LIITE NRO 3, Perusturvalautakunta 10.6.2015 TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT OHJEET HAMINASSA Voimassa 11.6.2015 alkaen Ohjeelliset periaatteet yksilöllisen harkinnan tueksi.
LIITE NRO 3, Perusturvalautakunta 10.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 4 Toimeentulohakemuksen liitteet... 4 Perustoimeentulotuki... 6 Perusosa... 6 Muut perusmenot... 6 Perusosan määrä 1.1.2015 alkaen... 6 Perhe/yhteistalous... 7 Täydentävä toimeentulotuki... 8 Ehkäisevä toimeentulotuki... 8 Eräiden menojen vähentäminen... 9 Asumismenot... 10 Takuuvuokrat (täydentävä toimeentulotuki)... 11 Muuttokulut (täydentävä toimeentulotuki)... 11 Henkilöllisyystodistus... 12 Terveydenhuoltomenot... 12 Hammashuolto... 13 Silmälasit... 13 Fysioterapia... 13 Matkakulut... 13 Lasten päivähoitomaksut... 14 Lasten tapaamiskustannukset (täydentävä toimeentulotuki)... 14 Kalusteiden hankinta (täydentävä toimeentulotuki)... 14 Romaninaisen vaatemenot (täydentävä toimeentulotuki)... 15 Lainojen korot... 15 Hautauskulut (täydentävä toimeentulotuki)... 15 Lastentarvikkeet (täydentävä toimeentulotuki)... 16 Jäännösvero... 16 Sakot... 16 Velat ja ulosotto... 16 Takautuvat menot... 17 Laitoshoito- ja sosiaalipalvelumaksut... 17 Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat... 17 Vankilassa olevat... 17 Tulot ja varallisuus... 18 Yleistä... 18
LIITE NRO 3, Perusturvalautakunta 10.6.2015 Normilaskelman ylitys... 19 Veronpalautukset... 19 Varallisuus... 19 Opiskelijat... 19 Yrittäjät... 21 Ulkomaalainen ja maahanmuuttaja toimeentulotuen hakijana... 21 Toimeentulotuen takaisinperintä... 22
4 Yleistä Toimeentulotuki perustuu toimeentulotuesta annettuun lakiin (1412/1997) ja asetukseen (66/1998) sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukioppaan (2013/4) ohjeisiin ja niihin myöhemmin annettuihin muutoksiin. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (TOTUL 2 1 mom.). Toimeentulotuen myöntää hakemuksesta se kunta, jonka alueella oleskelusta menot johtuvat. Toimeentulotuki on viimesijainen avustusmuoto kaikissa niissä tilanteissa, joissa toimeentuloa ei voida muuten saada. Hakijoita ohjataan käyttämään heille kuuluvia ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia, mm. työttömyysturva, sairauspäiväraha, vakuutuskorvaus tai asumistuki. Toimeentulotukiasiakkaalle tehdään normilaskelma yleensä kalenterikuukaudeksi. Toimeentulotuen suuruus määräytyy toimeentulotukilaissa määriteltyjen menojen ja käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksen perusteella. Toimeentulotuki jaetaan perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. Toimeentulotukea haetaan kirjallisella hakemuksella jonka voi tehdä myös sähköisesti. Toimeentulohakemuksen liitteet Toimeentulotuen hakijan on itse osoitettava oikeutensa toimeentulotukeen, tästä syystä hakemukseen on liitettävä riittävät selvitykset, joista ilmenevät sekä hakijan että perheenjäsenten tulot, menot ja elämäntilanne. Puutteellinen hakemus ja tositteiden puuttuminen viivästyttävät käsittelyä ja voivat johtaa hakemuksenne hylkäämiseen. HENKILÖTIEDOT Henkilöllisyystodistus/passi varauduttava esittämään asioidessa. ASUMINEN Vuokrasopimus (uudet asiakkaat ja jos vuokrasopimuksessa on muutoksia). Selvitys oleskelusta oleskelukunnan ulkopuolella/ulkomailla.
5 TULOT Palkkalaskelmat/ tilinauhat kahden kuukauden ajalta tai siitä alkaen milloin palkkalaskelmat on viimeksi esitetty. Lopputilin yhteydessä palkkalaskelmien lisäksi lomaraha ja mahdollinen irtisanomisajan palkka. Tositteet perheen kaikista muista tuloista ja/tai maksettavista etuuksista, kuten eläkkeet, työttömyysturva, vanhempainraha, asumistuki, hoito-/vammaistuki jne. Tiliotteet kaikista tileistä viimeiseltä kahdelta kuukaudelta tai siitä alkaen milloin tiliotteet on viimeksi esitetty. Pankkiautomaatin tiliote ei käy, koska sitä ei voi yhdistää pankkitiliin. Selvitys muista mahdollisista tuloista (esim. kertakorvauksena saadut tulot, tiliotteen yksityispanot). Opiskelijat: Opintotukipäätös, opintolainan nostotosite ja selvitys vanhemmilta saadusta avustuksesta. Yrittäjät: Tiliotteet yrityksen käytössä olevista tileistä sekä muut liitteet, jotka selittävät yrityksen tilannetta. VARALLISUUS Viimeisin verotuspäätös erittelyosineen. Jos veroehdotukseen on haettu muutosta, tarvitaan veroehdotus ja lopullinen verotuspäätös. Tositteet varallisuudesta, (perukirja, osituskirja, kauppakirja, rahastosijoitukset, vapaaehtoiset eläkesäästöt, osakkeet) ja selvitys mahdollisuudesta realisoida varallisuus. Pankkitalletuksista tiliotteet. VIREILLÄ OLEVAT ETUUDET Vireillä olevista etuuksista on pyydettäessä esitettävä tositteet esim. kopio eläkehakemuksesta. MENOT Laskut ja tositteet maksetusta vuokrasta, yhtiövastikkeesta, sähkölaskusta ym. asumiskuluista. Kotivakuutuslasku ja vakuutuskirja erittelyineen. Tosite asuntolainan pääomasta sekä lyhennyksistä ja koroista kuukaudessa. Tosite maksetuista elatusavuista. Laskut ja tositteet julkisen terveydenhuollon menoista. VELAT (lääkemääräys/lääkelaskelma ja ostokuitti/apteekkilasku) Tositteet muista mahdollisista menoista, jotka selventävät taloudellista tilannettanne. Vakituiseen asuntoon kohdistuvista lainoista pankin tai muun lainanantajan todistus, josta ilmenee lainan käyttötarkoitus, pääoma ja lyhennyssuunnitelma. Velkajärjestelypäätös/ulosottoviranomaisen vahvistama vapaaehtoinen suunnitelma. ELÄMÄNTILANNE/OLOSUHTEISSA TAPAHTUNEET MUUTOKSET Tilanteesta riippuen on toimitettava: Työvoimapoliittinen lausunto/työnhaku-/aktivointisuunnitelma. Tosite työnhaun voimassaolosta/uusimispäivämäärästä.
6 Selvitys työsuhteen/koulutuksen päättymisestä (päättötodistus, työtodistus ja viimeiset palkkalaskelmat). Selvitys voimassa olevan työsuhteen/uuden alkamisesta (työsopimus ja palkanmaksupäivä). Koulutukseen valitsemispäätös/työharjoittelusopimus/työkokeilupäätös. Armeijasta kotiutuneilta sotilaspassi. Elatussopimus ja sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta Vankilan vapauspassi. PANKKITILIT Kaikkien perheenjäsenten hallussa olevien tilien tiliotteet on liitettävä hakemukseen. Perustoimeentulotuki Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä toimeentulotukilain 7 b :ssä mainitut muut perusmenot. Perusosa Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaate- ja jalkinemenot, informaatiomenot (lehti, puhelimen käyttömenot, internetyhteys), vähäiset terveydenhuoltomenot sekä muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot (esim.henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot). Muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähköstä aiheutuvat menot 3) kotivakuutusmaksu sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Perusosan määrä 1.1.2015 alkaen Tuen saaja /kk /pv 1) Yksin asuva 485,50 18,16 Yksinhuoltaja 2) 534,05 17,80 Muu 18 vuotta täyttänyt Avio- ja avopuolisot, kumpikin 412,68 13,76 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 354,42 11,81
7 10 17 -vuotias lapsi 1. lapsi 339,85 11,33 2. lapsi 315,58 10,52 3. lapsi jne. 291,30 9,71 Alle 10-vuotias lapsi 1. lapsi 305,87 10,20 2. lapsi 281,59 9,39 3. lapsi jne. 257,32 8,58 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (TOTUL 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä. 2) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki, 9 ) Perusosa on laskennallinen eikä tuensaajan tarvitse esittää selvitystä perusosalla katettavista menoista, vaan hän voi itse käyttää perusosan valitsemallaan tavalla toimeentuloonsa. 18 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat muodostavat itsenäisen talouden, vaikka asuisivatkin vanhempiensa luona. Heille tehdään oma toimeentulotukilaskelma, jossa perusosana on vanhempansa tai vanhempiensa luona asuvan 18 vuotta täyttäneen perusosa. Perhe/yhteistalous Toimeentulotukea määriteltäessä perheeseen kuuluvina henkilöinä pidetään yhteistaloudessa asuvia vanhempia, heidän alaikäisiä lapsiaan, avio- ja avopuolisoja sekä rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä. Yhteistaloudesta on kysymys lähinnä silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja taloudessa olevat käyttötavarat ja kodinkoneet (esim. sanomalehti, TV, jääkaappi) ovat yhteiskäytössä. Mikäli täysi-ikäiset henkilöt asuvat yhteistaloudessa, mutta eivät mene perheen käsitteen alle, heille kummallekin laaditaan erillinen toimeentulotukilaskelma ja perusosa määräytyy yhteistaloudessa asuvan mukaan. Mikäli hakija ilmoittaa osoitteekseen Poste Restante, käytetään yhteistaloudessa asuvan perusosaa. Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuvan 18 vuotta täyttäneellä henkilöllä on oma perusosa ja hänelle tehdään aina oma toimeentulotukilaskelma. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan hänen omat tulonsa ja toimeentulotukeen oikeuttavat menonsa. Yläikärajaa vanhempansa luona asuvalle ei ole säädetty.
8 Vastasyntyneen vauvan perusosa otetaan huomioon perheen laskelmaan syntymäpäivästä lukien. Täydentävä toimeentulotuki Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot; 2) muut kuin 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. (TOTUL 7 c ). Täydentävää toimeentulotukea myönnetään silloin kun hakijalla tai perheellä on säännöksessä tarkoitettuja erityismenoja ja pelkän perustoimeentulotuen myöntäminen ei riitä turvaamaan asiakkaan toimeentuloa toimeentulotukilaissa tarkoitetulla tavalla. Täydentävän toimeentulotuen tarve on arvioitava asiakaskohtaisesti asiakkaalle tehdyn laskelman perusteella. Harkittaessa menon huomioon ottamista täydentävänä toimeentulotukena kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, auttaako tuki asiakasta työllistymään, saamaan ammatin tai edistääkö tuki muutoin hakijan tai perheen toimeentulon turvaamista tai itsenäistä suoriutumista. Joissakin edellä mainituissa tilanteissa kunta voi myöntää päättämiensä perusteiden mukaan vaihtoehtoisesti myös toimeentulotukilain 1 :n 2 momentissa ja 13 :ssä tarkoitettua ehkäisevää toimeentulotukea. Asiakkaalla tulee asioidessaan olla mukana tositteet täydentävällä toimeentulotuella katettavista menoista. Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea 1 :n 2 momentissa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä
9 aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevä toimeentulotuki on riippumaton siitä, onko henkilö tai perhe oikeutettu toimeentulotukilain 1 :n 1 momentin tarkoittamaan toimeentulotukeen eli ehkäisevää tukea voidaan myöntää myös tilanteissa, joissa henkilöllä tai perheellä ei toimeentulotukilaskelman perusteella ole oikeutta varsinaiseen (perus- ja täydentävä toimeentulotuki) toimeentulotukeen. Ehkäisevän toimeentulotuen riittävän varhaisella ja suunnitelmallisella käytöllä voidaan auttaa henkilöä ja perhettä selviytymään odotettavissa olevista toimeentulo-ongelmista ja parhaimmillaan välttämään varsinaisen toimeentulotuen tarve. Tavoitteen on, että myönteiset vaikutukset olisivat mahdollisimman kestäviä niin, että ne parantavat asiakkaan kuntoutumista ja toimeentulomahdollisuuksia sekä hänen edellytyksiään itse kohentaa sosiaalisia ja taloudellisia olosuhteitaan. Ehkäisevää tukea voidaan myöntää myös akuuteissa kriiseissä. Tuen myöntämisellä pyritään saamaan muutos asiakkaan tai perheen tilanteeseen. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää aina yksilökohtaista harkintaa ja on pääsääntöisesti kertaluontoista. Siksi tarkempia myöntämisperusteita tai tuen euromääräisiä rajoja ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista määritellä. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen vuokrarästeihin vaatii aina yksilökohtaista harkintaa ja arviota asumisesta. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. vuokrarästien suuruuteen, vuokrarästin maksusuunnitelmaan sekä siihen, voidaanko rästin maksamisella turvata asuminen nykyisessä asunnossa tai tulisiko asumista turvata muulla keinoin. Lisäksi ehkäisevää toimeentulotukea myönnettäessä tulee yhdessä asiakkaan kanssa laatia suunnitelma, jonka avulla saadaan aikaan muutos ja turvataan vuokrien maksu jatkossa niin, ettei rästiytyminen uusiudu. Suunnitelmaan voi kuulua esimerkiksi asumistuen kääntäminen maksuun suoraan vuokranantajan tilille, välitystilin käyttöönotto, edunvalvojan hakeminen tai hakeutuminen talous- ja velkaneuvontaan tai muihin tarpeelliseksi arvioituihin palveluihin. Eräiden menojen vähentäminen Menoja ei oteta huomioon toimeentulotukeen oikeuttavina siltä osin kuin ne korvataan tai niitä vastaava etuus saadaan muulla perusteella (TOTUL 8 ). Esimerkiksi hoitotuella tai vammaistuella katetaan siitä sairaudesta tai vammasta aiheutuneita kuluja, joiden perusteella tuki on myönnetty. Hoitotuki- ja vammaistukipäätökset on esitettävä hakemuksen liitteenä.
10 Asumismenot Asumiskustannuksista toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan menoiksi asumistukilain 6 tarkoitetut asumismenot, joita ovat vuokra yhtiövastike vesimaksu saunamaksu pesutupamaksu lämmityskustannukset (sähkö, öljy, maakaasu, polttopuut) asunnon hankkimisesta tai perusparantamisesta aiheutuvien lainojen korot jätehuolto nuohous Kohtuulliset asumismenot/kk henkilöluvun mukaan (lähtökohtana paikkakunnan kustannustaso). Henkilöä /kk 1 510 2 545 3 640 4-5 800 6-7 880 8-1000 Täysimääräisinä kohtuullisuusharkintaa noudattaen huomioidaan lisäksi seuraavat menot taloussähkö (ei lämmityssähkö) palo- ja koti-irtaimiston vakuutus tontin vuokra kiinteistövero. Jos asunnossa on sähkölämmitys, lasketaan 70 % kulutuksesta lämmityssähköksi ja 30 % taloussähköksi. Jos henkilön tai perheen todelliset asumismenot ylittävät hyväksyttävät enimmäisasumismenot, myönnetään kohtuullinen järjestelyaika, jonka aikana huomioidaan asumismenoja harkiten. Järjestelyaikaa myönnetään enintään 6 kuukautta. Rahoitusvastiketta kokonaisuudessaan ei voida hyväksyä toimeentulotukimenoksi, koska kyseessä on perusparantamiseen verrattava meno ja näin ollen kyseisellä summalla kartutetaan osakkeenomistajan varallisuutta. Rahoitusvastikkeesta tulee huomioida menoksi ainoastaan vastaava summa, joka olisi aiheutunut lainan ottamisen korkomenoista.
11 Alivuokralaissuhteessa (asutaan osassa asuntoa) enimmäisvuokra on yhdeltä hengeltä 300 /kk ja useamman hengen osalta käytetään kohtuullisuusharkintaa. Asumisoikeusasunto ja osaomistusasunto rinnastetaan vuokra-asuntoon toimeentulotukea määritettäessä. Asumisoikeusasunnon ja osaomistusasunnon hyväksyttäviä asumismenoja ovat vastike ja erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut. Osaomistusasunnon pääomavastiketta, joka on lainan lyhennysosuutta ja jolla maksetaan ko. huoneiston asunto-osakkeiden loppuosuuden kauppahintaa, ei hyväksytä vuokraksi. Asumismenoiksi ei myöskään hyväksytä asumisoikeusmaksun ja osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korkoja. Asumistuki on ensisijainen etuus, joka on haettava heti. Asumistuki velvoitetaan ohjaamaan vuokranantajalle. Takuuvuokrat (täydentävä toimeentulotuki) Takuuvuokriin käytetään kirjallista sitoumusta. Kohtuulliset takuuvuokrat (enintään 1 kk vuokraa vastaavat) voidaan myöntää ainoastaan ilman asuntoa oleville, jotka eivät muuten saa asuntoa tai jos asunnon vuokraamiseen on erityisperusteita. Jos takuuvuokra myönnetään toiseen kuntaan muuttavalle, takuusitoumus annetaan määräaikaisena korkeintaan yhden vuoden ajalle. Takuuvuokran myöntää pääsääntöisesti kunta, josta muutetaan. Takuuvuokraa on haettava ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista. Itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten takuuvuokrahakemusten yhteydessä selvitetään aina nuoren perhetilanne ja muuton välttämättömyys. Vakuutta ei myönnetä automaattisesti nuoren varattomuuden tai itsenäistymishalun perusteella. Vuokravakuuspäätökset tehdään takaisinperinnällä. Jos sosiaalitoimi joutuu perustellusta syystä maksamaan asiakkaan vuokravakuuden vuokranantajalle, maksettavaksi langennut summa voidaan periä asiakkaalta takaisin. Mikäli asiakas on toiminnallaan aiheuttanut sen, että takuusitoumus lankeaa sosiaalitoimiston maksettavaksi, uutta vuokravakuutta ei pääsääntöisesti myönnetä. Muuttokulut (täydentävä toimeentulotuki) Toimeentulotuella tuetaan ainoastaan välttämättömiä muuttoja, esim. jos hakija on saanut työ- tai opiskelupaikan toiselta paikkakunnalta. Jos muutto suuntautuu toiseen kuntaan, varsinaiset muuttokustannukset myöntää se kunta, josta muutto tapahtuu. Työvoimatoimistosta on syytä tarkistaa, voiko muuttoavustusta saada sieltä.
12 Muutosta tai takuuvuokrasta aiheutuvat kustannukset otetaan pääsääntöisesti huomioon siinä kunnassa, jossa oleskeltaessa kustannukset erääntyvät maksettaviksi. Muutoissa voidaan avustaa joko suoraan rahana tai maksusitoumuksena muuttokustannuksiin (vuokrattavat pakettiautot, muutto- ja kuljetusfirmat). Maksusitoumukset on syytä rajata riittävän tarkoin (esim. osoite mistä muutetaan ja minne muutetaan, apumiesten määrä, hinnat). Muuttokustannuksista vaaditaan kustannusarvio etukäteen. Muuttokulut hyväksytään halvinta tarkoituksenmukaista kulkuneuvoa käyttäen. Muuton yhteydessä ei myönnetä avustusta huonekaluihin tai muihin kodin hankintoihin. Henkilöllisyystodistus Henkilökortin tai passin (edullisemman) hankkimisesta aiheutuvat kustannukset voidaan ottaa huomioon toimeentulotukeen oikeuttavina menona, koska toimeentulotuki maksetaan pankkiin, missä henkilöllisyys on todistettava. Terveydenhuoltomenot Ensisijaisesti on käytettävä julkisen perusterveydenhuollon palveluja. Vähäiset terveydenhuoltomenot eli ns. käsikauppalääkkeet sisältyvät perusosaan. Menona huomioidaan terveyskeskusmaksut, poliklinikka- ja sairaalamaksut, lääkärin määräämät lääkkeet (edellytetään lääkevaihto halvimpaan vaihtoehtoon), tutkimukset ja lausunnot. Kustannuksia, jotka aiheutuvat ajokortin hankkimisesta (lääkäri- tai optikkokäynti sekä lausunnot ajokorttia varten) ei huomioida menona. Yksityislääkärin tai psykoterapeutin palkkion omavastuuosuus huomioidaan menona vain, mikäli hoitoon on ollut lähete terveyskeskuslääkäriltä. Peruuttamattomista käynneistä aiheutuvia maksuja ei huomioida. Mikäli henkilö on yli kaksi viikkoa sairaalahoidossa tai muussa laitoshoidossa, otetaan huomioon hoidossa oloajalta vain 50 % perusosasta. Mikäli laitoshoito on pitkäaikaista (tehty pitkäaikaishoitomaksupäätös) tai on todennäköistä, ettei henkilö kotiudu, huomioidaan käyttövara. Potenssilääkkeet, tupakasta vieroituslääkkeet ja -laastarit sekä laihdutuslääkkeet hyväksytään menoina, mikäli lääkkeet ovat lääkärin lausunnon mukaan asiakkaan sairaudenhoidon kannalta tarpeellisia. Lääkkeiden annosjakelupalkkio huomioidaan menona.
13 Matkakulut Reseptin uusimispalkkiota ei huomioida menona, koska reseptin uusimisesta terveyskeskuksessa ei peritä maksua. Terveydenhuoltoon liittyvät matkakustannusten omavastuuosuudet huomioidaan menona. Hammashuolto Ensisijaisesti on käytettävä julkisen terveydenhuollon hammashoitolan palveluja. Asiakkaan tulee esittää hammashoitolan laatima kustannusarvio ja hoitosuunnitelma välttämättömästä hampaiden hoidosta. Proteesien hankinnasta on esitettävä kustannusarvio. Hammashoidon kustannusten huomioon ottamista harkitaan esitetyn kustannusarvion mukaisesti. Peruuttamattomista käynneistä aiheutuvia maksuja ei huomioida. Silmälasit Silmälasien hankinnoissa käytetään Seutuhankinnan neuvottelemaa sopimusliikettä ja sopimuksen mukaista hinnoittelua. Maksusitoumusta silmälaseihin on haettava etukäteen. Piilolinsseihin myönnetään avustusta vain lääkärin määräyksestä tai mikäli työ vaatii piilolinssien käyttöä. Piilolinssien hoitoainekustannukset sisältyvät perusosaan. Silmälääkärin palkkioon myönnetään maksusitoumus optikon suosituksesta. Fysioterapia Ensisijaisesti on käytettävä julkisen terveydenhuollon palveluja. Yksityisen fysioterapian kustannuksia ei huomioida menona. Mikäli asiakkaalla on terveyskeskuksen myöntämä maksusitoumus (pelkkä lääkärin lähete ei riitä) yksityiseen fysioterapiaan, menona huomioidaan omavastuuosuus. Työ- ja opiskelumatkakulut sekä kuntouttavan työtoiminnan matkakorvaus (yli 5 km yhteen suuntaan) otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaan. Oman auton käytön kustannukset huomioidaan Kelan kilometrikorvauksen mukaisesti, kuitenkin enintään 200 /kk, kun matkaa ei ole mahdollista tehdä yleisellä kulkuneuvolla. Matkakuluja ei huomioida menoina siltä osin kuin hakijalle maksetaan työttömyysturvaan liittyvää kulukorvausta.
14 Muut kuin työ- tai opiskelumatkoihin kuuluvat paikallisliikenteen maksut katetaan perusosalla. Matkakustannukset sukulaisten luo, työnhakuun (mahdollisuus saada TEtoimistosta), oikeudenkäyntiin, kotipaikkakunnalle ym. sisältyvät perusosaan. Lasten päivähoitomaksut Kunnallisen päivähoidon ja koululaisten iltapäivähoidon maksuihin tulee anoa vapautusta tai alennusta. Maksuvapautusta tai -alennusta on haettava, mikäli toimeentulotuen tarve arvioidaan pitempiaikaiseksi. Mikäli toimeentulotuen tarpeeseen vaikuttaa yksityisen päivähoidon maksu, on lapselle haettava paikkaa kunnalliseen päivähoitoon. Järjestelyaikaa annetaan neljä kuukautta, jonka jälkeen yksityisen päivähoidon maksuja ei huomioida menona. Lasten tapaamiskustannukset (täydentävä toimeentulotuki) Toimeentulotuen myöntäminen lasten tapaamiskustannuksiin on aina harkinnanvaraista. Lasten tapaamisesta on toimitettava lastenvalvojan vahvistama tapaamissopimus. Tukea myönnetään tavallisesti sen mukaan, miten kuluista on vanhempien kesken ja sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty. Pääsääntöisesti hyväksytään lasten tapaamisista ja luonapidosta aiheutuvia kustannuksia kaksi viikonloppua kuukaudessa (neljä vrk) käyttäen lapsen iän mukaista perusnormia. Harkinnan mukaan voidaan erikseen korvata pidemmistä matkoista aiheutuvia kuluja. Oman auton käytöstä korvataan 0,20 /km. Toteutuneista tapaamisista on toimitettava sen vanhemman todistus, jonka luona lapsi pääasiallisesti asuu. Tapaamiset huomioidaan pääsääntöisesti jälkikäteen. Tapaamiskustannuksina voidaan myöntää ruoka- ja matkakustannuksia (tapaavan vanhemman osuus). Laitosluvilla toimivat sijoituspaikat ovat velvollisia maksamaan ruokarahat kotilomien ajalta. Kalusteiden hankinta (täydentävä toimeentulotuki) Tarvehankinnan mukaan erityisistä sosiaalisista syistä voidaan lähinnä ensiasunnon kalustamista varten huomioida seuraavia menoja (ensisijaisesti käytettyjä):
15 enintään - keittiön pöytä ja tuolit 100 - sänky 50 - parisänky 70 - patja 60 - astiat, vuodevaatteet, valaisimet, verhot, 100 matot, liinavaatteet yhteensä Edellä mainittujen yhteishinta enintään yhdelle henkilölle 300 ja kahdelle henkilölle 350. Kohtuuhintaiseen lieteen tai jääkaappiin voidaan myöntää toimeentulotukea jos ne eivät kuulu vuokra-asunnon varustukseen tai ovat rikkoutuneet omistusasunnossa. Pyykinpesukoneeseen ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Toimeentulotuen myöntäminen pesukoneeseen käsitellään tapauskohtaisesti ja voidaan myöntää lähinnä pitkäaikaisille toimeentulotuen saajille. Muihin kodinkoneisiin ei myönnetä toimeentulotukea. Romaninaisen vaatemenot (täydentävä toimeentulotuki) Lainojen korot Romaninaisen hameen hankintakustannuksiin voidaan myöntää avustusta 400 enintään kahden vuoden välein. Edellytyksenä on, että henkilö on ollut toimeentulotukiasiakkaana pitkäaikaisesti tai toistuvasti ja asunut Haminassa yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta. Muu romaninaisen vaatetus kuten röijy, pusero ym. kuuluvat perusosaan. Miesten romanivaatetus kuuluu perusosaan. Asuntolainojen korkojen (kts. asumismenot) lisäksi huomioidaan vain opintolainojen korot, ellei niihin voi saada Kelan korkoavustusta. Asiakkaita ohjataan hakemaan Kelasta opintolainan korkoavustusta, jota myönnetään pienituloisuuden, työttömyyden, äitiys- tai vanhempainloman sekä asevelvollisuuden perusteella. Hautauskulut (täydentävä toimeentulotuki) Hautaustoimiston perimistä kustannuksista huomioidaan menona Seutuhankinnan neuvotteleman hankintasopimuksen mukaiset hinnat. Sopimuksen mukaisia hintoja käytetään myös asiakkaiden itse tilaamissa hautauspalveluissa. Muut hautauksesta aiheutuvat välttämättömät kustannukset (esim. tuhkaus, kylmiön vuokra) huomioidaan laskun mukaan.
16 Muistotilaisuuden järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia, kukkalaitteita, hautakivikustannuksia ja lehti-ilmoituksia ei huomioida toimeentulotuessa menona. Lastentarvikkeet (täydentävä toimeentulotuki) Jäännösvero Sakot Velat ja ulosotto Lasten vaatemenoja ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa, koska ne sisältyvät perusosalla katettaviin menoihin. Lasten vaatemenoja voidaan tukea toimeentulotuella ainoastaan poikkeustilanteessa erityisin perustein. Esikoulu- ja kouluikäisten lasten harrastusten tukemiseen voidaan myöntää tukea toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaana olleelle perheelle tai muutoin pitkään pienillä tuloilla (perheen tulot ylittäneet vain niukasti toimeentulotukinormit) olleille perheille enintään 150 / lapsi / vuosi tositteita vastaan. Harkinnan mukaan voidaan kouluikäiselle lapselle myöntää edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti luistimiin enintään 40, suksipakettiin enintään 80 ja polkupyörään enintään 80. Lastentarvikkeiden huomioimisessa selvitetään perheen kyky/mahdollisuus suorittaa hankinnat osamaksulla. Lastenvaunut ja -rattaat sekä sänky huomioidaan lähinnä käytettyjen hintaisina (vaunut korkeintaan 180, rattaat 100 ja pinnasänky+patja 50, lastensänky 40 ja patja 50 ). Toimeentulotukea myönnetään tarvittaessa turvakaukaloon enintään 50 ja turvaistuimeen (6 kk - 4 vuotta) enintään 70. Jäännösveroja ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa menoksi. Ohjataan asiakasta tekemään maksusuunnitelma jäännösverojen maksamisesta. Sakkoja ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa menoksi. Ohjataan asiakasta tekemään maksusuunnitelma sakkojen maksamisesta. Tuloista otetaan huomioon vain se osa, joka on käytettävissä ulosoton jälkeen. Tämä koskee kuitenkin vain ulosmittausta, joka toimitetaan suoraan palkasta, eläkkeestä tai muusta tulosta. Mikäli asiakas on tehnyt kirjallisen maksusuunnitelman ulosottoviranomaisen kanssa, huomioidaan ulosottoon maksettava määrä menona.
17 Vapaaehtoisia lyhennyksiä ulosotossa oleviin velkoihin ei huomioida menona. Mikäli perintätoimiston perinnässä oleviin laskuihin myönnetään toimeentulotukea, niiden viivästyskorkoja ja -maksuja ei huomioida. Takautuvat menot Toimeentulotukea voidaan erityisestä syystä (esim. häätöuhka ja sähkön tai veden katkaisu-uhka) myöntää takautuvasti toimeentulotuessa huomioitaviin maksuihin, mikäli asiakas olisi tällöin ollut oikeutettu toimeentulotukeen ja menot ovat maksamatta tai lainarahalla maksettuja. Tällöin otetaan kuitenkin huomioon myös asiakkaan nykytilanne ja mahdollisuudet selviytyä itse näistä menoista. Laitoshoito- ja sosiaalipalvelumaksut Sosiaalipalveluista perittävän maksun (esim. asumispalvelun asiakasmaksu, kotihoidon kuukausimaksu) alentaminen on aina ensisijaista toimeentulotuen myöntämiseen nähden. Ohjataan asiakkaita hakemaan maksun alentamista tai maksuvapautusta. Laitoshoidossa tai asumispalveluissa oleville lasketaan menoksi hoitomaksun lisäksi käyttövara. Sitoumus katkaisuhoitoon on aina sovittava (jos mahdollista) etukäteen tai mahdollisimman pian hoidon alettua. Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat Asevelvolliselle tai siviilipalvelusta suorittavalle ei toimeentulotukioikeutta yleensä synny. Palvelusta suorittava saa yleensä turvattua toimeentulonsa toimeentulotukeen nähden ensisijaisella tavalla (sotilasavustus, asumistuki, päiväraha). Jos asevelvolliselle tai siviilipalvelusta suorittavalle jostain syystä myönnetään toimeentulotukea, sitä myönnetään vain täysiltä lomavuorokausilta. Todistus lomapäivistä on toimitettava kuukausittain jälkikäteen. Itsenäisesti asuville huomioidaan perusosa, josta vähennetään puolustusvoimien maksama päiväraha. Vanhempiensa luona asuvalla puolustusvoimien tai siviilipalveluspaikan maksama päiväraha kattaa ruokarahan. Vankilassa olevat Vankilaviranomaisten tulee huolehtia vangin toimeentulosta vankeusaikana, joten varsinaista (TOTUL 1 ) toimeentulotukea ei vangille pääsääntöisesti myönnetä. Sen sijaan omaisuuden säilyttäminen vapausrangaistuksen ajalla voidaan järjestää viime sijassa toimeentulotukena, jos muita vaihtoehtoja ei
18 ole. (Ks. Opas toimeentulotukilain soveltajille, s. 34-38). Tämän lisäksi vanki voi joutua tilanteeseen, jossa toimeentulotuella turvataan laitoshoidon suuruiset käyttövarat, 105 /kk tai muita välttämättömiä menoja. Vangin vankeuslajilla (sakko-, tutkinta- tai vankeusvanki) ei ole merkitystä toimeentulotuesta päätettäessä. Vangin toimeentulotuen myöntämisestä vastaa vangin kotikunta. Jos vangilla ei ole kotikuntaa Suomessa, hänen toimeentulotuestaan vastaa se kunta, jonka alueella vankila sijaitsee vankeuslajista riippumatta. Ennen mahdollisen toimeentulotuen myöntämistä tulee selvittää vangin mahdollisuus saada avustusta vankilasta. STM:n opas linjaa, että vankila vastaa esimerkiksi silmälasien hankinnasta niiden vankien osalta, joilta kotikunta puuttuu ja joilla on pitkä vankeustuomio. Vankeinhoitolaitos ei kustanna kaikkia niitä menoja, jotka voidaan ottaa huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Ennen tuen myöntämistä tulee selvittää vangin tosiasialliset tulot, esimerkiksi mahdollinen eläketulo kotimaasta. Vangin työntekomahdollisuudesta vankilassa voi kysyä vankilan sosiaalityöntekijältä. Terveydenhuoltomenoja huomioidaan kuten muillekin asiakkaille niiltä osin kuin vankila ei niitä korvaa. Toimeentulotukea ei myönnetä elämiseen lomien ajaksi. Vankila ei päästä lomille, ellei vangilla ole itsellään säästöjä loman aikaiseen toimeentuloon. Vankilassaoloaikana ei pääsääntöisesti avusteta vaatemenoissa ja vapautumisen jälkeen vaatehankinnat sisältyvät perusosaan. Avolaitoksessa vangit käyttävät omia vaatteita ja niihin voidaan myöntää toimeentulotukea harkinnan mukaan. Vankeustuomion aikana voidaan myöntää asumiskuluihin toimeentulotukea samalle ajalle kuin Kela myöntää asumistuen. Tulot ja varallisuus Yleistä Toimeentulotuessa huomioitavista tuloista säädetään toimeentulotukilain 11 :ssä. Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Vähäisiksi katsottavia avustuksia, stipendejä ja ansiotuloja ei kuitenkaan oteta huomioon. Kaikki tulot on kuitenkin ilmoitettava toimeentulotukea haettaessa. Ansiotuloista jätetään huomioimatta vähintään 20 prosenttia, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa (etuoikeutettu tulo). Etuoikeutettua tuloa koskeva säännös on ollut voimassa vuodesta 2002 alkaen. 1.1.2015 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä menettely muuttui pysyväksi ja tulonsaajakohtaiseksi (ei kotitalouskohtainen). Menettelyn tavoitteena on
19 Opiskelijat parantaa toimeentulotukea saavien työssäkäyvien asemaa sekä tehdä pienten ansiotulojen hankinnasta entistä mielekkäämpää. Työttömyyspäiväraha lasketaan pitkäaikaistyöttömillä 20 päivän maksatuksen mukaisesti siihen saakka, kunnes päiväraha tulee maksuun kaksi kertaa (20 päivän suuruisena) saman kalenterikuukauden aikana, Sinä kuukautena ja siitä eteenpäin päiväraha otetaan huomioon keskimääräisenä kuukausitulona 21,5 pv x euroa/päivä/netto. Muutostilanteessa, kun etuus alkaa tai päättyy. lasketaan päivärahat todellisen kuukausimaksatuksen mukaan. (KHO 7.11.2001 taltio 2762 ja KHO 1.12.2001 taltio 3320). Normilaskelman ylitys Edellisen kuukauden normilaskelman tuloylitys otetaan tulona huomioon seuraavassa kuussa yhden henkilön taloudelta 100 ja pariskunnilta ja lapsiperheiltä 180 ylittävältä osalta. Jos asiakas on käyttänyt varoja hyväksyttäviin menoihin ja esittää niistä kuitit, niitä ei huomioida tuloina. Veronpalautukset Vähäistä suuremmat veronpalautukset (yhden henkilön taloudelta 100 :n ja pariskunnilta ja lapsiperheiltä 180 :n ylimenevä osa) otetaan tulona huomioon. Verotuspäätös on toimitettava hakemuksen liitteeksi vuosittain. Ulosmitattua osaa veronpalautuksesta ei huomioida tulona. Varallisuus Vanhuuseläkettä saavan eläkeläisen säästöistä huomioidaan 850 ylittävä osa. Muiden hakijoiden säästöt huomioidaan tulona. Jos hakijalla on varallisuutta, joka on muutettavissa rahaksi, edellytetään omaisuuden myymistä ja tehdään perintäpäätös (kts. Asumismenot). Omaisuuden realisoinnille annetaan määräaika. Arvopaperit, esim. osakkeet tai sijoitusrahastotalletukset, huomioidaan tulona markkina-arvonsa mukaisesti. Markkina-arvosta on esitettävä pankin tosite hakukuukaudelta. Vapaaehtoinen eläkevakuutus on mahdollisuuksien mukaan realisoitava. Siitä on toimitettava vakuutusehdot ja tosite pääomasta. Opiskelijan toimeentulosta vastaa oleskelukunta. Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan. Siten myös opintolaina on ensisijainen tulo toimeentulotukeen
20 nähden. Opiskelijan edellytetään selvittävän lainansaantimahdollisuutensa kaikista lähteistä. Jos pankki hylkää lainahakemuksen, on siitä pyydettävä kirjallinen selvitys pankilta. Opintolainan ottamista ei edellytetä lukio-opiskelijoilta alle 18-vuotiailta opiskelijoilta lastensuojelulain tarkoittamassa jälkihuollossa olevilta nuorilta nuorilta, jotka opiskelevat koulutuksessa, joka antaa valmiuksia jatkoopintoihin, mutta ei paranna opiskelijan työmarkkinavalmiuksia tai valmista ammattiin (esim. kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia parantava koulutus maahanmuuttajanuorille) Muilta opiskelijoilta, myös ns. ammattilukiossa (ammatillinen tutkinto ja lukio) opiskelevilta, edellytetään opintolainan ottamista. Ainoastaan silloin, kun opiskelija ei luottohäiriön tai muun syyn vuoksi saa opintolainaa, sitä ei oteta tulona huomioon. Jos opiskelijalle ei voida myöntää lainatakausta, hän saa hylkäävän päätöksen opintolainan valtiontakauksesta. Hylkäävässä päätöksessä on liitteenä tiedote, jossa kerrotaan lainatakauksen myöntämisestä poikkeuksellisten syiden perusteella. Opiskelija voi halutessaan tehdä Kelalle tai yliopiston opintotukilautakunnalle selvityksen, jos hänellä on esittää tiedotteessa mainittuja erityisiä syitä lainatakauksen myöntämiseksi. Hänelle voidaan selvityksen perusteella myöntää lainatakaus, jos hän on maksanut maksuhäiriömerkinnän aiheuttaneen velan tai takauksen myöntämiselle on muuten erityisiä syitä. Jos lainatakauksen myöntämistä harkitaan erityisten syiden perusteella, arvioinnissa otetaan huomioon esimerkiksi se, onko velkaantuminen johtunut takausvelasta, sairaudesta tai yritystoiminnasta. Lisäksi harkintaan vaikuttaa se, miten opiskelija on hoitanut olemassa olevia velkojaan ja mitkä ovat hänen lainanhoitomahdollisuutensa. Jos luottohäiriön aiheuttanut summa on kohtuullinen, voidaan harkita sen maksamista toimeentulotukena. Edellytyksenä kuitenkin on, että opiskelija esittää todistuksen, että pankki myöntää lainan, kun luottohäiriön aiheuttaneet maksut on maksettu. Opiskelija voidaan myös ohjata tekemään ulosottoviranomaisen kanssa kirjallinen maksusuunnitelma velan maksamisesta. Kirjallisen maksusuunnitelman perusteella ulosottoon maksettava summa voidaan ottaa huomioon menona laskelmassa. Myös tässä tapauksessa maksettavan velan on oltava kohtuullinen. Opiskelijoille voidaan myöntää toimeentulotukea opintotukipäätöksen viivästymisen vuoksi. Myönnetty toimeentulotuki peritään takaisin takautuvasta opintorahasta ja asumislisästä, mutta ei opintolainasta.