Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus. Työsuojelun ajankohtaispäivä Yhteinen koulutuskiertue, kevät 2008

Transkriptio

1 Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus Työsuojelun ajankohtaispäivä Yhteinen koulutuskiertue, kevät 2008

2 Valtion uusi työsuojelun yhteistoimintasopimus Sovittu työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) annetun lain 23 :n 1 ja 2 momentin nojalla. Työsuojelun yhteistoiminta järjestetään valtionhallinnon työpaikoilla siten kuin tässä sopimuksessa ja sen perusteella hallinnonaloittain sovittavissa virastokohtaisissa sopimuksissa sovitaan. JHL, Juko, Pardia

3 Mitä uutta sopimuksessa? Pykälien sisältöä ja järjestystä selkiytetty sekä sopimuksen rakennetta yhdenmukaistettu työsuojelun valvontalain kanssa. Työpaikan käsite omaksi pykäläkseen. Määrittely ts:n yhteistoiminnan kannalta tarkoituksenmukaisesti. Huomioitava ts.organisaation rakentamisessa. Asiapiiri työsuojelun yhteistoiminnassa käsiteltäville asioille ja asioiden käsittelyjärjestys. Asiapiirin mukaisia asioita käsiteltävä välittömässä yhteistoiminnassa esimiehen ja työntekijän välillä sekä työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa yt-elimessä. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa kirjattu selkeämmin esiin. JHL, Juko, Pardia

4 Jatkuu: Mitä uutta sopimuksessa? Työsuojeluvaltuutetun oikeus keskeyttää vaarallinen työ omaksi pykäläkseen. Työsuojelutoimikunta tai vastaava elin aina, jos vähintään 20 työntekijää. Eri työsuojelutoimijoiden pitkistä tehtävälistoista luovuttu ja siirrytty asia- ja tehtäväkohtaiseen tehtävien kuvaukseen. Vrt. 4 yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat. Työsuojelun yhteistoiminta ns. yhteisillä työpaikoilla. Erimielisyysasioiden käsittelyä koskevat menettelyt lisätty sopimukseen. JHL, Juko, Pardia

5 1 Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoitus Osa henkilöstövoimavarojen strategista johtamista ja kehittämistä. Ensisijaisena tarkoituksena kehittää ennaltaehkäisevästi työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Toimivalla työsuojelulla edistetään työntekijöiden työhyvinvointia sekä tuottavuuden ja työelämän laadun kestävää parantamista. Edellyttää työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä. Työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutteista yhteistoimintaa, jonka tarkoituksena on mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevien asioiden käsittelyyn. JHL, Juko, Pardia

6 2 Sopimuksen soveltamisala Valtion työpaikoilla Sovitaan virastokohtaisilla sopimuksilla hallinnonaloittain. Virka- ja työsuhteiset JHL, Juko, Pardia

7 3 Työpaikka Tässä sopimuksessa työpaikalla tarkoitetaan: Toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipisteiden tai toimintayksiköiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostamaa kokonaisuutta. Määrittelyssä on otettava huomioon työsuojeluorganisaation jäsenten tosiasialliset mahdollisuudet hoitaa tehtäviään. Sopimus edellyttää myös ns. yhteisen työpaikan osalta sopimista ja työsuojeluyhteistoiminnan järjestämistä työturvallisuuslain ja työsuojelun valvontalain mukaisesti. JHL, Juko, Pardia

8 4 Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat Pohjana työsuojelun valvontalain 26 sekä työturvallisuuslain, työterveyshuoltolain ja valtion yhteistoimintalain ts. yhteistoimintaa koskevat säädökset. Säädetään ne kaikkein keskeisimmät asiat, jotka on käsiteltävä yhdessä. Säädetään millä tavalla näitä asioita käsitellään -> valmistelu- ja toteuttamisaikataulu huomioiden riittävän ajoissa. Esimerkkien avulla pyritty avaamaan eri asiakohtia selkeämmiksi. JHL, Juko, Pardia

9 4 Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat 1) turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset; 2) periaatteet ja tapa, kuinka työpaikan vaarat ja haitat selvitetään. Tässä selvityksessä ja työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä esille tulleet työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen yleisesti vaikuttavat seikat; 3) työkykyä ylläpitävään ja työhyvinvointia edistävään toimintaan liittyvät ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja ohjelmat. Näitä ovat mm. työsuojelun toimintaohjelma, työsuojelutoimikunnan vuosittainen toimintasuunnitelma, työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma, häiriöttömän työpaikan ohjeet ja ohjeet väkivallan uhan hallitsemiseksi; JHL, Juko, Pardia

10 Jatkuu: Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat 4) turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat, työn järjestelyyn ja mitoitukseen liittyvät asiat sekä niissä tapahtuneet olennaiset työntekijöiden kuormitukseen vaikuttavat muutokset 5) työturvallisuuslaissa tarkoitetun opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt 6) työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilasto- ja muut seurantatiedot. Näitä ovat mm. henkilöstötilinpäätöksen tai vastaavan tiedot, sairauspoissaoloja ja työtapaturmia koskevat seurantatiedot JHL, Juko, Pardia

11 Jatkuu: Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat 7) päihteiden haittojen ennaltaehkäisyyn, hoitoonohjaukseen ja kuntoutukseen liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Näitä ovat mm. työpaikan päihdeohjelma, varhaisen puuttumisen ja kuntoutukseen ohjaamisen menettelytavat. 8) työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö ja tiedonsaanti, kuntoutukseen liittyvät yleiset periaatteet ja toimintatavat sekä ensihoidon järjestäminen. Näitä ovat mm. työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja työterveyshuollon toimintaa ja vaikuttavuutta kuvaavat raportit. JHL, Juko, Pardia

12 Jatkuu: Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat 9) työpaikan työsuojelutiedotuksen periaatteet ja työpaikalla tarvittavan työturvallisuus- ja työsuojelukoulutuksen tarve. Näitä ovat mm. työturvallisuuskorttikoulutus ja työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön tarvitsema työsuojelukoulutus. 10) edellä 1-9 kohdassa tarkoitettujen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta. Asioita on käsiteltävä niiden valmistelu- ja toteuttamisaikataulu huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta riittävän ajoissa. Toimikunnan kokoonnuttava vähintään kerran neljännesvuodessa, tai jos esim. työsuojelupäällikkö tai valtuutettu pyytää. JHL, Juko, Pardia

13 5 Yhteistoiminta-asioiden käsittely Säädetään missä järjestyksessä 4 :ssä tarkoitetut asiat on käsiteltävä. Jakaantuu välittömään ja edustukselliseen yhteistoimintaan. Välitön yhteistoiminta: Yksittäiseen työntekijään välittömästi vaikuttavat yhteistoiminta-asiat käsitellään esimiehen ja työntekijän välillä. Ts.valtuutetulla on oikeus työntekijän pyynnöstä ja tarvittaessa muutoinkin osallistua asian käsittelyyn. Työntekijän aloiteoikeus. Edustuksellinen yhteistoiminta: Laajakantoiset ja työpaikkaa yleisesti koskevat asiat käsitellään työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa elimessä. Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelupäällikön osallistuminen asioiden valmisteluun johtoryhmissä, työryhmissä mm. Työsuojelutoimijoiden välinen yhteistyö. työterveyshuollon kanssa tapahtuva yhteistyö. JHL, Juko, Pardia

14 6-7 Työsuojelupäällikkö ja tehtävät Riittävä pätevyys ja hyvä perehtyneisyys työsuojelusäännöksiin ja työpaikan työsuojelukysymyksiin. Asianmukaiset toimintaedellytykset tehtävien hoitamiseen ja yhteistoiminnan järjestämiseen. Tehtävät: Avustaa työnantajaa ja esimiehiä työsuojelun asiantuntemuksen hankinnassa sekä yhteistyön järjestämisessä työntekijöihin, työterveyshuoltoon, työsuojeluviranomaisiin ja muihin työsuojelun asiantuntijatahoihin. Käynnistää, ylläpitää ja kehittää työsuojelun yhteistoimintaa. huolehtii työsuojeluorganisaation jäsenten ilmoittamisesta Valtiokonttorin työsuojeluhenkilöstörekisteriin. Osallistuu valtion yhteistoimintalain ja sopimusten mukaiseen yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden käsittelyyn siten kuin virastokohtaisesti sovittu. JHL, Juko, Pardia

15 8 Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut On valittava vähintään 10 hlön työpaikalla. Oikeus valita muulloinkin. Työnantajan on annettava tietoa valintaoikeudesta. Varavaltuutettu tulee sijalle tai huolehtii välttämättömistä tehtävistä, jos valtuutettu on estynyt. Ts.valtuutetulla ilmoitusvelvollisuus työnantajalle sijalle tulosta. Varavaltuutetulla tällöin vastaavat oikeudet tiedonsaantiin, ajankäyttöön ja ansionmenetysten korvauksiin sekä oikeus keskeyttää vaarallinen työ. Esteen aikana sijalle tulee eniten ääniä saanut varavaltuutettu, ellei toisin sovita. Luottamusmies/työsuojeluvaltuutettu ja tehtävien jako. JHL, Juko, Pardia

16 9 Ts.valtuutetun ja varavaltuutetun valinta Valitaan 2 tai 4 vuotta virastossa sovitun mukaisesti. Ts.päällikkö ottaa yhteyttä vaalien järjestämiseksi pääsopijajärjestöjen tai paikallisyhdistysten edustajiin. Ammattijärjestöt voivat vastata vaalien järjestämisestä. Sovittava ajasta ja paikasta työnantajan kanssa. Vaalien järjestäminen ei saa häiritä työpaikan normaalia toimintaa. Kaikkien työntekijöiden voitava osallistua siihen. Vaalitoimihenkilöillä on oikeus saada vapautusta vaalien toimittamiseen. Vaalituloksesta ilmoitettava välittömästi kirjallisesti työnantajalle. JHL, Juko, Pardia

17 10 Työsuojeluvaltuutetun tehtävät Tehtävät: Edustaa työntekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa 4 :n mukaisissa asioissa. Toimii yhteistyössä työpaikan muiden työsuojelutoimijoiden kanssa ja kehittää työpaikan työsuojelua yhdessä työnantajan kanssa. Perehtyy oma-aloitteisesti työympäristöön ja työterveyteen ja turvallisuuteen liittyviin asioihin sekä työsuojelusäännöksiin. Ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja osallistuu tarvittaessa työsuojelutarkastuksiin. Kiinnittää edustettaviensa huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin. Työterveyshuollon yleiseen järjestämiseen ja suunnitteluun osallistuminen. Valtion yhteistoimintalain ja sopimusten mukaiseen yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden käsittelyyn osallistuminen siten kuin virastokohtaisesti on sovittu. JHL, Juko, Pardia

18 12 Työsuojeluasiamies Valinnasta, toimintaedellytyksistä ja tehtävistä sovitaan virastokohtaisesti. Toimikausi sama kuin ts.valtuutetulla. Tehtävät liittyvät yleensä välittömään työsuojelun yhteistoimintaan lähityöyhteisössä, esim. viestintä työhön liittyvistä vaaroista ym. työsuojeluasioista Seuraa työoloja, tekee parannusehdotuksia ja pitää yhteyttä esimieheen ja toimialueensa muihin työsuojelutoimijoihin sekä osallistuu tarvittaessa tarkastuksiin ja tutkimuksiin. JHL, Juko, Pardia

19 13 Asema ja oikeudet Osa valtuutettujen ja asiamiesten asemaa ja oikeuksia koskevista säädöksistä tässä sopimuksessa. Suurin osa VES:n liitteessä 2. Viittaus VES:n liitteeseen 2 otettiin mukaan uutena pykälänä selkeyden vuoksi. JHL, Juko, Pardia

20 TsvL 32 Työsuojeluvaltuutetun oikeus tiedon saantiin Saada työnantajalta nähtäväkseen asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työsuojelua koskevien säännösten mukaan. Oikeus tutustua työnantajan hallussa oleviin työympäristön ja työyhteisön tilaan liittyviin työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asiakirjoihin. Oikeus muutenkin saada työnantajalta tarpeelliset tiedot yhteistoimintatehtäviensä hoitamista varten. Oikeus saada työnantajalta nähtäväkseen työnantajan ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajan välinen työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus tai työnantajan laatima kuvaus itse järjestämästään työterveyshuollosta sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Ts.valtuutetun lausunnon antamisesta työterveyshuollon kustannusten korvaamista koskevasta hakemuksesta säädetään erikseen. Oikeus saada jäljennöksiä em. asiakirjoista yhteistoimintatehtäviensä edellyttämässä laajuudessa. JHL, Juko, Pardia

21 14-15 Työsuojelutoimikunta ja tehtävät On perustettava, jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti väh. 20 työntekijää. Toimikausi sama kuin työsuojeluvaltuutetulla. Jäseniä 4, 8 tai 12 joista ¼ työnantajan edustajia, työntekijöistä ½ suuremmasta ja ¼ pienemmästä henkilöstöryhmästä. Työsuojeluvaltuutetut aina jäseniä. Työnantajan edustajana toimii se, jonka tehtäviin käsiteltävien asioiden valmistelu kuuluu. Käytännössä yleensä työsuojelupäällikkö. Työsuojelupäälliköllä oikeus osallistua kokouksiin silloinkin, kun ei jäsen. Kokoontuu vähintään neljästi vuodessa. Aloiteoikeus jäsenillä ja työsuojelutoimijoilla. Tehtävät muodostuvat laaja-kantoisista ja työpaikkaa yleisesti koskevista 4 :n mukaisista työsuojelun yhteistoiminta-asioista. JHL, Juko, Pardia

22 16 Yhteinen työpaikka Työsuojelun valvontalaki 5 a luku ja työturvallisuuslaki 49. Tarvittaessa paikallisesti käsiteltävä onko kyseessä yhteinen työpaikka ja määriteltävä pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja. Sovittava työsuojelun järjestämisestä yhteisessä työpaikalla työsuojelun valvontalain 5 a luvun mukaisesti. JHL, Juko, Pardia

23 17-19 Muut järjestelyt ja erilliset korvaukset 17 Virastokohtaiset sopimukset Ei heikennyksiä keskustason sopimukseen tai lain määräämiin määräyksiin. Voidaan yhdistää yleinen yhteistoiminta, mutta huomioitava työsuojelun valvontalain työsuojelutoimikunnan kokoonpanoa koskevat määräykset. 18 Työpaikkakohtaisen järjestelyt Monitasoiset työsuojeluorganisaatiot. Organisaatiomuutosten huomioiminen työsuojeluorganisaation kokoonpanossa. 19 Erinäiset korvaukset Työsuojelutoimikunnan, piiri- ja keskustoimikunnan puheenjohtajille ja sihteereille ja vaalitoimihenkilöille korvataan työajalla suoritetuista työsuojelutehtävistä aiheutuva ansionmenetys. Työajan ulkopuolisista tehtävistä sovittava etukäteen työnantajan kanssa ja niistä suoritetaan VM:n kokouspalkkioita koskevan suosituksen mukainen korvaus. JHL, Juko, Pardia

24 20 Toimitilat ja materiaali Kokoaa yhteen vanhan sopimuksen säädöskokoelmia ja toimitiloja koskevat pykälät. Sopiva toimitila asiakirjojen säilyttämiseen ja tila keskustelujen käymiseen. Virastossa tavanomaisessa käytössä olevat viestintä- ja toimistovälineet. Tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset. JHL, Juko, Pardia

25 21 Erimielisyyksien ratkaiseminen Valtion työterveys- ja työturvallisuusneuvottelukunta (VTTN) seuraa sopimuksen toteutumista ja antaa lausuntoja soveltamiseen liittyvistä tulkintakysymyksistä. VTTN:ssä edustettuina VM ja pääsopijajärjestöt. Erimielisyyskäsittelyn kulku: Välitön neuvottelu työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun kesken. Seuraavaksi paikallisneuvottelut ta:n ja pääsopijajärjestöjen paikallisten yhdistysten tai edustajien välillä. VTTN käy keskusneuvottelut ja antaa asiasta lausunnon. Erimielisyysasiat yksilöitävä. Pöytäkirja, jossa erimielisyysasia, osapuolet ja heidän kantansa perusteluineen. Keskusneuvotteluja vaadittava kahden kuukauden kuluessa paikallisneuvotteluista. Sekä paikallis- että keskusneuvotteluiden aloittamiselle aikaraja. JHL, Juko, Pardia