MUTU tuntumaa vai indikaattoriviidakkoa? Hyvinvointitiedon tuottamisen ja hyödyntämisenhaasteethaasteet sosiaali ja terveysalan johtamisessa 21.9.2011 Iso Syöte Juha Kaakinen Juha.kaakinen@sosiaalikehitys.com 050 67088
Hyvinvointitieto Mitä? Mitä? Miksi? Miten? Hyvinvointitieto = tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista vai hyvinvoinnin vajeista Onko meillä todellista tietoa hyvinvoinnista vai perustuuko käsityksemme muutoksista yksinomaan ongelmatietoon, tilastotietoihin muutoksista hyvinvointivajeissa? Missä määrin käytettävissä oleva tieto muokkaa käsitystämme hyvinvoinnista? Paljon tietoa palvelujen käytöstä, vähän niiden vaikuttavuudesta Yksilötason tieto vs. väestöryhmäkohtainen tieto Koettu hyvinvointi vs. Hyvinvointitieto Yhteisön merkitys hyvinvoinnille Hyvinvointi ja talous
Hyvinvointitieto Mitä? Esimerkkinä Kaste ohjelman indikaattorit Tavoite: Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi ja terveyserot kaventuvat Indikaattorit (Sotkanet): Alkoholijuomien kokonaiskulutus vähenee vuoden 2003 tasolle Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100%:n alkoholina, litraa Ylipainoisten osuus työikäisistä palautuu vuosien 1998 2001 tasolle ei kuntatasoista tietoa Tupakoivien 16 18 vuotiaiden osuus vähenee viisi prosenttiyksikköä puutteellinen tieto Lapsiperheiden pienituloisuusaste vähenee alle 10 prosenttiin vuoden 2008 tieto Vanhusten ikävakioitu toimintakyky paranee ei tilastotietoa ( VM:n budjettiesityksessä: niiden 75 84 vuotiaiden osuus, jotka kykenevät liikkumaan ulkona yksin ilman vaikeuksia, %) Koti ja vapaa ajan tapaturmakuolemat ja vakavat tapaturmat vähenevät ä 10 prosenttia koti ja vapaa ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot/ 10 000 asukasta Kysymys: Näiden indikaattorien perusteella arvioituna kuinka hyvin Kaste ohjelma on onnistunut? Mitä johtopäätöksiä näiden indikaattorien i perusteella voidaan kuntatasolla ylipäätään tehdä? Kuinka käyttökelpoisia indikaattorit ovat?
Miksi? Hyvinvointitietoa tarvitaan johtamisen tueksi päätöksenteon tueksi Johtaminen: Päätöksenteko: resurssien kohdentaminen toiminnan tuloksellisuus palvelujen vaikuttavuus lähtöoletuksena rationaalinen päätöksenteko, joka perustuu luotettavaan ja riittävään tietoon päätöksiä joudutaan useimmiten tekemään epätäydellisen tiedon pohjalta
Miten? Tilastot lähteenä tilastojen luotettavuus tilastojen keräämisen helppous/vaikeus No, Efficastahan saa vaikka mitä No, sitä ei kyllä Efficasta saa irti eikä meillä sitä paitsi ole ketään, jolla olisi aikaa tehdä se Kysymyksiä: Mikä on relevanttia tilastotietoa? Palvelujen käyttöä koskeva tilastotieto kertoo enemmän palvelutarjonnasta kuin palvelujen todellisesta tarpeesta Muiden palvelujen käyttöä koskevan tiedon merkitys erityisesti kulttuuri- ja liikunta, joukkoliikenne
Miten? Tutkimustieto, haastattelut, kyselyt -resurssikysymys, kustannus-hyöty -Hyvinvointitase, i -barometri Hyödyt: monipuolisuus, tilastotiedon ja muun tiedon (haastattelut, kyselyt, asiantuntija-arviot) yhdistäminen Haitat: kustannukset, työläys, barometrit yleensä perustuvat vain asiantuntijoiden (ammattilaisten) arvioihin Asiakasraadit ja muut tavat kerätä säännöllistä palautetta Asiakasraadit ja muut tavat kerätä säännöllistä palautetta palvelujen käyttäjiltä
Miten? Esimerkki vaikuttavasta tiedosta: Tampereen teknillisen yliopiston tutkimus: Asunnottomuuden vähentämisen taloudelliset vaikutukset (Ympäristöministeriön raportteja 7/2011) Tampereella Härmälän tehostetun tukiasumisen yksikössä tehty selvitys osoitti, että Tehostettu tukiasuminen tarkoitti vuositasolla noin 220 000 euron säästöä kokonaiskustannuksissa, Kun vertailtiin aiemmin asunnottomina olleiden 15 asiakkaan palvelujen käyttöä ennen ja jälkeen Tukiasumisen. i Yhtä asukasta kohti säästö oli keskimäärin ki i noin 14 000 euroa, mikä on yli 50% Asunnottomuuden aikaisista kokonaiskustannuksista. Tutkijoiden (ekonomistien) johtopäätös: taloudellisten suureiden lisäksi tärkeää selvittää esim. haastattelemalla asukkaiden kokemuksia ja heidän näkemyksiään muutoksen merkityksestä! Taloutta koskeva tieto ei koskaan yksistään riittävää. Tutkimusta on hyödynnetty perusteluna sekä paikallisessa päätöksenteossa että valtakunnallisessa ohjelmatyössä
Miten? Esimerkki vaikeasti hyödynnettävästä y tiedosta: Kunnan X psykososiaalisten palvelujen käyttöä koskevat tiedot Perheneuvolan tehty asiakastyö: Terapia/yksilö 270 kertaa, hinta 105 /käynti (lisäselvitys: suuri määrä johtuu 3 lapsen tiiviistä pitkäkestoisesta terapiasta) Lastensuojeluilmoitukset: 211 Ehkäisevä perhetyö: 34 perhettä, 107 eri lasta Koulupsykologin asiakaskäynnit: asiakasmäärä 114, tutkimus 47, muu syy 66, asiakaskäynnit 600 Perustilasto (psykiatrinen avohoito, Effica seuranta) Eri tarkastelukulmien arvojakaumat kontaktilajeittain Tilanne 6.7.2011 Huom! Poraudu yhteen tarkastelukulmaan kerrallaan (Reporter-moodi) Käynti Kotikäynti Työpaikkakäynti Puhelinkontakti Avustava suorite jne. Aika 2937 484 1 797 215 Mitä johtopäätöksiä tämänkaltaisten tietojen perusteella voi tehdä kunnan psykososiaalisten palvelujen tilasta ja asiakkaiden tarpeista?
Pohdintaa Informaatio- ja tietomassa on valtava Tiedontuotannon järjestelmät usein liian sofistikoituja ja tutkimusorientoituneitatki i t it it Silpputietoa vs. liian yleistä tietoa Tiedon seulonta ja analysointi Johtamisen tietojärjestelmien puute Hyvinvointitiedon kustannus-hyödyn arviointi: luotettavan tiedon hankintaan tarvittava resurssi (aika, raha) suhteessa tiedon käytettävyyteen Johtamisen kannalta merkityksellinen tieto pitää Jo ta se a a ta e ty se e t eto p tää saada yhdellä napin painalluksella
Pohdintaa Mitä ja millaista tietoa tarvitaan? * Tietoa, joka osoittaa yhteyden palvelujen kohdentamisen ja väestön hyvinvoinnissa i i tapahtuvien muutosten t välillä Tietoa joka osoittaa hyvinvoinnin muutosten taloudellisen merkityksen Tietoa joka auttaa ennakoimaan hyvinvoinnin muutoksia ja palvelujen tarvetta Täsmätietoa ajallisesti rajattujen interventioiden ja toimenpiteiden vaikuttavuudesta Onko tärkeämpää saada täsmällistä tietoa vähemmän tärkeistä asioista kuin epätäydellistä tietoa tärkeistä asioista? Asiantuntijan mutu tiedolla on merkitystä, sitäkin voi systematisoida Miksi tarkkakaan tieto palvelujen vaikuttavuudesta ja kustannus-hyödystä s ta a aa t eto pa e uje a utta uudesta ja usta us yödystä ei näy päätöksenteossa? Tämä koskee erityisesti ennaltaehkäisyä
Pohdintaa Hyvinvointia lisäävien toimenpiteiden yhteiskunnallisen arvon määrittely (myös euroissa): Social return on Investment (SROI) : www.neweconomics.org Kuntien välinen vertailutieto: olosuhteiden samankaltaisuus, säännöllisyys, yhteinen pohdinta erojen merkityksestä Esimerkkejä merkityksellisistä indikaattoreista: Neuvolakäyntien laiminlyönti Keskimääräinen vanhustenhuollon laitoshoitoon tuloikä *** Universalismin ongelma: Kun kaikki (palvelut, väestöryhmien tarpeet) on melko tärkeätä mikään ei ole erittäin tärkeätä eikä vähemmän tärkeätä pelätään että priorisoimalla asetetaan eri väestöryhmien pelätään, että priorisoimalla asetetaan eri väestöryhmien tarpeet vastakkain
Pohdintaa Yksinkertaisia totuuksia: Yhteiskunnan tasa-arvoisuudella on suora yhteys kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Mitä suuremmat tuloerot, sitä huonommin kansalaiset voivat, niin köyhät kuin rikkaatkin. Richard Wilkinson ja Kate Pickett: Tasa-arvo ja hyvinvointi (2011) Kansainvälinen indeksi: Elinajanodote Teini-ikäisten synnytykset Liikalihavuus Henkirikokset Vankien määrä Epäluottamus Sosiaalinen liikkuvuus Koulutus imeväiskuolleisuus äs esuus
Pohdintaa Mielenterveyden, terveyden ja hyvinvoinnin yhteys Miten kuvata henkistä hyvinvointia, mielenterveyttä? Corey L.M.Keyes: The Mental Health Continuum: From Languishing to Flourishing in Life (2002) Väestötutkimus: 17,2 % kukoisti, 56,6 % tyydyttävä mielen terveys, 12,1 riutui Oli riskivyöhykkeellä, 14,1 täytti masentuneisuuden kriteerit Koko väestöön kohdistuvat strategiat ja interventiot lisäävät kukoistavien osuutta ja vähentävät ät masentuneiden määrää merkittävästi ä ti Mitä tiedetään positiivisesta mielen terveydestä ja miten sitä voidaan lisätä? Henkisellä hyvinvoinnilla suora yhteys terveyteen Viisi tietä hyvinvointiin: Ole yhteydessä Ole aktiivinen Ole utelias Opi uutta Anna (Five Ways to Wellbeing, NEF)