Mikkelin Vihannes Oy, Logistiikkakeskus

INSINÖÖRITOIMISTO VAHVACON OY Multamäentie 281, 45370 Valkeala Puh. 0400-870365 S-posti: aulis.parkkinen@pp.inet.fi S-posti: etunimi.sukunimi@vahvacon.fi Työnumero 11008 21.4.2011 A.Parkkinen Mikkelin Vihannes Oy, Logistiikkakeskus Pomonkatu 5 50150 Mikkeli L V I A - t y ö s e l i t y s LVI-02

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 1 SISÄLLYSLUETTELO INSINÖÖRITOIMISTO VAHVACON OY... 1 1 YLEINEN OSA... 2 1.1 RAKENNUSKOHDE JA SEN SIJAINTI... 2 1.2 RAKENNUTTAJA, KÄYTTÄJÄ JA SUUNNITTELIJAT... 2 1.3 SUUNNITTELIJAT... 2 1.4 NIMISTÖ... 3 1.5 SUUNNITELMA... 3 1.6 HANKINNAN LAAJUUS... 3 1.7 ERI URAKOITSIJOIDEN KESKINÄISET VELVOITTEET... 5 1.8 ASENNUSPIIRUSTUKSET... 7 1.9 TIEDOT MUILLE URAKOITSIJOILLE... 8 1.10 TYÖNJOHTO JA VALVONTA... 8 1.11 VALVONTA JA TARKASTUKSET... 8 1.12 KÄYTTÖOPASTUS... 8 1.14 ASIAKIRJAT, JOTKA LVIA-URAKOITSIJAT LUOVUTTAVAT RAKENNUTTAJALLE... 9 1.15 VARAOSAT... 10 2 YLEISET TEKNISET MÄÄRÄYKSET... 11 2.1 TYÖSSÄ NOUDATETTAVAT ASIAKIRJAT JA MÄÄRÄYKSET... 11 2.2 LAITTEET, TARVIKKEET JA TYÖN SUORITUS... 11 2.3 MATERIAALEJA KOSKEVAT YLEISET VAATIMUKSET... 11 2.4 KORROOSIONESTO... 12 2.5 SÄHKÖMOOTTORIT... 12 2.6 MERKINNÄT... 12 2.7 AKUSTISET VAATIMUKSET... 13 2.8 KOESTUKSET JA SÄÄDÖT... 14 2.9 TAKUUAJAN HUOLTO... 14 3 PUTKITYÖT... 16 3.1 PUTKISTOJEN ASENNUS... 16 3.2 VESILAITTEISTOT... 19 3.3 VIEMÄRÖINTILAITTEISTO... 20 3.4 LÄMMITYSLAITTEET... 20 3.5 VESI-GLYKOLI-VERKOSTO... 22 3.7 ERISTYSTYÖT... 23 3.7.1 PALO- JA MATERIAALIMÄÄRÄYKSET... 23 3.7.2 ERISTYSEDELLYTYKSET... 23 3.9.3 ERISTYSKOHTEET, -TYYPIT JA -PAKSUUDET... 24 4 ILMANVAIHTOTYÖT... 26 4.1 YLEISTÄ... 26 4.2 KANAVISTOT... 26 4.2.1 YLEISTÄ KANAVA-ASENNUKSISTA... 26 4.2.2 KANAVAT... 27 4.2.3 KANAVIEN ERISTYKSET... 28 4.2.4 KANAVIEN VARUSTEET... 28 4.3 ILMANJAKOLAITTEET... 29 4.4 KOJEET... 30 4.5 JÄÄHDYTYSLAITTEET... 33 4.6 ILMAMÄÄRIEN SÄÄTÖ... 33 4.6.2 PUHALLUSKUVIOIDEN SÄÄTÖ... 33 4.6.3 LÄMPÖTILAMITTAUKSET... 33 4.6.4 MITTAUSTULOKSET... 33

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 2 1 Yleinen osa 1.1 Rakennuskohde ja sen sijainti Rakennustyyppi: Rakennustoimenpide Rakennuskohteen nimi Logistiikkakeskus Uudisrakennus Mikkelin Vihannes Oy Pomonkatu 5 50150 Mikkeli 1.2 Rakennuttaja, käyttäjä ja suunnittelijat Rakennuttaja: Yhdyshenkilöt Mikkelin Vihannes Oy Tarja Kankkunen Yrittäjänkatu 22, 50130 Mikkeli tarja.kankkunen@mikkelinvihannes.fi puh. 050-3704308 Jouko Mäkinen puh. 040-5004572 email: joukomakinen@wippies.fi Rakennuttajakonsultti- ja valvontatehtävät Yhdyshenkilö R-Insinöörit Oy Mikonkatu 8 A 50190 Mikkeli Jukka Polvinen puh. 0400-966556 email: jukka.polvinen@r-insinöörit.fi 1.3 Suunnittelijat Pää- ja arkkitehtisuunnittelu Yhdyshenkilö FarmiMalli Oy Hauenkoukku 18 A 6 70700 Kuopio Urpo Manninen gsm. 040-5745957 email: urpo.manninen@farmimalli.fi Rakennesuunnittelu Yhdyshenkilö Pohjasuunnittelu Yhdyshenkilö LVIJA-suunnittelu Yhdyshenkilöt SS-Teracon Oy Viinikatu 1 C 33100 Tampere Seppo Salo gsm. 050-5525222 email: seppo.salo@ss-teracon.fi Ramboll Finlan Oy Jääkärinkatu 33 50130 Mikkeli Hannu Lauhakari gsm. 044-3247095 email: hannu.lauhakari@ramboll.fi LVI-Insinööritoimisto Vahvacon Oy Multamäentie 281 45370 Valkeala Aulis Parkkinen gsm. 0400-870365 email. aulis.parkkinen@pp.inet.fi

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 3 Sähkösuunnittelu Yhdyshenkilö Insinööritoimisto Etelä-Savon Sähköpalvelu Maaherrankatu 23 50100 Mikkeli Matti Muranen gsm. 050-5620536 email: matti.muranen@e-ssp.fi 1.4 Nimistö 1.5 Suunnitelma 1.6 Hankinnan laajuus 1.6.1 Yleistä Nimistön suhteen noudatetaan RT 162.31 ja lisäksi seuraavaa: Sanalla työselitys tarkoitetaan tätä työselitystä ja sanalla urakoitsija tai LVIAurakoitsija tämän työselityksen ao. kohdan työn suorittajaa. Tässä työselityksessä on käytetty yleisnimitystä pääurakoitsija tai rakennusurakoitsija niistä urakoitsijoista, joille kuuluu rakennustyö. Tarkoituksena on hankintarajojen esittäminen yksinomaan LVIA-urakoitsijan kannalta. Pääurakoitsijanimikkeen sisältämien urakoitsijoiden keskinäiset hankintarajat ilmenevät muista asiapapereista. Suunnitelma käsittää tämän työselityksen ja erikseen luetellut piirustukset. Työselitykset ja piirustukset täydentävät toisiaan. Pätevyysjärjestyksessä on voimassa se, mitä siitä urakkasopimuksessa on sanottu. Piirustusten suhteen pätee mittaluku ennen mittakaavan suureita. Suunnittelija hyväksyttää piirustukset viranomaisilla. Suunnitelmasta saa poiketa vain rakennuttajan valtuuttaman henkilön luvalla. Jos urakoitsija omavaltaisesti poikkeaa laadituista suunnitelmista, kuuluu hänen omien töiden korjaamisen lisäksi korvata myös korjauksesta johtuvien töiden kustannukset. Työselitykseen liittyvissä piirustuksissa esitetyt kojeiden ja laitteiden mittapiirrokset ovat kaaviollisia. Tästä syystä on urakoitsijan työssä sekä tarvikkeiden valmistuksessa ja valinnassa tarkoin harkittava paras mahdollinen asennustapa, hoito ja huolto ym. tekniset seikat. Urakoitsijan on asennuksessa noudatettava sisustus- ja muita erikoispiirustuksia, joita arkkitehti ja muut asiantuntijat työn kuluessa toimittavat. Suunnittelijan työn pohjana olleet arkkitehdin työpiirustukset saattavat jossain määrin poiketa rakennuksen lopullisista työpiirustuksista. Urakoitsijalle toimitetaan lopulliset arkkitehdin työpiirustukset detaljeineen urakoitsijan pyytämänä ajankohtana ennen työn suoritusta. Urakoitsijan tulee ottaa huomioon työn suorituksessa arkkitehdin tekemät muutokset. Mikäli urakoitsija katsoo, ettei jonkin suunnittelijan esittämä laitevaatimus tai kytkentätapa sovellu hänen laitteilleen eikä urakoitsija voi vastata työn tuloksesta, jos ohjelman mukaista ratkaisua käytetään, tulee urakoitsijan esittää omille laitteilleen sopiva ratkaisu urakkatarjouksessa vaihtoehtoisen tarjouksen muodossa. LVIA-urakoitsijan hankintaan sisältyvät työselityksen mukaiset LVIAjärjestelmät viimeisteltyyn käyttökuntoon saatettuna lukuun ottamatta niitä kojeja laitehankintoja sekä työsuorituksia, jotka jäljempänä tässä työselityksessä tai piirustuksissa on erikseen mainittu toiseen hankintaan kuuluvaksi.

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 4 Lisäksi on LVIA-urakoitsijan valvottava, että muiden urakoitsijoiden hankintaan kuuluvat työsuoritukset ja toimitukset, siltä osin kuin ne liittyvät LVIAjärjestelmiin ovat tämän työselostuksen mukaisia. Edellä esitetyn yleisperiaatteen selventämiseksi kiinnitetään urakoitsijoiden huomio mm. seuraaviin velvoitteisiin: - toimittaa sähköiset kojeet täydellisinä sähkömoottoreineen sähkötarkastuslaitoksen hyväksymässä kunnossa tarvittavin taajuusmuuttajin. - hankkii ja asentaa toimittamiinsa laitteisiin liittyvät hälytysimpulssin antajat lukuun ottamatta kelakytkimiin tulevia - hankkii teräsrakenteiset alustat, tartunnat, kiinnityspultit, kehykset ja läpimenoholkit asentamilleen putkistoille, kanavistoille ja laitteille Myös tartuntojen poraus ja kiinnitys rakenteisiin kuuluu urakkaan. - mahdollisia alihankintoja varten tarvittavat asiapaperit määrittelee ja toimittaa urakoitsija sekä tarjouspyyntö- että tilausvaiheessa - LVIA-töiden ja laitteiden osalta takuuaika on kaksi vuotta LVIA-urakan eri osa-alueisiin kuuluvat velvoitteet; 1.6.2 Putkitöihin kuuluvat velvoitteet - hankkii ja asentaa kaikki kohdassa Putkityöt mainitut putkistot ja laitteet täyteen käyttökuntoon. - hankkii ja asentaa kaikki lattialämmitysverkostot putkineen, säätölaitteineen ja suunnitelmineen täyteen toimintakuntoon. - hankkii ja asentaa siirrinpaketin ja laitteet tekniseen tilaan / lämmönjakohuoneessa suunnitelman mukaan. - hankkii ja asentaa suunnitelmissa esitetyt jäähdytyslaitteet täyteen toimintakuntoon kaikkine putkineen ja varusteineen. - asentaa säätö- ja magneettiventtiilit sekä tuntoelimien suojaholkit hankkimisiinsa putkistoihin. Kaikkien säätölaitteiden hankinta kuuluu säätölaiteurakoitsijalle, lukuun ottamatta putkiosassa mainittuja säätö, ohjaus- ja hälytyslaitteita. Lämpö- ja lämmönjakokeskuksien säätölaitteet toimittaa säätölaiteurakoitsija putkiurakoitsijan ilmoittamalle valmistajalle - huuhtelee putkistot ennen käyttöön ottoa - huolehtii, että putkiasennukset eivät estä laitteiden huoltoa - suorittaa lämmitysverkoston säädön koko kiinteistössä. - tarvittavat asennustelineet - toimittaa rakennuttajalle kolmena (3) kappaleena säädön jälkeen sekä kerran takuuaikana luettelon, jossa on jokaisen huonetilan mittauksilla todetut lämpötilat 1.6.3 Ilmanvaihtotöihin kuuluvat velvoitteet - hankkii ja asentaa kaikki kohdassa Ilmanvaihtotyöt mainitut kanavistot ja laitteet täyteen käyttökuntoon. Kaikkien säätölaitteiden hankinta kuuluu

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 5 säätölaiteurakoitsijalle, lukuun ottamatta osassa Ilmavaihtotyöt mainittuja säätö-, ohjaus- ja hälytyslaitteita. Hankkii puhaltimien taajuusmuuttajat. - hankkii ilmanvaihtojärjestelmien ulkosäleiköt kehyksineen - hankkii ja tekee ilmanvaihtokanavien lämpöeristykset mineraalivillasta - hankkii ja tekee ilmavaihtokanavien paloeristykset mineraalivillasta - hankkii ja tekee ilmanvaihtokanavien äänenvaimennukset - hankkii ja asentaa peltimoottorien asennusalustat, työntötangot ja nivelet - tarvittavat asennustelineet - puhdistaa peltiset ilmanvaihtokanavat ja kojeet ennen säätötöiden aloittamista 1.6.4 Säätö- ja valvontalaiteurakkaan kuuluvat työt ja velvoitteet - kaikkien RAU-urakkaan kuuluvien laitteiden hankinta ja asennus lukuun ottamatta putkistoihin asennettavia laitteita, joiden asennus kuuluu putkiurakkaan. - määrittelee ja merkitsee kaikkien asennettavien anturien, lähettimien jne. paikat - hankkii ja asentaa suodatinvartijat, puhallinvartijat sekä jäätymissuojat - varustaa ilmanvaihtolaitoksen piirustuksissa esitetyillä lämpömittareilla - toimittaa säätökeskuksiin tarkistusmittaustilaisuuteen mennessä virityspöytäkirjat, säätökaaviot ja kytkentäkaaviot muovikoteloissa - hankkii ja asentaa säätökeskusten asennuksissa tarvittavat tukikehikot ja jalustat 1.7 Eri urakoitsijoiden keskinäiset velvoitteet - Katso urakkarajaliite 1.7.1 Rakennusurakoitsijan työt ja velvoitteet muista urakoista 1.7.1.1 Yleiset velvoitteet - hankkii syvennys- ja läpäisymuotit ja suorittaa niiden sovituksen ja asennuksen - lisätukien, koolausten tms. tekeminen rakenteisiin asennusten, kalusteiden ja varusteiden kiinnitystarpeen mukaan - luukkujen tai helposti avattavien osien tekeminen alakattoihin, vesikattoon, hormeihin yms. peiterakenteisiin puhdistus- ja tarkastusluukkujen, venttiilien, palopeltien, tuntoelimien, jakorasioiden yms. kohdalla - muiden urakoitsijoiden toimittamien luukkujen, kehysten, säleikköjen yms. kiinnittäminen rakenteisiin piirustusten ja ao. urakoitsijoiden ohjeiden mukaan näistä aiheutuvine rakenteiden vahvistuksineen

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 6 - kojeiden, laitteiden tms. teräsbetoni- ja puualustojen teko ao. urakoitsijan, erillisurakoitsijan tai- hankkijan ohjeiden ja piirustusten mukaan. Jos näihin liittyy tärinänvaimentimia, niiden hankinta kuuluu ao. urakkaan. Teräsrakenteisten alustojen teko kuuluu laitteen toimittajalle, ellei toisin mainita. - rakenteiden suojaaminen kastumiselta ja jäätymiseltä - maalaa pohjamaalatut ja maalaamattomat näkyviin jäävät asennukset taustan väriin ellei muuta ole sanottu Aputyöt - antaa rakennustyömaalla urakoitsijan sitä halutessa omakustannushinnan mukaan laskettua korvausta vastaan apua raskaiden ja suurikokoisten esineiden siirtämisessä asennuspaikalle ao. urakoitsijan vastuulla. - asennettujen laitteiden, kalusteiden, kaapeleiden ja sähkökojeiden, kanavien sekä putkistojen yleissuojaus. Erikoissuojaukset kuuluvat ao. urakoitsijalle. 1.7.1.2 Putkiurakasta aiheutuvat työt ja velvoitteet Edellä lueteltujen velvoitteiden lisäksi rakennusurakoitsija - tekee kiinteiden putkien suojaukset rakennusselostuksessa määritetyllä tavalla ja LVI-suunnitelmien osoittamassa laajuudessa - liittää putkiurakoitsijan toimittamat holkit, lattiakaivot, yms. kosteuden ja vedeneristyksiin suunnitelmien mukaisesti niin, että vuotoja ei pääse syntymää - asentaa putkiurakoitsijan toimittamat tarkastusluukut putkitiloihin suunnitelmien mukaisesti - tekee LV-kalusteiden tarvitsemat lisätukirakenteet sekä putkien tarvitsemat reiät kevyisiin väliseiniin - tekee viemäreiden ja tuuletusjohtojen vesikaton ja ulkotasojen lävistykset juuripelteineen ja tiivistyksineen - tasaa alustat lattiaan tai seinään kiinnitettäviä kalusteita varten - suorittaa putkieristyksien ja putkien maalaustyöt maalaustyöselostuksen mukaisesti niiltä osin kun ne eivät valmiiksi maalattuna sisälly LVIurakoitsijan hankintaan 1.7.1.3 Ilmanvaihtourakasta aiheutuvat työt ja velvoitteet Edellä lueteltujen yleisten velvoitteiden lisäksi rakennusurakoitsija - Ilmanvaihtourakoitsija hankkii ilmanvaihdon ulkosäleiköt ja pääurakoitsija asentaa ne piirustusten mukaisesti. - kiinnittää tuloilma- ym. säleiköt, venttiilit, luukut ja niihin liittyvät kehykset muihin rakenteisiin kuin peltikanaviin. - tekee oviraot ja kiinnittää IV-urakoitsijan toimittamat säleiköt ovirakenteisiin. - maalaa näkyviin jäävät ilmanvaihtokanavat maalaustyöselostuksen mukaan. - puhdistaa kanavat ulkopuolelta. - tekee katolla olevien hormien, jalustojen, sadekatosten ja huippuimureiden tarvitsemat tukirakenteet pellityksineen. 1.7.2 Sähköurakoitsijan työt ja velvoitteet LVI-töistä Sähköurakoitsija - tarkistaa laitteiden lopulliset paikat ja tehot ennen asennustöiden alkua ao. urakoitsijalta sekä edellisten pohjalta tarkistaa ryhmäjohtojen mitoituksen ja määrän - osallistuu LVI-, säätö ja valvontaurakoiden tarkistuksiin silloin, kun tarkastuksen kohteina ovat laitteiden toimintakokeet, kauko-ohjauksien, säätölaitteiden ja hälytyksien kokeilu tai näiden urakoiden vastaanotto - täyttää konekortit sähköurakkaan sisältyvien kaapeleiden, releiden ja kelakytkimien osalta

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 7 1.8 Asennuspiirustukset - suorittaa hankkimiinsa ryhmäkeskuksiin liittyvien LVI-laitteiden moottorikojeiden lämpöreleiden ja aikojen mittauksen. Säätö- ja asetusarvot sekä mittaustulokset taulukoidaan ja taulukot varmennetaan urakoitsijan ja rakennuttajan edustajien allekirjoituksella - varustaa kytkimet, käynnistimet, aikakellot tms. sekä vastaavat koneet ja laitteet LVI-suunnitelman mukaisin numeroin ja merkein merkintäohjeen mukaisesti LVI-urakoiden säätölaitetöistä Sähköurakoitsija - hankkii ja asentaa kaikki hälytys- ja automatiikkalaitteiden vaatimat sähköjohdotukset ja niiden putkitukset laitekaappien riviliittimille saakka. Kaappien sisäiset johdotukset kuluvat säätölaitetöihin. - suorittaa ryhmä- ja ohjausjohtojen asennuksen kojeille ja kojeiden välille - kuorii johtojen päät ja asentaa ne kojeiden holkkitiivisteiden läpi. Välirasiat kytketään valmiiksi, samoin 220 V ryhmäjohdot. Säätömoottoreiden sähköjohdot riittävän pitkinä siten, että moottoria voidaan kääntää johtimia irrottamatta - merkitsee asentamansa kaapelit ja johtimet sähkötyöselostuksen mukaisesti Urakoitsija saa suunnitelmaan liittyvistä piirustuksista rakennuttajan kustannuksella kopioita urakkaohjelman mukaisesti. Urakoitsija on velvollinen laatimaan viranomaisten, rakennuttajan, muiden urakoitsijoiden tai suunnittelijoiden tarvitsemat lisä-, erikois- ja yksityiskohtapiirustukset. Urakoitsija laatii valitsemalleen putkistolle lattialämmityksen vaatimat työsuunnitelmat. Kaikki urakoitsijan laatimat piirustukset on esitettävä rakennuttajalle ja LVIAsuunnittelijalle hyväksyttäväksi. Mitään tavaroita ei saa tilata tai asennuksia ei saa aloittaa ennen hyväksyntää. Urakoitsijoiden tulee laatia laitteiden kokoonpanon, asennuksen ja huoltotilantarpeiden selvittämiseksi ainakin seuraavat piirustukset: - laitteiden sijoituspiirustukset vähintään mittakaavassa 1:20. Piirustuksiin merkitään myös laitteiden ulosveto- ja huoltovaraukset. - suunnittelijan piirustusten täydentäminen ilmakanavien ja laitteiden osalta urakoitsijan laitemerkinnöillä - kytkentäasennuspiirustukset, piirikaaviot sekä muut toisten urakoitsijoiden töihin liittyvät selvitykset, asennuksissa tarvittava neuvonta sekä näiden asennusten valvonta - hyväksyttyjen laitteiden sijoituspiirustusten perusteella urakoitsijat tarkastavat reikäpiirustukset, joissa on osoitettu rakenteisiin tulevat reiät, aukot, läpivientiputket, hylsyt, tartunnat yms. - piirustukset konealustoista, kannatusrakenteista yms. Urakoitsijan tulee lähettää laatimistaan piirustuksista kopiosarjat kustannuksellaan kaikille asianomaisille. Työmaalla urakoitsijan tulee pitää kaikista piirustuksista täydellistä kopiosarjaa, johon merkitään työn aikana tapahtuneet muutokset. Piirustussarjaan tehdyt muutokset on urakoitsijan siirrettävä kustannuksellaan alkuperäissuunnitelmiin ennen luovutuspiirustusten kopiointia.

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 8 1.9 Tiedot muille urakoitsijoille 1.10 Työnjohto ja valvonta 1.11 Valvonta ja tarkastukset 1.11.1 Vastaanottotarkastus 1.12 Käyttöopastus Kytkentämuutoksia, putkimitoitusta yms. edellyttävät muutokset suunnittelija tekee piirustuksiinsa, mutta ei vähäisiä siirtoja ym, joiden takia kytkennät tai mitoitukset eivät muutu. Urakoitsijan on annettava riittävän ajoissa muille urakoitsijoille ja rakennuttajalle näiden tarvitsemat tiedot ja piirustukset erikoisrakenteista yms. Sähköurakoitsijalle on annettava tämän tarvitsemat tiedot, kuten moottoreiden ja säätölaitteiden tarkat sijoituspaikat. liitäntätehot ja nimellisvirrat sekä tarvittavat kytkentäkaaviot. Urakoitsijan on järjestettävä työpaikalle rakennuttajan hyväksymä työnjohto. Nimetyn työnjohtajan on oltava työmaalla tarpeen mukaan käytettävissä ja jatkuvasti kiireellisimpien työvaiheitten aikana. Työnjohtajan velvollisuutena on normaalin työnjohdon lisäksi huolehtia myös seuraavista asioista: - yhteydenpito rakennuttajaan ja suunnittelijoihin sekä toisiin urakoitsijoihin - järjestää viranomaisten sekä rakennuttajan vaatimat tarkastukset ja toimittaa niistä todistukset ja pöytäkirjat - selvittää yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa ennen asennustöihin ryhtymistä kanavien, kaapeliarinoiden ja johtojen tilankäytön ja risteilyt. Ellei urakoitsija ole sopinut tilankäytöstä muiden urakoitsijoiden kanssa, on urakoitsija velvollinen muuttamaan ao. asennukset omalla kustannuksellaan siten, että kaikki asennustyöt voidaan teknillisesti ja tarkoituksenmukaisesti suorittaa. - laatii hankinta-aikataulun, jossa on ilmoitettu hankintaan kuuluvien laitteiden viimeiset mahdolliset tilausvahvistuspäivämäärät, joita noudattaen vielä pysytään aikataulussa. Ennen em. päivämääriä on rakennuttajalla oikeus peruuttaa tai muuttaa tilausta ilman peruutuksen aiheuttamia lisäkustannuksia. Mikäli laitteita ei ole saatu vastaanottotarkastustilaisuuden jälkeen pidettävään yhteen jälkitarkastukseen mennessä suunnitelmien edellyttämään toimintakuntoon, on rakennuttajalla oikeus laskuttaa uusintatarkastusten aiheuttamat asiantuntijakustannukset siltä urakoitsijalta, jonka syytä uusintatarkastusten tarve on. Urakoitsija on velvollinen ennen laitoksen lopullista vastaanottotarkastusta antamaan laitoksen käyttöhenkilökunnalle opastusta teoriassa ja käytännössä tapahtuvan harjoituksen muodossa laitoksen hoidossa.

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 9 1.14 Asiakirjat, jotka LVIA-urakoitsijat luovuttavat rakennuttajalle - ennen laitoksen yhteiskoekäyttöä tulee urakoitsijoiden hyvissä ajoin luovuttaa suoritustaan koskevat, jäljempänä luetellut piirustukset ja tiedot rakennuttajalle. Asiakirjat on korjattava työn aikana tehtyjä muutoksia ja viimeisiä työpiirustuksia vastaaviksi. - kaikkien hoito-, huolto- ja käyttöohjeiden on oltava suomenkielisiä. Laitteiden kokoonpanopiirustukset ja purkamis- sekä korjausohjeet voivat olla englannin- tai saksankielisiä. Seuraavat asiakirjat luovutetaan nitomalisäkkeillä varustettuina ja rengaskansioihin sijoitettuna suomenkielisinä: - laitteiden täydelliset kytkentä-, työ- ja asennuspiirustukset, joissa on otettu huomioon myös työn aikana tehdyt muutokset kolmena sarjana Seuraavat asiakirjat luovutetaan kolmena sarjana suomenkielisinä: - piirustukset laitteiden sisäisistä kytkennöistä ja liittymisestä toisen urakoitsijan laitteisiin - erikoista huoltoa tarvitsevien laitteiden kokoonpanopiirustukset - pöytäkirjat putkistojen ja kanavien painekokeista, mittauspöytäkirjat vesi- ja ilmavirtojen säädöstä. Pöytäkirjat säätölaitteiden virityksestä. - huolto-, hoito- ja käyttöohjeet, huollon tarve ja suoritustapa. Ohjeet on esitettävä helppotajuisen luettelon muodossa erikseen kutakin määräaikaiskäyntiä (esim. päivittäin, viikoittain, kuukausittain jne.) varten. Urakoitsija kuitenkin määrittelee, kuinka tiheästi tarkastuskäyntejä on suoritettava. Ohjeista tulee käydä ilmi mm. mitkä kohdat on tarkastettava mistä voidaan havaita, jos laite ei ole kunnossa toimenpiteet em. johdosta määräaikaishuollot (voidaan viitata erilaisiin huolto-ohjeisiin) mitä asetusarvoja on seurattava mitä säätö-, varo- ja hälytystoimintoja on kokeiltava ja miten kokeilu tapahtuu - konekortit, joista ilmenevät seuraavat seikat: laitteen nimi. sijoitus ja numero tehoarvot ja käyttöolosuhteet rakennemateriaalit huollettavine syöpymissuojauksineen laakerien, kiilahihnojen, suodatinpanosten ja muiden varaosien ja tarvikkeiden tilausnumerot sekä myyjä laitteiden tehokäyrät (esim. pumpuille ja puhaltimille virtausten ja paineen funktioina) - luettelo kertasäätöventtiilien säädön jälkeisistä säätöarvoista - todistukset viranomaisten tarkastuksista Konekortit sekä huolto-, hoito- ja käyttöohjeet laaditaan rakennuttajan ohjeiden mukaan. Seuraavat asiakirjat toimitetaan yhtenä kappaleena: - kytkentä- ja toimintakaaviot väritettyinä Unifotkopioille

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 10 1.15 Varaosat Piirustusten tulee olla sellaisia, joista kuva ei häviä valon vaikutuksesta. Piirustukset kiinnitetään koko pinnaltaan tukevalle alustalle ja päällystetään koko alaltaan kiinniliimautuvalla, läpinäkyvällä muovikalvolla, jolla peitetään myös taulujen reunat. Piirustustaulut ripustetaan koukkujen varaan ja ne vahvistetaan kiinnityskohdista reikien metallivahvikkeilla. Yhtenä sarjana toimitetaan myös laitoksen viralliset hyväksymistodistukset, kuten painekatsastustodistukset, vesilaitoksen hyväksymistodistukset, työmaapäiväkirjan pöytäkirjaotteet, joista ilmenevät laitoksessa suoritetut paine- yms. kokeet. Urakoitsija luovuttaa loppukatselmukseen mennessä rakennuttajan edustajalle kuittausta vastaan seuraavassa luetellut tarvikkeet. Tarvikkeiden tulee olla tarkoituksenmukaisesti pakattuja ja ne tulee sijoittaa rakennuttajan osoittamaan paikkaan lähelle käyttöpistettä. Putkiurakka - 5 kpl ilmaruuvien avaimia - 2 kpl kutakin asennettua tyyppiä putkistojen lämpömittareita - tyhjennysletkut Ilmanvaihtourakka - 1 vaihtosarja kutakin asennettua suodatinta varten - 1 vaihtosarja kiilahihnoja kutakin asennettua kiilahihnakäyttöä varten - 5 kpl tarkastusluukkujen avaamiseen tarvittavia avaimia 1.15.1 Työkalut Toimitukseen kuuluu laitteiden normaalissa huollossa mahdollisesti tarvittavat erikoistyökalut.

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 11 2 YLEISET TEKNISET MÄÄRÄYKSET 2.1 Työssä noudatettavat asiakirjat ja määräykset 2.1.1 Yleiset asiakirjat Rakentamista koskevat lait, asetukset, valtioneuvoston ja ministeriön päätökset, rakennusjärjestykset, paloviranomaisten ja rakennusvalvontaviranomaisten määräykset. Äänieristysnormit, Suomen rakentamismääräyskokoelma. Vesi- ja viemärijohtoja koskevat määräykset. Lämpölaitosyhdistyksen julkaisemat suositukset ja määräykset. Kaukolämpöputkien asennuksessa noudatetaan voimassa olevaa SKY tekniikkatiedotetta ja lämpölaitoksen ohjeita ja määräyksiä. 2.1.2 Rakennuttajan hankkimat asiakirjat Urakkasopimukseen liitetyt piirustukset, muut asiakirjat, urakkasopimus ja tämä työselitys. Suunnittelijoiden työn kuluessa toimittamat täydentävät piirustukset ja ohjeet. Rakennuttajan edustajien työn kuluessa antamat täydentävät suulliset tai kirjalliset ohjeet. 2.2 Laitteet, tarvikkeet ja työn suoritus Käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden tulee olla suunnitelmien mukaisia, tarkoitukseen soveltuvia ja virheettömiä. Urakoitsijan on vastattava virheellisten laitteiden vaihdosta mahdollisesti muille urakoitsijoille aiheuttamistaan kustannuksista. Suunnitelmissa mahdollisesti valmistajan kauppanimellä nimetty tuote saadaan korvata toisella mikäli urakoitsija pystyy osoittamaan sen olevan vähintään teknisesti ja esteettisesti samanarvoinen kuin suunnitelmissa oleva tuote. Työmenetelmien tulee olla käytettäviin materiaaleihin ja tarvikkeisiin soveltuvia niin, että lopputulos on käytössä kestävä ja korroosio- yms. vaarat eliminoidaan. Työt on tehtävä ammattitaitoista työvoimaa käyttäen. Kaikkien näkyvien asennusten on täytettävä esteettiset vaatimukset. 2.3 Materiaaleja koskevat yleiset vaatimukset Ellei ao. kohdassa ole erikseen toisin mainittu, tulee eri materiaalien täyttää seuraavien normien vaatimukset: - teräs, laatua Fe 00 - kupari K1 - putkikupari K 2 - ruostumaton teräs AISI 304 - messinki MS85 tai erikoismessinki

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 12 2.4 Korroosionesto 2.5 Sähkömoottorit 2.6 Merkinnät 2.6.1 Putkistot 2.6.2 Kanavat Kaikissa teräs- tai valurautalaitteissa ja -osissa on huomioitava riittävä korroosionesto. Kaikki sellaiset terästä tai valurautaa olevat laitteet, osat ja kannattimet, joita ei ole etukäteen pintakäsitelty, käsitellään työmaalla seuraavasti: - puhdistus teräsharjaamalla luokkaan ST 2 - ruosteenestomaalaus kahteen kertaan Ferrex-lyijymönjällä. Kalvon paksuus 150 my. Putkia ei yleensä ruosteenestokäsitellä ellei alkuperäinen ole huomattavasti vahingoittunut tai ellei käsittelyä ole erikseen määrätty tässä työselityksessä. Sähkömoottorit ovat täysin koteloituja oikosulkumoottoreita. Pumppujen moottorien mitoituksessa on huomioitava nestevirran ylikuormitus 15 prosentilla alkuperäisestä nostokorkeudesta. Puhaltimien moottorien mitoituksessa on huomioitava ilmavirran ylikuormitus 15 prosentilla epäedullisimmalla ilman lämpötilalla. Suunnitelmiin merkittyjen jatkuvasääteisten puhaltimien taajuusmuuttajat kuuluvat ko. urakkaan. Taajuusmuuttajat on varustettava välipiirikuristajilla tai muilla vastaavilla laitteilla, joilla vähennetään ATK-piirien häiriötä sähkösuunnittelijan ohjeitten mukaan. Mikäli urakoitsijan toimittama koje tai kojeisto sisältää useampia moottoreita kuin LVI-kojeluettelossa on esitetty, sisältyvät hankintaan myös tarpeelliset lisäreleet, kytkimet ja keskuksen ja kojeen väliset johdotukset. Jos koje rakenteensa vuoksi vaatii erityislaitteita kuten tähti-kolmiokäynnistimet tms. kuuluvat nämä laitetoimitukseen. Kojeluettelossa ilmoitetut sähkötehot ovat moottorin ottamatehoja. Teknisissä tiloissa merkitään putket niiden käyttötarkoitusta ja virtaussuuntaa osoittavilla teippinauhoilla. Muualla näkyvissä olevat putket merkitään n. 25 metrin välein sekä esim. seinälävistysten kohdalla niin, että putkien käyttötarkoitus selviää. Käytettävät merkintävärit SFS 3710 mukaan. Kanavat merkitään niiden käyttötarkoitusta ja virtaussuuntaa osoittavilla teippinauhoilla.

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 13 2.6.3 Kojeet 2.7 Akustiset vaatimukset 2.7.1 Yleistä 2.7.2 Sallitut äänitasot Pumput, puhaltimet, lämmönsiirtimet, säätökeskukset, mittausarvon lähettimet venttiilit, pellit jne. merkitään kerrosmuovista tehdyillä kilvillä, joihin on kaiverrettu laitteen tunnus ja valvontapistenumero. Kilvet toimitetaan monikerrosmuovilaattoina, joissa on kaiverrettuna valkoinen teksti mustalla pohjalla. Päänimikkeen on oltava vähintään 10 mm ja alanimikkeen vähintään 7 mm korkea. Lämmönsiirtimissä, pumpuissa ym. laitteissa tulee lisäksi olla ko. laitteen kaikkia teknisiä arvojen osoittavat laitteet valmistajan toimittamat metallikilvet. Kertasäätöventtiilit merkitään juoksevalla numerolla varustetulla kerrosmuovikilvellä. Vastaava venttiilinumero merkitään luovutussarjoihin. Urakoitsijan on valittava toimittamansa laitteet ja mitoitettava äänen- ja tärinänvaimennusrakenteet sekä suoritettava asennukset siten, että toimiessaan akustisesti kriittisimmillä alueilla ne eivät aiheuta oleskelualueella melua, joka ylittää eri tilojen sallitut äänitasot. Urakoitsija asentaa kaikki hankkimansa koneet ja laitteet, joissa on pyöriviä, jaksoittain toimivia tai muuten runkoääntä synnyttäviä osia, hankkimiensa tärinäneristimien varaan. Urakoitsija antaa ohjeet rakennusurakoitsijalle em. laitteiden tarvitsemista teräsbetonialustoista ja toimittaa niihin pulttien kiinnitys- ja tärinäneristimien kannatinrakenteet. Tärinäneristimet mitoitetaan siten, että laitteen matalimman häiriötaajuuden suhde on yhtä suuri tai suurempi kuin 2,5. Kuitenkaan värähtelevän järjestelmän ominaistaajuus ei saa ylittää arvoa 7 HZ. Tärinänvaimentimien tulee olla joko teräsjousi-, kumi- tai kumirakennetta. Yhteenkuuluvat värähtelevät laitteet asennetaan yhteiselle jäykälle alustalle. Värähtelevän järjestelmän kaikki haitalliset jäykät sidokset muihin rakenteisiin kanavien, putkien, kaapelien, yms. kautta on tarkoituksenmukaisin keinoin estettävä. Urakoitsijan tulee esittää ratkaisunsa rakennuttajan hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen laitteiden hankintaa ja asennusta. Vesi- ja ilmavirtausten ja LVI-kojeiden aiheuttamat äänitasot eivät saa ylittää seuraavan taulukon arvoja: - myyntitilat, toimistot 35dB (A) - varastot 40dB (A) Laitteiden ja asennusten muissa huonetiloissa aiheuttama melu ei saa häiritä huonetilojen normaalia käyttöä.

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 14 2.8 Koestukset ja säädöt 2.8.1 Painekokeet Putkistojen koepaineet ovat verkoston alimmasta kohdasta mitattuna seuraavat: - käyttövesiverkosto 1,0 MPa - lämpöjohtoverkosto 0,6 MPa Koeaika puoli tuntia. 2.8.2 Vesivirtojen säätö Painekokeiden jälkeen putkistot on huuhdeltava huolellisesti. Huuhtelusta saatava rakennuttajan kirjallinen hyväksymiskuittaus. Putkiurakoitsija tasapainottaa ennen työn luovutusta kertasäätö- ja lattialämmitysventtiilien avulla verkostojen vesivirrat piirustuksissa esitettyjen arvojen mukaisiksi. Tasapainoitus suoritetaan moottori- ja omavoimaisten venttiilien ollessa auki. Vesivirtojen säätö suoritetaan myös toimisto-osassa. Verkoston tarkistussäätö suoritetaan lämmityskaudella 5 ºC - 15 ºC ulkolämpötilan vallitessa siten, että halutut huonelämpötilat saavutetaan. 2.8.2.2 Ilmanvaihtokojeiden lämmitysverkostot 2.8.2.3 Vesijohtoverkostot 2.8.3 Kanavien tiiveyden testaus 2.9 Takuuajan huolto Putkiurakoitsija tasapainottaa vesivirrat kertasäätöventtiilien avulla piirustuksissa esitettyjen arvojen mukaisiksi. Putkiurakoitsija tasapainottaa lämminkäyttövesiverkoston kiertojohtojen vesivirrat. Kanavien tiiveys testataan puolueettoman tutkimuslaitoksen tarkistamalla laitteistolla rakennuttajan edustajan läsnä ollessa. Mittauslaitteiston toimittaa urakoitsija. Urakoitsija suorittaa kanavien tiiviystarkastuksen standardin SFS 3542 mukaan. 2.9.1 Takuuajan huollon sisältämät toimenpiteet Yleistä Huoltoon sisältyvät kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat matkoista ja lähetyksistä huoltomatkojen yhteydessä. Huollon edellytetään tapahtuvan normaalina työaikana. Kaksi kertaa vuodessa tapahtuvien huoltokäyntien väli on vähintään 4 ja enintään 8 kuukautta. Huoltokäynnin yhteydessä takuun puitteissa uusittavat osat ja tarveaineet sisältyvät huoltoon, mutta eivät kulutustarvikkeet ja aineet. Tilaajan edellytetään mahdollisimman pikaisesti ilmoittamaan havaitsemistaan toimintahäiriöistä ja suuremman vian tai toimintahäiriön sattuessa myötävaikuttavan toimenpiteillään vahinkojen rajoittamiseksi mahdollisimman pieniksi.

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 15 Jokaisesta huoltokäynnistä on saatava laitoksen vastuunalaisen hoitajan kuittaus sekä osoitettava toimenpiteet, jotka on tehty ja lähetettävä kirjallinen selostus rakennuttajalle tai tehtävä ao. merkinnät huoltokorttiin. Huoltokäynnin yhteydessä on suoritettava yleiskatselmus ja tutkittava, että laitosta käytetään tarkoituksenmukaisesti sekä oikaistava mahdolliset virheet. Viimeinen huoltokäynti takuuaikana on suoritettava korkeintaan kuusi (6) viikkoa ennen takuuajan päättymistä. 2.9.2 Putkiurakoitsijan takuuajan huolto Kerran vuodessa suoritettavat toimenpiteet: - kaikkien pumppujen, moottoreiden ja muiden laitteiden toiminnan kokeilu, laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkastus ja tarvittavat toimenpiteet - putkiurakkaan kuuluvien pumppujen ym. laitteiden käynnistys-, säätö- ja hälytyslaitteiden toiminta-arvojen tarkastus - putkisto-, pumppu- ja venttiilitiivisteiden korjaus, mikäli korjaus edellyttää tiivisteiden vaihtoa tai uudelleen pakkausta, kalusteiden tiivisteiden vaihdon suorittaa hoitohenkilökunta - tarvittaessa voiteluaine- ym. täyttöjen tarkistus ja tarvittaessa lisääminen - tarvittava valmistajan suosituksen mukaan tehtävä laitteiden laakereiden ja liikkuvien osien voitelu silloin, kun se edellyttää laitteen purkamista - glykoliverkostojen glykolipitoisuuden tarkistus ilmoitetaan kirjallisesti (pitoisuus %) Kerran takuuaikana suoritettavat toimenpiteet: - lämmönsiirtimien ja vastaavien laitteiden tyhjennys ja huuhtelu 2.9.3 Ilmanvaihtourakoitsijan takuuajan huolto Kaksi kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet: - suodattimien puhdistus - kiilahihnakäyttöjen tarkastus ja kiristys sekä tarvittaessa hihnojen vaihto - huoltoon ei sisälly suodattimien puhdistus tai suodatinmattojen vaihto taikka suuttimien puhdistus useammin kuin kaksi kertaa vuodessa - kaikkien automaattisten säätölaitteiden asetusarvojen, säädön ja toiminnan tarkastus - tarvittaessa vikojen etsintä ja korjaus Yhden kerran vuodessa suoritettavat toimenpiteet: - kojeiden laakereiden puhdistus, rasvaus ja tarvittaessa vaihto - säätöpeltien säleiden puhdistus ja laakereiden rasvaus - poistopuhaltimien puhdistus liasta ja rasvasta - voiteluaine- ym. täyttöjen tarkistus ja tarvittaessa lisääminen - valmistajan suosituksen mukaan tehtävä laitteiden laakereiden ja liikkuvien osien voitelu silloin, kun se edellyttää laitteen purkamista 2.9.4 Säätölaiteurakoitsijan takuuajan huolto Säätölaitteet Kaksi kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet: - kaikkien automaattisten säätölaitteiden asetusarvojen, säädön ja toiminnan tarkastus - tarvittaessa vikojen etsintä ja korjaus

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 16 Kerran vuodessa suoritetaan: - kenttäpisteiden toiminnan tarkistus itse aktiiviselta pisteeltä lähtien - lämpötilamittauspisteiden kalibrointi 3 PUTKITYÖT 3.1 Putkistojen asennus 3.1.1 Yleistä 3.1.2 Yleistä asennustavoista Seuraavassa esitettyjä ohjeita noudatetaan soveltuvilta osin kaikissa työssä esiintyvissä putkistoissa. Putkistoasennusten on esteettiseltä kannalta täytettävä tilojen edellyttämät vaatimukset. Putket tulee asentaa siten, että ne pääsevät vapaasti laajenemaan ääniä synnyttämättä. Asennettaessa runkojohdoista lähteviä haarajohtoja on huolehdittava siitä, että haarajohdon vapaasti liikkumaan pääsevä osuus on riittävän pitkä salliakseen runkojohdon lämpölaajenemisen. Putket, viemäreitä lukuun ottamatta, eivät saa olla kiinteässä yhteydessä rakenteisiin. Putket tulee asentaa siten, että ne ovat helposti luokse päästävissä tarkastusta ja korjausta varten. Putket eivät saa estää muihin urakoihin kuuluvien laitteiden käyttöä ja huoltoa. Putkiverkkoihin on tarpeellisiin kohtiin järjestettävä avattavia liitoksia siten, että laitteiden, venttiilien yms. irrottaminen on mahdollista eristyksiä rikkomatta. Avattavissa liitoskohdissa käytetään laippaliitoksia tai kartioliittimiä. Avattavia liitoksia ei saa käyttää sellaisissa paikoissa, joihin ei laitoksen valmistumisen jälkeen pääse käsiksi rakenteita rikkomatta. Sellaiset putkistovarusteet, joita täytyy päästä huoltamaan, asennetaan huollon kannalta edullisimpaan asentoon. Jos vaakasuora lämpö- tai lämminvesijohto asennetaan kylmävesijohdon tai vastaavan kanssa päällekkäin, on kylmävesijohto asennettava alimmaksi. Asennettavien putkien on oltava puhtaita ja putkien katkaisussa syntyneet purseet on poistettava siten, että putken poikkipinta pysyy annetussa mitassa. Viemäreitä ja vesijohtoja asennettaessa tulee noudattaa Suomen rakentamismääräyskokoelman KIINTEISTÖJEN VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTOT (D 1) ohjeita ja määräyksiä. Jätevesiviemärien kaltevuuksina käytetään seuraavia arvoja ellei piirustuksissa ole toisin mainittu: - viemäri DN 50 kaltevuus 1,5 % - viemäri DN 70 kaltevuus 2,0 % - viemäri DN 100 kaltevuus 2,0 % - viemäri DN 150 tai suurempi kaltevuus 2,0 %

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 17 3.1.3 Kannatukset ja kiinnitykset Putkistojen kannakkeina käytetään tehdasvalmisteisia metallikannakkeita. Katosta tms. ripustettavat putket kannatetaan heiluri- tai liukuripustimia käyttäen. Putket ripustetaan kattoon kiinnitettävästä kannakekiskosta, rinnakkain asennettavat putket keskenään samalle korkeudelle. Näkyviin asennettavat pystyjohdot kiinnitetään avattavilla kannakkeilla suoraan rakenteeseen. Näkyviin jäävissä pienehköjen vesijohtojen (φ 22) pinta-asennuksissa voidaan käyttää tukevia muovikannakkeita. Kromattujen putkien kannakkeiden tulee olla kromattuja. Kannakkeet ja kannakekiskot kiinnitetään rakenteisiin poraamalla. Tartuntarautoja käytetään ainoastaan kohteissa, joissa edellä mainitulla tavalla ei saavuteta riittävää lujuutta. Kannatukset yms. on tehtävä siten, ettei kupari- tai sinkkipinnat joudu kosketukseen keskenään tai teräksen kanssa. Runkojohdoissa putken kannakkeen väliin sijoitetaan kumilevy lukuun ottamatta vesijohtojen pinta-asennuksina tehtäviä kalusteputkituksia, joissa voidaan käyttää suoraan putkeen liittyvää kannaketta. Missä putkien lämpölaajenemisen, tärinän tai muun syyn takia on tarpeen, käytetään kannattimien lisäksi riittävän tukevia putkien kiinnittimiä ja kiintopisteitä. Putkiurakoitsija suunnittelee kannatukset ja kiinnitykset sekä kiinto- ja ohjauspisterakenteet siten, että ne kestävät käytössä esiintyvät kuormitukset ja voimat rakenteita rikkomatta. Putkijohtojen kannatusvälit jätetään riittävän lyhyiksi, niin ettei putkiin synny havaittavaa taipumaa. Kannatusvälitaulukko (katosta tms. ripustettavat putket): Komposiittiputket kannakoidaan laitevalmistajan ohjeiden mukaan. Kupariputki φ 12...18 22...63 76 108 - kannatusväli m 1,25 2,5 3,0 Teräsputki NS 10...25 32...40 50 65 80 100 - kannatusväli m 2,0 2,5 3,0 4,0 5,0 Vaakasuoraan ripustettavat viemäriputket on tuettava putkenosan ja jokaisen panta-, muhvi- tai laippaliitoksen kohdalta. (Huomioitava myös viemäriputken valmistajan ohjeet). Maahan asennettavat putket on asennettava kaivannon pohjalle koskemattoman maaperän tai tiivistetyn tasaustäyttökerroksen varaan siten, että putket lepäävät muhvikohtia lukuun ottamatta em. kaivannon pohjan tai tasaustäytön varassa.

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 18 3.1.4 Putkien liitostavat Kierreliitoksissa käytetään tiivisteenä tiivisteteippiä. Jos putki sijoitetaan rakenteisiin tai maahan, se on tehtävä mahdollisimman vähin liitoksin sekä eristettävä ja suojattava huolellisesti. Liitokset hitsausliitoksia. Kupariputkien liitostavat (1581108-1581135/SFS 2250, SFS 2907) Kupariputkien liitoksissa käytetään kapillaariliitososia tai putkihaarat tehdään ulosvetämällä ja mankeloimalla ao. työkaluja käyttäen. Suorien putkien jatkokset tehdään joko kapillaarimuhveista tai mankeloimalla kapillaarimuhvia vastaaviksi. Kupariputkien käyristykset tehdään näkyvissä pinta-asennuksissa tehdasvalmisteisista kulmaosista. Muut käyrät voidaan tehdä taivuttamalla tai tehdasvalmisteisia käyräosia käyttäen. Kaikissa näkyviin ja eristämättä jäävissä kupariputkiasennuksissa tulee käyttää liitos-, haara- ja kulmaosina kapillaariosia. Mikäli käyristykset tehdään taivuttamalla, on keskiösäteen oltava vähintään kaksi kertaa putken sisähalkaisija. Kupariputkien liitokset tehdään fosforikuparilla juottaen. Kupariputket saa yhdistää teräsputkiin tai sinkittyihin teräsputkiin ainoastaan messinkisiä väliosia käyttäen. Liitettäessä pinta-asenteista kalustetta kytkentäjohtoihin käytetään puristusliittimiä. Teräsputkien liitostavat (0400029-0400426/DIN 2440) Teräsputket DIN 2400 DN 10... 40 liitetään hitsaus- tai kierreliitoksin. Teräsputket 112611 DN 50 ja suuremmat liitetään hitsaus- tai laippaliitoksin. Putkien DN 10 40 mutkat tehdään taivuttamalla tai tehdasvalmisteisista käyristä. DN 50 ja suurempien putkien käyrät tehdään tehdasvalmisteisista käyristä. Muoviputkien ja komposiittiputkien liitostavat Putket liitetään ko. putkien valmistajien ohjeiden mukaan. 3.1.5 Rakenteiden lävistys Putkistojen läpivienteinä käytetään seinissä ja holveissa teollisesti valmistettuja läpivientikomponentteja. Putkiläpiviennit hankkii ko. putken toimittava urakoitsija. Läpivientikomponentit asentaa rakennusurakoitsija putkiurakoitsijan ohjeiden mukaisesti. 3.1.6 Putkistoihin liittyvien laitteiden asennus Tarvittaviin kohtiin lämpöverkkoon asennetaan ilmanpoistajat ja tyhjennyshanat, vaikkei niitä olisi piirustuksiin merkittykään. Ilmakellot tehdään siten, että ne muodostavat putken laajennuksen ja se varustetaan sulullisilla automaattisilla ilmanpoistoventtiileillä.

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 19 3.1.7 Putkistojen puhdistaminen 3.2 Vesilaitteistot 3.2.1 Yleistä 3.2.2 Vesijohdot 3.2.3 Palopostit 3.2.4 Kalusteet Lämpömittarit asennetaan siten, että ne ovat helposti luettavissa normaaleilta huoltotasoilta. Venttiili- ja kojeliitokset tehdään joko kierre- tai laippaliitoksin, ellei laite ole nimenomaan tarkoitettu liitettäväksi verkostoon hitsaamalla tai juottamalla. Ellei venttiiliä tms. laitetta ole mitoitettu, sen koko on kyseessä olevan putken mukainen tai välittömästi laitteeseen liitettäessä laitteen liitosyhteen mukainen. Ennen putkien käyttöönottoa putkistot on huuhdeltava huolellisesti rakennuttajan edustajan läsnäollessa. Putkistoihin asennetut huuhtelussa mahdollisesti vahingoittuvat laitteet ja osat on irrotettava huuhtelun ajaksi. Rakennus liitetään kaupungin vesijohtoverkostoon. Lämminvesilaitteiston mitoituslämpötila + 5 º C / + 58 ºC. Vesilaitteiston rakennepaine on 1,0 MPa. Kylmä- ja lämminvesijohdot tehdään kupariputkista 11581108-11581135/SFS 2250, SFS 2907. Putkistossa ei sallita liitoksia rakenteessa. Sulkuventtiilit - DN 50 ja pienemmät palloventtiileitä 3713503-3713509 Yhdistelmäventtiilit - lämpöjohtoverkoston täyttöjohto varustetaan täyttöventtiilillä Oras 4160 Imusuoja / tyhjiöventtiilit - venttiilit asennetaan piirustusten osoittamiin paikkoihin Lämpömittarit - osoitinlämpömittareita 4511010 tai 4511024 - hälytysmittarit 4511036. Tuntoelimen pituus 50 150 mm eristyspaksuudesta ja putken koosta riippuen Painemittarit - asteikko valitaan siten, että maksimilukema on n. 40 % suurempi kuin mitattava paine. Painemittareille pallohana. - kaikkien mittareiden oltava tarkistettuja - Pikapalopostit Pikapalopostikaapit piirustusten mukaan 30 m:n letkulla, suihkuputkella ja sulkuventtiilillä sekä käsisammuttimella. Kalusteet on esitetty vesi- ja viemäripiirustuksissa kalusteluettelossa, joka määrittelee kalusteiden tyypit.

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 20 Kalusteluettelossa mahdollisesti mainitsemattomat asennuksessa tarvittavat tarvikkeet ja osat kuuluvat toimitukseen. Kaikki kalusteet varustetaan asennustapaan sopivilla kuulasulkuventtiileillä. Näkyvät liitäntäjohdot on asennettava symmetrisesti vesilukkoon nähden. Emaloituja tai muovipäällysteisiä kannakkeita kiinnitettäessä asennetaan kiinnitysruuvien kannan alle kovamuoviset aluslevyt. Asennukset on suoritettava kauttaaltaan yhdenmukaisella tavalla. Laitteiden ja kalusteiden asennuskorkeudet on sovittava rakennuttajan edustajan kanssa ennen töiden aloittamista. Kevyille väliseinille asennettavia altaita varten tekee pääurakoitsija tarvittavat tukirakenteet putkiurakoitsijan ohjeiden mukaan. WC-laitteet kiinnitetään ruuvikiinnityksin siten, että ne voidaan tarvittaessa myöhemmin irrottaa. Ruuvin ja kalusteen väliin asennetaan muovinen vaimennushylsy ja aluslevy. Asennusalustoja ei saa käyttää. Vesieristetyissä lattioissa WC-laitteet kiinnitetään liimaamalla. 3.3 Viemäröintilaitteisto 3.3.1 Yleistä 3.3.2 Viemärijohdot Rakennus liitetään kaupungin viemäriverkostoon. Jätevesiviemärit Jätevesiviemärit tehdään polypropeenimuovista (HTP) (V 75, V 110 jne.). Tuuletusviemärit varustetaan vesikatolla hajustopeilla. Sadevesiviemärit 3.3.3 Viemärijohtojen varusteet 3.3.4 Lattiakaivot Sadevesijohdot tehdään suunnitelman mukaisista putkista. Puhdistusputket ja -luukut Piirustuksissa esitettyihin kohtiin asennetaan ko. viemärityyppiin soveltuva puhdistusputki- tai -luukku. Ks. vesi- ja viemäripiirustukset. 3.4 Lämmityslaitteet 3.4.1 Yleistä Rakennus liitetään kaupungin kaukolämpöverkkoon. Rakennus lämmitetään lattialämmityksellä. Tuloilmakone varustetaan lämmityspatterilla. Lämpötilat suunnitelmien mukaan. Lämpöjohtoverkostojen rakennepaineet ovat 0,6 Mpa.

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 21 3.4.2 Lämpöjohdot Lämmitys- ja iv-verkosto Komposiittiputket suunnitelmien mukaan Teräsputket piirustusten mukaan: - putket DN 10... 40 teräsputkea DN 0029-.0400426/DIN2440 - putket DN 50 ja suuremmat teräsputkea 0400278-0400491/DIN2441 Kaukolämpöverkosto - putket teräsputkea 0400278-0400491/DIN 2441. 3.4.3 Lämpöjohtojen varusteet Sulkuventtiilit - DN 50 ja pienemmät palloventtiileitä 3713503-3713508 - DN 65 ja suuremmat palloventtiileitä 3753214-3753222 tai vastaavia täysaukollisia Linjasäätöventtiilit - DN 50 ja pienemmät Oras 410215-410230 - DN 65 ja suuremmat Oras 410065-410150 hitsattavat Yksisuuntaventtiilit - DN 40 ja pienemmät yksisuuntaventtiileitä 3911142 - DN 50 ja suuremmat yksisuuntaventtiileitä 3913312 Varoventtiilit - varoventtiilit 3941603-3941727 Tyhjennyshanat - lämpöverkostoissa palloventtiileitä 3713503-37 Roskasuodattimet Kussakin lämpöjohtoverkostossa on oltava vähintään yksi roskasuodatin. Ilmanpoistimet - lämpöjohtoverkostoissa ilmakello ja ilmanpoistin - ilmanpoistimet varustetaan kuulasulkuventtiilein Lämpömittarit Ks. 3.2.2. Painemittarit Ks. 3.2.2 3.4.5 IV-kojeiden pattereiden kytkentä 3.4.6 Pumput Ilmastointiurakoitsija antaa ilmastoinnin lämmityspattereiden meno- ja paluujohdon kytkentäohjeet putkiurakoitsijalle, jos valitut patterityypit edellyttävät suunnitelmista poikkeavia kytkentöjä. Lämpöjohtoverkostojen kiertopumpuiksi asennetaan suoraan putkeen kiinnitettäviä keskipakopumppuja. Painekammio valurautaa, juoksupyörä pronssia, akseli ruostumatonta terästä ja laakerit kestovoideltuja kuulalaakereita.

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 22 Urakoitsijan tulee tarkistaa IV-koneiden kiertopumppujen painearvot vastaamaan IV-pattereiden painehäviötä. 3.4.7 Lämmönjakokeskus 3.5 Vesi-Glykoli-verkosto 3.5.1 Yleistä 3.5.2 Vesi-Glykoli-putket Lämmönsiirtimen tyyppi - levylämmönsiirrin, tekniset arvot piirustuksen mukaiset Varusteet - meno- ja paluujohdoissa DN 25 tulpatut yhteet huuhtelua varten - tarvittavat tyhjennyshanat - pumppu - venttiilit - säätölaitteet (toimitus säätölaiteurakka) - sisäinen putkitus - sisäinen sähköjohdotus ohjauspainikkeineen - hälytyskoskettimet - tarvittavat mittarit - eristykset ja pellitykset Paisuntalaitteet Paisunta on suljettu paisuntajärjestelmä, jossa on kalvopaisunta-astia varoventtiileineen ja painemittareineen. Tekniset arvot on esitetty piirustuksissa. Verkosto täytetään etyleniglykolivesiliuoksella jossa on 35 tilavuusprosenttia etyleniglykolia, esim. inhiboitu KEMLAS tai ZERO HD-100 Al/Cu/Fe. Tarvittava vesi-glykoliliuos sekä täyttöön vaadittavat laitteet kuuluvat putkiurakkaan. Vettä ei saa yksinään lisätä järjestelmään. Putkiurakoitsijan tulee vesijärjestelmän täytön yhteydessä mitata ko. järjestelmän tilavuus ja merkitä se järjestelmän kilpeen. Ennen verkoston täyttöä on verkostot huolellisesti puhdistettava. Puhdistuksen jälkeen verkostot huuhdellaan laimealla soodaliuoksella, huuhdellaan ja täytetään välittömästi. Urakoitsijan on takuuaikana kustannuksellaan toimitettava näyte glykolivesiliuoksesta laboratorioon analyysiä ja korroosiotestiä varten. Tällöin todetaan mm. miten inhibiittipitoisuus on muuttunut takuuaikana. Koetulosten perusteella tehdään tarvittavat korjaukset glykolivesiliuokseen. Urakoitsija toimittaa kirjalliset koetulokset ja käyttöohjeet rakennuttajalle takuuajan päätyttyä. Urakoitsija toimittaa rakennuttajan osoittamaan paikkaan inhiboitua 100 % glykolia yhtä verkostojen täyttökertaa varten. Verkostojen rakennepaine on 0,6 MPa. Komposiittiputkea suunnitelmien mukaan. Putkien kannakointi kuuluu urakkaan.

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 23 3.5.3 Vesi-Glykoli-putkien varusteet 3.5.4 Paisuntalaitteet 3.5.5 Verkoston täyttölaitteet Johtojen varusteet kuten lämpöjohdoissa, huomioiden kuitenkin, että kierreliitoksia ei sallita. Mahdollisten käytettävien tiivisteiden tulee olla ko. glykoliliuoksen kestäviä. Paisunta on suljettu paisuntajärjestelmä, jossa on vesi-glykoliseokselle soveltuva kalvopaisunta-astiat varoventtiileineen ja painemittareineen. Tekniset arvot on esitetty piirustuksissa. Verkoston täyttölaitteet on esitetty piirustuksissa. 3.7 ERISTYSTYÖT Urakkaan kuuluvat putkien ja laitteiden eristystyöt tarvikkeineen ja päällyksineen täysin valmiina. Eristysurakoisija tulee nimetä putkitöiden alkuvaiheessa. Tällöin urakoitsijoiden tulee neuvotella keskenään parhaan tuloksen aikaansaamiseksi. Erityisen tärkeää tämä on työkohteissa, joissa on kylmiä eristettäviä putkia ja laitteita. Mikäli urakoitsija haluaa tarkoituksenmukaisuussyistä suorittaa eristystyön toisin kuin tässä ohjelmassa on esitetty, on muutokset mainittava perusteluineen tarjouksessa. Vastaavuuden näyttö kuuluu muutoksen esittäjälle. 3.7.1 Palo- ja materiaalimääräykset 3.7.2 Eristysedellytykset Niiltä osin, joihin nähden tässä ohjelmassa ei ole esitetty rakenteeseen tai työtapaan kohdistuvia vaatimuksia, on urakoitsijan noudatettava eristysalalla yleisesti hyväksyttyjä työtapoja ja laatuvaatimuksia. Eristysmateriaaleihin ja asennuksiin nähden noudatetaan voimassa olevia palomääräyksiä, niiden sovellutuksia ja standardeja SFS 3975 3979. Kunnollisen eristyksen aikaansaamiseksi edellytetään putket ja laitteet niin asennetuiksi, että kiinteän esteen ja eristyksen väli on vähintään 40 mm. Edellä mainittu on huomioitava myös putkistojen asennuksissa.

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 24 3.9.3 Eristyskohteet, -tyypit ja -paksuudet Eriste Putkisto, osa Tyyppi sarja tai Päällyste Paikka, huomautuksia paksuus mm Lämmitys ja Aa 23 6 Näkyvissä LTO-putket Lämminvesi, Aa 23 6 Näkyvissä Kylmävesi, putket Aa 21 6K Näkyvissä Sadevesijohdot Jäähdytysvesiputket Ec 10 6K Kaikkialla Jäähdytyksen Ec 10 6K venttiilit, putkistovarusteet ja pumput Lämmönsiirrin Ec 2x50 10 Lämmönjakokeskus 3.7.4 Eristykset, päällysteet ja eristyselementit Eristeet Aa Ec Mineraalivillakouru PV-E tai PS-E. Käyrät tehdään käyräkappaleista tai välikappaleista. Kiinnitys sinkityllä φ 1 mm:n hehkutetulla teräslangalla. Vaahdotetusta, joustavasta umpisoluisesta kumiseoksesta valmistettu eristysputki tai levy, Armaflex, Insultube ym. Mahdollinen maalaus suoritetaan ao. eristetoimittajan suosittelemalla maalilla. Päällysteet 6 Paloluokiteltu PVC-muovilevy, joka kiinnitetään muoviniiteillä. Käyrät, T-haarat, mansetit ym. päällystetään tarkoitukseen tehdyillä osilla. Päällysteen paksuus 0,35 mm. Mikäli päällystettävään osaan ei ole saatavissa valmista päällysteosaa (esim. suurisääteiset käyrät), eriste tasoitetaan tältä osin massalla ja kiedotaan muun päällysteen värisellä PVC-nauhalla. Mahdollinen maalaus suoritetaan Pesto -maalilla. 6K Kuten 6 mutta päällysteen saumat tiivistetään Permacel - ilmastointiteipillä tai vastaavalla. Kannakkeiden reiät ym. tiivistetään värittömällä silikonikitillä siten, että päällyste kokonaisuutena muodostaa kosteussulun. 10 Alumiinilevy SFS 2585 AlMn 1 H 16. Paksuus 0,70 mm kun ulkoläpimitta on alle 300 mm ja 1,0 mm kun ulkolämpötila on yli 300 mm. 3.7.5 Varusteiden ja laitteiden eristykset Lämmönsiirrin Eristyspaksuudella tarkoitetaan asennetun eristyslevyn paksuutta. Lämmönsiirtimen avauslaipan kohdalla eristys on kiinnitettävä avattavilla salpalaitteilla. Peltirakenteen tuet eivät saa olla suorassa kosketuksessa laitteen kanssa.

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 25 3.7.6 Irrotuseristykset 3.7.7 Tarkastus 3.7.8 Eristämättä jätetään Kaikkien vesi- ja lämpöjohtojen asennuksissa on kiinnitettävä erikoista huomiota siihen, että johdot saadaan eristeillä täysin irrotetuksi rakenteista. Rakennuttaja tarkastaa eristystyöt ennen päällystyksen aloitusta tai rakenteeseen peittämistä. Tarkastuksessa todetaan eristysaine, eristyspaksuus, työn laatu, kiinnitys, saumojen tiiviys ym. Päällysteiden tarkastuksessa huomioidaan materiaali, työn laatu, esteettisyys ja kylmäeristeissä pintojen höyrytiiviys. Tarkastus ei saa kohtuuttomasti hidastaa tai vaikeuttaa eristystyön suoritusta. Pinta-asenteiset vesijohtokalusteiden kytkentäjohdot huonetiloissa (huom! vesipostien kytkentäjohdot eristetään.) Paloposteille menevät putket. Varoventtiilien ulospuhallus- ja ylivuotoputket. Painemittareiden yhdysputket. Tyhjennys- ja ilmanpoistoputket. Laitteiden impulssiputket. Automaattiset säätöventtiilit, kertasäätöventtiilit, pumput ja paisunta-astiat. Säiliöiden ja laitteiden arvokilvet. Paisuntajohdot. Pumput lukuun ottamatta jäähdytysvesipumppuja Piirustuksiin tehtävillä merkinnöillä voidaan täsmentää työselityksen määräyksiä.

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 26 4 ILMANVAIHTOTYÖT 4.1 Yleistä 4.2 Kanavistot 4.2.1 Yleistä kanava-asennuksista Tätä yleisohjetta noudatetaan soveltaen ilmastointijärjestelmien urakoissa ottaen huomioon urakkaohjelmassa, piirustuksissa tai muulla tavoin määritellyt poikkeukset. Kanava- ja laiteasennuksien tulee täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelman ILMANVAIHTOLAITOSTEN PALOTURVALLI-SUUS (E 7) ja RAKEN- NUSTEN ILMANVAIHTO (D 2) sekä lisäksi osien (C 1), (C 6), (D 5), (E 1) ja (F 2) määräykset ja ohjeet. Ilmastoinnin suunnittelussa on lähtökohtana Sisäilmastoluokitus 2000 sisäilmaluokka S2. Rakentamisen aikainen puhtausluokka on P2. Asennusten on esteettiseltä kannalta täytettävä tilojen edellyttämät vaatimukset. Kanavat tulee asentaa siten, että ne ovat helposti luokse päästävissä puhdistusta ja tarkastusta varten. Kanavat eivät saa estää muihin urakoihin kuuluvien laitteiden käyttöä ja huoltoa. Kanavat varustetaan riittävällä määrällä määräysten mukaisia tarkastusluukkuja, vaikkei niitä olisi piirustuksissa esitettykään. Tarkastusluukun on vastattava kanavan palonkestoluokkaa. Kanavissa ei saa esiintyä paine-erojen aiheuttamia muodonmuutoksia tai värinää. Laitoksen käynti ei saa aiheuttaa kanavistossa räminää, vuotomelua tai ilmavirtauksesta aiheutuvaa melua. Tarkoituksen mukaisiin kohtiin kanavissa on tehtävä mittausreikiä. Reikien suuruus on φ 15 mm. Eristämättömissä kanavissa reiät suljetaan muovi- tai kumitulpilla. Eristetyissä kanavissa asennetaan mittausreikään eristyksen läpi menevä metalliputki, joka suljetaan sopivalla tulpalla. Asennettujen Kanavien avonaiset päät suljetaan koko asennusvaiheen ajaksi esim. muovilla tai metallisella kannella. Käytettäessä saumojen tiivistyksessä kittiä on kaikki ylimääräinen kitti poistettava.

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 27 4.2.2 Kanavat Ilmanvaihtokanavat tehdään, ellei piirustuksissa ole toisin mainittu, sinkitystä teräslevystä. Sinkitty teräslevy laatua Z 1-275 N SFS 654. Sinkin minimimäärä 275 g/m², yhteensä molemmin puolin. Suorakaidekanavat Kanavien mitat standardin SFS 3281 mukaan. Kanavien seinämän vahvuus Suomen rakentamismääräyskokoelman osa E 7, kohdan 8.2 mukaan. Kanavat jäykistetään ristitaitoksella ja tuetaan kanavan sisäpuolelta putkituilla. Kanavien sisäkaarevuussäteen on oltava vähintään 100 mm. Käyrät varustetaan tarvittaessa ohjauslevyillä. Haaroitukset tehdään käyttäen tehdasvalmisteisia muotoiltuja kanavaosia Kanavien liitokset tehdään käyttäen tehdasvalmisteisia lista- tai laippa liitoksia sekä tiivisteitä. Liitoksissa ei saa käyttää peltiruuveja. Pyöreät kanavat Kanavien mitat standardin SFS 3282 mukaan. Kanavien seinän vahvuus Suomen rakentamismääräyskokoelman osa E 7, kohdan 8.2 mukaan. Käyrät, haaroitukset, lähtökappaleet ja muodonmuutokset tehdään tehdasvalmisteisia kanavaosia käyttäen. Liitoksissa ei saa käyttää peltiruuveja. Kanavien tiiviys Urakoitsija suorittaa kanavien tiiviystarkastuksen standardin SFS 3542 mukaan. Tiiviyskokeet suoritetaan tilaajan edustajan läsnäollessa. Tilaajan edustaja määrittelee koestettavat kanaviston osat asennustyön aikana. Urakoitsija toimittaa tarvittavat mittauslaitteistot.

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 28 4.2.3 Kanavien eristykset Peltikanavien mineraalivillalla tehtävät lämpö- ja äänieristykset kuuluvat ilmastointiurakkaan. Ulkoilmakanava eristetään lämpimässä tilassa siten, että höyrysulku on eristyksen ulkopuolella. Mitkään kanavaeristykset eivät saa pienentää piirustuksissa mitoitettuja kanavien virtauspoikkipinta-aloja. Lämpö- ja äänieristykset Eristykset suunnitelmien mukaisin eristein tai vastaavin. Äänenvaimentimet Piirustuksissa merkinnällä ÄV esitetyt äänenvaimentimet ovat tehdasvalmisteisia vaimentimia. 4.2.4 Kanavien varusteet Varusteiden tulee olla pääosin samaa materiaalia kuin kanavat, joihin ne asennetaan. Puhdistusluukut Kanaviin asennettavien puhdistusluukkujen tulee täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelman osa E 7, kohdan 9 vaatimukset luukkujen koon, paloluokan ja asennustapojen suhteen. Puhdistusluukkujen on oltava tehdasvalmisteisia. Puhdistusluukkujen tulee olla siten suljettavia, ettei niitä voida avata ilman avainta tai työkalua. Puhdistusluukkuja asennetaan: - kanavien haara- ja mutkakohtiin - vaakakanaviin enintään 8 m:n jaolla - antureiden, säätö- ja sulkupeltien läheisyyteen Puhdistusluukuksi hyväksytään myös palonrajoitin tai venttiili, jonka kautta hormissa oleva lika voidaan poistaa. Kertasäätöpellit Kaikkien kertasäätöpeltien on oltava tehdasvalmisteisia ja mittayhteillä varustettuja. Pyöreisiin kanaviin asennettavat kertasäätöpellit ovat Halton Oy:n PRA - säätimiä tai Lapinleimu Oy:n Iris -säätimiä. Suorakaidekanaviin asennettavat kertasäätöpellit ovat Halton Oy:n UTKpeltejä tai teknisesti samanarvoisia (vuotoilma, laakerointi, materiaali). Kertasäätöpellit on varustettava ulkopuolisella asennonosoittimella, josta ilmenee myös pellin ääriasentojen auki/kiinni -merkit sekä luotettavalla lukituslaitteella.

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 29 4.2.5 Kannatukset ja kiinnitykset Kanavien kannakkeina käytetään tehdasvalmisteisia metallikannakkeita. Käytettävien kannakerakenteiden tulee palotilanteessa pysyä paikoillaan vähintään niiden kannattaman kanavan palonkeston ajan. Kannakkeita ei saa liittää kiinteästi kanavaan esim. ruuveilla tai niiteillä. Kaikkien kannakkeiden tulee olla kuumasinkittyjä tai vastaavasti korroosionestokäsiteltyjä. Ripustimien korkeuden tulee olla säädettävissä. Vaakasuorat suorakaidekanavat tulee asentaa muototeräskiskoille, jotka ripustetaan kattoon tms. kiinnitettyjen kierretankojen varaan. Vaakasuorat pyöreät kanavat tulee asentaa laattateräsvanteiden varaan. Vanteet ripustetaan kattoon tm. kiinnitettyjen kierretankojen varaan. Pienehköt kanavat voidaan ripustaa käyttäen ns. reikänauhavannetta. 4.3 Ilmanjakolaitteet 4.3.1 Ulkosäleiköt Kattoon asennettavat rinnakkaiset kanavat ripustetaan kattoon kiinnitettävästä kannakekiskosta. Eri metallien kosketuskohdassa käytetään esim. muovieristettä. Ripustimet, kannakkeet ja kannakekiskot kiinnitetään rakenteisiin poraamalla. Tartuntarautoja käytetään ainoastaan kohteissa, joissa edellä mainitulla tavalla ei saavuteta riittävää lujuutta. Kanavat on kannatettava riittävän tiheästi asennetuin kannakkein. Ohjearvoina on pidettävä seuraavia kannatusvälejä: - eristämätön φ tai sivu yli 400 mm ja pienemmät vaakasuorat kanavat, kannatusväli 3 000 mm - eristetyt kanavat, kannatusväli enintään 2 500 mm Ilmanotto- ja ulospuhallusaukot varustetaan sadesuojattua rakennetta olevilla ulkosäleiköillä. Ulkosäleiköt toimitetaan kehyksineen yhdestä tai useammasta säleikönosasta koottuna. Ulkosäleikköjen kehykset ovat polttomaalattua teräsprofiilia. Ulkosäleiköt ovat polttomaalattua teräslevyä, värisävy arkkitehdin ohjeiden mukaan. Kiinnitysruuvit ovat messinkiä tai RFe:tä. Säleikkö on voitava irrottaa kehyksestään puhdistusta varten. Ulkosäleiköt varustetaan sisäpuolisilla galvanoiduilla verkoilla, joiden silmän suuruus on 10 mm. Pyöreinä φ 100 200 mm ulkosäleikköinä käytetään valettua alumiinia olevia säleikköjä.

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 30 4.3.2 Tulo- ja poistoilmaventtiilit Piirustuksiin merkityt tulo- ja poistoilmaventtiilit on esitetty jonkin valmistajan tyyppeinä ja määritelty ko. tuotteen avulla. Urakoitsija voi käyttää muiden valmistajien tuotteita, mutta urakoitsijan tulee silloin tarkistaa valitsemiensa tuotteiden vastaavuus seuraavasti: - ulkonäkö - mitat ja ilmavirran tulonopeus - painehäviö - heittokuvion säätömahdollisuus - äänitaso Asennettavista venttiileistä on oltava käytettävissä täydelliset virtausteknilliset ja akustiset tyyppikoestustulokset. Tyypit on hyväksytettävä rakennuttajalla. Venttiilit on voitava helposti irrottaa kehyksistään puhdistusta varten. Venttiilit ja säleiköt on toimitettava valmiiksi pintakäsiteltyinä. Värisävy sovittava arkkitehdin kanssa ennen toimitusta. Tuloilmaventtiilit - tuloilmaventtiileinä sovelletaan piirustusten mukaan diffusoriventtiilejä, säleventtiilejä. - venttiilit varustetaan mitattavilla ilmamäärän säätölaitteilla tai erillisillä mitattavilla säätöpelleillä Poistoilmaventtiilit - poistoilmaventtiileinä sovelletaan piirustusten mukaan imukartioita, poistosäleikköjä, lautasventtiilejä sekä luokiteltuja korkeapainepoistoventtiilejä - lautasventtiileinä käytetään muovisia lautasventtiileitä messinkisin karoin ja kaksinkertaisin lukitusmutterein. Lautasventtiilit toimitetaan kiinnityskehikkoineen. 4.4 Kojeet 4.4.1 Sälepellit Sulkupelleiksi asennetaan vastakkain kääntyvin, uretaanitäytteisin, lämpöeristetyin sälein varustettuja sälepeltejä. Peltien tyyppi Halton UTT tai vastaava. Sälepeltien säleiden tulee olla profiloimalla jäykistettyjä, sinkitystä teräslevystä valmistettuja. Säleiden akselit tulee laakeroida pronssi- tai muoviholkein. Sulkupelteinä käytettävien sälepeltien vuoto otsapinnan neliömetriä kohti saa olla enintään 2,8 l/s paine-eron ollessa 100 Pa. Pellin k-arvo saa olla enintään 3,5 W/m² K. Jos kaksi tai useampia sälepeltejä kytketään rinnakkain samassa tasossa, on liikkeensiirtovivustossa oltava kardaaninivel. Peltien sallittu max. vääntömomentti 2,0 Nm pellin otsapinnan neliömetriä kohti. Urakoitsija tarkistaa valitsemiensa peltien säätöön tarvittavan vääntömomentin ja kustantaa mahdollisesti tarvittavat lisätoimilaitteet kaikkine töineen.

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 31 4.4.2 Suodattimet 4.4.3 Patterit Suodattimien tyypit ja erotusaste on esitetty piirustuksissa Eurovent luokituksen mukaisesti. Suodattimien toimitukseen kuuluu kaikki ko. suodatintyypin asennukseen tarvittavat varusteet kuten suodatinkehykset, asennuskotelot ym. Suodattimien kehykset ja asennuskotelot valmistetaan teräslevystä. Suodattimiin toimitetaan varakennoja yhtä vaihtokertaa varten/suodatin. Patterit ovat alumiinilamelli-kupariputkipattereita. Patteriyksiköissä saa olla vain yksi meno- ja yksi paluuliitäntä. Mikäli yksikkö muodostuu useasta patterista, kuuluvat sisäiset putkitukset patterin toimittajalle siten, ettei urakkaraja muutu. Patterit varustetaan ilmahanalla. Patterit varustetaan patterin alimpaan kohtaan asennetulla tyhjennysyhteellä, joka tulpataan. Peräkkäisten pattereiden välissä on oltava 100 mm:n liitinosat mittausantureita varten. Lämmityspatterit Patterit ovat tyypiltään joko ristivirtaus- tai vastavirtapattereita. Rakennepaine vähintään 0,6Mpa. Veden nopeus patterissa ei saa alittaa 0,4 m/s eikä ylittää 1,5 m/s. Suurin sallittu vesivastus 20 KPa. Suurin sallittu ilman nopeus patterin otsapinnassa on 3,0 m/s. Patterissa tulee olla liitäntäyhde vesitilaan asennettavaan jäätymisvaaratermostaattia varten. Pattereiden putkiliitokset DN 50 ja suuremmat ovat laippaliitoksia ja pienemmät kartioliittimin. 4.4.4 Lämmöntalteenottolaitteet 4.4.5 Puhaltimet Lämmöntalteenottolaitteet suunnitelmien mukaan. Puhaltimet käyttölaitteineen valitaan ja liitetään kanaviin siten, että hyötysuhde mitoitusilmavirralla moottorin ottaman tehon mukaan laskettuna ylittää Rakennusmääräyskokoelman osan D2/1987 kohta 3.6.7 vaatimukset. Puhaltimista tulee olla käytettävissä täydelliset koestustulokset myös akustisine arvoineen. Puhaltimet toimitetaan moottoreineen ja käyttöineen sekä tarpeellisin suojauksin varustettuina.

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 32 4.4.5.1 Aksiaalipuhaltimet 4.4.5.2 Radiaalipuhaltimet 4.4.5.3 Huippuimurit 4.4.5.5 Koteloidut kojeet Uuteen tuloilmakoneeseen liittyvät puhaltimet ovat jatkuvasääteisiä (ks. LVIlaiteluettelo). Taajuusmuuttajat kuuluvat IV-urakkaan. Taajuusmuuttajat on varustettava välipiirikuristajilla tai muilla vastaavilla laitteilla, joilla vähennetään ATK-piirien häiriöitä, sähkösuunnittelijan ohjeitten mukaan. Puhaltimet eristetään rakenteista tärinänvaimentimilla sekä kanavista ja muista laitteista joustavilla liittimillä. Puhaltimien juoksupyörät tulee olla dynaamisesti tasapainotettuja. Hihnakäytöt varustetaan kiristyslaitteilla sekä hihnasuojilla. Hihnakäytöt mitoitetaan kestämään 50 % ylikuormitus. Kertasäätöisissä puhaltimissa on siipikulmansäätö voitava suorittaa ilman potkurin osien vaihtoa. Säädössä tarvittava tulkki ja ohje sisältyvät hankintaan. Jos puhaltimet asennetaan ns. kanavasovituksena liitoslaipoilla, myös vastalaipat kuuluvat puhallintoimitukseen. Kaavulla varustetuissa aksiaalipuhaltimissa tulee olla helposti avattavat ja riittävän suuret huoltoluukut. Vapaasti imevät puhaltimet varustetaan imukartioilla ja verkolla. Painevaatimusten mukaan puhallin voi olla myös useampiportainen. Jos nimellisteho on suurempi kuin 1 kw, kokonaishyötysuhteen on oltava suurempi kuin 75 % nimellistehon ollessa yli 6 kw. Eteenpäin kaartuvilla siivillä varustetun puhaltimen nimellistehon ollessa 1 3 kw, kokonaishyötysuhteen on oltava vähintään 45 %, yli 3 kw tehoisissa vähintään 50 %. Taaksepäin kaartuvilla siivillä varustetun puhaltimen nimellistehon ollessa suurempi kuin 3 kw, kokonaishyötysuhteen on oltava suurempi kuin 70 % puhaltimen toimiessa ohjelman mukaisilla arvoilla sekä vastaavasti suurempi kuin 75 % nimellistehon ollessa yli 6 kw. Huippuimureiden tulee olla ylöspäin puhaltavaa tyyppiä. Huippuimureissa tulee olla tehokas tärinänvaimennus siten, että ne voidaan liittää hormeihin ilman joustavia liittimiä. Huippuimurit varustetaan alipainepelleillä ellei niille ole suunniteltu moottoripeltiä. Kojeiden osien valinnassa, mitoituksessa ja asennuksessa on soveltuvin osin otettava huomioon, mitä eri laitteiden osalta on edellä mainittu. Kojeet muodostetaan peräkkäisistä, otsapinta-aukoiltaan yhteneväisistä, peltikoteloiduista, äänenvaimennetuista, tärinäeristetyistä osista tiiviiksi kokonaisuudeksi.

Insinööritoimisto Vahvacon Oy 11008/LVI-02 21.4.2011 33 Koteloitujen ilmanvaihtokoneiden toiminto-osat, kuten puhallin ja lto-laite, varustetaan tiiviillä tarkastusikkunalla ja valaistuksella sekä puhallinosat lisäksi osoittavilla ilmamäärämittareilla. Peltikoteloiden tulee olla sinkittyä teräslevyä tai valmiiksi pintakäsitelty vastaavalla tavalla. Kojeet eristetään kojealustoista tärinänvaimentimilla ja kanavista joustavilla liittimillä. Jos kojeen pyörivät osat on eristetty kojeen rungosta värinänvaimentimilla ja muista kojeosista kangasliittimillä, koje voidaan asentaa suoraan kojealustalle ja liittää kiinteästi kanaviin. Kojeosien avattavat huoltoluukut varustetaan helposti avattavilla salvoilla tai käsipyörillä. Kojeiden tulee olla säädettävillä tehdasvalmisteisilla n. 150 mm:n korkuisilla kojealustoilla. 4.5 Jäähdytyslaitteet 4.5.1 Yleistä Suunnitelmissa olevat jäähdytyslaitteet täyteen asennuskuntoon asennettuna kuuluvat LVIA-urakkaan. Kylmäaineputkisto tehdään kupariputkista. 4.6 Ilmamäärien säätö 4.6.1 Ilmavirtojen säätö ja mittaus 4.6.2 Puhalluskuvioiden säätö 4.6.3 Lämpötilamittaukset 4.6.4 Mittaustulokset Huonekohtaisten ilmavirtojen kokonaisilmamäärät korkeintaan ± 10 % suunnitelluista arvoista, ei kuitenkaan siten, että huonetilojen tai rakennuksen ilmatasapaino haitallisesti poikkeaisi suunnitellusta. Ilmavirtojen suurin sallittu poikkeama kojeissa ± 5 %. Kojekohtainen koko- ja osatehon ilmamäärä on mitattava. Puhalluskuviot säädetään tarvittaessa esim. savua hyväksi käyttäen siten, että halutut olosuhteet saavutetaan oleskelualueella ja huonetilojen huuhtelu on mahdollisimman tehokas. Mittaukset suoritetaan oleskelualueella tarkoituksenmukaisista kohdista. Ilmamäärän mittauksista tehdään pöytäkirja, josta ilmenevät: - kojeilta mitatut ilmamäärät kojeiden käydessä käyttöohjelman mukaisesti koko- ja osateholla - huoneista mitatut ilmamäärät kojeiden käydessä kokoteholla

Urakkalaskentaa varten AP 21.4.2011 Merkki Lukum. Muutoksen laatu Suunn. Pvm K.osa/kylä Kortteli/Tila Tontti/Rnro Viranomaisten merkintöjä Rakennustunnus (RATU) 20 89 5 Rakennustoimenpide Piirustuslaji Juoks. nro X Uudisrakennus Peruskorjaus LVI Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Mikkelin Vihannes Oy, Logistiikkakeskus Pomonkatu 5 50100 Mikkeli Piirustusluettelo Mittakaavat L V I - I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O Hallinn. kiint. (nro) Kiinteistö (nro) Hallinnollinen kiinteistö (nimi) Hankenumero ja nimi Multamäentie 281,45370 Valkealap.0400-870365 Rakennus (nro) Rakennus (nimi) Piirt. Suunn. Päiv. Suunnitteluala, työn ja piirustuksen nro AP AP 21.4.2011 Vastuullinen suunnittelija Nimenselvennys ja koulutus Aulis Parkkinen LVI-DI x LVI-insinööri LVI-teknikko LVI 11008 01 Muutos 20.4.2011/11008-G0-01.xls

L V I - I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O V A H V A C O N O Y Mikkelin Vihannes Oy, Logistiikkakeskus Työn numero PIIRUSTUSLUETTELO 21.4.2011 Pomonkatu 5, 50150 Mikkeli 11008 01 Mitta- N:o Piirustuslaji Sisältö Suunn. Muutos Tiedostopvm pvm nimet RU LVI Urakat kaava / koko SU Asiakirjan no 11008- LVI-piirustukset 11008- Arkistoviite G0-01 LVI-Laitteet Piirustusluettelo A4 21.4.2011 G0-01.pdf X X X G0-02 LVI-Laitteet Työselostus A4 21.4.2011 G0-02.pdf X X X G0-03 LVI-Laitteet Laiteluettelo A4 21.4.2011 G0-03.pdf X X X G0-10 Viemärit ja vesijohdot Asemapiirustus 1:500 21.4.2011 G0-10.dwg X X G0-20 Sadevesiviemärit Asemapiirustus 1:500 21.4.2011 G0-20.dwg X X G0-30 Salaojat Asemapiirustus 1:500 21.4.2011 G0-30.dwg X X G1-100 Lämmitys Pohjapiirustus, pääputkistot ja laitteet 1:50 21.4.2011 G1-100.dwg X X X G1-101 Lämmitys Pohjapiirustus, lattialämmitys 1:50 21.4.2011 G1-101.dwg X X X G1-150 Lämmitys Kaukolämpökaavio 21.4.2011 G1-150.dwg X X X G2-200 Viemärit Pohjapiirustus 1:50 21.4.2011 G2-200.dwg X X G2-210 Viemärit Hiekan- ja Lietteenerotin 21.4.2011 G2-210.dwg X X G2-300 Vesijohdot Pohjapiirustus 1:50 21.4.2011 G2-300.dwg X X G3-400 Ilmanvaihto Pohjapiirustus, 1-kerros 1:50 21.4.2011 G3-400.dwg X X X G3-401 Ilmanvaihto Pohjapiirustus, ullakko ja tekninentila 1:50 21.4.2011 G3-401.dwg X X X G3-410 Ilmanvaihto Leikkaus A-A 1:50 21.4.2011 G3-410.dwg X X X G3-411 Ilmanvaihto Leikkaus B-B 1:50 21.4.2011 G3-411.dwg X X X G3-500 Säätölaitteet Säätökaaviot 18-sivua 21.4.2011 G3-500.dwg X X X Sivu 1 20.4.2011 / 11008-G0-01.xls

Merkki Urakkalaskentaa varten Lukum. Muutoksen laatu Suunn. Pvm 21.4.2011 K.osa/kylä 20 Rakennustoimenpide X Uudisrakennus Rakennuskohteen nimi ja osoite Kortteli/Tila 89 Muutos Mikkelin vihannes Oy, Logistiikkakeskus Pomonkatu 5, 50150 Mikkeli Mikkelin kaupunki Tontti/Rnro L V I - I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O Multamäentie 281, 45370 Valkeala p.0400-870365 5 Viranomaisten merkintöjä Piirustuslaji LVI Piirustuksen sisältö Laiteluettelo Hallinn. kiint. (nro) Kiinteistö (nro) Rakennus (nro) Rakennustunnus (RATU) Juoks. nro Mittakaavat Hallinnollinen kiinteistö (nimi) Hankenumero ja nimi Rakennus (nimi) Piirt. AP Vastuullinen suunnittelija Suunn. AP Nimenselvennys ja koulutus Aulis Parkkinen Päiv. 21.04.2011 LVI-DI x LVI-insinööri LVI-teknikko Suunnitteluala, työn ja piirustuksen nro LVI 11008 G0 03 Muutos 20.4.2011/11008-G0-03.xls

Mikkelin vihannes Oy, Logistiikkakeskus Pomonkatu 5, 50150 Mikkeli Laite nro LVI-LAITELUETTELO Pvm: 21.4.2011 Muutos / pvm. Laite Sijainti Ilma Teho Neste Suodatin Sähkömoottori q1 q2 T1 T2 i1 i2 dpkan qr Tri Tru dpr G dm 3 /s, ½ dm 3 /s, 1/1 C C kj/kg kj/kg Pa kw dm³/s C C kpa % EU-St kw A V Työn no Asiakirjan no Säätökaavio Huom! 11008 G0 03 100 LÄMMITYS G1.0 100LS1 Lämmönsiirrinpaketti 06 TEKNIIKKATILA G1.0 100.LS1.1 Käyttövesisiirrin 120,0 0,59 70 20 14 120,0 0,60 10 58 17 G1.0 100.P1 Lvk-pumppu 0,18 58 30 0,10 230 G1.0 100.TV1 Säätöventtiili 0,59 70 20 71 24 G1.0 100.LS1.2 Lattialämmityssiirrin 45,0 0,14 115 34 1 45,0 2,17 34 39 14 G1.0 100.P2.1 Lämpöjohtopumppu 1,77 39 34 50 0,50 230 G1.0 100.P2.2 Lämpöjohtopumppu 0,40 39 34 35 0,30 230 G1.0 100.TV2.1 Säätöventtiili 0,14 115 34 25 24 G1.0 100.TV2.2 Säätöventtiili 0,40 39 34 13 24 G1.0 100.LS1.3 Ilmanvaihdonlämmityssiirrin 45,0 0,16 115 43 1 45,0 0,36 40 70 5 G1.0 100.P3 Lämpöjohtopumppu 0,16 70 40 30 0,20 230 G1.0 100.TV3 Säätöventtiili 0,16 115 43 40 24 G1.0 100.MV.1 Magneettiventtiili 230-24 G1.0 100.PD1 Paine-erosäädin 230-24 G1.0 110P1 Lämpöjohtopumppu 5,0 0,25 17 24 60 35 0,4 230 G1.0 110TV1 3-tiesäätöventtiili 0,25 17 24 20 35 0,1 24,0 50 Hz, Taajuusmuuttajalla 50 Hz 300 ILMANVAIHTOLAITTEET G3.1. 300TK1 ILMANVAIHTOKOJE Konttoriosa 06 TEKNIIKKATILA 480 G3.1. 300FG1 PELTIMOOTTORI, ulkoilma 0,1 230 G3.1. 300S1 SUODATIN 480 F7 G3.1. 300LTO1 PYÖRIVÄLÄMMÖNSIIRRIN, tuloilma 480-32 9 40,2 0,2 230 PYÖRIVÄLÄMMÖNSIIRRIN, poistoilma 480 22-19 G3.1. 300LP1 JÄLKILÄMMITYSPATTERI 480 4,0 21 9,8 0,12 60 40 G3.1. 300TV1 2-TIESÄÄTÖVENTTIILI 0,12 70 40 20 0,1 24 G3.1. 300P1 PUMPPU 0,12 60 40 40 0,1 230 G3.1. 300LP2 LÄMMITYSPATTERI = VESI-GLYKOLI 480 4,0 17 37 10,0 0,45 17 24 8 35 G3.1. 300TV2 3-TIESÄÄTÖVENTTIILI 0,45 17 24 25 35 0,1 24,0 G3.1. 300P2 PUMPPU 0,45 17 24 70 35 0,5 230 G3.1. 300TF1 TULOILMAPUHALLIN 480 520 0,8 400 G3.1. 300SC1 TAAJUUSMUUTTAJA 0,8 400 G3.1. 300FG2 PELTIMOOTTORI, poistoilma 0,1 24 G3.1. 300S2 SUODATIN 465 F5 G3.1. 300PF1 POISTOILMAPUHALLIN 465 420 0,8 400 G3.1. 303SC2 TAAJUUSMUUTTAJA 0,8 400 Esim. Enervent RSA-20-HW-LA; Sähkö- ja laitekeskus esim. TAC Xenta Kaikilla kojeen osilla tehostusvara 20% 50 Hz 50 Hz 50 Hz 50 Hz, Taajuusmuuttajalla Vesi tulee kylmäaine / vesi siirtimeltä 50 Hz 50 Hz, Taajuusmuuttajalla 50 Hz 44 Hz 50 Hz 50 Hz 40 Hz Sivu 1 20.4.2011 11008-G0-03.xls]

Mikkelin vihannes Oy, Logistiikkakeskus Pomonkatu 5, 50150 Mikkeli Laite nro LVI-LAITELUETTELO Pvm: 21.4.2011 Muutos / pvm. Laite Sijainti Ilma Teho Neste Suodatin Sähkömoottori q1 q2 T1 T2 i1 i2 dpkan qr Tri Tru dpr G dm 3 /s, ½ dm 3 /s, 1/1 C C kj/kg kj/kg Pa kw dm³/s C C kpa % EU-St kw A V Työn no Asiakirjan no Säätökaavio Huom! 11008 G0 03 G3.1. 301PF1 POISTOILMAPUHALLIN Wc-tilat VESIKATTO 50,00 100 120 0,2 400 Taajuusmuuttaja 50 Hz, säädin min. 3-nopeutta Esim. Danfoss FC-102-HV-AC-DRIVE G3.1. 302PF1 POISTOILMAPUHALLIN Keittiön huuva VESIKATTO 15,00 30 120 0,1 230 Keittiön huuva G3.1. 303PF1.1 POISTOILMAPUHALLIN 20 Varasto VESIKATTO 50,00 100 100 0,2 400 Taajuusmuuttaja G3.1. 303PF1.2 POISTOILMAPUHALLIN 20 Varasto VESIKATTO 50,00 100 100 0,2 400 Taajuusmuuttaja G3.1. 304PF1 POISTOILMAPUHALLIN 21 K-varasto VESIKATTO 20,00 40 80 0,1 400 Taajuusmuuttaja 50 Hz, muuntajasäädin Ohjaus huuvasta 50 Hz, säädin min. 3-nopeutta Esim. Danfoss FC-102-HV-AC-DRIVE 50 Hz, säädin min. 3-nopeutta Esim. Danfoss FC-102-HV-AC-DRIVE 50 Hz, säädin, min. 3-nopeutta Esim. Danfoss FC-102-HV-AC-DRIVE G3.1. 305PF1 POISTOILMAPUHALLIN VESIKATTO 60,00 120 120 0,2 400 22, 23 ja 24 Kylmävarastot ja 27 siivouskomero Taajuusmuuttaja 50 Hz, säädin, min. 3-nopeutta Esim. Danfoss FC-102-HV-AC-DRIVE G3.1. 306PF1 POISTOILMAPUHALLIN VESIKATTO 250,00 500 100 0,4 400 30 Konehuone, 2-kerros Taajuusmuuttaja G3.1. 306FG1 PELTIMOOTTORI TEKNINENTILA 250,00 500 50 0,1 24 50 Hz, muuntajasäädin termostaattiohjaus, säätö 3-porrasta Esim. Danfoss FC-102-HV-AC-DRIVE 50 Hz JÄÄHDYTYSLAITTEET G4.0. 400LP1 ILMALÄMPÖPUMPPU esim. Toshiba RAV-SM562KRT-E sisäyk.) + RAV-SM563AT-E (ulkoyk.). G4.0. 400SY1 SISÄYKSIKKÖ 05 4,5 Pinta-asennusmalli G4.0. 400UY1 ULKOYKSIKKÖ ULKOSEINÄLLÄ 1,80 230 Jäähdytysteho 4,5 Kw (tuntuva) Lämmitysteho 0,1-2,0 Kw (minimi) Langaton seinäsäädin + termostaatti Ääni maks.imi 34 db(a) (matala) Ääni maks.imi 49 db(a) G4.0. 401LP1 ILMALÄMPÖPUMPPU esim. Toshiba RAV-SM562KRT-E sisäyk.) + RAV-SM563AT-E (ulkoyk.). G4.0. 401SY1 SISÄYKSIKKÖ 03 JOHTO 3,0 Pinta-asennusmalli G4.0. 401UY1 ULKOYKSIKKÖ ULKOSEINÄLLÄ 1,80 230 Jäähdytysteho 3,0 Kw (tuntuva) Lämmitysteho 0,1-2,0 Kw (minimi) Langaton seinäsäädin + termostaatti Ääni maks.imi 34 db(a) (matala) Ääni maks.imi 49 db(a) G4.0. 402LP1 ILMALÄMPÖPUMPPU esim. Toshiba RAV-SM562KRT-E sisäyk.) + RAV-SM563AT-E (ulkoyk.). G4.0. 402SY1 SISÄYKSIKKÖ 01 MYYNTIKONTTORI 4,5 Pinta-asennusmalli G4.0. 402UY1 ULKOYKSIKKÖ ULKOSEINÄLLÄ 1,80 230 Jäähdytysteho 4,5 Kw (tuntuva) Lämmitysteho 0,1-2,5 Kw (minimi) Langaton seinäsäädin + termostaatti Ääni maks.imi 34 db(a) (matala) Ääni maks.imi 49 db(a) Sivu 2 20.4.2011 11008-G0-03.xls]