Kuohuva 1920-luku Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo 16.45 18.15 FM Jussi Tuovinen
Luentosarjan ohjelma 1. 9.9. Sodasta toipuminen ja uusi maailmanpoliittinen tilanne 2. 16.9. Tieteen, tekniikan ja talouden voittokulku 3. 23.9. Keskiluokan ja kulutusyhteiskunnan kasvu 4. 30.9. Autot, lentokoneet ja pilvenpiirtäjät urbanisoitumisen ja liikkumisen uudet ulottuvuudet 5. 7.10. Korseteista flappereihin naisen aseman muutos 6. 21.10. Art deco, eleganssi ja futurismi henkisten virtausten uusi synteesi 7. 28.10. Uusi aika, uudet kujeet elokuva, jazz, kabaree 8. 4.11. Paheet ja moralismin vastaisku 9. 11.11. Uuden ihmisen muokkaus ja totalitarismin nousu 10. 18.11. Juhlien loppu 1929 pörssiromahdus ja suuri lama
Luentoaineisto» Kunkin luennon aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina luennon jälkeen» Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla on esitetty, mutta mahdolliset korjaus- ja täsmennystarpeet huomioon ottaen» Osoite: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/» Yhteys: jussi.m.tuovinen@gmail.com» Palaute ja erityisesti tulevilla luennoilla käsiteltävät aihe-ehdotukset ovat tervetulleita
Auto ja yhteiskunta» Ehkä merkittävin yksittäinen yhteiskuntaa ja yhdyskuntia 1920-luvulla muokannut tekijä oli nopea autoistuminen ja sen vaikutus liikkumiseen, matkustamiseen, vapaaajan viettoon, kaupunkien rakentumiseen ja elinkeinorakenteeseen» Jo edullinen massatuotettu T-ford (1908) lisäsi huomattavasti autoilun määrää, mutta erityisesti 1920- luvulla autot ja autoilu alkoivat vaikuttaa syvällisesti ihmisten elämäntapaan ensin Yhdysvalloissa ja vähitellen muuallakin» Autoilun mukanaan tuoma vapaus aikatauluista ja muista rajoitteista tuli vahvasti erityisesti amerikkalaisen eetoksen osaksi leviten mm. elokuvien kautta ihanteeksi monissa muissakin maissa» Myös ongelmia onnettomuuksien ja kaupunkien ruuhkien kautta alkoi ilmetä yhä enemmän
Autoilun vuosikymmen» Autoilu toi mukanaan useita uusia elinkeinomuotoja, joista monet elävät ja vaikuttavat edelleen» Lähinnä vain autoilla saavutettavat pikaruokaketjut A&W (1919) ja White Castle (1921); vrt. KFC (1930) ja McDonalds (1940)» Motellit (1925)» Ostoskeskukset (1923)» Drive-in elokuvateatterit (1933)» Moottoritiet; Italia (1924), USA (1927), Saksa (1929)» Vauhdin hurma; kilpailut ja ennätykset» Le Mansin 24 h ajo (1923)» Tehokkaammat ja kevyemmät moottorit tehostivat kilpailuja ja ennätysyrityksiä autojen ohella myös vesillä ja ilmassa
Autoilun hurmaa
Tyyliä ja tietoa
Vauhtia ja turvallisuutta
Autoilun eleganssia
Nainen(kin) ratissa
Berliinin AVUS-kilparata 1922
Le Mansin kisat 1923
Monacon GP 1929
Blower Bentley 1929
Mercedes-Benz SSK 1929
Fiat Mefistofeles (1924): 234,98 km/h
Sunbeam 1000 hv 1927
Golden Arrow 1929: 372,459 km/h
Rumplerin pisara-auto 1921
Aurel Persu 1890-1977)
Aerodynaaminen Persu-auto 1923
Persun protyyppi tänään
Country Club Plaza, Kansas City, 1923
Maailman 1. motelli
1. motelli tänään
Motellien hiipuminen
1. moottoritie tänään
New York, Viides Avenue
Suurkaupungin liikenneruuhkia
Taksiautoilua Suomessa
Linja-autoliikenteen alkua
Maaseutukin koneellistuu
Junien virtaviivaistuminen
Vauhtia myös raiteilla
Schienenzeppelin 1929: 230,2 km/h
Rata-Zeppeliini vauhdissa
S/S Bremen 1928
Miss America 2 1921
Ennätysveneet Miss England II ja III
Virtaviivaista muotoilua
Ilmailukin tekee tuloaan» Ensimmäisen maailmansodan aikana lentokoneita kehitettiin voimakkaasti» Kantokykyä piti nostaa, jotta koneeseen saatiin lentäjän lisäksi mukaan aseistusta» Sodan jälkeen näitä koneita muunneltiin siviilikäyttöön» Vähitellen alettiin tehdä myös suoraan siviilikäyttöön suunniteltuja matkustajalentokonemalleja, kuten Junkers F 13» Vuonna 1919 perustettiin Haagissa Air Traffic Association (ATA) säätelemään lentoyhtiöiden välistä kilpailua» Sen seuraajaksi tuli vuonna 1945 Kansainvälinen ilmakuljetusliitto (IATA)
Rahti- ja matkustajaliikenne» Laajempi lentomatkustus alkoi 1920-luvulla, jolloin lentokone oli osoittautunut lentorahdin lähinnä lentopostin kuljetuksessa riittävän turvalliseksi» Monet alalla 2000-luvullakin toimivista yhtiöistä, mm. Finnairin edeltäjä Aero Oy perustettiin 1920-luvun alun nousukauden aikana» Monissa maissa lentoasemat olivat veden äärellä ja lentokoneet täten vesikoneita» Tämä lisäsi sikäli matkustusturvallisuutta, että pakkolaskulle oli usein sopivia vesialueita maalentokenttäverkoston ollessa hyvin harva» Charles Lindberghin yksinlennolla yli Atlantin vuonna 1927 oli merkittävä psykologinen vaikutus mielikuvaan lentämisen turvallisuudesta.
Ilmalaivat ja lentoveneet» Pirkät reitit olivat alussa meriliikenteen kanssa kilpailevia ja aluksina toimivat lentoveneet ja ilmalaivat» 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa ilmalaivat kokoivat voimakkaan nousukauden» LZ 127 Graf Zeppelin oli uuden tyyppinen ilmalaiva, jolla pystyttiin aloittamaan säännöllinen reittilento Atlantin ylitse vuonna 1930» Muutama paha onnettomuus (kuten R 101 ja LZ 129 Hindenburgh) pilasivat ilmalaivojen maineen 1930-luvulla» Pitkän matkan matkustajakoneet olivat pitkälti lentoveneitä vielä 1930-luvun alussa» Atlantin ylittävässä ilmaliikenteessä maakoneet syrjäyttivät lentoveneet vasta toisen maailmansodan aikana ja jälkeen
Harvojen herkkua» Lentomatkustaminen oli aluksi hyvin kallista ja siten se sai jo aikaisen korkean sosiaalisen statuksen, jotka lentoyhtiöt usein tietoisesti hyödynsivät vielä silloinkin, kun lentomatkustaminen alkoi yleistyä ja tulla suhteellisesti edullisemmaksi 1950- ja 1960-luvuilla» Koneet olivat aluksi meluisia ja matalalla lentäessään usein säiden armoilla, mutta matkustusmukavuutta haluttiin parantaa väljillä tiloilla ja hyvällä tarjoilulla, joskin ilmalaivat olivat tässä suhteessa ylivoimaisia» Ensimmäinen matkustajia palvellut stuertti Heinrich Kubis aloitti työnsä jo 1912 ja stuertit eli kabiinipojat (cabin boys) tulivat erityisen tunnetuiksi Imperial Airwaysin lennoilla; lentoemännät tulivat mukaan 1930-luvulla
Lentokilpailuja
Farman F.60 Goliath 1919
Junkers F 13 1919
Charles Lindbergh 1927
Nieuport-Delage NiD 29 (1920): 275,3 km/h
Supermarine S.6.(1929): 575,5 km/h
Lockheed Vega 1927
Lentoyhtiöiden synty
Aero Oy (Finnair) 23.9.1923
Dornier Do X 1929
Dornier Do X matkustajatilat
Dornier Do X:n konehuone
Lontoon Croydonin lentoasema
Croydon ja Imperial Airways
Long Beachin lentoasema
Vapaus ja nopeus
Futurismin vauhtia
Urbanisoituminen» Monissa maissa jo 1800-luvun lopulla teollistumisen ja elinkeinorakenteen mukanaan tuoma sisäinen muuttoliike ja kaupungistuminen kiihtyivät 1920-luvulla voimistaen sosiaalista ja moraalista eroa maaseudun ja kaupunkien välillä» Keskeinen teknologinen kehitys oli sähkön käytön voimakas lisääntyminen kaupunkiliikenteessä (lähijunat, raitiovaunut, maanalainen, hissit, liukuportaat), valaistuksessa (katu-, liikenne- ja mainosvalot) ja ajanvietteessä (elokuvat), mikä mahdollisti myös uudenlaisen vuorokausirytmin ja erityisesti kaupungeille tyypillisen ilta- ja yöelämän vastakohtana perinteiselle elämänmenolle» Keskustojen tonttimaan kalleus johti yhä korkeampiin rakennuksiin ja pilvenpiirtäjämaniaan
Optimismi ja pessimismi» Yleisesti modernisaatiota ja kehitystä yleensä pidettiin positiivisena ja tavoiteltavana asiana, mutta erityisesti suurkaupunkeihin liittyvät saasteet, ruuhkat, väkivalta, juurettomuus ja muut sosiaaliset ongelmat alkoivat nostaa yhä enemmän huolta, samoin varsinkin konservatiivisissä piireissä kaupunkien paheellisuus ja synnillisyys» Utopioiden rinnalle tulleita pessimistisiä tulevaisuuden näkymiä eli dystopioita alkoi tulla yhä useammin eri taiteen lajien piirissä; kirjallisuudessa mm. Karel Čapekin R.U.R. (1920), Jevgeni Zamjatinin Me (1921), Andrei Platonovin Tsevengur (1929) ja Aldous Huxleyn Uljas uusi maailma (1932)» Elokuvadystopioista tunnetuin on epäilemättä Fritz Langin ohjaama saksalainen mykkäelokuva Metropolis vuodelta 1927
Suurkaupunki valkokankaalla
Denverin Curtis Street n. 1925
Chrysler Building, New York, 1930
Chicago, Michigan Avenue
Helsinkiin suunniteltuja pilvenpiirtäjiä
Hotelli Torni
Neuvostokonstruktivismia
Strukturalismin utopioita
Nopeammin ja korkeammalle
Taivaallisia neitoja
Metropolis 1927
Metropolis, koneet ja ihmiset
Utopiat ja dystopiat
Moderni Baabelin torni