Työsuojelun toimintaohjelma Jukka Tamminen Yli-ins., DI toimitusjohtaja TSP-Safetymedia Oy
1. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Työsuojelutoiminnan johtoajatuksena ovat seuraavat periaatteet: * Ennakoivan työsuojelun periaate, työolojen seuranta sekä työympäristön eri osa-alueiden ja niiden kehittämiskohteiden arviointi. *Työsuojelulähtökohdan huomioiminen suunnittelu- ja kehittämistoiminnassa. * Henkilöstön perehdyttämisessä, opastuksessa ja koulutuksessa työsuojelu otetaan huomioon osana jokapäiväistä omaa työtä. Toimintaa tukee tiedottaminen ja työsuojelukoulutus. * Työsuojelun vastuullisena toteuttajana toimii linjaorganisaatio. *Työsuojelutoiminta on osa toimintayksiköiden normaalia lainsäädäntöpohjaista toimintaa.
TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET (2) Keskeinen tavoite on turvallinen ja terveellinen työympäristö, joka on yksi perusedellytys kehitettäessä yritystä tehokkaaksi ja palvelukeskeiseksi yritykseksi. Vastaavasti tuloksellinen toiminta luo mahdollisuuksia henkilöstön fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä työkyvyn edistämiseen. Työympäristön kehittäminen on jokaisen henkilöstöön kuuluvan oikeus ja velvollisuus. Parhaaseen tulokseen päästään työpaikoilla tapahtuvalla yhteistyöllä, jossa työympäristöä kehitetään yhteisesti, osana jokapäiväistä työskentelyä. Työympäristön kehittäminen on osa työsuojelua ja liittyy yhtiön toimintaan laaja-alaisesti. Tämän toimintaohjelman perustana ovat työolojen seuranta ja niistä johdettavat käytännön toimenpiteet sekä kehitysohjelmat. Toimintaohjelmaa tukevat työmenetelmäohjeet ja työohjeet, yrityksen turvallisuus- ja ympäristöpolitiikat sekä työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon vuosittaiset toimintasuunnitelmat.
2. TYÖSUOJELUORGANISAATIO, YHTEISTOIMINTA Työsuojeluyhteistyö perustuu työsuojelun valvontalakiin ja työmarkkinaosapuolten sopimuksiin. Yritykseen nimetyt työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet suorittavat heille määrättyjä, työsuojeluyhteistyöhön ja -valvontaan liittyviä tehtäviä sekä tukevat linjaorganisaatiossa avustamalla näille kuuluvissa työsuojeluasioissa ja jakamalla työsuojelutietoutta. Työsuojeluasioista päättäminen kuuluu linjaorganisaatiolle. Työsuojelutoimikunta, työsuojelutiimit ja -parit toteuttavat työympäristötoimintaa tehtäväluetteloidensa mukaisesti.
3. TYÖOLOJEN SEURANTA Työolojen seuranta kuuluu koko henkilöstölle, mutta erityisesti linjavastuussa oleville esimiehille. Työntekijöiden on ilmoitettava havaitsemistaan vioista sekä turvallisuutta ja terveellisyyttä uhkaavista vaaroista vastuullisille esimiehille sekä tarvittaessa työsuojelupäällikölle/työsuojeluvaltuutetulle. Esimiesten on annettava ilmoitus siitä, mihin toimiin ja missä ajassa ilmoituksen johdosta ryhdytään. Mikäli esimiehen toimivalta ei asian korjaamiseen riitä, hänen tulee saattaa asia sellaisen tietoon, joka asiasta päättää sekä lisäksi työsuojelupäällikön tietoon. Ratkaisu tiedotetaan asianosaisille.
3.1 Vaarojen arviointi ja työsuojelutarkastukset Vaarojen arviointi kenttä- ja vastaavissa töissä tapahtuu riskien arviointiohjelmalla. Toimistotyön vaarojen arviointi toteutetaan työterveyshuollon tekemien työpaikkaselvitysten yhteydessä. Työympäristöorganisaatioon nimetyt henkilöt ja työterveyshuolto suorittavat yhdessä työpaikkakäyntejä työpaikoilla. Työsuojelutarkastukset työpaikoilla perustuvat työturvallisuuslakiin ja työsuojelun valvontalakiin. Tarkastuksia suorittavat työsuojeluviranomaiset, joiden tehtä-vänä on valvoa laeissa, asetuksissa annettujen sitovien normien noudattamista sekä ohja-ta ja neuvoa työsuojelukysymyksissä. Tarkastuksissa yhtiötä edustaa työsuojelupäällikkö ja niihin osallistuvat ao. yksikön edustajan lisäksi paikalliset työsuojeluvaltuutetut. Työsuojelupäällikkö välittää tarkastuspöytäkirjoissa kirjatuista huomautuksista tiedon ao. yksikölle ja pyytää ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin.
4. TYÖSUOJELUVASTUU 4.1 Yleistä Kaikilla työyhteisöön kuuluvilla henkilöillä on vastuuta työsuojeluasioista. Työturvallisuuslain 17. määrittelee työnantajan ja työntekijän yleiset velvollisuudet tapaturmien ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi sekä määrää molemmat osapuolet yhteis-toiminnassa ylläpitämään ja tehostamaan työturvallisuutta työpaikalla. Työsuojelun valvontalaissa on annettu tarkempia säännöksiä lakisääteisestä työsuojelun yhteistyöstä. Työsuojelua kehitetään yhteistyössä henkilöstön kanssa kokonaisuutena ja järjestelmällisesti.
4.2 Työsuojeluvastuun jakaminen Vastuun jakaantumisen kannalta esimieskunta jaetaan kolmeen ryhmään: ylin johto, keskijohto ja työnjohto. Ylimmällä johdolla on päävastuu työsuojelusta työnantajana. Päätäntävaltaa siirrettäessä keski- ja työnjohdolle siirtyy myös vastuuta työsuojelusta. Tässä ohjeessa pyritään selvittämään työsuojelun toteuttamista ja siihen liittyviä vastuukysymyksiä eri organisaatiotasoilla. Ylin johto Ylimpään johtoon kuuluvat toimitusjohtaja sekä yrityksen ja yksiköiden johtoryhmien jäsenet. Ylimmän johdon tehtävänä työsuojelussa on: työsuojelun yleisten, koko yhtiötä koskevien toimeenpanomääräysten antaminen keskijohdon valinta ja pätevyydestä huolehtiminen työsuojeluun liittyvä yleisvalvonta aineellisten ja asenteellisten toimintaedellytysten varmistaminen työsuojelutavoitteiden asettaminen
Työsuojeluvastuun jakaminen (2) Keskijohto Keskijohtoon luetaan kuuluviksi tulos- ja tukiyksiköiden päälliköt sekä muut ylemmät esimiehet. Heidän tärkeimmät tehtävänsä työsuojelun toteuttamisessa ovat: työsuojelun toteuttamiseksi määritellystä turvallisuustasosta huolehtiminen työympäristön kehittäminen työsuojelun toimintaohjelman periaatteiden mukaisesti, hankittavien koneiden, laitteiden ja työvälineiden, työtilojen sekä työmenetelmien turvallisuustason valvonta, niissä tarvittavien turvallisuus- ja suojausteknisten ratkaisujen toteuttaminen ja kehittäminen. yhteistyö työnjohdon suorittaman turvallisuusvalvonnan organisointi ja raportoinnin järjestäminen esimiesten työturvallisuustietouden lisääminen ja pätevyydestä huolehtiminen.
Työsuojeluvastuun jakaminen (3) Työnjohto Työnjohtoon kuuluvat myynti-, palvelu- ja ryhmäpäälliköt ja muut vastaavat esimiehet, jotka päivittäin valvovat työtehtävien suorittamista. Heidän tehtävänsä työsuojelussa ovat: työn välitön johto ja valvonta työsuojelun toteuttaminen töiden ja tilojen suunnittelussa ohjeiden antaminen ja opastuksen järjestäminen turvallisuusmääräyksistä ja ohjeista tiedottaminen sekä niiden noudattamisen valvonta koneiden, laitteiden ja työvälineiden turvallisuuden valvonta, tarvittavien suojaustoimenpiteiden toteuttaminen sekä vikojen ja puutteellisuuksien korjaamisesta huolehtiminen työpaikan ja työolosuhteiden päivittäinen tarkkailu työn suorittajan henkisten ja fyysisten ominaisuuksien riittävyyden arviointi Linjaorganisaatiossa toimiyksikön päällikkö vastaa viime kädessä omaa vastuualuettaan koskevien työsuojelutavoitteiden toteuttamisesta.
4.3 Työntekijän velvollisuudet ja vastuu Jokainen yrityksessä työskentelevä henkilö on velvollinen noudattamaan työturvallisuuteen liittyviä määräyksiä ja ohjeita sekä vastaa myös siitä, ettei hän toiminnallaan tai tahallisella laiminlyönnillään aseta itseään tai työtovereitaan vaaralle alttiiksi eikä aiheuta terveydellisiä haittoja. Enemmän ammattitaitoa omaavalla henkilöllä on moraalinen velvollisuus opastaa ja ohjata kokemattomampaa työntekijää. Työntekijä on myös velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan turvallisuutta vaarantavista epäkohdista.
4.4 Työsuojelun käytännön toteuttaminen Työsuojelun toteuttamisvastuu on linjaorganisaatiolla. Toimiyksiköt ovat velvollisia valvomaan vastuualueidensa työpaikkojen työolosuhteita ja työmenetelmiä sekä huolehtimaan tapaturman tai terveyden vaaraa aiheuttavien epäkohtien ja puutteiden korjaamisesta. Keskeistä on vaarojen arviointi ja toimenpiteet niiden poistamiseksi. Yksiköiden on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta ja muusta työympäristöstä sekä työolosuhteista aiheutuvat vaaratilanteet ja arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Mikäli tehdään sellaista työtä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, yksikön tulee laatia menettelytapaohje väkivaltatilanteiden ehkäisemiseksi.
Työsuojelun käytännön toteuttaminen (2) Tavoitteiden saavuttamiseksi toimiyksiköiden on tunnettava riittävästi omaa vastuualuettaan koskevat lainsäädännön velvoittavat määräykset ja ohjeet sekä valvottava ja huolehdittava: työpaikan olosuhteiden turvallisuudesta huomioimalla työympäristön sekä fysikaaliset että kemialliset ympäristötekijät käytettävien koneiden ja laitteiden kunnosta ja siitä, että ne täyttävät turvallisuusmääräykset työtä suoritettaessa käytettäviksi määrättyjen suojuksien sekä henkilökohtaisten suojaimien käytöstä työmenetelmien turvallisuudesta, työmenetelmäohjeiden antamisesta sekä työhön opastamisesta
Työsuojelun käytännön toteuttaminen (3) vaara- ja tapaturmatapausten selvittämisestä työpaikalla ilmenevien turvallisuutta vaarantavien epäkohtien ja puutteiden korjaamisesta valtuuksien mukaan tai asian saattamista korjaavalle yksikölle. Työsuojeluhenkilöstö avustaa linjaorganisaatiota työsuojeluasioiden hoitamisessa sekä toimivat yhdessä työterveyshuollon kanssa näissä asioissa koordinoivana ja valvovana yksikkönä.
5. PEREHDYTTÄMINEN, OPASTUS JA KOULUTUS Perehdyttäminen alkaa työsopimuksen solmimisesta ja jatkuu yksikössä työympäristöön perehdyttämisellä ja varsinaisella työnopastuksella. Mikäli yhtiöissä on tarkempia kuvauksia perehdyttämisestä, sovelletaan näitä. Muussa tapauksessa edetään seuraavassa esitetyn 6 kohdan mukaisesti: 1. ennakkotiedot yrityksestä, tulos-/tukiyksiköstä ja osastosta 2. työsuhteen solmimiseen liittyvät tiedot 3. keskustelu; kirjallinen informaatio, yksikön toiminta ja tavoitteet 4. työtovereiden esittely 5. työtilojen esittely; kiertokäynti, työhön ja tehtäviin tutustuminen 6. työnopastus, työturvallisuus, työmenetelmät
PEREHDYTTÄMINEN, OPASTUS JA KOULUTUS (2) Harjoittelijoihin sovelletaan em. periaatteita soveltuvin osin. Päävastuu perehdyttämisestä on asianomaisen henkilön esimiehellä. Esimies voi siirtää perehdyttämisen nimetylle perehdyttäjälle. Perehdyttämisestä on syytä tehdä kirjallinen perehdyttämissuunnitelma.
5.1 Työnopastus Työnopastus on tärkeä osa perehdyttämistä. Se on suunnitel-mallista toimintaa, jonka tavoitteena on antaa uudelle henkilölle tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet tehtävien hoitamiseksi: työturvallisuuslaki ja työsuojelun valvontalaki alakohtainen työsuojeluopas työssä tarvittavat työmenetelmäohjeet erilliset turvallisuusohjeet ensiapu- ja hälytysohjeet sähkötyöturvallisuus
5.2 Työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuslain ja työehtosopimuksissa sovittujen käytäntöjen mukaan tapaturmien ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi henkilöstölle on annettava riittävä koulutus.
6. SUOJAVAATETUS JA HENKILÖSUOJAIMET Suojavaatetuksen ja henkilönsuojainten tarve arvioidaan työtehtäväkohtaisesti tehtävän ja työsuojelullisten olosuhteiden mukaan. Työpaikoilla suoritetaan tarvittavat katselmukset. Henkilökohtaisten suojavälineiden käytöstä on määrätty työturvallisuuslaissa sekä tietoliikennealan työsuojeluoppaissa sekä työmenetelmäohjeissa. Henkilökohtaisten suojainten käytössä on ensisijainen vastuu käyttäjällä. Esimiehillä on valvonta- ja opastusvastuu. Sovittu taho yrityksessä huolehtii suojavaatteiden ja henkilösuojainten hankinnasta ja ylläpitoon liittyvistä sopimuksista.
7. TYÖVÄLINEIDEN JA KONEIDEN HANKINNAT JA HUOLTO Hankintojen yhteydessä toimittajat velvoitetaan huomioimaan turvallisuusvaatimukset sekä selvitetään ennakolta niiden vaikutukset turvallisuuteen sen henkilön/henkilöstön kanssa, joita hankinta koskee. Turvallisuusvaatimusten täyttyminen selvitetään työsuojelu-henkilöstön ja tarvittaessa työsuojelu-piirin kanssa. Samoin menetellään suunniteltaessa työmenetelmien muutoksia. Sovittu taho huolehtii työvälineiden ja koneiden hankinnoista. Huolto toteutetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Työvälineet ja suojaimet tarkastetaan kerran vuodessa.
8. TYÖHYVINVOINTI Työhyvinvointipolitiikan tavoitteena on terve ja tuottava työyhteisö, joka lisää henkilöstön hyvinvointia ja tukee yrityksen liiketaloudellisia päämääriä. Toiminnan perusstrategioita ovat ihmisten arvostaminen, elinikäinen oppiminen, muutosten hallinta, vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet, työympäristön ja työkuormituksen optimointi, erilaisuus voimavarana, terveydestä huolehtiminen sekä kokonainen elämä ja muun elämän tasapaino. Onnistuneen työhyvinvointipolitiikan tuloksena ihmisen toimintakyky paranee, työn terveydelliset riskit vähenevät, työn mielekkyys ja samalla siihen motivoituneisuus ja sitoutuneisuus lisääntyvät. Yrityksen kannalta toiminta edistää osaltaan kilpailukykyä, parantaa asiakaspalvelua ja tuottavuutta sekä kohentaa yrityskuvaa.
TYÖHYVINVOINTI (2) Työhyvinvointitoimijat kehittävät toimenpiteitä työhyvinvointipolitiikan toteuttamiseksi. Ennakoivalla työkyvyn ylläpitotoiminnalla autetaan henkilöitä jaksamaan entistä pitempään työelämässä. Henkilöstöhallinto vastaa työhyvinvointitoiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä sekä koordinoi työhyvinvointipalveluja.
9. TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuolto perustuu työterveyshuoltolakiin, sen nojalla annettuihin asetuksiin sekä yrityksen toiminta- ja strategiasuunnitelmien yleisiin tavoitteisiin. Työterveyshuollon toiminta nojaa ns. hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, joka perustuu eri alojen asiantuntijoiden yhteistyöhön ja monitieteiseen tietoon työn ja terveyden välisistä suhteista sekä niiden hallinnasta. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Henkilöstöhallinto vastaa hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen toiminnan toteuttamisesta ja kehittämisestä. Työterveyshuollosta tehdään sopimus palvelujen tuottajan kanssa.
10. TYÖYMPÄRISTÖN JA TYÖN KEHITTÄMINEN Työympäristöä suunniteltaessa on huomioitava toimenpiteiden vaikutus työntekijöiden turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työn suunnittelussa huomioidaan työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset. Toimistotyössä kiinnitetään huomiota päätetyöskentelyn ergonomiaan, toimistomeluun maisemakonttoreissa sekä sisäilman laatuun. Työterveyshuolto avustaa yksiköitä tarkemmissa ergonomia- ja sisäilmakartoitusten toteuttamisessa. Työympäristön kehittäminen voidaan nähdä laajana kokonaisjärjestelmänä, jossa tuloksellisuutta ja hyvinvointia edistetään neljän keskeisen osa-alueen kautta. Kaikkia näitä osaalueita on kehitettävä tasapainoisesti.
TYÖYMPÄRISTÖN JA TYÖN KEHITTÄMINEN (2) Työympäristön kehittämisen osa-alueet: Työolosuhteet fyysinen työympäristö (työtilat, työvälineet, työturvalli-suus, ergonomia) psyykkinen työympäristö (vuorovaikutus, yhteistyö, vireys) sosiaalinen työympäristö (yhteenkuuluvuus, harrastukset) Työn sisältö työtehtävä (työmäärä, työn laatu, työaika, selkeys) työn kehitys (kehittävä, palkitseva, kehittyvä työ, työn liittyminen kokonaisuuteen, palaute työstä) omaan työhön vaikuttaminen (tekotavat, työrytmit, voimavarat, tulevaisuus) työn muutettavuus (monipuolisuus, laajennus, rikastuttami-nen, työkierto) yksintyöskentely
TYÖYMPÄRISTÖN JA TYÖN KEHITTÄMINEN (3) Työtaidot osaaminen ja valmius (ammattitaito, tiedot työpaikasta) perehdyttäminen ja työnopastus (työ, työvälineet, menetelmät) koulutus (työtaitojen ylläpito ja kehittäminen, itsensä kehittäminen) muut kehitysmuodot (projektityö, opetus- ja asiantuntija-tehtävät) työn organisointi (tehtävämäärittely, delegointi, muutosvalmius) esimies-alaistoiminta (tavoitteet, seuranta) vuorovaikutus (tiedonkulku, yhteistoiminta) kannustus (vastuu, palaute, palkitseminen) Johtaminen työn organisointi (tehtävämäärittely, delegointi, muutosvalmius) esimies-alaistoiminta (tavoitteet, seuranta) vuorovaikutus (tiedonkulku, yhteistoiminta) kannustus (vastuu, palaute, palkitseminen) Työpaikan arviointiohjelmaa käytetään em. osa-alueiden arvioimisessa.
11. YRITYSTURVALLISUUS Pelastustoimilaki velvoittaa yrityksiä huolehtimaan palveluksessaan oleviin henkilöihin työpaikalla kohdistuvasta vaarasta sekä omaisuutensa suojelusta. Yritysturvallisuus toteutetaan yrityksen normaalitoiminnan osana. Sen valmiutta kehitetään yksilöidyin turvallisuustoimenpitein, palontorjunnan sekä pelastus-, ensiapu- ym. suojelutoiminnan suunnitelmilla ja järjestelyillä sekä muodostamalla johtamisorganisaatio näille toiminnoille. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tehdyt suunnitelmat ovat valmiussuunnitelmissa. Turvallisuusvastaava koordinoi yritysturvallisuutta ja valmiussuunnittelua. Nimetyt turvallisuusasiantuntijat ja - vastaavat antavat asiantuntija-apua toimiyksiköille näissä kysymyksissä.
12. TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖ, MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Työsuojelulainsäädäntönä pidetään sitä lainsäädäntöä (lakeja, asetuksia ja valtioneuvoston päätöksiä), jossa säädetään työoloista tai työsuojelutoiminnasta. Lisäksi on joukko lakeja, jotka tavalla tai toisella sivuavat työsuojelukysymyksiä. Em. säädöksissä on työsuojeluviranomaisille monesti säädetty valtuudet antaa tarkempia soveltamisohjeita. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto sekä eri yhteisöt, järjestöt ja vastaavat julkaisevat standardeja ja ohjeita, joissa annetaan yleisiä tai yksityiskohtaisia ratkaisuja teknisen työsuojelun toteuttamiseksi. Vaikka nämä ohjeet eivät ole oikeudellisesti sitovia, niillä on kuitenkin merkitystä arvioitaessa työsuojelutoimepiteiden riittävyyttä.
TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖ, MÄÄRÄYKSET JA OHJEET(2) Alakohtaiset turvallisuusohjeet tulevat velvoittaviksi yrityksen johdon vahvistuksen jälkeen. Toimiyksiköissä on tunnettava riittävästi omaa vastuualuetta koskevat määräykset ja ohjeet. Terveydelle vaarallisten töiden suorittamisesta vastuutoimiyksiköt antavat yksityiskohtaisia ohjeita, joita on myös noudatettava. Työmenetelmäohjeissa työturvallisuusasiat sisällytetään asiayhteyksiin. Työsuojelupäällikkö tiedottaa yksiköille uusista tai muuttuneista määräyksistä ja ohjeista sekä avustaa toimiyksiköitä määräysten ja ohjeiden soveltamisessa.
13. TASA-ARVO Yrityksessä suhtaudutaan henkilöstöön tasapuolisesti riippumatta henkilön asemasta organisaatiossa, iästä, sukupuolesta, perhesuhteista, kansalaisuudesta, rodusta, vakaumuksesta tai muusta seikasta, jolla eriarvoisuutta voidaan edistää. Työoloja suunniteltaessa otetaan huomioon naisten ja miesten erilaiset tarpeet. Yrityksen tasa-arvoperiaatteissa ja tasa-arvosuunnitelmissa on tarkemmin annettu tavoitteita tasa-arvon toteuttamiseksi.
14. PAINOPISTEALUEET Työsuojelutoiminnan painopistealueeksi suunnittelukaudelle on valittu (esimerkki): yhteisten työpaikkojen työsuojelutoiminta esimiesten työympäristökoulutus (vastuu, työhyvinvointi, työterveyshuoltotoiminta, tasa-arvo) ergonomiaohjelma ammatillisen kuntoutuksen kehittäminen järjestys ja siisteys tupakoimaton yritys tilasuunnitteluun osallistuminen (työsuojeluvaltuutetut) TY-indeksi
15. TOIMINTAOHJELMAN, OHJEISTUKSIEN JA SUUNNITELMIEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN Tämä toimintaohjelma laaditaan kaksivuotiskaudeksi. Työympäristötoimikunta ja liiketoiminta-alueiden työympäristöryhmät valmistelevat tarkemmat yksiköitä/alueita koskevat kehitys- ja toimenpideohjelmat. Työsuojelupäällikkö, ympäristöpäällikkö ja turvallisuusvastaava antavat tarvittaessa erillisiä turvallisuusohjeita. Tämä toimintaohjelma on hyväksytty työsuojelutoimikunnassa ja johtoryhmässä XX.XX.XXXX