KOHTI KESTÄVÄÄ YHTEISKUNTAA

1 2 KOHTI KESTÄVÄÄ YHTEISKUNTAA VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2015 2019 3 4 5 6 7 Vihreät on olemassa turvatakseen tulevaisuuden. Haluamme pelastaa ympäristön: lajien kirjon, luonnon kauneuden, ilman ja vesien puhtauden. Haluamme pelastaa ihmiset: poistaa kurjuuden, saavuttaa todellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, antaa kaikille vapauden elää omana itsenään. Haluamme pelastaa politiikan: antaa ihmisten päättää itse, lopettaa korruption, sallia mielipiteiden kirjon. Vihreiden periaateohjelma 2012. 8 9 10 11 12 13 14 Yllä siteerattu vihreiden periaateohjelma vastaa kysymyksiin, keitä vihreät ovat ja mitä he ajattelevat. Käsillä oleva vihreiden poliittinen tavoiteohjelma taas vastaa kysymyksiin, mitä me vihreinä haluamme tehdä ja saavuttaa. Poliittinen tavoiteohjelma on tulevaa eduskuntakautta varten tehtävä ohjelma, jossa kuvaamme tärkeimmät poliittiset tavoitteemme sekä keinot niiden toteuttamiseksi. Olemme sitten hallituksessa tai oppositiossa, pyrimme toteuttamaan tässä ohjelmassa kuvattua politiikkaa. Näin ollen ohjelma toimii myös pohjapaperina vihreiden eduskuntaryhmän tavoitteille hallitusneuvotteluissa sekä oppositiopolitiikan suunnittelussa. 15 16 17 18 19 20 21 Ohjelma on jaettu kuuteen laajempaan teemaan: 1. Hyvinvoiva ympäristö ja ilmasto 2. Vihreää työtä, taloutta ja verotusta 3. Tasa-arvoista hyvinvointia ja laadukasta palvelua 4. Tieto, sivistys ja kulttuuri suomen valttikortteina 5. Ihmisoikeuksia kunnioittava, yhdenvertainen ja demokraattinen yhteiskunta 6. Kohti solidaarista Euroopan unionia ja globaalipolitiikkaa 22 HYVINVOIVA YMPÄRISTÖ JA ILMASTO 23 24 25 26 Vihreät tekevät politiikkaa, joka asettaa yhteiskunnan toiminnan luonnon kantokyvyn rajoihin. Politiikan on luotava edellytykset sille, että ympäristöä säästävät valinnat ovat helppoja ja kannattavia. Tiukka, selkeä lainsäädäntö ja julkisen hallinnon ohjeistus varmistavat yleisen edun toteutumisen sekä estävät uusien ympäristökatastrofien syntymisen ja väärinkäytökset. 27 28 29 30 31 32 33 34 35 Aikamme politiikan tärkein tehtävä on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Poliitikkojen tehtävänä on kansallisella ja kansainvälisellä tasolla asettaa rajat ilmastopäästöille. Konkreettisia toimenpiteitä ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen vähentämiseksi on tehostettava nopeasti. Uuden teknologian kehittäminen antaa välineitä monien ongelmien ratkaisemiseen. Valtaosa tunnetuista fossiilisten polttoaineiden varoista on jätettävä hyödyntämättä. Erityisen vaikeissa paikoissa ja herkillä alueilla olevat varat, kuten Suomen turvesuot ja Arktiksen energiavarat, pitää jättää täysin hyödyntämättä. Vihreät vaativat muutoksia energiankäyttöön. Tavoitteenamme on hiilineutraali yhteiskunta, jossa on luovuttu öljyn, hiilen ja turpeen käytöstä sekä siirrytty uusiutuviin energiamuotoihin. Kaikkein ympäristöystävällisimpiä ja siksi ensisijaisia tapoja leikata ilmastopäästöjä ovat energiatehokkuus ja

35 36 energiansäästö. Kalliin ja vanhanaikaisen ydinvoiman roolia Suomen energiantuotannossa ei ole syytä lisätä. 37 38 39 40 41 Myös liikenteestä on tehtävä ympäristöystävällisempää. Vihreiden visiossa yhä useampi kykenee liikkumaan pyöräillen ja kävellen sekä käyttämään helposti julkista liikennettä. Kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla tulee panostaa raideliikenteeseen ja harvemmin asutuilla alueilla bussiliikenteen toimivuuteen sekä uusiin joukkoliikenteen muotoihin. Kaikki eivät kuitenkaan pysty käyttämään joukkoliikennettä, joten myös henkilöautoliikenteen päästöjä ja muita haittoja on vähennettävä. 42 43 44 45 46 Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on vihreän politiikan toinen keskeinen tehtävä. Meidän tulee jatkaa luonnonsuojeluverkostomme täydentämistä, metsänkäyttötapojemme kehittämistä, perinneympäristöjen hoitoa sekä vesistöjen tilan parantamista. Tahdomme palauttaa kalakantojen luonnollisen lisääntymisen ja vaeltavat lohikalat jokiin. Luonnon keskeinen merkitys ihmisen hyvinvoinnille otetaan huomioon. 47 48 49 50 51 52 53 Vihreät haluavat yhteiskunnan, jossa ravinteita kierrätetään eikä niillä rehevöitetä Itämerta tai muita vesistöjä. Biotaloutta kehittämällä luodaan uutta yrittäjyyttä maaseudulle ja seuduille, joita talouden rakennemuutos kohtelee rajuimmin. Maataloustuotannon omavaraisuutta edistetään ja ruokaa tuotetaan ympäristö- ja eläinystävällisesti niin, että tuottajille taataan riittävä toimeentulo. Lihan tuotanto ja kulutus saadaan asteittain vähentymään. Eläimiä kohdellaan itseisarvoisina olentoina, joita ei nähdä pelkkinä hyödykkeinä tai omaisuutena laissakaan. Kaikille eläimille turvataan oikeus hyvään kohteluun ja lajinmukaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamiseen. 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 TAVOITE 1. ILMASTONMUUTOS PYSÄYTETÄÄN KANSAINVÄLISIN TOIMIN 1. Kansainvälisissä neuvotteluissa Suomi ajaa ilmastotieteen mukaisia päästövähennyksiä. Suomi ajaa kansainvälisesti tiukkoja ja oikeudenmukaisia päästöjen vähennystavoitteita sekä ilmastotullien käyttöönottoa EU:ssa. 2. Euroopan unionin päästötavoite nostetaan ilmastotieteen vaatimalle tasolle, ja uusiutuvien energiamuotojen sekä energiatehokkuuden tavoitteet muutetaan sitoviksi. Uusiutuvan energian osuus on nostettava Euroopassa vähintään 40 prosenttiin. Energiatehokkuutta tulee parantaa vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. 3. Päästökauppa korjataan pikaisesti. Päästökaupan ongelmia voi korjata monella eri tavalla, esimerkiksi vetämällä ylimääräisiä päästöoikeuksia markkinoilta. Tärkeintä on toimia ripeästi: korjaustoimet pitää ottaa käyttöön jo lähivuosina. 68 69 70 TAVOITE 2. SITOUDUTAAN KUNNIANHIMOISEEN KOTIMAISEEN ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKKAAN

71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 1. Suomi sitoutuu ilmastotieteen mukaisiin kotimaisiin päästövähennystavoitteisiin. Päästövähennystavoitteen on oltava vähintään 55 % (vuoden 1990 tasosta) vuoteen 2030 mennessä. 2. Suomi sitoutuu kunnianhimoisiin uusiutuvien energiamuotojen sekä energiatehokkuuden tavoitteisiin. Uusiutuvan energian osuus tulee nostaa Suomessa vähintään 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Energiatehokkuutta tulee parantaa vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. 3. Mahdollistetaan nettolaskutus, jossa energian pientuottaja maksaa vain kuluttamansa ja tuottamansa energian erotuksesta eli nettokulutuksesta. 4. Ulotetaan syöttötariffi myös pienimuotoiseen uusiutuvaan energiaan sekä poistetaan tuulivoimahankkeiden byrokraattisia esteitä. 5. Kehitetään älykästä sähköverkkoa, joka tasaa kulutushuippuja ja vähentää varavoimalaitosten tarvetta. 6. Luovutaan turpeesta energiamuotona siirtymäajalla. Turpeesta luovutaan siirtymäajalla ja samalla tasapainotetaan energiamuotojen verotusta siten, ettei kivihiili korvaa turvetta. Jos tämä ei toteudu automaattisesti päästökaupan kautta, on kotimaisin toimin nostettava kivihiilen hintaa esimerkiksi verotuksellisin keinoin. 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 TAVOITE 3. VÄHENNETÄÄN LIIKENTEEN JA ASUMISEN ILMASTOPÄÄSTÖJÄ 1. Tiivistetään yhdyskuntarakennetta kaupunkiseuduilla. Eheämpi yhdyskuntarakenne vähentää liikennetarvetta ja siten ilmastopäästöjä. 2. Kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan laajentamalla pyörätieverkostoja sekä kävelyalueita. 3. Investoidaan raideliikenteeseen. Haluamme lisää metroa ja uusia ratikkakaupunkeja, pikaratikoita ja muuta raideliikennettä. 4. Jatketaan autoilun verotuksen porrastamista ilmastopäästöjen mukaan. Biopolttoaineilla voi vähentää liikenteen päästöjä, mutta vain jos se on ympäristön kannalta kestävää. Tavoitteiden ja ohjauskeinojen pitää varmistaa markkinat kestäville biopolttoaineille, jotka eivät uhkaa luonnon monimuotoisuutta tai kilpaile ruoantuotannon kanssa. 5. Otetaan käyttöön ruuhkamaksut suurilla kaupunkiseuduilla.

101 102 103 6. Rakentamisen energiatehokkuutta tulee yhä parantaa ja ekologisiin lämmitysmuotoihin siirtymistä tukea. 7. Suositaan ekologisia rakennusmateriaaleja, kuten puuta, sääntelyä uudistamalla. 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 TAVOITE 4. TURVATAAN LUONNON MONIMUOTOISUUS 1. Laajennetaan luonnonsuojelualueiden verkostoa METSO-ohjelman sekä uusien kansallispuistojen avulla. 2. Muutetaan metsienhoitotapoja niin, että ne tukevat eri ikärakenteisia metsiä, estävät ravinnehuuhtoumia ja säilyttävät monimuotoisen lajiston talousmetsissä. Ensisijaisesti tulisi hyödyntää uuden metsälain mahdollisuuksia monimuotoisuutta edistävistä keinoista. 3. Rahoitetaan vesistöjen, metsien, soiden ja perinneympäristöjen ennallistamista. 4. Edistetään kalakantojen elpymistä kalastuskiintiöitä supistamalla, rakentamalla kalateitä sekä vapauttamalla ei-energiantuotantokäytössä olevia jokia. 5. Suojellaan uhanalaiset suurpetolajit, ja varmistetaan, että kaatolupia myönnetään vain häiriötapauksia varten. Suojelun ohella on kehitettävä petokorvauksia paremmin toimiviksi ja todelliset kustannukset kattaviksi. 6. Kartoitetaan luonnon tuottamien palveluiden merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle ja parannetaan niiden huomioimista päätöksenteossa. Luonnon tuottamat palvelut - eli ekosysteemipalvelut - ja niiden rahallinen arvo tulee määrittää ja tietoa tulee käyttää ympäristöön liittyvän päätöksenteon apuna. 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 TAVOITE 5. RUOANTUOTANNON YMPÄRISTÖKUORMITUSTA VÄHENNETTÄVÄ 1. Maatalouden tukia suunnataan kohti eettistä ja kestävämpää, vähäpäästöisempää tuotantoa. Pitkällä aikavälillä maataloustukien määrää sekä erityisesti vientitukia pitää hallitusti vähentää, sillä teollisuusmaiden tuettu maatalous tekee kolmansien maiden heikossa asemassa olevasta ruuantuotannosta yhä huonommin kannattavaa. 2. Lisätään luomutuotannon määrää suuntaamalla maataloustukia ympäristöystävällisempään suuntaan. 3. Edistetään kasvisruuan osuutta leikkaamalla eläintuotannon tukia.

131 132 133 134 135 136 Kasvisruoka on eettisistä, ekologisista ja ilmastoystävällistä. Kehitetään lihalle vaihtoehtoisia valkuaisaineen lähteitä ja edistetään niiden tuotantoa ja käyttöä. 4. Tuetaan uusia, innovatiivisia keinoja maatalouden ravinteiden kierrätykseen. Suomessa karjatalous on keskittynyt eri alueille kuin kasvintuotanto, mikä vaikeuttaa lannan ravinteiden hyödyntämistä. Esimerkiksi tilakohtainen lannan biokaasutus tuottaa polttoainetta ja lannoitetta sekä vähentää ravinnepäästöjä. 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 TAVOITE 6. ELÄINTEN HYVINVOINTIA PARANNETTAVA 1. Turvataan hyvinvoiva ja lajityypillinen elämä sekä tuotanto- että lemmikkieläimille. Eläinten käytössä olevaa liikkumistilaa ja eläimille tarjottavia virikemahdollisuuksia on lisättävä ja sairaiksi jalostettujen eläinten tuottamista on rajoitettava. Eläinten tuotannossa siirrytään luomustandardin mukaisiin eläintenpitonormeihin. 2. Turkistarhauksesta luovutaan siirtymäajalla. Siirtymäajan aikana turkiseläinten hyvinvointia on parannettava muuttamalla tarhat eläinten lajityypilliset tarpeet paremmin huomioon ottaviksi. Tarhojen valvontaa on tiukennettava. Turkistarhauksen tuet, kuten investointi-, vienti-, sähkövero- ja rehujen arvonlisäverotuki poistetaan. 3. Koe-eläinten käyttöä vähennetään sääntelyä tiukentamalla sekä vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehitystä tukemalla. Pyritään vähentämään eläinkokeita ja siirtymään vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien käyttöön. Ensisijaisesti lopetetaan eniten kärsimystä aiheuttavat ja runsaimmin eläimiä käyttävät kokeet. 4. Tuotanto- ja lemmikkieläimiin kohdistuneista vakavista eläinsuojelurikoksista otetaan ensisijaisena rangaistuksena käyttöön elinikäinen eläintenpitokielto.

153 VIHREÄÄ TYÖTÄ, TALOUTTA JA VEROTUSTA 154 155 156 157 Vihreille tärkeintä on, että talous perustuu kohtuullisuuden ajatukselle. Meillä on vastuu ympäristöstä, ilmastosta ja ihmisistä, ja siksi talouden tulee kaikin tavoin toimia ihmisten ja ympäristön turvaamiseksi. Haluamme hinnan päästöille ja kiellot kohtuuttomalle saastuttamiselle. Haluamme tehdä ympäristöä pelastavasta toiminnasta kukoistavan alan myös Suomessa. Turhalle tuhlaamiselle pitää saada stoppi. 158 159 160 161 162 163 164 Valtion tulee ottaa aktiivinen rooli suhdannepolitiikassa. Lyhyellä aikavälillä ei kannata säästöjen nimissä tehdä toimia, jotka vaarantavat talouskasvun ja työllisyyden ja siten hidastavat toipumista laskusuhdanteesta. Päinvastoin, sairaaloiden, terveyskeskusten ja koulujen ammatti-ihmisistä on pidettävä kiinni. Vihreät haluavatkin kunnat luomaan työpaikkoja, erityisesti työllistämään nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä. Samaan aikaan julkinen talous on tasapainotettava uskottavasti pitkällä aikavälillä rakenteellisilla ratkaisuilla, kuten kohottamalla työllisyysastetta työuria pidentämällä, nostamalla eläkeikää eliniän noustessa ja tukemalla työssä jaksamista. 165 166 167 Hyvinvointimallimme perustuu verotukseen. Verotuksen painopistettä tulee kohdentaa uudelleen työn ja yrittämisen verottamisesta ympäristöä tuhoavan toiminnan verottamiseen. Veronkorotukset tulee kompensoida pienituloisille ja kokonaisverotuksen progressiivisuus tulee varmistaa. 168 169 170 171 Työ muuttuu. Vanhat perinteiset alat hiipuvat ja irtisanomiset koskettavat monia suomalaisia. Vihreät uskovat siihen, että voimme luoda uusia työpaikkoja aivan uusille aloille, luoda aivan uudenlaisia työn tekemisen tapoja ja tehdä muutoksesta helpompaa kaikille. Kaikki eivät ole supersuorittajia, mutta kaikille on mahdollista löytää omaa jaksamistaan ja osaamistaan vastaavaa työtä. 172 173 174 Hyvinvointivaltio tarvitsee yrittäjiä. Yrityksille pitää tarjota tasaisempi pelikenttä, jossa pienemmälläkin yrityksellä on mahdollisuus kisata isompien kanssa. Emme halua tukea niinkään yksittäisiä olemassa olevia yrityksiä vaan luoda markkinoita ja uusia markkinapaikkoja. 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 TAVOITE 1. TALOUS PITÄÄ AINA SOVITTAA YMPÄRISTÖN ASETTAMIIN RAJOIHIN 1. Korotetaan ja luodaan saaste- ja muita haittaveroja. Haluamme, että saastuttaja maksaa aina. Verotuksen painopisteen siirrolla työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta lisätään työnteon ja yrittämisen kannattavuutta ja kompensoidaan yhteisen ympäristön tuhoamisesta johtuvia haittoja. 2. Poistetaan ympäristölle haitalliset tuet. Kaiken poliittisen ohjauksen osalta tulee tarkastella päätösten ilmastovaikutuksia, jotta politiikan johdonmukaisuus säilyy. Suomessa on arvioitu myönnettävän erilaisia ympäristölle haitallisia tukia, kuten verohelpotuksia energia-, liikenne ja maataloussektorilla, vuosittain 3 4 miljardin euron arvosta. Näitä tukia tulee karsia ja suunnata uudelleen, jotta ilmastoystävälliset valinnat ovat taloudellisesti kannattavia.

187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 3. Siirretään verotuksen painotusta työnteosta luonnonvarojen käytön verotukseen. 4. Selvitetään progressiivisen ympäristöverotuksen malleja, jotta ympäristöverotus ei vaaranna kaikkein pienituloisimpien toimeentuloa. 5. Otetaan käyttöön kaivosvero. Meillä ja meidän jälkeläisillämme on oikeus maaperämme rikkauksiin. Me haluamme reilun kompensaation yhteisen omaisuutemme myymisestä maailmalle. 6. Porrastetaan kiinteistövero rakennusten energiatehokkuuden mukaan. TAVOITE 2. VALTION OTETTAVA VAHVA ROOLI SUHDANTEIDEN TASAAMISESSA 1. Huonoina aikoina valtion on satsattava tulevaisuuteen merkittävillä julkisilla investoinneilla. Kun kuluttajat ja yritykset säästävät, pitää valtion ja muun julkisen sektorin toimia aktiivisesti. 2. Hyvinä aikoina valtion taloutta on tehtävä tarkasti ja säästettävä myös huonompia aikoja varten. Jotta valtiosta on vahvaksi toimijaksi myös huonoina aikoina, pitää hyvinä aikoina elää säästäväisesti ja huomioida, että edessä on aina myös taloudellisesti vielä heikompia aikoja. 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 TAVOITE 3. TEHDÄÄN TYÖN VASTAANOTTAMISESTA KAIKISSA TILANTEISSA KANNATTAVAA 1. Otetaan käyttöön kaikille työikäisille maksettava perustulo, joka tekee työn vastaanotosta kannattavaa. Kannatamme perustuloa, joka olisi nykyisen perusturvan tasoinen. Perustulo lisää ihmisten mahdollisuutta päättää omasta elämästään. Se on myös keino vähentää nykyisen sosiaaliturvajärjestelmämme byrokraattisuutta ja tehdä työn vastaanottamisesta kannattavaa. 2. Otetaan askelia kohti perustuloa parantamalla työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta. Nykyisiä sosiaaliturvaetuuksia muokkaamalla ja sovittamalla työnteko ja sosiaaliturva nykyistä paremmin yhteen otamme jo askelia kohti perustuloa. Poistetaan tuloloukut niin, että jokainen työtunti lisää käteen jääviä tuloja. 3. Otetaan käyttöön työttömän verokortti. Työttömän verokortin avulla korvaukset eivät viivästy esimerkiksi lyhyen keikkaluonteisen työn vuoksi, ja siten se mahdollistaa työn vastaanoton. 4. Nostetaan työkyvyttömyyseläkkeen ansaintarajaa ja tehdään siitä vuosikohtainen.

219 220 Muutos mahdollistaa mielekkäämmän osallistumisen työmarkkinoille työkyvyttömyyseläkettä menettämättä. Parantaa esimerkiksi vammaisten asemaa. 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 TAVOITE 4. MONIPUOLISET KEINOT KÄYTTÖÖN TYÖLLISYYSASTEEN NOSTAMISEKSI 1. Edistetään työelämässä jaksamista parantamalla vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin, työaikapankkeihin ja -liukumiin sekä joustaviin työaikajärjestelyihin. 2. Helpotetaan liukuvaa eläkkeelle siirtymistä ja osa-aikaeläkkeellä työskentelyä. 3. Nostetaan vanhuuseläkkeen alaikärajaa ja sidotaan se elinajanodotteeseen. Jotta eläkejärjestelmän ja hyvinvointivaltion rahoitus voidaan turvata elinajan pidentyessä, on myös työvuosien osuutta elinajasta lisättävä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi. 4. Otetaan käyttöön kohdennettuja veronalennuksia, joilla voidaan vähentää vaikeasti työllistyvien ryhmien työttömyyttä ja lisätä työn kannattavuutta. 5. Tuetaan työnantajia osatyökykyisten palkkaamisessa, esimerkiksi korvaamalla työnantajalle osa työntekijän sosiaaliturva- tai työeläkemaksusta. 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 TAVOITE 4. PARANNETAAN YRITTÄJYYDEN EDELLYTYKSIÄ 1. Helpotetaan rahoituksen saamista yritystoiminnan eri vaiheissa. Rahoituksen saatavuutta on helpotettava julkisen vallan ja pankkien yhteistyöllä, jotta se ei muodota pullonkaulaa toiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen. 2. Helpotetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista yritykseen. 3. Parannetaan pienten yritysten osallistumismahdollisuuksia julkisiin hankintoihin. Julkisen sektorin hankkeisiin osallistuminen tarjoaa pienemmille ja kehittyville yrityksille tärkeitä kasvun ja referenssien hankkimisen mahdollisuuksia. Pilkotaan julkiset hankinnat pienempiin osiin vähentämällä vaatimuksia ja lisäämällä sähköisten hankintamenettelyjen käyttöä. 4. Parannetaan yrittäjän ja itsensä työllistävien sosiaaliturvaa. Yrittäjän ja palkansaajan välillä tulisi pystyä liikkumaan joustavammin, ettei sosiaaliturva katkea tilanteen muuttuessa. 5. Tyoehtojen noudattamisen ja tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi toteutetaan ja rjestojen kanneoikeus.

248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 TAVOITE 5. LUODAAN UUTTA TYÖTÄ 1. Laajan vihreän investointistrategian aloittamiseksi on perustettava puhtaaseen energiaan ja ympäristöteknologiaan panostava teollisuusrahasto tukemaan tutkimus- ja kehitystoimintaa, yritysten perustamista sekä niiden kasvua ja kansainvälistymistä. 2. Muutetaan yritystukijärjestelmiä niin, että suorien yritystukien sijaan parannetaan pienten ja aloittavien yritysten toimintaedellytyksiä. Investointi- ja tuotantotukien tilalle etsitään uudenlaisia keinoja esimerkiksi ideakilpailujen kautta synnyttää uusia innovaatioita. 3. Tehdään Suomesta ensimmäinen kivihiilivapaa maa investoimalla puhtaaseen energiaan ja energiatehokkuuteen. Siirtämällä painopistettä tuontiriippuvaisista ja saastuttavista energiamuodoista kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuusratkaisuihin lisäämme työllisyyttä Suomessa ja pienennämme vaihtotaseen alijäämää. 4. Luodaan maailman johtava hoivapalveluklusteri. Suomen väestön ikärakenteen muutos edellyttää maailman parhaiden terveydenhuolto- ja hoivapalveluiden kehittämistä. Varmistetaan lainsäädännölliset edellytykset luoda alasta myös menestyvä vientituote. 5. Keskitytään valtion omistajaohjauksessa strategisesti tärkeiden yritysten omistamiseen. Ei-strategisten yritysten omistamista vähennetään. 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 278 279 TAVOITE 6. KITKETÄÄN VEROPARATIISIT JA YRITYSTEN VERONKIERTO 1. Yritysten omistusjärjestelyiden ja rahavirtojen läpinäkyvyyttä lisätään maakohtaisen kirjanpidon ja raportoinnin avulla. Tilinpäätösdirektiiviin tulee saada aito maakohtaisten tilinpäätöstietojen julkistamisvelvoite. Maakohtaisen raportoinnin edistämisessä tulee valtionyhtiöiden näyttää esimerkkiä. Tällä saralla Suomen on oltava EU-sääntelyssä eturintamassa. 2. Yritysten tilinpidon automaattisesta tietojenvaihdosta neuvotellaan globaali automaattisen tiedonvaihdon sopimus. Suomi edistää EU:ssa ylikansallisten yritysten maakohtaisten tilinpäätöstietojen julkistamista. Jos omistus ja rahavirrat jäävät piiloon, emme näe, miten pääomavirrat monikansallisten yritysten sisällä liikkuvat ja kuka käyttää veroparatiiseja.

280 281 282 283 284 3. Hankintadirektiiviin säädetään mahdollisuus käyttää kilpailutuskriteerinä tilinpidon läpinäkyvyyttä ja olla käyttämättä veroparatiiseja hyödyntäviä yrityksiä. Suomen tulee ajaa tätä Euroopan komission ja neuvoston suuntaan. 4. Suomalaisille sijoittajille ei saa sallia pörssiomistustensa piilottamista hallintarekisterillä.

285 TASA-ARVOISTA HYVINVOINTIA JA LAADUKASTA PALVELUA 286 287 288 289 Tulo-, varallisuus- ja hyvinvointieroja on kavennettava ja niiden syntymistä ennaltaehkäistävä. Vihreät ei hyväksy eriarvoisuuden kasvua. Liian usein hyvinvoiva ei enää tunnista ympärillään olevaa pahoinvointia, vaan sosiaalinen etäisyys on revennyt suureksi. Yhteiskunnan jakautuminen niihin, joilla on paljon, ja niihin, joilla ei ole mitään, on pysäytettävä. 290 291 292 293 294 Tasa-arvoisimmat yhteiskunnat pärjäävät parhaiten, ja heikompiosaisten aseman parantaminen hyödyttää koko yhteiskuntaa. Kaikilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään elämänlaatuun, koulutukseen ja toimeentuloon. Perusturvaan kuuluu riittävä sosiaaliturva ja kattavat julkiset palvelut. Kaikessa politiikassa tulee ajatella vaalikautta pidempiä vaikutuksia. Huono-osaisuuden kierteisiin ja kasautumiseen pitää puuttua ennen kuin syntyy tarve kalliimmille korjaaville toimenpiteille. 295 296 297 298 299 300 301 302 Terveyseroja kavennetaan vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja perusterveydenhoitoa. Vihreät kannattaa monikanavaisuuden purkamista mutta siten, että työterveyshuollon toimintaa kehitetään alkuperäisen toiminta-ajatuksensa mukaisesti painottaen sen ennaltaehkäisevää roolia ja YTHS huolehtii opiskelijoiden terveydenhoidosta, ml. ammattikorkeakoulujen opiskelijat. Purkamalla terveydenhoidon monikanavaisuutta saadaan voimavaroja julkisen terveydenhoidon vahvistamiseen ja terveyserojen kaventamiseen. Oikeus laadukkaisiin ja oikea-aikaisiin terveyspalveluihin ei saa riippua työmarkkinaasemasta. Myös työelämän ulkopuolella olevilla, työttömillä, pätkätyöntekijöillä, perhevapailla olevilla ja vanhuksilla pitää olla oikeus laadukkaaseen terveydenhoitoon. 303 304 305 306 307 308 309 Vihreiden mielestä koulutuksen tulee elää ympäröivän maailman muutoksen mukana. Nykypäivä, tulevaisuudesta puhumattakaan, ei enää rakennu paperin ja auktoriteettien saneleman staattisen tiedon varaan. Siksi kaikilla koulutusasteilla tulee voimakkaasti nopeuttaa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä muun muassa laajentamalla tietotekniikan opetusta ja ottamalla mahdollisimman laajasti käyttöön sähköisiä oppimateriaaleja. Samalla koulu- ja opiskelumaailma tulee demokratisoida, jotta koulutus kykenee antamaan entistä paremmat valmiudet aktiiviseen osallisuuteen demokraattisessa Suomessa. 310 311 312 313 314 315 316 Vihreiden tavoitteena on kuntarakenne, joka mahdollistaa riittävien ja laadukkaiden peruspalvelujen järjestämisen. Erityisesti suurten kaupunkien ja maakuntakeskusten menestyminen on tärkeää talouden uudistumiselle ja työpaikkojen syntymiselle. Rakennetaan lisää kohtuuhintaisia asuntoja, jotta asunnottomuus ja asumisen kalleudesta johtuva köyhyys vähenee ja jotta ihmiset voivat elää kaupungissa lähellä toisiaan ja palveluita. Suurten kaupunkien pitää ottaa lisää vastuuta kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakennuttamisesta. Järkevällä asuntorakentamisella ja laajemmin kaavoituspolitiikalla ehkäistään asuinalueiden ja koulujen eriytymistä. 317 318 319 320 321 TAVOITE 1. KAVENNETAAN TULO- JA VARALLISUUSEROJA Tulo- ja varallisuuserojen kaventamisen pitää olla politiikan keskeisiä tavoitteita, sillä tasa-arvoisuus lisää hyvinvointia. Ihmisen täytyy voida tavoitella menestystä ja varakkuuttakin, mutta hyvä yhteiskunta tasaa eroja ihmisten välillä verotuksen ja tulonsiirtojen kautta.

322 323 324 325 326 327 328 329 330 331 332 333 334 335 336 337 338 339 340 341 342 343 344 345 346 1. Tasataan tuloeroja huolehtimalla kokonaisveroasteen progressiosta. 2. Korotetaan suurten omaisuuksien perintöveroa. Ihminen, joka saa suuren perinnön kykenee maksamaan saamastaan omaisuudesta kohtuullisesti yhteiseen pottiin. 3. Edistetään sosiaalista asuntotuotantoa, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista ja opiskelija-asuntotuotantoa. TAVOITE 2. KAVENNETAAN TERVEYS- JA HYVINVOINTIEROJA 1. Panostetaan ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Koska huono-osaisuuden kierteet alkavat jo ennen syntymää, on parasta lastensuojelua toteuttaa ennaltaehkäisevää perheneuvolatyötä yhdessä sosiaalitoimen kanssa. 2. Vahvistetaan julkisia palveluita viemällä sote-uudistus loppuun ja huolehtimalla demokraattisen kontrollin säilymisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus tulee demokratisoida. Tämä toteutetaan valitsemalla uusien suurpiirien verotusoikeudella varustetut päättävät elimet suorilla vaaleilla. 4. Tiivistetään sosiaalihuollon, perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon yhteistoimintaa. 3. Puretaan terveydenhoidon rahoituksen monikanavaisuus. Pitkällä aikavälillä kaikki terveydenhuollon ohituskaistat pitää poistaa ja yhdistää terveydenhuolto yhdeksi laadukkaaksi ja helposti saavutettavaksi julkiseksi palveluksi eri puolilla maata. Rahoituksen monikanavaisuuden purku on tässä ensiaskeleita, eri toimijoille ei pitäisi tulla hyötyä siitä, että ihmisiä pallotellaan luukulta toiselle. 5. Poistetaan Kela-korvaukset yksityiseltä terveydenhuollolta. 6. Vahvistetaan hoitoketjujen toimivuutta esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluissa. 347 348 349 350 351 TAVOITE 3. HUOLEHDITAAN HEIKOMMASSA ASEMASSA OLEVISTA 1. Parannetaan oppilas- ja opiskelijahuoltoa (mm. terveydenhoito-, kuraattori- ja psykologipalvelut). 2. Mahdollistetaan paperittomien hoitoon pääsy.

352 353 354 355 356 357 358 359 360 361 362 363 3. Perustetaan Suomeen julkisella tuella ruokapankki, joka hyödyntää kauppojen ja tuottajien ruokahävikkiä ja tarjoaa sen järjestöille ruokaköyhyyden torjumiseksi. 4. Uudistetaan hankintalakia niin, että haavoittuvien ryhmien kuten vammaisten asumispalvelut voidaan jättää kilpailutuksen ulkopuolelle. Avointa kilpailutusmenettelyä ei tule soveltaa vammaisten asumiseen liittyvien palvelujen järjestämiseen. 5. Uudistetaan eläkejärjestelmää siten, että kansaneläkkeenä maksettava työkyvyttömyyseläke pienenee lineaarisesti siten, että tulorajan ylittävästä palkasta leikataan 40 prosenttia. Uudistus auttaa sekä pysyvän vamman omaavia henkilöitä että pitkäaikaissairaita. 6. Vähennetään lapsiperheköyhyyttä kohdennetuilla toimilla. Lapsiperheköyhyys aiheuttaa periytyviä tuloeroja. Erityisessä riskiryhmässä ovat yksinhuoltajaperheet. 364 365 366 367 368 369 370 371 372 373 374 375 376 377 378 379 380 381 382 383 TAVOITE 4. KEHITETÄÄN PÄIVÄHOITOA JA PERUSKOULUA TASA-ARVOISEMMIKSI 1. Erityistä tukea tarvitsevien alueiden kouluja on rahoitettava erityisesti Peruskoulujen eriytyminen hyviin ja huonoihin kouluihin on pysäytettävä. Suurempaa tukea tulee antaa kouluille, joiden oppilaiden vanhemmissa on keskimääräistä enemmän työttömiä ja maahanmuuttajataustaisia. 2. Turvataan pienet ryhmäkoot sekä päivähoidossa että peruskoulussa. 3. Pidetään kiinni subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta sekä maksujen porrastamisesta tulojen mukaan. 4. Uudistetaan opetussuunnitelmat nyky-suomen tarpeisiin. Nyky-yhteiskunnan vaatimuksiin tulee vastata tietotekniikan opetuksen sisällyttämisellä jo alakouluun. Moniarvoisessa Suomessa eriytetystä oman uskonnon opetuksesta tulee siirtyä kaikille oppilaille yhteiseen maailmankatsomustietoon ja myös iltapäivätoiminnan tulee olla kaikkien saavutettavissa ja tunnustuksellisuudesta vapaata. 5. Siirrytään sähköisiin oppimateriaaleihin ja uudenlaisten opetusmuotojen hyödyntämiseen. Siirtyminen avoimiin ja sähköisiin oppimateriaaleihin säästää kustannuksia ja valmistaa kaikilla asteilla oppilaiden ja opiskelijoiden valmiuksia toimia tietoyhteiskunnassa. Verkko-opetuksella koulutustarjontaa voidaan laajentaa ja opintojen joustavuutta parantaa. Valtion tulee panostaa avoimien oppimateriaalien tuottamiseen kansallisella tasolla.

384 385 386 387 388 389 6. Varhais- ja perusopetuksessa on huomioitava sukupuolten tasa-arvo ja sukupuolitietoinen kasvatus sekä ihmisoikeuskasvatus. 7. Kouluista on luotava demokraattisia yhteisöjä. Koulujen pitää olla demokraattisia yhteisöjä. Lapsille ja nuorille on annettava valtaa ja vastuuta heidän ikänsä karttuessa. Vanhemmat pitää saada mukaan kouluyhteisöön oppilaiden ja koko koulun henkilökunnan kanssa. 390 391 392 393 394 395 396 397 398 399 400 401 TAVOITE 5. LAADUKAS JA SAAVUTETTAVA TOISEN ASTEEN KOULUTUS 1. Taataan kaikille toisen asteen koulutuspaikka. Heikosta kielitaidosta tai oppimisvaikeuksista kärsiville tulee järjestää nivelvaiheen koulutusta toiselle asteelle siirtymisen helpottamiseksi. Toisen asteen koulutuspaikkojen määrä tulee sopeuttaa alueen ikäluokkien kokoon ja koulutustarpeisiin. 2 Puolitetaan opintojen keskeyttäminen toisella asteella. Opiskelijoiden tukipalveluita tulee parantaa, jotta opintojen keskeyttäminen vähenee. Koulumuotoiselle opiskelulle tulee tarjota laajemmin vaihtoehtona nykyistä helpommin saavutettavaa oppisopimuskoulutusta. 3. Varmistetaan, että toisen asteen koulutus tukee aiempaa paremmin jatko-opintoihin siirtymistä, esimerkiksi ylioppilaskirjoitukset tulee poistaa. 402 403 404 405 406 407 408 409 410 TAVOITE 6. LAADUKAS VANHUSTENHOITO Vanhuus ei ole sairaus, vaan elämänvaihe, jossa ihmisten aktiivisuutta ja omatoimisuutta tulee tukea. 1. Siirretään omaishoidontuki Kelan maksettavaksi. 2. Tuetaan omaishoitajien jaksamista takaamalla omaishoitajille riittävät vapaapäivät. 3. Huolehditaan vanhuspalvelulain normien toteutumisesta kunnissa. 4. Varmistetaan, että vanhuspalveluiden järjestämisessä otetaan aina huomioon ihmisen oma tahto 5. Perusterveydenhoitoon vahvistetaan riittävä geriatrinen osaaminen.

411 412 6. Pidetään kiinni siitä periaatteesta, että ihmisellä on oikeus asua kotona mahdollisimman pitkään sekä saada kotona asumiseen riittävä apu ja tuki.

413 TIETO, SIVISTYS JA KULTTUURI SUOMEN VALTTIKORTTEINA 414 415 416 417 418 Koulutus ja sivistys luovat oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa maailmaa. Vihreä hyvinvointiyhteiskunta rakentuu osaavien ja koulutettujen kansalaisten varaan. Tasa-arvoinen, monipuolinen ja laadukas koulutus on globaalissa kilpailussa väestöltään pienen Suomen valttikortti ja hyvinvointiyhteiskunnan peruspilari. Vihreiden mielestä kannattaa panostaa lisää rahaa taiteeseen, tieteeseen, koulutukseen ja sivistykseen. Niistä löytyvät Suomen vahvuudet. 419 420 421 422 423 424 425 426 427 428 429 430 431 432 433 434 435 436 437 438 439 440 441 442 443 Maailmanlaajuinen koulutustason nousu asettaa yhä kovenevia laatuvaatimuksia myös Suomen koulutusjärjestelmälle. Hyvän järjestelmänkään kanssa ei voi jäädä paikalleen myhäilemään, vaan on juostava edelleen vähintään yhtä kovaa kuin muidenkin maiden. Suomalaisen koulutuksen menestystarinan jatkaminen edellyttää huomattavia rahallisia lisäpanostuksia kaikkien asteiden koulutukseen. Koulutuksen lisäksi henkiselle ja ruumiilliselle hyvinvoinnille tärkeää ovat mahdollisuudet osallistua kulttuurin tekemiseen ja sen kuluttamiseen. Liikunta on peruskunnon ylläpitämisen kautta tärkein elintasosairauksien estäjä. Näihin asioihin investoiminen ei ole ainoastaan menoerä, vaan palauttaa kustannukset jopa moninkertaisesti huomattavasti vähentyneinä sairaanhoitokustannuksina. TAVOITE 1. KAIKILLE TALOUDELLINEN MAHDOLLISUUS KESKITTYÄ OPINTOIHIN ELÄMÄNTILANTEESTA RIIPPUMATTA 1. Koulutus säilytetään maksuttomana. Tutkintoon johtavan koulutuksen tulee jatkossakin olla maksutonta kaikilla koulutusasteilla, eikä ulkomaalaisiltakaan opiskelijoilta tule periä lukukausimaksuja. 2. Vanhempien tulojen vaikutus poistetaan itsenäisesti asuvien 18 vuotta täyttäneiden toisen asteen opiskelijoiden opintotuesta. 3. Opintotuki uudistetaan täysipäiväisen opiskelun mahdollistavaksi. Opintorahaa ja asumislisää tulee korottaa siten, että opiskelu on mahdollista täysipäiväisesti lukukausien aikana ilman tarvetta opintojen ohella tehtävälle ansiotyölle. Opintotuen lainapainotteisuutta ei tule lisätä. 4. Opiskelijoiden sosiaaliturva kehitetään sopeutumaan kaikenlaisiin elämäntilanteisiin. Opiskelijalapsiperheiden köyhyyteen tulee pureutua parantamalla perheellisten opiskelijoiden sosiaaliturvaa esimerkiksi huoltajakorotuksella. Korkeakouluopiskelijoiden kohtelu sairauspäivärahan osalta tulee kohtuullistaa ja osa-aikainen opiskelu mahdollistaa perheellisille ja sairauspäivärahalla oleville opiskelijoille. 444 445 TAVOITE 2. ONNISTUMINEN JA EREHTYMINEN OPINTOPOLULLA KUULUVAT KAIKILLE

446 447 448 449 450 451 452 453 454 455 456 457 458 459 460 461 462 Väärän opintovalinnan tekemisestä ei tulisi rangaista, vaan siirtymistä suuntausten välillä tulisi pikemminkin helpottaa ja nopeuttaa. 1. Korkeakoulujen opiskelijavalintamenetelmät uudistetaan. Korkeakoulujen pääsykokeiden tulee perustua nykyistä enemmän soveltuvuuden kuin pelkän ulkoaopettelemiskyvyn mittaamiseen. Uudenlaisten valintamenetelmien - kuten soveltuvuuskokeiden ja suurten verkkokurssien eli MOOCien (massive open online course) - käyttöä tulee laajentaa opiskelijavalinnoissa. 2. Korkeakouluille luodaan kansalliset pelisäännöt opintoalalta toiselle vaihtavien opiskelijoiden hakumenettelyyn. Ihmisten kouluttaminen heidän haluamilleen aloille tuottaa korkeampaa osaamista ja hyvinvointia. Yksi väärä valinta opintopolun alkupäässä ei saa muodostua esteeksi omalle alalle kouluttautumiselle, vaan korkeakoulujen välille täytyy muodostaa selkeät pelisäännöt koulutusohjelmasta toiseen vaihtamiseen käytettäville siirtymäväylille. 3. Panostetaan lisää opintoprosesseihin ja opiskelijapalveluihin Kaikilla on oltava mahdollisuus opiskella tutkintonsa oman työuransa kannalta tarkoituksenmukaisessa ajassa sekä ilman kohtuutonta viikoittaista työmäärää opintoaikojen rajauksen sitä estämättä. Tämä edellyttää lisärahaa niin opetukseen kuin tukitoimintoihinkin, kuten opintopsykologeihin ja -ohjaajiin. 463 464 465 466 467 468 469 470 471 472 473 474 475 476 477 478 479 480 481 TAVOITE 3. SUOMESTA MAAILMAN OSAAVIN JA INNOVATIIVISIN KANSA Teknologian innovaatiot ovat Suomen kantava voima ja todellinen kilpailuvaltti - niiden luomista on tuettava kaikin keinoin. 1. Korkeakoulujen tulosten mittaaminen muutetaan laatuperustaiseksi. Tutkintojen tai opintopisteiden tehtailu ei ole yksistään merkki laadukkaasta koulutuksesta. Korkeakoulujen rahoituksessa laadullisille mittareille tulee antaa suurempi painoarvo. 2. Putkimaisesta tutkintotuotannosta siirrytään kompetenssipohjaiseen koulutukseen. Formaalin tutkinnon merkitys osaamisen takeena vähenee tulevaisuudessa. Korkeakoulujen on mahdollistettava nykyistä monimuotoisempien opintoyhdistelmien suorittaminen, jotta opiskelijat voivat varautua parhaaksi katsomallaan tavalla tulevaisuuden osaamistarpeisiinsa. 3. Vahvistetaan mahdollisuutta koulutukseen työttöminä ja työn ohella. Toimialoja syntyy ja hiipuu, mikä näkyy vanhojen työpaikkojen katoamisena ja uusien työpaikkojen syntymisenä. Jatkuva kouluttautuminen ja oppimisen kulttuuri pitää yllä monipuolista taitotasoa sekä valmiutta kouluttautua uusille aloille. Työnantajien ja valtion tulee mahdollistaa taloudelliset ja ajankäytölliset edellytykset elinikäiselle oppimiselle niin vakituisessa kuin määräaikaisessakin työsuhteessa toimiville. 4. Hallitukselle valitaan tiedepoliittinen neuvonantaja.

482 483 484 485 Sivistysvaltiossa poliittisten päätösten tulisi perustua voimakkaammin tutkimustietoon. Maamme korkeinta demokraattista päätäntävaltaa käyttävällä johdolla tulee olla mahdollisuus hyödyntää uusinta tutkimustietoa. Tiedepoliittinen neuvonantaja toimii myös suomalaisen korkeakoulumaailman sekä päättäjien yhteistyön välittäjänä. 486 487 488 489 490 491 492 493 494 495 496 497 498 499 TAVOITE 4. SUOMALAINEN TIEDE JA TAIDE PIDETTÄVÄ KORKEATASOISENA 1. Nostetaan korkeakoulujen perusrahoitusta ja vahvistetaan tieteentekijöiden ja taiteilijoiden taloudellista asemaa. 2. Demokratiaa ja yhteisöllisyyttä lisätään koulutuksen kaikilla tasoilla. Jäykät ylhäältä päin sanellut rakenteet ja tutkimuksen suunnat estävät ennalta-arvaamattomien tutkimussuuntien löytymisen ja hidastavat koulutuksenkin kehittymistä. Erityisesti yliopistojen tulee olla herkkiä erilaisille yhteiskunnan muutoksille ja tarkastella niitä kriittisesti. 3. Edistetään korkeakoulujen ja yhteiskunnan kansainvälistymistä. Maailman parasta tiedettä tai innovaatioita ei voi synnyttää ilman kansainvälistä verkostoitumista, eikä kakkosluokan osaamisella pärjätä globaalissa taloudessa ja tieteessä. Korkeakouluihin on houkuteltava opiskelijoita, tutkijoita ja henkilökuntaa kaikkialta maailmasta, ja heidän integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan on tuettava. Suomalaisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja henkilökunnan kansainvälistymismahdollisuuksia on lisättävä. 500 501 502 503 504 505 506 507 508 509 510 511 512 513 514 515 TAVOITE 5. YHDENVERTAISET OIKEUDET LIIKUNTAAN, KULTTUURIIN JA SIVISTYKSEEN TURVATTAVA Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi parantavat sekä elämänlaatua että laskevat sairaanhoidon kustannuksia. 1. Kulttuurin ja urheilun muotoja tuetaan tasapuolisesti. Vilkkaalla kulttuuri- ja urheiluelämällä on itseisarvo riippumatta sen kaupallisesta kannattavuudesta. Erilaisia kulttuurin muotoja, myös marginaalisia ja uusia, tulee tukea valtion ja kuntien varoista sekä niiden tiloissa. 2. Liikunta- ja kulttuuripalveluita suunniteltaessa huomioidaan erityisryhmien tarpeet, jotta vähemmän palveluita käyttävät ryhmät saadaan mukaan. 3. Varmistetaan, että kirjasto voi uudistua ja tarjota jatkossakin sivistystä kansalle. Kirjastojen toimintaa on kehitettävä vastaamaan digitalisoitumisen haasteisiin. Kirjastojen on kehitettävä e-kirjojen jakelua sekä tuotava valtion ja kunnan asiakirjat sekä tietokannat helposti saataville. Kirjastoja tulee kehittää entistä enemmän myös osallisuuden, yhteisöllisyyden ja julkisen tiedottamisen paikkana. Muun muassa yhteisötiedottamiseen on annettava koulutusta ja tukea.

516 517 518 4. Vapaa sivistystyö turvataan. Kansalais- ja työväenopistojen tehtävänä on sivistyksen ja sosiaalisen pääoman lisääminen. Erityisesti niiden pitää keskittyä väestöryhmiin, jotka eivät ole muun koulutuksen piirissä.

519 520 IHMISOIKEUKSIA KUNNIOITTAVA, YHDENVERTAINEN JA DEMOKRAATTINEN YHTEISKUNTA 521 522 523 524 525 526 527 528 529 530 531 532 533 Vihreille tasa-arvo tarkoittaa jokapäiväistä tapaa kohdata toinen ihminen. Se ei ole abstrakti käsite, jonka mukaan jokainen olisi vain syntyessään tasa-arvoinen. Emme halua pelkästään, että kaikille taataan tasaarvoiset mahdollisuudet, me haluamme myös, että jokapäiväinen elämä on tasa-arvoista. Niinpä jokaisella ihmisellä on oikeus yhteiskunnan tasa-arvoiseen jäsenyyteen. Kaikki kuuluvat johonkin vähemmistöön, mutta yhdenvertaisuudesta hyötyvät myös enemmistöt. Yhdenvertaisuus merkitsee kaikille vapautta olla oma itsensä. Pidämme oikeudenmukaisena sellaista yhteiskuntaa, jossa mahdollisuudet ovat tasa-arvoisia, ja jossa tasa-arvo sekä yhdenvertaisuus toteutuvat myös käytännössä. Vihreät on feministinen puolue, joka edellyttää että kaikessa päätöksenteossa arvioidaan sukupuolivaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset. Vihreiden demokratiakäsityksen mukaan valta kuuluu kaikille, ei ainoastaan täysi-ikäisille kansalaisille, jotka pääsevät ajoittain äänestämään. Tavoitteena on, että jokainen voi kantaa vastuuta yhteiskunnasta ja ympäristöstä, osaa vaatia ja käyttää valtaa ja kokee olevansa osallinen itseään ja yhteiskuntaa koskevaan päätöksentekoon. 534 535 536 537 538 539 540 541 542 543 544 545 546 547 548 549 550 TAVOITE 1. KAIKKIEN SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA ON PARANNETTAVA JA SUKUPUOLEEN PERUSTUVA SYRJINTÄ LOPETETTAVA PURKAMALLA SITÄ TUKEVIA RAKENTEITA 1. Vanhemmuuden kustannukset muutetaan jaettaviksi kaikkien työnantajien kesken siirtämällä ne suoraan Kelan maksettaviksi. 2. Edistetään vanhempainvapaiden tasaisempaa käyttöä sukupuolten kesken ottamalla käyttöön 6+6+6-malli. 3. Uudistetaan transsukupuolisia koskeva lainsäädäntö ihmisoikeusperustaisesti. Juridinen ja lääketieteellinen sukupuolen korjaus erotetaan toisistaan ja juridisen sukupuolen perustaksi otetaan henkilön oma ilmoitus ja itsemäärittely. Lisääntymiskyvyttömyysvaatimus, naimattomuusvaatimus, lääketieteelliset ehdot ja vaatimus pysyvästä sukupuoliroolissa elämisestä poistetaan sukupuolen vahvistamisen ehdoista. 4. Samapalkkaisuusohjelmaa edistetään aktiivisesti ja tasa-arvosuunnitelmat toteutetaan sukupuolten välisten palkkaerojen kaventamiseksi. 5. Perustetaan yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä, jonka toimivaltaan kuuluu syrjintään puuttuminen myös työelämässä. 6. Pörssiyhtiöiden hallituksiin sovelletaan 40 prosentin sukupuolikiintiösääntöä. 551 TAVOITE 2.