Etelä-Karjalan liiton talous- ja toimintasuunnitelma. Talousarvio vuodeksi 2016

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan liiton talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. MAAKUNTAJOHTAJAN YLEISKATSAUS SUUNNITTELUJAKSOLLE KESKEISET LINJAUKSET PAINOPISTEITTÄIN TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Toimitilat JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET Etelä-Karjalan liitto -kuntayhtymän perussopimus Jäsenkuntaosuudet TALOUSARVION SITOVUUSTASO JA TÄYTÄNTÖÖNPANO TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMAT PERUSTELUINEEN YKSIKÖITTÄIN Aluekehitys Yleistä EU-ohjelmat ja kansallinen rahoitus Maakuntaohjelma ja yhteistoiminta Kymenlaakson kanssa Ennakointitehtävät Kulttuuri, tapahtumat ja markkinointi Muut tehtävät Hallinto- ja kehittämisyksikkö Alueiden suunnittelu Rajaohjelmien yksikkö Edunvalvonta Yhteistyötilaisuudet Lausunnot viranomaisille Etelä-Karjalan liittoutuminen ja yhteistyö muiden alueiden kanssa YKSIKÖIDEN YHTEISET TEHTÄVÄT Viestintä KUNTAYHTYMÄHALLINTO TALOUSSUUNNITELMA TULOSLASKELMAOSA INVESTOINNIT ETELÄ-KARJALAN LIITON RAHOITUSLASKELMAT Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

3 1. MAAKUNTAJOHTAJAN YLEISKATSAUS SUUNNITTELUJAKSOLLE Suomen talouden taantuma, viennin hiipuminen ja kotimaisen ostovoiman heikkeneminen, jatkuu jo seitsemättä vuotta, mikä näkyy myös maakunnassa lisääntyvänä työttömyytenä. Uutena tekijänä Lähi-idän kriisien ja sotien vaikutukset tuntuvat nyt myös Etelä- Karjalassa turvapaikan hakijoiden määrän voimakkaana lisäyksenä. Ruplan kurssin heikkeneminen sekä EU:n ja Venäjän väliset pakotteet ovat vähentäneet rajaliikennettä ja matkailua, mikä heijastuu myös investointien lykkääntymisenä. Hallitus pyrkii valtiontalouden alijäämän takia julkisen talouden menojen supistamiseen lähivuosina, mikä voi johtaa myös kuntien valtionosuuksien lisäleikkauksiin. Ellei kuntien tehtäviä onnistuta vastaavasti karsimaan, kuntatalouskin heikkenee, kun lisäksi lisääntyvä työttömyys ja puuttuva talouskasvu leikkaavat verotulojen kasvua. Etelä-Karjalassa palvelut tuotetaan kuitenkin selvästi naapurimaakuntia tehokkaammin, josta on pidettävä kiinni myös jatkossa, jotta kuntatalous kestää huonompinakin aikoina, eikä velkaantuminen pahene. Euroopan Keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka on parantanut euron kilpailukykyä dollariin nähden ja ensimmäisiä hentoja merkkejä viennin elpymisestä on nähtävissä. Vientivetoinen kasvu auttaisi myös Etelä-Karjalaa, sillä maakunnan päätoimialan metsäteollisuuden tuotantolaitokset ovat moderneja, eivätkä uudet lisäinvestoinnitkaan ole poissuljettuja. Metsäyritysten ratkaisut kilpailukykynsä varmistamiseksi ovat kuitenkin globaaleja. Siksi on tärkeää pitää huolta siitä, että teollisuudelle taataan kilpailukykyiset toimintaedellytykset Suomessa. Maakunnan viennin ja tuonnin kannalta kaksoisraide Luumäeltä Imatralle ja valtakunnan rajalle on tärkein liikennehanke, joka pitää saada käyntiin välittömästi, kun VT6:n perusparannus välillä Luumäki-Lappeenranta valmistuu. Vaikka ostosmatkailu naapurimaasta onkin pudonnut yli kolmanneksella edellisvuodesta, ovat Etelä-Karjalan kehitysnäkymät myös kaupan ja matkailun osalta kuitenkin lupaavat pidemmällä aikajänteellä. Ison Kristiinan avaaminen Lappeenrannassa ja uuden Prisman sekä K-Pertin käyttöönotto Imatralla lisäävät merkittävästi maakunnan kaupallista vetovoimaa. Vahvistettu uusi vaihemaakuntakaava takaa kaupan kehittämisedellytykset Etelä-Karjalassa pitkälle tulevaisuuteen, aina 2030-luvulle saakka, mikä mahdollistaa isot investoinnit myös tulevaisuudessa. Liiton toimintavuonna 2016 tärkein asia on varmistaa oman maakunnan asema sote-ja aluehallinnon uudistuksissa maakuntahallituksen, alueen kuntien ja kuntayhtymien syyskuussa antaman yhteisen kannanoton mukaisesti. Etelä-Karjalassa uusi kansanvaltainen aluehallinto voi aloittaa toimintansa jo 2018 ja toimia samalla pilottina, jonka kokemuksista koko muu Suomi voi hyötyä. 2. KESKEISET LINJAUKSET PAINOPISTEITTÄIN Etelä-Karjalan liiton avaintehtävät vuonna 2016 ovat 1. Varmistaa maakunnan asema sote- ja aluehallintouudistuksissa maakuntahallituksen, alueen kuntien ja kuntayhtymien syyskuussa 2015 antaman yhteisen kannanoton mukaisesti. 2. Maakuntaohjelman toimeenpano hyödyntämällä EU:n, kansallisia ja maakunnan kehittämisvaroja. 3. Maakunnan aluesuunnittelun kehittäminen ja liikenneinfran edunvalvonta. 4. CBC-ohjelmat: uuden ohjelman käynnistäminen ja vanhan ohjelman sulkeminen. Avaintehtävien sisällöistä on tarkemmin kerrottu kunkin yksikön suunnitteluteksteissä. Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

4 3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Etelä-Karjalan liiton tehtävät ovat viime vuosina olleet muun kuntasektorin tavoin muutosten kohteena. Käynnissä olevien EU-rahoitteisten ohjelmien sulkeminen ja samanaikaisesti uusien ohjelmien suunnittelu ja käynnistäminen sekä maakuntaohjelman jalkauttaminen edellyttävät resurssien täysimääräistä hyödyntämistä ja joissain tapauksissa osittain ulkopuolelta hankittavien palvelujen käyttämistä. ENI-ohjelmien merkitys korostuu Suomen ja Venäjän välisten raja-alueiden kehittämisessä, sillä rakennerahastojen rahoituskehys pienenee Etelä-Suomen ja Etelä-Karjalan alueella tuntuvasti ohjelmakauden aikana. 4. HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Suunnittelukaudella virastosta eläkeiän saavuttaa 4-5 henkilöä. Yksiköittäin eläkeiän saavuttavat jakautuvat seuraavasti: maankäyttö 1-2 henkilö(ä) johto 1 hallinto ja kehitt.yks. 1 rajaohjelmien yksikkö 1-2 Eläköityvien henkilöiden tilalle joudutaan osin rekrytoimaan uusia henkilöitä. Toisaalta on tarkasti myös harkittava uusia toimintatapoja ja resurssien uudelleenkohdentamista maakunnalle ja alueen kunnille tärkeiden toimenpiteiden edistämiseen. Paljon riippuu myös alueiden (maakuntien) itsehallinnon rakenteesta ja toteutuksesta suunnitteluvuosien aikana. Vuosien aikana tapahtui useamman viranhaltijan ja työntekijän eläkkeelle jäämisiä, jotka aluksi aiheuttivat paineita ja haasteita koko organisaatiolle. Toisaalta eläköitymisten ja uusien rekrytointien myötä liiton organisaatiota ja tehtäväkenttää on voitu suunnitella uudella tavalla. Vuoden 2014 aikana toteutettiin organisaatiouudistus, joka astui voimaan vuoden 2015 alusta. Tulostavoitteiden saavuttamiseksi tulee jatkossakin huolehtia siitä, että virastolla on tarpeita vastaava, tulokselliseen toimintaan kykenevä, ammattitaitoinen, pätevä, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö. Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on luoda työkulttuuri, jossa kehittyvät nuoret asiantuntijat sitoutuvat Etelä-Karjalan liitossa työskentelyyn sekä osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen ja jossa iäkkäämmät jaksavat paremmin aina eläkkeelle jäämiseensä saakka. Työssä oppimista, elämänkaarityöskentelyä edistäviä työtapoja sekä työkyvyn ja - motivaation säilyttämistä tuetaan. Henkilöstön riittävä osaaminen viraston asiantuntemusalueilla pyritään varmistamaan jatkuvan koulutuksen avulla. Tavoitteen voisi tiivistää ikätietoisen toimintakulttuurin luomiseksi ja työn kannustavuuden sekä palkitsemisen kehittämiseksi. Saadakseen arvokasta verrokkitietoa yksityisen sektorin, ja osin myös muiden tutkimuksessa mukana olevien julkisen sektorin organisaatioiden johtamiskulttuurista, on Etelä- Karjalan liitto lähtenyt mukaan Great Place to Work Finland -henkilöstötutkimukseen pienten organisaatioiden sarjaan (15 49 työntekijää). Etelä-Karjalan liitto on mukana tutkimuksessa kolmen vuoden kehityshankkeena vuodesta 2015 alkaen. Henkilöstön täydennyskoulutukseen ja tykytoimintaan varataan talousarvioon vuosittain määräraha. Henkilöstöpalavereja järjestetään viikoittain ja työyksiköt järjestävät tiimipalavereja tarpeensa mukaan. Toimintavuoden 2016 aikana jatketaan vuonna 2015 organisaatiouudistuksen myötä käyttöön otetun henkilöstöhallinnon vuosikellon mukaista toimintaa, joka aikatauluttaa toimintavuoden esi-

5 mies-alaiskeskustelut sekä työsuorituksen arvioinnit säännölliseksi toiminnaksi. Liiton johtoryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa, joskus useamminkin, jos tarvetta on. Henkilöstön työkyvyn ylläpitoa ja työviihtyvyyden lisäämistä varten järjestetään yhteisiä liikuntapäiviä sekä tuetaan muuta liikuntaa liikuntaseteleillä. Liitossa on käytössä myös kulttuurisetelit. Vuonna 2016 henkilökunnasta 71 % sijoittuu ikäryhmiin v ja 71 % henkilöstöstä on naisia. Viiden seuraavan vuoden aikana nykyisestä henkilöstöstä ikäryhmään yli 45 vuotta sijoittuvien osuus ei tule olennaisesti muuttumaan.. Ikärakenne edellyttää suunnitelmallista otetta työhyvinvoinnin johtamisessa. 5. ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ Liiton tehtävät, organisaatio ja henkilöstö Jäsenkuntien hyväksymässä, voimaan tulleessa Etelä-Karjalan liiton perussopimuksessa määritellään liiton tehtävät seuraavasti: Kuntayhtymän toimiala ja tehtävät Etelä-Karjalan liitto toimii maakunnan ja sen asukkaiden eduksi elinolojen, kuntien, elinkeinoelämän, kulttuurin ja ympäristön kehittäjänä. Kuntayhtymä hoitaa alueiden kehittämisestä annetun lain mukaiset aluekehitysviranomaistehtävät. Kuntayhtymä voi olla jäsenenä tai osakkaana kuntayhtymän toimialaan liittyvissä yhteisöissä ja yhtiössä. Kuntayhtymä voi sopimuksin ottaa täyttä korvausta vastaan suorittaakseen kuntayhtymän toimialaan liittyvän toimeksiannon muiltakin kuin jäsenkunnilta. Edunvalvonta on hajautettu kunkin yksikön päällikölle po. yksikön osalta. Maakuntahallituksen työvaliokunta ja maakuntajohtaja hoitavat yhdessä suurimmat edunvalvonta-asiat. Viraston johtoryhmään kuuluvat maakuntajohtaja, aluekehitysjohtaja, aluesuunnittelujohtaja, hallinto- ja kehittämisjohtaja, ohjelmajohtaja ja henkilöstön edustaja. Liiton palveluksessa vuonna 2016 on talousarvion suunnitteluvaiheen arvion mukaan 25 henkilöä, joista n. 6 HTV on palkattuna EU:n teknisellä avulla tai muulla projektirahoituksella. EU:n tekninen apu on käytössä ohjelmakauden kerrallaan. ENI-ohjelman käynnistyminen ja sen hankehakujen käynnistyminen määrittävät rajaohjelmayksikön henkilöstötarpeen. Vanhan ohjelmakauden hankevalmistelu- ja valvontatehtävät päättyivät kesällä Henkilöstö jakautuu tällä hetkellä yksiköittäin seuraavasti: johto ja viestintä 4 henkilöä aluekehitys 6 henkilöä, joista 1 määräaik. työsuhteessa aluesuunnitteluyksikkö 5 henkilöä hallinto ja kehittämisyksikkö 5 henkilöä rajaohjelmien yksikkö / ENI-yksikkö 4 henkilöä Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

6 6. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Vuoden 2016 talousarvion käyttötalousmenojen muutos verrattuna edellisen vuoden talousarvioon on - 10,3 % ( euroa). Pienentyneet toimintamenot selittyvät lentokenttäsäätiön peruspääomaan taloussuunnitelmassa 2015 tehtäväksi suunnitellulla kertaluontoisella ja tulosvaikutteisella sijoituksella vuoden 2015 lopulla. Jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu on + 1,0 % ( euroa). Luottamushenkilöhallinnon osalta vuoden 2016 talousarvio on 0,8 % (1.414 euroa) suurempi kuin vuoden 2015 talousarvio. Varsinaisen toiminnan menojen muutos on - 11,1 % ( euroa). Palkkojen kustannusvaikutus vuonna 2016 on + 0,77 % ( euroa). Palkkojen kasvu aiheutuu pääosin KVTES ja TS:n mukaisesta yleiskorotuksesta (n. + 0,6 %). Vuoteen 2015 verrattuna suurimmat menojen muutokset talousarviossa vuodelle 2016 ovat: Avustukset euroa Palkat euroa Palvelujen ostot euroa Henkilöstökulut ovat n. 63 % varsinaisen toiminnan menoista. Projektirahotteisissa työsuhteissa olevien henkilöiden palkat ja muut teknisellä tuella katettavat kustannukset eivät sisälly liiton talousarvioon. Ne kirjataan erikseen omalle kustannuspaikalle ja maksetaan liitolle EU:n rahastoihin liittyvistä viranomaistehtävien hoidosta kohdistetusta teknisestä tuesta. Toimintasuunnitelmaa tarkasteltaessa on syytä huomioida, että tilinpäätöksessä projektitoiminnan menot ja tulot tulee raportoida ko. vuoden menoina ja tuloina. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä em. muut tuet ja avustukset, sisältäen muun projektirahoituksen sekä EU:n teknisen tuen, olivat yhteensä Vuonna 2016 tekninen tuki vähenee rakennerahastotehtävien osalta n ja näistä kustannuksista n siirtyy liiton budjettirahoituksella katettavaksi. Käytännössä kuntien maksuosuus liiton toimintakustannuksista laskee, vaikka jäsenkuntaosuudet kasvavat +1 %. Rakennerahastoihin liittyvät hankevalmistelun viranomaistehtävät eivät poistu kokonaan Uudenmaan liittoon, vaikka EU:n tekninen tuki poistuu. Toimitilojen hankintaa varten otettiin syyskuussa 2007 lainaa. Vuoden 2016 talousarvio on vuosikatteen ja poistojen jälkeen alijäämäinen euroa. Alijäämä sekä toimitilaa varten otetun lainan vuoden 2016 lyhennys ( euroa) katetaan kertyneestä ylijäämästä. Liiton maksuosuus on n. 16,71 EUR / asukas, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 0,23. Etelä-Karjalan liitto laskuttaa kunnilta jäsenmaksuosuuksien lisäksi Allergia- ja ympäristöinstituutin perusrahoituksen euroa vuonna 2016 ja siirtää sen suoraan allergia- ja ympäristöinstituutille. 6.1 Toimitilat Joulukuussa 2007 liitto siirtyi osoitteeseen Kauppakatu 40. Liitolla on Kiinteistöyhtiö Maakuntagalleriassa tiloja kolmessa kerroksessa. Koko 5. kerros 577,5 m 2 on liiton käytössä ja 4. kerroksessa on tiloja 78,5 m 2 sekä osa (38,4 m 2 ) 1. kerroksen toimistotilasta, joka on nyt vuokrattuna CBC-ohjelmalle. Liitto omistaa myös 15 kpl autopaikkaosakkeita ja vuokraa niiden lisäksi neljää autopaikkaa. Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

7 7. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET 7.1 Etelä-Karjalan liitto - kuntayhtymän perussopimus 25 Jäsenkuntien maksuosuudet Se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuudet kuntayhtymän menoihin määräytyvät edellisenä kalenterivuonna toimitetussa kunnallisverotuksessa kertyneiden verokertymien suhteessa. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana maakuntahallituksen määräämissä erissä ja määrääminä aikoina. 7.2 Jäsenkuntaosuudet 2016 Taulukko on liitteenä TALOUSARVION SITOVUUSTASO JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Talousarvio ja taloussuunnitelma Kuntalain 65 :ssä on säännökset talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Kuntalain säännösten mukaan: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle/ kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan/kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan/kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan/kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviorakenne Etelä-Karjalan liiton talousarvio muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta, investointiosasta ja rahoituslaskelmasta. Talousarvion jakaantuminen tuloslaskelmaosaan (käyttötalous) sekä rahoitusosaan (investoinnit ja lainat) todetaan kuntalaissa. Suomen Kuntaliitto ja kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ovat antaneet suosituksia ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman tarkemmasta laatimisesta ja sisällöstä. Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

8 Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, liiton taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä tietoja talousarvion painopistealueista. Tulosalueiden suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosilta. Tuloslaskelmaosassa esitetään kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, jäsenkuntaosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Investointiosassa esitetään liiton investointimenot ja -tulot, jotka esitetään tarvittaessa hankekohtaisesti. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoituslaskelmaan tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista. Liiton taloussuunnitelma on laadittu vuosille Valtuusto hyväksyy sen talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvion sitovuus Talousarviossa valtuusto hyväksyy liiton toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Valtuustoon nähden sitova erä talousarviossa on talousarvion koko loppusumma. Kuntalain mukaisesti myös toiminnalliset tavoitteet määritellään sitoviksi ja niiden mahdollisista muutoksista päättää valtuusto. Talousarviossa esitettävät tunnusluvut muodostuvat suoritetavoitteista, tehokkuutta ja taloudellisuutta ilmaisevista luvuista, toiminnan laajuustiedoista sekä voimavaroja osoittavista tunnusluvuista, jotka eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Tunnusluvut ja suoritetavoitteet ovat ohjeellisia. Talousarvion yleisperustelut ovat informaatiota, jota ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi. Talousarvion yksityiskohtaiset perustelut ovat ohjeellisesti sitovia siten, että yksiköiden tulee noudattaa perusteluissa kuvattua toiminnallista linjaa. Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

9 9. TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMAT PERUSTELUI- NEEN YKSIKÖITTÄIN Aluekehitys Yleistä Etelä-Karjalan liitto vastaa vuonna 2014 voimaan tulleen aluekehittämistä koskevan lain mukaan maakunnan strategisen kehittämisen kokonaisuudesta, johon kuuluvat seuraavat tehtävät: 1. vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja toimii tällöin yhteistyössä alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kuten valtion viranomaisten, keskuskaupunkien ja muiden kuntien, yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa; 2. kehittää alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 3. osallistuu ELY-keskuksen sekä tarvittavin osin aluehallintoviraston strategisten asiakirjojen ja tulossopimusten laatimiseen ja sopimuksia koskeviin neuvotteluihin alueen kehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi; 4. vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamisesta ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua; 5. vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta osana maakuntaohjelman toteuttamista; 6. vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa; 7. vastaa alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien osalta suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa; 8. laatii kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien, lukuun ottamatta liikunnan koulutuskeskuksia, hanke-esitysten kiireellisyysjärjestyksen seuraavaa neljää vuotta koskevaan rahoitussuunnitelmaan; 9. asettaa alueelliset liikuntaneuvostot; 10. edistää julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetussa laissa (223/2007) tarkoitettua yhteispalvelua alueellaan; 11. vastaa ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa, arvioi ja seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä sekä kehittämistoiminnan vaikuttavuutta; 12. edistää kuntien ja maakuntien välistä yhteistyötä sekä hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä. Näiden lisäksi yhtenä keskeisenä tehtäväalueena on maakuntaohjelman laatiminen kunnallisvaalikausittain yhteistyössä kuntien, valtion viranomaisten ja alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen ym. vastaavien tahojen kanssa. Maakuntaohjelmaan liittyvän toimeenpanosuunnitelman laatiminen joka toinen vuosi kuuluu myös liiton tehtäviin. Etelä-Karjalan liitto osallistuu lisäksi kansallisen rakennerahastoista rahoitettavan toimenpideohjelman, alueellisen maaseutuohjelman ja ENI-ohjelman valmisteluun ja toimeenpanoon. Alueiden kehittämiseen vaikuttavien suunnitelmien, sopimusten ja ohjelmien yhteensovittamisessa tärkeässä asemassa olevan maakunnan yhteistyöryhmän asettaa maakuntahallitus. Etelä-Karjalan liiton aluekehitysyksikössä edellä mainituista tehtävistä hoidetaan sekä maakuntaohjelman että sen toimeenpanosuunnitelman laatiminen ja ELY:n ja AVI:n strategia- ja tulossopimusprosesseihin vaikuttaminen. Aluekehitysyksikkö edistää omalta osaltaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä toimien laajassa verkostoyhteistyössä yritysten, oppilaitosten, kuntien ja muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Myös kulttuuria koskevien toimenpiteiden yhteensovittaminen on aluekehitysyksikön vastuulla. Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

10 Aluekehitysyksikkö vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ja muun yleisen ennakoinnin yhteensovittamisesta sekä laatii kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjestyksen. Aluekehityksen tulosalue hoitaa omalta osaltaan myös yhteistoiminta-alueen ja Kaakkois- Suomen vaalipiirin toimintaan liittyviä valmistelutehtäviä ja laatii lausuntoehdotuksia aluekehitykseen vaikuttavista valtionhallinnon ja muiden toimijoiden suunnitelmista, hankkeista, strategioista jne. Kuntayhteistyön foorumeina toimivat mm. Lappeenranta- Imatra kaupunkiseudun sihteeristö ja työvaliokunta, Imatran seututyövaliokunta sekä Länsi-Saimaan yhteistyötoimikunta EU-ohjelmat ja kansallinen rahoitus Ohjelmakausi Ohjelmakauden hankkeiden toteutus on päättynyt vuonna Teknisen tuen hankkeiden maksatukset jatkuvat vuoden 2016 puolelle. Ohjelmakauden päättämiseen liittyen tehdään toimenpiteitä rahoitus-, maksatus- ja seurantatietojen tarkistamiseen ja raportointiin. Vuonna 2015 maakunnan kehittämisraha lakkautettiin valtion budjetista. Maakunnan kehittämisrahalla tuetut hankkeet kuitenkin vielä jatkuvat ja niiden valvontaan ja ohjaukseen tarvitaan vielä resursseja. Vuoden 2016 valtion talousarvioesitys sisältää alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahan, 10 M, joka aluekehityslainsäädännön puitteissa ohjattaisiin hankkeisiin maakunnan liittojen kautta. Etelä-Karjalan liitolle on suunnitteilla perustaa uusi maakunnan kehittämisrahasto, johon yhdistettäisiin vuosittainen Lappeenranta- Imatra-kaupunkiseudun kuntarahoitus. Kehittämisrahaston alkupääoma on aiemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää. Rahastosijoituksen arvo on reilu euroa. Lappeenranta- Imatra-kaupunkiseudun kautta kerättävä rahoitus on vuonna ,5 /asukas. Maakunnan kehittämisrahaston avulla voitaisiin osarahoittaa maakuntaohjelman tavoitteita tukevia kehittämishankkeita. Ohjelmakausi Vaikka rakennerahastovarat pienenivät Etelä- Karjalassa EU-rahoituksen osalta 34 % edelliseen ohjelmakauteen nähden, liiton rahoitus ei ole pienentynyt yhtä paljoa. Etelä-Karjalan liiton myöntövaltuus on vuosina noin 1,8 1,9 miljoonaa euroa. Rahoituksesta osa on varattu jo aiempina vuosina käynnistettyihin useampivuotisiin hankkeisiin. Maakuntien liittojen rakennerahastotehtäviä on keskitetty Etelä-Suomessa Uudenmaan liittoon. Hankevalinnat, päätösvalmistelu ja hankkeen aikainen yhteydenpito hoidetaan kussakin maakunnan liitossa. Muissa rakennerahastotehtävissä koordinaatiovastuu on Uudenmaan liitolla, mutta työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä kunkin maakunnan liiton kanssa. Esimerkiksi tiedotusta ja viestintää oman maakunnan toimijoille on syytä tehdä myös jatkossa kussakin maakunnassa. Rahoituksen hakijoille suunnattuja info-tilaisuuksia järjestetään yhteistyössä Uudenmaan liiton kanssa. Aluekehitysyksikön henkilöstö välittää aktiivisesti tietoa liiton rahoitusmahdollisuuksista ja lisäksi myös ESR- ja maaseutuohjelmarahoituksesta. Päättyneen EU-ohjelmakauden teknistä tukea voi käyttää vuoden loppuun Sen jälkeen teknistä tukea on käytettävissä enää nimellisesti maakunnan yhteistyöryhmän kustannuksiin. Käytettävissä olevat taloudelliset resurssit pienenevät olennaisesti, mikä tulee olemaan haaste sujuvan ohjelmahallinnoinnin ja -viestinnän kannalta. Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

11 9.1.3 Maakuntaohjelma ja yhteistoiminta Kymenlaakson kanssa Etelä-Karjalan maakuntaohjelma on hyväksytty maakuntavaltuustossa vuoden 2014 kesäkuussa. Ohjelmassa on pyritty tekemään aiempaa selkeämpiä valintoja maakunnan vahvuuksien pohjalta älykkään erikoistumisen mukaisesti. Maakuntaohjelmaa toteutetaan ja jalkautetaan sidosryhmille. Maakuntaohjelman seurantaan on luotu Etelä-Karjalan liitossa selkeämpi työnjako ja periaatteet ja ohjelmatyöhön on linkitetty maakunnallinen ennakointityö. Keväällä 2016 laaditaan maakuntaohjelman seurantaa palveleva aluetalouskatsaus. Loppuvuodesta aloitetaan maakuntaohjelman arviointityö ulkopuolisen arvioijan toimesta. Ohjelman ulkoinen arviointi on lakisääteinen. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laaditaan syksyllä 2016 vuosille Toimeenpanosuunnitelma sisältää maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta tärkeimpien toimenpide-/hankekokonaisuuksien lisäksi rakennerahastovarojen rahoitussuunnitelman. Vaikka Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteistoimintaryhmä päätettiin purkaa perussopimuksista, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala muodostavat edelleen lakisääteisen yhteistoiminta-alueen. Kymenlaakson ohella yhteistyötä tehdään kolmen maakunnan, Etelä- Savon, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kesken Kaakkois-Suomen vaalipiiriä koskevien yhteisten asioiden linjaamiseksi. Eri asiayhteyksissä yhteistyötä tehdään myös muilla yhteistyöfoorumeilla/-alueilla; matkailuasioissa Etelä-Savon kanssa ja mm. rajaalueyhteistyöhön sekä kulttuuriin liittyvissä asioissa Pohjois-Karjalan kanssa Ennakointitehtävät Aluekehityslainsäädännön mukaisesti maakunnan liitto vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteen sovittamisesta ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa. Lain mukaisesti liitto vastaa myös yleisen ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa sekä arvioi ja seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä sekä kehittämistoiminnan vaikuttavuutta. Ennakoivaan työskentelytapaan kiinnitetään huomiota kaikessa kehittämis- ja suunnittelutyössä. Liiton tutkimus-, tietopalvelu- ja ennakointitoiminnan sisällöntuotantoa tehdään yhteistyössä eri yksiköiden kanssa kuntien ja muiden sidosryhmien tarpeisiin pohjautuen. Kaakkois-Suomen ennakointiverkoston toiminta uudistuu. Ennakoinnissa keskitytään osaamis-, koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointiin elinkeinorakenteen muuttumisen näkökulmasta. Kaakkois-Suomen ennakointiverkoston yhteiseksi alustaksi on luotu -sivusto, jonka yhtenä sisällöntuottajana Etelä-Karjalan liitto on. Sivuston käyttö ja sisällöt arvioidaan, jotta se parhaiten vastaa käyttäjiensä palvelutarpeita Kulttuuri, tapahtumat ja markkinointi Maakuntaportaali ekarjala.fi:n kokonaiskoordinointi on kuulunut liiton tehtäviin v alusta. Siten on luontevaa, että myös tapahtumakalenterin ja kuvapankin kehittäminen on jatkossa Etelä-Karjalan liiton vastuulla ja sitä tehdään yhdessä viestintäyksikön kanssa. Tapahtumakalenterin merkitys ja kehittämistarve on tullut esille etenkin matkailustrategian valmistelutyön aikana. Vuonna 2015 uudistettiin maakunnan viestintäilme. Brändin jalkautustyötä ja asukasmarkkinointia on tarkoitus tehdä uudessa, maakunnan kehittämisrahalla osarahoitettavassa hankkeessa. Hanke jatkuu vuoden 2017 loppuun saakka. Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

12 Etelä-Karjalan liitto valmistelee ja toteuttaa Suomen 100-vuotisjuhlavuoden järjestelyjä maa-kuntatasolla vuosina Juhlavuoden toimintaa suunnitellaan eri sidosryhmien ja toimijoiden kanssa. Valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -ohjelmaan hyväksytyt alueelliset hankkeet hakevat rahoitusta liiton kautta. Etelä-Karjalan liiton kulttuurityöryhmä toimii aktiivisesti edistäen maakuntaohjelman toteutumista päätavoitteina: Hyvän ja vetovoimaisen ympäristön edistäminen. Lasten ja nuorten kotiseutukasvatuksen edistäminen sekä paikallisidentiteetin vahvistaminen. Maakunnan lähikulttuurin esille nostaminen. Arvokeskustelu kulttuurin merkityksestä ja vaikuttavuudesta. Niihin liittyen järjestetään tilaisuuksia sekä tehdään muita niitä edistäviä toimenpiteitä. Vuoden 2015 aikana on suunniteltu Etelä- Karjalan maakuntahistoriaa. Tutkimushanke ajoittuu vuosille ja sen ensimmäinen osa ilmestyy vuonna 2018 ja toinen Jos pitkälti säätiöiden osallistumisen varaan rakentuva rahoitus järjestyy, historiahanke käynnistyy vuonna Maakunnan liitto toimii hankkeen koordinoijana Muut tehtävät Etelä-Karjalan liitto toteuttaa omalta osaltaan maakuntaohjelmaa mm. elinkeinopoliittisten kärkihankkeiden osalta. Etelä-Karjalan matkailustrategia valmisteltiin aluekehitysyksikön toimesta vuonna 2015 ja sen toimeenpanoon liittyen järjestetään tilaisuuksia ja toimitaan aktiivisena alueen ja kansallisten toimijoiden verkottajana. Elinkeinoelämäyhteistyötä tiivistetään maakunnan toimintaympäristöä koskevissa kysymyksissä. Kuntayhteistyössä jatketaan edelleen seutukunnittaista yhteydenpitoa sekä Länsi- Saimaan että Imatran seutukunnan yhteistyöelimien puitteissa. Näissä elimissä sekä Lappeenranta-Imatra kaupunkiseudun yhteistyökokouksissa tuodaan keskusteluun mukaan maakunnan liiton näkemyksiä ja mahdollisuuksia aluekehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Aluekehitysyksikön henkilöstö osallistuu erilaisiin työryhmiin, neuvottelukuntiin, foorumeihin ja toimikuntiin. Tämäntyyppisen sidosryhmäyhteydenpidon myötä liitto osallistuu myös erilaisten tilaisuuksien, seminaarien ja työpajojen järjestämiseen. Aluekehityksen tulosalue systematisoi viestintää ja yhteydenpitoa eri tahoihin tehtäväalueensa ajankohtaisista asioista hyödyntäen etenkin sähköisiä viestintäkanavia. Tietoa erilaisten rahoituslähteiden mahdollisuuksista välitetään alueen toimijoille ja kootaan potentiaalisia toimijaverkostoja. Samalla aluekehityksen tulosalueen asiantuntijat voivat tarjota rahoituksen hakijoille tukea rahoitushakuprosesseihin. Laajakaistayhteyksien laajamittainen rakentaminen käynnistyi vuonna 2015 Taipalsaarella ja Savitaipaleella kuntien perustaman Saimaan kuitu Oy;n toimesta. Laajakaistayhteyksien rakentaminen etenee vuonna 2016 ja laajenee myös Lemin kunnan ja Lappeenrannan alueelle. Yhteyksien rakentamisessa hyödynnetään maaseutuohjelman rahoitusta. Maaseutuohjelman toteutus ja hankerahoitus on käynnistynyt täysimääräisesti ja liitto osallistuu maaseutuohjelman hankkeiden kokoamistyöhön. Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

13 Tavoitteet: Rakennerahastokauden päättämistoimet Rakennerahasto-ohjelman toimeenpano aluekehityslainsäädännön ja Uudenmaan liiton kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Alueellisia innovaatioita ja kokeiluja koskevan kansallisen rahoituksen hallinnointi Maakunnan kehittämisrahaston käyn- nistyminen Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatiminen määräajassa syksyllä 2016 Maakuntaohjelman toimeenpano ja seurantatyö. Maakuntaohjelman ulkopuolinen arviointityö käynnistetään vuoden 2016 lopulla. Elinkeinoelämäyhteistyön tiivistäminen Maakunnan brändin vahvistaminen aluemarkkinoinnissa Tapahtumakalenterin ja kuvapankin kehittäminen osana ekarjala-portaalia Maakunnallisen viestintäverkoston koordinointi Rahoituksen hakemisessa avustaminen mm. maaseutuohjelman osalta Kulttuurityöryhmän määrittämien päätavoitteiden toteuttaminen niitä tukevilla toimenpiteillä tai verkostoyhteistyöllä. Suomi 100 juhlavuoden alueellinen koordinaatio Tiivis yhteistyö alueen kuntien kanssa (Lappeenranta-Imatra-kaupunkiseutu, Länsi-Saimaan seututoimikunta, Imatran seututyövaliokunta) Maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen maakunnan kehittämistoiminnassa, mm. laajakaistarakentamisessa Mittarit: Ohjelmakauden EAKRhankehakemusten käsittelyajat (ei koske ylimaakunnallisia hankkeita, joissa valmistelu tapahtuu ainakin osittain Uudenmaan liitossa). Maakuntaohjelman jalkauttamista koskevien tilaisuuksien ja niiden osallistujien määrä. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman valmistuminen v työja elinkeinoministeriön antamassa aikataulussa. Aluekehityskatsauksen valmistuminen keväällä 2016 ja syksyllä ulkopuolisen arviointyön käynnistyminen ekarjala-portaalin, uudistetun tapahtumakalenterin ja kuvapankin kävijämäärät Viestintäverkosto kokoontuu kolme kertaa vuodessa Kulttuurityöryhmä kokoontuu vuosittain 4 6 kertaa. Kulttuurityöryhmän päätavoitteiden toteuttamiseen liittyvien tilaisuuksien ja niiden osallistujien määrä. Suomi 100 -juhlavuoden alueelliseen koordinaatioon saatu valtionrahoitus, tukea saaneet hankkeet ja juhlavuodesta saatu palaute Lappeenranta-Imatra-kaupunkiseudun työvaliokunta kokoontuu vähintään kuusi kertaa vuodessa Laajakaistahankkeita vähintään kolmessa kunnassa ja suunnittelun käynnistäminen uusissa kunnissa. Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

14 9.2. Hallinto- ja kehittämisyksikkö Hallinto- ja kehittämisyksikkö huolehtii liiton hallintoon, henkilöstöön, talouteen ja tietotekniikkaan sekä niiden kehittämiseen liittyvistä tehtävistä. Yksikkö vastaa liiton kirjanpidosta, reskontrien hoidosta, pankkitilien ja talousarvion toteumavertailuista. Etelä-Karjalan liiton talous- ja palkkahallinto hoidetaan Saimaan talous ja tieto Oy:n toimesta, josta hallinto- ja kehittämisyksiköllä on kuitenkin talousjohdollinen vastuu. Maakuntahallitukselle raportoidaan talousarvion toteutumisesta kolmannesvuosittain. Yksikkö huolehtii myös palkkaukseen, palvelussuhdeasioihin, henkilöstön kehittämiseen, koulutukseen, henkilöstöohjaukseen ja - valvontaan, työsuojeluun ja työterveydenhuoltoon, työkykyä ylläpitävään toimintaan sekä muihin henkilöstöpalveluihin liittyvistä tehtävistä. Henkilöstötilinpäätös tehdään vuosittain. Vaikka liiton tietohallinto hoidetaan pääosin ostopalveluina, hallinto- ja kehittämisyksikkö on vastuussa tietohallinnon tukitehtävistä, joita hoidetaan osittain liiton omin voimin. Maksatuksien osalta hallinto- ja kehittämisyksikkö vastaa hankkeiden maksatustarkastuksista. Hankkeiden rahoituspäätökset ja maksatuspäätökset on eriytettävä niin, että rahoituspäätöksistä vastuussa olevat eivät ole vastuussa maksatuspäätöksistä. Yksikön sisällä tehtävät on eriytetty niin, että maksatustarkastukset ja maksatuspäätökset on eriytetty varsinaisista rahansiirroista, jotka suoritetaan Saitan maksuliikennetiimin toimesta muiden paitsi ENI/CBC-ohjelman osalta. Tavoitteet: Toimintojen kehittäminen: IT-tukipalveluiden uusien sovellusten onnistuneet käyttöönotot, henkilöstökoulutusten järjestäminen Toimintaohjeiden ajantasaisina pitäminen ja uudistaminen tarvittaessa Maksatushakemusten käsittelyn sujuvuus Takaisinperintätapausten minimoiminen Sisäisen valvonnan tekeminen, riskienhallinta ja riskirekisterin ylläpito Organisaatiokulttuurin kehittäminen Great Place to Work -tutkimuksessa saadun palautteen pohjalta Mittarit: Päivitetyt säännöt ja toimintaohjeet: henkilöstö- ja koulutussuunnitelman päivittäminen vuonna 2016, Maksatushakemusten käsittelyajat ohjelmasta riippuen ilman lisätietopyyntöjä max 45 päivää tai maks. 60 päivää, Takaisinperintätapausten lukumäärä 0, Riskienhallintaohjeiden soveltaminen, valvonta ja päivittäminen: riskienhallinnan ja riskien arvioinnin toteuttaminen ja kehittäminen dokumentoidusti, Sijoitus ja pisteet Great Place to Work tutkimuksen pienten organisaatioiden sarjassa (alle 50 työntekijää). Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

15 9.3 Alueiden suunnittelu Aluesuunnittelulla linjat maankäytölle. Tärkeimmät aluesuunnittelun tehtävät ovat maakuntakaavoitukseen liittyvät toimet, liikennejärjestelmätyö ja liikenteen edunvalvonta, luonto- ja luonnonvaroihin liittyvät suunnitelmat ja selvitykset sekä tilastot, paikkatieto ja tutkimus. Tärkeässä asemassa ovat suunnittelutyöhön liittyvät selvitykset ja paikkatietoanalyysit. Alueiden kehittämisestä koskevassa laissa todetaan, että maakunnan suunnitteluun kuuluvat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 25 :ssä tarkoitettu maakuntasuunnitelma, muuta alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava sekä maakunnan kehittämisen lähivuosien tavoitteet osoittava maakuntaohjelma. Maakuntakaavasta säädetään erikseen maankäyttö- ja rakennuslaissa. Alueiden kehittämisestä koskevan lain mukaan maakunnan liitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja siinä tehtävässä vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa. Se vastaa myös alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien osalta suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa. Maakuntaliiton tehtävänä on edistää kuntien ja maakuntien välistä yhteistyötä sekä hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä. (Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista, 7/ ) Maakuntakaavoitus Maakuntakaavojen yhdistelmä Voimassa olevasta maakuntakaavasta ja vuonna 2015 vahvistetusta 1. vaihemaakuntakaavasta tehdään epävirallinen yhdistelmäkaavakartta selostuksineen. Se palvelee kuntia ja sidosryhmiä ja siinä ovat kaikki vahvistetut aluevaraukset samalla kartalla. Myös seuraavat laadittavat vaihemaakuntakaavat yhdistetään samoin. Vaihemaakuntakaavoitus Jatketaan 2. vaihekaavan valmistelua kartoittamalla selvitystarpeet (energia ja tekninen huolto, luonnonvarat, luonto) sekä edellisten kaavojen täydennystarpeet. Suunnittelussa korostetaan vuorovaikutusta ja eri sidosryhmien ja osallisten kanssa tehtävää yhteistyötä. Maakuntaohjelman ja maakuntakaavoitustyön yhteistyötä kehitetään edelleen. Muut maakuntakaavoitukseen liittyvät työt Vahvistettujen maakuntakaavojen toteutumisen seuranta, ajantasaisuuden arviointi ja raportointi. Seurantaa tehdään rinnakkain maakuntaohjelman toteutumisen seurannan kanssa. Aluesuunnittelukatsauksen päivittäminen ja ajankohtaistiedotteiden laatiminen. Maakuntakaavan havainnollisuuden kehittäminen: selkeä ja tiivistetty versio yhdistelmäkaavasta aihepiireittäin. Maakuntakaavoitusajankohtaisesitteen/tiedotteen laatiminen. Vaikuttaminen Etelä-Karjalan elinympäristön laatuun kaavalausuntojen, erilaisten hankkeiden ja neuvottelukuntien sekä työryhmien kautta. Liikennejärjestelmätyö ja liikenteen edunvalvonta Liikennejärjestelmätyöhön liittyvät kaikki liikenteen edunvalvontaan ja liikennesuunnitteluun liittyvät tehtävät sekä neuvottelut ja edunvalvontaesitteet. Jatketaan Etelä-Karjalan liiton vetämää liikennetyöryhmän toimintaa ja ryhmää laajennetaan tarvittavilta osin. Työhön kuuluu vuonna 2014 laadittujen Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman ja Kaakkois- Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

16 Suomen liikennestrategian tavoitteiden toteutumisen seuranta ja edunvalvonta. Liikennejärjestelmäsuunnitelman seurantaa tehdään vuosittain ja raportin päivitystyö tehdään jakson loppupuolella. Liikennejärjestelmätyötä sovitetaan maakuntakaavoitukseen sekä aluekehityksen tarpeisiin. Tärkeimpiä liiton liikenteen edunvalvonnan kohteita ovat kaksoisraide Luumäki-Imatravaltakunnan raja ja Imatran rajanylityspaikan raideliikenteen kansainvälistäminen, Parikkalan rajanylityspaikan avaaminen kansainväliselle liikenteelle ja vt-6 Taavetti- Lappeenranta tieyhteyden toteuttaminen kokonaisuudessaan myös Taavetin Läntisen liittymän osalta. Myös tasoristeysten poisto väliltä Imatra Pohjois-Karjalan raja, alempiasteisen tieverkoston kehittäminen sekä rajaliikenteeseen liittyvä edunvalvonta muodostavat osan liikenteen edunvalvonnasta. Vainikkalan rautatieaseman ja sen palvelujen kehittäminen on yksi rajaliikenteen edunvalvonnan kohteista. Tärkeänä tavoitteena on myös Lappeenrannan lentokentän toiminnan turvaaminen ja kehittäminen. Muut liikenteen edunvalvonnan tehtävät ovat: TEN-T ydinverkon ulottaminen raideosuudelle Luumäki-Imatravaltakunnan raja sekä Saimaan kanavalle ja TEN-T rahoituksen varmistaminen näille kohteille. Tarpeellisten liikenteeseen kohdistuvien selvitysten edistäminen mm. Etelä-Karjalan kulkutapajakauma sekä alempiasteisten teiden kehittäminen elinkeinoelämän ja biotalouden näkökulmasta. Liikenteen ajankohtaisten edunvalvontaesitteiden laatiminen mm. Vainikkalan matkaterminaalin ja sen palvelujen kehittäminen ja Kutilan kanavan toteuttamisen edistäminen, tasoristeysten poisto väliltä Imatra- Pohjois-Karjalan raja. Myös muita tulevia tärkeitä liikennehankkeita varten laaditaan tarvittava edunvalvontamateriaali. Luonto- ja luonnonvarat Aluesuunnittelu vastaa luonto- ja luonnonvaraselvitysprossien käynnistämisestä ja johtamisesta. Luonto- ja luonnonvaraselvitykset palvelevat erityisesti maakuntakaavoitusta, liikenneselvityksiä sekä myös aluekehitystä. Luonto- ja luonnonvaraselvitysten ja tutkimusten laadinnassa tehdään vuorovaikutteista yhteistyötä luontoasiantuntijoiden mm. Luonnonsuojelupiirin, Metsänhoitoyhdistysten ja Metsäkeskuksen kanssa. Luonto- ja ympäristöasioihin liittyvät tehtävät: maakunnan luonto- ja luonnonvarakohteiden päivitys ja mahdollisen luontoesitteen laatiminen uusien METSO-alueiden läpikäynti ja siirtäminen paikkatietoon ja hyödyntäminen vaihekaavatyössä. Tilastot, paikkatieto ja tutkimus Tehdään pienimuotoisia selvityksiä ja tuetaan erilaisia tutkimuksia, selvityksiä ja opinnäytetöitä, joilla on merkitystä maakunnan tilastoaineiston kehittämisen ja aluesuunnittelun kannalta. Tärkeänä tehtävänä on paikkatietoaineistojen ja niiden avulla tehtävien analyysien hyödyntämisen kehittäminen maakunnan suunnittelussa ja koko liiton toiminnassa. Tärkeässä roolissa ovat karttaesitysten ja paikkatietoanalyysien toteuttaminen laadittaviin edunvalvontaesitteisiin ja erilaisiin selvityksiin. Tilastoja ja tilastoanalyyseja tuotetaan resurssien mukaan. Etelä-Karjalan liitto päivittää jatkuvasti maakunnan tilastokatsauksen verkkoversiota ja tavoitteena on pitää se ajantasaisena. Tehtäviin kuuluu myös Etelä-Karjalan toimipaikkarekisterin ylläpito. Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

17 Muut aluesuunnittelun tehtävät Suomen ympäristökeskuksen ja maakuntien liittojen yhteiseen maakuntakaavojen harmonisointi- eli HAME - hankkeeseen osallistuminen (10/2015-9/2017). Sen tavoitteena on tuottaa yhteinen tietomalli ja tietokanta maakuntien liittojen tuottamalle maakuntakaava-aineistolle. Konkreettisina tavoitteina ovat mm. maakuntakaavojen mahdollisimman yhtenäiset kaavamerkinnät sekä Inspireyhteensopivuus. Inspire -velvoitteiden täyttäminen 1. vaihemaakuntakaava vahvistamisen jälkeen ja olemassa olevan paikkatie- toaineiston vuosittainen ylläpito Geopark Saimaa -hankkeeseen osallistuminen. Tavoitteena on jäsenyyden haku v Hankkeeseen osallistuminen jatkossa, jos tarvetta siihen tulee. Green Belt of Fennoscandia - hankkeeseen osallistuminen. Hankkeen hyödyistä Etelä-Karjalan liitolle tehdään yhteenveto. Hankkeeseen osallistutaan myös jatkossa, mikäli se on tarpeellista liiton toiminnan kannalta. Osallistuminen rajavesistöjen kalatalouden kehittämishankkeisiin (haetaan ensi vuonna RIFKI-hankkeen jatkoprojektille ENI-CBC -rahoitusta) Saimaan matkailun saavutettavuusselvitykseen osallistuminen yhdessä Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjos- Savon kanssa. Työ valmistuu vuoden 2016 aikana, jonka jälkeen kartoitetaan työn jatkotoimenpiteet ja tarvittava edunvalvonta. Nopeat itäradat neuvottelukuntaan osallistuminen Saimaan kanavan neuvottelukuntaan osallistuminen Maakunnan muuhun suunnitteluun sekä muiden liittojen ja viranomaistahojen yhteiseen suunnitteluun osallistuminen ja suunnitelmien edistäminen. Yhteistyö Maankäytön/aluesuunnittelun toimialan tavoitteina on edistää maakuntakaavan toteuttamista. Edistämiskeinoja ovat viranomais- ja työneuvottelut ympäristöministeriön ja muiden viranomaisten kanssa. Yhteistyötä kehitetään liiton muiden yksiköiden kanssa. Säännöllistä yhteistyötä tehdään eri maakuntaliittojen maakuntakaavoittajien kanssa mm. Kuntaliiton ja ympäristöministeriön erilaisissa tapaamisissa ja ajankohtaisneuvotteluissa.. Toiminnan yhtenä tavoitteena on saada ajankohtaista tietoa viranomaisten hankkeista ja selvityksistä sekä tuoda esille maakuntien ajankohtaisia tapahtumia ja laadittavana olevia selvityksiä. Toiminnalla pyritään vaikuttamaan maakuntakaavoituksen kehittämiseen ja erityisesti viranomaisten kaavoitusohjaukseen siten, että ratkaisuissa otetaan huomioon maakunnan erityispiirteet ja rajan läheisyys. Tavoitteena on tehdä kansainvälistä yhteistyötä Venäjän lisäksi myös muihin suuntiin. Liikenneviraston ja LVM:n kanssa jatketaan tiivistä yhteistyötä Kaksoisraide Luumäki- Imatra valtakunnan raja ratasuunnittelun käynnistämiseksi koko yleissuunnitelman osalta sekä Imatran rajanylityspaikana raideliikenteen kansainvälistämiseksi sekä raideyhteyden toteuttamiseksi. Tiivistä yhteistyötä liikenneviranomaisten kanssa tehdään myös Vt 6 Taavetti-Lappeenranta toteuttamiseen liittyen, Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämiseen sekä muihin tärkeisiin tie-, raide- ja vesi- sekä lentoliikennehankkeisiin liittyen. Myös TEN-T verkoston laajennustarpeet Etelä-Karjalaan ovat tiiviin yhteistyön piirissä. Mittarit: Maakuntakaavoitus Kaavakarttojen ajantasaisuuden seurantaa tehdään suunnitelmallisesti Toisen vaihemaakuntakaavan valmisteluun liittyvien kartoitusten ja selvi- Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

18 tysten lukumäärä ja vuorovaikutuksen toteutuminen Yhteinen työpäiväkirja kaavatyön vaiheista ja muutoksista Vaihemaakuntakaava 2:een liittyvän vuorovaikutuksen toteutuminen: työryhmien lukumäärä, kokouskerrat, yleisötilaisuudet, tiedottamisen määrä ja laajuus. Liikennejärjestelmätyö ja liikenteen edunvalvonta Liiton tuottamien liikenteeseen kohdistuvien selvitysten ja edunvalvontaesitteiden hyödyntäminen vuosittain. Liikennejärjestelmään liittyvien työryhmäkokousten lukumäärä vuosittain. Maakunnan liikennehankkeisiin liittyviin kokouksiin osallistuminen ja lukumäärä vuosittain. Luonto- ja luonnonvarat Luontoselvitysten laatiminen laaditun aikataulun puitteissa Luontoselvitysten yhteiskokousten lukumäärä ja tulokset Tilastot, paikkatieto ja tutkimus Tilastoaineiston toimitusten määrä ja laajuus liiton ulkopuolelle vuosittain Kuvaus paikkatieto- ja tilastoanalyysien toimituksista liiton muille yksiköille vuosittain. Paikkatietoon perustuvien karttojen hyödyntäminen liiton edunvalvonnan esitteissä ja selvityksissä. Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi

19 9.4 Rajaohjelmien yksikkö Yksikön keskeisimmät tehtävät vuonna 2016 ovat Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI CBC ohjelman sulkemistoimenpiteet sekä uuden rajat ylittävän CBC-ohjelman käynnistämiseen liittyvät tehtävät. ENPI CBC -ohjelma Suomen ja Venäjän rajoilla toteutettavat ENPI CBC -ohjelmat ovat olleet osa EU:n ja Venäjän strategista kumppanuutta. Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI CBC - ohjelman EU:lta tuleva rahoitus on ollut 36 miljoonaa euroa. Venäjän duuma ratifioi kyseisen sopimuksen heinäkuussa 2010 ja vahvisti ohjelmalle Venäjän kansallisen rahoituksen 18 miljoonaa euroa. Venäjän kansallinen rahoitus on samansuuruinen kuin Suomen valtion rahoitus. Seurantakomitea esitti, että ohjelmarahoituksesta enintään 50 % voidaan käyttää suuriin investointihankkeisiin. Samalla kertaa esitettiin muutosta ohjelmaalueeseen niin, että Uusimaa kokonaisuudessaan on nyt rajoittuvana alueena. EU:n komissio hyväksyi kyseiset ohjelma-asiakirjan muutokset vuonna Etelä-Karjalan liitto on nimetty ohjelman hallintoviranomaiseksi (Joint Managing Authority), joka vastaa ohjelman hallinnoinnista ja maksuviranomaistehtävistä sekä ohjelman käytännön toteutuksesta. Ohjelman virallinen kieli on englanti ja kaikki ohjelman viralliset asiakirjat, hankehakemukset, pöytäkirjat ja tukisopimukset laaditaan englanniksi. Englanninkielen sujuva osaaminen on ohjelman henkilöstölle perusvaatimus. Ohjelman hallintoviranomainen on tehnyt seurantakomitean päätösten perusteella tukisopimuksen kunkin hyväksytyn hankkeen päätoteuttajan kanssa. Viimeiset nykyisen ENPI-ohjelmakauden tukisopimukset tehtiin sääntöjen mukaisesti vuoden 2013 loppuun mennessä. Pääosin hankkeiden toteutusaika päättyi Yhdelle infrahankkeelle on annettu vuoden jatkoaika asti. Hankkeiden päättyessä ohjelman viestintä on keskittynyt hankkeiden tulosten ja aikaansaannosten esittelyyn ja ohjelmassa on tarkoitus tehdä ex post -arviointi keväällä 2016, kun kaikkien hankkeiden loppuraportit on vastaanotettu ja käsitelty. Vuoden 2011 alussa Pietariin perustettiin ohjelman sivutoimipiste. Se avustaa ohjelman tiedottamisessa Venäjän puoleisella ohjelmaalueella. Vuoden 2011 lopulta lähtien sivutoimipisteessä on työskennellyt kaksi henkilöä, joista toinen avustaa kaikkien kolmen Suomen ENPI-ohjelman Venäjän puolella toteutettavia suurhankkeita ja toinen Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI -ohjelman standardihankkeita. CBC-ohjelma (Cross Border Cooperation) EU:n uusi ohjelmakausi käynnistyi vuoden 2014 alussa. Etelä-Karjalan liitto nimettiin jatkamaan hallintoviranomaisena uuden ohjelman valmistelun koordinointia. Valmistelua varten perustettiin ohjelmointikomitea ja alueellinen työryhmä. Molemmissa on edustajat sekä Suomesta että Venäjältä sekä tarkkailijana EU:n komission edustaja. Kaakkois-Suomi Venäjä CBC ohjelman EU-rahoitus on vähintään euroa. Mikäli ohjelman käynnistyminen sujuu hyvin, vuosille on väliarvioinnin jälkeen mahdollisuus saada komissiosta rahoitusta lisää euroa. Venäjä ja Suomi ovat alustavasti lupautuneet rahoittamaan ohjelmaa samalla summalla. Ohjelma voisi näin ollen olla kooltaan enimmillään euroa. Rajaohjelmayksikkö on jatkanut uuden ohjelma-asiakirjan valmistelua koko vuoden 2015 ja odottaa, että asiakirja saa hyväksynnän komissiossa vuoden 2015 loppuun mennessä. Ohjelmien käynnistymisen nopeuttamiseksi Suomen CBC-ohjelmat ovat palkanneet yhtei- Talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi