Tampereen judo ry Seurakäsikirja 1. Tampereen Judo ry Tampereen Judo ry on perustettu vuonna 1995, jolloin kaksi tamperelaista judoseuraa yhdistyi. Tampereen Judo ry:llä on harjoitustiloja Nääshallilla (Näsijärvenkatu 8) ja Hervannan vapaaaikakeskuksessa (Lindforsinkatu 5). Vapaa-aikakeskuksessa sijaitsee myös seuran toimisto. Tampereen Judo ry on Suomen Judoliiton jäsenseura. Seuralla on noin 300 jäsentä, joista 85% on alle 15-vuotiaita. Tampereen Judo ry on Suomen toiseksi suurin judoseura. Tampereen runsaan koulutustarjonnan ja hyvien harjoittelumahdollisuuksien ansiosta myös muualta muuttaa nuoria ja nuoria aikuisia judokoita, erityisesti kilpajudoon suuntautuneita. 1.1.Toiminta-ajatus Tampereen Judo ry tarjoaa kaikille mahdollisuuden harrastaa judoa haluamallaan tasolla omien tavoitteiden mukaisesti. Seura edistää terveitä elämäntapoja ja yhteisöllisyyttä. Seura tarjoaa kohtuuhintaisen ja monipuolisen harrastuksen kaikenikäisille. Tampereen Judo ry toimii aktiivisesti judon harrastamisen edistämiseksi myös laajemmin Suomessa ja Pirkanmaalla järjestämällä hyvätasoisia ja järjestelyissä aina urheilijan edun huomioivia kilpailuja ja tapahtumia, osallistumalla muiden toimijoiden järjestämiin kilpailuihin ja tapahtumiin sekä tekemällä aktiivisesti yhteistyötä Tampereen seudun alueen koulujen, oppilaitosten, muiden yhteisöjen ja yritysten kanssa. 1.2.Tampereen Judo ry:n visio Seura toimii Tampereen seudun keskusseurana, joka edistää judon harrastamista Tampereella ja pienempien lähiseurojen kehittymistä ja tätä kautta judotuntemuksen kasvamista Pirkanmaalla. Tamperelaiset ja Tampereella harjoittelevat muiden seurojen judokat menestyvät sekä kotimaisissa että kansainvälisissä kilpailuissa. 1.3.Tampereen Judo ry:n arvot Seura edistää judoon kuuluvien yhteisen hyvän periaatteen ja yhdessä kehittymisen ajatuksen toteutumista. Tampereen Judon harjoituksissa jokaisella on oikeus tulla hyväksytyksi, nauttia harrastuksesta ja edistyä siinä. Yhteisen toiminnan ja hyvän ilmapiirin avulla koko seura ja sen jäsenet menestyvät ja seura voi kehittää toimintaansa.
Judoa voi harjoitella vain parin kanssa ja ryhmässä. Jokaisen judokan velvollisuus on omalla toiminnallaan edistää myös muiden harjoittelua ja edistymistä. Judon olennaisesti kuuluva yhteisen hyvän periaate auttaa kaikkia etenemään lajissa ja tuo lajin pariin uusia harrastajia. Kiusaaminen, vähättely ja asiaton käytös eivät kuulu judoon eivätkä judokoiden käytökseen harjoitussalin ulkopuolellakaan. Ohjaajien ja valmentajien tehtävänä on pitää huolta siitä, että harjoitusryhmissä näistä periaatteista pidetään kiinni. Ongelmien syntymistä ennaltaehkäistään kehittämällä lasten vuorovaikutustaitoja keskustelun ja yhdessä neuvottelun avulla. Tampereen Judo on mukana kamppailulajien yhteisessä Kamppailija ei kiusaa hankkeessa. Seuran jäsenille, erityisesti ohjaajille ja apuohjaajille järjestetään koulutusta konfliktitilanteiden ennaltaehkäisyssä ja hoitamisessa. 2. Vapaaehtoistyö seuran toiminnan pohjana Vapaaehtoistyössä mukana olevat seuran jäsenet ja heidän lähipiirinsä ovat korvaamattoman arvokkaita ja tärkeitä seuran toiminnassa. Kaikki ohjaajat toimivat vapaaehtoisina, samoin kaikki tapahtumien järjestelyt perustuvat talkootyöhön. Vapaaehtoisten työ mahdollistaa sen, että seura voi järjestää harjoituksia ja kilpailuja. Omalla varainhankinnalla seuran pyrkii pitämään harjoittelumaksut mahdollisimman pieninä, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus harrastaa judoa. Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti kisajärjestelyissä. Talkoovoimin järjestään kisapaikka kuntoon, hoidetaan kahviomyynti ja muu tarjoilu. Vapaaehtoisena toimiminen ei edellytä lajikokemusta, kaikkiin tehtäviin annetaan opastus. Seuran toiminnanjohtaja voi antaa tehtävän hoitamisesta todistuksen. Seuran jäsenet ja judoharrastajat toimivat kilpailuissa myös tuomareina ja toimitsijoina. Seuran toimijoiden, kilpailijoiden ja seuran jäsenten tulee muistaa vapaaehtoisen työn suuri merkitys seuran toiminnassa. Kaikkien tulee toimia ja käyttäytyä niin, että vapaaehtoistyö on antoisaa ja tuo elämään positiivista virettä. Hyvä yhteisö houkuttelee uusia jäseniä ja harrastajia! 3. Viestintä ja markkinointi Tampereen judo ry tiedottaa ajankohtaisista asioista jäsenille seuran nettisivuilla www.tampereenjudo.net, seuran Facebook-ryhmässä Tampereen Judo ja jäsenkirjeillä. Facebookryhmässä keskustelu ja kommentointi on mahdollista, ja seuran jäsenet voivat näin osallistua seuran päivittäiseen keskusteluun. Medialle lähetetään tiedotteita tapahtumista, ja seuralla on myös Twitter-tili @TamJu2. European Cup kilpailua varten on oma Facebook-ryhmä ja nettisivu. Tampereen Judo ry on myös jäsenenä muiden judoseurojen Facebook-ryhmissä ja välittää tätäkin kautta tietoa esimerkiksi kansallisista kilpailuista Tampereella. Seuran toimijoilla ja harrastajilla on
myös What s up ryhmiä, esimerkiksi talkooryhmillä ja junioreilla. Viestintäsuunnitelma tehdään vuosittain, ja hallitus päivittää sen säännöllisesti. Viestinnän kokonaisuudesta vastaa toiminnanjohtaja sekä hallituksessa sovitun työnjaon mukaisesti hallituksen jäsenet. European Cup kilpailulla on seurassa erikseen nimetty kilpailun järjestelytoimikunta ja siinä mediavastaava. Tampereella järjestettävien judokilpailujen ja -tapahtumien markkinoinnissa on pääpaino osallistujien saamisessa, sillä osallistumismaksut muodostavat valtaosan tuotoista. Runsas osallistujamäärä lisää tapahtuman kiinnostavuutta myös median ja yleisön silmissä. 4. Yhteistyö koulujen, yhteisöjen ja yritysten kanssa Tampereen Judo tekee aktiivisesti työtä tamperelaisten ja koko Tampereen seudun koulujen, muiden urheilu- ja liikuntajärjestöjen ja yrityskumppaneiden kanssa. 4.1.Koulut Koulut ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita seuralle. Tampereen Judo tekee säännöllisesti yhteistyötä useamman koulun kanssa, ja kertaluonteisia oppilasryhmien vierailuja järjestetään useita kertoja vuodessa. Tampereen Judon ohjaajat ja kilpailijat tekevät kouluvierailuja tai ottavat koululaisryhmiä vastaan yleensä Nääshallin tai Hervannan vapaa-aikakeskuksen budosalissa. Yleensä noin tunnin mittaisen tutustumisen aikana kerrotaan judosta urheilulajina ja tehdään judon kehonhallinta- ja tasapainoharjoituksia. 4.2. Yritykset Tampereen Judo tarjoaa yhteistyökumppaneilleen näkyvyyttä nettisivuillaan, esitteissään ja kisoissa. Yritykset ja yhteisöt voivat myös ostaa seuralta liikuntakoulutusta. Tampereen Judo ry:n ohjaaja suunnittelee koulutuksen kohderyhmän mukaan, eikä siihen osallistuminen edellytä kamppailulajien tuntemusta. Koulutus pitää sisällään tasapainoon ja notkeuteen liittyviä kehonhallintaharjoituksia, voimaharjoittelua ryhmän tason mukaan sekä itsepuolustukseen liittyvää koulutusta. 4.3. Järjestöt Tampereen Judo kuuluu Hämeen liikunta- ja urheilu ry:een ja seuralla on varajäsenyys Tampereen kaupungin seuraparlamentissa. Näissä yhteisöissä Tampereen Judo ry tuo esiin erityisesti kamppailulajien ja pienempien lajien näkemyksiä. Seura tekee yhteistyötä mm. ostamalla koulutusta mm. voimaharjoittelua kilpajunioreille ja tarjoamalle itse liikuntakoulutusta muille urheiluseuroille. Tampereen Judon tavoitteena on jatkossa entisestään lisätä tämän sektorin yhteistyötä ja siten omalta osaltaan edistää tamperelaisten monipuolista liikkumista ja liikunnallista elämäntapaa sekä liikunta- ja urheilujärjestöjen välistä yhteistyötä. Oman lajin sisällä tapahtuva
oheisharjoittelu mahdollistaa lapsille ja nuorille monipuolisen ja laajan liikunnan harrastamisen ja myös urheilijana kehittymisen. Muiden lajien judollisen oheisharjoittelun sisältö sovitaan ryhmän valmentajan kanssa. 5. Harjoitusryhmät Harjoitusryhmiä ohjaavat Tampereen Judon vapaaehtoiset ohjaajat ja apuohjaajat. Kaikki vastuuohjaajat ovat käyneet Suomen Judoliiton ohjaajille järjestämiä koulutuksia (Judon perusteet, Oppimisen ja opettamisen perusteet judossa, Muksujudo, Sovellettu judo). Seurassa toimii seurakouluttaja sekä Suomen judoliiton aluekouluttaja. Tampereen Judo ry:n harjoitusryhmät - muksujudo 6-8 vuotiaille, peruskurssi ja jatkoryhmä - juniorit 9-14-vuotiaat, peruskurssi ja jatkoryhmä - sovellettu judo erityistä tukea vaativille lapsille ja nuorille - aikuiset kuntojudo, peruskurssi ja jatkoryhmä, myös kilpailutoimintaa - kilpailevien junioreiden ryhmä - vanhemmat kilpailevat juniorit ja aikuiset kilpailijat Maajoukkueisiin kuuluvien aikuisten ja pidemmälle ehtineiden nuorten valmentamisesta vastaavat Urheiluakatemia ja Suomen Judoliitto, joiden kanssa Tampereen Judo ry tekee tiivistä yhteistyötä valmennuksessa ja oman seuran urheilijoiden tukemisessa. 5.1. Peruskurssit Peruskurssi antaa sellaiset tiedot ja taidot, että judon harrastamista voi jatkaa jatkoryhmissä. Peruskurssille osallistuminen ei edellytä aiempaa kokemusta kamppailulajeista. Muksujudossa tärkein tavoite on kehittää monipuolisesti lasten liikunnallisia valmiuksia ja opettaa sosiaalisia taitoja ryhmän jäsenenä. Peruskurssilla opetellaan lapsille soveltuvia judon perustekniikoita (ukemit, sidonnat, käännöt ja heittojen alkeet). Leikki on tärkeä osa oppimista. Junioreiden ja aikuisten kurssilla opetellaan keltaiseen vyöhön kuuluvia judon perustaitoja (ukemit, käännöt, sidonnat, heittoja). Sovelletussa judossa pääpaino on lasten toimintakyvyn tukemisessa, yhdessä harjoittelun opettelemisessa ja lapsen/nuoren itsetunnon tukemisessa liikkumisen suhteen.
5.2. Jatkoryhmät Jatkoryhmissä harjoitellaan tavoitteellisesti ja säännöllisesti. Ohjaajat neuvovat judokaa ja nuoren perhettä oikean ryhmän löytämisessä. Esimerkiksi kilpajudosta ja tavoitteellisesta harjoittelusta kiinnostuneet 13-15 vuotiaat nuoret ohjataan kilpajunioriryhmään, judoa oheislajina tai ilman kilpailutavoitteina harjoittelevat nuoret oman ikänsä mukaiseen jatkoryhmään tai aikuisten (yli 15- vuotiaiden) ryhmään. Kilpaileminen kotimaisissa judokilpailuissa on mahdollista ja suositeltavaa myös muissa kuin kilparyhmässä harjoitteleville. Aikuisten peruskurssilta jatketaan aikuisten kuntojudoryhmään. Myös tässä ryhmässä kilpaileminen on mahdollista. Aikuisten kuntojudoryhmässä tavoitteena on monipuolinen judotekniikoiden oppiminen ja vyöarvoissa eteneminen. 5.3. Kilpailijat Tampereen Judo ry on menestynyt SM-tasolla erinomaisesti viime vuosina, ja tavoitteena on olla jatkossakin maan ykkösseura. Kilpailijoita tuetaan taloudellisesti kilpailijoiden, valmentajien ja seuran hallituksen yhdessä hyväksymän kilpailu- ja leiriohjelman mukaisesti kansainvälisissä leireissä ja kilpailuissa. Kilpailijoita autetaan henkilökohtaisen valmentajan hankkimisessa. Tavoitteena on menestyvien aikuisten edustajien saaminen aikuisten EM ja MM-kilpailuihin sekä olympiavalmennusryhmään. 2015-2016 Suomen judoliiton olympiavalmennettavien ryhmässä on kolme Tampereen Judo ry:tä edustavaa aikuista. Nuorten II maajoukkueessa on kaksi nuorta. Maajoukkueen valmennusryhmässä on neljä nuorta. Nuoria kilpailijoita tuetaan tavoitteellisen harjoittelun suhteen yhdessä kotien kanssa. Nuorten ja kokeneempien kilpailijoiden yhteisillä harjoituksilla edistetään kokemusten vaihtoa ja kokeneemmilta oppimista. Aikuisia kilpailijoita kannustetaan osallistumaan mahdollisuuksiensa mukaan junioreiden ohjaamiseen. Seura järjestää yhteisiä kilpailumatkoja lapsille ja junioreille, myös yhteistyössä naapurikuntien judoseurojen kanssa. Tampereella järjestäviin kilpailujen osallistumismaksut maksaa seura. Muutoin pääsääntönä on, että seura maksaa osallistumismaksun niistä kilpailuista, jotka on otettu seuran kilpailukalenteriin. Muihin kilpailuihin osallistuvat maksavat osallistumismaksunsa itse. 6.Seuran hallinto Tampereen Judo on rekisteröity yhdistys ja Suomen Judoliiton jäsen. Tampereen Judo ry:n hallinnosta vastaa seuran hallitus, jossa on seitsemän jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii seuran puheenjohtaja. Seuran toiminnanjohtaja huolehtii käytännön toiminnan järjestämisestä, taloudesta ja yhdistyksen lakisääteisten velvoitteiden täyttämisestä. Toiminnanjohtaja on Pasi Luoma.
Hallitus 2015 Puheenjohtaja Jouko Rantanen, varapuheenjohtaja Leo Niemelä, Jukka Heino, Jorma Lehtioksa, Veli-Matti Karinkanta, Esa Ahola, Anna-Maria Maunu (siht.), varajäsen Pekka Hakanen. Puheenjohtaja yhdessä hallituksen kanssa ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa vastaa siitä, että seuran toimintalinjaa ja periaatteita noudatetaan. Puheenjohtaja valvoo päätösten lainmukaisuutta ja toiminnanjohtajan toimintaa. Toiminnanjohtaja vastaa seuran hallinnollisista tehtävistä, harjoitusolosuhteiden järjestämisestä, koulutuksesta sekä varainhankinnasta yhdessä hallituksen kanssa ja seuran markkinoinnista ja viestinnästä. Tuomaritoiminnasta vastaava huolehtii nuorten tuomarikoulutuksesta ja tuomareiden hankkimisesta seuran järjestämin kilpailuihin. Seuran kouluttajat vastaavat koulutuksen järjestämisestä Judoliiton koulutus- ja valmennusohjelman ja ohjeiden mukaisesti. Hallituksen jäsenet ja muut toimijat vastaavat sovitun työnjaon mukaisesti omasta vastuualueestaan. 6.1. Talous ja toimintaympäristö Tampereen Judo on voittoa tavoittelematon rekisteröity yhdistys. Tampereen Judo ry:n toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla ja Tampereen kaupungin avustuksilla sekä tapahtuma- ja kisatuotoilla. Seuran hallitus hakee vuosittain hankeavustuksia toimintaansa Suomen vammaisurheiluliitolta ja opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä sponsoritukea yrityksiltä. Tampereen Judo järjestää resurssiensa mukaan yrityksille ja yhteisöille työhyvinvointiin liittyvää judon kehonhallinta- ja tasapainoharjoituksiin pohjautuvaa liikuntakoulutusta. Muille seuroille järjestetään judoon pohjautuvaa oheisharjoituksia joko kertaluonteisesti tai pidempänä kurssina. Pitkään jatkuneen yleisen taloudellisen taantuman seurauksena kuntien avustukset urheiluseuroille ovat vähentyneet. Judon on Suomessa pieni laji (n.10 000 harrastajaa), ja yritystukijoiden saaminen on sekin vaikeutunut. Samalla liikuntapaikkojen vuokrakustannukset ovat nousseet. Omaan koulutukseen ja muuhun omaan toimintaan pohjautuvalla varainhankinnalla on jatkossa yhä suurempi merkitys seuran toiminnan ja talouden kannalta.
6.2. Seuran jäsenyys ja harjoitteluoikeus Tampereen Judo ry:n jäseniä ovat kaikki seuran jäsenmaksun maksaneet. Harjoitteluoikeus on niillä, jotka jäsenmaksun lisäksi ovat maksaneet harjoittelumaksun. Seuran jäseneksi voi liittyä, vaikka ei harjoittelekaan judoa. Jäsen- ja harjoittelumaksu maksetaan jatkossa kolmessa erässä. Seuran jäsenmaksu on kaikille jäsenille 90 (sis. vakuutuksen), ja se maksetaan kerran vuodessa elokuun 15. päivään mennessä. Kannatusjäsenyys 50 (ei sisällä vakuutusta eikä harjoitteluoikeutta). Harjoittelumaksut maksetaan erikseen kevät- ja syyskausilta. Harjoittelumaksu on aikuisille ja junioreille 90 ja lapsille ja sovellettu judon ryhmissä harjoitteleville 70. Harjoittelumaksun eräpäivät ovat 30.9. (syyskausi) ja 31.1. (kevätkausi) Vierailevia ovat muiden seurojen jäsenet, jotka säännöllisesti harjoittelevat Tampereen Judon ryhmissä. Heidän harjoitusmaksunsa on 90 puolivuotiskaudelta. Maksut maksetaan seuran tilille: Tampereen Judo ry Nordea FI39 2094 3800 0284 55 Maksamalla jäsen- ja harjoittelumaksun vakuutus pysyy voimassa ja seuran jäsen saa seuraavat edut: 1. Osallistumisoikeus seuran harjoituksiin, kilpailu- ja leiritapahtumiin. 2. Kattavan tapaturmavakuutusturvan (vastaa entistä lisenssivakuutusta). 3. Nimellään varustetun jäsenkortin 4. Judo-lehden Tampereen Judossa on käytössä perhealennukset. Ensimmäinen jäsen maksaa täyden harjoittelumaksun, saman perheen muilta jäseniltä maksu on 80 kaudessa. Muksuissa perhealennus on 5 eli mikäli joku perheestä maksaa täyden aikuisten tai juniorien
Aloittajien peruskurssin hinta on aikuisille ja yli 15-vuotiaille junioreille 240, muksuille ja sovellettuun judoon osallistuville 190. 6.3. Tampereen Judon vuosikello Toiminnan kannalta elokuu ja tammikuu ovat tärkeitä, tuolloin alkavat uudet peruskurssit ja toimintansa aloittavat nekin harjoitusryhmät, jotka pitivät joululomalla ja kesälomalla taukoa. Lajinäytökset järjestetään Nääshallissa tammikuun ja elokuun alkupuolella. Sääntömääräiset kokoukset ovat marraskuussa ja huhtikuussa. Seura järjestää kaksi kotimaista kilpailua vuodessa, Ice Power Cup tammikuussa ja Eden shiai lokakuussa. Kansainvälinen aikuisten arvoturvaus European Cup järjestetään toistaiseksi lokakuussa, ajankohdan päättää Euroopan Judounioni (EJU). Tampereen Judo järjestää kesäkuun alussa lasten ja nuorten kesäleirin, jonne voivat osallistua seuran juniorit, heidän sisaruksensa ja kaverinsa. Elokuussa ennen harjoitusten alkua järjestetään judon esittelytapahtuma Tampereen seudulla yhteistyössä lähiseurojen kanssa, viime vuosina tällainen tapahtuma on ollut Lempäälän Ideaparkissa. Tausta-aineisto Tampereen Judon toimintalinja 2010 Suomen Judoliiton strategia 2013-2020 http://www.reaktio.info/ebook/judoliitto/ Suomen Judoliiton toimintasäännöt http://www.judoliitto.fi/site/assets/files/4102/s_nn_t_24_11_2012.pdf Suomen Judoliiton koulutusjärjestelmä http://www.judoliitto.fi/site/assets/files/2084/judoliitto_koulutusj_rjestelm_p_ivitetty_2015.pdf Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunta-avustukset http://www.minedu.fi/opm/avustukset/liikunta?lang=fi Tampereen kaupungin avustukset ja apurahat http://www.tampere.fi/tampereinfo/asiointi/avustukset.html
Ohjaajan ohjeet Tampereen Judo ry tarjoaa mahdollisuuden toimia harrastusryhmien ohjaajana ja sitä kautta mm. ansaita vyöarvoissa etenemiseen tarvittavia ansiopisteitä ja harjoituskertoja. Judoryhmien ohjaaminen tarjoaa mielenkiintoisen tavan kehittyä judokana. Tampereen Judon harrastusryhmiä ohjaavat vapaaehtoiset aikuiset ja nuoret. Ryhmällä on yleensä 1-2 vastuuohjaajaa ja useita muita ohjaajia. Ohjaamisesta pitkäjänteisesti kiinnostuneilla ja siihen sitoutuneilla on mahdollisuus osallistua seuran kustantamana Suomen Judoliiton ohjaajakoulutukseen. Ohjaamisesta kiinnostuneet voivat ilmoittautua toiminnanjohtaja Pasi Luomalle. Ryhmien ohjaajat nimetään syksyllä ja keväällä. Harrastusryhmien ohjaajana toimiminen Minustako ohjaaja? Ohjaajana toimiminen on antoisaa, ja se myös osaltaan auttaa vyöarvon korottamiseen tarvittavien pisteiden hankinnassa. Opettamalla judotekniikoita oppii myös itse. Ennen ohjaajaksi ryhtymistä on hyvä miettiä, pystyykö sitoutumaan ainakin syys- tai kevätkaudeksi. Ryhmillä on aina useampi vetäjä, joten muutama poissaolo ei haittaa, mutta etenkin lapsiryhmissä tuttu ohjaaja on tärkeä henkilö. Valmistautuminen Vastuuohjaaja laatii ryhmälle kausisuunnitelman kevät- ja syyskaudeksi. Myös tuntisuunnitelma esim. seuraavan kuukauden tunneista on hyvä olla kirjattuna. Kausiohjelma julkaistaan seuran nettisivuilla. Näin tunnin pystyy ohjaamaan myös joku muu ohjaajista, jos vastuuohjaaja ei pääse paikalle. Kausisuunnitelmien teosta voi ja kannattaa keskustella seuran kouluttajien (Suomen Judoliiton aluekouluttajat Tampereella Jukka Heino ja Petri Heiskanen) sekä muiden ohjaajien kanssa. Erityisesti lasten peruskurssi ja jatkokurssit ovat suuria, mukana on kymmeniä lapsia. Näissä ryhmissä ohjaajan tehtävä on heti alusta lähtien ottaa opetukseen mukaan dojon käytöstapojen opettaminen ja pitää niistä kiinni. Näin estetään kolhuja ja harjoituksesta tulee mukavaa kaikille. Koska lapset eivät vielä itse pysty huolehtimaan kaikista tähän liittyvistä asioista, ohjaajat käyvät kauden alussa pelisääntökeskustelun vanhempienkin paikalla ollessa.
Ennen harjoituksia - Tule ajoissa paikalle. - Vastuuohjaaja: Ilmoita mahdollisimman hyvissä ajoin, jos et pääse ohjaamaan harjoitusta, ja sovi apuohjaajan kanssa sijaistamisesta. Jos useampi ohjaaja on pois samanaikaisesti, ilmoita toiminnanjohtajalle, jotta sijaisia saadaan paikalle. Jos toimit apuohjaajana, ilmoita harjoituksen vastuuohjaajalle, jos et pääse mukaan. - Laske harjoitukseen osallistuvien määrä heti alussa kun ryhmä on järjestäytyneenä riviin, ja merkitse se salin seinällä olevaan listaan. Harrastajien määrä ilmoitetaan Tampereen kaupungille, ja se on tärkeää tietoa mm. salivarauksia vuosittain seuroille jaettaessa. Harjoittelu ja dojon eli judosalin ohjeet Tampereen Judon kaikissa harjoituksissa noudatetaan judoon perinteisesti kuuluvia käytös- ja hygieniasääntöjä. Näitä sääntöjä sovelletaan myös silloin, kun dojolla harjoittelee judollista liikuntaa muiden lajien harrastajia oheisharjoituksissa. Käytös - Tatamille tullessa ja sieltä poistuttaessa kumarretaan. Näin judoka osoittaa ymmärtävänsä säännöt ja toimivansa niin, että kaikilla on hyvä harjoitus. - Owari eli järjestäytyminen, mokuso eli keskittyminen ja kumarrukset tehdään kaikkien harjoitusten alkuun ja loppuun. Harjoituskaverille kumarretaan aina ennen harjoitusta/tehtävää. - Harjoituksissa keskitytään seuraamaan opetusta ja ohjeita. Lapsilla voi takana esim. raskas päivä koulussa, eikä harjoituksissa jaksa olla mukana aina yhtä keskittyneesti. Ohjaajan on syytä ohjata harkintansa mukaan levoton tai väsynyt lapsi tatamin reunalle. Toisten harjoituksen häiritseminen ei ole sallittua. Hygienia ja turvallisuus - Judogin on oltava puhdas. - Jalat pestään ennen tatamille tuloa. - Kynnet on pidettävä lyhyinä ja pitkät hiukset kiinni. - Käytävillä ei kuljeta paljoin jaloin ennen tatamille tuloa.
- Korut (myös korvakorut ja lävistyskorut) on poistettava ennen harjoitusta. Metallisia hiussolkia ei saa käyttää. Lasten harjoittelu Lasten harjoittelussa on tärkeää liikunnan ilo. Lajitaitojen opettamista jopa tärkeämpää on se, että lapset kokevat kuuluvansa joukkoon, olevansa hyväksyttyjä ja kokevat onnistumisen iloa. Vuorovaikutustaitojen ja yhdessä tekemisen opetteluun liittyvät harjoitukset ja leikit ovat tärkeä osa lasten harjoituksia. Urheiluvammojen ehkäisy ja ensiapu Judo on kamppailulaji, jossa ajoittain sattuu urheiluvammoja. Ohjaaja ehkäisee vammoja omalla toiminnallaan sisällyttämällä tuntiin aina hyvän lämmittelyn sekä loppuvenyttelyn. Ohjaajan asenne ja oma esimerkki on tärkeää! Lasten ja nuorten ryhmissä osa vammoista sattuu ennen ohjatun harjoituksen alkamista, jos tatamilla juostaan ja temmelletään vapaasti. Salilla välineet (pallot, kuminauhat ym) on pidettävä kaapissa, ja niitä käytetään vain ohjaajan valvonnassa ja luvalla. Ryhmän ohjaajat voivat keskenään sopia, että joku tulee hieman etuajassa paikalle. Näin paikalla on ohjaaja myös alkuhulinoiden aikana. Venähdyksissä ja nivelten sijoiltaanmenoissa on syytä muistaa kolme K:n sääntö: kylmä, koho ja kompressi. Vammasta toipuminen alkaa hyvästä ensiavusta. Venähtäneeseen kohtaan haetaan jäitä (kylmäpussi tai Nääshallissa käytävä automaatista muovipussiin), raaja nostetaan koholle ja kylmäpussi sidotaan paikalleen tiukasti esim. judopuvun vyöllä. Kylmää ei laiteta suoraan paljaalle iholle, vaan väliin laitetaan esim judopuvun lieve tms. Kylmäpussi otetaan pois 10-15 minuutin kuluttua. Sijoiltaan mennyttä niveltä ei saa ryhtyä itse vetämään paikoilleen. Päähän kohdistuneet iskut voivat aiheuttaa tajuttomuuden. Aikuisten harjoituksissa voi joskus tapahtua, että kuristukseen ei antauduta riittävän nopeasti (alle 15-vuotiaat lapset ja nuoret eivät näitä tekniikoita opettele eivätkä saa niitä käyttää). Tajuttomuustapauksissa on AINA soitettava hätänumeroon 112. Tampereen Judon kaapissa Nääshallin budosali 4:ssä ja Hervannan vapaa-aikakeskuksessa on ensiapulaukku, josta löytyy sidetarpeita ja laastaria.
Ohjaajien koulutus Suomen Judoliitolla on ohjaajien koulutusjärjestelmä, joka koskee kaikkia judokoita. Judon perusteet ja Opettamisen ja oppimisen perusteet judossa koulutukset järjestetään vuosittain myös Tampereella omalla salilla. Judon perusteet koulutus on suoritettava ennen vihreän vyön vyökoetta ja Oppimisen ja opettamisen perusteet ennen ruskean vyön vyökoetta. Suomen judoliiton ohjaajakoulutuksia järjestetään vuosittain mm. Varalassa. Koulutuksiin ilmoittaudutaan aina seuran kautta. Tampereen Judo ry järjestää tarpeen mukaan SPR:n ensiapukurssin ja sen päivityksen sekä muuta ajankohtaista koulutusta, esim. Kamppailija ei kiusaa koulutuksen ohjaajille ja harrastajille. Koulutuksissa tiedotetaan seuran nettisivuilla ja jäsenkirjeissä sekä Suomen judoliiton nettisivuilla. Judokan urapolku http://www.judoliitto.fi/olympiajoukkue/urapolku/