SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖMINISTERIÖN ALAI- SISSA PAKOLAISTEN JA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VAS- TAANOTTOKESKUKSISSA Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/88) 15 :n, työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain (131/73) ja valtion työsuojelun yhteistoimintasopimuksen nojalla työministeriö, Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry ja Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKA ry ovat tehneet seuraavan sopimuksen. 1 Soveltamisala ja sisältö Tämä sopimus on yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (jäljempänä valtion yhteistoimintalaki) 15 :ssä sekä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa tehdyn sopimuksen (jäljempänä keskitetty yhteistoimintasopimus) 24 :ssä tarkoitettu virastokohtainen sopimus. Sopimus sisältää määräykset: 1) yhteistoiminnan osapuolista ja yhteistoimintaelimistä sekä edustuksesta yhteistoimintaelimissä; 2) yhteistoimintamenettelystä; sekä 3) tiedottamisvelvollisuudesta yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa. Lisäksi sopimus sisältää määräyksiä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annettuun lakiin (jäljempänä työsuojelun valvontalaki) ja työsuojelun valvonnasta annettuun asetukseen (954/73) (jäljempänä työsuojelun valvonta-asetus) sekä valtion työsuojelun yhteistoimintasopimukseen perustuvasta työsuojelun yhteistoiminnasta. Valtion pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten (jäljempänä vastaanottokeskus) ja niiden henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa noudatetaan valtion yhteistoimintalain ja työsuojelun valvontalain ja asetuksen mukaisia menettelytapoja sekä tätä sopimusta. Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan keskitetyn yhteistoimintasopimuksen ja valtion työsuojelun yhteistoimintasopimuksen määräyksiä. Asioissa, joista neuvotellaan tai jotka sovitaan valtion virkaehtosopimuslain tai työehtosopimuslain mukaisessa menettelyssä, noudatetaan valtion yhteistoimintalain, keskitetyn yhteistoimintasopimuksen tai tämän sopimuksen sijasta sitä, mitä näiden asioiden käsittelystä on erikseen säädetty, määrätty tai sovittu. 2 Yhteistoiminnan osapuolet Yhteistoiminnan osapuolia ovat vastaanottokeskuksen johto ja henkilöstö. Johtoon kuuluvat vastaanottokeskuksen johtaja ja hänelle määrätty sijainen. Henkilöstöön kuuluvat kaikki muut vastaanottokeskuksen palveluksessa pysyvässä tai määräaikaisessa virka- tai työsopimussuhteessa olevat henkilöt.
2 Henkilöstön edustajina toimivat luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja henkilöstön yhteistoimintaneuvostoon valitsemat edustajat. Yhteistoimintamenettely toteutetaan asian laadusta ja laajuudesta riippuen välittömästi esimiehen ja hänen alaisensa virkamiehen tai työntekijän välillä, johdon ja henkilöstön kesken sekä johdon ja henkilöstön edustajien kesken. 3 Yhteistoimintaelimet Vastaanottokeskuksessa on työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu. Johdon ja henkilöstön välisenä yhteistoimintaelimenä on yhteistoimintaneuvosto. 4 Työsuojelupäällikön ja valtuutetun valinta ja työtehtävät Vastaanottokeskuksen työsuojelupäällikkönä toimii vastaanottokeskuksen johtaja tai hänen määräämänsä johtoon kuuluva henkilö. Työsuojelupäällikön tulee edistää yhteistoimintaa ja työolojen kehittämistä sekä suorittaa ne tehtävät, jotka hänelle työsuojelun valvonta lain ja asetuksen sekä valtion työ- suojelun yhteistoimintasopimuksen mukaan kuuluvat. Vastaanottokeskuksen henkilöstö valitsee keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Työsuojeluvaltuutetun tulee suorittaa ne tehtävät, jotka työsuojelun valvontalain ja asetuksen sekä valtion työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaan työsuojeluvaltuutetulle kuuluvat. Työsuojeluvaltuutettuna toimivan virkamiehen tai työntekijän asemaan ja oikeuksiin sovelletaan valtiovarainministeriön ja virkamiesyhdistysten keskusjärjestöjen välillä solmittua virka- ja työehtosopimusta. 5 Yhteistoimintaneuvoston tehtävät ja kokoonpano Yhteistoimintaneuvosto käsittelee valtion yhteistoimintalain, keskitetyn yhteistoimintasopimuksen, tämän sopimuksen ja työsuojelun valvontalain ja asetuksen sekä valtion työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaiset asiat, jotka koskevat henkilöstöä yleisesti. Yhteistoimintaneuvostoon kuuluu 1-2 vastaanottokeskuksen johdon nimeämää edustajaa. Henkilöstön edustajiksi yhteistoimintaneuvostoon nimeävät vastaanottokeskuksessa toimiviin tämän sopimuksen sopijajärjestöihin kuuluvat virkamiehet ja työntekijät keskuudestaan 1-2 jäsentä. Työsuojeluvaltuutetulla ja luottamusmiehellä on yhteistoimintaneuvoston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhteistoimintaneuvoston toimikausi on kaksi vuotta.
3 Yhteistoimintaneuvoston puheenjohtajana toimii johdon edustaja ja sihteerinä johdon määräämä henkilö. Yhteistoimintaneuvosto kokoontuu tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran neljännesvuodessa. Yhteistoimintaneuvoston kutsuu koolle puheenjohtaja. Kokous on kutsuttava koolle myös silloin, kun kaksi jäsentä tai työsuojeluvaltuutettu sitä pyytää. Muusta kokouskäytännöstä sovitaan yhteistoimintaneuvostossa. 6 Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat: 1) henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja tehtävien järjestelyssä sekä siirrot toiseen valtion virkaan tai pysyvästi toiselle paikkakunnalle; 2) olennaiset kone- ja laitehankinnat niiden henkilöstövaikutusten osalta sekä henkilöstön asemaan vaikuttavat vastaanottokeskuksen organisaation, tehtävien ja palvelutoiminnan muutokset ja olennaiset työtilojen järjestelyt; 3) vastaanottokeskuksen tai sen osan lakkauttaminen tai siirto toiselle paikkakunnalle, vastaanottokeskuksen tai sen osan tehtävien tai henkilöstön siirrosta taikka virkojen tai tehtävien lakkauttamisesta vapautuvien määrärahojen siirrosta toiseen laitokseen aiheutuvat henkilöstövaikutukset luovuttavassa ja vastaanottavassa laitoksessa sekä vastaanottokeskuksen tai sen osan toiminnan laajentaminen tai supistaminen; 4) kehittämis- ja rationalisointihankkeet, henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat ja niihin suunnitelmakaudella tehtävät muutokset, työsuojelun toimintaohjelma sekä ne henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan sisällytettävät toimenpiteet, jotka jouduttavat naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista työpaikalla; 5) edellä 1-4 kohdissa tarkoitettujen toimenpiteiden johdosta suoritettavat järjestelyt, jotka vaikuttavat henkilöstön määrään, laatuun ja rakenteeseen; 6) vastaanottokeskuksen talousarvioehdotus sekä toiminta- ja taloussuunnitelma; 7) vastaanottokeskuksen henkilöstöhallinnon periaatteet ja henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat menettelytavat; 8) säännöllisen työajan aloittamisen ja lopettamisen samoin kuin lepo- ja ruokailutaukojen ajankohdat; 9) hallinnollisista, tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeenpantavat osaaikaistamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus- ja uudelleensijoittamisratkaisut; 10) palvelukseen tulon yhteydessä kerättävät ja palvelukseen tulevalle annettavat tiedot sekä tehtäviin perehdyttämisen järjestelyt; 11) sisäisen tiedotustoiminnan periaatteet; 12) vastaanottokeskuksen sisäiset toimintasäännöt ja aloitetoiminnan säännöt; 13) yhteistyökoulutuksen järjestäminen; 14) palvelussuhdeasuntojen jakamisessa noudatettavat periaatteet ja niiden mukainen asuntojen jakaminen; 15) sosiaalitoiminnan eri tarkoituksiin talousarviossa osoitettujen varojen puitteissa työpaikkaruokailun järjestäminen, työpaikan sosiaalitilojen käyttö ja suunnittelu, virkistys- ja lomatoiminta, henkilöstölle myönnettävät avustukset ja lahjoitukset; 16) ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat periaatteet;
4 17) ne 1-4 ja 7 kohdan tarkoittamat vaikutukset, joita on yksityisten yritysten käyttämisellä vastaanottokeskuksen tehtävien suorittamiseen; 18) virkojen ja tehtävien perustaminen ja lakkauttaminen sekä virka- ja tehtäväjärjestelyt; 19) henkilöstöjärjestöjen jäsenkunnalleen järjestämää yhteistyökoulutusta koskevat suunnitelmat siltä osin kuin ne koskevat vastaanottokeskuksen henkilöstön osallistumista mainittuun koulutukseen; 20) henkilöstötilinpäätöksen tai muiden vastaavien henkilöstöä kuvaavien tunnuslukujen käyttöön ottaminen; sekä 21) henkilöstön turvallisuuteen sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät valtion työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaan työsuojelutoimikunnalle kuuluvat asiat. 7 Asioiden käsittely ja tiedottaminen yhteistoimintamenettelyssä Ennen yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvan asian ratkaisemista on vastaanottokeskuksen johdon neuvoteltava valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden virkamiesten ja työntekijöiden kanssa, joita asia koskee, tai heidän edustajiensa kanssa. Yhteistoimintamenettelyn käynnistää johdon edustaja ottaen huomioon valtion yhteistoimintalain 8 a :n määräykset. Yksittäistä virkamiestä tai työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti esimiehen ja tämän henkilön välillä. Milloin virkamies tai työntekijä häntä koskevassa asiassa sitä vaatii, on asiasta neuvoteltava myös johdon ja luottamusmiehen tai muun asianomaisen henkilöstön edustajan kesken. Jos yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluva asia koskee vastaanottokeskuksen henkilöstöä yleisesti, asia käsitellään yhteistoimintaneuvostossa. Neuvottelu aloitetaan asian sellaisessa suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa, jossa yhteistoiminnan tarkoituksena oleva vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua. Yhteistoiminnan järjestämisestä huolehtiminen kuuluu asian valmisteluvastuuseen. Johdon tulee ennen neuvottelujen alkamista antaa asianomaisille henkilöstöön kuuluville ja heidän edustajilleen asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Nämä tulee antaa sellaisessa vaiheessa ja siinä muodossa, että niihin perehtyminen ja edellä tarkoitettu asiaan vaikuttaminen on mahdollista. Milloin yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvan asian laatu tai laajuus sitä edellyttävät, voidaan asia käsitellä yhteistoiminnassa useita kertoja, tarvittaessa myös valmistelun eri vaiheissa. Mikäli yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvassa asiassa tapahtuu olennainen muutos, on asiassa toteutettava uusi yhteistoimintamenettely. Yhteistoimintamenettelyssä todetaan, milloin menettely on päättynyt. Neuvottelujen tulos on pyynnöstä todettava kirjallisena. Yhteistoimintaneuvostossa käytyjen neuvottelujen tulos kirjataan pöytäkirjaan. Jos päätös poikkeaa yhteistoimintaa toteutettaessa ennakoidusta päätöksestä, johdon on tiedotettava henkilöstön edustajille sen sisällöstä ja toteuttamisesta.
5 8 Asiantuntijoiden kuuleminen Henkilöstön edustajille on varattava mahdollisuus kuulla vastaanottokeskuksessa tai työministeriössä työskentelevää asiantuntijaa. Jos vastaanottokeskus käyttää ulkopuolista asiantuntijaa sellaisessa tehtävässä, joka kuuluu yhteistoimintamenettelyn asiapiiriin, on myös henkilöstön edustajille varattava mahdollisuus kuulla kyseistä asiantuntijaa. 9 Henkilöstön aloiteoikeus Henkilöstön edustajilla on oikeus tehdä aloitteita ja esityksiä yhteistoimintamenettelyä varten yhteistoiminnan piiriin kuuluvissa asioissa. Jos johdon edustaja katsoo, ettei asia kuulu yhteistoimintamenettelyn piiriin, siitä on ilmoitettava perusteluineen henkilöstön edustajille. 10 Henkilökunnan kokoukset Vastaanottokeskuksessa järjestetään sisäisen tiedonkulun ja keskustelun edistämiseksi henkilökunnan kokouksia, johon osallistuvat johto ja henkilöstö. Henkilökunnan kokouksissa käsitellään tämän sopimuksen mukaisia yhteistoimintaasioita sekä tarpeen mukaan muita vastaanottokeskuksen toimintaa ja niissä työskentelyä koskevia asioita. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvan asian käsittely henkilökunnan kokouksessa korvaa tämän sopimuksen 7 :n mukaisen yhteistoimintamenettelyn, mikäli siitä käsiteltävänä olevan asian kohdalla erikseen sovitaan. 11 Työryhmien asettaminen Mikäli työministeriö tai vastaanottokeskus asettavat työryhmän tai vastaavan tilapäisen taikka pysyvän toimielimen, joka toimeksiantonsa mukaan käsittelee tämän sopimuksen mukaan yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvaa asiaa, työryhmän kokoonpano ja toimeksianto on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Työryhmässä tulee olla henkilöstön edustus, mikäli se asetetaan toteuttamaan rationalisointi- tai kehittämishanketta, joka saattaa aiheuttaa olennaisia muutoksia henkilöstön työtehtäviin, työmenetelmiin tai tehtävien järjestelyyn. Henkilöstön, jota hanke koskee, tulee olla työryhmässä tasapuolisesti edustettuna. Yhteistoimintaneuvostossa voidaan sopia siitä, että henkilöstön edustus työryhmässä korvaa tämän sopimuksen 7 :n mukaisen yhteistoimintamenettelyn. Yhteistoimintaneuvoston henkilöstöä edustavan jäsenen niin vaatiessa, on työryhmässä valmisteltu asia kuitenkin otettava päätöksentekoa valmisteltaessa yhteistoimintaneuvoston käsiteltäväksi. 12 Sisäinen tiedotustoiminta Yhteistoiminnan piiriin kuuluvissa asioissa tehdyistä ratkaisuista on viivytyksettä tiedotettava henkilöstölle sekä heidän edustajilleen.
6 Johdon tulee tiedotta henkilöstölle vastaanottokeskuksen toiminnasta ja sellaisista suunniteltavina ja valmisteltavina olevista asioista, joilla on vaikutusta henkilöstön asemaan ja työoloihin sekä näissä asioissa tehdyistä päätöksistä ja toimenpiteistä. Henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä vastaanottokeskuksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon. Johdon ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan edellytyksenä on, että henkilöstön mahdollisuus keskinäiseen tiedotustoimintaan turvataan. Johdon tulee antaa yhteistoimintasopimuksen osapuolille mahdollisuus toteuttaa henkilöstön keskinäistä tiedotustoimintaa ja yhteydenpitoa. 13 Vapautus virka- ja työtehtävistä Vastaanottokeskuksen on annettava tässä sopimuksessa tarkoitetuille henkilöstön edustajille vapautusta säännönmukaisista virka- ja työtehtävistä ajaksi, jonka nämä tarvitsevat tämän sopimuksen mukaista yhteistoimintamenettelyä sekä välittömästi siihen liittyvää henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten. 14 Erimielisyyksien ratkaiseminen Jos tämän sopimuksen soveltamisesta syntyy erimielisyyksiä, niistä tulee neuvotella samassa järjestyksessä kuin valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyssä pääsopimuksessa on sovittu. Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaisia asioita koskevat erimielisyydet käsitellään kuitenkin siten kuin siitä on sovittu valtion työsuojelun yhteistoimintasopimuksessa. 15 Sopimuksen seuranta, voimassaolo ja irtisanominen Sopijaosapuolet kokoontuvat vuoden päästä sopimuksen voimaantulosta ja sen jälkeen vuoden välein selvittämään onko sopimusta joltain osin muutettava. Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001 ja on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajoin. Sopimus on irtisanottava kirjallisesti. Irtisanovan osapuolen on samalla tehtävä pääkohdittainen ehdotus uudeksi sopimukseksi. Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2001. Työministeriö Markku Wallin kansliapäällikkö Mikko Salmenoja hallitusneuvos
7 Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKA ry Tämä Internet-teksti ei ole virallinen versio, eikä Valtiokonttori tai sopimuksen antaja vastaa tietojen oikeellisuudesta eikä tietojen käytön aiheuttamista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Hakemistosivulle Valtiokonttori 2001. Aineistoa ei saa julkaista ilman sopimuksen antajan tai Valtiokonttorin lupaa. Ylläpitäjä: VALTIOKONTTORI Hallinnon ohjaus Sörnäisten rantatie 13 PL 14 00531 Helsinki puhelin (09) 772 51, faksi (09) 7725 539 sähköposti: marjukka.kallio@valtiokonttori.fi