Oriveden kaupungin jättiputkitiedote Jättiputki on alunperin kotoisin Kaukaasiasta. Kasvi on levinnyt pohjoismaihin n. sata vuotta sitten herraskartanoiden pihoista, joihin se on tuotu eksoottisena kasvina. Suomessa jättiputkia myytiin koristekasvina puutarhamyymälöissä vielä 1980-luvun lopussa. 1990- luvulla havahduttiin ongelmaan, sillä jättiputkiesiintymiä tavattiin levinneenä luontoon: purojen varsille, metsiin, pellonpientareille jne. Suomessa esiintyy kolme jättiputkilajia: Kaukaasian jättiputki (Heracleum mantegazzianum). persianjättiputki (H. persicum) ja armenianjättiputki (H. sosnowskyi). Kaikki kolme jättiputkilajia on nykyään luokiteltu erittäin haitallisiksi vieraslajeiksi ja niiden torjuntaan kannattaa ryhtyä heti kun esiintymä on havaittu. Varhaisella torjunnalla säästyy aikaa ja resursseja. Jättiputket ovat monivuotisia kasveja, jotka leviävät siemenistä. Yksi kasvi voi elinikänsä aikana tuottaa jopa
40 000 siementä. Siemenet säilyvät itämiskykyisinä maaperässä jopa 10 vuotta, joten torjunnan tulee olla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Jättiputket ovat haitallisia Suomen luonnolle Kasvi leviää voimakkaasti ja peittää alleen Suomen luonnossa esiintyvän kasvillisuuden ja eliöstön tukahduttaen ne valon ja tilan puutteeseen. Jättiputkien siemenet sisältävät ja erittävät ainetta joka estää muita kasveja kasvamasta samalla alueella. Laajat jättiputkiesiintymät heikentävät mm. tonttien arvoa. Tilanne Orivedellä Oriveden seudulla on useita jättiputkiesiintymiä. Pirkanmaan ja Hämeen alueella yleisimmät esiintymät ovat kaukaasianjättiputkea. Oriveden kaupungin omistamilla viheralueilla on 23 erikokoista esiintymää, joita puistoyksikkö käy resurssiensa mukaan torjumassa. Torjunnasta ja torjunta-aineiden käytöstä pidetään kirjaa. Voit ilmoittaa uusista esiintymistä (kaupungin omistamilla mailla) kaupunginpuutarhurille asseri.rannikko@orivesi.fi Tunnistus Jättiputken ensimmäisen vuoden siementaimet ovat hentoja. Nuoret siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä ja ne voivat kasvaa tiheinä kasvustoina. Ensimmäisenä vuonna jättiputki kasvaa vain noin puolen metrin korkuiseksi, jolloin yksittäistä kasvia voi olla vaikea erottaa muusta kasvustosta. Jättiputken varressa on jo tässä vaiheessa punaisia pilkkuja. Jättiputken tunnistaa 2-3 vuotiaana suurista raparperimäisistä lehdistä jotka peittävät usein maan laajalla alueelta, sekä suurista, lautasmaisista n. 15-25 cm leveistä kukinnoista. Jättiputket kasvavat n. 1,5-4 metriä korkeaksi. Ontto varsi on karvainen, punapilkkuinen ja voi olla läpimitaltaan jopa 10 cm. Jättiputkia ei tule sekoittaa muihin putkilajeihin, joita ei tarvitse hävittää. Jättiputki on haitallinen ihmiselle Kasvi on ihmisille haitallinen sen kasvinesteessä esiintyvän furanokumariini-nimisen aineen vuoksi. Se aiheuttaa auringon UV- säteilyn kanssa yhteisvaikutuksessa ihottumaa, pigmenttivaurioita tai pahimmassa tapauksessa palovammojen kaltaisia hitaasti paranevia rakkuloita. Erittäin herkät henkilöt saattavat saada allergisia oireita ja hengenahdistusta jättiputken voimakkaasta ominaishajusta. Jos kasvinestettä joutuu iholle, pitää iho pestä heti vedellä ja saippualla. Ihoaltistuksen jälkeen auringossa oleskelua tulee välttää viikon ajan vaikka näkyviä oireita ei heti ilmaantuisikaan. Suurten ihoalueiden jouduttua kosketuksiin kasvinesteen kanssa on hakeuduttava lääkärin hoitoon. Minulla on jättiputkiesiintymä pihassani, kuka vastaa jättiputkien torjunnasta? On tärkeää että jokainen maanomistaja kantaa vastuunsa jättiputken hävittämisessä omistamiltaan tonteiltaan. Kaupunki ei tee jättiputkien torjuntatyötä yksityisten maanomistajien alueilla. Puisto-osastolta ja myös kaupungin ympäristöpalveluilta saa kuitenkin neuvoja torjunta-asioissa. Katso netistä lisää tietoa jättiputkien torjunnasta esim. alla olevista linkeistä. Yksityiset yrittäjät ja joskus myös kyläyhdistykset ovat suorittaneet torjuntatöitä yksityisten maanomistajien alueilta.
Suojaudu hyvin kun lähdet torjumaan jättiputkikasvustoa. Torju pilvisellä säällä jos mahdollista. Pukeudu pitkähihaisiin ja pitkälahkeisiin vaatteisiin Käytä käsineitä, älä koske paljain käsin mitään kasvinosaa. Käytä varmuuden vuoksi hengityssuojaa (varsinkin jos olet allerginen, astmaattinen tai yliherkkä) Käytä varmuuden vuoksi kasvo- ja silmäsuojaimia suojaamaan itseäsi kasvinesteroiskeilta. Jos käytät kemiallisia torjunta-aineita, esim. sadevaatteet ovat sopiva vaatetus. Lue hyvin kemiallisen torjunta-aineen käyttöohjeet ja noudata niitä. Aloita jättiputkien torjunta aikaisin keväällä kun ensimmäiset taimet nousevat. Aikaisessa vaiheessa tehty torjunta on monesta syystä kannattavaa: Alueilla on helpompi liikkua, mekaanisesta torjunnasta syntyvä kasvijäte on vähäistä, torjunta-ainetta kuluu vähemmän, vaarallista kasvinestettä sisältävää kasvimateriaalia on vähemmän jne. Siementen leviämistä tulee varoa puhdistamalla autojen renkaat ja kengänpohjat kun on liikkunut jättiputkiesiintymä-alueilla. Siemenet voivat myös levitä esim. maa-aineksen, vaatteiden, puutarhavälineiden ja kotieläinten mukana. Torjuntamenetelmiä: Siementaimien kitkentä: Pienet taimet voidaan kitkeä juurineen esim. pienen istutuslapion avulla. Niittäminen: Niittäminen ei hävitä jättiputkea, mutta voi vähentää kasvin elinvoimaa ja kukintojen kokoa. Kukinnot on kerättävä erikseen pois ennen niittämistä, sillä on mahdollista että siemenet jatkavat kypsymistään maahan kaadettuina. Jättiputki ei leviä varsista ja lehdistä, joten ne voidaan jättää katkaistuina paikoilleen, jos ne eivät aiheuta haittaa tai vaaraa. Juurten katkaisu: Pääjuuri katkaistaan pistolapiolla 10-20 cm syvyydestä. Vältä maanmuokkausta, ettei pinnalla oleva siemenvarasto sotkeudu syvempiin maakerroksiin. Kukintojen poisto: Kukintoja keräämällä estetään siementen kehittyminen ja leviäminen. Kukintojen poistamisen jälkeen kasvustoa on seurattava koko kasvukauden ajan ja poistettava niihin kasvavat jälkikukinnot. Kukinnot on poistettava varoen, etteivät siemenet leviä ympäristöön. Peittäminen (tiiviillä valon läpipääsyn estävällä muovilla tai kankaalla) Pienemmän esiintymän voi peittää vähintään kahden vuoden ajaksi. Peitto asennetaan aikaisin keväällä. Jos kasvusto on ehtinyt kasvaa yli puolimetriseksi, se niitetään ennen peittämistä. Peittämällä kasvusto myös siemenpankki tuhoutuu.
Kasvijätteen hävittäminen: Jättiputket eivät lisäänny varsista eivätkä lehdistä, joten ne voidaan laittaa puutarhakompostiin. Kompostointi ei (aina) tuhoa siemeniä eikä juuria, joten ne pitää eritellä hyvin ja käsitellä alla mainituin keinoin ennen kompostiin laittamista. Juuret ja kukinnot tulee aina käsitellä kuivattamalla ja polttamalla tai mädättämällä. Kuivatus: Asettele kasvinosat tuulelta ja sateelta suojattuun paikkaan, auringonpaisteeseen kuivumaan mustan muovin päälle. voit laittaa kuivatut, kuolleet juuret kompostiin, sekajäteastiaan, tai hävittää ne polttamalla. Polttamalla Taajama-alueella saa polttaa pieniä määriä kuivia risuja ja kasvijätteitä polttamalla. Suuret erät suositellaan vietäväksi Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen. Taajaman ulkopuolella kasvijätteen hävittäminen polttamalla on sallittua. Savu ei saa aiheuttaa haittaa naapureille. Metsäpalovaroituksen aikaan avotulen teko on kiellettyä. Mädättämällä: Säkitä (mustaan) muovisäkkiin -> kastele ja jätä aurinkoon kunnes sisältö on kuumentunut ja hyvin mädäntynyt -> laita kompostiin tai pakkaa säkki vielä hyvin toiseen jätesäkkiin ja laita sekajäteastiaan. Mikäli käsittely omalla tontilla ei ole mahdollista, vieraslajia sisältävää puutarhajätettä voi viedä myös Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen. Alle 2 kuutiota maksutta. Lähin jätteenkäsittelykeskus: www.pirkanmaan-jatehuolto.fi/yhtio/tarastenjarvi Osoite: Tarastenjärventie 66 Avoinna: ma-pe 6.30-21.00 Puh. (03) 240 5503 Jättiputkien lisääntyviä kasvinosia ei saa koskaan kipata luontoon! Ilmoita vieraslajihavainnot valtakunnalliseen vieraslajiportaaliin (vieraslajit.fi), josta löytyy havaintolomake sekä tunnistus- ja torjuntatietoa. LINKIT joista saa tietoa vieraslajien torjunnasta: Kansallinen vieraslajistrategia http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/ vieraslajiseminaari9.12.2009/67mlg2hn1/vieraslajistrategia.pdf Vieraslajiesite http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut /esitteet/esitteet/65fvxzot1/vieraslajiesite.pdf Jättiputkien torjunta http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/ esitteet/esitteet/65fw07wqb/jattiputkiesite.pdf
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/141119_vieraskasvit.html http://www.vieraslajit.fi/ http://www.puutarhakarkulaiset.fi/