Työeläkejärjestelmän kenttä: yksityisen ja julkisen hallinnon välissä Jan-Erik Johanson & Ville-Pekka Sorsa Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksessa 14.1.2010
Lähtökohta: Yksityisen ja julkisen kumppanuudet uusia eläkejärjestelmissä, miten käsitellä hallinnointia ja vallankäyttöä? Briganti (2008):
TyEL:n luonteesta TyEL on kautta linjan korporatistinen...muttei hallinnollisesti II pilarin mielessä, ennemmin: eläkkeet ja kustannukset I pilarissa (pakollinen vakuutus) pääoma III pilarissa (sijoitustoiminnan hajautus)
Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuskysymys: miten eläke-ppp:n hallinnointi toimii käytännössä? Vertailukohtana julkishallinnon ja corporate governancen ideaalityypit sekä institutionaalinen kenttäanalyysi millaisia toimijoiden välisiä suhteita, ongelmia, jännitteitä ja etuja julkisen ja yksityisen hallinnon piirteiden yhdistäminen aiheuttaa? Tapaustutkimuksena Suomen työeläkejärjestelmä (TyEL)
Valtasuhteiden määrittyminen organisaatiokentällä Pelin analogia (eikä peliteorian) toimijoiden välisissä suhteissa: 1.sääntöjen mukaiset suhteet itse pelikentällä tarkastellut institutionaaliset suhteet muodollisia ja epämuodollisia; regulatiivisia, normatiivisia, diskursiivisia 2.kyky määritellä uudelleen pelikentän sääntöjä institutionaalinen työ ja institutionaalinen yrittäjyys Esim. TyEL-kentässä valtaa kaikkialla; oleellista ei se, kuka järjestelmää pitää yksiselitteisesti hallussaan (so. ei kukaan) vaan se, miten eri suhteita tosiasiallisesti uusinnetaan ja muutetaan käytännössä
TyEL-kentän avaintoimijat Garantia Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Finanssivalvonta (FIN-FSA) AREK Eläketurvakeskus Työeläkevakuuttajat (TELA) Työeläkeyhtiöt (Varma, Ilmarinen, Eläke-Tapiola, Eläke-Fennia, Etera, Veritas, Pensions-Alandia) Kilpailuvirasto Työntekijöiden keskusjärjestöt (SAK, STTK, Akava) Työntekijät Pysyvät ja väliaikaiset ad hoc -komiteat ja työryhmät (mm. Rantalan ryhmä) Työnantajien keskusjärjestöt (EK) Työnantajat Eläkesäätiöt Eläkekassat Eläkesäätiöyhdistys (ESY)
Tutkimustulokset: TyEL-, yksityinen ja julkishallinto Julkishallinto TyEL Corporate Governance Markkinavalinta Valvontaelimet kontrolloivat tehtävää Valvotun tuottajan valinta Ostokäyttäytyminen Palvelua tarjoavien Avaintoimijoiden Palvelua tarjoavien organisaatioiden organisaatioiden rajoitettu kilpailu Palvelua tarjoavien organisaatioiden välinen keskinäiset suhteet yhteistyö ja rajoitettu yhteistyö; kentän kilpailu muiden toimijoiden yhteistyö Rahoituslähde Budjettirahoitus Maksuihin perustuva rahoitus Maksuihin perustuva rahoitus Poliittinen vaikuttaminen Yleistä: Vaikuttamisyritysten Valikoitu vaikutusvalta, laajat puskurointi odotukset Pakottaminen Pakollinen käyttö ja rahoitus Pakollinen käyttö ja rahoitus Laaja kokonaisvaikutus, mutta Vaikutusten ulottuvuus Laaja yhteiskunnallinen vaikutus vaihtelee laitoskohtaisesti Harvinaista: Vaikuttamisen käsittäminen odotuksina Vapaaehtoinen käyttö ja maksu käytettäessä Kapea yhteiskunnallinen vaikutus Omistajuus Kansalaiset Määritellyt osakkeenomistajat Osakkeenomistajat Päämäärät ja suorituskykyodotukset Ambivalentit ja muuttuvat Selkeät, mutta muuttuvat Selkeät ja vakaat
Hajauttaminen puhetapana eläkejärjestelmässä Hajauttaminen on vertikaalista (ylemmältä alemmalle) ja/tai horisontaalista (yhdeltä monelle) Horisontaalisesti kenttä on hajautunut monta yhtiötä ( ja organisaatiomuotoa) tekee samaa asiaa, silti osa tehtävistä keskitetty (esim. ETK:n rooli) MUTTA Miksi työmarkkinajärjestöjen vaikutusvalta liitetään hajauttamiseen? ei ole selkeästi vertikaalista: valtio/järjestöt ei ole selkeästi horisontaalista: eduskunta/järjestot Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 14.1.2010 8
Järjestelmän hajautus sijoitus / muu toiminta Hallinto sijoitustoiminnassa: keskitetyt reunaehdot, ei koordinaatiota -perusteluna valtion vaikutusvallan vähentäminen ja eläkesosialismin pelko, nyt riskienhallinnalliset edut toimii jos riittävästi eroja Hallinto muussa toiminnassa: keskitetysti koordinoitu, mutta valmistelu hajautetuissa elimissä -eläke-eliitti: hajautus osin näennäistä, kaappaaminen mahdollista Sijoitus- ja muun toiminnan erottelussa ehkä ongelmia - esim. väliaikainen laki ja väitteet asiantuntemuksen puutteessa kehitystyössä
Eläkelaitosten keskinäiset suhteet Kilpailun ongelmallisuus -eläkeyhtiöiden kilpailu: kilpailu asiakkaista keskeinen toimintaa ajava tekijä (esim. uskomukset, tavoitteet, kannustimet), mutta läpinäkyvyys heikkoa ja keinot epäselviä -laitostyyppien välinen kilpailu: mm. miksei valta (säätiöt) kiinnosta työnantajia? -valintakriteerien tutkimus puutteellista Sijoitustoiminnan peliteoreettinen tilanne -kilpailu vs. ei tarvitse tehdä muiden virheitä -- minkä tavoitteen suhteen johdonmukaisuutta tulisi tavoitella?
Poliittiset jännitteet 1 Valtiovallan neutralointi keskeistä...mutta valikoivaa: blokit Kokoomus-EK ja SDP-SAK suuret muutokset vaikeita, koska hallituksessa käytännössä aina vastakkaisia näkemyksiä Poliittisen tilivelvollisuuden ja demokratian ongelmat: työmarkkinaosapuolten tosiasiallinen valta vs. poliitikkoja kohtaan tulevat paineet
Poliittiset jännitteet 2 Keskusta-STM:n pyrkimys lisätä valtiovallan roolia institutionaalinen yrittäjyys ei riitä, tarvitaan vahvaa institutionaalista työtä toisaalta tärkeysjärjestys selvä: yhtiöiden ajautuminen Finanssivalvonnan kontrolliin ei riitä entä Eläketurvakeskuksen kaappaaminen?
Lopuksi Järjestelmän institutionaalinen epämääräisyys on sen joustavuuden lähde Jos hajautettu järjestelmä on hyvä asia, niin miksi sen annetaan keskittyä? Miten järjestelmän taloudellista kestävyyttä lisäävät toimet vaikuttavat vakuutettujen käyttäytymiseen? Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 14.1.2010 13