Mikko Holm Nettinuorisotyöntekijä, Lappeenrannan nuorisotoimi
Kuinka saada nuoret kiinnostumaan museosta, kysy heiltä itseltään? Mikko Holm toimi Suomen käsityön museon Nuoret museoon hankkeen projektikoordinaattori vuonna 2013
Suomen käsityön museo selvitti nuorten aikuisten museossa käymättömyyden syitä. Suomen käsityön museo tilasi palvelumuotoilija Juha Ruuskalta nuoria asiakkaita hyödyttävän palvelumuotoilukoulutuksen Julkaisu on luettavissa Suomen käsityön museon nettisivuilta
Tutkimus toteutettiin kahdessa eri työpajassa. Ensimmäiseen työpajaan osallistuivat museopalveluita käyttävät nuoret aikuiset (20-29 v.) ja toiseen työpajaan osallistuivat ei-kävijät vastaavasta ikäryhmästä. Kävijöitä etsittiin sähköpostin, Facebookin, puskaradion sekä kadulla tapahtuvan värväämisen avulla. Osallistujat saivat palkkioksi työpajasta elokuvalippuja, museon vuosikortteja sekä kiitoskirjeen.
Työpajojen kuvaus
Mitä tulee mieleen museosta? Kuvalähde: http://straatjutten.nl
Historian ja kulttuuriperinnön tallentaminen Elämykset Hiljaista ja viileää Jyväskylän näyttelyt pysyviä Koulutetut, kulttuurista kiinnostuneet Historia Pöly Kuinka paljon on sellaista, mitä museoissa ei näe? Hankalasti tulkittava, pitää tietää taiteesta astuessaan Nipottavat mummot Ei saa koskea Ei kiinnosta Diesel-moottori Korkeakulttuurinen status Mitä laittaa päälle, kuinka käyttäytyä Hiljaisuus Vaeltelu ja ahdistus, ahdistus tulee turisteista, joita on liikaa
Mikä saa sinut museoon?
Käynyt museoissa eri syiden vuoksi, taustalla ammatilliset syyt (muotoilija) Museo inspiraationa (media-alan ammattilainen) Ulkomailla museoissa itsensä takia, Jyväskylässä enemmän ulkomaalaisten vieraiden takia. En tiedä olenko käynyt koskaan yksin Jyväskylässä museossa, aina on ollut joku mukana. Pitää tietää jotain, pitää olla infoa esillä. Pitää pystyä menemään ilman, että tietää mitään. Olen käynyt ulkomailla museoissa. Menen usein vapaa-pääsynä Töiden kautta Koulun kautta (Perjantaisin on Jyväskylän museoihin vapaa pääsy. Nuorilla aikuisilla ei ollut tästä tietoa)
Mitä museoissa käyminen sinulle merkitsee? Mitä saat museoissa käymisestä? Kuva: Luis Tejido / EPA
Riippuu siitä missä käy. Saan esim. tietoa alueesta, visuaalisia inspiraationlähteitä kotiin ja töihin. Irtaannun esim. kauppareissusta ja saan viettää aikaa esim. puolison / kaverin kanssa. Pääsen osaksi näyttelyä, se on moniaistillisempi kokemus kuin kirja tai elokuva. Saan tuntemuksia ja niitä voi tulla vielä monta viikkoa näyttelyn jälkeen. Installaatioista saan paljon irti. Siellä tapaa ihmisiä, etenkin jossain Kiasmassa joka on sen verran iso paikka. Potentiaalinen paikka verkostoitua. Muistot heräävät, kuten mummolassa. Mielihyvää siitä, että kävinpäs museossa. Jee! Rakennus voi puhutella, se voi olla sellainen wou! Brysselissä oli sarjakuvamuseo, joka oli todella hyvä, vaikka en Tinttiä luekaan. Lisäksi paikalla oli paljon työntekijöitä, jotka vastasivat mielellään kysymyksiin. Lähellä en käy, opiskeluaikana en käynyt kertaakaan museossa. Reissuun kun lähden, niin tulee katsottua mitä näyttelyitä on menossa, vaikka itseäni ei kiinnosta. Teattereista jostain syystä tietää, että mitä siellä on menossa. Jos on tuttuja mutkan kautta esillä, niin silloin käyn katsomassa.
Miksi käyt / et käy museoissa? Kuva: http://www.artslant.com/global/articles/show/21445
Koska haluan! Ulkomailla myös, esim. must see juttu. Toisaalta tulee myös petyttyä, esim. Roomassa Villa Borghese oli sitä mitä kaikki muukin, vaikka sitä hehkutettiin medioissa ja matkaoppaissa. Se tuli juostua lävitse. Näyttely kiinnostavat. Matkustellessa käyn usein sen takia, että se on ilmainen kohde. En välttämättä olisi valmis maksamaan näyttelystä. Museo antaa minulle oman hetken. Museoon päätymisen taustalla usein nopeasti tehty päätös. Museoiden pitäisi tarjota enemmän tietoa, että käynnin kynnys ylittyisi. Jos on kiinnostava näyttely, niin se tulee tsekattua. Ajanpuutteen vuoksi ei vain tule lähdettyä museolle. Se ei ole spontaania. Asun vieressä, ja siltikin on hankala tulla tänne. Toivon, että minut toivotetaan tervetulleeksi museoon. Tuntuu, että tuolla tyypillä on maailman tärkein taidejuttu tuossa koneella menossa. Minun tekisi mieli nauraa ja pälättää taideteokselle. Miulla on ihan sama juttu vaimon kanssa! Mistä se sitten on, etteivät työntekijät tervehdi? Lasten kanssa on rasittavaa, että joutuu vahtimaan toisten kosketusta Kyllä tyypillisessä museokäynnissä haluan mennä kavereiden kanssa käymään näyttelyssä.
Jos et käytä museoiden palveluita, kerro muista vapaaajan palveluista / kulttuuripalveluista joita käytät. Kerro tyypillisestä palvelun käyttötilanteesta.
Museo ei ole kovin korkealla miun arvolistassa, menen mielummin katsomaan bändiä tai leffaan. Hyvin mielenkiintoinen näyttely on sellainen, että se menee yli. Kävelen mielummin vaikka metsään, kuin menen extempore museoon. Menen leffaan, se rikkoo arjen. Museossa tiedostan, että nyt on keskiviikko ja minun pitää mennä tekemään ruokaa. Elokuvat, teatterit, baletti ja festarit. Kaikissa näissä on liikettä ja ääntä, museoissa taas on hiljaista. Museo tuntuu siten heti paljon tylsemmältä. Eilinen oli kiva, kun täällä oli työpajoja. Tykkään tehdä itse.
Mitä kehittäisit museoissa? Art for Dummies by Thomas Hoving
Some, Facebook, Twitter. Facebookissa tieto siitä, että meillä on opastuksia, jotka antavat vastauksia ihmisten kysymyksiin. Onhan toki kierroksia, mutta enemmän palvelua Museon pitäisi tuoda paremmin esiin sitä, miten he voisivat palvella yleisöä. Esim. Raateja, jotka päättävät teoksia ja näyttelyitä. Lähemmäs esim. kirjastoja Pop up tempauksia, kuten virkataan jonkin hyväksi tai popup kahvila tai baari. Tarvitseeko nuorten tulla museon luokse, voisiko museo mennä nuorten luokse? Enemmän kiertäviä näyttelyitä, perusnäyttelyt eivät inspiroi Nuorten taiteilijoiden töitä, Jyväskylä-aiheinen näyttely, sarjakuvanäyttely, Aku Ankka näyttely, enemmän musiikkia ja ääntä, liikkuvaa kuvaa, aukioloaikoja myöhemmäksi Ystävällinen ja välitön asiakaspalvelu Art for Dummies opastukset ja tapahtumat Tapahtumia, kuten esim. näyttelyiden avajaisia, museoiden yö, tempauksia, joissa virkataan koko yö mattoa, baarin jälkeen museoon 50-luvun muotia esittelevä näyttely ja henkilökunta pukeutuu niihin Oravien perhe Jyväskylän taidemuseolla on ihana Sinkkujen ilta! Museosta kohtaamispaikka, kahvila!
Millainen olisi unelmiesi museo?
Hyvää asiakaspalvelua ei voita mikään! Huomioiminen ja se kaikki muu, mitä siinä alussa kohtaa. Taidekahvila ja taidebaari, musiikkia taustalle. Asiakkaiden areena! Netti on tärkeä meidän ikäisille. Tärkeää infota tarpeeksi, kuinka pääsee mukaan, mitä maksaa, onko ohjaaja? Art for Dummies, Sinkkuilta, raahaa kaverisi museoon, myöhäisemmät aukioloajat Lisää tällaisia työpajoja, joissa pääsee vaikuttamaan. Museot linkkinä luovien alojen ihmisten välillä Taidetta tyhmille, kulttuuria junteille ja urveloille sen sijaan, että mainostettaisiin Taiteen alkeita Scifi-, tietokone-, peliaiheisia näyttelyitä. Kauhumuseo, mitä ihmiset ovat pelänneet eri aikoina. Teoksiin hauskoja tarinoita, esim. pitsipyörä Suomen käsityön museon edellisessä näyttelyssä Musiikkiesityksiä tai musiikki taustalla Interaktiivisuus ja digimaailmasta lisätietoa, lisäksi teknisiä laitteita näyttelyyn tutustumiseksi Pubi, johon vetäytyä lasilliselle ja mahdollisuus keskustella näyttelystä Tee-se-itse paja.
Moniaistisuus Osallisuus Ulos museosta Digitaalisuus
Esitutkimuksen tekeminen, asiakasprofiilit, henkilökunnan työpajojen valmistelu
Black, Graham 2005. The Engaging Museum. Developing Museums for Visitor Involvement. New York: Routledge. Cantell, Timo 2006. Siivu arvokasta vapaa-aikaa. Museo 44 (2), 8-13. Creativity, Community, and a dash of the unexpected. Adventures in engaging young adult audiences. Denver Art Museum 2011. (http://denverartmuseum.org/sites/all/themes/dam/files/final_report_to_the_field_1.16.2012_final.pdf, viitattu 8.11.2013). Falk, John H. & Dierking, Lynn D. 2002. The Museum Experience. Washington DC: Whalesback Books. Hood, Marilyn 2004. Staying Away: Why People Choose Not to Visit Museums. -Gail Anderson (ed.) Reinventing the Museum. Historical and Contemporary Perspectives on the Paradigm Shift. Walnut Creek: AltaMira Press. 150 157. Learning to Live. Museums, young people and education. (toim. Bellamy Kate, Oppenheim, Carey.) 2009. Institute for Public Policy Research and National Museum Directors' Conference Lindholm, Arto & Simovaara, Jyrki & Cantell, Timo & Mielonen, Helena. 2011. Yleisötutkimus kulttuurialan opinnäytetyönä. HUMAK: Helsinki. Kolb, Bonita 2000. You Call This Fun? Reactions of Young First-time Attendees to a Classical Concert. MEIEA Journal vol 1 no 1, 13-28. Kivilaakso, Aura. 2010. Taiteen ja tiedon lähteillä mielikuvia kuvataiteesta ja Sinebrychoffin taidemuseosta. Syventävä yleisötutkimus. Kyselytutkimus kulttuuripalvelujen käytöstä ja kulttuurin tiedotuksesta Oulun seudulla, 2009. Oulun kaupungin ja Oulu 15 -hankkeen tilaama tutkimus Suomen Kyselytutkimus Oy:ltä. Lynch, Bernadette. 2011. Whose cake is it anyway? A Collaborative investigation into engagement and participation in 12 museums and galleries in the UK. Paul Hamlyn Foundation. Metsäpelto, Heli. 2010. Kulttuuritilaisuuksien ei-kävijät : tarkastelussa nuorten aikuisten teatteripalvelujen käyttämättömyys. Pro gradu tutkielma. Sibelius-Akatemia. Taidehallinto.Kuopio Myllyniemi, Sami. 2009. Aika Vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisu 92. Opetusministeriö. Helsinki. Mäntylä, Taina. 2010 Nuorten aikuisten koti, kulutus ja ajankäyttö. Kuluttajaviraston julkaisusarja 3/2010. (http://www.kuluttajavirasto.fi/file/f94e4b25-3495-424a-a895- ec22f416edfa/1010+nuorten+aikuisten+koti+kulutus+ja+ajank%c3%83%c2%a4ytt%c3%83%c2%b6.pdf, viitattu 8.11.2013) Pietarinen, Elina. 2013. Nuoret Joensuun taidemuseon kohderyhmänä. Opinnäytetyö. Karelia-ammattikorkeakoulu. Puranen, Suvi. 2010. Markkinointisuunnitelma Jyväskylän ylioppilasteatterille asiakaskyselyn tulosten pohjalta. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kulttuurituotannon koulutusohjelma. Scollen, Rebecca 2008. Regional voices talk theatre: audience development for the performing arts. International Journal of Nonprofit and Voluntary Sector Marketing, vol 13 (1), s. 45-56. Shrapnel, Emma. 2012. Engaging Young Adults in museums. An audience Research Study. (http://australianmuseum.net.au/uploads/documents/26111/final%20project.pdf, viitattu 8.11.2013) Stolt, Henrietta. 2012. Projektinhallinta ja tapahtumatuotannon haasteet museoalalla. Tapaustutkimus: Tampereen museoiden yö. Opinnäytetyö. Yrkeshögskolan Novia, Kulttuurituotannon koulutusohjelma. Helsinki. Vatanen, Julia. 2009. Nuorten kulttuuripalvelut Pieksämäellä : tarpeet ja markkinointi. Humak. (http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-200911286394, viitattu 8.11.2013)
Henrietta Stolt: Projektinhallinta ja tapahtumatuotannon haasteet museoalalla Tampereen museoiden yö Leena Niemi teki asiakastutkimuksen Tampereen Museoiden yöstä vuonna 2010. Kyselylomakkeita jaettiin tapahtumassa kävijöille ja kävijät pystyivät myös Tampereen Museoiden yön kotisivuilla osallistumaan kävijätutkimukseen. Yhteensä 327 kävijää vastasi kyselyyn. Tutkimuksesta selvisi, että tyypillinen Tampereen Museoiden yön kävijä on 21 30-vuotias tamperelainen nainen, joka on saanut tietää tapahtumasta netistä tai ystävältä. Suurimmaksi markkinointikanavaksi osoittautui internet ja erityisesti Facebook. Häntä kiinnostivat tapahtumassa eniten näyttelyt ja konsertit. Monipuolinen ohjelma houkutteli paikalle nelinkertaisen määrän kävijöitä verrattuna aiempiin vuosiin. - - - - - - Stolt, Henrietta. 2012. Projektinhallinta ja tapahtumatuotannon haasteet museoalalla. Tapaustutkimus: Tampereen museoiden yö. Opinnäytetyö. Yrkeshögskolan Novia, Kulttuurituotannon koulutusohjelma. Helsinki.
Ei-kävijät olivat tutkimusaineistomme ainoa ryhmä, jolle ystävän mukaan saaminen oli tärkein syy varmasti vierailla useammin taidemuseoissa. Ilmeisin keino korjata yleisörakennetta on hinnoitella liput siten, että eikävijä saisi ystävän mukaan. Kaksi yhden hinnalla on parempi idea kuin ilmainen pääsy. Ilmaisuuden sijasta voisi kokeilla myös ystävä mukaan ja itse puoleen hintaan -lippua. Selvintä olisi kuitenkin luvata ilmainen sisäänpääsy päivästä riippumatta, jos tuo mukanaan kokonaan uuden kävijän. Ystävän mukaan saamista voi toki koettaa saada kekseliäämminkin kuin hinnoittelemalla: kokeilla voisi esimerkiksi netissä toimivaa museokaveripalvelua tai taidemuseodeittejä. http://www.fng.fi/arvoisayleiso/tutkittuatietoayleisoista/eikavijat Lindholm, Arto & Simovaara, Jyrki & Cantell, Timo & Mielonen, Helena (2011). Yleisötutkimus kulttuurialan opinnäytetyönä. HUMAK: Helsinki.
Tutkimukseni mukaan nuoret aikuiset eivät pysty samaistumaan teatteriyleisöön, koska he mieltävät teatterissa käymisen sofistikoituneen yläluokan ja ikääntyneiden harrastukseksi. Nuoret aikuiset eivät kuluta korkeakulttuuria, koska se ei edusta heille tavoiteltavaa kulttuurista pääomaa. Nuorten aikuisten vapaa-ajan viettoon kuuluu sosiaalisuus sekä spontaanius ja teatterissa käyminen ei edusta nuorille aikuisille tätä, vaan he kokevat, että teatteriin menemiseen liittyy ennakkovalmistautuminen ja vapaa-ajan aikatauluttaminen. Lisäksi nuoret aikuiset kokivat, että teatteri on paikkana outo ja luotaantyöntävä ja että teatteripalveluiden markkinointi ei ole kohdennettu heille. Johtopäätöksessään Kolb (2000,7-8) toteaa, että hän oli yllättynyt kuinka moni opiskelijoista oli halukas käymään uudestaan klassisen musiikin konsertissa. Klassinen musiikki ei korvaisi opiskelijoiden muuta vapaa-ajan tekemistä, mutta voisi olla satunnaisesti osa heidän vapaaajan suunnitelmiaan. Kolbin tutkimukseen osallistuneet opiskelijat eivät pitäneet klassisen musiikin kokemusta erityisen huomionarvoisena ja odottivat, että heitä viihdyttäisi kaikki konsertin osa-alueet eikä pelkästään musiikki. Konsertin pitäisi olla ainutlaatuinen kokemus, eikä tavanomainen. Opiskelijat kokivat, että koko konserttitapahtumaa ja sen herättämiä tunteita pitäisi kohentaa, ettei kokemus jää liian laimeaksi. Metsäpelto, Heli. Kulttuuritilaisuuksien ei-kävijät : tarkastelussa nuorten aikuisten teatteripalvelujen käyttämättömyys. Kuopio : Sibelius-Akatemia, 2010. http://ethesis.siba.fi/showrecord.php?id=406644
Kolb patistaa erityisesti klassisen musiikin organisaatioita kiinnittämään huomiota omaan toimintaansa houkutellakseen nuoria kävijöitä. Kolbin mukaan musiikkiorganisaatioiden tulee tarjota räätälöityjä konserttitapahtumia tietyille markkinasegmenteille. Organisaatioiden tulee kuunnella mitä nuoret kuluttajat haluavat ja suunnitella konsertteja, jotka tarjoavat moninaisia hyötyjä vastaamaan moninaisten kuluttajien tarpeita. Pysyäkseen elossa näiden organisaatioiden täytyy avata ovensa ja kutsua kaikki katsojat heidän konsertteihin, jopa silloin kun yleisön kulttuurin taju ja tieto eivät ole sitä mitä organisaatiot toivoisivat sen olevan. Organisaatioiden tulee kiinnittää huomiota omaan toimintaansa; olla houkuttelevia, avoimia ja tiedottaa toiminnastaan. Vain tällöin nuoret alkavat käydä konserteissa ja yleisön määrä kaikkinensa kasvaa. Kolb, Bonita 2000. You Call This Fun? Reactions of Young First-time Attendees to a Classical Concert. MEIEA Journal vol 1 no 1, 13-28. Metsäpelto, Heli. Kulttuuritilaisuuksien ei-kävijät : tarkastelussa nuorten aikuisten teatteripalvelujen käyttämättömyys. Kuopio : Sibelius-Akatemia, 2010. http://ethesis.siba.fi/showrecord.php?id=406644
Tutkimukseen kuului kolme eri aineistoa. Sähköinen kyselylomake lähetettiin lukiolaisnuorille ja teemahaastattelu tehtiin 25 35-vuotiaiden kanssa. Sekä kyselyssä että haastattelussa pohdittiin samoja asioita ja teemoja. Lisäksi tutkimukseen otettiin mukaan Kareliaammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kirjoittamat raportit Joensuun taidemuseossa vierailusta. Tutkimuksessa saatiin selville, mitä nuoret odottavat taidemuseolta. Sen asema pelkkänä museolaitoksena muuttuu toimintakeskuksen tapaiseksi. Tutkimuksen avulla saatiin laadittua kehitysehdotuksia taidemuseolle. Ne koskivat työpajoja sekä tapahtumien ja vaihtuvien näyttelyiden järjestämistä. Ehdotuksia olivat esimerkiksi kahvilatoiminnan ja myyntinäyttelyiden järjestäminen taidemuseon tiloihin. - - - - - Pietarinen, Elina. 2013. Nuoret Joensuun taidemuseon kohderyhmänä. Opinnäytetyö. Karelia-ammattikorkeakoulu.
It is agreed by all the mentioned scholars that young adults desire a level of interaction with the exhibition, allowing them to test their skills and engage with the content matter. However, most interactive activities at museums are aimed at children, and therefore do not suit their age. Chung suggests that in order to break down this social barrier turning young adults away from museums, while still holding on to their overall values and mission, museums must adapt to these changing values of young adults. Young adults enjoy the unique, underground and unexpected. In order to successfully engage them in museums, you must keep them on their toes so to speak. Museum organisers must focus on maintaining the specialness of an event through only offering the program in seasonal blocks and not promoting it through mainstream advertising. - - - - - Shrapnel, Emma. 2012. Engaging Young Adults in museums. An audience Research Study. (http://australianmuseum.net.au/uploads/documents/26111/final%20project.pdf, viitattu 8.11.2013).
Breaking down barriers to young people s perceptions often entails developing specific projects with small groups of young people, and not only offering them something but also taking the opportunity to learn from them about the types of approaches that work best. [...] Museums, in designing projects for young people, need to work with skilled partners, plan carefully and with consultation, and be flexible and open to new approaches. Crucially, they must have a desire to respect, believe in and enjoy the young people. This takes us back to the philosophy underpinning the museum and its senior management, which needs to become a more central element of policy enabling museums to become better equipped to develop inclusive programmes. Management needs to consider how the museum sees itself within its own community. What is the museum s overall mission? How does attracting new audiences complement the more traditional audience base and how will success be defined? The success of the projects described here did not depend on the size of museum, budget or scale of project but on the commitment of the staff, having realistic goals, and strong partnerships. - - - - - Learning to Live. Museums, young people and education. (toim. Bellamy Kate, Oppenheim, Carey.) 2009. Institute for Public Policy Research and National Museum Directors' Conference
Käyttäjäpersoonien luonti, luonnokset
Käyttäjäpersoonat, valmiit
Henkilöstön työpaja
Sanoista teoiksi Olipas eilen mukava ilta Suomen Käsityön museolla! Asiakaspalaute
Kuinka projekti jatkui seuraavana vuonna? Low Budget pajat / 1. kerran kuussa Late Nights kaikissa Jkl museoissa Cosplay näyttely ja siihen liittyvä elokuva, paja, Late Nights jne.
Ja kuinka jatkuu nyt Low budget pajoja jatkettu https://www.facebook.com/events/1046995735352503/ Tietoa myös Jamkin ja Humakin listoille, opettajat voivat lisätä sen osaksi kurssitarjotinta/opintosuoritusta -> nuoret pitämään itse Late nightseja ja ohjaajia Fb on hyvä väline tavoittamiseen, kuin myös sähköpostilistat Ohjaajia löydetty parhaiten old school -ilmoituksilla
:)