S I I L I N J Ä R V E N K U N N A N K O T O U T T A M I S O H J E L M A

xx.xx.2015 30.11.2015 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto S I I L I N J Ä R V E N K U N N A N K O T O U T T A M I S O H J E L M A 1

2

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 1.1 Kotouttamisohjelman taustaa 1 1.2 Keskeiset käsitteet 2 2 KUNTATIETOA 2 2.1 Siilinjärven työpaikat ja elinkeinot 2 2.2 Kotouttamisohjelman kytkentä kunnan suunnitelmiin 3 2.3 Yhdenvertaisuuslaki 3 2.4 Maahanmuuttaja ja turvapaikanhakija tilanne kunnassa 4 2.5 Kotouttamisen koordinointi 4 3. KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA 4 3.1 Kunnan kotouttamisohjelman sisältö ja tavoite 5 3.2 Kotouttamisohjelman valmistelu 5 3.3 Kotouttamisohjelman seuranta ja päivitys 6 4 KOTOUTTAMISTA TUKEVAT TOIMET 6 4.1 Maahanmuuttoasiat Suomessa 7 4.2 Perustieto suomalaisesta yhteiskunnasta 8 4.3 Maahanmuuttajaneuvonta 8 4.4 Siilinjärven maahanmuuttajaopas 8 5 KOTOUTTAMISTA TUKEVAT TOIMET 9 5.1 Alkukartoitus 9 5.1 Kotoutumissuunnitelmasta yleisesti 10 5.2 Kotoutumissuunnitelman sisältö 11 5.2.1 Alaikäisen kotoutumissuunnitelma 11 5.2.2 Perheen kotoutumissuunnitelma 11 5.2.3 Kotoutumissuunnitelmasta ja sen laatimisesta aiheutuvat velvollisuudet 11 5.2.4 Kotoutumiskoulutus ja omaehtoinen opiskelu 11 5.3 Maahanmuuttajien erityispalvelut: tulkkaus- ja käännöspalvelut 12 5.3.1 Tulkkipalvelut 12 5.3.2 Käytännön ohjeita tulkin käyttämiseen (läsnä- sekä etätulkkaus) 12 5.3.3 Te-toimiston kielipalvelut 13 5.3.4 Kelan kielipalvelut 14 3

6 KUNTAPALVELUT MAAHANMUUTTAJILLE 14 6.1 Siilinjärven kunnan palvelut 14 6.1.1 Palveluohjaus 15 6.1.2 Asuminen 15 7 KASVATUS JA KOULUTUS 15 7.1 Päivähoito ja esiopetus 15 7.2 Perusopetus 16 7.3 Toisen asteen opetus 17 7.4 Kansalaisopisto 17 8 KIRJASTOPALVELUT 17 9 TERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALITYÖ 17 9.1 Terveyspalvelut 17 9.3 Sosiaalityö 18 9.3.1 Aikuissosiaalityö 18 9.3.2 Hyvinvointipalvelut 18 9.3.3 Lastensuojelu 18 10 VAPAA-AIKA: NUORISO- JA KULTTUURI- SEKÄ LIIKUNTAPALVELUT 19 10.1 Kulttuuri 19 10.2 Nuoriso 19 10.3 Etsivä nuorisotyö 19 10.4 Liikuntapalvelut 19 11 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN 19 12 MUIDEN VIRANOMAISTEN PALVELUT 20 12.1 Kela 20 12.2 Maistraatti 20 12.3 TE-toimisto 20 12.4 Verotoimisto 20 12.5 Muut toimijat 20 13 KEHITTÄMISKOHTEET JA NIIDEN SEURANTA 21 4

1 JOHDANTO Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) määrittelee kunnan velvollisuudeksi kotouttamisohjelman laatimisen. Laissa huomioidaan kaikki eri perustein maahan tulleet henkilöt. Kunnan on laadittava kotouttamisohjelma, joka sisältää suunnitelman sekä kotouttamista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä, palveluista, yhteistyöstä ja vastuista että maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottamisesta muita yhteiskunnan palveluja ja toimenpiteitä suunniteltaessa ja järjestettäessä. Siilinjärven kunnan kotouttamisohjelma on päivitetty edellisen kerran vuonna 2012, jonka mukaan kunnassa on toimittu. Tarve kotouttamisohjelman päivitykseen aktivoitui vastaanottokeskuksen sijoituttua kuntaan. Erityisesti turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu koettelee koko Eurooppaa. Euroopan unioni onkin käynnistänyt yhteisiä toimia tilanteen hallitsemiseksi. Kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomea ja muita EU-maita ottamaan vastaan kansainvälistä suojelua tarvitsevia turvapaikanhakijoita. Tämä kotouttamisohjelma pyrkii vastaanmaan kaikkien maahanmuuttajien kotouttamiseen, lukuun ottamatta lyhytaikaista maassa oleskelua. 1..1 Kotouttamisohjelman taustaa Laki kotoutumisen edistämisestä (30.12.2010/1386) tuli voimaan 1.9.2011. Lain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Tätä lakia sovelletaan henkilöön, jolla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu voimassa oleva oleskelulupa Suomessa. Kunnan on huolehdittava siitä, että sen tarjoamat palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajalle ja että kotoutumislaissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laadultaan sellaisina, kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kaikille maahanmuuttajille on tarjottava perustiedot suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämän ulkopuolella olevien tukea on vahvistettava ja nuorten ja koulupudokkaiden syrjäytymistä on ehkäistävä. Pohjois-Savon ELY -keskuksen johdolla valmisteltu Kansainvälinen Itä-Suomi, Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 painottaa elinkeinoelämän ja työnantajien näkökulmaa ja määrittelee odotukset mm. kunnille. Siilinjärven kunnan kotouttamisohjelma käsittelee kunnan vastuulla olevia tehtäviä. Periaatteena on, että palvelut järjestetään pääsääntöisesti normaalien peruspalvelujen piirissä. Siilinjärven kunnan kotouttamisohjelma ei kata kaikkea sitä kotouttamisen kanssa tehtävää työtä mitä kunnan palveluissa tehdään, vaan antaa sille raamit. Ohjelmassa ei ole eritelty erikseen jokaisen viranomaisen tai kunnan palveluissa tehtävää työtä. Kotouttamisohjelmassa kuvataan kotouttamistyön palvelukokonaisuuksia, kotouttamislain mukaisien tehtävien ja palvelujen vastuutahoja kunnan organisaatiossa. Kotoutumisen tavoitteena on, että maahanmuuttaja saavuttaa kantaväestön kanssa tasavertaisen aseman yhteiskunnassa niin oikeuksien kuin velvollisuuksienkin osalta. Tavoitteisiin päästään vain eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. 5

1.2 Keskeiset käsitteet Kotoutumislain piirissä ovat henkilöt, joilla on voimassa oleva oleskelulupa Suomessa. Lakia sovelletaan myös henkilöön, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti ulkomaalaislain mukaisesti (Laki kotoutumisen edistämisestä). Kotoutumislakia sovelletaan henkilöön riippumatta siitä, millä perusteella hän on Suomeen muuttanut. Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. Maahanmuuttajan kotoutumisen haasteet liittyvät maahantuloon, arkipäivän elämään, kielitaitoon, toimeentuloon, koulutukseen, työhön ja yhteiskuntaan ja yhteisöön mukaan pääsemiseen. Kotouttamisella tarkoitetaan kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla. Palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja sekä työ- ja elinkeinohallinnon palveluja. Kotouttamistoimenpiteiden tulee lähteä maahanmuuttajan yksilöllisistä tarpeista. Maahanmuuttoasioita Suomessa ohjaa kotouttamislain ohella myös Ulkomaalaislaki (301/2004). Ulkomaalaislain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa ja oikeusturvaa ulkomaalaisasioissa, sekä edistää hallittua maahanmuuttoa ja kansainvälisen suojelun antamista ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittaen ottaen huomioon Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset. Ulkomaalaislakia sovelletaan ulkomaalaisen maahantuloon, maastalähtöön sekä oleskeluun ja työntekoon Suomessa. Lisää maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä on koottu kotouttamisohjelman liitteeksi 1. 2 KUNTATIETOA Siilinjärvi on aktiivinen ja kasvava kunta. Asukkaita vuoden 2014 lopussa oli 21 670, jolloin Siilinjärvi on 51:ksi suurin kunta Suomessa. Väestö on keskimääräistä nuorempaa, sillä joka viides siilinjärveläinen on alle 15-vuotias. Väestö on myös keskimääräistä paremmin koulutettua. Siilinjärvi ja Kuopio muodostavat yhtenäisen ja taajaan asutun, runsaan 130 000 asukkaan työssäkäyntialueen. Siilinjärvellä viihtyvät erityisesti lapsiperheet. Lasten päivähoitoon, koulutukseen, vanhusten hoitoon sekä terveys- ja vapaa-aikapalvelujen tarjontaan on panostettu paljon. Ne ovat panostuksia tulevaisuuteen. Uskomme, että hyvinvointipalveluilla on jatkossa entistä suurempi merkitys elinkeinoelämän kehittymiselle ja koko kunnan menestykselle. Siilinjärveläiset ovat erittäin tyytyväisiä kuntansa palveluihin. Kuntarating-tutkimuksen vuonna 2014 tekemässä Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimuksessa siilinjärveläiset olivat toiseksi tyytyväisimpiä kuntapalveluihin. 2.1 Siilinjärven työpaikat ja elinkeinot Siilinjärven elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Suurin osa Siilinjärven asukkaista saa toimeentulonsa palveluista ja teollisuudesta. Alkutuotannossa työskentelee 5 %, rakentamisessa ja teollisuudessa 29 % ja palveluissa 66 % työllisestä työvoimasta. Muutokset niin työvoimassa kuin työpaikoissakin ovat olleet maltillisia, kasvua on eniten teollisuudessa ja vähenemistä eniten yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. 6

Työpaikkaomavaraisuusaste oli vuonna 2011; 71,6 %, vuonna 2012; 73,6 % ja vuonna 2013; 72,9%. Työpaikkaomavaraisuuden odotetaan kasvavan lähivuosina. Suuri syy työpaikkaomavaraisuuden kasvuun on uusien työpaikkojen lisääntyminen. Pääasiassa ulkopuolinen työssäkäyntiliikenne suuntautuu Kuopioon, mutta Kuopiosta ja muista naapurikunnista käydään toisaalta runsaasti töissä Siilinjärvellä. Teollisuuden alalla lisätyövoimaa ennustetaan tarvittavan lähivuosina mm. kaivostoiminnassa, lannoite-, betoni- ja metalliteollisuudessa. Tällöin maahanmuuttajan tulee hankkiutua esim. työvoimapoliittiseen koulutukseen, jolla täsmäkoulutetaan lisähenkilöstöä yritysten sen hetkiseen tarpeeseen. Toimialaosaamisen lisäksi edellytetään myös suomenkielen taitoa, mutta sen ohella venäjän ja/tai englannin kielen osaamisesta on merkittävää hyötyä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Siilinjärvellä kasvava toimiala. Erityistyöntekijöiden ja ammatillisesti pätevien työntekijöiden puute on ollut havaittavissa jonkun aikaa. Näillä aloilla ammatillinen pätevyys kommunikaatiotaitojen lisäksi ovat oleellisia, eikä täysin kielitaidottomia voida juurikaan käyttää. Työntekijöitä tarvitaan myös muilla aloilla siivoojista keittiöhenkilöihin sekä eritasoisiin hoivatöihin. Työpaikat ovat esim. päiväkodeissa, vanhusten hoivakodeissa sekä avoimessa hoivatyössä. Myös näissä ammateissa vaaditaan ammatillista osaamista. 2.2 Kotouttamisohjelman kytkentä kunnan suunnitelmiin Siilinjärven kunta luo hyvinvointia asukkaille elämän eri vaiheissa laadukkailla peruspalveluilla ja viihtyisällä elinympäristöllä yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja ympäristökuntien kanssa. Kunnan strategiassa ei ole erityisesti mainintaa maahanmuutosta. Kuntalaisen hyvinvointi koostuu niin asumisympäristöstä, terveydestä, harrastuksista kuin mahdollisuuksista kehittää omia tietojaan ja taitojaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla on selkeästi kuntalaisen hyvinvointia täydentävä rooli. Kunnan taloussuunnitelmassa palvelualueiden tehtävänä on toteuttaa kustannustehokkaat, vaikuttavat, tarkoituksenmukaisella palvelurakenteella toimivat ja kaikkien kuntalaisten saatavilla olevat laadukkaat kuntapalvelut. Perhe- ja aikuispalveluiden toiminta-ajatuksena on tukea asiakkaiden omaa selviytymistä päämääränä hyvinvointi ja tasavertainen osallistuminen yhteiskuntaan. Aikuissosiaalityö palvelee mm. kotouttamisen edistämiseen sekä erityisryhmien asumispalveluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvissä asioissa. Aikuissosiaalityön tulosyksikön talousarviossa on vähäisessä määrin varauduttu maahanmuuttajien palveluihin. 2.3 Yhdenvertaisuuslaki Vuoden 2015 alussa voimaan tulleen uuden yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Oikeasuhtainen positiivinen erityiskohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää. Yhdenvertaisuuslain keskeisenä muutoksena on, että laki koskee kaikkea julkista ja yksityistä toimintaa lukuun ottamatta yksityis- ja perhe-elämää ja uskonnonharjoitusta. Uutta lakia sovelletaan siis lähtökohtaisesti kaikkeen kunnan toimintaan mukaan lukien asiakaspalveluun. Uuden lain vaatimus yhdenvertaisuuden edistämisestä koskee kuntia viranomaisina ja palvelujen tarjoajina, koulutuksen järjestäjinä ja työnantajina. 7

2.4 Maahanmuuttaja ja turvapaikanhakija tilanne kunnassa Siilinjärvellä asui vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilaston mukaan 166 maahanmuuttajaa. Koko siilinjärven asukasluvusta heitä on 0, 8 %. Suurimmat kansalliset ryhmät maahanmuuttajista ovat virolaiset, venäläiset ja thaimaalaiset. Suurimmat syyt maahanmuutolle ovat perhesiteet sekä työn perässä alueelle muutto. Kunta ei ole vastaanottanut muutamaan vuoteen kiintiöpakolaisia. 2015 loka - marraskuun aikana Tarinan sairaalaa on valmisteltu vastaanottokeskukseksi. Kotouttamissuunnitelman päivittämisen aikoihin Tarinan vastaanottokeskuksessa asuu hätämajoituksessa 340 turvapaikanhakijaa. Todennäköisesti tiloihin tullaan vastaanottamaan lisää turvapaikanhakijoita, kasvattaen kokonaismäärä vastaanottokeskuksessa lähemmäs 500 asujaan. Pohjois-Savon ELY -keskuksen Tilastoselvitys Maahanmuutosta Itä-Suomessa on luettavissa nettiosoitteessa http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/58255/tilastoselvitys+maahanmuutosta+it%c3%a4-suomess a_28_8_2014.pdf/eb903387-692e-4098-b922-e8cd06234cbc Tilastokeskuksen nettisivuilta saa lisätietoa koko maan ja eri maakuntien maahanmuutto tilanteesta http://pxnet2.stat.fi/pxweb/pxweb/fi/statfin/statfin vrm vaerak/?tablelist=true 2.5 Kotouttamisen koordinointi Maahanmuuton tukeminen on Siilinjärven kunnassa järjestetty tähän saakka sosiaalipalvelujen toimesta. Tarinan hätämajoituksen muuttuessa vastaanottokeskukseksi ja turvapaikanhakijoiden saadessa oleskelulupia Suomessa asumiseen, lähestytään tilannetta, jossa kuntaan asuttuu oleskelupapäätöksen saaneita pakolaisia ja kotouttaminen alkaa. Siinä vaiheessa Siilinjärven kunnassa on harkittava perustettavaksi koordinaattorin tehtävä, jonka tehtävänä on edistää ja koordinoida pakolaisten kotouttamista, kunnan henkilöstön ja eri yhteistyötahojen yhteistyötä ja koulutusta sekä luoda valmiuksia pakolaisten kotoutumiselle paikalliseen kulttuuriin. Koordinaattorin sijoittuminen konsernipalveluihin mahdollistaa poikkihallinnollisen toimimisen eri palvelualueiden kesken sekä koko kuntaa kattavan yhteistyön sidosryhmien kanssa. Koordinaattorin työ pakolaisten parissa on asiakaslähtöistä työtä, jotta uusien kuntalaisten sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan kävisi mutkattomasti. Maahanmuuttajaperheet tulevat kunnan eri palvelujen käyttäjiksi esimerkiksi kouluihin ja terveydenhuoltoon. Iso osa työstä on avustaa maahanmuuttajia arkielämän ongelmissa, kun heidän oma kielitaitonsa ei riitä. Monipuoliset verkostot ovat kotoutumisen edesauttamisessa ratkaisevassa roolissa. 3. KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA Kotoutumislain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Tarkoituksena on edistää lisäksi tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava myös siitä, että - kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille, - maahanmuuttajille uudessa laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää ja - kunnan henkilöstön osaamista kotouttamisessa kehitetään. 8

Laki kotoutumisen edistämisestä antaa välineitä myös kotoutumisen alkuvaiheen ohjaukselle; maahanmuuttajalle jaetaan tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä sekä kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista. Paikallisten viranomaisten onkin kehitettävä kotouttamista monialaisena yhteistyönä. 3.1 Kunnan kotouttamisohjelman sisältö ja tavoite Siilinjärven kunnan kotouttamisohjelman tavoitteena on: laatia kotoutumislain kanssa linjassa oleva, kokonaisvaltainen ja käytännöllinen toimintaohjelma luomaan hyvät edellytykset maahanmuuttajien kotoutumiselle Siilinjärvellä varmistaa, että kunnan palvelut soveltuvat eri palvelualueilla myös maahanmuuttajille ja havaita mahdolliset kehittämisalueet huomioida tasa-arvoisuus ja asiakaslähtöisyys kaikessa kunnan palvelutarjonnassa tukea vuorovaikutuksen ja hyvien etnisten suhteiden lisääntymistä kuntalaisten kesken sekä ennalta ehkäistä syrjintää ja rasimia rakentaa kotouttamista edistävää monialaista yhteistyötä kunnan eri palvelualojen, TE-toimiston, seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa. Työ- ja elinkeinoelämän vaatimukset sekä suurten ikäluokkien eläköityminen lisäävät maakunnan alueella tarvetta saada eri alojen työntekijöitä. Hyvin hoidetut palvelut helpottavat ammattilaisten ja osaajien saamista, muuttoa ja sitoutumista paikkakuntaan, yrityksiin ja yrittäjiksi. Kunnan kotouttamistoimien lisäksi tarvitaan lisää vuorovaikutteista yhteistyötä alueen yritysten kanssa maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseksi. Kotoutumisen tärkein edellytys on kielitaito ja työikäisten työllistyminen. Työ on parasta kotoutumista ja kotouttamistoimenpiteiden tulee lähteä jokaisen maahanmuuttajan yksilöllisistä tarpeista. Maahanmuuttajan kotoutumisen haasteet liittyvät maahantuloon, arkipäivän elämään, kielitaitoon, toimeentuloon, koulutukseen, työhön ja yhteiskuntaan ja yhteisöön mukaan pääsemiseen. Kotoutuminen on nähtävä moniulotteisena prosessina, johon tarvitaan maahanmuuttajien, kunnan, paikallisten viranomaisten sekä kantaväestön yhteistä panosta. 3.2 Kotouttamisohjelman valmistelu Uuden päivitetyn kotouttamisohjelman työstäminen tapahtui eri viranhaltijoiden yhteistyönä, koska päivittämisen tuli tapahtua varsin nopeassa aikataulussa. Aiempi kotouttamisohjelma oli työstetty laaja-alaisen työryhmän toimesta. Kotouttamissuunnitelmaa seuraavan kerran päivitettäessä tulee lisätä alueella asuvien maahanmuuttajien tai pakolaisten sekä järjestöjen osallisuutta ohjelman laadintaan esimerkiksi osallistumalla suunnitelman päivitykseen, työryhmätyöskentelyyn tai tekemällä kohderyhmälle kysely liittyen kunnan palveluihin jne. Kunnassa ei erityisesti ole panostettu maahanmuuttajien palveluihin, koska alueella on väkilukuun suhteutettuna hyvin vähän maahanmuuttajia eikä kunta ole aiemmin panostanut aktiivisesti maahanmuuton lisäämiseen. Tilanne ehkä kuitenkin muuttuu Tarinaharjussa sijaitsevan vastaanottokeskuksen myötä ja kunnan on suunniteltava ja varauduttava oleskelunluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden asuttamiseen kuntaan. Tilanne huomioiden, jopa laajamittaiset kotouttamistoimet voivat tulla kunnassa kyseeseen. Kotouttamistoimia pyritään kehittämään jatkossa mm. tähän kotouttamisohjelmaan määriteltyjen kehittämiskohteiden seurannan avulla. 9

Kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten kotoutumisen edistämisen tavoitteena on tukea paikallisesti tai seudullisesti kansainvälisyyttä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä edistää myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä. Tavoitteena on lisäksi edistää hyviä etnisiä suhteita ja kulttuurien välistä vuoropuhelua ja maahanmuuttajaryhmien osallisuutta sekä tukea mahdollisuuksia oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen. Maahanmuuttajaväestön tarpeet ja kotoutumisen edistäminen on otettava huomioon kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten yleisessä suunnittelussa, toiminnassa ja seurannassa. Maahanmuuttotoimijoiden, viranomaisten ja kolmannen sektorin keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyö ovat maahanmuuttotyön voimavara ja edellytys. 3.3 Kotouttamisohjelman seuranta ja päivitys Kotouttamislain mukaan kotouttamisohjelma tulee päivittää ja hyväksyttää kunnanvaltuustossa vähintään neljän vuoden välein. Kotouttamisohjelman kehittämiskohteita seurataan ja liitteenä olevaa yhteystieto-osiota päivitetään vuosittain. Koko kotouttamisohjelman päivitys ja tarkistus tapahtuu valtuustokausittain (4 vuoden välein). Ohjelman päivityksestä ja kehittämiskohteiden seurannasta tulee jatkossa olla vastuussa maahanmuuttajatyön neuvottelukunta. Kotouttamislain mukaan kunta voi asettaa yhteistyössä paikallisten työmarkkina-, yrittäjä- ja kansalaisjärjestöjen kanssa kotouttamisen suunnittelun ja toimeenpanon kehittämistä sekä etnisten suhteiden edistämistä varten paikallistason neuvottelukunnan. Siilinjärvelle tulee perustaa kotouttamisohjelman valmistuttua maahanmuuttajatyön neuvottelukunta, jonka tehtäviä ovat: kulttuurienvälisen vuoropuhelun ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen alueella maahanmuuttoon liittyvistä asioista, toiminnasta, palveluista yms. tiedottaminen koko kotouttamisohjelman päivittäminen vähintään valtuustokausittain eli 4 vuoden välein (seuraavan kerran 2018) kotouttamisohjelman yhteystieto-osion päivittäminen ja kehittämiskohteiden seuranta kerran vuodessa (seuraavan kerran 2016) Siilinjärven maahanmuuttaja-oppaan päivitys vuosittain. Maahanmuuttajatyön neuvottelukunta toimii myös maahanmuuttajille foorumina, joka vie mm. kehittämisideoita tai palveluiden epäkohtia tiedoksi kunnan eri palvelualueille. Kunnanhallitus nimeää neuvottelukunnan jäsenet. Neuvottelukunnassa on edustajia kunnan eri palvelualoilta, TE-toimistosta ja muilta viranomaisilta (maistraatti, poliisi, KELA) sekä mahdollisuuksien mukaan järjestöistä ja yhteisöistä. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja neuvottelukunnan koollekutsujana toimii kunta. Uusi neuvottelukunta nimetään valtuustokausittain. 4 KOTOUTTAMISTA TUKEVAT TOIMET Paikallisten viranomaisten on kehitettävä kotouttamista monialaisena yhteistyönä. Yhteistyöhön osallistuvat kunta, TE -toimisto ja poliisi sekä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestävät järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt. Kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten kotoutumisen edistämisen tavoitteena on tukea paikallisesti tai seudullisesti kansainvälisyyttä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä edistää myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä. Tavoitteena on lisäksi edistää hyviä etnisiä suhteita ja kulttuurien välistä vuoropuhelua ja maahanmuuttajaryhmien osallisuutta sekä tukea mahdollisuuksia oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen. Maahanmuuttajaväestön tarpeet ja kotoutumisen edistäminen on 10

otettava huomioon kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten yleisessä suunnittelussa, toiminnassa ja seurannassa. (Laki kotoutumisen edistämisestä). 4.1 Maahanmuuttoasiat Suomessa Maahanmuuttaja tai oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija joutuu yleensä asioimaan useiden eri viranomaisten kanssa. Alapuolen taulukkoon on koottu tärkeimmät ja keskeisimmät viranomaiset, jotka hoitavat ja päättävät maahanmuuttoasioissa. Maahanmuuttoasioiden vastuunjako: Maahanmuuttoasiat Suomessa Asia Maahanmuuttopoliittiset linjaukset, toiminnan painopisteet Maahanmuuttohallinto- ja politiikka Maahanmuuttolainsäädännön kehittäminen Maahanmuuttoviraston tulosohjaus Viisumi Oleskelulupa, Suomen kansalaisen perheenjäsen Oleskelulupa, Suomessa asuvan ulkomaalaisen perheenjäsen EU-kansalaisten oleskeluoikeuden rekisteröiminen Työntekijän oleskelulupa Vastuu Maahanmuutosta vastaava sisäministeri ohjaa maahanmuuttopolitiikkaa valtioneuvoston linjausten mukaisesti Sisäministeriö Sisäministeriö Sisäministeriö Edustusto Poliisi Maahanmuuttovirasto Poliisi Työvoimapoliittinen harkinta: Työ- ja elinkeinotoimisto Muut edellytykset: Maahanmuuttovirasto Turvapaikka Oleskelulupa humanitaarisen tai toissijaisen suojelun perusteella Puhuttelut ja päätös: Maahanmuuttovirasto Vastaanoton käytännön toiminnan ohjaus ja suunnittelu: Maahanmuuttovirasto Vastaanottokeskusten perustaminen ja lakkauttaminen: 11

Sisäministeriö Kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittaminen kuntaan: ELY -keskukset Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Oleskelulupien jatkaminen Käännyttäminen Karkottaminen Maahanmuuttovirasto ohjaa vastaanottokeskustoimintaa Poliisi, erityistapauksissa Maahanmuuttovirasto Rajatarkastusviranomainen, Poliisi, Maahanmuuttovirasto Esitys: Poliisi, rajatarkastusviranomainen Päätös: Maahanmuuttovirasto Täytäntöönpano: Poliisi Kansalaisuushakemus- ja ilmoitus Muutoksenhaku Kotouttaminen Kotouttamisohjelma Koulutus- ja kulttuuripalvelut Maahanmuuttovirasto Hallinto-oikeudet (turvapaikka-asiat Helsingin hallinto-oikeus), Korkein hallinto-oikeus Työ- ja elinkeinoministeriö, ELY -keskukset, kunnat Kunnat Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus Lähde: Maahanmuuttovirasto 2015 4.2 Perustieto suomalaisesta yhteiskunnasta Suomeen saapunut maahanmuuttaja tai oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija tarvitsee tietoa elämän eri osa-alueilta. Maahanmuuttajalle annetaan tietoa hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa, lisäksi maahanmuuttajalle annetaan tietoa palvelujärjestelmästä ja kotoutumistoimenpiteistä. Perustietoaineisto annetaan kaikille Suomeen muuttaville oleskelulupapäätöksen tiedoksiannon, oleskeluoikeuden rekisteröinnin, oleskelukortin myöntämisen tai kotikunta- ja väestötietojen rekisteröinnin yhteydessä. Viranomaiset vastaavat osaltaan perustietoaineiston sisällön tuottamisesta ja ajan tasalla pitämisestä. Sisäasiainministeriö vastaa perustietoaineiston yhteensovittamisesta, kääntämisestä ja jakelusta. Aineistoa jaetaan mm. poliisin ja maistraatin toimipisteistä. Perustietoaineisto on julkaistu myös selkokielisenä. Aineisto käännetään Suomessa yleisimmille maahanmuuttajien kielille. Perustieto-oppaat löytyvät myös netistä osoitteesta: www.lifeinfinland.fi Lisää tärkeää tietoa Suomessa asumisesta ja elämisestä löytyy osoitteesta www.infopankki.fi. Infopankki palvelee kaikkiaan viidellätoista kielellä: suomi, ruotsi, englanti, viro, ranska, venäjä, somali, serbokroatia, turkki, arabia, persia, kiina, albania, espanja ja kurdi. Infopankissa olevien linkkien kautta on saatavissa 12

tietoa eri viranomaisten ja järjestöjen palveluista. Sivustosta on hyötyä niin maahanmuuttajille kuin heidän kanssaan työskenteleville. 4.3 Maahanmuuttajaneuvonta Palveluneuvonta kuuluu aina sille viranomaiselle, kenen toimivaltaan asia kuuluu, oli sitten kyse kantaväestöstä tai maahanmuuttajasta. Maahanmuuttajien kohdalla on panostettava maahanmuuton alkuvaiheeseen, jotta voidaan tarjota riittävästi tietoa ja ohjausta. Uuden kotouttamislain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajille uudessa laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Yksi näistä toimenpiteistä on maahanmuuttajien tehokas alkuvaiheen ohjaus ja neuvonta. Viranomaisten monikulttuurisesta osaamisesta täytyy myös huolehtia niin, että periaatteessa jokainen kunnan työntekijä palvelee maahanmuuttajaa yhtä hyvin kuin muitakin kuntalaisia ja lisätä siten maahanmuuttajan osallisuutta. Hyödyllisiä oppaita ovat mm. Oikeilla neuvoilla oikeaan paikkaan Suosituksia ja hyviä käytäntöjä maahanmuuttajien neuvonnan kehittämiseen (TEM) ja Kun kulttuurit tulevat tiskille opas kulttuurien väliseen osaamiseen asiakaspalvelussa (ELY-keskus). 4.4 Siilinjärven maahanmuuttajaopas Siilinjärven kunnan www-sivuille on koottu yhteistyössä paikallisten viranomaisten ja toimijoiden kanssa Tervetuloa Siilinjärvelle opas. Sen tarkoituksena on tarjota vasta alueelle muuttaneelle maahanmuuttajalle tietoa kunnan palveluista. Oppaaseen on kerätty tietoja, joita maahanmuuttaja tarvitsee, kun hän aloittaa elämän uudessa maassa ja kunnassa. Oppaassa on asumiseen, työhön, koulutukseen, erilaisiin palveluihin ja harrastustoimintaan liittyvää tietoa sekä myös eri viranomaisten yhteystietoja. Siilinjärven maahanmuuttajaopas on julkaistu suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Opas sekä käännökset löytyvät sähköisenä Siilinjärven kunnan Internet-sivuilta osoitteesta: http://www.siilinjarvi.fi/kuntainfo/maahanmuuttajat/oppaita_maahanmuuttajille.php www.siilinjarvi.fi à kuntainfo àmaahanmuuttajat à oppaita maahanmuuttajille 5 KOTOUTTAMISTA TUKEVAT TOIMET Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja TE-hallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. Kotoutumislaissa säädetään muista kotoutumista tukevista ja edistävistä toimenpiteistä ja palveluista, jotka tulee huomioida sekä kotouttamisohjelmia että kotoutumissuunnitelmia tehtäessä ja toteutettaessa.kunnan eri toimialojen lisäksi näitä toimenpiteitä ja palveluja voivat järjestää myös muut tahot, kuten kansalaisjärjestöt. 5.1 Alkukartoitus 13

TE-toimisto käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka on työtön ja rekisteröity työnhakijaksi TE-toimistoon. Tämä koskee maahanmuuttajia, joilla on Ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu voimassa oleva oleskelulupa, oleskeluoikeuden rekisteröinti tai oleskelulupakortti Suomessa. Kunta järjestää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea. TE-toimisto tai kunta voi myös käynnistää alkukartoituksen sitä pyytäneelle muulle maahanmuuttajalle, jos tämän arvioidaan sitä tarvitsevan. Alkukartoitus käynnistetään kahden kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai alkukartoitusta koskevasta pyynnöstä. TE-toimisto tai kunta, joka on järjestänyt alkukartoituksen, ohjaa maahanmuuttajan tarvittaessa saamaan muun viranomaisen tai palvelujen järjestäjän palveluita. Alkukartoituksen perusteella TE-toimisto tai kunta arvioi, tarvitseeko maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelman. Alkukartoituksessa arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palvelujen tarpeet. Siinä myös selvitetään tätä tarkoitusta varten tarvittavassa laajuudessa maahanmuuttajan aikaisempi koulutus, työhistoria, kielitaito sekä tarvittaessa muut työllistymiseen ja kotoutumiseen vaikuttavat seikat. Valtion korvaus kunnalle alkukartoituksesta on 700 euroa / kartoitukseen osallistunut henkilö, ja se voidaan maksaa saman henkilön osalta vain kerran. Alkukartoituksesta kunnalle maksettava korvaus pitää sisällään myös tulkitsemis- ja kääntämiskustannukset. Alkukartoitukseen sisältyy uuden kotouttamislain mukaan alkuhaastattelu ja tarvittaessa tarkentavia toimenpiteitä. Alkuhaastattelussa selvitetään maahanmuuttajan yleiset kotoutumisen valmiudet: 1) luku- ja kirjoitustaito; 2) suomen ja/tai ruotsin kielen taito; 3) opiskelutaidot ja -valmiudet; 4) aikaisempi koulutus ja työkokemus; 5) erityistaitoihin liittyvä osaaminen ja muut vahvuudet; 6) omat työllistymis- ja koulutustoiveet; 7) elämäntilanne ja siitä johtuvat palvelutarpeet. Alkukartoitukseen voidaan sisällyttää alkuhaastattelussa saatujen tietojen perusteella muun muassa seuraavia tarkentavia toimenpiteitä: 1) henkilön osaamisen kartoitus ja tunnistaminen; 2) luku- ja kirjoitustaidon selvittäminen; 3) suomen ja/tai ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon selvittäminen; 4) opiskelutaitojen selvittäminen; 5) urasuunnittelu; 6) palvelutarpeiden kartoitus. Alkukartoituksen haastattelu tehdään aikuissosiaalityön palveluissa. Alkuhaastattelun perusteella maahanmuuttaja ohjataan tarvittaviin palveluihin. Mikäli maahanmuuttaja ei ole työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijana, kunta ostaa tarvittavan kielitaidon ja opiskeluvalmiuksien testauksen Savon ammatti- ja aikuisopistosta. Kotoutumislain edellyttämän maahanmuuttajalle tehtävän alkukartoituksen tarkoituksena on arvioida alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, ja opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet. Tarkoituksena on selvittää maahanmuuttajan aikaisempi koulutus, työhistoria, kielitaito, jotta voidaan suunnitella yksilöllinen polku kotoutumistoimenpiteille. Työ- ja elinkeinotoimisto järjestää alkukartoituksen asiakkailleen ja kunta niille maahanmuuttajille, jotka saavat muuten kuin tilapäisesti toimeentulotukea. 14

5.1 Kotoutumissuunnitelmasta yleisesti Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea mahdollisuuksia hankkia riittävä kielitaito sekä muita yhteiskunnassa selviämiseen tarvittavia taitoja. Suunnitelmassa on tärkeää huomioida myös se, että yksilö saavuttaisi työelämässä vaadittavia taitoja sekä saisi mahdollisuuden osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Oikeus kotoutumissuunnitelmaan on maahanmuuttajalla; jos hänen on katsottu alkukartoituksen perusteella tarvitsevan suunnitelmaa kotoutumisensa edistämiseksi; jos hän on työtön ja rekisteröitynyt työnhakijaksi julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa säädetyllä tavalla; jos hän saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea. Ensimmäinen suunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan myöntämisestä taikka oleskeluoikeuden rekisteröinnistä. Kunta sopii kotoutumissuunnitelmassa niistä kunnan palveluista tai muista toimenpiteistä, jos maahanmuuttaja ei terveydentilansa, ikänsä, perhesyiden taikka näihin rinnastettavien syiden vuoksi voi osallistua työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Kunta ja TE-toimisto laativat kotoutumissuunnitelman yhdessä maahanmuuttajan kanssa. Perustellusta syystä kunta ja maahanmuuttaja tai TE-toimisto ja maahanmuuttaja voivat kuitenkin laatia kotoutumissuunnitelman keskenään. Kunta tai TE-toimisto käynnistää alkukartoituksen perusteella kotoutumissuunnitelman laatimisen viimeistään kahden viikon kuluttua alkukartoituksesta. 5.2 Kotoutumissuunnitelman sisältö TE-toimisto sopii kotoutumissuunnitelmassa maahanmuuttajan kanssa koulutuksesta, työnhausta ja sen tavoitteista sekä työnhakua tukevista ja työllistymistä edistävistä toimenpiteistä ja palveluista. Kunta sopii kotoutumissuunnitelmassa maahanmuuttajan kanssa kotoutumista ja työllistymistä edistävistä kunnan palveluista tai muista toimenpiteistä, jos maahanmuuttaja ei terveydentilansa, ikänsä, perhesyiden taikka näihin rinnastettavien syiden vuoksi voi osallistua kotoutumista tukeviin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. 5.2.1 Alaikäisen kotoutumissuunnitelma Kunta laatii alaikäisen maahanmuuttajan kanssa kotoutumissuunnitelman, jos siihen on alaikäisen yksilöllisistä olosuhteista johtuva tarve. Alaikäiselle ilman huoltajaa saapuneelle ja oleskeluluvan saaneelle laaditaan aina kotoutumissuunnitelma. Suunnitelma sovitetaan yhteen perheen kotoutumissuunnitelman ja alaikäiselle laadittavien muiden asiaan liittyvien suunnitelmien kanssa. Kotoutumissuunnitelma laaditaan yhdessä lapsen tai nuoren ja hänen huoltajansa tai edustajan kanssa. 5.2.2 Perheen kotoutumissuunnitelma Kunta laatii perheen kotoutumissuunnitelman, jos perheen kokonaistilanne sitä edellyttää. Suunnitelman tarvetta arvioitaessa kiinnitetään erityisesti huomiota lapsen tai nuoren kehitystä tukevan ja ohjaavan vanhemmuuden edellytyksiin ja vanhempien tuen ja koulutuksen tarpeisiin. Perheen kotoutumissuunnitelma laaditaan monialaisena yhteistyönä ja sovitetaan yhteen yksilöllisten kotoutumissuunnitelmien ja perheenjäsenille laadittujen muiden asiaan liittyvien suunnitelmien kanssa. 15

5.2.3 Kotoutumissuunnitelmasta ja sen laatimisesta aiheutuvat velvollisuudet Kunnan tai TE-toimiston, joka laatii maahanmuuttajan kanssa kotoutumissuunnitelman, on selvitettävä maahanmuuttajalle suunnitelmasta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä aiheutuvat oikeudet ja velvollisuudet kirjallisesti ja maahanmuuttajan pyynnöstä suullisesti siten, että hän ne ymmärtää. Suunnitelman laatineen viranomaisen on aktiivisesti tarjottava maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelmaan sisältyviä toimenpiteitä ja palveluja. Kunnan ja TE-toimiston on seurattava kotoutumissuunnitelman toteutumista; suunnitelma tarkistetaan maahanmuuttajan palvelutarpeen mukaisesti tai vähintään kerran vuodessa. TE-toimiston on tarkistettava kotoutumissuunnitelma julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa säädetyllä tavalla. Suunnitelma voidaan myös tarkistaa osapuolten sitä erikseen pyytäessä. 5.2.4 Kotoutumiskoulutus ja omaehtoinen opiskelu Maahanmuuttajien työllisyyttä edistetään pääsääntöisesti julkisilla työvoimapalveluilla. Kotoutumiskoulutusta järjestetään oppivelvollisuusiän ylittäneille maahanmuuttajille pääsääntöisesti työvoimakoulutuksena, joka toteutetaan valtakunnallisesti samansisältöisenä Opetushallituksen julkaiseman kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman (2012) perusteiden mukaisesti. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on, että maahanmuuttajalla on koulutuksen jälkeen sellaiset kielelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja elämänhallintaan liittyvät valmiudet, joiden avulla hän pystyy selviytymään arkielämän tilanteissa uudessa kotimaassaan, toimimaan työelämässä, hakeutumaan jatko-opintoihin sekä toimimaan suomalaisen yhteiskunnan aktiivisena ja tasa-arvoisena jäsenenä omaa kulttuuriaan säilyttäen. Kotoutumiskoulutus voidaan toteuttaa myös omaehtoisena opiskeluna. Työvoimakoulutuksena järjestettävään kotoutumiskoulutukseen voivat osallistua työttömät tai työttömyysuhan alaiset henkilöt. Myös työssä olevat voivat tietyissä tilanteissa hakeutua koulutukseen. Maahanmuuttajia motivoidaan ja ohjataan ammatilliseen työvoimakoulutukseen ja omaehtoiseen opiskeluun, jota voidaan tukea kotoutumistuella (toimeentulotuki) tai työttömyysetuudella (Kela). Opetushallituksen mukaan kotoutumiskoulutuksessa maahanmuuttajien ohjauksen tavoitteena on vahvistaa ja tukea maahanmuuttajaopiskelijaa niin, että hän osaisi tehdä omaa elämänuraa, koulutusta ja työllistymistä koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjauksen avulla hän oppii tunnistamaan myös elämäntilanteeseensa mahdollisesti liittyviä ongelmia ja osaa hakea tukea niiden ratkaisemiseen. Ohjauksella lisätään opiskelijan hyvinvointia, tuetaan opiskelijan ammatillista kasvua, ennalta ehkäistään opintojen keskeyttämistä, edistetään työhön sijoittumista ja tuetaan jatko-opintoihin hakeutumista. Työllistymistä ja jatkosuunnitelmaa tukevat toimenpiteet kulkevat kotoutumisprosessin mukana koulutukseen hakeutumisesta aina mahdolliseen jälkiohjaukseen saakka (Opetushallitus). 5.3 Maahanmuuttajien erityispalvelut: tulkkaus- ja käännöspalvelut Viranomaisen on huolehdittava asian tulkitsemisesta ja kääntämisestä, jos maahanmuuttaja ei osaa kielilain (423/2003) mukaan viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä taikka hän ei vammaisuutensa tai sairautensa vuoksi voi tulla ymmärretyksi tässä laissa tarkoitetussa asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta. (Laki kotoutumisen edistämisestä). 16

Muukin lainsäädäntö esim. laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää tulkkauspalvelujen käyttöä. Tällöin maahanmuuttajataustaisen asiakkaan palvelujen järjestämisessä onkin aina harkittava tulkkauksen tarpeellisuutta. Hallintolain 13 :ssä säädetään tulkin ja kääntäjän salassapitovelvollisuudesta. Tulkki tai kääntäjä ei saa luvattomasti ilmaista tulkitsemistilanteessa tietoonsa saamaansa luottamuksellista tietoa. Tulkin tai kääntäjän tehtävänsä hoitamista varten muutoin saamia tietoja koskevaan salassapitovelvollisuuteen ja hyväksikäyttökieltoon sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) silloinkin, kun tietoja on saatu muulta kuin asiaa käsittelevältä viranomaiselta. Tulkkina voi toimia vain ammattiin koulutettu henkilö. Ammattitulkki on vaitiolovelvollinen ja puolueeton toimija, joka pyrkii mahdollisimman kattavaan tulkkaukseen, ei jätä mitään pois eikä lisää mitään. Viranomaisen on hyvä muistaa myös oma oikeusturvansa tulkkaustilanteessa ja välttää sukulaisten käyttöä tulkkeina. Kunnan järjestämät tulkkauspalvelut korvataan kunnalle, kun käytettävät tulkkipalvelut liittyvät esimerkiksi pakolaiselle järjestetyn sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, pakolaisen kotoutumissuunnitelman laatimiseen, pakolaisen maahantulon alkuvaiheeseen liittyvään kotoutumista edistävien palvelujen käyttöön, perehdyttämiseen kunnassa (asioiminen kaupassa, postissa jne.) sekä koulun tai päiväkodin ja kodin väliseen yhteistyöhön. Pakolaisten tulkkipalvelujen kustannusten korvaamiselle ei ole aikarajaa. 5.3.1 Tulkkipalvelut Suomessa toimii 8 tulkkikeskusta, joita kunnat ylläpitävät. Tulkkikeskukset tarjoavat tulkkaus- ja käännöspalveluja ympäri Suomen n. 175 kielellä. Keskusten tarjonta vaihtelee 20 80 tulkattuun kieleen. Siilinjärveä lähin tulkkikeskus on Keski-Suomen tulkkikeskus, joka sijaitsee Jyväskylässä. Kuopion kauppakamarin Internet -sivuilta löytyy käännös- ja tulkkauspalvelujen tietoja mm. Opetushallituksen auktorisoitujen kääntäjien rekisteri sekä Käännösalan asiantuntijat KAJ ry - kääntäjäpörssi. 5.3.2 Käytännön ohjeita tulkin käyttämiseen (läsnä- sekä etätulkkaus) Tulkin varaa se työntekijä, joka tulkkia tarvitsee. Tilaajalla on kielipalveluita käyttäessään vastuu laadukkaiden ja ammatillisten palveluiden käyttämisestä. Asiakkaan oikeuksien, taloudellisten etujen tai lainmukaisten velvollisuuksien ollessa kyseessä on ensiarvoisen tärkeää että tulkki on ammatillinen ja pätevä. Siksi on aina käytettävä ammattitulkkia viranomaisasioinneissa, ei koskaan lasta, lähiomaista tai tuttavaa. Tulkattuun tapaamiseen on varattava vähintään kaksinkertainen aika normaaliin verrattuna. Kun tilaat tulkin ilmoita tulkille ja/tai tulkinvälittäjälle: kieli tulkkauspäivä, alkamis- ja päättymisaika, varaa noin kaksinkertainen aika yksikieliseen keskusteluun verrattuna tulkkauspaikka ja osoite laskutusosoite tulkkia käyttävän viranomaisen nimi tulkkauksen aihe (toimita tarvittaessa materiaalia, jotta tulkki voi valmistautua etukäteen tulkkaukseen) tarvitaanko tulkiksi mies/nainen varaajan nimi, puhelinnumero tulkattavan asiakkaan nimi Tilaa tulkki ajoissa. Mikäli asiakkaalle varattu aika peruuntuu tai muuttuu, ota heti yhteys tulkkiin tai tulkkivälitykseen. Peruuttamaton tulkkaus laskutetaan aina. 17

Ilmoita asiakkaalle: tulkki tulee paikalle haastatteluun/tilanteeseen pyydä asiakasta tulemaan n. 10 minuuttia aikaisemmin ilmoitettuun paikkaan ja ilmoita tulkkauksen alkamis- ja päättymisajankohdat. 5.3.3 Te-toimiston kielipalvelut Maahanmuuttajalle on informaatiota annettaessa käytettävä tulkki- ja käännöspalveluja hallintolaissa säädetyllä tavalla. Erityisesti tulkki- ja käännöspalveluja tulee käyttää maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaa laadittaessa ja tarkistettaessa. Valtion talousarvioissa on osoitettu TE -toimistojen toimintamenoihin varoja tulkki- ja käännöspalveluihin. Tulkkaus- ja käännöspalveluja voidaan käyttää mm. seuraaviin tarkoituksiin: kotoutumissuunnitelmien, työllistämissuunnitelmien ja aktivointisuunnitelmien laatimiseen suunnitelmissa todetun palvelutarpeen arviointi ja siitä sopiminen ammatinvalinnanohjaus, ammattitietopalvelu ja vajaakuntoisten palvelut ryhmäpalvelut ja osaamiskartoitukset työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ohjaamisessa tarvittavat palvelut sähköisten palvelujen käyttöön opastaminen TE -toimistojen keskeisten asiakastiedotteiden kääntäminen työttömyysetuuteen liittyvä opastus Kotoutumissuunnitelmia laatiessa ja tarkistettaessa yhdessä maahanmuuttajan, TE-toimiston ja kunnan kanssa, kunta voi huolehtia tulkkauskuluista ja hakea niistä korvausta ELY -keskukselta. Tämä edellyttää, että asiakas kuuluu pakolaisten vastaanoton piiriin tai on paluumuuttaja. Tulkkipalvelun saaminen ei ole sidottu kunnan edustajan läsnäoloon, mutta edellyttää suunnittelua ja sovittua yhteistyötä kotoutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi. Muiden maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmien laatimisesta ja tarkistamisesta aiheutuvista tulkkausja käännöspalvelun kustannuksista vastaa TE -toimisto. Jos maahanmuuttaja-asiakas lähetetään TE -toimiston tai työvoimapalvelukeskuksen (TYP) aloitteesta esim. lääkärin, neuropsykologin tms. työhallinnon ulkopuolisen asiantuntijatahon tutkimuksiin, tulee tulkkikustannukset sisällyttää tutkimuksen hintaan. Tällaisia tutkimuksia voidaan hankkia asiantuntijapalveluina TE -toimiston erityismenomäärärahoilla tai erillispalveluina palvelukeskuksille varatuilla erillisillä määrärahoilla. 5.3.4 Kelan kielipalvelut Kelalla on omille toimihenkilöilleen tarkoitetut ohjeet: kansainvälisiä etuusasioita koskevassa ohjeessa käsitellään mm. EU-asiakirjojen kääntämistä Kelan toimeenpano-ohjeessa hallintolain soveltamista etuusasioissa (11/2003) käsitellään Kelan velvollisuutta huolehtia tulkkauksesta. Kela on velvollinen huolehtimaan tulkkauksesta ja kääntämisestä, jos asia tulee vireille Kelan aloitteesta esim. oikaisu-, takaisinperintä- tai väärinkäyttöasiana, joskus myös tarkistusasiana. Tällöin Kela vastaa tulkkauspalvelun ostamisesta aiheutuvista kustannuksista. Kelan asiakkailla on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen, jos asiointi Kelassa ei onnistu omalla äidinkielellä eikä löydy muutakaan yhteistä kieltä Kelan toimihenkilön kanssa. Tulkkina voi toimia kyseistä kieltä osaava Kelan virkailija tai ulkopuolinen ammattitulkki. Tulkilla on vaitiolovelvollisuus. Asioissa, joilla ei ole merkitystä asiakkaan oikeusturvan kannalta, tulkkina voi toimia myös asiakkaan sukulainen tai ystävä. Alle 18-vuotiaat eivät kuitenkaan saa toimia tulkkina. 18

6 KUNTAPALVELUT MAAHANMUUTTAJILLE Kunta on avainasemassa kotouttamisessa. Maahanmuuttajat tarvitsevat usein alkuvaiheessa varsinkin sosiaali- ja terveyspalveluita. Maahanmuuttajien ja ulkomaalaisten oikeuksista ja mahdollisuuksista erilaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin on säädetty lainsäädännössä ja palveluiden saamiselle voidaan asettaa lakiin perustuvia ehtoja (esim. Suomessa asuminen, kotipaikkaoikeus, Suomessa työskentely). Kunnan palvelujen on oltava myös maahanmuuttajille soveltuvia. Lisäksi kunnan on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajille tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin esiintyvä tarve edellyttää (Laki kotoutumisen edistämisestä). Palveluista huolehtiminen takaa myös maahanmuuttajien kotoutumisen sekä mahdollistaa maahanmuuttaja-asiakkaiden ohjaamisen normaalipalvelujen piiriin. Maahanmuuttajien taloudellinen tilanne ja turvapaikanhakijan oleskeluluvan tyyppi sekä oikeus Kelan päättämään Suomen sosiaaliturvaan määrittelevät pitkälti maahanmuuttajan oikeudet kunnan ja muiden viranomaisten palveluihin. Maahanmuuttajat saavat pääsääntöisesti heille kuuluvat palvelut, kuten muutkin kuntalaiset. Tarvitaan kasvatus-, koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluja mutta myös asumisen ja vapaa-ajan palvelut ovat tärkeitä kotoutujalle. 6.1 Siilinjärven kunnan palvelut Siilinjärven kunnan kotouttamisohjelmaan on kirjattu vain ne kunnan tarjoamat palvelut, jotka on suunnattu maahanmuuttajille. Kaikki muut kunnan peruspalvelut ovat tietysti tarjolla kaikille kuntalaisille, myös maahanmuuttajille, vaikka niitä ei luetella tässä. Palvelujen kohdentaminen maahanmuuttajataustaiselle väestölle on haasteellista esimerkiksi kielellisten kysymysten näkökulmasta. Siilinjärven kunta valmistelee ja järjestää suunnattuja palveluja, kuten esimerkiksi lasten valmistava opetus. Muutoin toiminnan periaatteena on, että palvelut maahanmuuttajille järjestetään palvelualueiden toimesta ohjeiden ja sääntöjen määräämällä tavalla. 6.1.1 Palveluohjaus Palveluohjaus on asiakaslähtöinen ja asiakkaan etua korostava työtapa. Palveluohjauksen tavoitteena on tunnistaa asiakkaan yksilölliset tarpeet ja järjestää asiakkaalle hänen tarvitsemansa palvelut ja tuki käytettävissä olevien resurssien avulla. Hyvinvointineuvolan palvelunumerossa toimistosihteeri antaa tietoa hyvinvointineuvolan palveluista ja ohjaa asiakkaan oikean palvelun piiriin ja palvelupisteeseen. Hyvinvointineuvola tukee lasten ja nuorten tervettä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Hyvinvointineuvolan tavoitteena on poistaa terveen kehityksen esteitä pitkäjänteisesti ja ennaltaehkäisevästi. Palveluohjaus: 044 740 1612 Kehitysvammapalveluissa uudet kehitysvammaiset asiakkaat ohjautuvat palveluihin palveluohjaajan kautta. Palveluohjaaja antaa kehitysvammaisille ja heidän omaisilleen neuvontaa, ohjausta ja tietoa järjestettävistä kehitysvammapalveluista. Tarkoituksena on, että kehitysvammainen asiakas saa oikeanlaiset palvelu- ja tukimuodot nykyisessä elämänvaiheessaan. Palveluohjaus: 044 740 2632 19

Hoiva- ja vanhuspalveluissa palveluohjauksen tavoitteena on tukea ikäihmisten kotona asumista välittämällä tietoa erilaisista kotona asumista tukevista palveluista. Palveluohjaajat antavat puhelinneuvontaa ikääntyville sekä ohjaavat ja opastavat mm. omaishoitoon liittyvissä asioissa. Palveluohjaus: 044 740 1646 Varhaiskasvatuksen palveluohjaajan tehtävänä on antaa vanhemmille tietoa kaikista Siilinjärven alueella järjestettävistä varhaiskasvatuspalveluista ja pohtia yhdessä perheen kanssa millainen varhaiskasvatuspalvelu olisi juuri sillä hetkellä lapsen ja perheen tarpeiden mukainen. Palveluohjaus: 044 740 1964 6.1.2 Asuminen Ensimmäinen edellytys ja toimenpide oleskeluluvan saaneiden turvapaikansaaneiden kotouttamisessa on avustaminen asunnon järjestämisessä. Maahanmuuttaja voi hankkia asunnon yksityisiltä vuokra-asuntojen tarjoajilta tai valtion lainoittamilta vuokra-asuntoja omistavilta yhtiöiltä. Siilinjärvellä Avara Isännöinti Oy:llä on vuokrattavia rivitaloasuntoja ja Siilinjärven Kotipolku Oy:llä vuokrattavia rivi- ja kerrostaloasuntoja. Vuokra-asuntohakulomakkeita on saatavissa kunnanvirastosta. Yhtiöillä on myös Internet-sivuillaan sähköisesti täytettäviä ja lähetettäviä hakulomakkeita. Lomakkeet ovat suomenkielisiä. Siilinjärven Kotipolku Oy:llä asioimiskielenä ovat suomen lisäksi englanti, ruotsi ja venäjä. Kunnalla ei ole erikseen osoitettu asuntokantaa maahanmuuttajille. 7 KASVATUS JA KOULUTUS 7.1 Päivähoito ja esiopetus Koko- ja osapäivähoitoa järjestetään tällä hetkellä 12 päiväkodissa sekä perhepäivähoidossa. Avoin päiväkoti Anselmi ja Muksumökki leikkitoiminta palvelevat kotona olevia vanhempia tarjoamalla osapäiväistä ja osaviikkoista ohjattua toimintaa. Vuorohoito on järjestetty keskitettynä palveluna päiväkoti Pikkusiilissä Vuorelassa ja pidennetyn aukiolon päiväkotina toimii päiväkoti Pilvilinna Harjamäessä. Erityispäivähoitoa järjestetään alueellisena palveluna. Erityisryhmät toimivat Vuorelan päiväkodissa sekä päiväkoti Pilvilinnassa. Lisäksi kolme kiertävää erityislastentarhanopettajaa antaa palveluja niille päiväkodeille, joissa ei ole erityisryhmiä sekä perhepäivähoitoon. Kuusivuotiailla, seuraavana syksynä peruskoulunsa aloittavilla lapsilla on velvollisuus osallistua maksuttomaan esiopetukseen. Esiopetuksen muututtua velvoittavaksi myös esiopetuskuljetuksessa noudatettava ohjeistus on päivitetty. Maksuttoman esiopetuskuljetuksen kilometrimäärä on edelleen 5 kilometriä. Esiopetusta järjestetään tällä hetkellä 7 päiväkodissa ja Kasurilan koulun läheisyydessä olevassa tilassa. Esiopetuksen lisäksi tiloissa järjestetään esikoululaisten tarvitsema päivähoito. Esiopetusvuonna tehtävien arviointien lisäksi lapsen kielen kehittymistä ja kielen tasoa voidaan arvioida soveltuvilla testeillä ja materiaaleilla. Esiopetussuunnitelman laadinnassa kiinnitetään erityistä huomiota S2-kielen opetussuunnitelmaan. Kevään oppilaanhuoltopalaverissa mietitään yhdessä vanhempien ja koulun kanssa lapselle sopiva luokka- ja koulusijoitus. Yhteistyö nivelvaiheessa lasten siirtyessä perusopetukseen on tärkeää. Varhaiskasvatuspalvelujen piiriin tullaan ottamalla yhteyttä varhaiskasvatuksen palveluohjaajaan, jonka tehtäviin kuuluu asiakasohjaus, perheiden palvelutarpeiden arviointi, palvelujen koordinointi, hakemusten vastaanotto ja käsittely. Lisäksi hän vastaa koululaisten iltapäivätoiminnasta. 20