SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden täydentävä valtionavustushaku Valtionavustusohje Hakuaika päättyy 7.2.2014 Asianumero: THL/1828/6.00.00/2013
Sisältö Johdanto... 3 1. Taustaa... 3 2. Keskeiset sovellettavat säädökset... 4 3. SADe-ohjelman tavoitteet ja tuotokset... 4 4. Valtionavustuksen hakeminen... 4 4.1 Hakukriteerit... 5 4.2 Hakulomake... 7 4.3 Projektisuunnitelman sisältö... 7 5. Valtionavustusten omarahoitusosuus ja kohdentaminen... 8 6. Valtionavustuksen myöntäminen... 8 6.1 Hakuaikataulu... 9 2 7. Valtionavustusten käyttämiseen liittyvät ehdot... 9 7.1 Hyväksyttävät kustannukset... 10 7.2 Valtionavustuksiin liittyvät muut ehdot... 11 8. Muutoksenhaku... 11 9. Valtionavustusasiakirjojen julkisuus... 12 10. Immateriaalioikeudet... 12 LIITE 1. Hakulomake LIITE 2. Projektisuunnitelma LIITE 3. Menot ja rahoitus
Johdanto Kansalaisille suunnattuja, sähköisiä sosiaali- ja terveysalan palveluja kehittävän SADeohjelman palvelukokonaisuuden toimeenpanoon voi hakea lisärahoitusta valtionavustusta jo saavien kehittäjäkumppanien yhteistyöprojektien laajentamiseen uusiin kuntiin ja kuntayhtymiin. Hakijoina voivat olla Etelä-Savon sairaanhoitopiiri (Hyvis-SADe), Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (SADe-Mielenterveystalo) ja Turun kaupunki (SADe-PSOP). Lisärahoitusta voi hakea ensisijaisesti 1. yhteistyöprojektin laajentuessa uusiin kuntiin ja kuntayhtymiin. Uusi kumppani osallistuu kehitettävien palvelujen ja määrittelyjen suunnitteluun, pilotointiin ja käyttöönottoon sekä levittämiseen. 2. valmiiksi kehitetyn ja tuotteistetun palvelun levittämiseen. Tässä tapauksessa uusi kumppani ei osallistu varsinaiseen palvelun kehittämiseen. Lisäksi kehittäjäkumppanit 3. voivat hakea rahoitusta edellisen hakukierroksen jälkeen esiin tulleisiin alkuperäisen suunnitelman toteuttamisen kannalta tärkeisiin lisätarpeisiin, joilla tehostetaan palvelun toteutusta tai sen käyttöönotto- ja levittämisvalmiuksia. Rahoitusta ei myönnetä uudestaan samoihin kohteisiin, kuin ensimmäisellä valtionavustushakukierroksella. 1. Taustaa Pääsääntöisesti uudet kehittäjäkumppanit osallistuvat kansallisten sähköisten asiointipalvelujen, kansalaisen sähköisen asioinnin kokonaisarkkitehtuurin sekä sähköisten palvelujen avoimuuden ja yhteentoimivuuden määrittelytyöhön. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) on strateginen ohjausväline, jolla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Valtioneuvosto vahvisti uuden Kaste-ohjelman helmikuussa 2012. Ohjelman tavoitteena on, että hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti. 3 Kaste-ohjelman toimenpide 11 Vahvistetaan sähköistä asiointia toteutetaan Kaste-ohjelmasta erillisellä rahoituksella valtiovarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma 1 ) sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuutena (www.vm.fi/sade). Ohjelmakausi päättyy 31.12.2015. Palvelukokonaisuuden strategisesta ohjauksesta ja valvonnasta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö ja operatiivisesta toimeenpanosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Kuntaliitto vastaa yhteistyössä THL:n kanssa kuntien vastuulla olevan kehitystyön tuesta, kuntien kehittämisprojektien välisen yhteistyön organisoinnista ja koordinoinnista sekä sähköisen asioinnin kehittämistyön liittämisestä osaksi kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurityötä. THL myönsi kolmelle kehittäjäkumppanille (Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Turun kaupunki) sosiaali- ja terveysalan 1 SADe-SoTe-sanastoa: VM:n Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmasta käytetään nimitystä SADe-ohjelma, THL:n sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudesta käytetään nimitystä hanke, palvelukokonaisuuden palveluja kehitetään projekteissa ja valtionavustusta saavat kehittäjäkumppanit kehittävät palveluja yhteistyöprojekteissa.
palvelukokonaisuudesta valtionavustusta (THL/1311/9.09.00/2012) tammikuussa 2013 vuosille 2013 2015. Tammikuussa 2014 toteutettava valtionavustushaku täydentää vuonna 2013 toteutettua hakua. Valtionapuviranomaisena THL vastaa avustusten hallinnoinnista ja myöntämisestä sekä yhteistyöprojektien valvonnasta. Avustuksen saajalla on velvollisuus noudattaa valtionavustuslain, valtionavustuspäätöksen sekä THL:n antamia ohjeita avustuksen käyttämisessä ja yhteistyöprojektien toteuttamisessa. 2. Keskeiset sovellettavat säädökset Valtionavustuksella tarkoitetaan tuenluonteista rahoitusta tietyn toiminnan tai hankkeen avustamiseksi. Valtionavustuksiin ja niiden myöntämiseen sovelletaan valtionavustuslakia (668/2001). Lisäksi hakumenettelyyn sovelletaan muun muassa hallintolakia (434/2003) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999, jäljempänä julkisuuslaki). Valtionavustuslaissa säädetään perusteista ja menettelyistä, joita noudatetaan myönnettäessä valtionavustuksia. Valtionavustusten myöntämisen lähtökohtana on valtionavustuslain asianmukainen toimeenpano ja se, että avustus käytetään vaikuttavuudeltaan parhaalla mahdollisella tavalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon kehittäminen ja toimeenpano perustuvat mm. lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007), lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007), terveydenhuoltolakiin (1326/2010) sekä lakiin julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011). 4 3. SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus Palvelukokonaisuus koostuu: 1) kansallisesti toteutettavista sähköisistä palveluista kansalaisille (sosiaali- ja terveysalan palveluhakemisto, yleinen sosiaali- ja terveystieto, avuntarpeen itsearviointi, palautepalvelut) 2) kansallisesti määriteltävistä, kuntatoimijoiden yhteistyönä tai valtakunnallisena yhteistyönä toteutettavista sähköisistä palveluista (esim. ajanvarauspalvelu kansalaiselle, turvallinen viestinvälitys asiakkaan ja palvelunantajan välillä) sekä 3) kuntien kehitystyön tuesta ja koordinaatiosta, joka sisältää muun muassa kansallisten määritysten ja käytännön yleisohjeistuksien jakelun ja ylläpidon, kehityshankkeiden yhteistyön ja tiedonvälityksen, neuvontapalveluja sekä kuntatoimijoiden hankintayhteistyön tuen. Täydentävässä valtionavustushaussa haetaan uusia kehittäjäkumppaneita valtionavustusta jo saavien kehittäjäkumppanien yhteistyöprojektien alueelliseen laajentamiseen. 4. Valtionavustuksen hakeminen Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudessa noudatetaan SADe-ohjelman yhteisesti sovittuja menettelytapoja sekä koko ohjelmalle asetettuja tavoitteita, joita ovat muun muassa sähköisen palvelun asiakaslähtöisyys ja laatu,
merkittävyys, poikkihallinnollisuus, tuottavuuspotentiaali, toteutusten kustannustehokkuus ja nopeus, käynnistysvalmius ja -kelpoisuus sekä yhteensopivuus julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin kanssa (lisätietoja: www.vm.fi/sade, SADe-ohjelman asettamispäätös). Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus on osa Kaste II-ohjelmaa, jonka tavoitteena on, että hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti (Lisätietoja: http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/kaste). Palvelukokonaisuuden toteutuksessa priorisoidaan palveluita, jotka sosiaali- ja terveyspoliittisen strategian mukaisesti vähentävät kansalaisten hyvinvointi- ja terveyseroja sekä lisäävät palvelujen asiakaslähtöisyyttä. 4.1 Hakukriteerit ja haussa huomioitavia asioita Valtionavustusta voidaan myöntää kehittäjäkumppaneina toimiville kunnille ja kuntayhtymille. Kehittäjäkumppanit osallistuvat kansallisten sähköisten palvelujen ja kansalaisille suunnattujen sähköisten palvelujen kokonaisarkkitehtuurin, yhteentoimivuuden ja avoimuuden määrittelytyöhön sekä kuntien yhteistyönä tuotettavien palvelujen suunnitteluun, toteutukseen, pilotointiin, käyttöönottoon ja levittämiseen. Palvelujen on oltava valmiita, käytössä ja levitettyinä vuoden 2015 syyskuuhun mennessä. 5 Huomioitava täydentävää valtionavustusta haettaessa Kehittäjäkumppanien yhteistyöprojektit kohdistuvat ensisijaisesti paljon palveluita käyttävien tai tarvitsevien asiakkaiden tai laajan asiakasryhmän palvelujen kehittämiseen. Yleiskriteerit SADe-ohjelman kehittäjäkumppanien haussa (mukailtu hakuohjeen THL/1311/9.09.00/2012 pohjalta): 1. Kehittäjäkumppaneiksi haetaan ensisijaisesti usean kunnan tai kuntayhtymän yhteisiä, SADe-SoTe-palvelukokonaisuuden tavoitteita ja linjauksia toteuttavia yhteistyöprojekteja. Yhteistyöprojekteilla on laaja yhteistyöpohja, alustava levittämissuunnitelma ja toimijat sitoutuvat tuotosten laajaan käyttöönottoon. 2. Toteutukset saadaan käynnistettyä nopealla aikataululla. Ohjelmakauden aikana on tehtävä määrittelyt, pilotoinnit, käyttöönotot ja levittäminen. 3. Kehittäjäkumppanit osallistuvat asiantuntijapanoksella SADe-SoTepalvelukokonaisuudessa tehtävään määrittelytyöhön. 4. Yhteistyöprojekteissa kohderyhminä ovat laajat tai paljon palveluja käyttävät tai tarvitsevat asiakasryhmät. 5. Kehittäjäkumppanit sitoutuvat SADe-ohjelmassa määriteltävien vaatimusten hyödyntämiseen.
6. Kehittäjäkumppanit sitoutuvat käyttämään THL:n ja KELAn ylläpitämiä sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisia teknisiä ja tietomäärityksiä, -rakenteita ja luokituksia tai niiden puuttuessa vastaavia kansainvälisiä sosiaali- ja terveydenhuollon määrityksiä. 7. Toteuttavan kehittämistyön yhteydet keskeisiin kansallisiin palveluihin (kuten KanTa-, Asiointitili, Vetuma) sekä SADe-ohjelmassa kehitettäviin palveluihin ja muihin keskeisiin olemassa oleviin tietojärjestelmiin kuvataan. 8. Kehittäjäkumppaneilla on yhteinen aiesopimus, jossa yhteistyöprojektin toteutuksen vastuu- ja muu roolijako on sovittu. Täydentävän valtionavustushaun arviointikriteerit Etelä-Savon sairaanhoitopiirin (Hyvis-SADe), Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (SADe-Mielenterveystalo) ja Turun kaupungin (SADe-PSOP) täydentävää valtionavustushakua koskevat kriteerit. Ensisijaisesti valtionavutushaku koskee: a) uusien kuntien ja kuntayhtymien liittymistä mukaan palvelujen kehittämiseen ja käyttöönottoon. i. uusi kumppani/osaprojekti on kunta tai kuntayhtymä. ii. hakijan on esitettävä suunnitelma uuden kumppanin mukaan ottamisesta yhteistyöprojektiin: mitkä ovat uuden kumppanin tehtävät, täsmennetty aikataulu ja miten aikaisemmassa haussa suunnitellut ja rahoitetut palvelut suunnitellaan, pilotoidaan ja käyttöönotetaan uudella alueella. b) valmiiksi kehitetyn ja tuotteistetun palvelun levittämiseen. Tässä tapauksessa uusi kumppani ei osallistu varsinaiseen palvelun kehittämiseen. i. uusi kumppani/osaprojekti on kunta tai kuntayhtymä. ii. hakijan on esitettävä suunnitelma valmiin palvelun levittämisestä, siinä tarvittavasta rahoituksesta ja aikataulun palvelun levittämisestä. 6 Lisäksi kehittäjäkumppanit c) voivat hakea rahoitusta edellisen hakukierroksen jälkeen esiin tulleisiin alkuperäisen suunnitelman toteuttamisen osalta tärkeisiin lisätarpeisiin, joilla tehostetaan palvelun toteutusta tai sen käyttöönotto- ja levittämisvalmiuksia. i. lisätarpeiden rahoitus arvioidaan toimitetun selvityksen pohjalta yhteistyössä THL:n, STM:n ja VM:n kanssa. Lisätarpeiden on oltava SADe-kriteerien mukaisia. ii. täysin uusia tai kokonaisuudesta irrallisia lisätarpeita ei rahoiteta. iii. myönnettävä rahoitus ei voi olla päällekkäistä ensimmäisellä valtionavustushakukierroksella myönnetyn rahoituksen kanssa. iv. rahoitusta voidaan hakea palvelun tuotteistukseen, viestinnän ja markkinoinnin tukemiseen sekä käyttöönottokoulutuksiin. Kehittäjäkumppanit kuvaavat kriteerien täyttymisen tarkemmin valtionavustuslomakkeella ja projektisuunnitelmassa. Myöntökriteerien on täytyttävä kehittäjäkumppanuushaussa. Kehittäjäkumppanien lähettämää hakemuslomaketta liitteineen voidaan täydentää hakuprosessin aikana yhteistyössä THL:n kanssa.
4.2 Hakulomake Valtionavustus myönnetään SADe-ohjelman tavoitteita toteuttavalle yhteistyöprojektille. Haku SADe-kehittäjäkumppaniksi toteutetaan tammi-helmikuussa 2014. Valtionavustus haetaan kirjallisesti valtionavustuslomakkeella (liite 1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Valtionavustusta jo saavien kehittäjäkumppanien yhteistyöprojektien laajentamisen ja valmiiksi kehitetyn ja tuotteistetun palvelun levittämisen valtionavustushaun lomakkeeseen liitetään aiesopimus tai päätökset yhteistyöprojektiin osallistuvien kuntien, kuntayhtymien ja muiden tahojen sitoutumisesta toteutukseen, laajenemisen projektisuunnitelma, joka nivotaan osaksi yhteistyöprojektin tarkennettua projektisuunnitelmaa. Edellisen hakukierroksen jälkeen esiin tulleisiin alkuperäisen suunnitelman toteuttamisen kannalta tärkeisiin lisätarpeisiin haetaan rahoitusta seuraavassa luvussa kuvatulla selvityksellä. Mikäli haettavaan yhteistyöprojektiin liittyy muualta Kaste-ohjelmasta myönnettyä tai muuta ulkopuolista rahoitusta, tulee eri rahoituksella kehitettävät osiot kuvata ja projektoida erillisinä. 4.3 Projektisuunnitelman sisällön täsmennykset Haettaessa täydentävää valtionavustusta kehittäjäkumppanien yhteistyöprojektien laajentamiseen uusiin kuntiin ja kuntayhtymiin, kehittäjäkumppanit kuvaavat viimeisimpään ohjausryhmän hyväksymään projektisuunnitelmaan: 7 1. miten uudet kunnat tai kuntayhtymät liittyvät mukaan yhteistyöprojektiin ja siinä kehitettävien palvelujen ja määrittelyjen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Tarkennuksia: a) uudet kumppanit, b) mitkä ovat uusien kumppanin tehtävät, c) täsmennetty aikataulu d) ja miten aikaisemmassa haussa suunnitellut ja rahoitetut palvelut suunnitellaan, pilotoidaan ja käyttöönotetaan uudella alueella. 2. miten valmiiksi kehitetty ja tuotteistettu palvelu levitetään. Tarkennuksia: a) uudet kumppanit, b) suunnitelma valmiin palvelun levittämisestä, siinä tarvittavasta rahoituksesta c) ja aikataulun palvelun levittämisestä. Mikäli valtionavustusta jo saava yhteistyöprojekti hakevat rahoitusta edellisen hakukierroksen jälkeen esiin tulleisiin alkuperäisen suunnitelman toteuttamisen osalta tärkeisiin lisätarpeisiin, hakija toimittaa tiiviin (enintään viiden A4-sivun pituisen) dokumentin, jossa kuvataan lisätarpeet perusteluineen, hallinnolliset perustiedot, yhteystiedot, tarkka aikataulu ja
vaiheistus, toteutuksen levitettävyys, mahdolliset immateriaalioikeudet, toimijoiden roolit ja toteutuksen vaatiman rahoituksen sekä rahoitussuunnitelman. Yhteistyöprojektin hallinnoija vastaa yhteistyöprojektin käynnistämisestä, kirjanpidon järjestämisestä, valtionavustusselvityksen tekemisestä sekä yhteistyöprojektin toteutuksen, seurannan ja arvioinnin järjestämisestä. Hallinnoija huolehtii yhteydenpidosta valtionapuviranomaiseen. 5. Valtionavustusten omarahoitusosuus ja kohdentaminen Kehittäjäkumppanien yhteistyöprojekti voidaan toteuttaa yhteisprojektina muiden toimijoiden kanssa siten, että yhteistyöprojektiin osallistuu kuntien ja kuntayhtymien lisäksi järjestö, yksityinen organisaatio tai henkilö. Viimeksi mainitut eivät kuitenkaan voi olla valtionavustuksen saajia. Valtionavustuksen saaja voi kuitenkin ostopalveluna hankkia esimerkiksi kehittämistyöntukea edellä mainituilta tahoilta, noudattaen julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Valtionavustushakemuksessa tulee mainita kaikki hakuvaiheessa tiedossa olevat yhteistyöprojektiin osallistuvat toimijat ja rahoittajat. Valtionavustusta voidaan myöntää yhteistyöprojektille pääsääntöisesti enintään 75 prosenttia valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Jos yhteistyöprojektille valtionavustukseen oikeuttaviin kustannuksiin kohdistuu muuta julkista tukea (esim. EU tai RAY), ei valtionavustus yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää edellä esitettyä. Mikäli yhteistyöprojektille aiotaan hakea rahoitusta toiselta julkiselta taholta, tulee se ilmoittaa projektihakemuksessa. Yhteistyöprojektiin osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien omarahoitusosuus on pääsääntöisesti vähintään 25 prosenttia valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Omarahoitusosuuden suuruus lasketaan hankkeen valtionavustustukseen oikeuttavista kokonaiskustannuksista. 8 6. Valtionavustuksen myöntäminen Valtionapuviranomaisena toimii THL, joka tekee päätökset valtionavustuksen saajista. Valmistelua tehdään yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sekä kuullaan Kuntaliittoa ja palvelukokonaisuuden klusteriryhmää. Valtionavustuspäätöksen sisällön vähimmäisvaatimuksista säädetään valtionavustuslain (688/2001) 11 :ssä. Päätökseen liitetään tiedot THL:n nimeämästä yhteyshenkilöstä ja valvojasta sekä avustuksen maksatusaikataulu. Päätökseen voidaan lisäksi kirjata hankekohtaisia edellytyksiä valtionavustuksen maksamiselle. Jos yhteistyöprojektin rahoituksessa, hakijatahossa, toteutusajassa, käyttötarkoituksessa tai muussa yhteistyöprojektin hyväksyttyyn käyttöön liittyvässä asiassa tapahtuu muutoksia, on niistä viipymättä ilmoitettava THL:lle mahdollista päätöksen muuttamista varten. THL:n yhteyshenkilö avustuspäätökseen liittyvissä kysymyksissä hakuvaiheessa on hankepäällikkö Minna Angeria (sukunimi.etunimi@thl.fi). THL nimeää yhteistyöprojektien valvojan erikseen päätösvaiheessa.
6.1 Hakuaikataulu Aikataulu kehittäjäkumppaneiden valinnassa: 1. Projektisuunnitelmat ja allekirjoitetut valtionavustushakemuslomakkeet liitteineen toimitetaan THL:n kirjaamoon 7.2.2014 klo 16 mennessä. a. sähköpostitse osoitteella kirjaamo@thl.fi (viestin aihekenttään SADe-SoTetäydentävä valtionavustushaku 2014) tai b. postitse osoitteella Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/kirjaamo, PL 30, 00271 Helsinki tai c. tuomalla hakemuksen käyntiosoitteeseen Mannerheimintie 166, 00270 Helsinki. Kirjaamon palvelunumero 029 524 6110, kirjaamo on avoinna arkisin klo 8 16.15. 2. THL päättää valtionavustuksen saajat ja voi tarvittaessa pyytää tarkennuksia valtionavustushakemukseen. 3. THL julkaisee valtionavustuspäätökset maaliskuussa 2014. 7. Valtionavustusten käyttämiseen liittyvät ehdot Valtionavustus maksetaan valtionavustuksen saajalle pääsääntöisesti useampana eränä yhteistyöprojektin etenemisen perusteella. Valtionapuviranomainen voi päättää, että valtionavustus maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella sen jälkeen, kun avustuksen käytöstä on esitetty valtionapuviranomaiselle hyväksyttävä selvitys. Valtionavustuksesta voidaan maksaa ennakkoa, jos se on valtionavustuksen käytön kannalta perusteltua sekä sen käytön valvonnan kannalta tarkoituksenmukaista. Avustuksen saajan tulee kiinnittää huomiota kirjanpidon asianmukaisuuteen ja toteuttamiseen ja erityisesti sen kirjanpidolliseen eriyttämiseen avustuksen saajan muusta toiminnasta. 9 Maksatushakemusprosessi väliraportointiaikatauluineen ilmoitetaan päätöksen yhteydessä. Maksatushakemuksen yhteydessä hakijan tulee esittää väliraportti yhteistyöprojektin etenemisestä.
7.1 Hyväksyttävät kustannukset SADe-rahoituksen yleisohjeen (12/2013) mukaan hyväksyttävinä kustannuksina pidetään kokonaisuuden toteutuksen tarvitsemia hankintalain (348/2007) mukaisesti toteutettujen palvelu-, ohjelmisto- ja tavarahankintojen kustannuksia, momentin käyttöehtojen mukaisesti palkatun vastuu viranomaisille kohdennetun henkilötyövuosimäärän mukaisia henkilöstökuluja kuluja sivukuluineen, kokonaisuuden toteutukseen osallistuville muille organisaatioille korvattavaa asiantuntijapalvelun ostoa, valtionavustusta kunnille hankesuunnitelman mukaisiin kokonaisuuksien kehittämistehtäviin sekä asianmukaisia kokous- ja matkakuluja. Perusteltu oman auton käyttö ja päivärahat korvataan enintään verohallituksen voimassaolevien päätösten mukaisesti. Avustuksen saajan tulee säilyttää matkaan liittyvä ohjelma, kokousmuistiot, osallistujalistat sekä muut matkaan liittyvät aineistot. Ulkomaanmatkakulut eivät ole pääsääntöisesti valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia, ne voidaan hyväksyä ainoastaan erityisellä perusteella ja tällöinkin hyväksytään pääsääntöisesti vain hankkeen yhden työntekijän matkakulut. Ulkomaanmatkakulujen hyväksymisen edellytyksenä on, että matkaan on haettu ennakkoon lupathl:ltä. Lisäksi ulkomaanmatkakustannusten hyväksymisen edellytyksenä on, että ne on hakuvaiheessa huomioitu hankkeen kustannusarviossa. Pyynnön voi esittää kirjallisella vapaamuotoisella hakemuksella hankkeen valvojalle, joka sisältää matkasuunnitelmat, tiedot matkaan liittyvistä kustannuksista sekä perustelut matkan tarpeellisuudesta. Valtionavustusta maksetaan kirjanpidosta todennettavien, yhteistyöprojektin toteuttamiseen liittyvien ja valtionavustukseen oikeuttaviksi hyväksyttävien kustannusten perusteella. Hyväksyttävät kustannukset yksilöidään kustannuslajeittain hakemuksessa ja valtionavustuspäätöksessä. Kustannusten tulee olla kohtuullisia suhteessa yhteistyöprojektin laajuuteen ja toteuttamiseen. Valtionavustusta ei saa käyttää yleisenä toimintatukena kunnan tai kuntayhtymän lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. 10 Valtionavustukseen oikeuttavina kuluina ei hyväksytä: vapaaehtoisia henkilösivukuluja työnohjaus- eikä koulutuskustannuksia, jotka aiheutuvat kunnan lakisääteisestä täydennyskoulutusvelvoitteesta. Yhteistyöprojektin puitteissa tapahtuvaan koulutukseen osallistuvien henkilöiden palkkamenot koulutukseen osallistumisen ajalta eivät myöskään ole valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia. laskennallisia kustannuksia jo toiminnassa olevien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisyksiköiden perustoiminnan kustannuksia. Ainoastaan silloin, jos kehittämisyksikkö osallistuu yhteistyöprojektissa tehtävään kehittämistyöhön, voidaan kehittämisyksiköltä ostettava työpanos hyväksyä valtionavustukseen hyväksyttäväksi kustannukseksi. Vuokrakustannusten tulee perustua todellisiin kustannuksiin. Hallinnointikustannusten tulee perustua vyörytettyihin kustannuksiin, jotka tulee pystyä osoittamaan vyörytysperusteet sisältävällä laskelmalla. Valtionavustusta ei voi käyttää järjestöjen, säätiöiden tai yksityisten yritysten toiminnan kehittämiseen, vaikka yhteistyöprojektiin osallistuvat kunnat tai
kuntayhtymät hankkisivat järjestämisvastuullaan olevat palvelut ostopalveluna edellä mainituilta toimijoilta. Yhteistyöprojektit eivät saa mainostaa kaupallisia tuotteita tai palveluja eivätkä harjoittaa muuta kaupallista myynninedistämistoimintaa. Valtionavustusta saa käyttää ainoastaan toiminnan todellisiin, kirjanpidon mukaisiin, hakemuksessa esitettyihin menoihin, jotka ovat perusteltuja ja tarpeellisia yhteistyöprojektin toteuttamiselle. Lisäksi niiden on pitänyt syntyä yhteistyöprojektin hyväksyttynä toteuttamisaikana. Valtionavustuksen käyttöaika on yksilöitävä hakemuksessa ja päätöksessä. Valtionavustuksella hankitun irtaimen omaisuuden käyttöaika on kymmenen vuotta valtionavustuksen viimeisen erän maksamisesta. Valtionavustuksella hankitun tai perusparannetun kiinteän omaisuuden käyttöaika on 30 vuotta valtionavustuksen viimeisen erän maksamisesta. Valtionavustuspäätöksessä tarkennetaan ja yksilöidään tarvittavilta osin valtionavustukseen oikeuttavat hyväksyttävät kustannukset. 7.2 Valtionavustuksiin liittyvät muut ehdot Avustuksen käytön valvonnassa, tarkastuksessa ja takaisinperinnässä noudatetaan valtionavustuslakia (688/2001). Kaikissa yhteistyöprojektin hankinnoissa, jotka ovat hankintalain piirissä, on noudatettava lakia julkisista hankinnoista (348/2007). Valtionavustuksella hankittavien ohjelmistojen ja muiden IT-ratkaisujen (ohjelmakomponentit, rajapinnat, tietokantatoteutukset, tietoliikenneratkaisut jne.) tulee olla ensisijaisesti joko avoimia ohjelmistotuotteita, joiden lähdekoodi ja tekninen dokumentointi ovat jaettavissa ja hyödynnettävissä minkä tahansa julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön sähköisissä asiakaspalveluissa tai valmiita, niin sanottuun suljettuun lähdekoodiin pohjautuvia valmisohjelmistoja/ohjelmistomoduuleita, joiden käytön laajentamismahdollisuuksista tulee varmistua hankintojen yhteydessä esimerkiksi yhteishankintamenettelyllä, johon sisältyy käytön laajentamisen optiovaraus, tai yhdistelmä edellisistä. 11 8. Muutoksenhaku Molemmissa tapauksissa hankittavien ohjelmistojen ja IT-ratkaisujen tulee noudattaa kansallisesti kuvattuja yhteentoimivuuden määrityksiä ja niiden tulee tarjota kansallisten määritysten mukaisesti avoimet, dokumentoidut sekä ensisijaisesti standardoidut rajapinnat. Valtionavustusta saavan tahon on pidettävä valtionavustuksella tuetun omaisuuden käytöstä riittävää kirjanpitoa. Valtionavustuslain 34 :n mukaan valtionavustusta koskevaan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. Päätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus tehdään päätöksen tehneelle viranomaiselle. Oikaisuvaatimusosoitus on valtionavustuspäätöksen liitteenä.
Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen voi hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. 9. Valtionavustusasiakirjojen julkisuus Julkisuuslain mukaisesti viranomaisten asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia (julkisuusperiaate). Viranomaisille jätetyt valtionavustushakemukset ovat julkisuuslaissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja. Viranomaiselle toimitettu asiakirja tulee julkiseksi, kun viranomainen on sen saanut. Julkiseen asiakirjaan saattaa sisältyä salassa pidettäviä tai harkinnanvaraisesti julkisia tietoja. Hakemuksesta ja sen liitteistä tulee käydä yksiselitteisesti ilmi, jos niihin sisältyy salassa pidettäviä tietoja sekä julkisuuslain tai muun lainsäädännön mukaiset perusteet salassa pitämiselle. 10. Immateriaalioikeudet LIITE 1. Hakulomake Yhteistyöprojektien tuotosten immateriaalioikeudet ovat THL:lla tai muulla julkisella organisaatiolla. Yhteistyöprojekti varmistaa, että kehitetyt määrittelyt ja palvelut ovat levitettävissä. LIITE 2. Projektisuunnitelma 12 LIITE 3. Menot ja rahoitus