GAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät 13.-14.10.2011



Samankaltaiset tiedostot
Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela

Goal Attainment Scaling (GAS) kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

GAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Nuorten ammatillinen kuntoutus

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Mittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus. Kehittämispäällikkö Seija Sukula

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

ASLAK-kurssin GAS-tavoitteet kuntoutusprosessissa

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

Ammatillisten tavoitteiden laatiminen

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Kela kuntouttaja 2009

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

GAS-menetelmän koulutusmateriaali kevät 2010

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe TK2-hanke

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Harkinnanvaraiset yksilölliset

SMART! Tavoitteen asettaminen.

Kuntoutusryhmä Palveluntuottajan vuosiraportti 2013

Avokuntoutusfoorumi Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Kuntoutuspäivät Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin ja raportoinnin kehittämisprojekti. Sari Miettinen Projektipäällikkö

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

KELAn tukema kuntoutus

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet

Sisällys MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE. Luonnos

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Dementia ja Kelan kuntoutus

Palveluntuottajien vuosiraportti

GAS-menetelmää käytetty

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. Uusien vuosiraporttien satoa

Sisällys MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Harkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella STM Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Työpajojen purku- Haasteet ja ratkaisut ammatillisessa kuntoutuksessa

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Kela ja vaikeavammaisten

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kelan TYP-toiminta KELA

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos , kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

AKVA - Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi. Veli-Matti Vadén ja

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

GAS menetelmä. Käsikirja, versio 4. Seija Sukula, Kirsi Vainiemi Kela

Kelan koulutus

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka

Työuupumus -kuntoutuskurssit

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Kokemuksia Kelan kuntoutuspalvelujen hankinnoista

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu

Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa alkaen

Palveluntuottajien vuosiraportti

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Palveluntuottajien vuosiraportti

Tervetuloa! Seija Sukula Etuuspäällikkö

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014

Transkriptio:

GAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät 3.-4.0.20 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 4.0.20

Kelan ammatillinen kuntoutus Kelan kuntoutuslain 7 :n mukaan Kela järjestää ja korvaa kuntoutustarveselvityksiä kuntoutustutkimuksia työ- ja koulutuskokeiluja työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta (Tyk) työhönvalmennusta perus-, jatko- ja uudelleenkoulutusta sekä tällaisen koulutuksen suorittamiseksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta ja valmennusta ammatillisia kursseja kalliit ja vaativat opiskelun tai työn apuvälineet Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus ( KKRL 6 ) (3 000 kuntoutujaa vuonna 200) 2 7.0.20

Ammatillisen kuntoutuksen seuranta/tilastot Lähde Kelasto WIT 08A

Kuntoutustilastot 4 7.0.20

Ohjaamassa kokonaisvaltaista kuntoutujan toimintakyvyn eri osa-alueille asettuvien tarpeiden ja tavoitteiden huomioon ottamista (ei kuntoutujan toiminnallisen tilan koodaamista) Ei-näkyvät haasteet (mm. käyttäytymisen, tunne-elämän muutokset, ajattelun ja tiedonkäsittelyn rajoitteet, kieleen liittyvät toiminnot), osallistuminen sekä ympäristö- ja yksilötekijät

Miksi GAS - menetelmä Kelan kuntoutukseen tavoitteiden asettaminen kuntoutukselle keskeistä tarve saada kuntoutujan oma kuntoutustavoite näkyväksi ja kuntoutusta ohjaavaksi asiakkaan oma ääni kuuluville vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta kuntoutusprosessin jäntevöittäminen tavoitteelliseksi 6 7.0.20

Taustalla Kelan kuntoutustoiminnan visio Kuntoutujan yksilölliset tavoitteet vaikuttavat palvelujen toteutukseen ja Kelan kuntoutuspalvelut kytkeytyvät vaivattomasti asiakkaan kuntoutuksen kokonaisuuteen 7 7.0.20

Esimerkkejä arviointivälineistä ammatillisessa kuntoutuksessa Kuntoutuksen tavoitteiden laadinnan ja arvioinnin apuvälineenä käytetään aina GAS -menetelmää (GAS = Goal Attainment Scaling) 20 vuoden alusta lukien Ammatilliset (kuntoutustutkimus, työkokeilu, MT- ja työhönvalmennus) Yleisen elämänlaadun mittarit: 5D tai RAND-36 tai WHOQOL- BREF tai vastaava ruotsinkielinen mielialakysely: Beck depression inventory (BDI), tai RBDI (Suomen oloihin Beckin depressiokyselyn pohjalta kehitetty masennusoireilun ja itsetunnon kysely) tai DEPS- seula Työterveyslaitoksen työkykyindeksi (TKI) 8 7.0.20

Menetelmä GAS - Goal Attainment Scaling GAS on kehitetty 960-luvulla mielenterveyskuntoutukseen: psykologi Thomas J Kiresuk ja tilastotieteilijä Robert E Sherman Soveltuu kuntoutuksen ja hoidon suunnitteluun sekä vaikuttavuuden mittaamiseen Käytetty eri interventioissa mm. mielenterveys, neurologinen kuntoutus, fysioterapia, geriatria, pediatria, kivun hoito jne. Perustuu yksilöhaastatteluun Taustalla motivaatioteoria Nimetään kuntoutuksen kannalta merkityksellinen ja yksilöllinen tavoite, joka voidaan aikatauluttaa ja mitata Kuntoutujalla voi olla -8 arvioitavaa tavoitetta 9 7.0.20

Motivaatio teoriat taustalla Sisäinen motivaatio nousee psykologisista tarpeista edellyttää, että psykologiset perustarpeet ja perusmotiivit ovat riittävästi toteutuneet Autonomian-, kelpaamisen tunne, kompetenssi, yhteenkuuluvuus, osallistuminen Ihmisen henkilökohtaiset tavoitteet, joilla on itseisarvo Tulin kuntoutukseen, koska haluan jaksaa työelämässä Tulin kuntoutukseen kehittääkseni itseäni ihmisenä tai jaksan paremmin Ulkoinen motivaatio Välinearvoa sisältävät tavoitteet Tulin kuntoutukseen, koska haluan, että saan jatkossakin palkkaa tai koska täällä voi saada vertaistukea 0 7.0.20

SMART periaate ja GAS- menetelmä Tavoitteen asettamisen "kultainen sääntö" Spesific = spesifinen, yksilöllinen, määritetty Measurable = mitattavissa Achievable = saavutettavissa Realistic/Relevant =realistinen ja merkityksellinen Timed= mahdollinen aikatauluttaa 24..20 0

GAS- menetelmän käyttöönotto Kelan kuntoutuksessa Kela kääntänyt menetelmän: käsitteet, käsikirja Testannut ja tutkii menetelmän käyttöä ja soveltuvuutta Kela kouluttanut laitosmuotoisen kuntoutuksen palveluntuottajat vuonna 200 työpajat palveluntuottajille käyttökokemukset, lomakkeen kehittäminen 4 ammattikorkeakouluun kouluttajia> järjestävät koulutusta.5.20 alkaen ( 3 op, 8 tuntia) Otetaan asteittain käyttöön vuoden 20 alusta lukien vaikeavammaisten avoterapioissa mahdollisesti vuonna 205 2 7.0.20

Lisätietoa www.kela.fi >yhteistyökumppanit >kuntoutuspalvelut >GAS-menetelmä 3 7.0.20

Kysely palveluntuottajille Sopivuus eri palvelulinjoilla TEOS/KU/SS

GAS:n käyttö ammatillisessa( työhön liittyvässä kuntoutuksessa /Verve Consulting/ Hilkka Ylisassi tuloksia, loppuraportti 20 Hankkeen tavoite selvittää tavoitteiden laatimisen nykytila millaisia ammatillisia tavoitteita syntyy ASLAK-kuntoutuksessa Tulokset: Nykykäytännössä syntyi vain vähän ammatillisia tavoitteita ja ne olivat yleisluontoisia, kuntoutujat laativat niitä usein yksin Tavoitteiden laatiminen saatava osaksi toimintatapaa, sisältöä ja prosessia ( ei vanhan päälle liimaamista )(Pelkät tavoitekeskustelut, lomakkeet etc auttavat vain osittain) Tavoitteen asettamisen prosessia pohjustetta ( työryhmän ja kuntoutujan välineet ) Tavoitteiden pohjana tulee olla vankka tieto asiakkaan tilanteesta ( ammatillinen, terveydellinen etc.) Kuntoutuksen sisältöä kehitettävä -muuten tavoitteiden laatiminen koetaan häiriönä Kuntoutuksen suunnittelun pitäisi lähteä tavoitteista

Tavoitemalli Jatkotoimenpiteet, pitkäntähtäimen tavoitteet arvioidaan (terveydenhuolto) GAS - tavoitteet arvioidaan Kuntoutujan tarve Kela, terveydenhuolto Terveydenhuolto toteaa kuntoutustarpeen ja laatii kuntoutujan kanssa kuntoutussuunnitelmaan (pitkäntähtäimen tavoite) Kuntoutuksen palveluntuottaja Kuntoutuksen sisältö suunnitellaan tavoitteiden mukaan Kelan etuuskäsittelijä haastattelee ja herättää tavoitteen idun -hakemus, oma tavoite PTT kysyy etukäteen kuntoutujalta hänen tavoitteitaan ennakkokyselyssä GAS -tavoitteita täsmennetään ja käsitellään Kuntoutusjakson tavoitteet laaditaan konkreettiksiksi GAS - menetelmää hyväksi käyttäen

GAS:in eli tavoitteen laatiminen käytännössä Tavoitteen tunnistaminen 2 Tavoitteen nimeäminen 3 Indikaattorin valinta 4 Asteikon määrittäminen 5 Asteikon tarkistaminen 6 Kuntoutuksesta sisällöstä sopiminen

Muutoksen suunta

Esimerkki, ammatillinen kuntoutus 9 7.0.20

GAS -tavoitteiden rajapinnat ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Tavoitteiden laatiminen Työpaikka Terveydenhuolto,Työterveyshuolto GAS-tavoitteet Kuntoutus Tavoitteiden arviointi Työpaikka Terveydenhuolto,Työterveyshuolto 20 7.0.20

Esimerkki tavoitteiden hierarkiasta ammatillisessa kuntoutuksesta Pitkäntähtäimen tavoite terveydenhuollossa/työterveyshuollossa > Työkyvyn ylläpitäminen ja säilyminen, työelämään sijoittuminen Fysioterapia,Psykoterapia Työhönvalmennus 2 Tavoitteet GAS -tavoitteet

.Lisää arkiliikuntaa 2. ATK- taitojen hallitseminen 3. Työharjoittelupaikan saaminen 22 7.0.20

T-lukuarvo taulukko 23 7.0.20

Tilastollinen analyysi T-lukuarvoista ryhmätasolla 80 70 60 50 40 30 20 0 0 0 5 0 5 20 24 7.0.20

Miten GAS - menetelmän tuloksia voidaan hyödyntää? Kuntoutuja Voi arvioida omien tavoitteiden toteutumista Palveluntuottaja Yksittäisen kuntoutujan tavoitteiden toteutumista Yksittäisen ryhmän tasolla (esim. 0 hengen ASLAK -ryhmä) Ryhmien tasolla (50 ASLAK -ryhmää vuodessa) Kaikkien kuntoutujien esim. vuosittain 25 7.0.20

Miten GAS - menetelmän tuloksia voidaan hyödyntää? Kelan tasolla Kuntoutusmuodoittain ja toimenpiteittäin Otanta siitä, millaisia tavoitteita esim. sopeutumisvalmennuskurssilla on tehty Lakiperusteet (ammatillinen, vaikeavammaiset ja harkinnanvaraiset) Terveydenhuolto Palaute kuntoutuksen kokonaistavoitteen toteutumisesta Tavoitteiden toteutuminen 26 7.0.20

Höydyt Jäntevöittää kuntoutusprosessia Kelan, kuntoutujan ja palveluntuottajan näkökulmasta Luo yhteisen kielen, yhtenäistää käytäntöjä ja käsitteitä GAS auttaa tunnistamaan ja tarkentamaan kuntoutuksen yksilökohtaisia tavoitteita realistiset tavoitteet - odotukset realistisiksi asiakkaan tyytyväisyys ja motivaatio kasvaa, sitouttaa -vaikutus keskeytyksiin? auttaa määrittämään tarvittavat kuntoutustoimenpiteet ja niiden sisällön > auttaa resurssien suunnittelussa lisää moniammatillisen työryhmän yhteistyötä 27 7.0.20

Haasteet Miten kuntoutusjaksolle asetetut tavoitteet ovat suhteessa laajempiin kuntoutustavoitteisiin Yhteistyö muiden sosiaali- ja terveyspalveluja järjestävien tahojen kanssa -yhteiset tavoitteet kuntoutuksessa Miten tavoitteista saadaan tasalaatuisia Ei laadita liian helppoja tavoitteita GAS ei saa ohjata asettamaan tavoitteita vain fyysisen toimintakyvyn osa-alueille (ICF) Tavoitteet tehdään kuntoutujaa varten ei Kelalle Tavoitteista tuloksiin ( keinot eli kuntoutusmenetelmät sopivia ja vaikuttavia) 28 7.0.20

Kuka on GAS- osaaja? Vahva kuntoutuksen menetelmäosaaja On riittävästi tietoa kuntoutujan tilanteesta ja pystyy hyödyntämään sitä kuntoutuksen suunnittelussa Hallitsee haastattelutekniikan Tekee moniammatillista yhteistyötä Pystyy herättämään kuntoutujassa motivaation ja tukemaan sitä Pystyy näkemään mikä on kyseiselle kuntoutujalle mahdollista tässä kuntoutuksessa ja tietyssä ajassa On kouluttautunut GAS -menetelmän käyttöön: osaa laatia kuntoutuksen tavoitteita, tarkistaa niitä ja arvioida niiden toteutumista 29 7.0.20

Ammatillisen kuntoutuksen GASmenetelmän käyttö käyttökokemukset tilaisuus 30..20 Helsinki 24..200 30

Kiitos!