Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY) 1
Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta Köyliön kunta Säkylän kunta Ahlström Oy HK Ruokatalo Oy Lännen Tehtaat Oy Turun yliopisto Mukana ovat myös Mykora Oy Rauman kaupunki Eurajoen kunta Perustettu vuonna 1989. Työntekijöitä 14+1. ELINTARVIKETALOUDEN TOIMIALA Tavoitteena alueen elintarvikealan kilpailukyvyn turvaaminen kestävästi Keskeisiä toimenpiteitä koottu Satakunnan elintarvikealan kehittämisohjelmaan VESISTÖTOIMIALA Tavoitteena vesien tilan parantaminen, tietouden lisääminen ja sen soveltaminen vesistöjen kunnostuksessa Kärkiohjelmana Säkylän Pyhäjärven suojelu. Kunnostuskohteena myös muita järviä ja jokia 2
Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma 1995-2011 3
Pyhäjärven perustietoja Valuma-alue 615 km 2 Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys 5,4 m Suurin syvyys 26 m Rantaviivaa 80 km 4
Alasatakunta -91 5
PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus yhteensä 160 450 / vuosi + hankerahoitus KUNNA TEura, Säkylä, Pöytyä, Oripää, Loimaa, Rauma TEOLLISUUS: Jujo Thermal Oy, Lännen tehtaat Oyj, Sucros Oy, HK Ruokatalo Oy, Ahlstrom Tampere Oy YHDISTYKSET: Pyhäjärven kalastusalue, Pyhäjärven suojeluyhdistys ry., Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry. Toimikaudet I: 1995-1999 II: 2000-2006 III: 2007-2013 Tavoitteet Pyhäjärven rehevöitymiskehityksen pysäyttäminen Pyhäjärven sisäisen kuormituksen vähentäminen Hyvän tilan ylläpitäminen ja turvaaminen 6
Pyhäjärven suojeluohjelma 1. Valuma-alueen kunnostus 2. Järven kunnostus, kalastus 3. Tiedotus 4. Koulutus 5. Tutkimus ja seuranta 7
Valuma-alue 8
VALUMA-ALUEEN TOIMET Pyhäjärven valuma-alueella on toteutettu runsaasti vesiensuojelutoimenpiteitä Laskeutusaltaat, kosteikot, suodattimet Toimenpiteiden toimivuutta seurataan Automaattiset mittaukset Ilmastonmuutos haaste toimivuudelle, uusia innovaatioita tarvitaan Vanhojen keinojen toimivuutta tehostettava Haja-asutuksen jätevedet 9
10
Alatalon kosteikko, Oripää 11
Kärrilänojan kosteikko, Yläne 12
Imponojan suodatin, Yläne(Pöytyä) 13
Pyhäjärven kuormitus YLÄNEENJOKI Kokonaisfosfori kg/a 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 Virtaama m 3 /s Yläneenjoki, Kok P: 2009: 3,3 t/a 2008: 15,5 t/a 2000-2007: 8,1 t/a 0 0,00 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 I-III IV V-IX X-XII Virtaama 3500 PYHÄJOKI 1,20 Pyhäjoki, Kok P: 2009: 1,1 t/a 2008: 2,8 t/a 2000-2006: 1,8 t/a Kokonaisfosfori kg/a 3000 2500 2000 1500 1000 500 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 Virtaama m 3 /s 0 0,00 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 14 I-III IV V-IX X-XII Virtaama
Sisäisen kuormituksen vähentäminen 15
16
17
Ongelmien poistamiseksi on alueella käynnistetty Kalaherkut Pyhäjärvestä -projekti, jonka yhteydessä särjet ja muikut pyydetään tehokkaasti pois ja jalostetaan hyötykäyttöön eli ahvenmurekepihveiksi ja särkipulliksi 18
Hoitokalastus = poistokalastus, ravintoketjukunnostus, biomanipulaatio, tehokalastus Sisävesillä pitkät perinteet, huippu suosiossa 1990-luvulla Pääsääntöisesti väärinymmärretty kunnostuskeino Ajateltu kertaluontoiseksi toimenpiteeksi, vaikka onnistuminen vaatii etenkin rehevillä järvillä lähes jatkuvaa ylläpitoa Yleensä liian pienet saalistavoitteet ja liian lyhytaikainen rahoitus Ei ole ollut vuoden 2006 jälkeen hankerahoitusta saatavilla, vuonna 2009/2010 ja 2010/2011 Pyhäjärvellä ja Onkamojärvillä budjettirahoitus 19
20 ammattikalastajaa järvellä = Pyhäjärven ravintoketjun huippu! 20
Pyhäjärven hoitokalastus = Kaupallinen muikun ja siian pyynti + Vähempiarvoisen kalan tuettu pyynti Kiiski Särki Kuore 21
Vähempiarvoisen kalan tuki Vähempiarvoisen kalan tuki vaihdellut vuosien kuluessa rahoituksen mukaan 1995-2001 paikallinen rahoitus (kalastusalue ja suojeluohjelma) 2002-2006 EU-hankkeet (KOR ja EAKR) 2007-2008 ei rahoitusta 2009 paikallinen rahoitus 2010-2011 valtion budjettirahoitus Tarve pitkäaikaiselle sisävesien hoitokalastusrahoitukselle 22
Hoitokalastus, kokonaissaalis 1995-2010 800000 700000 600000 kg 500000 400000 300000 200000 100000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 vendace + whitefish unwanted fish species 23
Hoitokalastussaalis/hehtaari 60 50 40 kg/ha 30 20 10 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 24
Kalansaalis 2002-2010 kg 800000 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 muikku ja siika muut kiiski kuore särki ahven 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 vuosi 25
Kalastusmenetelmät Valtaosa saaliista saadaan talvinuottauksella Lisäksi kevätrysäpyyntiä Ei ammattimaista verkkokalastusta Saalis kuljetetaan satamiin kelkoilla ja muovilaatikoissa 26
27
Kalastusmenetelmät Kalansaalis lajitellaan kalasatamissa liikkuvalla lajittelulinjalla Kalat jäitetään ja toimitetaan jälleenmyyjille Vähempiarvoiset: pieni osa ravinnoksi, suuri osa turkiseläinten rehuksi 28
29
Kalan käyttö Säkylän Pyhäjärvellä Kannattava ja kestävä kalatalous Pyhäjärvellä -hankkeessa (2001 2003, KOR-rahoitus) selvitettiin kalamarkkinoita vähempiarvoisen kalan osalta ja kehitettiin mm. kuusi erilaista kalasäilykereseptiä. Kalasäilykkeiden markkinoinnin ongelmaksi muodostui taas pieni volyymi ja se, että lähialueelta ei löytynyt kalasäilykkeiden valmistamiseen sopivaa laitosta. Irtopakastuslaitteen kannattavuutta selvitettiin 2010, mutta Pyhäjärven saalisvolyymi ei ole yksin riittävä 20 vuoden aikana ei ole löydetty taloudellisesti kannattavaa tapaa jalostaa, pakata ja markkinoida vähempiarvoista kalaa. Uusia mahdollisuuksia vähempiarvoisen kalan hyödyntämiselle voivat tuoda uudet teknologiset innovaatiot mm. biopolttoaine- ja bioenergiatuotanto 30
Miten hoitokalastus toimii? 31
1. Ravintoketjun kautta Kaloja paljon, vesikirppuihin (eläinplankton) kohdistuu voimakas saalistuspaine Vesikirput saaliina, vähenevät Levien määrä (kasviplankton) lisääntyy kun vesikirput eivät kontrolloi 32
4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Pyhäjärvi 33 1963 1965 1968 1977 1981 1983 1985 1987 1999 1989 1991 1993 1995 1997 2001 2003 2005 2007 2009 Year No biomanipulation! OTHERS CHLOROPH EUGLENOPH DIAT OMOPH CHRYSOPH DINOPH CRYPT OPH CYANOBACTERIA Phytoplankton biomass (g m -3 )
2. Ravinteiden poiston kautta Kalojen mukana poistuu järvestä sinne jo kertynyttä fosforia Esim. Säkylän Pyhäjärvessä 26 % vuosittaisesta fosforikuormituksesta poistuu kalansaaliin mukana! Lähivalumaalueelta +24 % Eurajoen kautta - 18 % Järveen jää 56 % Ilmasta + 10 % Pyhäjoesta +12 % Kalojen mukana poistuu - 26 % Yläneenjoesta +54 % 34
35
200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Jääpeitteisen ajan pituus 36 1958 1960 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Keskiarvo 141 vrk year days
Rapu-hankkeen esittely 2011-2013, päärahoitus Länsi-Suomen EAKR Satakuntaliiton kautta Pyhäjärven kalastusalue, Euran ja Säkylän kunnat, Jyväskylän seutu, P-i, Pyhäjärven suojeluohjelma Ravun roolia Säkylän Pyhäjärven ekosysteemissä ei tunneta riittävän hyvin Ravun vaikutus ekosysteemiin Ekosysteemin vaikutus rapuihin Rapuelinkeinolla suuri kasvupotentiaali Satakunnassa ja muuallakin Suomessa Viime vuosina tuonut merkittävää arvonlisää mm. Pyhäjärven elinkeinokalataloudelle 23.4.2013 Satakunta Innovation and research network in changing climate 38
25 20 15 10 5 0 Kokonaisfosfori Total P 2009: 20,5 ug/l 2000-2008: 19,5 ug/l Klorofylli a 43 µg/l 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 1980 1982 1984 1986 2006 2008 2010 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 12 10 8 6 4 2 0 µg/l
Hankkeen toiminta ja tavoitteet Rapuun ja raputalouteen liittyvää tutkimustietoa löytyy paitsi Suomesta, mm. Ruotsista ja USA:sta Luodaan kansainvälinen tutkimusverkosto Kerätään ja tuotetaan dataa (raputalouteen liittyvät luonnontieteelliset ja taloudelliset taustatekijät) Ekologiset ja ekonomiset riskianalyysit (uhat, mahdollisuudet) Skenaariot ja mallit, viitekehyksenä ilmastonmuutos Tiedon popularisointi ja hyödyntäminen 23.4.2013 Satakunta Innovation and research network in changing climate 39
Hankkeen yhteistyötahot ja rahoitus Satakuntaliitto (päärahoittaja) Ruralia-instituutti/ HY Jyväskylän yliopisto Pyhäjärven kalastusalue Euran kunta Säkylän kunta Jyväskylän seutu (päätös syksyllä 2011) 23.4.2013 Satakunta Innovation and research network in changing climate 40
Hankkeen yhteistyötahoja SYKE, Suomi Helsingin yliopisto RKTL Vätternin suojeluohjelma, Ruotsi Lundin yliopisto, Ruotsi Centre for Ecology & Hydrology, Skotlanti Nanjing Institute of Geology and Limnology, Kiina NERI, Tanska Wisconsinin yliopisto, USA Waterloon yliopisto, Kanada Berliinin yliopisto, Saksa Viron luonnontieteellinen yliopisto, Viro Turun yliopisto V-S ELY, Y- ja E-vastuualueet Raputalousyrittäjät 23.4.2013 Satakunta Innovation and research network in changing climate 41
42
Kiitos! 37