Sa Ku N Ku LttuuRi Ki LPaiLut oulu SSa 24-26.4.2001 f orssan ammatti-instituutti oli hyvin edustettuna SAKU:n jokavuotisissa kulttuurikilpailuissa Oulussa. Bändejä oli peräti kaksi. Toisessa soittivat Tammelan metsäoppilaitoksen oppilaat Jani Koskinen, Jonna Määttä, Vesa Kaiponen ja Tero Kallonen. Kisoja varten kasatussa viestintäpuolen bändissä soittivat Eeva Partanen, Suvi Hokkanen, Kalle Huuskonen ja synttäreitään Oulussa viettänyt Matias Miettinen. Karaokea kävivät laulamassa Eira Salminen (ruo2) sekä terveydenhuolto-oppilaitoksen Ninnu Salo ja Essi Passila. Myös Satu Tarkiaisen piti osallistua karaoke-sarjaan, mutta valitettavasti tuli kipeäksi eikä voinut laulaa. Puhe-sarjaan osallistuivat viestintäpuolelta Kirsi Nyqvist, Lasse Pekkarinen ja kunniamaininnan saanut Taina Kytölä. Taina menestyi myös lausunnassa saaden hopeisen mitalin. Allekirjoittanut itse osallistui digi-kuvaukseen ja sai pronssisen mitalin. Koulumme sai myös suurempaa julkisuutta; Lasse Pekkarisen haastattelun voi lukea Helsingin Sanomista (HS 26.04.2001). Reissu meni muutenkin hyvin, Oulu tuli tutuksi ja viime vuonna Jyväskylässä olleet näkivät taas vanhoja tuttuja. Ensi vuonna suuntana on Lohjalla järjestettävät kisat, jotka ovat hieman lähempänä kuin tänä vuonna. La SKu Va RJo HYPPY laskuvarjourheilua harrastetaan nyt yhteensä 19 kerhossa eri puolilla maatamme. Hyppääjän lupa kirja eli C- tai D-kelpoisuustodistus oli viimeisen tilaston mukaan 646:lla harrastajalla. Loput hyppääjistä ovat eri vaiheissa koulutusta olevia oppilaita. Laskuvarjourheilu on Suomessa kansainvälisesti ottaen verraten edullista johtuen vapaaehtoisesta työstä. Hyppy maksaa 75 mk kun esimerkiksi Euroopan maissa hinta on korkeampi. Kaikilla urheiluhypyillä pitää ilmailumääräysten mukaan olla mukana kaksi laskuvarjoa: pää- ja varavarjo. Laskuvarjot ovat nykyään ohjattavia liitovarjoja, joilla pystyy laskeutumaan pehmeästi ja jotka tuovat hyppääjän maalialueelle vaikka uloshyppypaikka joskus ei olisikaan paras mahdollinen. Ilmaaläpäisemättömät ns. Zero Porositykankaat ja siipikuormien kasvu on merkittävästi parantaneet laskuvarjojen suorituskykyä. Uusinta uutta ovat elliptiset kuvut, jotka tarjoavat enemmän suorituskykyä kuin perinteiset suorakaiteen muotoiset. Kokeneelle hyppääjälle sopivan modernin varjon vaakanopeus on luokkaa 40-60km/h. Oppilaat käyttävät suurikokoisia ja rauhallisesti käyttäytyviä kupuja. Varjokokonaisuus maksaa uutena n. 15000-20000mk mutta käytettyjä varusteita saa 6000-13000mk:lla. Laji ei ole hurjapäiden hommaa, vaan sitä säädellään tarkoin Ilmailulaitoksen antamilla ilmailumääräyksillä. Lajissa käytettävä kalusto on nykyään erittäin kehittynyttä ja luotettavaa. Kaluston särkymisestä aiheutuvat ongelmat ovat äärimmäisen harvinaisia. Terveysvaatimukset laskuvarjourheilussa ovat samantapaiset kuin esimerkiksi ajokortissa. Kursseille voi mennä jo 15-vuotiaana (jos on holhoojan suostumus). Hyppääminen sujuu yhtä hyvin miehiltä ja naisilta. Kiinnostuneet kokeilemaan vain! Laji on turvallista kun toimitaan oikein. teksti Susanna Romu Tammelan metsäoppilaitoksen bändi: Jani Koskinen kitara, Vesa Kaiponen rummut, Jonna Määttä basso, Tero Kallonen laulu Teillä oli omat kappaleet? Kertokaa niistä. Biisit kertovat pienistä elämän asioista. Sanat kirjoittaa Vesa, sävellysideat Janilta. Lopulliseen muotoon biisit laitettiin ja laitetaan yhdessä. Harjoittelu tapahtuu punttisalilla, mutta syksyllä luultavasti saadaan paremmat tilat ja välineet. Mistä idea lähteä Ouluun? Kuraattori kysyi haluammeko lähteä oman bändimme kanssa kisoihin ja siitä lähti idea hioa omia biisejämme esityskuntoon. Lisäksi emme olleet aikaisemmin esiintyneet julkisesti missään, joten kisat toivat hyvää harjoitusta. Mitä mieltä olitte muista? Osa oli hyviä, osa ei. Palkitut olivat palkintojensa arvoisia. Valitettavasti emme nähneet kaikkia bändejä ja osakseen oma musiikkimakukin sanelee mistä pitää ja mistä ei. Millainen porukka mielestänne oli? Hyvä porukka Fain puolesta, uusia tuttavuuksia solmittiin. Vesa pääsi takaisin kotiseudulleen tapaamaan vanhoja kavereitaan. Oulussa nukuitte kaikki samassa luokassa. Aiheuttiko yhteismajoitus ongelmia? Ei aiheuttanut. Iltaisin kaikki olivat jo niin väsyneitä, että nukkua olisi varmaan voinut missä vain. Mitä ensi vuonna? Nyt on helpompi lähteä, kun on nähnyt muut bändit ja millaista kisoissa on. Ensi vuonna musiikki pysyy saman tyyppisenä, mutta sovitukseen ja harjoitteluun voidaan käyttää enemmän aikaa. Lohjalle lähdemme jo voitto mielessä. tekstit Tarja Puisto KYs Y Ki RSi Ltä - kysymykset osoitteeseen viesti@fai.fi Minulla ei ole vielä kesätyöpaikkaa, joten kuinka ehdin sellaisin hankkia ennen kesää? Paras tapa saada kesätyöpaikka, on ottaa jalat käteen ja lähteä fyysisesti käymään _kaikissa_ mahdollisissa ja mahdottomissa yrityksissä ja reippaasti kysymään. Toinen vaihtoehto on soittaa kaikkiin mahdollisiin yrityksiin. Hyvällä tuurilla ja kauniilla hymyllä saattaa jotain irrotakkin. Ja jos muuta et keksi, niin mansikoita pääsee aina poimimaan.
Fo RSSa N Hu u Me t i La N Ne tulevaisuudessa mennään huonompaan suuntaan f orssan huumehistoria alkoi vuonna 1976. Ensimmäisessä tapauksessa kyseessä oli hasiksen toi- mittaminen kirjeitse ulkomailta Suomeen. Historian pahin vuosi oli 1999 jolloin kuoli 6 narkomaania, heistä suurin osa oman käden kautta ja loput yliannostukseen. Vuonna 2000 heroiinin yliannostukseen kuoli 4. Kuolleiden keski-ikä oli noin 23. Heroiinista on tullut parissa vuodessa suosittu huumausaine, koska sitä saa helposti ja se on halpaa. Heroiini tulee tänne Venäjältä ja hinta pyörii muutamasta sadasta markasta ylöspäin per gramma. Jokaisella päivällä on kuitenkin omat hintansa, ja ne riippuvat aineen saatavuudesta. Joskus katuhinta on ollut 2.500 markan tienoilla. Heroiinin lisäksi amfetamiini ja hasis löytävät ostajansa. Nuorin kiinnijäänyt kovien huumausaineiden käyttäjä oli 11v. Valtaosa käyttäjistä on nuoria, ikähaarukka on 12-30-vuotiaisiin. Yli neljäkymppistä narkkaria ei oikeastaan ole. Heidän kohtalokseen on koitunut joko vankila, hoitolaitos tai kuolema. Forssassa noin 60 narkomaania on hakeutunut sairaalahoitoon ja sen luvun perusteella voidaan olettaa että käyttäjiä on satoja. Oikeaa määrää on kuitenkin vaikea sanoa, koska monet käyttävät aineita satunnaisesti, eivätkä ole siis jääneet varsinaisesti aineista riippuvaisiksi. Rikosylikonstaapeli Antti Lehden mukaan määrä ei ole ainakaan laskemassa. Tulevaisuudessa mennään huonompaan suuntaan. Huumausaineiden käytön myötä ajoneuvorikokset, kaikennäköiset varkaudet ja kiristykset ovat lisääntyneeet huomattavasti. Materiaalisella tasolla Forssassa ei siis ole kovin turvallista. Antti Lehden mukaan tilastoilla ei ole merkitystä. Jos poliisilla olisi voimavaroja tutkia asiaa enemmän, tilastotiedot pystyttäisiin nostamaan moninkertaisiksi. Kuitenkin monilla niistä Forssa on jo nyt kärkipäässä. Karmaisevin tilasto on tietenkin aineisiin kuolleet. Jos ajatellaan isompia kaupunkeja ja vastavia määriä siellä kuolleisiin, niin tästä voidaan päätellä Forssan olevan aivan niitä mustimpia alueita. teksti Jonna Koivula Hasis Marihuana Lysergidi (LSD = lysergidihapon dietyyliamidi) Amfetamiinit (ja sukulaisaineet kuten Preludin ja Ritalin) ekstaasi Kokaiini Tekniset liuottimet (tinneri, lakat, liimat, bensiini jne..) Unilääkkeet ja rauhoittavat Opiaatit (oopium, kodeiini, morfiini, heroiini) alkuperä/mistä saadaan Ns. Intialaisen hamppulajin emikukkien uutteiden ja sidosaineiden hartsimainen seos. Intialaisen hamppulajin emikukan ja ylimpien versojen kuivattu rouhe. Kemiallisesti valmistettu; määrät mg:n osia eli hyvin pieniä. Kemiallisesti valmistettu. Kokapensaan lehdistä. Kemiallisesti valmistettuja aineosia tai öljyjalosteita. Kemiallisesti valmistettuja. Oopiumunikosta eristetään morfiinia, heroiini on morfiinin jatkojaloste. webbi webbi Ht t P://w w w.ko Lu MBu S. Fi/ NHe dbe RG/ Ke SKi.Ht M t Hu uma usa ine e t ulkonäkö käyttötapa ensivaikutukset Ruskeita, mustia tai vihertäviä levyjä tai murusia. Vihertävän ruskeita kuituja ja siemeniä Erivärisiä tabletteja tai väritön liuos, joka on imeytetty kuvitettuihin pieniin imupapereihin. estaa henkinen ikäsi. Erikokoisia tabletteja tai kapseleita, jauhetta tai liuosta. Valkoista jauhetta. Vakiopakkauksissa. Kemiallisesti valmistettuja. Erikokoisia tabletteja, nestettä tai jauhetta. Sätkissä tai piipussa polttaen. Teessä, leivonnaisissa tai sellasenaan nautittuna. Poltetaan sätkinä tai piipussa. Sellaisenaan tai nesteessä suun kautta. Ruiskeena suoneen, myös suun kautta niellen. Nuuskaten, polttaen, harvemmin ruiskeena. Pussista tai kangastilkusta hengitysteihin sisäänhengitettävän ilman ja limakalvokontaktin mukana. Yliannoksina suun kautta, myös alkoholin kanssa. Ruiskeena suoneen, nuuskaamalla, juoden tai polttaen. Puheliaisuus,hilpeys, syrjäänvetäytyneisyys, paniikkitilat, häiriöt ajan, paikan, nopeuden ja etäisyyden tajuissa. Kuten hasiksessa. Näkö- ja kuuloharhat, minäkäsitteen häiriöt, tunne minän jakautumisesta, kyvystä tarkkailla itseään ulkopuolisena, hilpeys, masentuneisuus, paniikki, mielenhäiriöt. Euforia, tunteja kestävä kiihotustila, jossa piirteitä seksuaalisesta hyvänolon tunteesta, hermostuneisuus, aistiharhat, unettomuus ja ruokahaluttomuus. Vaikutukset amfetamiinia muistuttavia, lyhytkestoisempia. Sekavuus, euforia, ongelmien tilapäinen unohtaminen, houretilat, päänsärky, kaksoiskuvat, tukehtumis- ja sydänpysähdysriski. Väsymys, sekavuus, raukeus, välinpitämättömyys, ongelmien tuntuminen vähäisiltä, puheen kankeus, liikkeiden epävarmuus, alkoholi lisää vaikutuksia. Euforia, raukeus, itsetyytyväisyyden harhatunne, lievä ruokahaluttomuus, supistuneet silmäterät, heroiinin vaikutus voimakkainta. pitkällisen käytön vaikutukset Kertyy elimistöön, mm. hermosoluihin. Mielenhäiriöt, muistihäiriöt, keskittymiskyvyn häiriöt, passiivisuus. Kuten hasiksessa. Riippuvuus ja tapakäyttöriski vähintään tupakkaan verrattava. Itsestään uusiutuvat aistiharhat, mielisairauden puhkeaminen, itsemurhat. Mielenhäiriö, väkivaltaisuus, aivoverenvuotoriski, kuolema yliannostuksesta. Voimakas riippuvuus ja himo aineeseen. Ks. Amfetamiini. Henkisen tason lasku, munuais- ja maksavauriot, myrkytystilat, (väkivaltaisuus), riippuvuus. Vahva riippuvuus, pitkäaikaiset ja vaikeat vieroitusoireet, oksentelu, vapina, unettomuus, kouristukset, myrkytys ja sekavuustilat, itsemurha. Voimakas riippuvuus ja himo jatkuvaan käyttöön. Fyysiset vieroitusoireet;lihaskivut, ripuli. Yliannoksessa hengityspysähdysriski.
tunnen itse henkilökohtaisesti muutaman käyttäjän. Osa polttaa pilveä pari kertaa vuodessa, osa käyttää vahvempiakin aineita. Kun kysyn miksi he käyttävät, vastaukset ovat yleensä samoja: pitää saada pää sekaisin helposti, tulee hyvä olo ja juhlan kunniaksi (juhla tosin voi olla tavallinen viikonloppukin). Monet väittävät, ettei pilveen voi jäädä koukkuun. Senkin väitteen kumoavat tuntemani pössyttelijät. He myöntävät itsekin, etteivät voisi olla ilman viikkoakaan. Fo R S Sa La i Si a Hu u Me i de N Kä Yt t ä J i ä - Se tunne jonka pilvestä ja muista huumeista saa, tekee siitä vastustamattoman. Kun pari kertaa koittaa kavereiden kanssa, haluaa kokea uudestaan, miltä tuntuu olla aineissa. En silti pidä itseäni narkkarina, sillä en käytä muita aineita, kertoo eräskin 17-vuotias opiskelija. - Ehkä se on niin, että ne jotka käyttävät vahvempiakin, eivät saa enää mitään irti pilvestä. Pilveä ei pitäisi käyttää liikaa, se menettää tehonsa. Ja silloin siirrytään vahvempiin, esimerkiksi vauhtiin ja piikittämiseen. En koskaan löisi piikkiä itseeni, toinen tuttavani, 18-vuotias mieshenkilö, kertoo. 21.3.-20.4. oinas Mielikuvituksellasi riittää nyt puuhaa. 21.4.-21.5. härkä Keräät kunnioitusta juuri niiltä tahoilta, joista todennäköisesti hyödyt tulevaisuudessa kaikkein eniten. 22.5.-21.6. kaksoset Joudut mahdollisesti lainaamaan rahaa ystäviltäsi, mikäli he vain pystyvät siihen. 22.6.-23.7. rapu Olet oppinut hieman laiskaksi ja otteen löytyminen työelämästä tahtoo lipsua. 24.7.-23.8. leijona Ansiosi lisääntyvät hienoisesti ottaessasi vastaan sinulle tarjotun tehtävän. 24.8.-23.9. neitsyt Pystyt helposti muuntamaan tekemisesi itsellesi ja varsinkin tunne-elämällesi voitollisiksi. 24.9.-23.10. vaaka Tarkalla kontrollilla säästyt kerjuulla käymisestä ystäviesi luona. 24.10.-22.11. skorpioni Koet menestystä kaikessa mihin vain keksit tämän kuukauden aikana ryhtyä. 23.11.-21.12. jousimies Sijoita nyt viisaasti rahasi johonkin pysyvään, mistä on iloa tulevinakin vuosina. Tosiasia kuitenkin on, että tuskin kukaan aloittaa heroiinilla tai kokaiinilla. Ja totta myös on, että tupakanpolttajien on helpompi kännissä polttaa myös pilveä. Lisänsä huumeiden käyttäjiin tuovat sekakäyttäjät, kuten tämä 18-vuotias nainen. -Olin pari vuotta sitten aika sekaisin kaikesta. Kun oltiin ryyppäämässä jossain, tuli aina otettua pari pilleriä samaan aikaan. Aina en edes tiennyt mitä vedin alas. Kierre vaan paheni, mutta onneksi sain noustua takaisin jaloilleni. Nykyään alkoholi riittää pään sekoittamiseen. Silti tuntuu pahalta tietää, että osa näistä vanhoista kavereistani käyttää vieläkin sekaisin ja vetää lisäksi mitä eteensä saavat. Olen itse saanut muutamankin tappelun aikaan kyseenalaistamalla kavereideni, jotka käyttävät huumeita, elämänlaadun. Onhan sanomattakin selvää, ettei kukaan käyttäisi huumeita, jollei niistä tulisi hyvä olo. Mutta kuinka moni käyttäjä ajattelee, mitä seurauksia siitä seuraa? 22.12.-20.1. kauris Olet antanut itsestäsi määrätietoisen kuvan, joten on selvää että taitoihisi luotetaan. 21.1.-19.2. vesimies Harva meistä pystyy jatkuvasti huippusuorituksiin, mitä perfektionistina et tahdo oikein myöntää, ainakaan itsellesi. 20.2.-20.3. kalat Päättäväisyytesi on vahva, vaikka sisäinen epävarmuutesi yrittääkin päästä voitolle. horoskooppi toimitus: viestintä II SeuRaaVa N NumeRo N teemana on Ke Sä! Palautteet, kysymykset Kirsille ja ilmoitukset osto- ja myyntipalstalle tulevat perille osoitteella Asiattomat ilmoitukset heitetään kylmästi ongelmajätesäiliöön. Tietenkin haluamme kehittää lehteämme vielä paremmaksi ja tarvitsemme siihen teiltä rakkailta lukijoilta apua. Juttuvinkit, kommentit toimittajille, mielipiteet lehden ulkonäöstä... ovat tervetulleita. päätoimittajat Lasse Pekkarinen ja Kirsi Nyqvist, markkinointipäällikkö Jonna Patjas, taitto Jonna Koivula, kannet Markus Turpeinen toimittajat: Jonna Koivula, Saara Leinikka, Pia Moisio, Kirsi Nyqvist, Tarja Puisto, Susanna Romu, Markus Turpeinen ilmestyy joka toinen viikko, levikki tuntematon nro 3 / 2001 VieSti@Fai.Fi toimitus C o Yo t e u G L Y Ohjaus: David McNally Tuotanto: Jerry Bruchaimer Tuotantovuosi: 2000 Elokuva kertoo tytöstä, Violetista, joka lähtee pienestä kylästään New Yorkiin etsimään töitä lauluntekijänä. Mutta mikään ei tietenkään ota onnistuakseen, kunnes Violet törmää baarinpitäjään joka palkkaa hänet baarimikoksi ja tanssitytöksi. Pienten alkuhankaluuksien jälkeen Violet kumminkin sopeutuu joukkoon ja kaikki menee hyvin ja elokuva loppuu. Tämä Jerry Bruckhaimerin elokuva eroaa miehen aikaisemmista tuotoksista siinä, että machojen jenkkisankareiden sijasta nähdään neljä kaunista ja vähäpukeista naista jotka työskentelevät samalla tanssityttöinä ja baarimikkoina baarissa nimeltä Coyote Ugly. Elokuva on jopa huonompi kuin Bruchaimerin aikaisemmin tuottamat toimintapätkät. Niitä sentään voi katsoa, mutta tämä oli pohjanoteeraus. Elokuvan loppuratkaisu on arvattavissa jo ensimmäisen kymmenen minuutin aikana ja tässä ajassa on käytetty kaikki mahdolliset turhat kliseet ja muut tehosteet. Paikoin elokuva muistuttaa jopa huonoa musiikkivideota. Elokuva ei tuo katsojalle mitään uutta vaan pyörittää katsojaa vastenmielisessä paskassa jota ei voi tosissaan katsoa, ottaen huomioon että ohjaaja on kumminkin aikuinen ihminen. Eivätkä näyttelijä suorituksetkaan päätä huimaa. Mitä muuta voisin sanoa kun että elokuva oli todella huono ja sitä voisi suositella sellaiselle joka katsoo elokuvia silmät kiinni. teksti Markus Turpeinen