HELSINGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA Johdanto Pysäköintipolitiikka on keskeinen osa liikennepolitiikkaa. Pysäköintipolitiikka on jo useita vuosikymmeniä toiminut onnistuneesti esimerkiksi kantakaupungin henkilöautoliikenteen säätelijänä ja sujuvuuden varmistajana. Nyt tehdyn työn tarkoituksena on ollut arvioida ainakin pysäköintipolitiikan keskeisimmät osat yhtenä kokonaisuutena. Työ on luonnosvaiheessa. Sitä käsitellään Helsingin päätöksentekoelimissä kevään 2013 aikana. Pysäköintipolitiikan toteuttamisen merkittävimpiä keinoja ovat olleet asuintonttien ja toimitilojen autopaikkamäärien laskentaohjeet sekä erilaiset maksu-, asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmät. Liikenne Helsingissä on muuttumassa johtuen sekä koko Helsingin seudun että kantakaupungin kasvusta satamilta vapautuvien alueiden rakentuessa. Työn tavoite Työn tavoitteena on esittää Helsingin pysäköintipolitiikan tärkeimmät strategiset linjaukset ja valitut kärkitoimenpiteet yhdessä julkaisussa hyvin perusteltuina. Pysäköintipolitiikan tulee ohjata kaupungin kehitystä oikeaan suuntaan kaupunkilaisten elämän laadun parantamiseksi ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn lisäämiseksi. Pysäköintipolitiikan ratkaisuilla on tavoitteena tarjota pysäköijälle mahdollisimman laadukasta palvelua siten, että autoilu on yhteiskunnan ja kaupungin elinvoiman kannalta mahdollisimman järkevää. Pysäköintipolitiikan tulee tarkoituksenmukaisella tavalla ohjata sekä kestävien liikkumismuotojen käyttöön että asukkaiden ja yritysten pysäköintitarpeiden tyydyttämiseen. Muita tavoitteita, joita työssä esitettävät toimenpiteet pyrkivät tukemaan, ovat muun muassa pysäköintiin liittyvien ratkaisujen, niiden kustannusten ja muiden vaikutusten läpinäkyvyyden lisääminen, käyttäjä maksaa -periaatteen toteutuminen ja pyrkimys taloudellisesti tehokkaisiin ratkaisuihin, kohtuuhintaisen asumisen tukeminen, kantakaupungin asukaspysäköintipaikkojen pulan ratkaiseminen sekä entistä korkeampilaatuisen pysäköintiympäristön mahdollistaminen. Helsingin pysäköinnin kehittämistarpeet Työssä on tunnistettu Helsingin pysäköinnin 10 kehittämistarvetta lähtökohdaksi pysäköintipolitiikan laatimiselle. Kehittämistarpeet koskevat täydennysrakentamisen helpottamista, pysäköinnin kustannusvaikutuksia ja pysäköintipaikan ja asunnon hinnan erottamista toisistaan, pysäköinnin hinnoittelua ja Helsingin kilpailukykyä, kaupunkilaisten erilaisia pysäköintitarpeita, talvikunnossapitoa, pysäköinnin vaatimaa tilantarvetta, pysäköinnin valvonnan vaikuttavuutta sekä tietoja pysäköintipaikkamääristä ja - sijainneista. 1
Pysäköintipolitiikan strategiset linjaukset Kaupunkikehityksen haasteiden, tunnistettujen kehittämiskohteiden, Helsingin pysäköinnin nykytilanteen sekä työn aikana koottujen kansainvälisten kokemusten pohjalta Helsingin pysäköintipolitiikalle on määritetty seitsemän strategista linjausta. Strateginen linjaus 1. Pysäköinti tukee ekologisesti kestävää ja viihtyisää kaupunkirakennetta ja liikkumista Uudet asunnot ja toimitilat tulee sijoittaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutusalueelle, ja kaupunkirakenne tulee suunnitella sekoittuneeksi. Tämä mahdollistaa tehokkaat pysäköintiratkaisut. Uusilla alueilla ja täydennysrakentamiskohteissa tulee voida poiketa pysäköinnin laskentaohjeista nykyistä joustavammin, jos tähän on hyvät perustelut. Asuinalueiden ja pysäköinnin suunnitteluperiaatteilla tuetaan kestävän liikkumisen valintoja. Kaavoituksessa tulee tavoitteellisesti lähteä siitä, että asunnoista paras saavutettavuus on kestävillä liikkumismuodoilla. Strateginen linjaus 2. Pysäköinnissä otetaan huomioon kaupungin eri osien erityispiirteet Helsingissä kaupungin eri osilla on omat erityispiirteensä ja tarpeensa, jotka tulee huomioida pysäköintipolitiikassa. Pysäköintipolitiikkaa muodostettaessa Helsinki on jaettu kolmeen aluetyyppiin, jotka ovat ratikka-, raide- ja bussikaupunki. Ratikkakaupungissa on luontevaa liikkua ilman autoa. Tavoitteena on vapauttaa katutilaa pitkäaikaiselta pysäköinniltä ja autojen säilytykseltä tehokkaampaan käyttöön, esimerkiksi asiointipysäköinnille ja aktiiviselle asukaspysäköinnille, joukkoliikenteelle, pyöräilylle ja jalankululle. Raidekaupunki sijaitsee raideliikenteen asemien sekä joukkoliikenteen runkobussiyhteyksien varsilla. Liityntäpysäköinti ja matkaketjut korostuvat. Pysäköintipaikkojen vuorottaiskäytöllä mahdollistetaan täydennysrakentaminen ja maankäytön tiivistyminen. Bussikaupungissa henkilöauto täydentää muita aluetyyppejä vähäisempää joukkoliikennetarjontaa. Pysäköintipaikkojen käyttöä tehostamalla luodaan paremmat edellytykset täydennysrakentamiselle. Tavoitteena ovat keskitetyt pysäköintiratkaisut tonttikohtaisen pysäköinnin sijasta. Strateginen linjaus 3. Pysäköinti palvelee Helsingin ja koko metropolialueen visiota Helsingin seudun kunnat ovat tehneet pysäköintipolitiikkaa liikaa yksin. Kuntien välistä yhteistyötä on lisättävä asumisen ja toimitilojen pysäköinnin sekä liityntäpysäköinnin osalta. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) sekä vuonna 2012 HSL:n johdolla valmistellun Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategian ja toimenpideohjelman edistäminen on tärkeää. 2
Strateginen linjaus 4. Pysäköinti tukee asumiskustannusten kohtuullistamista Asumiseen liittyvien pysäköintikustannusten oikeudenmukaista kohdentumista ja kohtuuhintaista asumista tulee edistää. Pysäköintipaikkojen kustannukset on voitava kohdistaa autopaikan käyttäjille, ja autopaikattomat tai vähäautopaikkaiset asuinrakennukset tulee mahdollistaa. Strateginen linjaus 5. Pysäköinnin hinnoittelussa vahvistetaan läpinäkyvyyttä ja käyttäjä maksaa -näkökulmaa Pysäköinti tulee hinnoitella todellisiin kustannuksiin perustuen läpinäkyvästi. Esimerkkejä tästä ovat talviajan pysäköinnin korkeampi kustannus sekä asunnon ja pysäköintipaikan hinnan erottaminen toisistaan. Läpinäkyvällä hinnoittelulla voidaan ohjata pysäköintiä nykyistä tarkoituksenmukaisemmalla tavalla esimerkiksi voimakkaasti subventoiduilta kadunvarsipaikoilta pysäköintilaitoksiin. Toimitilahankkeiden pysäköintipaikkojen määrää määritettäessä tulee avoimesti nostaa esille liikennejärjestelmälle kohdistuvat haitat ja muodostuvat investointipaineet, mikäli pysäköintinormeista poiketaan väljempään suuntaan. Vastaavasti tulisi harkita kannustimia, joilla niukasti pysäköintiä edellyttäviä toimitilahankkeita houkuteltaisiin kantakaupunkiin. Strateginen linjaus 6. Pysäköinnissä otetaan huomioon asukkaiden, yritysten ja muiden käyttäjien erilaiset tarpeet Pysäköintiratkaisujen tulee olla yhä joustavampia ja niiden tulee perustua asukkailta ja yrityksiltä selvitettyyn tietoon heidän tarpeistaan. Auton käyttö ja pysäköinnin kesto määrittävät ratkaisuja. Lyhytkestoisen asiointi-, vierasja asukaspysäköinnin tulee sijaita lähellä kohdetta. Pitkäaikainen pysäköinti ja auton säilytys on ohjattava pois katujen varsilta varsinkin ratikkakaupungissa. Autojen talvisäilytykselle tulee kehittää omat alueet ja palvelumallit. Strateginen linjaus 7. Pysäköinti liitetään osaksi tavoitetta "Helsinki - pohjoisen pallonpuoliskon paras talvikaupunki" Pysäköintiratkaisujen on mahdollistettava katujen kustannustehokas ja laadukas talviajan kunnossapito. Laadukkaan talvikunnossapidon edellytyksiä heikentävää kadunvarsipysäköintiä tulee vähentää tai luoda alueille säännöllisesti toistuvia kunnossapitokäytäntöjä, esimerkiksi vuoropysäköintijärjestelyillä, viikkosiivouksilla päivä- tai yöaikaan sekä erilaisilla pysäköintikielloilla. Talviaika otetaan huomioon pysäköinnin hinnoittelussa, koska talvella pysäköinnistä aiheutuu kunnossapidolle enemmän kustannuksia kuin muina vuodenaikoina. Yhdessä pysäköintioperaattoreiden ja asukkaiden kanssa kehitetään toimintamalleja ja palveluita, joissa autot voidaan siirtää tehostetusti talvikunnossapitoon liittyvien järjestelyjen ajaksi väliaikaiseen pysäköintiin. 3
Pysäköintipolitiikan kärkitoimenpiteet Edellä mainittuihin strategisiin linjauksiin pohjautuen on muodostettu 12 kärkitoimenpidettä, joiden aikajänne vaihtelee. Kärkitoimenpide 1. Pysäköintipaikkojen monikäyttöisyys Raidekaupungin alueella hyödynnetään pysäköintipaikkojen vuorottaiskäyttöä pysäköinnin tehokkaaksi järjestämiseksi. Kaavoituksessa aiempaa voimakkaammin mahdollistetaan maankäytön riittävä sekoittuminen. Kärkitoimenpide 2. Nykyisten laskentaohjeiden tarkistaminen Luodaan pelisäännöt autottomien ja vähäautoisten kohteiden toteuttamiseksi sekä tarkistetaan asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjetta ainakin täydennys- ja lisärakentamisen osalta. Työpaikka-alueiden autopaikkamäärien laskentaohjeet tulee päivittää seudullisesti yhteistyössä Espoon, Vantaan ja HSL:n kanssa. Erityisesti raidekaupungissa määritellään toimistoille ja liiketiloille autopaikkanormin sallittu vaihteluväli. Toimitilojen pysäköintipaikkamäärien enimmäisnormin ylittäminen johtaa huomattavaan yhteiskuntataloudelliseen kustannukseen. Kantakaupungissa yhden pysäköintipaikan lisäys toimitilalle aiheuttaa elinkaaren aikana noin 27 000 euron toteutuspaineen liikenneinvestoinneille, jotka kantakaupungissa usein ovat tunneleita. Lisäpaikoilla aiheutettu haitta tulee korvata kaupungille. Korvattavaa haittaa voidaan pienentää esimerkiksi vuorottaispysäköinnillä. Kantakaupunkiin tulee houkutella kannustimilla vähemmän autopaikkoja tarvitsevia työpaikkoja. Pysäköintinormeihin lisätään pyöräpysäköintipaikkojen laskentanormi ja suunnitteluohjeistus. Kärkitoimenpide 3. Asukaspysäköintijärjestelmän hinnoittelu ja laajentaminen Asukaspysäköintijärjestelmää laajennetaan kriteerit täyttäville alueille. Kriteereitä ovat esimerkiksi alueelta saatu aloite, riittämätön pysäköintipaikkatarjonta sekä tarve siirtää auton pitkäaikaista säilytystä kadunvarresta tarkoituksenmukaisempiin paikkoihin. Asukaspysäköintitunnuksen hinta muutetaan kuukausiperusteiseksi. Otetaan käyttöön talvikuukausien erillishinnoittelu, jolloin marras-maaliskuussa kuukausihinta on kesäkuukausiin verrattuna kaksinkertainen. Talvihinnoittelu perustuu huomattavasti suurempiin kunnossapitokustannuksiin (lumenpoisto) talviaikana sekä muulle liikenteelle aiheutettuun häiriöön. Asukaspysäköinnin hintaa korotetaan niin, että vuonna 2014 hinta on 170 euroa. Hintaa korotetaan vuosittain vaiheittain niin, että vuonna 2020 hinta on 680 euroa. Nykyisin kantakaupungin asukaspysäköinti vastaa vain murto-osasta siitä aiheutuvista kustannuksista. 4
Autohotelli (talvisäilytys) tms. järjestelyjä kehitetään niin kaupungin omana kuin yksityisenä toimintana, jotta autojen pitkäaikaissäilytys kantakaupungissa kadun varressa vähenee. Muutosten tavoitteena on helpottaa asiakas- ja asukaspysäköintiä, tehostaa pysäköintipaikkojen käyttöä sekä vähentää autojen pitkäaikaissäilytystä kadulla. Kärkitoimenpide 4. Yrityspysäköintijärjestelmän kehittäminen Yrityspysäköinti on nykyisin (370 euroa/vuosi) asukaspysäköintiä (120 euroa/vuosi) selvästi kalliimpaa. Yrityspysäköinnin hinnoittelua kehitetään vaiheittain niin, että vuodesta 2017 lähtien yritys- ja asukaspysäköinnin hinnat vastaavat toisiaan. Yrityspysäköinnissä otetaan nykyisen yhden alueen kattavan pysäköintioikeuden rinnalla käyttöön uusi tuote, joka mahdollistaa pysäköinnin kaikilla vyöhykkeillä. Kärkitoimenpide 5. Asukas- ja yrityspysäköinnin yhteistyö pysäköintioperaattoreiden kanssa Asukas- ja yrityspysäköinnin yhteistyöstä neuvotellaan yksityisten pysäköintioperaattoreiden kanssa. Tavoitteena on sopia pysäköintilaitoksista asukkaille tarjottavista pysäköintituotteista ja niiden hinnoittelusta. Pysäköintilaitoksissa on erityisesti yöaikaan paljon vapaana olevaa kapasiteettia. Nämä paikat voisivat myös korvata katuverkosta esimerkiksi pyöräkaistojen vuoksi poistuvia pysäköintipaikkoja sekä toimia talvikunnossapidon aikaisina tilapäisinä paikkoina. Tutkitaan mahdollisuutta olla myöntämättä asukaspysäköintitunnusta kiinteistöjen asukkaille, joilla velvoitepysäköintipaikat on osoitettu pysäköintilaitoksesta ja kaupungin mahdollisuudet osallistua asukaspysäköintitunnuksesta luopuvan asukkaan laitospysäköinnin kustannuksiin. Kärkitoimenpide 6. Asunnon ja pysäköintipaikan hinnan erottaminen Käyttäjä maksaa -periaatteen soveltamiseksi ja kysyntää vastaavan pysäköintipaikkamäärän toteuttamiseksi kokeillaan ns. huutokauppamallia asuintonttien pysäköintipaikkojen toteutuksessa. Tällöin asuinkiinteistön autopaikoista on ensivaiheessa pakko toteuttaa vain osa, jos luodaan sitova menettely paikkojen myöhäisemmästä toteuttamisvelvoitteesta, jos maksuhalukkuutta löytyy paikkojen todellisilla kustannuksilla. Oikeudet pysäköintipaikkojen käyttämiseksi myydään tai vuokrataan määräajoin, esimerkiksi vuosittain. Jos todellista kustannusvastaavaa maksuhalukkuutta löytyy enemmän kuin paikkoja on tarjolla, niitä on rakennettava asteittain lisää pysäköintinormin mukaiseen määrään asti. Kärkitoimenpide 7. Tonttikohtaisesta pysäköinnistä alueelliseen toimijaan 5
Uusilla asuntoalueilla ja täydennysrakentamiskohteissa pysäköinnin tulee jatkossa perustua kustannus- ja ympäristösyistä ensisijaisesti keskitettyyn pysäköintiin. Keskitettyyn pysäköintiin kehitetään alueellinen toimijamalli. Ratkaistavia asioita ovat eri toimijoiden roolit, rahoitusvastuut ja tehtävät. Keskitetyssä pysäköinnissä paikat ovat nimeämättömiä, mikä mahdollistaa vuorottaiskäytön ja tätä kautta paikkojen käytön tehostamisen. Tällöin myös pysäköinnin paikkakohtaiset- ja kokonaiskustannukset laskevat. Keskitetty pysäköinti mahdollistaa paikkojen toteuttamisen vaiheittain. Keskitetty pysäköinti edellyttää alueellista pysäköintiyhtiötä. Ongelmana keskitetyssä pysäköinnissä on rakennushankkeiden toteutuminen vaiheittain, jolloin pysäköintipaikkoja voidaan joutua rakentamaan etupainotteisesti, jolloin tästä tulee taloudellista riskiä. Tarvittaessa kaupungin tulee ottaa rooli alueellisena toimijana ja myöhemmässä vaiheessa myydä osuutensa. Kärkitoimenpide 8. Pysäköinninvalvonnan vaikuttavuus Pysäköinninvalvontaa lisätään ja tehostetaan muun muassa lisäämällä tarkastajien määrää sekä hyödyntämällä teknologiaa. Kaupunki tekee lakimuutosesityksen valtiolle pysäköintivirhemaksun määräytymisperusteita koskien. Pysäköintivirhemaksun suuruus esitetään nostettavaksi vähintään samaksi kuin joukkoliikenteen tarkastusmaksu sekä porrastettavaksi haitan mukaan. Pysäköinti joukkoliikennettä haitaten tai invapaikalla ilman asianmukaista lupaa aiheuttaisi 500 euron sekä pysäköinti suojatien eteen, yhteiskäyttöauton paikalle tai jalkakäytävälle 250 euron virhemaksun. Rengaslukon käyttöperiaatteet määritellään. Irrotusmaksun suuruudeksi esitetään 500 euroa. Kärkitoimenpide 9. Autojen talvipysäköintiratkaisut Autojen talvisäilytysmahdollisuuksia (nykyisin Tattarisuo ja Kalasatama) laajennetaan ja palvelukokonaisuutta kehitetään, jotta varsinkin pitkään käyttämättä olevia autoja ei varastoitaisi esimerkiksi kantakaupungissa kadunvarsipaikoilla. Vuoropysäköintiä on kokeiltu Munkkivuoressa. Kokeilusta saatujen kokemusten perusteella vuoropysäköintiä laajennetaan uusille alueille. Kehitetään Internet- ja mobiilipalveluita, joiden avulla jaetaan tietoa talvikunnossapidon toimenpiteistä. Yhteiskäyttöautojen pysäköintipaikkojen talvikunnossapitoa ja sen valvontaa tehostetaan. Kärkitoimenpide 10. Mobiili- ja internetpalvelut Kehitetään pysäköintipörssi-palvelu. Pysäköintioperaattoreiden kanssa yhteistyössä kehitetään tiedon saantia pysäköintilaitosten vapaana olevista paikoista niin, että pysäköinnin reittiopas ja muita pysäköintiin liittyviä mobiilipalveluja voidaan ottaa käyttöön. Tavoitteena on siirtyä enenevässä määrin pysäköinnin maksamiseen mobiilipalveluilla. 6
Kärkitoimenpide 11. Progressiivinen hinnoittelu Progressiivisessa hinnoittelussa pysäköinnin suhteellinen hinta kasvaa pysäköinnin pitkittyessä. Progressiivista hinnoittelua on tarkoitus käyttää kivijalkaliikkeiden edustoilla asiointipysäköintiin soveltuvilla paikoilla. Tavoitteena on suosia lyhytaikaista asiointipysäköintiä pitkäaikaisen auton säilyttämisen kustannuksella. Kärkitoimenpide 12. Liityntäpysäköinti Liityntäpysäköinnin osalta edetään HSL:n johdolla valmistellun liityntäpysäköintistrategian sekä Helsingin liityntäpysäköinnin kehittämisselvityksen esitysten mukaisesti. 7