEN YHTEISET TEHTÄVÄT Viestintä KUNTAYHTYMÄHALLINTO TALOUSSUUNNITELMA Tuloslaskelmaosa Investointiosa ja rahoitusosa Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

3 1. YLEISKATSAUS SUUNNITTELUJAKSOLLE Epävarmuus tulevasta talouskehityksestä on maailmanlaajuinen. Ukrainan tilanne on hiertänyt Venäjän ja EU:n välisiä taloudellisia ja kauppapoliittisia suhteita, jolla on vaikutuksensa myös Suomeen. Julkisen talouden menoja joudutaan lähivuosina supistamaan. Erityisen vaikeaksi tilanne muodostuu kunnissa, sillä valtionosuuksia tullaan jatkossakin leikkaamaan ja hiipuva talous puolestaan leikkaa verotulojen kasvua. Pienen ja vientivetoisen Suomen taloudelle jää sopeutujan rooli. Suomen julkisen talouden velkamäärä on kasvanut jatkuvasti ja Suomi myös tarvitsee laajaalaisia rakenteellisia uudistuksia ratkaistakseen julkisen talouden kantokykyongelmat. Vaikka Etelä-Karjalan päätoimialan metsäteollisuuden tuotantolaitokset ovatkin moderneja, on markkinoilla vielä paperituotteiden osalta ylitarjontaa. Globaalien metsäyritysten ratkaisut kilpailukykynsä varmistamiseksi voivat aiheuttaa suuria alueellisia ja paikkakuntakohtaisia muutoksia. Venäläisten ostokset ja matkailu Etelä-Karjalaan ovat aiemmin piristäneet hotelli- ja ravintola- sekä kaupan alojen yritystoimintaa. Vuoden 2014 aikana kasvu ei ole jatkunut, johon on osaltaan vaikuttanut ruplan kurssin heikentyminen sekä EU:n talouspakotteet, jotka vaikuttavat myös venäläisten ostovoimaan. Etelä-Karjalan kehitysnäkymät ovat kaupan ja matkailun osalta kuitenkin hyvät pidemmällä aikajänteellä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston strategiavalinnat ovat tehneet siitä monin tavoin iskukykyisen ajatellen alueen elinkeinorakenteen uudistamista. Vahva energia- ja Venäjä-osaaminen ovat tulevaisuudessa hyviä valintoja menestymisen kannalta. Hallitusohjelmaan sisältyneet sote- ja kuntauudistus odottavat edelleen lopullisia ratkaisujaan. Ilmeistä on, että uudistustyötä jatketaan myös seuraavalla hallituskaudella. Epävarmuus näistä tärkeistä ratkaisuista, ja niiden myötä säädettävästä uudesta lainsäädännöstä, hankaloittavat kuntakentän toimintaa muutoinkin vaikeassa taloustilanteessa. Jo selvää kuitenkin on, että kuntauudistus ei tule toteutumaan suunnitellussa muodossaan istuvan hallituksen toimikauden aikana. Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

4 2. KESKEISET LINJAUKSET PAINOPISTEITTÄIN Etelä-Karjalan liiton avaintehtävät vuonna 2015 ovat: 1. Uuden maakuntaohjelman jalkauttaminen. 2. EU-ohjelmakauden päättämiseen liittyvät tehtävät. 3. EU-ohjelmakauden rakennerahastokauden käynnistäminen ja uuden CBC-ohjelman käynnistäminen. 4. Edunvalvonta erityisesti liikenteeseen ja raja-alueasemaan liittyen. 5. Vaihemaakuntakaavan (kauppa, elinkeinot) vahvistamiseen liittyvät toimenpiteet ja seuraavan vaihekaavan valmisteluun liittyvät selvitykset. Avaintehtävien sisällöistä on tarkemmin kerrottu kunkin tulosalueen suunnitteluteksteissä. 3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Etelä-Karjalan liiton tehtävät ovat viime vuosina muuttuneet, monipuolistuneet, kansainvälistyneet ja lisääntyneet. Käynnissä olevien EU-rahoitteisten ohjelmien sulkeminen ja samanaikaisesti uusien ohjelmien suunnittelu ja käynnistäminen sekä maakuntaohjelman jalkauttaminen edellyttävät resurssien täysimääräistä hyödyntämistä ja joissain tapauksissa osittain ulkopuolelta hankittavien palvelujen käyttämistä. Myös ENI-ohjelmien merkitys korostuu Suomen ja Venäjän välisten raja-alueiden kehittämisessä, sillä rakennerahastojen rahoituskehys pienenee Etelä-Suomen ja Etelä-Karjalan alueella tuntuvasti ohjelmakauden aikana. 4. HENKILÖSTÖN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Suunnittelukaudella virastosta eläkeiän saavuttaa 4 henkilöä. Yksiköittäin eläkeiän saavuttavat jakautuvat seuraavasti: maankäyttö 2 henkilöä johto 1 hallinto ja kehitt.yks. 1 Eläköityvien henkilöiden tilalle joudutaan osin rekrytoimaan uusia henkilöitä ja toisaalta harkitsemaan uusia toimintatapoja ja resurssien uudelleenkohdentamista liitolle ja alueen kunnille tärkeiden toimenpiteiden edistämiseen. Vuosien aikana on tapahtunut useamman henkilön eläkkeelle jäämisiä, joka on aiheuttanut paineita koko organisaatiolle, mutta myös samalla mahdollistanut toimenkuvien uudistamisen. Tulostavoitteiden saavuttamiseksi tulee huolehtia siitä, että virastolla on tarpeita vastaava, tulokselliseen toimintaan kykenevä, ammattitaitoinen, pätevä, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö. Erityisenä haasteena suunnittelukaudella on viraston sellaisen osaaminen turvaaminen, jota tarvitaan toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä edellyttää, että henkilöstön rekrytointeja ja osaamisen kehittämistä suunnitellaan järjestelmällisesti. Suunnittelussa täytyy ottaa huomioon eläkkeelle jäävien henkilöiden mukana katoava osaaminen ja toisaalta liiton uusien tehtävien tarvitsema osaaminen. Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on luoda työkulttuuri, jossa kehittyvät nuoret asiantuntijat pysyvät ja sitoutuvat Etelä-Karjalan liitossa työs- Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

5 kentelyyn ja jossa iäkkäämmät jaksavat paremmin aina eläkkeelle jäämiseensä saakka. Tavoitteen voisi tiivistää ikätietoisen toimintakulttuurin luomiseksi. Työssä oppimista, elämänkaarityöskentelyä edistäviä työtapoja sekä työkyvyn ja - motivaation säilyttämistä tuetaan. Henkilöstön riittävä osaaminen viraston asiantuntemusalueilla pyritään varmistamaan jatkuvan koulutuksen avulla. Henkilöstön täydennyskoulutukseen ja muuhun kehittämiskoulutukseen sekä tyky-toimintaan varataan talousarvioon vuosittain määräraha. Henkilöstöpalavereja järjestetään viikoittain. Yksiköt järjestävät tiimipalavereja tarpeen mukaan. Toimintavuonna 2015 otetaan käyttöön vuoden 2014 organisaatiouudistuksen yhteydessä suunniteltu henkilöstöhallinnon vuosikello, joka aikatauluttaa toimintavuoden esimies-alaiskeskustelut sekä työsuorituksen arvioinnit ja tekee niistä säännöllistä toimintaa. Liiton johtoryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa, joskus useamminkin, jos tarvetta on. Henkilöstön työkyvyn ylläpitämistä ja työviihtyvyyden lisäämistä varten pyritään järjestämään yhteisiä liikuntapäiviä sekä tuetaan muuta liikuntaa liikuntaseteleillä. Liitossa on käytössä myös kulttuurisetelit. Vuonna 2015 henkilökunnasta 71 % sijoittuu ikäryhmiin v ja 75 % henkilöstöstä on naisia. Viiden seuraavan vuoden aikana nykyisestä henkilöstöstä ikäryhmään yli 45 vuotta sijoittuvien osuus ei tule olennaisesti muuttumaan. Ikärakenne edellyttää suunnitelmallista otetta työhyvinvoinnin johtamisessa. 5. ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ Liiton tehtävät, organisaatio ja henkilöstö Jäsenkuntien hyväksymässä, voimaan tulleessa Etelä-Karjalan liiton perussopimuksessa määritellään liiton tehtävät seuraavasti: Kuntayhtymän toimiala ja tehtävät Etelä-Karjalan liitto toimii maakunnan ja sen asukkaiden eduksi, elinolojen, kuntien, elinkeinoelämän, kulttuurin ja ympäristön kehittäjänä. Kuntayhtymä hoitaa alueiden kehittämisestä annetun lain mukaiset aluekehitysviranomaistehtävät. Kuntayhtymä voi olla jäsenenä tai osakkaana kuntayhtymän toimialaan liittyvissä yhteisöissä ja yhtiössä. Kuntayhtymä voi sopimuksin ottaa täyttä korvausta vastaan suorittaakseen kuntayhtymän toimialaan liittyvän toimeksiannon muiltakin kuin jäsenkunnilta. Edunvalvonta on hajautettu kunkin yksikön päällikölle po. yksikön osalta. Maakuntahallituksen työvaliokunta ja maakuntajohtaja hoitavat yhdessä suurimmat edunvalvonta-asiat. Viraston johtoryhmään kuuluvat maakuntajohtaja, aluekehitysjohtaja, aluesuunnittelujohtaja, hallinto- ja kehittämisjohtaja, ohjelmajohtaja ja henkilöstön edustajana maaseutuasiamies. Liiton palveluksessa vuonna 2015 on talousarvion suunnitteluvaiheen arvion mukaan 30 henkilöä, joista n. 8,75 htv on palkattuna EU:n teknisellä avulla tai muulla projektirahoituksella. EU:n tekninen apu on käytössä aina ohjelmakauden kerrallaan. Tämän hetkinen tekninen apu on vuosille Tällä rahoituksella palkattujen henkilöiden työsopimukset voidaan solmia korkeintaan ohjelmakauden päättymiseen tai sulkemiseen saakka (huom. n + 2 sääntö). Henkilöstö jakautuu tällä hetkellä yksiköittäin seuraavasti: johto ja viestintä 4 henkilöä aluekehitys 7 henkilöä, joista 2 määräaik. työsuhteessa aluesuunnitteluyksikkö 6 henkilöä hallinto ja kehittämisyksikkö 6 henkilöä, joista 1 määräaik. työsuhteessa rajaohjelmien yksikkö / ENI-yksikkö 7 henkilöä, joista 6 määräaikaisessa työsuhteessa Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

6 Kuva: liiton organisaatio 6. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Vuoden 2015 talousarvion käyttötalousmenojen muutos verrattuna edellisen vuoden talousarvioon on + 17,5 % ( euroa). Jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu on + 2,0 % ( euroa). Luottamushenkilöhallinnon osalta vuoden 2015 talousarvio on 0,8 % (1.385 euroa) suurempi kuin vuoden 2014 talousarvio. Varsinaisen toiminnan menojen muutos on + 19,1 % ( euroa), joka aiheutuu suurelta osin lentokenttäsäätiön peruspääomaan tehtävästä sijoituksesta. Palkkojen kustannusvaikutus vuonna 2015 on + 3,0 % ( euroa). Palkkojen kasvu johtuu vuoden 2014 lopulla tehdyistä rekrytoinneista sekä organisaatiouudistuksen myötä tehdystä toiminnan painotusten muutoksista, joten kasvu on em. huomioiden maltillinen. Palvelujen ostot kasvavat taloushallinnon ulkoistamisratkaisun johdosta, joka osaltaan pienentää palkkamenoja hallinto- ja kehittämisyksiköstä. Vuoteen 2014 verrattuna suurimmat menojen kasvua aiheuttavat kustannuserät talousarviossa vuonna 2015 ovat: Avustukset euroa Palkat euroa Palvelujen ostot euroa Henkilöstökulut ovat 60 % varsinaisen toiminnan menoista. Teknisellä avulla palkattujen määräaikaisissa työsuhteissa olevien henkilöiden palkat ja muut teknisellä tuella katettavat kustannukset eivät sisälly liiton talousarvioon. Ne kirjataan erikseen omalle kustannuspaikalle ja maksetaan liitolle kohdistetusta teknisestä tuesta. Toimitilojen hankintaa varten otettiin syyskuussa 2007 lainaa. Vuoden 2015 talousarvio on vuosikatteen ja poistojen jälkeen alijäämäinen euroa. Alijäämä sekä toimitilaa varten otetun lainan vuoden 2015 lyhennys ( euroa) katetaan kertyneestä ylijäämästä. Liiton maksuosuus on n. 16,48 EUR / asukas. Etelä-Karjalan liitto laskuttaa kunnilta jäsenmaksuosuuksien lisäksi Allergia- ja ympäristöinstituutin perusrahoituksen euroa vuonna 2015 ja siirtää sen suoraan allergia- ja ympäristöinstituutille. 6.1 Toimitilat Joulukuussa 2007 liitto siirtyi osoitteeseen Kauppakatu 40. Liitolla on Kiinteistöyhtiö Maakuntagalleriassa tiloja kahdessa kerroksessa. Koko 5. kerros 577,5 m 2 on liiton käytössä ja 4. kerroksessa on tiloja 78,5 m 2. Liitolla on myös 15 kpl autopaikkoja ja vuokrattuna on lisäksi neljä autopaikkaa Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

7 7. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET 7.1 Etelä-Karjalan liitto - kuntayhtymän perussopimus 25 Jäsenkuntien maksuosuudet Se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuudet kuntayhtymän menoihin määräytyvät edellisenä kalenterivuonna toimitetussa kunnallisverotuksessa kertyneiden verokertymien suhteessa. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana maakuntahallituksen määräämissä erissä ja määrääminä aikoina. 7.2 Jäsenkuntaosuudet 2015 * Tuloverot 2013, verohallinto Kunta Tulovero* E-K liitto Allergia- ja Etelä-Karjala Yhteensä Kunnallisvero jäsenkunta- % - ympäristö- instituutti Eurot 2013 osuus osuus instituutti toim.avustus Lappeenranta , Imatra , Lemi , Luumäki , Parikkala , Rautjärvi , Ruokolahti , Savitaipale , Taipalsaari , Yhteensä (Taulukko isompana liitteessä 1) 8. TALOUSARVION SITOVUUSTASO JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Talousarvio ja taloussuunnitelma Kuntalain 65 :ssä on säännökset talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Kuntalain säännösten mukaan Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle/kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan/kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja - suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan/kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan/kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviorakenne Etelä-Karjalan liiton talousarvio muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta, investointiosasta ja rahoituslaskelmasta. Talousarvion jakaantuminen tuloslaskelmaosaan (käyttötalous) sekä rahoitusosaan (investoinnit ja lainat) todetaan kuntalaissa. Suomen Kuntaliitto ja kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ovat antaneet suosituksia ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman tarkemmasta laatimisesta ja sisällöstä. Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, liiton taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä tietoja talousarvion painopistealueista. Tulosalueiden suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosilta.

8 Tuloslaskelmaosassa esitetään kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, jäsenkuntaosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Investointiosassa esitetään liiton investointimenot ja -tulot, jotka esitetään tarvittaessa hankekohtaisesti. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoituslaskelmaan tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista. Liiton taloussuunnitelma on laadittu vuosille Valtuusto hyväksyy sen talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvion sitovuus Talousarviossa valtuusto hyväksyy liiton toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Valtuustoon nähden sitova erä talousarviossa on talousarvion koko loppusumma. Kuntalain mukaisesti myös toiminnalliset tavoitteet määritellään sitoviksi ja niiden mahdollisista muutoksista päättää valtuusto. Talousarviossa esitettävät tunnusluvut muodostuvat suoritetavoitteista, tehokkuutta ja taloudellisuutta ilmaisevista luvuista, toiminnan laajuustiedoista sekä voimavaroja osoittavista tunnusluvuista, jotka eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Tunnusluvut ja suoritetavoitteet ovat ohjeellisia. Talousarvion yleisperustelut ovat informaatiota, jota ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi. Talousarvion yksityiskohtaiset perustelut ovat ohjeellisesti sitovia siten, että yksiköiden tulee noudattaa perusteluissa kuvattua toiminnallista linjaa. 9. TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMAT PERUSTELUI- NEEN YKSIKÖITTÄIN Aluekehitys Yleistä Etelä-Karjalan liitto vastaa vuonna 2014 voimaan tulleen aluekehittämistä koskevan lain mukaan maakunnan strategisen kehittämisen kokonaisuudesta, johon kuuluvia tehtäviä ovat: 1. vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja toimii tällöin yhteistyössä alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kuten valtion viranomaisten, keskuskaupunkien ja muiden kuntien, yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa; 2. kehittää alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 3. osallistuu ELY-keskuksen sekä tarvittavin osin aluehallintoviraston strategisten asiakirjojen ja tulossopimusten laatimiseen ja sopimuksia koskeviin neuvotteluihin alueen kehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi; 4. vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamisesta ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua; 5. vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta osana maakuntaohjelman toteuttamista; 6. vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa; 7. vastaa alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien osalta suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa; 8. laatii kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien, lukuun ottamatta liikunnan koulutuskeskuksia, hanke-esitysten kiireellisyysjärjestyksen seuraavaa neljää vuotta koskevaan rahoitussuunnitelmaan; 9. asettaa alueelliset liikuntaneuvostot; 10. edistää julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetussa laissa (223/2007) tarkoitettua yhteispalvelua alueellaan; Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

9 11. vastaa ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa, arvioi ja seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä sekä kehittämistoiminnan vaikuttavuutta; 12. edistää kuntien ja maakuntien välistä yhteistyötä sekä hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä. Näiden lisäksi yhtenä keskeisenä tehtäväalueena on maakuntaohjelman laatiminen kunnallisvaalikausittain yhteistyössä kuntien, valtion viranomaisten ja alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen ym. vastaavien tahojen kanssa. Maakuntaohjelmaan liittyvän toimeenpanosuunnitelman laatiminen joka toinen vuosi kuuluu myös liiton tehtäviin. Etelä-Karjalan liitto osallistuu lisäksi kansallisen rakennerahastoista rahoitettavan toimenpideohjelman, alueellisen maaseutuohjelman ja ENI-ohjelman valmisteluun. Alueiden kehittämiseen vaikuttavien suunnitelmien, sopimusten ja ohjelmien yhteensovittamisessa tärkeässä asemassa olevan maakunnan yhteistyöryhmän asettaa maakuntahallitus. Etelä-Karjalan liiton aluekehitysyksikössä edellä mainituista tehtävistä hoidetaan sekä maakuntaohjelman että sen toimeenpanosuunnitelman laatiminen ja ELY:n ja AVI:n strategia- ja tulossopimusprosesseihin vaikuttaminen. Aluekehitysyksikkö edistää omalta osaltaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä toimien laajassa verkostoyhteistyössä yritysten, oppilaitosten, kuntien ja muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Myös kulttuuria koskevien toimenpiteiden yhteensovittaminen on aluekehitysyksikön vastuulla. Aluekehitysyksikkö vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ja muun yleisen ennakoinnin yhteensovittamisesta sekä laatii kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjestyksen. Aluekehityksen tulosalue hoitaa omalta osaltaan myös yhteistoiminta-alueen ja Kaakkois-Suomen vaalipiirin toimintaan liittyviä valmistelutehtäviä ja laatii lausuntoehdotuksia aluekehitykseen vaikuttavista valtionhallinnon ja muiden toimijoiden suunnitelmista, hankkeista, strategioista jne. Kuntayhteistyön foorumeina toimivat mm. Lappeenranta-Imatra kaupunkiseudun sihteeristö ja työvaliokunta, Imatran seututyövaliokunta sekä Länsi- Saimaan yhteistyötoimikunta EU-ohjelmat ja kansallinen rahoitus Ohjelmakausi Ohjelmakauden hankkeiden toteutus ja maksatukset jatkuvat vielä vuoden 2015 puolelle. Samalla käynnistyvät ohjelmakauden päättämiseen liittyvät toimet, mikä tarkoittaa hankkeiden loppuunsaattamisen jälkeen rahoitus-, maksatusja seurantatietojen tarkistamista, raportointia sekä kehittämistoimien vaikuttavuuden arviointia. Vuonna 2015 maakunnan kehittämisraha on lakkautettu valtion budjetista. Aiemmilta vuosilta vapautunutta kehittämisrahaa on vielä käytettävissä ja käynnistymässä on lukuisia euromääräisesti pienehköjä kehittämishankkeita, jotka vaativat rahoitukseen ja valvontaan liittyviä resursseja vuonna Osaamiskeskusohjelman päättymisen jälkeen kansallisesti toteutetaan Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaa, jossa rahoittajatahona on TE- KES. Lappeenranta Imatra-seutu osallistuu Vaasan päävastuulla olevaan INKA-ohjelmaan, jossa teemana on Kestävät energiaratkaisut. Imatran seudun kehitysyhtiö on vuonna 2014 mukana Seutukaupunkipilotti-ohjelmassa, jonka rahoitus tullee maakunnan kehittämisrahana joka myönnetään liiton kautta. Rahoituksen jatkuminen vuonna 2015 on epävarmaa. Ohjelmakausi Uusi, koko Suomen käsittävä rakennerahastoohjelma on käynnistynyt kansallisella riskillä vuoden 2014 alkupuolella. Suomi ja EU saivat sovittua kumppanuussopimuksesta lokakuussa 2014 ja komissio hyväksyi Suomen rakennerahasto-ohjelman loppuvuodesta Rakennerahasto-ohjelman EU:lta tuleva rahoitus vähenee Etelä-Karjalassa noin 34 %. EAKRrahoitusta on käytettävissä Etelä-Karjalassa 13,1 miljoonaa euroa ja ESR-rahoitusta 5 miljoonaa euroa. Ohjelma sisältää saman verran kansallista rahoitusta, josta valtion osuus on 75 % ja kuntien 25 %. ESR-rahoituksen myöntää tulevallakin ohjelmakaudella ELY-keskus. Uusi ohjelmakausi tuo tulleessaan uusia toimintatapoja. Rakennerahastotehtävien organisoinnissa on päädytty siihen, että ELY-keskusten ESR- ja Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

10 EAKR-rahoituksen myöntämiseen ja maksatukseen liittyvät hallinnolliset päätökset tehdään neljässä eri ELY:ssä. Etelä-Karjalan osalta tämä ELY-keskus on Hämeessä. Maakuntien liittojen rakennerahastotehtäviä keskitetään Etelä- Suomessa Uudenmaan liittoon. Periaatteena on kuitenkin, että hankevalinnat ja päätösvalmistelu hoidetaan kussakin maakunnan liitossa, joten osaaminen uuden ohjelmakauden laeista, asetuksista ja muista päätösehdoista tulee edelleen olla kussakin maakunnassa. Muissa rakennerahastotehtävissä koordinaatiovastuu on Uudenmaan liitolla, mutta työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä kunkin maakunnan liiton kanssa. Esimerkiksi tiedotusta ja viestintää oman maakunnan toimijoille on syytä tehdä myös jatkossa kussakin maakunnassa. Rahoituksen hakijoille suunnattuja infotilaisuuksia järjestetään yhteistyössä Uudenmaan liiton kanssa. Vuonna 2015 järjestetään laajemmalle yleisölle suunnattu kuntakierros, jossa viestitään päättyneen ohjelmakauden tuloksista, infotaan uuden ohjelman mahdollisuuksista ja maakunnan kehittämisen painotuksista. Aluekehitysyksikön henkilöstö välittää aktiivisesti tietoa uudesta ohjelmakaudesta myös sidosryhmien järjestämissä tilaisuuksissa ja eri tiedotuskanavia hyödyntäen. Päättyneen EU-ohjelmakauden teknistä tukea on käytettävissä vielä lokakuun loppuun 2015 saakka. Sen jälkeen EU-ohjelmatyöhön käytettävissä olevat henkilö- ja taloudelliset resurssit pienenevät olennaisesti, mikä tulee olemaan haaste sujuvan ohjelmahallinnoinnin ja -viestinnän kannalta Maakuntaohjelma ja yhteistoiminta Kymenlaakson kanssa Etelä-Karjalan maakuntaohjelma on hyväksytty maakuntavaltuustossa vuoden 2014 kesäkuussa. Ohjelmassa on pyritty tekemään aiempaa selkeämpiä valintoja maakunnan vahvuuksien pohjalta älykkään erikoistumisen mukaisesti. Ohjelma sisältää uutena asiana valtion ja Lappeenrannan kaupungin välisessä kasvusopimusmenettelyssä olevat kehittämisteemat, INKAohjelmavalmistelussa valikoituneet kehittämispainopisteet sekä Kaakkois-Suomen kasvusopimuksen valmistelun yhteydessä saatuja jatkokehittämiseen soveltuvia teemoja. Maakuntaohjelman jalkauttamiseen sidosryhmille pyritään osoittamaan aiempia ohjelmakausia enemmän henkilöresursseja. Maakuntaohjelman jalkauttaminen aloitettiin jo ohjelman valmisteluvaiheessa aiempaa vuorovaikutteisemmalla ja osallistavammalla valmisteluprosessilla. Maakuntaohjelman seurantaan luodaan Etelä- Karjalan liitossa selkeämpi työnjako ja periaatteet. Maakuntaohjelman seurantaan linkitetään maakunnallinen ennakointityö. Jatkossa ryhdytään laatimaan maakuntaohjelman seurantaa palveleva ja aluekehityksen näkymistä kertova maakunnallinen aluetalouskatsaus. Katsauksen valmistelu yhteensovitetaan ELY-keskuksen koordinoimaan alueelliset kehitysnäkymät -raporttiin, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laaditaan joka toinen syksy uuden aluekehityslainsäädännön ja TEM:n antaman aikataulun mukaisesti. Toimeenpanosuunnitelma sisältää maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta tärkeimpien toimenpide-/hankekokonaisuuksien lisäksi myös mm. rakennerahastovarojen rahoitussuunnitelman. Aluekehityksen tulosalue huolehtii omalta osaltaan Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteistoiminta-alueen asioiden valmistelusta päätöksentekoa varten. Erityisesti tämä koskee yhteistoimintaalueen strategista suunnittelua ja molempia yhteistoiminta-alueen maakuntia koskevien laajakantoisten hankkeiden edistämistä. Yhteistyötä Kymenlaakson liiton kanssa jatketaan tavoitteena saada lisäarvoa alueen kehitykseen ja parempia vaikuttamismahdollisuuksia suhteessa valtionhallintoon. Kymenlaakson ohella yhteistyötä tehdään kolmen maakunnan, Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan kesken Kaakkois-Suomen vaalipiiriä koskevien yhteisten asioiden linjaamiseksi. Eri asiayhteyksissä yhteistyötä tehdään myös muilla yhteistyöfoorumeilla/-alueilla; matkailuasioissa Etelä-Savon kanssa ja mm. raja-alueyhteistyöhön sekä kulttuuriin liittyvissä asioissa Pohjois- Karjalan kanssa. Esimerkkinä Pohjois-Karjalan kanssa tehtävästä yhteistyöstä on Karjalaisten laulun uudelleen sovittaminen ja sen pohjalta toteutettava musiikkivideo yhteisenä projektina, joka toteutetaan vuonna Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

11 Suunnitelmakaudella aluekehitysyksikkö osallistuu myös valtion aluehallinnon (ELY + AVI) strategioiden laadintaan Ennakointitehtävät Aluekehityslainsäädännön mukaisesti maakunnan liitto vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteen sovittamisesta ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa. Lain mukaisesti liitto vastaa myös yleisen ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa sekä arvioi ja seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä sekä kehittämistoiminnan vaikuttavuutta. Ennakointitehtävien koordinointi siirtyy organisaatiouudistuksen myötä v alkaen selkeämmin aluekehitysyksikköön. Ennakointitehtävät liittyvät olennaisesti myös maankäytön sekä johdon ja viestinnän yksikön toimintaan, jonka vuoksi liiton tutkimus-, tietopalvelu- ja ennakointitoiminnan sisällöntuotantoa tehdään yhteistyössä eri yksiköiden kanssa kuntien ja muiden sidosryhmien tarpeisiin pohjautuen. Ennakointia tehdään yhteistyössä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liittojen, niiden jäsenkuntien sekä Kaakkois-Suomen ELYn kanssa. Kaakkois- Suomen ennakointiverkoston yhteiseksi alustaksi on luotu -sivusto, jonka pääkäyttäjänä Etelä-Karjalan liitto on. Sivuston käyttö ja sisällöt arvioidaan, jotta se vastaa sisällöltään ja käytettävyydeltään käyttäjiensä palvelutarpeita. Etelä-Karjalan liiton omaa ennakointityötä terävöitetään ja luodaan perusta alueelliselle ennakointimallille, joka kytketään vahvasti maakuntaohjelmatyöhön. Alueen eri organisaatioissa tehtävää ennakointityötä voidaan koordinoida ja kehittää nykyistä järjestelmällisemmin tukemalla ennakointitoimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista. Liiton omalle tiedonkeruulle ja tilastoinnille asetetut tarpeet määritetään ja järjestelmää kehitetään tarpeita vastaavaksi. Vuonna 2015 Etelä-Karjalan liitto järjestää yhteistyössä TEM:n ja Kaakkois-Suomen ennakointiverkoston kanssa Kansallisen ennakointiseminaarin, johon odotetaan n. 150 osallistujaa ympäri Suomea. Tapahtuman sisällöntuotannossa ja järjestelyissä hyödynnetään Lappeenrannan teknillisen yliopiston osaamista Maakuntaportaali ja laajakaistakoordinaatio Tietomaakunta ekarjala Oy:n toiminnan päättyminen vuonna 2014 aiheuttaa tiettyjen tehtävien siirtymistä Etelä-Karjalan liittoon. Maakuntaportaali ekarjala.fi:n kokonaiskoordinointi kuuluu jatkossa liiton tehtäviin. Vuoden 2015 aikana maakuntaportaali uudistetaan. Maakuntaportaalin uudistaminen tapahtuu osittain viestintä- ja markkinointihankkeessa, joka hallinnollisesti on osa aluekehitysyksikön toimintaa ja hankkeessa työskentelevä viestintäsuunnittelija osa aluekehitysyksikköä (ks. viestintä 10.1). Viestintä- ja markkinointihanke päättyy vuoden 2015 lopulla. Etelä-Karjalan liiton aluekehitysyksikössä hoidetaan laajakaistayhteyksien maakunnallista koordinointia ja edistämistä Tietomaakunta ekarjala Oy:n toiminnan lakatessa. Etelä-Karjalan useassa kunnassa tullaan tekemään valokuituverkon rakentamista koskevia verkkosuunnitelmia. Etelä- Karjalan liitto tulee hakemaan maaseutuohjelman rahoitusta laajakaistayhteyksien koordinointiin ja edistämiseen Kulttuurin kehittäminen Etelä-Karjalan liiton kulttuurityöryhmän kokoonpano on uudistettu vuoden 2014 alusta vastamaan uuden aluekehityslain mukaista tehtävää kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta osana maakuntaohjelman toteuttamista. Työryhmässä on sekä kunnallisen kulttuuritoimen, koulutuksen että järjestökentän sekä taiteen perusopetuksen edustus, joten se tukee liiton toimintaa olennaisella osalla tämän tehtävän toteuttamisessa. Maakuntaohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma ohjaavat kulttuurin kehittämisen painopisteitä. Kulttuuri on maakunnassa merkittävä vetovoimaisuus- ja elinvoimaisuustekijä. Kulttuurityöryhmä on vuoden 2014 aikana linjannut maakuntaohjelmaan pohjautuen toimintaansa ohjaavat päätavoitteet, jotka ovat: Hyvän ja vetovoimaisen ympäristön edistäminen. Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

12 Lasten ja nuorten kotiseutukasvatuksen edistäminen sekä paikallisidentiteetin vahvistaminen. Maakunnan lähikulttuurin esille nostaminen. Arvokeskustelu kulttuurin merkityksestä ja vaikuttavuudesta. Vuosittain järjestetään Kotiseutuseminaari ja sen yhteydessä joka toinen vuosi Suomen Kotiseutuliiton valtuuston edustajan valintaan liittyvä vaalikokous. Sen lisäksi järjestetään edellä mainittuihin päätavoitteisiin liittyen tilaisuuksia, joista ensimmäinen toteutetaan tammikuussa Se suunnataan kuntien teknisille asiantuntijoille sekä suunnittelijoille ja kaavoittajille. Teemana on hyvä ympäristö. Lisäksi vuonna 2015 käydään keskustelua maakuntahistorian toteuttamisesta sekä tehdään siihen liittyviä suunnittelutoimenpiteitä Muut tehtävät Etelä-Karjalan liitto toteuttaa omalta osaltaan maakuntaohjelmaa mm. elinkeinopoliittisten kärkihankkeiden osalta. Merkittävä tällainen on Lappeenrannan lentokentän mahdollinen siirtäminen Finavialta maakunnalliselle toimijalle. Aluekehitysyksikkö osallistuu siirtoon liittyvään valmistelutyöhön vuonna Maakunnan matkailustrategian laadinnan tarve selvitetään ja selvityksen perusteella aluekehitysyksikkö ryhtyy jatkotoimenpiteisiin vuonna Kuntayhteistyössä jatketaan edelleen seutukunnittaista yhteydenpitoa sekä Länsi-Saimaan että Imatran seutukunnan yhteistyöelimien puitteissa. Näissä elimissä sekä Lappeenranta-Imatra kaupunkiseudun yhteistyökokouksissa tuodaan keskusteluun mukaan maakunnan liiton näkemyksiä ja mahdollisuuksia aluekehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Aluekehitysyksikön henkilöstö osallistuu erilaisiin työryhmiin, neuvottelukuntiin, foorumeihin ja toimikuntiin. Tämäntyyppisen sidosryhmäyhteydenpidon myötä liitto osallistuu myös erilaisten tilaisuuksien, seminaarien ja työpajojen järjestämiseen. toimijoille ja kootaan potentiaalisia toimijaverkostoja. Samalla aluekehityksen tulosalueen asiantuntijat voivat tarjota rahoituksen hakijoille tukea rahoitushakuprosesseihin. Tavoitteet: Päättyvän rakennerahasto-ohjelmakauden täysimääräisen toteutuksen varmistaminen Etelä-Karjalassa Uuden rakennerahasto-ohjelman toimeenpano aluekehityslainsäädännön ja Uudenmaan liiton kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Maakuntaohjelman jalkauttaminen sidosryhmille. Luodaan systemaattinen seurantajärjestelmä, jolla voidaan todentaa maakuntaohjelman jalkauttamiseksi tehdyt toimenpiteet Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatiminen määräajassa vuonna 2016 Maakuntaohjelma- ja ennakointityön systematisoimiseksi laaditaan aluekehityskatsaus kaksi kertaa vuodessa Valtakunnallisen ennakointiseminaarin järjestäminen vuonna 2015 Maakunnan aluemarkkinoinnin avainviestien kirkastaminen Maakuntaportaalin uudistaminen vuoden 2015 aikana, jonka jälkeen työ siirtyy viestintäyksikköön Maakunnallisen viestintäverkoston käynnistyminen vuosina , jonka jälkeen työ siirtyy viestintäyksikköön Maaseutuohjelman rahoituksen hankkiminen laajakaistakoordinaatioon Maaseutuohjelman rahoituksen hyödyntäminen maakunnan valokuituhankkeiden toteuttamisessa Kulttuurityöryhmän määrittämien päätavoitteiden toteuttaminen niitä tukevilla toimenpiteillä tai verkostoyhteistyöllä. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteistoiminnan edistäminen valituilla painopistealueilla Aluekehityksen tulosalue systematisoi viestintää ja yhteydenpitoa eri tahoihin tehtäväalueensa ajankohtaisista asioista hyödyntäen etenkin sähköisiä viestintäkanavia. Tietoa erilaisten rahoituslähteiden mahdollisuuksista välitetään alueen Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

13 Mittarit: Ohjelmakaudella käyttämättä jäänyt EAKR + valtionrahoitus. Ohjelmakauden EAKRhankehakemusten käsittelyajat (ei koske ylimaakunnallisia hankkeita, joissa valmistelu tapahtuu ainakin osittain Uudenmaan liitossa). Maakuntaohjelman jalkauttamista koskevien tilaisuuksien ja niiden osallistujien määrä. Maakuntaohjelmasta saatu palaute Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman valmistuminen v työ- ja elinkeinoministeriön antamassa aikataulussa. Ennakointiseminaarin 2015 osallistujamäärä ja osallistujien palaute. Aluekehityskatsauksen valmistuminen kaksi kertaa vuodessa. Maakunnan markkinoinnissa on olemassa selkeät avainviestit Maakuntaportaalin kävijämäärä kaksinkertaistettu v loppuun mennessä vuoden 2014 tilanteeseen verrattuna. Viestintäverkosto kokoontuu vuosittain vähintään kolme kertaa vuodessa. Maaseutuohjelman rahoituksella toteutettavien uusien valokuituhankkeiden määrä Kulttuurityöryhmä kokoontuu vuosittain 4 6 kertaa. Kulttuurityöryhmän päätavoitteiden toteuttamiseen liittyvien tilaisuuksien ja niiden osallistujien määrä. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteisen osion painotusten mukaisten rahoitettavien hankkeiden määrä Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

14 9.2. Hallinto- ja kehittämisyksikkö Hallinto- ja kehittämisyksikkö huolehtii liiton hallintoon, talouteen ja tietotekniikkaan sekä niiden kehittämiseen liittyvistä tehtävistä. Yksikön vastuulla on vastata liiton kirjanpidosta, reskontrien hoidosta, pankkitilien ja talousarvion toteumavertailuista. Etelä-Karjalan liiton talousja palkkahallinto hoidetaan tilivuodesta 2015 lähtien Saimaan talous ja tieto Oy:n toimesta. Hallinto- ja kehittämisyksiköllä on kuitenkin talousjohdollinen vastuu. Maakuntahallitukselle raportoidaan talousarvion toteutumisesta kolmannesvuosittain. Yksikkö huolehtii myös palkkaukseen, palvelussuhdeasioihin, henkilöstön kehittämiseen, koulutukseen, henkilöstöohjaukseen ja - valvontaan, työsuojeluun ja työterveydenhuoltoon, työkykyä ylläpitävään toimintaan sekä muihin henkilöstöpalveluihin liittyvistä tehtävistä. Henkilöstötilinpäätös tehdään vuosittain. Vaikka liiton tietohallinto hoidetaan pääosin ostopalveluina, hallinto- ja kehittämisyksikkö on vastuussa tietohallinnon tukitehtävistä, joita joudutaan hoitamaan osittain myös liiton omin voimin. Merkittävimpänä haasteena yksikössä vuoden 2015 aikana tulee olemaan yleis- ja taloushallinnon organisoiminen ja kehittäminen uudessa organisaatiomallissa sekä ulkoistettujen palveluiden toimivuudesta ja ohjauksesta vastaaminen. Maksatuksien osalta hallinto- ja kehittämisyksikkö vastaa hankkeiden maksatustarkastuksista. Hankkeiden rahoituspäätökset ja maksatuspäätökset on eriytettävä niin, että rahoituspäätöksistä vastuussa olevat eivät ole vastuussa maksatuspäätöksistä. Yksikön sisällä tehtävät on eriytetty niin, että maksatustarkastukset ja maksatuspäätökset on eriytetty varsinaisista rahansiirroista. Toimintaohjeiden ajantasaisina pitäminen ja uudistaminen Maksatushakemusten käsittelyn sujuvuus Takaisinperintätapausten minimoiminen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeiden käyttöönotto: v toimenpiteenä vaarallisten työyhdistelmien ja varahenkilöjärjestelyjen huomioiminen taloushallinnossa Mittarit: Toimintojen kehittäminen: em. tavoitteiden toteuttaminen (4 kohtaa / toimenpidettä) v alussa Päivitetyt säännöt ja toimintaohjeet: (1) uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto, (2) henkilöstö- ja koulutussuunnitelman päivittäminen, (3) perehdytysoppaan ja ohjeen käyttöönotto ja (4) henkilöstöhallinnon vuosikellon käyttöönotto Uusien riskienhallintaohjeiden käyttöönotto ja soveltaminen: (1) vaarallisten toimintoketjujen näkökulman huomioiminen uudessa ulkoistetussa palvelumallissa ja (2) riskienhallinnan ja riskien arvioinnin toteuttaminen dokumentoidusti Maksatushakemusten käsittelyajat ohjelmasta riippuen ilman lisätietopyyntöjä max 45 päivää tai max 60 päivää Takaisinperintätapausten lukumäärä 0 Toimivat varahenkilöjärjestelyt taloushallinnossa ja palkkahallinnossa Tavoitteet: Toimintojen kehittäminen: o taloushallinnon, o palkanlaskennan ja o IT-tukipalveluiden uusien sovellusten onnistunut käyttöönotto sekä o henkilöstökoulutusten järjestäminen uusien ohjelmistojen käyttöön liittyen Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

15 9.3 Alueiden suunnittelu Vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Vahvistamisen jälkeen kaava valmistellaan vahvistamispäätöksen mukaiseksi. Varaudutaan vaihemaakuntakaavan vahvistamiseen ja mahdollisiin muutoksiin. Voimassa olevasta maakuntakaavasta ja vahvistettavasta 1. vaihemaakuntakaavasta tehdään epävirallinen yhdistelmäkaavakartta. Jatketaan 2. vaihekaavan valmistelua kartoittamalla selvitystarpeet (energia ja tekninen huolto, luonnonvarat, luonto) sekä muut tarvittavat selvitykset. Muita maakuntakaavoitukseen liittyviä töitä ovat mm. maakuntakaavan havainnollisuuden kehittäminen, epävirallinen kansalaisen kaavakartta kotisivuille, maakuntakaavan seurantajärjestelmän kehittäminen ja ylläpito, kaavoituskatsauksen päivittäminen ja ajankohtaistiedotteiden laatiminen, asiantuntijayhteistyö sekä numeerisen paikkatietoaineiston soveltaminen ja analyysien kehittäminen Muita maakuntakaavoitukseen liittyviä töitä ovat: maakuntakaavan toteutumisen seuranta ja raportointi kaavoituskatsauksen päivittäminen ja ajankohtaistiedotteiden laatiminen maakuntakaavan havainnollisuuden kehittäminen (selkeä ja tiivistetty versio kaavasta aihepiireittäin) numeerisen paikkatietoaineiston soveltaminen ja analyysien kehittäminen. asiantuntijayhteistyö. Liikennejärjestelmätyö Jatketaan liikennetyöryhmän toimintaa. Työhön kuuluu erilaisten liikennehankkeiden edunvalvonta. Rajaliikenne muodostaa merkittävän osan liikenteen edunvalvonnasta. Tärkeimmät tehtävät ovat: vuonna 2014 laadittujen Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman ja Kaakkois- Suomen liikennestrategian tavoitteiden toteutumisen edunvalvonta, tärkein kohde on Luumäki- Imatra- Venäjän rajaraideyhteyden parantaminen TEN-T rahoituksen varmistaminen alueen ydinverkkokohteille tarpeellisten liikenteeseen kohdistuvien selvitysten edistäminen. vt 6 Taavetti- Lappeenranta parantamisen seuranta ja edunvalvonta Tutkimus- ja selvitystoiminta, tilastopalvelut Tehdään pienimuotoisia selvityksiä ja tuetaan erilaisia tutkimuksia, selvityksiä ja opinnäytetöitä, joilla on merkitystä maakunnan kehittämisen kannalta. Jatketaan paikkatietoaineistojen mm. YKR soveltamista ja analyysien tekoa. Tilastoja ja tilastoanalyyseja tuotetaan resurssien mukaan. Etelä-Karjalan liitto päivittää maakunnan tilastokatsauksen verkkoversiota. Muut tehtävät Suomen ympäristökeskuksen ja maakuntien liittojen yhteinen maakuntakaavojen harmonisointi -hanke. Sen tavoitteena on suodattaa ohjeistuksesta maakuntakaavan laadintaan oleellisesti liittyvät kokonaisuudet ja muokata niistä riittävän yksinkertaiset, mutta kaiken tarpeellisen sisältävät ohjeet maakuntakaavoituksen avuksi ja viedä ne liittojen kaavoitusprosessin käytännön tasolle mukaan Inspire -velvoitteiden täyttäminen 1. vaihemaakuntakaava vahvistamisen jälkeen ja olemassa olevan aineiston vuosittainen ylläpito Liikenteen edunvalvontaan ja liikennesuunnitteluun liittyvät tehtävät ja neuvottelut ja esitteet Geopark Saimaa -hankkeeseen osallistuminen Green Belt of Fennoscandia -hankkeeseen osallistuminen Nopeat itäradat neuvottelukunta Saimaan kanavan neuvottelukunta Maakunnan muuhun suunnitteluun osallistuminen Etelä-Karjalan toimipaikkarekisterin ylläpito. Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

16 Edunvalvontaesitteiden laatiminen Etelä-Karjalan suurpetoneuvottelukunta jatkaa toimintaansa järjestämällä seminaareja ja antamalla lausuntoja Rajastrategiatyön päivitys Uusien METSO-alueiden läpikäynti Valtatie 6 vaikutusalueen elinkeinoelämää palvelevan maankäyttöselvityksen jatkaminen ja siihen liittyvän esitteen laatiminen. Yhteistyö Maankäytön toimialan tavoitteina on edistää maakuntakaavan toteuttamista. Edistämiskeinoja ovat viranomais- ja työneuvottelut ympäristöministeriön ja muiden viranomaisten kanssa. Kaavoitukseen ja erityisesti viranomaisten kaavoitusohjaukseen pyritään vaikuttamaan siten, että ratkaisuissa otetaan huomioon Venäjän kasvavat markkinat ja venäläisten kuluttajien kasvava ostovoima mm. rajanylitysten sujuvoittaminen, liikenneinfrastruktuurin ja saavutettavuuden parantaminen ja kaavoituksen uudistaminen, Tavoitteena on myös vaikuttaa Etelä-Karjalan elinympäristön laatuun kaavalausuntojen, erilaisten hankkeiden ja neuvottelukuntien sekä työryhmien kautta. Ely-keskuksen ja liikenneviraston kanssa jatketaan tiivistä yhteistyötä mm. Vt 6 Taavetti- Lappeenranta toteuttamiseen liittyen. Liikenneviraston sekä Finavian kanssa tehdään yhteistyötä kaikilla liikennesektoreilla. Edunvalvontatyötä kaksoisraiteen Luumäki- Imatra, tasoristeysten poiston välillä Imatra Parikkala Pohjois-Karjalan raja sekä Imatran rajanylityspaikan raideyhteyden kansainvälistymisen toteuttamiseksi jatketaan neuvottelukuntiin ja asiaan liittyviin ohjausryhmiin osallistumalla sekä neuvotteluilla Venäjän viranomaisten kanssa. Edunvalvontaa ja suunnitteluyhteistyötä tehdään Liikenneviraston kanssa Mittarit: Ministeriössä vahvistetun 1. vaihemaakuntakaavakartan yhdistäminen epäviralliseen yhdistelmäkaavakarttaan kaavakarttojen ajantasaisena pysyminen Toisen vaihemaakuntakaavan valmistelun aloittaminen: valmisteluun liittyvien kartoitusten ja selvitysten lkm. toimivat mittarina valmistelun etenemisestä Päivitetty kaavoituskatsaus v aikana Liiton tuottamien liikenteeseen kohdistuvien selvitysten ja esitteiden lkm v aikana Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

17 9.4 Rajaohjelmien yksikkö Yksikön keskeisimmät tehtävät vuonna 2015 ovat Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI CBC ohjelman sulkemistoimenpiteet sekä uuden rajat ylittävän CBC-ohjelman (ENI) käynnistäminen. ENPI CBC -ohjelma Suomen ja Venäjän rajoilla toteutettavat ENPI CBC -ohjelmat ovat osa EU:n ja Venäjän strategista kumppanuutta. Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI CBC -ohjelman EU:lta tuleva rahoitus on ollut 36 miljoonaa euroa. Venäjän duuma ratifioi kyseisen sopimuksen heinäkuussa 2010 ja vahvisti ohjelmalle Venäjän kansallisen rahoituksen 18 miljoonaa euroa. Venäjän kansallinen rahoitus on samansuuruinen kuin Suomen valtion rahoitus. Seurantakomitea esitti, että ohjelmarahoituksesta enintään 50 % voidaan käyttää suuriin investointihankkeisiin. Samalla kertaa esitettiin muutosta ohjelma-alueeseen niin, että Uusimaa kokonaisuudessaan on nyt rajoittuvana alueena. EU:n komissio hyväksyi kyseiset ohjelma-asiakirjan muutokset vuonna Etelä-Karjalan liitto on nimetty ohjelman hallintoviranomaiseksi (Joint Managing Authority), joka vastaa ohjelman hallinnoinnista ja maksuviranomaistehtävistä sekä ohjelman käytännön toteutuksesta. Ohjelman virallinen kieli on englanti ja kaikki ohjelman viralliset asiakirjat, hankehakemukset, pöytäkirjat ja tukisopimukset laaditaan englanniksi. Englanninkielen sujuva osaaminen on ohjelman henkilöstölle perusvaatimus. Ohjelman hallintoviranomainen on tehnyt seurantakomitean päätösten perusteella tukisopimuksen kunkin hyväksytyn hankkeen päätoteuttajan kanssa. Viimeiset nykyisen ENPI-ohjelmakauden tukisopimukset tehtiin vuoden 2013 loppuun mennessä. Kaikkien hankkeiden toteutusaika päättynee Yhdelle infrahankkeelle on haettu vuoden jatkoaikaa. Päätöstä ei ole vielä saatu Moskovasta eikä Brysselistä. Hankkeiden päättyessä ohjelman viestintä on keskittynyt hankkeiden tulosten ja aikaansaannosten esittelyyn ja ohjelmassa on tarkoitus tehdä ex post -arviointi syksyllä 2015, kun kaikkien hankkeiden loppuraportit on vastaanotettu ja käsitelty. Vuoden 2011 alussa Pietariin perustettiin ohjelman sivutoimipiste. Se avustaa ohjelman tiedottamisessa Venäjän puoleisella ohjelma-alueella. Vuoden 2011 lopulta lähtien sivutoimipisteessä on työskennellyt kaksi henkilöä, joista toinen avustaa kaikkien kolmen Suomen ENPI-ohjelman Venäjän puolella toteutettavia suurhankkeita ja toinen Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI -ohjelman standardihankkeita. CBC-ohjelma (Cross Border Cooperation) EU:n uusi ohjelmakausi käynnistyi vuoden 2014 alussa. Etelä-Karjalan liitto nimettiin jatkamaan hallintoviranomaisena uuden ohjelman valmistelun koordinointia. Valmistelua varten perustettiin ohjelmointikomitea ja alueellinen työryhmä. Molemmissa on edustajat sekä Suomesta että Venäjältä sekä tarkkailijana EU:n komission edustaja. Kaakkois-Suomi Venäjä CBC ohjelman EU-rahoitus on vähintään euroa. Mikäli ohjelman käynnistyminen sujuu hyvin, vuosille on väliarvioinnin jälkeen mahdollisuus saada komissiosta rahoitusta lisää euroa. Venäjä ja Suomi ovat alustavasti lupautuneet rahoittamaan ohjelmaa samalla summalla. Ohjelma voisi näin ollen olla kooltaan enimmillään euroa. Rajaohjelmayksikkö valmistautui siihen, että uusi ohjelma olisi saatu käyntiin heti vuoden 2015 alussa ja valmisteli uutta ohjelma-asiakirjaa vuoden 2014 aikana. Organisaatiomuutokset Moskovassa ja Brysselissä ovat hidastuttaneet prosessia ja ohjelma-asiakirja voidaan toimittaa Brysseliin komission käsittelyyn vuoden 2015 alkupuoliskolla. Ohjelmien käynnistymisen nopeuttamiseksi Suomen CBC-ohjelmat ovat palkanneet yhteisen asiantuntijan valmistelemaan EU:n, Venäjän ja Suomen rahoitussopimusta, jonka allekirjoittaminen vahvistaa ohjelmien syntymisen. Samanaikaisesti ohjelmat ovat valmistelleet yhdessä Suomen kansallista lainsäädäntöä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Lakiesitys on menossa eduskunnan käsittelyyn joulukuussa Vuoden 2015 aikana hallintoviranomainen valmistelee hallinto- ja valvontajärjestelmäkuvauksen, jonka hyväksyminen vahvistaa uuden ohjelman hallintoviranomaisen nimittämisen. Saman- Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

18 aikaisesti kehitetään ohjelmaa varten uusi yhteinen hallinto- ja seurantajärjestelmä Suomen CBCohjelmien kanssa. Lisäksi valmistellaan ja kehitetään hallinnolliset menetelmät ja tukikelpoisuussäännöt sekä tarvittavat lomakkeet ohjelmaa varten. Henkilöstön kouluttaminen ja perehdyttäminen uusiin sääntöihin ja toimintatapoihin vuoden 2015 aikana on olennaista ohjelman käynnistymisen kannalta. Yhteensovitus Saitan taloushallinnon kanssa tulee myös järjestää ja varmistaa, että CBC-sääntöjen vaatimukset on otettu huomioon. Tavoitteet: 1. ENPI-ohjelman hankkeiden sulkeminen 2. CBC-ohjelman käynnistäminen 3. Loppumaksut hankkeille 4. Yhteistyöjärjestelmien toimivuus ohjelma-alueella Mittarit: 1. Maksatushakemusten ja loppuraporttien käsittelyajat 2. CBC-ohjelma-asiakirja toimitettu komissiolle ja hallinto- ja valvontajärjestelmäkuvaus laadittu 3. PROMAS-seurantajärjestelmän käyttöönotto 4. Ohjelman henkilöstö rekrytoitu ja perehdytetty 5. Ohjelman komiteat asetettu ja perehdytetty Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi