Rahan synty. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 20.9.



Samankaltaiset tiedostot
Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas

Moderni rahatalousjärjestelmä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto,

Rahan synty ja historia. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Raha kulttuurimme sokea kohta

Eurojärjestelmän perusteista

MITÄ RAHA ON? K. Kauko SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

BLOGI. käsittely on haluttu rajata minimiin sen takia, että se on kautta kapitalismin historian johtanut kriiseihin (s. 66).

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari

Sähköinen käteinen NYT

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa ja Rovaniemellä

Raha ja velka. Mundus Socialis Patrizio Lainà

Kansalaiselle keskuspankkitili?

TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus

Raha ja velka. Kulosaaren yhteiskoulu Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja

Raha ja velka. Alppilan lukio Patrizio Lainà

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkitoiminnan perusteet. Versio 1.02

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä

Rahan evoluutio. JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

Rahan kriisit III: EMU ja velkamarkkinoiden valta. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Niku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018

AY-VÄEN RAUHANPÄIVÄT KOUVOLA

VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Finanssivalvonta/Suomen Pankki/Tilastokeskus)

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank

Elvyttävä kansalaisosinko

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB ("EFF") on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin.

Vanhan kansan velkaviisautta

(EYVL L 337, , s. 52)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki Julkinen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Yliopisto ja rahajärjestelmän uudistaminen

Talouden näkymät vuosina

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Bryssel 7. tammikuuta 2002

Lyhyt johdatus rahaan

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

Toimitettaessa verotusta vuodelta 2004 voidaan todeta, että yhtiön kirjanpidon mukainen voitto on i. Lisäksi todetaan seuraavaa:

Rahoitusmarkkinaosasto Jussi Lindgren/RMO Tarkastusvaliokunta

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Koh$ jälkifossiilista yhteiskuntaa: Pariisin sopimuksen haasteet päätöksenteolle ja totunnaisille aja4elutavoille

Aktia Pankki Oyj Pörssitiedote klo Aktia Pankki Oyj:n uusi liiketoiminta-alueiden segmenttijako 2008

Maksujärjestelmien tuleva kehitys

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen

Pankin maksukyvyttömyys. Maaliskuu 2013, versio 1.00

Lainaaminen, säästäminen ja pankit. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Liite 1 TULOSLASKELMA

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS,

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE MALLIVASTAUKSET

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Vastuuttomat siat Katsaus PIIGS-maiden talouspolitiikkoihin. Lauri Holappa Suomen sosiaalifoorumi

Etelä-Suomen Vasemmistonuorten Talous kuntoon! -luentosarja Patrizio Lainà

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kyproksen talouden sopeutusohjelma

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 2

Maksettava kokonaismäärä: ,18 euroa Tämä tarkoittaa, että Teidän on maksettava takaisin 1,14 jokaista lainattua euroa kohti.

Ennuste vuosille

Rahareformin hyödyt. Suomen Talousdemokratian julkaisu nro 5 Heinäkuu 2015, versio 1.00

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Ennuste vuosille

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

Ennuste vuosille

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

OSAVUOSIKATSAUS

Transkriptio:

Rahan synty Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 20.9.

Luennon sisältö 1) Velkatalouden varhaishistoria 2) Velkatalous ja valaoraha 3) Pankkijärjestelmän kehitys

Perinteinen näkemys rahan historiasta Talous kehieyi aluksi vaihtokauppajärjestelmänä Myöhemmin vaihtokauppatalous kehieyy niin monimutkaiseksi, eeä yhdestä vaihtokaupan piirissä olleesta hyödykkeestä on tehtävä maksuväline Maksuvälineeksi hyväksytään yleistä luoeamusta nauiva jalometalli Talouden kehieyessä enastä monimutkaisemmaksi on jalometallit korvaeava velkakirjoilla Velkakirja = velkoja lupaa toimieaa jalometallia lainatun summan edestä

Perinteisen tarinan ongelmia (1) Ei ole olemassa historiallista todistusaineistoa, jonka mukaan vaihtokauppa olisi ollut minkään merkieävän sivilisaaaon taloudellisen uusintamisen pohjalla Ei ole todistusaineistoa siitä, eeä kolikkojen arvo olisi koskaan perustunut niissä käyteeyjen raaka- aineiden arvoon Ei ole todistusaineistoa siitä, eeä velkajärjestelmä olisi rahatalouden tuorein muoto

Perinteisen tarinan ongelmia (2) Perinteinen näkemys: vaihtokauppa raha velka Todellisuus: velka valaoraha( vaihtokauppa)

Velkatalouden varhaishistoria (1) Vanhimmat velkajärjestelyistä kertovat fyysiset todistusaineistot (savitaulut) löytyvät Babyloniasta n. 2000 eaa. Maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa toimeentulo ja hengissäpysyminen riippuivat maan tuoeavuudesta viljavat maa- alueet tuoivat paljon ylijäämää Huonoilla alueilla viljelleet tuoeajat halusivat osan paremmin menestyneiden viljelijöiden ylijäämästä Menestyneet viljelijät eivät kuitenkaan halunneet luopua ylijäämistään, koska huono sato saaeoi koieaa hea seuraavalla kasvukaudella Menestyneet viljelijät suostuivat kuitenkin lainaamaan osan ylijäämästään korvaukseksi taloudellisen turvansa menetyksestä he saivat korkotuloa velalliselta sekä velallisen omaisuu'a vakuudeksi

Velkatalouden varhaishistoria (2) Savitaulut korvaiin myöhemmin puukapuloilla Kapula halkaisain kahteen osaan Velkoja pia hallussaan pidempää osaa (kanta) Velallinen pia hallussaan lyhyempää osaa (tynkä)

Velkatalouden varhaishistoria (3) Puukapulat toimivat myös maksuvälineinä Asiakkailleen velkoja myöntänyt kauppias pystyi selvieämään omat velkansa antamalla saamansa kantapalat omalle velkojalleen Tämän jälkeen kauppiaan velalliset suorieaisivatkin velan takaisinmaksun uudelle velkojalle

Velkatalouden varhaishistoria (4) Suuret markkinat kehieyivät velkojien ja velallisten transakaoiden selvityspaikkana VähiEäismyynA syntyi sivutuoeeena Tunnetuimpia markkinoita olivat St. Giles Winchesterissä Englannissa ja Champagne sekä Brie Ranskassa

Pankkijärjestelmän varhaishistoria Alun perin termillä pankki (banck, banco) viitaiin rahastoon Rahastomalliset pankit kehieyivät erityisesa italialaisissa kaupunkivalaoissa 1100 1300 Rahastot vaihtoivat varallisuuea omiin velkapapereihinsa Pankkien luotontarjonta perustui pitkään reaalivakuuksiin Pankkien seteleillä sai hallintaosuuden kruunun tuotantolaitoksiin Rahastot eivät kuitenkaan olleet nykyaikaisia pankkeja Nykyaikainen pankki lainaa asiakkailleen Rahasto lainaa asiakkailtaan

Velkatalous ja valaoraha (1) Ensimmäisten kolikkojen uskotaan syntyneen noin 630 ekr. Kolikkojen tarkoituksena oli edustaa kruunun velkaa omille työntekijöilleen (erityisesa soalaille): kolikot olivat kruunun velkakirjoja Kruunulla on aina oikeus pääeää, ketkä kaikki se katsoo velallisikseen oman väkivaltamonopolinsa piirissä Kruunu aseeaa velkasuhteita määräämällä tulleja ja veroja Kruunu haluaa tasapainoeaa kirjanpitonsa, joten se vaaai velkojen takaisinmaksun liikkeelle laskemiensa kolikkojen muodossa kruunun velallisten on hankieava kolikkoja maksaakseen velkansa takaisin kolikoista tulee yleisesa hyväksyeyä kansallista valuueaa, koska käytännössä kaikki kansalaiset ovat kruunun velallisia Verotuksen tärkein tehtävä on val1orahan aseman ja arvon turvaaminen

Velkatalous ja valaoraha (2) Pankit keräsivät liikkeellä olevan valuutan omiin holveihinsa Pankit alkoivat hoitaa verosuoritukset asiakkaidensa puolesta Tämän jälkeen pankkien luoeokanta kasvoi räjähdysmäisesa, koska pankkien setelistö oli nyt vaihdeeavissa valaon valuueaan Verotuksen vuoksi kaikilla toimijoilla oli luoeamusta ja tarveea valaon valuueaan Pankkien luotontarjonta perustui pitkään reaalivakuuksiin Pankkien seteleillä sai hallintaosuuden kruunun tuotantolaitoksiin 1700- luvulta alkaen valaot alkoivat perustaa keskuspankkeja, jotka huolehavat valaon valuutan liikkeellelaskusta Keskuspankkijärjestelmän kehieymisen myötä liikepankit saivat oikeuden lainata valaon valuueaa suoraan keskuspankista pankkien luotontarjontaa määrieävät vain luoton kysyntä ja asiakkaan luoeokelpoisuus (rahan endogeenisuus)

Moderni pankkijärjestelmä Pankit tarjoavat luoeoa luoeokelpoisille asiakkailleen Asiakkaat saavat Alilleen pankin luomaa liikepankkirahaa Liikepankit lainaavat keskuspankilta myös niin sanoeua keskuspankkirahaa Setelit Kolikot Reservit Jos pankin asiakas haluaa suorieaa maksuja tahoille, joilla on Alit toisessa liikepankissa, on maksut suoriteeava valaon valuutassa Sama pätee myös silloin, jos asiakas haluaa suorieaa maksuja valaolle Tällaisessa Alanteessa liikepankki siirtää keskuspankkirahaa maksuja vastaanoeavan pankin Alille: samalla se kuitenkin poistaa talletusmerkintöjä asiakkaansa Aliltä Pankki siis meneeää varallisuuea (keskuspankkiraha), muea se saa myös poisteeua velkaa (asiakkaan talletukset) taseestaan Keskuspankkiraha takaa pankkien liikkeellelaskeman liikepankkirahan luoteeavuuden Maksujärjestelmä toimii tehokkaammin, kun kaikki suoritukset selvitetään keskuspankkirahalla (valaon valuutassa), jonka arvo on turvaeu verotuksen avulla

ValAon taloudellinen suvereniteei ja julkinen kulutus ValAo ei tarvitse verotuloja rahoieaakseen toimintaansa ValAo oeaa vastaan maksuja ainoastaan keskuspankkirahassa (valaon valuutassa) ValAo laskee itse valuutan liikkeellelaskusta ValAo tarvitsee verotusta, joea valaon valuutalle syntyy luoeamusta Tämän jälkeen valao voi suorieaa haluamansa maksut Verotusta tarvitaan myös kokonaiskysynnän säätelemiseen

Yhteenveto Rahatalousjärjestelmä kehieyi kahdenvälisistä velkasuhteista ValAoraha syntyi vasta paljon velkatalouden kehieymisen jälkeen Myös valaon liikkeelle laskema valuuea on velkaa ValAon valuutan synty mahdollisa pankkijärjestelmän kehityksen ValAo, jolla on itsenäinen valuuea, ei voi koskaan ajautua maksukyvyeömäksi