1 Sopimuksen soveltamisala ja tarkoitus

Transkriptio

1 NASTOLAN KUNTA YHTEISTOIMINTASOPIMUS Hyväksytty: Kunnanvaltuusto Muutos: Kv Kv Kv Kh Voimaantulo: I SOPIMUKSEN TARKOITUS JA OSAPUOLET 1 Sopimuksen soveltamisala ja tarkoitus Yhteistoimintasopimus on paikallinen virka- ja työehtosopimus, joka sisältää Nastolan kunnan ja sen palveluksessa olevan henkilöstön yhteistoimintaa koskevat periaatteet ja menettelytavat. Yhteistoiminnan tarkoituksena on parantaa Nastolan kunnan palvelutoiminnan tuloksellisuutta sekä edistää henkilöstöstrategian tavoitteiden toteutumista parantamalla työelämän laatua sekä luomalla henkilöstölle osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien asioiden valmisteluun ja toteutukseen. 2 Yhteistoiminnan osapuolet Yhteistoiminnan osapuolina ovat Nastolan kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö. Työnantajaa edustavat esimiesasemassa olevat viranhaltijat ja työntekijät. Kunnallisen pääsopimuksen mukaisissa neuvotteluissa työnantajaa edustavat lisäksi kunnanhallituksen nimeämät neuvottelijat. Henkilöstön edustajina ovat pääsopijajärjestöjen paikallisten tai alueellisten yhdistysten nimeämät edustajat. Edustuksellisena yhteistyöelimenä toimii yhteistyöryhmä. Se, mitä jatkossa on todettu työntekijästä, koskee vastaavasti viranhaltijaa.

2 II YHTEISTOIMINNAN SISÄLTÖ 3 Yhteistoimintaan kuuluvat asiat: 1. henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavat kehittämishankkeet, palvelutoiminnan muutokset sekä olennaiset muutokset työtehtävissä, töiden ja työtilojen järjestelyissä 2. lomautusilmoitusten antamista, virka- ja työsopimussuhteiden irtisanomista tai osa-aikaistamista edeltävä asian käsittely silloin, kun toimenpiteet johtuvat hallinnollisista, taloudellisista tai tuotannollisista syistä; mikäli asia on käsitelty tai käsitellään työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisessa selvittelymenettelyssä, asiaa ei tarvitse käsitellä tämän sopimuksen mukaisesti 3. henkilöstöhallinnon periaatteet ja henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat menettelytavat 4. toimintayksikön taloudellista tilaa, toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä talousarviota ja sen täytäntöönpanoa koskevat esitykset 5. kunnan talousarvioehdotus, mikäli sen valmistelun yhteydessä käy ilmi, että talousarvioehdotuksen hyväksyminen todennäköisesti aiheuttaa olennaisia henkilöstön irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia tai muita palvelussuhteen ehtojen muutoksia 6. henkilöstön kehittämisen periaatteet 7. sisäisen tiedotuksen periaatteet 8. ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteet 9. työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet 10. aloitetoiminnan periaatteet 11. henkilöstöpalvelujen järjestäminen 12. tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ja niistä laaditut suunnitelmat 13. työsuojeluyhteistoiminta 14. muut keskeiset periaatteelliset tai yleisluontoiset asiat mukaan lukien palvelussuhteeseen ottamista ja palvelussuhteeseen kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat asiat, joista ei voida neuvotella ja sopia kunnallisen virkaehtosopimuslain nojalla.

3 III YHTEISTOIMINTAMENETTELY 4 Yhteistoiminnan toteuttaminen Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa kunnan on ennen asian ratkaisemista neuvoteltava valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, joita asia koskee. Yhteistoimintamenettelyä on lisäksi asian käsitteleminen yhteistoimintaa varten asetetun toimielimen kokouksessa ja työyksiköiden työpaikkakokouksissa. Yksittäistä työntekijää koskeva yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluva asia käsitellään ensisijaisesti asianomaisen henkilön tai hänen esimiehensä välillä. Henkilön niin halutessa häntä voi avustaa tai edustaa luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu. Asian käsittely yhteistoimintamenettelyssä on pyynnöstä kirjattava yhteisesti sovitulla tavalla siten, että kirjaamisen perusteella voidaan selvittää keskustelun ajankohta, osallistujat, käsittelyn tulos tai osapuolten kanta. 5 Yhteistoimintavelvoitteen täyttyminen Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvan asian tullessa jonkin osapuolen aloitteesta esille yhteistoimintamenettely on käynnistettävä kohtuullisessa ajassa tai annettava kirjallinen ilmoitus siitä, millä perusteella yhteistoimintamenettelyä ei tarvitse käydä. Yhteistoimintavelvoite on täyttynyt, kun asia on käsitelty 4 :ssä tarkoitetulla tavalla. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluva asia voidaan ratkaista ilman sitä edeltävää yhteistoimintamenettelyä, jos kunnan tai sen toimintayksikön toiminnan vaarantuminen tai muut erittäin painavat syyt ovat menettelyn esteenä. Tällöin asia ja poikkeavan menettelyn syy käsitellään 4 :n mukaisesti viivytyksettä sen jälkeen kun peruste poikkeavalle menettelylle lakkaa. IV TYÖPAIKKATASON YHTEISTOIMINTA 6 Välitön yhteistoiminta Työpaikkatasolla välitöntä yhteistoimintaa on työntekijän ja hänen esimiehensä välinen keskustelu ja muu vuorovaikutus. Esimiesten tehtävänä on omalta osaltaan edistää yhteistoimintaa työpaikalla ja varmistaa tämän sopimuksen mukainen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus riittävän aikaisessa vaiheessa omalle henkilöstölleen.

4 7 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelu on työntekijän ja hänen lähimmän esimiehensä välistä ennalta valmisteltua säännöllistä yhteydenpitoa työstä ja siihen liittyvistä asioista. Kehityskeskustelu käydään vuosittain tai tarpeen vaatiessa useammin. Kehityskeskustelun aiheen määrittävät sen hetkinen tilanne, mutta aiheina ovat ainakin seuraavat: edellisen kauden tavoitteet ja niiden toteutuminen tulevan kauden tavoitteet henkilön ja työyksikön kehittämistarpeet yhteistyö ja keskinäiset suhteet tehtävän/toimenkuvauksen päivitys. 8 Työpaikkakokoukset Työpaikkakokoukset ovat työyksikön yhteisiä kokouksia, jossa käsitellään sen henkilöstön työtehtäviin ja työyhteisöön liittyviä yhteisiä asioita sekä tiedotetaan yleisistä asioista. Työpaikkakokoukset pidetään työyksikön sopimalla tavalla ja niihin osallistuu koko työyksikön henkilöstö, ellei työtehtävien välttämätön hoito muuta edellytä. Lisäksi kokouksiin osallistuvat mahdollisesti muut erikseen sovitut henkilöt ja pyydetyt asiantuntijat. Kokouksen kokoonkutsujana ja puheenjohtajana toimii työpaikan esimies. Muistion pitäjänä toimii tehtävään nimetty henkilö. Ilmoitus kokouksesta ja siellä käsiteltävistä asioista on toimitettava henkilöstön nähtäväksi hyvissä ajoin ennen kokousta työpaikan ilmoitustaululle tai muuhun sovittuun paikkaan. 9 Suunnittelu- ja kehittämistehtävät Henkilöstö osallistuu työpaikallaan omaa työtään ja työympäristöään, työnsä toteuttamista ja työyhteisöään koskeviin suunnittelu- ja kehittämistehtäviin. Osallistuminen voi tapahtua esimerkiksi jäsenyytenä tai kuulemisena suunnittelu- ja kehittämisryhmissä. sekä henkilöstölle järjestettävissä tiedostus- ja neuvottelutilaisuuksissa. V EDUSTUKSELLINEN YHTEISTOIMINTA 10 Luottamusmiestoiminta Luottamusmiesjärjestelmä on yhteistoimintajärjestelmä, jonka tarkoituksena on edistää virka- ja työehtosopimusten noudattamista ja muiden palvelussuhteeseen liittyvien asioiden toteuttamista.

5 Asioiden selvittäminen tapahtuu ensisijaisesti sillä organisaatiotasolla, jota selvityksen tai neuvottelun kohteena oleva asia koskee. Neuvottelujärjestys määräytyy kunnallisen pääsopimuksen mukaisesti. 11 Johtoryhmätyö ja muu luottamusmiesedustus Pääsopijajärjestöjen paikallisilla pääluottamusmiehillä on oikeus nimetä edustajansa kunnan johtoryhmään, valtuuston ja kunnanhallituksen omiin seminaareihin tai foorumeihin sekä valtuustoinfoihin. Työpaikan henkilöstöllä on oikeus nimetä edustajansa kunnan eri toimialojen johtoryhmiin. 12 Yhteistyöryhmä Työsuojelu ja yhteistoiminta on yhdistetty siten, että yhteistyöelimenä toimii yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä yhteistoimintasopimuksen 3 :ssä mainitut yhteistoiminta-asiat sekä työsuojelutoimikunnalle kuuluvat tehtävät. Yhteistyöryhmässä on kolmetoista jä sentä, joista viisi edustaa työnantajaa ja kahdeksan henki löstöä. Heil lä kul la kin on henkilökohtainen varajäsen. Työnantajan edustajina ovat kun nan hallituksen nimeämät henkilöstöasioiden neu vottelijat (3), kun nan joh taja ja keskitettyjä henkilöstöasioita hoitava vi ranhaltija. Hen ki löstöä edustaa pääsopijajärjestöjen paikallisten yhdis tysten nimeämät henki löt. Yhteistyöryhmän toimikausi on neljä vuotta vastaten valtuustokautta. Työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut valitaan työsuojeluvaaleilla tai paikallisesti sopien sopuvaalilla kunnallisen alan työsuojelusopimuksen mukaiseksi neljän vuoden toimikaudeksi. Yhteistyöryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kalenterivuodeksi kerrallaan niin, että vuorovuosin puheenjohtajana toimii henkilöstön ja vuorovuosin työnantajan edustaja. Asiat esittelee kunnanjohtaja ja sihteerinä toimii yhteistyöryh män määräämä henkilö. VI KOKOUSMENETTELY, AJANKÄYTTÖ JA KORVAUKSET 13 Kokousmenettely Yhteistyöryhmä ja työsuojelutoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kuitenkin, jollei toisin ole sovittu, vähintään neljä kertaa vuodessa. Kokouskutsu ja kokouksen esityslista on toimitettava jäsenille vähintään viisi päivää ennen kokousta. Asia, jota ei ole esityslistassa mainittu, voidaan kokouksessa ottaa käsiteltäväksi myös, mikäli toimielin on asiasta yksimielinen. Yhteistyöryhmän ja työsuojelutoimikunnan kokous on päätösvaltainen, kun kokouksessa on saapuvilla työnantaja- ja työntekijäryhmästä kummastakin vähintään yksi jäsen ja yhteensä vähintään puolet jäsenistä.

6 Päätökset kokouksissa tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Kokouksessa on puheenjohtajan johdolla pidettävä pöytäkirjaa, johon on merkittävä kokouksen aika ja paikka, osanottajat, kokouksessa käsiteltävät asiat sekä suoritetut äänestykset ja tehdyt päätökset. Kokoukset on pyrittävä pitämään pääasiallisesti yleisesti noudatettavana työaikana. 14 Kokouspalkkio ja ansionmenetyksen korvaaminen Kunnan palveluksessa olevalla viranhaltijalla ja työntekijällä, joka osallistuu tämän sopimuksen mukaiseen yhteistyöryhmän tai työsuojelutoimikunnan kokoukseen jäsenenä, sihteerinä tai asiantuntijana, on oikeus saada, milloin kokous pidetään asianomaisen säännöllisenä työaikana, kokouksen ajalta varsinainen palkkansa. Edellä tarkoitetulla henkilöllä, joka muulloin kuin varsinaisena työaikana on vähintään puolen tunnin ajan saapuvilla yhteistyöryhmän tai työsuojelutoimikunnan kokouksessa ryhmän jäsenenä, sihteerinä tai asiantuntijana, suoritetaan kokouspalkkiona sama rahamäärä kuin työntekijälle suoritetaan kunnallisen muun toimielimen kokouksesta kunnan asianomaisen viranomaisen päätöksen perusteella sekä matkakustannusten korvaus samojen perusteiden mukaisesti kuin mitä virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti muutoin suoritetaan. Jos viranhaltijalle tai työntekijälle ei ole määrätty varsinaista työaikaa, ryhdytään kokouspalkkiota maksamaan kello jälkeen. Opettajalle, joka ei ole kokonaistyöajassa (jonka varsinaista työaikaa ei ole määrätty) ja joka muulloin kuin työjärjestykseen merkittyjen oppi-tuntien aikana, mutta ennen kello on vähintään puolen tunnin ajan saapuvilla 1 momentissa tarkoitetussa kokouksessa, maksetaan, ellei hän samasta kokouksesta ole oikeutettu 2 momentissa tarkoitettuun kokouspalkkioon, puolet 2 momentin mukaisesta palkkiosta. Kunnan tulee antaa tässä sopimuksessa tarkoitetuille henkilöstön edustajille vapautusta säännönmukaisista virka- ja työtehtävistä ajaksi, jota tarvitaan yhteistoimintamenettelyä varten, mikäli vapautus ei aiheuta kohtuutonta haittaa virka- ja työtehtävien hoidolle. VII SISÄINEN TIEDOTTAMINEN 15 Tiedoksisaantioikeus Yhteistoiminnan osapuolet huolehtivat molemmat osaltaan siitä, että toisella osapuolella on käytettävissään riittävästi tietoa käsiteltävänä olevasta asiasta. Jokaisen tulee itse toimia aktiivisesti tarvitsemansa tiedon hankkimiseksi. Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa henkilöstölle ja sen edustajille asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot.

7 Tiedoksisaantioikeus yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa tulee toteuttaa siten, että henkilöstön tosiasialliset vaikuttamismahdollisuudet turvataan. Kunnan on pidettävä henkilöstön saatavana tietoja kunnan toimintaa ja tavoitteita koskevista yleisistä asioista ja niiden kehitysnäkymistä. Erityisesti on tiedotettava henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavista tekijöistä, jotka sisältyvät muutoksiin olemassa olevaan talousarvioon tai muihin kunnan suunnitelmiin. Yhteistyöryhmien ja työpaikkakokousten tulee saada niille kuuluvien asioiden käsittelyä varten tarpeelliset tiedot. Linjaorganisaation esimiehillä on vastuu sisäisen tiedottamisen oikeellisuudesta sekä tietojen kulkemisesta kaikkiin suuntiin riittävän ajoissa. Henkilötietolain (523/1999) 11 :ssä mainittujen arkaluonteisten tietojen luovuttaminen edellyttää kulloinkin kyseessä olevan viranhaltijan tai työntekijän suostumusta. 16 Tiedottaminen työpaikalla Henkilöstöllä on oikeus saada tietoa itseään, työtään ja työolosuhteitaan koskevista asioista ja niiden kehitysnäkymistä. Päävastuu työpaikan sisäisestä tiedottamisesta on esimiehillä, jotka jakavat tiedotusvastuuta muulle henkilöstölle. Henkilöstö tiedottaa työtehtäviään ja työympäristöään koskevia asioita esimiehille ja työtovereilleen. 17 Tiedottaminen johtoryhmissä käsitellyistä asioista Johtoryhmän sihteerit tiedottavat henkilöstölle käsitellyistä asioista joko erillisellä tiedotteella tai erikseen ilmoitetulla tavalla ja paikassa. Johtoryhmien henkilöstöedustajat tiedottavat asioista omalta osaltaan VIII TYÖRAUHAVELVOITE JA ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN 18 Työrauhavelvoite Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen tai sen nojalla tehdyn paikallisen yhteistoimintasopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, sopimuksen muuttamiseksi taikka uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Sopimuksen mukaisen yhteistoimintamenettelyn asiapiiristä työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä silloin, kun asia on vireillä yhteistoimintamenettelyssä osapuolten kesken. Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, etteivät sen alaiset yhdistykset, viranhaltijat ja työntekijät, joita sopimus koskee, riko edellä 1 ja 2 momenteissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistykselle kuuluva velvollisuus

8 sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavoin myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen. 20 Erimielisyyksien ratkaiseminen Tätä sopimusta koskevat mahdolliset soveltamis- ja tulkintaerimielisyydet ratkaistaan paikallis0en osapuolten välisissä neuvotteluissa. IX SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 21 Voimassaoloaika ja irtisanominen Tämä sopimus tulee voimaan ja korvaa edellisen paikallisen yhteistoimintasopimuksen. Sopimus voidaan kirjallisesti irtisanoa päättymään kolmen kuukauden kuluttua, minkä jälkeen noudatetaan valtakunnallista yleissopimusta yhteistoimintasopimusta, jota noudatetaan muutoinkin siltä osin, jos siinä määrättyjä asioita ei ole todettu tässä sopimuksessa. Todistan tämän sopimuksen valtuuston , , , ja sekä kunnanhallituksen te kemien päätösten mukaiseksi. Nastolassa Hallintojohtaja Lotta Mikkola