3 :n 4 mom. tarkoittama yleissopimus että yhteistoiminta- menettelyä koskeva työehtosopi mus ja 4 :ään liittyvä suositus.

Transkriptio

1

2 I Yhteistoiminta 1 Soveltamisala ja tarkoitus Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta järjestetään tämän sopimuksen mukaisesti. Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun ja tasa-arvon parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluu myös työsuojelu- yhteistoiminta ja siten työsuojelutoimikunnan tehtävät hoidetaan yhteistoimintaa varten asetettavan toimielimen kokouksessa. Työsuojelutoiminnan osalta noudatetaan lakia työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta ( 44/2006) sekä työturvallisuuslain (738/2002) määräyksiä. Tämä sopimus on sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/70) 3 :n 4 mom. tarkoittama yleissopimus että yhteistoiminta- menettelyä koskeva työehtosopi mus ja 4 :ään liittyvä suositus. Yhteistoimintamenettelyssä käsitellään henkilöstöön ja sen ase-maan liittyviä asioita. Kuntayhtymän tulee järjestäessään palve-lutuotantoaan, henkilöstön työtehtäviä ja johtamista toimia siten, että järjestelyt edistävät myös kuntayhtymän ja sen henkilöstön sekä henkilöstön keskinäistä yhteistoimintaa ja tuloksellis ta työs-kentelyä. Yhteistoimintamenettely ei rajoita kuntalain tarkoitta-maan kunnallisen viranomaisen päätösvaltaa. 2 Yhteistoiminnan osapuolet Tässä sopimuksessa tarkoitetun yhteistoiminnan osallisia ovat kuntayhtymä ja sen palveluksessa oleva henkilöstö. 3 Asiapiiri Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat: 1 henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavat palvelutoiminnan muutokset, tutkimus- ja kehittämishankkeet, kone- ja laitehankinnat sekä olennaiset muutokset työtehtävissä, töiden ja työtilojen järjestelyissä 2 lomautusilmoitusten antamista, virka- ja työsopimussuhteiden

3 irtisanomista tai osa-aikaistamista edeltävä asian käsittely silloin, kun toimenpiteet johtuvat hallinnollisista, taloudellisista tai tuotannollisista syistä 3 henkilöstöhallinnon periaatteet, henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut ja henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat menettelytavat ja henkilöstöstrategia -asiakirjat 4 kuntayhtymän, laitoksen tai muun toimintayksikön taloudellista tilaa, toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä talousarviota ja sen täytäntöönpanoa koskevat esitykset 5 kuntayhtymän talousarvioehdotus, mikäli sen valmistelun yhteydessä käy ilmi, että talousarvioehdotuksen hyväksyminen todennäköisesti aiheuttaa olennaisia henkilöstön irtisanomi sia, osa-aikaistamisia, lomautuksia tai muita palvelussuhteen ehtojen muutoksia, Talousarvioehdotusta on mainituilta osiltaan tarkoituksenmukaista käsitellä yhteistoiminta-menettelyssä ennen kuin hallitus tekee valtuustolle lopullisen talousarvioesityksensä. 6 henkilöstön kehittämisen periaatteet ja koko kuntayhtymää koskevat henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat, Henkilöstön kehittämisen keskeisiä asioita ovat perehdyttäminen, henkilöstökoulutus ja yhteistyötaitojen kehittäminen 7 sisäisen tiedotuksen periaatteet 8 ulkopuolisen työvoiman käytön ja julkisten palveluhankintojen kilpailuttamisen periaatteet, muutoin ulkopuolisen työvoiman käyttöä käsitellään 7 :n mukaisesti 9 työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet 10 aloitetoiminnan periaatteet 11 henkilöstöpalvelujen järjestäminen 12 tasa-arvon edistämisestä laaditut suunnitelmat 13 työsuojelutoiminta 14 palvelukseen tulon yhteydessä ja palvelussuhteen aikana kerättävät palvelukseen tulevalle annettavat tiedot sekä tehtäviin

4 perehdyttämisen järjestelyt, 15 henkilöstöön kohdistuvan teknisen valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä käytettävät menetelmät sekä sähköpostin ja tietoverkon käyttö, 16 muut periaatteelliset tai muutoin yleisluontoiset palvelussuhteeseen ottamista ja palvelussuhteeseen kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat asiat, joista ei voida neuvotella ja sopia kunnallisen virkaehtosopimuslain nojalla. 17 päihdeohjelman hyväksyminen Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen selvittelymenettely korvaa 2-kohdassa tarkoitetuissa asioissa tämän sopimuksen mukaisen yhteistoimintamenettelyn. 4 Menettely Yleistä Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa kuntayhty män on ennen asian ratkaisemista neuvoteltava valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, joita asia koskee. Yhteistoimintamenettelyn tavoitteet saavutetaan parhaiten jatkuvan neuvottelumenettelyn ja sen avulla syntyvän osapuolten luottamuksen avulla. Yhteistoimintamenettely toimii myös johtamisen välineenä. Yhteistoimintaa ja osallistumista tapahtuu itse työssä, esimiehen ja työntekijän välillä, työpaikkatasolla sekä edustuksellisena yhteistoimintana yhteistyötoimikunnassa Viestintä Eri muotoinen viestintä ja tiedottaminen yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa ennen ja jälkeen yhteistoimintamenettelyn tukee sen toteutumista.

5 Välitön yhteistoiminta Yksittäistä viranhaltijaa ja työntekijää koskeva yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluva asia käsitellään ensisijaisesti asianomaisen henkilön ja hänen esimiehensä välillä. Jos asian periaatteellinen luonne vaatii, voidaan myös yhtä henkilöä koskeva asia hänen niin halutessaan käsitellä edustuksellisessa yhteistyötoimikunnassa. Välitöntä yhteistoimintaa on myös yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden käsittely työpaikkatasolla esimerkiksi kehityskeskusteluissa, esimiesten ja työntekijöiden välisissä keskusteluissa, työnohjauksessa, palautteen antamisessa, työpaikkakokouksissa, tiedotustilaisuuksissa, koulutus- ja tiedotusluonteisis sa neuvottelutilaisuuksissa, kehitysprojekteissa, työryhmissä ja tiimeissä, henkilöstön fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin liitty vät asiat. Välittömän yhteistoiminnan aloituksesta ja toteutuksen muodoista päättää työnantaja (esimies). Edustuksellinen yhteistoiminta Henkilöstöä yleisesti koskevat yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat käsitellään yhteistyötoimikunnassa tai pyydettäes sä käytävänä yhteistoimintaneuvotteluna. Milloin yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluva asia koskee kuntayhtymän laitoksen tai muun toimintayksikön viranhaltijoita tai työntekijöitä yleisesti, asiaa on käsiteltävä yhteistyötoimikunnan tai vastaavan kokouksessa. Edustuksellista yhteistoimintaa on myös työnantajan ja henkilöstön edustajien välinen neuvottelu yhtä hallintokuntaa, yksikköä, työpaikkaa ja tai ammattiryhmää koskevassa asiassa. Asian käsittely yhteistyötoimikunnassa on pyynnöstä kirjattava yhteisesti sovitulla tavalla siten, että kirjaamisen perusteella voi daan selvittää keskustelun ajankohta, osallistujat, käsittelyn tulos tai osapuolten kannanotot. 5 Yhteistoimintavelvoitteen täyttyminen Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvan uuden asian tullessa jonkin osapuolen aloitteesta esille on yhteistoimintamenettely käynnistettävä kohtuullisessa ajassa taikka annettava kirjallinen ilmoitus siitä, millä perusteilla yhteistoimintamenettelyä ei tarvitse käydä.

6 Kohtuullisena pidetään 1-2 viikon aikaa. Yhteistoimintavelvoite on täyttynyt, kun asia on käsitelty 4 :ssä tarkoitetulla tavalla. Päättyminen voidaan todeta myös yhteisesti tai jonkin osapuolen kirjallisen ilmoituksen perusteella. 3 :n 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kuntayhtymän ei katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan, ennen kuin asiasta on sovittu tai neuvottelujen aloittamisesta on kulunut vähintään a) seitsemän päivää, kun lomauttaminen, osa-aikaistaminen tai irtisanominen ilmeisesti kohdistuu enintään kymmeneen viranhal-tijaan/työntekijään b) seitsemän päivää, kun lomauttaminen ilmeisesti kohdistuu yli kymmeneen viranhaltijaan/työtekijään, mutta sen on tarkoitus kestää enintään 90 päivää c) kuusi viikkoa, kun osa-aikaistaminen tai irtisanominen taikka lomauttaminen yli 90 päiväksi ilmeisesti kohdistuu yli kymmeneen viranhaltijaan/työntekijään Jollei toisin sovita, asiasta on neuvoteltava kahdessa eri neuvottelutilaisuudessa. Edellä c) -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa toinen neuvottelu voi alkaa aikaisintaan seitsemän päivän kulut tua ensimmäisestä neuvottelusta. Kuitenkin yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvassa asiassa voidaan tehdä päätös ilman sitä edeltävää yhteistoimintamenettelyä, jos kuntayhtymän, sen laitoksen tai muun toimintayksikön toiminnan vaarantuminen tai muut erittäin painavat syyt ovat yhteistoimintamenettelyn esteenä. Tällöin asia tulee käsitellä 4 :n mukaisesti viivytyksettä sen jälkeen, kun perusteita poikkeamiselle säännönmukaisesta menettelystä ei ole. Samalla on selvitettävä poikkeuksellisen menettelyn syyt. Jos käsiteltävänä olleessa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvassa asiassa tapahtuu olennainen muutos, on siitä käynnistettävä uusi menettely.

7 6 Tiedottamisvelvollisuus 7 Ulkopuolisen työvoiman käyttö Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa henkilöstölle tai sen edustajalle asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Tiedottamisvelvollisuus yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvis sa asioissa tulee toteuttaa siten, että henkilöstön vaikuttamis mahdollisuudet turvataan. Kuntayhtymän on pidettävä henkilöstön saatavana tietoja kuntayhtymän toimintaa ja tavoitteita koskevista yleisistä asioista ja niiden kehitysnäkymistä. Erityisesti on henkilöstölle tiedotettava sen asemaan olennaisesti vaikuttavista tekijöistä, jotka sisältyvät hyväksyttyyn talousarvioon, kuntayhtymän suunnitelmaan tai nii den muutoksiin. Tiedottamisen tulee olla molemminpuolista ja aktiivista organisaation kaikilla tasoilla. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää tiedotuksen oikea-aikaisuuteen ja työyhteisöjen sisäiseen tiedonkulkuun. Kuntayhtymän tulee tiedottaa suunnitellusta kuntayhtymän ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevasta sopimuksesta niille henkilöstön edustajille, joiden edustaman henkilöstöryhmän työtehtäviä asia koskee. Tällöin on selvitettävä ulkopuolisen työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika. Jos asianomainen henkilöstön edustaja viimeistään ilmoitusta seuraavana toisena työpäivänä sitä vaatii, on asiaa käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä, jona aikana kuntayhtymä ei saa teh dä käsittelyn kohteena olevaa sopimusta. Työnantaja varmistaa tiedon perillemenon. Tiedottamista tai yhteistoimintamenettelyä ei edellytetä kuiten kaan silloin, kun tarkoituksena on ulkopuolisella työvoimalla teet tää työtä, jota kuntayhtymän henkilöstö ei vakiintuneen käytän nön mukaan suorita tai milloin kysymyksessä on sellainen lyhytai kainen ja kiireellinen työ taikka asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teettäminen kuntayhtymän omalla henkilöstöllä ei ole mah dollista.

8 8 Vapautus virka- ja työtehtävistä Kuntayhtymän tulee antaa tässä sopimuksessa tarkoitetuille henkilöstön edustajille vapautusta säännönmukaisista virka- ja työtehtävistä ajaksi, jonka nämä tarvitsevat tämän sopimuksen mukaista yh teistoimintamenettelyä varten, mikäli vapautus ei aiheuta kohtuu tonta haittaa virka- ja työtehtävien hoitamiselle. 9 Kokouspalkkio ja ansiomenetyksen korvaaminen II TYÖSUOJELU Kuntayhtymän palveluksessa olevalla viranhaltijalla ja työntekijällä, joka osallistuu yhteistoimintaelimen tai vastaavan kokoukseen jäsenenä, sihteerinä tai asiantuntijana, on oikeus saada, milloin kokous pidetään asianomaisen säännöllisenä työaikana, kokouksen ajalta varsinainen palkkansa. 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle, joka muulloin kuin varsinaisena työaikanaan on vähintään ½ tunnin ajan saapuvilla yhteistoimintaelimen tai vastaavan kokouksessa jäsenenä, sihteerinä tai asiantuntija na, suoritetaan kokouspalkkiona sama rahamäärä kuin viranhalti jalle suoritetaan kunnallisen toimikunnan kokouksesta kunnan asianomaisen viranomaisen päätöksen perusteella sekä matka kustannusten korvaus samojen perusteiden mukaisena kuin mitä kunnan viranhaltijoille muutoin suoritetaan. Jos viranhaltijalle tai työntekijälle ei ole määrätty varsinaista työaikaa, ryhdytään kokouspalkkiota maksamaan klo 16 jälkeen. Työsuojeluvaltuutetun kokouspalkkioihin ja ansiomenetyksen korvaamiseen sovelletaan sopimusta työsuojeluvaltuutetulle annettavasta vapautuksesta ja ansionmenetyksen korvaamisesta (KT:n yleiskirje 25/2002). 10 Työsuojelupäällikkö 11 Työsuojeluvaltuutetut Kuntayhtymän hallitus nimeää kuntayhtymän työsuojelupäällikön ja hänelle sijaisen. Kuntayhtymän toimihenkilöasemassa oleva henkilökunta valitsee yhden työsuojeluvaltuutetun sekä työntekijäasemassa oleva henkilökunta valitsee kaksi työsuojeluvaltuutettua. Kullekin valitaan kaksi varavaltuutettua.

9 12 Työsuojeluasiamiehet Nimetään kuntayhtymän eri työskentelypaikkoihin kunnallisen alan työsuojelusopimuksen 15 :n mukaiset työsuojeluasiamiehet työsuojeluvaltuutettujen vaalin yhteydessä tai tarvittaessa paikallisesti sopien. III EDUSTUKSELLINEN YHTEISTOIMINTA 13 Yhteistyötoimikunnan kokoonpano Yhteistyötoimikuntaan kuuluu 12 jäsentä, joista neljä edustaa työnantajaa ja kahdeksan henkilöstöä. Työnantajaa yhteistyötoimikunnassa edustaa kuntayhtymän hallituksen toimikaudekseen nimeämä edustaja, johtoryhmän edustaja, työsuojelupäällikkö ja henkilöstöpäällikkö, joille kullekin nimetään myös henkilökohtainen varajäsen. Henkilöstön edustajina toimivat toimihenkilöitä ja työntekijöitä edustavat työsuojeluvaltuutetut (3) sekä tämän sopimuksen allekirjoittaneiden sopijajärjestöjen nimeämät henkilöt (5). Työsuojeluvaltuutettujen varajäseninä toimivat varavaltuutetut ja muiden henkilöstöedustajien varajäseninä järjestöjen nimeämät henkilöt. Yhteistyötoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtaja valitaan vuorovuosin työnantajaa ja henkilöstöä edustavista jäsenistä, ellei toisin sovita. 14 Kokoukset Yhteistyötoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Yhteistyötoimikunnan kokous on kutsuttava koolle lisäksi viipymättä, kun yhteistyötoimikunnan jäsenistä 1/3 sitä ilmoittamansa ja kiireellisenä pitämänsä yhteistoiminnan pii riin kuuluvan asian käsittelyä varten vaatii. Yhteistyötoimikunnan kokoukset pidetään pääsääntöisesti työaikana. Kokouskutsu ja esityslista on toimitettava jäsenille ja varajäsenille vähintään viisi päivää ennen kokousta ja asioiden niin vaatiessa voidaan kutsua koolle lyhemmälläkin varoitusajalla Yhteistyötoimikunta on päätösvaltainen, kun kokouksessa on saapuvilla työnantajan ja henkilöstön edustaja ja yhteensä vähintään puolet jäsenistä.

10 Työsuojelua koskevat asiat valmistelee ja niiden esittelijänä toimii työsuojelupäällikkö. Muut asiat valmistelee ja yhteistyötoimikunnan sihteerinä toimii se kuntayhtymän viranhaltija, jolle tehtävä on määrätty. Käsiteltävien asioiden luonteesta johtuen päätöksenteossa pyritään yksimielisyyteen. Yhteistyötoimikunnan kokouksista pidettävään pöytäkirjaan merkitään käsittelyn tulos tai osapuolten kannanotot. Yhteistyötoimikunta voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita. 15 Jaostot Yhteistyötoimikunta nimeää jäsenistään tai varajäsenistään työsuojelujaoston, johon kuuluvat ainakin työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut, valmistelemaan ja käsittelemään määräämiään työsuojelun piiriin kuuluvia asioita. Yhteistyötoimikunta nimeää jaoston puheenjohtajan. Jaosto päättää asiantuntijoiden kutsumisesta kokouksiinsa, esimerkiksi työterveyshuollon edustajan. Yhteistyötoimikunta voi asettaa lisäksi tilapäisiä tai pysyviä jaostoja tai työryhmiä valmistelemaan ja käsittelemään määräämiään asioita. 16 Työrauhavelvoite Tähän sopimuksen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, sopimusten muuttamiseksi taikka uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Sopimuksenmukaisen yhteistoimintamenettelyn asiapiiristä työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä silloin, kun asia on vireillä yhteistoimintamenettelyssä osapuolten kesken. Edellä 2 mom:ssa mainituissa tapauksissa myös hakukielto ja hakusaarto on kielletty. Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehti maan, etteivät sen alaiset yhdistykset, viranhaltijat ja työntekijät, joita sopimus koskee, riko edellä 1 ja 2 mom:ssa tarkoitettua työ rauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistyk selle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muulla kaan tavoin myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on vel vollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

11 17 Erimielisyyksien ratkaiseminen Mitä yhteistoiminnasta ei tässä sopimuksessa ole määrätty, noudatetaan yleissopimusta. Työrauhavelvollisuuden rikkomisesta sekä yhteistoimintamenettelyn laiminlyönnistä aiheutuneet erimielisyydet ratkaistaan siten kuin virka- ja työehtosopimuksista aiheutuneista erimielisyyksistä on säädetty ja määrätty. Paikallista yhteistoimintasopimusta koskevat mahdolliset soveltamis- ja tulkintaerimielisyydet ratkaistaan paikallisten osapuolten välisissä neuvotteluissa, jollei ongelmaa saada ratkaistuksi paikallisissa neuvotteluissa, ei ole estettä käsitellä asiaa myös pääsopimuksen 9-11 :ssä mainitussa järjestyksessä, vaikka sitä asian luonteen vuoksi pitää pyrkiä välttämään. 18 Tämä sopimus tulee voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan kirjallisesti irtisanoa päättymään kolmen (3) kuukauden kuluttua, jonka jälkeen noudatetaan valtakunnallista yleissopimusta yhteistoimintamenettelystä. Jos jokin osapuoli irtisanoo yhteistoimintasopimuksen, irtisanominen koskee kaikkia osapuolia. Savonlinnassa ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallituksen puheenjohtaja Sairaanhoitopiirinjohtaja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY Tekniikan ja Peruspalveluiden Neuvottelujärjestö KTN ry Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ Itä-Savon terveydenhuollon JHL ry. 223