SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSESSA JA ALUEELLISISSA YM PÄRISTÖKESKUKSISSA

Transkriptio

1 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSESSA JA ALUEELLISISSA YM PÄRISTÖKESKUKSISSA Ympäristöministeriö ja allekirjoittaneet järjestöt ovat yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 15 :n, yhteistoimintaso pimuksia tekevistä valtion virastoista ja laitoksista annetun asetuksen (890/88) 1 :n sekä valtiovarainministeriön ja asianomaisten keskusjärjes töjen allekirjoittaman yhteistoimintasopimuksen (keskitetty so pimus) perusteella tehneet seuraavan yhteistoimintasopimuksen. 1 Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan yhteistoimintaan Suomen ympäristökeskuksessa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa. Näistä käytetään jäljempänä nimitystä virasto. Tällä sopimuksella sovitaan yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista, yhteistoiminnan osapuolista, yhteistoimintaelimistä, yhteistoi mintamenettelyn järjestämisestä ja viraston tiedottamisvelvollisuudesta. Niiltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, sovelletaan valtion yhteistoimintalain säännöksiä sekä valtiovarainministeriön ja kes kusjärjestöjen välisen keskitetyn yhteistoimintasopimuksen määräyksiä. Asioissa, joista neuvotellaan tai jotka sovitaan valtion virkaehtosopimus lain tai työehtosopimuslain mukaisessa menettelyssä, noudatetaan valtion yhteistoimintalain, keskitetyn sopimuksen tai tämän sopimuksen mukaisten menettelytapojen sijasta sitä, mitä näiden asioiden käsittelystä on erik seen säädetty, määrätty tai sovittu. Ympäristöministeriön koko hallinonalaa koskevassa yhteistoiminnassa nouda tetaan valtiovarainministeriön ja valtion henkilöstöä edustavien järjestö jen tekemää yhteistoimintasopimusta sekä ympäristöministeriön ja järjestöjen sen perusteella tekemää sopimusta henkilöstön edus tajista hallinnonalan yhteistoimintamenettelyssä. 2 Yhteistoiminnan tarkoitus Yhteistoiminnan tarkoituksena on lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuk sia sen työhön ja työoloihin vaikuttavaan viraston toimintaa koskevaan päätöksentekoon. Yhteistoiminnan tavoitteena on myös edistää viraston hen kilöstöpolitiikan yleisten päämäärien toteutumista ja parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja. 3 Yhteistoimintamenettelyyn kuuluvat asiat Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat: 1) henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävis sä, työmenetelmissä ja tehtävien järjestelyssä sekä siirrot toi siin tehtäviin, toiseen valtion virkaan tai pysyvästi toiselle paikkakunnalle 2) henkilöstön asemaan vaikuttavat viraston organisaation ja tehtä 1

2 vien muutokset, olennaiset työtilojen järjestelyt sekä olennaiset kone ja laitehankinnat 3) viraston tai sen osan lakkauttaminen tai siirto toiselle paikka kunnalle, viraston tai sen osan tehtävien tai henkilöstön siir rosta taikka virkojen lakkauttamisesta vapautuvien määrärahojen siirrosta toiseen virastoon aiheutuvat henkilöstövaikutukset luo vuttavassa ja vastaanottavassa virastossa sekä viraston tai sen osan toiminnan laajentaminen tai supistaminen 4) kehittämis ja rationalisointihankkeet 5) edellä 1 4 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden johdosta suori tettavat järjestelyt, jotka vaikuttavat henkilöstön määrään ja rakenteeseen 6) virkojen perustaminen ja lakkauttaminen sekä virkajärjestelyt se kä laadittavat henkilöstösuunnitelmat ja niihin tehtävät olennai set muutokset 7) toiminta ja taloussuunnitelma, talousarvioehdotukset, tulossuun nitelma ja toimintaohjelmat 8) viraston henkilöstöhallinnon periaatteet ja henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat menettelytavat 9) sukupuolten tasa arvon edistämisestä laadittavat suunnitelmat 10) säännöllisen työajan aloittamisen ja lopettamisen sekä lepo ja ruokailutaukojen ajankohdat; 11) hallinnollisista, tuotannollisista ja taloudellisista syistä toi meenpantavat osa aikaistamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus ja uudelleensijoittamisratkaisut 12) valtion palvelukseen tulon yhteydessä kerättävät ja palvelukseen tulevalle annettavat tiedot sekä tehtäviin perehdyttämisen jär jestelyt 13) sisäisen tiedotustoiminnan periaatteet 14) viraston sisäiset toimintasäännöt kuten työjärjestykset 15) viraston koulutussuunnitelmat ja henkilöstöjärjestöjen jäsenkun nalleen järjestämää yhteistyökoulutusta koskevat suunnitelmat siltä osin kuin ne koskevat henkilöstön osallistumista mainittuun koulutukseen 16) talousarviossa osoitettujen varojen puitteissa henkilöstön vir kistystoiminta sekä työpaikan sosiaalitilojen käyttö 17) ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat periaatteet sekä ne edel lä 1 4 ja 8 kohdassa tarkoitetut vaikutukset, joita on yksityis ten yritysten käyttämisellä viraston tehtävien suorittamiseen. 4 Yhteistoiminnan osapuolet Yhteistoiminnan osapuolina ovat virasto ja sen henkilöstö. Yhteistoimintaa toteutetaan asianomaisten virkamiesten ja työntekijöiden sekä heidän esi miestensä välillä, työnantajan ja henkilöstön kesken sekä työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken. 2

3 Jos asia koskee viraston tai sen osan tehtävien tai henkilöstön toiseen virastoon siirtämisestä johtuvia vaikutuksia, yhteistoiminnan osapuolena on myös vastaanottava virasto jo ennen siirtämisen tai luovuttamisen ta pahtumista. 5 Yhteistyökomitea Virastoissa on työnantajan ja kunkin sopijajärjestön nimeämistä edustajis ta koostuva yhteistyökomitea. Yhteistyökomiteassa on enintään 3 työnantajan ja 4 henkilöstön edustajaa. Henkilöstön edustajat valitaan siten, että tämän sopimuksen allekirjoitta neita järjestöjä edustavat henkilöstöryhmät nimeävät virastoittain edusta jansa siten, että AKAVAA ja VAL:a edustaa kumpaakin yksi jäsen ja STTK J:tä kaksi jäsentä. Jokaiselle henkilöstön edustajalle nimetään henkilökohtainen varajäsen. Työnantajan edustajien tulee edustaa viraston ylintä johtoa, yleishallin toa ja toiminnallisia yksiköitä. Työnantajan edustajille nimetään tarpeel linen määrä varajäseniä. Virastokohtaisesti voidaan yhteistyökomitean kokoonpanosta sopia toisin kin. Yhteistyökomitea valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohta jan sekä sihteerin viraston henkilöstöön kuuluvista. Yhteistyökomitean kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri. 6 Yksikkökokoukset Sisäisen tiedonkulun ja keskustelun edistämiseksi työyksiköissä järjeste tään säännöllisesti ja riittävän usein yksikön kokouksia sillä tavoin, kuin kussakin virastossa tarkemmin sovitaan. Kokouksissa käsitellään tämän sopimuksen mukaisten asioiden lisäksi tarpeen mukaan muita yksikön toimin taa ja siinä työskentelyä koskevia asioita. Vastuu kokousten järjestämisestä on yksikön päälliköllä. Jokainen yksikössä työskentelevä voi tehdä aloitteen kokouksen järjestämi sestä. Yksikön kokouksessa käsiteltyä yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvaa asiaa, joka koskee ainoastaan kyseistä yksikköä, ei ole välttämätöntä kä sitellä yhteistyökomiteassa, ellei joku kyseiseen yksikköön kuuluva sitä vaadi. Ellei yksikkökokouksessa esitetä vaatimusta asian jatkokäsittelys tä, yhteistoimintamenettely todetaan päättyneeksi. 7 Yhteistoimintamenettely Viraston on ennen tämän sopimuksen 3 :ssä tarkoitetun asian ratkaisemista neuvoteltava valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden virkamiesten ja työntekijöiden kanssa, joita asia koskee, tai heidän edustajiensa kanssa. Neuvottelumenettely aloitetaan asian sellaisessa suunnittelu ja valmiste luvaiheessa, jossa yhteistoiminnan tarkoituksena oleva vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua. Asiaa voidaan tarvittaessa käsitellä sen eri valmisteluvaiheissa. Yhteis 3

4 toimintamenettelyn käynnistämisestä huolehtii asian valmistelija, ellei asianomainen esimies toisin määrää. 8 Yksittäistä henkilöä koskeva asia Yksittäistä henkilöä koskeva asia käsitellään ensisijaisesti esimiehen ja tämän henkilön välillä. Milloin asianomainen henkilö häntä koskevassa ky symyksessä sitä vaatii, asiasta on neuvoteltava myös viraston yhteistyöko mitessa. 9 Neuvotteluesitys Neuvotteluesitys on, jollei yhteistoimintamenettelyssä toisin sovita, 3 :n 1 5 ja 11 kohdassa tarkoitetussa asiassa tehtävä kirjallisesti vähin tään kolme päivää ennen neuvottelun alkamista. Esityksessä on oltava tie dot siitä, mitä asioita neuvottelussa tulee käsiteltäviksi. Kun henkilöstön edustaja pyytää yhteistoimintamenettelyn aloittamista 3 :n 1 5 tai 11 kohdassa tarkoitetussa asiassa, viraston on annettava neu votteluesitys tai kirjallinen ilmoitus siitä, millä perusteella yhteistoi mintamenettelyä ei pidetä tarpeellisena. Henkilöstöllä on oikeus tehdä aloitteita ja esityksiä yhteistoimintamenet telyä varten myös muissa yhteistoiminnan asiapiiriin kuuluvissa asioissa. Jos työnantaja katsoo, ettei asia kuulu yhteistoimintamenettelyn piiriin, siitä on ilmoitettava perusteluineen aloitteen tai esityksen tekijälle. 10 Työryhmien asettaminen Milloin virasto aikoo asettaa työryhmän tai vastaavan toimielimen, joka toimeksiantonsa mukaan käsittelee yhteistoiminnan piiriin kuuluvaa asiaa, työryhmän kokoonpano ja toimeksianto tulee käsitellä yhteistoimintamenet telyssä. Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto tulee käsitellä yhteistoimintamenet telyssä myös muissa kuin 1 momentin tarkoittamissa tapauksissa, mikäli vi rasto katsoo, että työryhmään on tarpeen määrätä yksi tai useampi henki löstön edustaja. Yhteistoimintamenettelyssä tulee käsitellä se, miltä osin henkilöstön edustus työryhmässä korvaa tämän sopimuksen mukaista yhteistoimintaa. Yh teistyökomitean henkilöstön edustaja, jonka henkilöstöryhmä ei ole ollut edustettuna työryhmässä, voi vaatia työryhmässä käsitellyn asian käsitel täväksi vielä yhteistyökomiteassa. Vaatimus on tehtävä kahden viikon ku luessa työryhmän esityksen tiedoksisaamisesta, ellei asian ratkaiseminen edellytä lyhyempää määräaikaa. 11 Henkilöstön virkistystoimintaa koskevat päätökset Ellei edellä 3 :n 16 kohdassa tarkoitetuissa asioissa, jotka koskevat ta lousarviossa osoitettujen varojen käyttöä henkilöstön virkistystoimintaan, päästä sopimukseen päätöksen sisällöstä, virasto tekee päätöksen henkilös tön edustajien yksimielisen kannan mukaisesti. 12 Yhteistoimintamenettelyn päättyminen Yhteistoimintamenettelyssä todetaan, milloin menettely on päättynyt. Yh 4

5 teistoimintaneuvottelusta laaditaan pöytäkirja, mikäli jompi kumpi neuvot telun osapuolista sitä pyytää. Mikäli yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluneessa asiassa tapahtuu olen nainen muutos, on asiassa käytävä uusi yhteistoimintamenettely. Mikäli asia on merkitykseltään vähäinen, erillistä yhteistoimintaneuvotte lua ei ole tarpeen järjestää. Tällöin toiselle osapuolella on tiedotettava käsiteltävänä olevasta kysymyksestä ja sen merkityksestä sekä sille on va rattava tilaisuus neuvotteluun. Mikäli toinen osapuoli ei ilmoitetun koh tuullisen määräajan kuluessa vaadi neuvottelun järjestämistä, yhteistoi mintamenettely on päättynyt. 13 Tiedottamisvelvollisuus Viraston tulee tiedottaa henkilöstölle viraston toiminnasta ja sellaisista suunniteltavina ja valmisteltavina olevista asioista, joilla on vaikutusta henkilöstön asemaan tai työoloihin sekä näissä asioissa tehdyistä päätök sistä ja toimenpiteistä. Tiedottamisen tulee olla avointa ja selkeää, jotta henkilöstö tietää, mis tä asiassa on kysymys ja miten ja missä vaiheessa henkilöstö voi esittää näkemyksiään ja saada tarvittaessa lisätietoja asiasta. Viraston tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asianomai sille henkilöstöön kuuluville ja heidän edustajilleen asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Nämä tulee antaa sellaisessa vaiheessa ja siinä muodossa, että niihin perehtyminen ja asiaan vaikuttaminen on mah dollista. Jos viraston päätös poikkeaa yhteistoimintaa toteutettaessa ennakoidusta päätöksestä, viraston on tiedotettava 1 momentissa mainituille sen sisäl löstä ja toteuttamisesta. Mikäli tiedottamisen perusteltuna esteenä ovat erittäin painavat syyt, vi raston on tiedotettava asiasta viivytyksettä sen jälkeen, kun esteitä tie dottamiselle ei enää ole. 14 Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta Viraston tulee antaa tämän sopimuksen osapuolille mahdollisuus toteuttaa henkilöstön keskinäistä tiedotustoimintaa virastossa. 15 Erimielisyyksien ratkaiseminen Jos tämän sopimuksen soveltamisesta syntyy erimielisyyksiä, niistä tulee neuvotella samassa järjestyksessä kuin valtion virkaehtosopimusten neuvot telumenettelystä tehdyssä pääsopimuksessa on sovittu. 16 Työrauhavelvoite Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työ taistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oi keasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, etteivät sen alaiset yhdistykset ja virkamiehet tai työntekijät, joita sopimus kos 5

6 kee, riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoi menpidettä eikä muullakaan tavoin myötävaikuttaa sellaisiin toimenpitei siin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen. 17 Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan ja on voimassa toistaiseksi kuuden viikon irtisanomisajoin. Sopimuksen irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Irtisanovan osapuolen on samalla tehtävä pääkohdittainen ehdotus uudeksi sopimukseksi. Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1995 Ympäristöministeriö Kansliapäällikkö Hallitusneuvos Sirkka Hautojärvi Taru Hallberg Akava JS ry:n puolesta Vesi ja ympäristöhallinnon diplomi insinöörit ry:n puolesta Sihteeri Antti Lehtinen Tauno Vesala Ympäristöhallinnon Insinöörit ry:n puolesta Sihteeri Raimo Nissinen Heikki Pajula Vesi ja ympäristöhallinnon rakennusmestarit ry:n puolesta Sihteeri Jarmo Lehtonen Jouko Pirttijärvi Ympäristötekniset YMT ry:n puolesta Pääluottamusmies Heikki Levä Ossi Keränen Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys ry:n puolesta Markku Mäkeläinen 6

7 Sihteeri Riitta Timonen Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n puolesta Liittosihteeri Raimo Rannisto Eila Jokinen Tämä Internet teksti ei ole virallinen versio, eikä Valtiokonttori tai sopimuksen antaja vastaa tietojen oikeellisuudesta eikä tietojen käytön aiheuttamista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Sivun alkuun Hakemistosivulle Sivun rakenne Valtiokonttori Aineistoa ei saa julkaista ilman sopimuksen antajan tai Valtiokonttorin lupaa. Ylläpitäjä: VALTIOKONTTORI VK Henkilöstöjärjestelmät Sörnäisten rantatie 13 PL Helsinki puhelin (09)772 51, faksi (09) sähköposti: 7