Kangasalan kulttuuritoimintojen kehittämistä ja kulttuuritalon toiminnan aloittamista tukevan neuvottelukunnan LOPPURAPORTTI 22.8.

Kangasalan kulttuuritoimintojen kehittämistä ja kulttuuritalon toiminnan aloittamista tukevan neuvottelukunnan LOPPURAPORTTI 22.8.2013 Kangasalla on vuonna 2018 Pirkanmaan tyytyväisimmät kulttuurinharrastajat kuva Taina Sahlander

2 Sisällys SAATTEEKSI... 4 KANGASALAN KULTTUURITOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN... 5 NEUVOTTELUKUNTA, KUNNANHALLITUKSEN TOIMEKSIANTO... 6 TYÖRYHMÄT JA TEHTÄVÄT... 7 KANGASALATALON TOIMINTAA SUUNNITTELEVAN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI... 8 1. LIIKETOIMINTASUUNNITELMA... 9 Tiivistelmä... 9 1.1 Taustaa...11 1.2 Strategiset lähtökohdat...11 1.3 Tilanneanalyysi...12 1.4 Kangasalatalon ansaintalogiikka...15 1.5 Asiakaskunta ja sidosryhmät...15 1.6 Tuotteet ja palvelut...16 1.7 Hallintomalli ja organisointi...17 1.8 Markkinoinnin ja tiedotuksen linjaukset...18 1.9 Liiketoiminnan mittarit, tavoitteet ja seurantajärjestelmä...18 1.10 Talousarvio ja resursointi...19 2. TILAMUUTOSEHDOTUKSET...21 3. ESITYSTEKNIIKKA...22 LIITE 1: Kangasalatalon sidosryhmät...23 LIITE 2: Kangasalatalon hallintomalli ja organisaatio...24 LIITE 3: Talousarvio vuodeksi 2014...29 LIITE 4: Pohjapiirrokset (raportin lopussa)...33 LIITE 5: Muistio flyygelin hankintaprosessista...34 NYKYISEN VALTUUSTOSALIN TILOJEN UUSIOKÄYTTÖÄ SUUNNITTELEVAN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI...35 1. TYÖSKENTELY, TAVOITTEET JA PÄÄMÄÄRÄ...36 2. KANGASALAN KULTTUURITOIMINNOT...37 2.1 Valtuustosali, valtuustosalin aula ja wc-tilat sekä kahvila ja keittiö...37 2.2 Kirjaston varasto...37 2.3 Kirjavarasto ja wc-tilat...38 2.4 Opiston opetustila...38 2.5 Valtuuston ryhmätyöhuoneet...38

3 2.6 Yleisiä alakerran tilojen toimintaperiaatteita...39 LIITE 1: Valtuustosalin uusi käyttö, kustannusarvio...40 ALLEKIRJOITUKSET...42 ERIÄVÄT MIELIPITEET...43

4 SAATTEEKSI Olin vuonna 2008 Pikkolan koululla kunnan kulttuuripalveluiden järjestämässä keskustelufoorumissa, johon osallistui yli 60 paikallisten kulttuurijärjestöjen edustajaa. Päivän loppukeskustelussa nousi yksi asia ylitse muiden. Kangasalle kaivataan omaa kulttuurin kotipesää, kulttuuritaloa. Mitä erilaisimmissa paikoissa nyt harjoittelevat ja esiintyvät kulttuurin harrastajat voisivat siellä harjoitella, esiintyä ja tavata toisiaan. Tämä toive on nyt toteutumassa, kulttuuritalon rakentaminen ja nykyisten valtuustosalin tilojen saaminen kulttuuri- ja muiden yhdistysten kokous-, harjoittelu- ja esiintymistiloiksi on Kangasalan kunnan päättäjiltä rohkea ja hieno päätös. Se on paljon suurempi asia kuin pelkkä kulttuurijärjestöjen tukeminen. Hyvinvointia, terveempää elämää ja lisää elinvuosia Pohjoismaissa on tehty monta tutkimusta ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Vuonna 2001 Luulajan yliopiston 25.000 ihmisen elintapoihin perustuneen väitöskirjatutkimuksen tulos oli puhutteleva. Ihmisen terveyteen ja eliniän pituuteen vaikuttavat oleellisesti kulttuuriharrastukset. Joko ihminen itse osallistuu sen tuottamiseen tai on mukana sen kuluttamisessa. Samaa tukee keväällä 2013 ilmestynyt lääketieteen tohtori, kirurgi Markku T. Hyypän teos Kulttuuri pidentää ikää. Kirjassa todetaan tutkimustietoon viitaten, että Etelä-Suomessa ja varsinkin Pohjanmaan rannikon suomenruotsalaisilla kunnissa ihmiset ovat onnellisempia, terveempiä ja elävät vanhemmiksi kuin muualla Suomessa. Eron selittää kulttuuri ja kulttuurin sisältämä sosiaalinen pääoma, joka tunnetusti sykkii voimakkaimmin juuri suomenruotsalaisilla alueilla Suomessa. Viimeisin aiheesta julkaistu tutkimus on Jyväskylän yliopistossa jo 25 vuotta jatkunut seurantatutkimus, jonka tulokset julkaistiin heinäkuussa 2013. Myös tämän tutkimuksen mukaan kulttuuri- ja taideharrastuksen on todettu olevan yhteydessä terveenpään elämään. Tutkija Tuula Niemeläinen korosti tutkimuksessa tehtyä yllättävää havaintoa, jonka mukaan passiivinen harrastaminen, esimerkiksi konsertissa ja teatterissa käynnit, ennustaa pitkää ikää jopa vahvemmin kuin aktiivinen kulttuuriharrastus. Säästöjä kunnan terveysmenoihin Kangasalan kunnan budjetissa suurin menoerä ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, 100,4 miljoonaa euroa vuodessa. Suuri osa kunnan terveysmenoista lienee ihmisten itsensä aiheuttamia. Sairastavuuden syitä ovat usein väärät elintavat, kuten liikkumattomuus, alkoholi, tupakointi ym. Myös nuorten syrjäytyminen ja siitä aiheutuneet ongelmat lisäävät kunnan terveysmenoja. Kulttuuritalon ohjelmatarjonta ja valtuustosalin mahdollistama harjoittelu- ja kokoontumispaikka ovat kunnan investointeja juuri ihmisten hyvinvointiin. Valtuustosalista on mahdollista luoda monipuolisella kulttuuritarjonnalla uudenlainen nuorisotila, mutta ei vain se, sillä kulttuuri kuuluu kaikille, vauvasta vaariin. Panostaminen urheilun ohella kulttuuriin tulee varmasti näkymään vuosien varrella myös kunnan terveysmenojen laskuna. Lopuksi Kulttuuritalo valmistuu syksyllä 2014 ja valtuustosali avattaneen palvelemaan järjestöjä hieman tämän jälkeen. Vaikka kunnan talous on tällä hetkellä haasteellinen, toivon, että päätökset tässä loppuraportissamme esitetyistä kulttuuritalon ja valtuustosalin muutoksista ja varusteluhankinnoista tehdään ripeästi ja yhteisymmärryksessä. Erkki Frick Neuvottelukunnan puheenjohtaja

5

6 NEUVOTTELUKUNTA, KUNNANHALLITUKSEN TOIMEKSIANTO Kunnanhallitus nimesi 22.4.2013 pitämässään kokouksessa Kulttuuritoimen neuvottelukunnan, johon kutsuttiin seuraavat kangasalalaiset kulttuurivaikuttajat: Anja Aarnio Leena Pajukoski Juha Mansikka-aho Jyrki Lähteenmäki Kaisa Tienvieri Tuomo Nisula Niina Kettunen-Niemi Martti Silvennoinen Leenamaija Raukola Sanna Kallio (nuorisovaltuuston edustaja) Tuula Komsi Heini Niklas-Salminen Soili Uotila-Välimäki Mika Eerola Erkki Frick Erkki Frick kutsuttiin neuvottelukunnan puheenjohtajaksi. Neuvottelukunnan sihteeriksi nimettiin Kangasalan kunnan kulttuurijohtaja Taina Sahlander. Tehtävät 1. Ideoida ja suunnitella kulttuuritalon toimintakonseptia, tehtäviä, toimintoja ja hallintomallia. 2. Säästökeskuksen nykyisen valtuustosalin ja oheistilojen toiminnallinen kehittäminen ja rakenteellinen muuntaminen palvelemaan kulttuuri-, opisto- ja erilaisia harrastustoimintoja. 3. Tehdä ehdotuksia kulttuuritalon esitystekniikkaan liittyvistä laitehankinnoista siten, että talossa on mahdollista järjestää monipuolista kulttuuritarjontaa. Kimmo Pyykkö -museon toiminnan suunnittelu ei kuulu neuvottelukunnan tehtävään. Aikataulu 1. Antaa ehdotuksia kunnan v. 2014 talousarvioon 30.8.2013 mennessä. 2. Muita toiminnallisia ehdotuksia 15.12.2013 mennessä.

7 TYÖRYHMÄT JA TEHTÄVÄT Kulttuuritalon toiminta Tehdä ehdotuksia uuden kulttuuritalon toiminnan järjestämiseksi ja esitystekniikkaan liittyvistä laitehankinnoista. 1. 9/2012 esityksensä jättäneen työryhmän suunnitelman tiivistäminen ja jalostaminen. Tuleva toimitusjohtaja laatii ja toteuttaa oman yksityiskohtaisemman suunnitelmansa. 2. Kunnan v. 2014 budjettiin varaus kulttuuritalon toiminnan käynnistämiseksi vuoden 2014 aikana 31.8.2013 mennessä. 3. Mitkä ovat kulttuuritalon toimintaperiaatteet? Esitys kunnanhallitukselle 15.12.2013 mennessä. Nykyinen valtuustosali oheistiloineen (varastotila, ryhmätyöhuoneet ja opistotilat) Valmistella esitys kunnanhallitukselle tilojen tarvittavista rakenteellisista muutoksista palvelemaan kulttuuri-, opisto- ja harrastustoimintoja. 1. Mitä muutostöitä on tehtävä? 2. Kustannusarvion laadinta 31.8.2013 mennessä (kunnan budjetti) 3. Mikä on tilojen käytön toimintaperiaate? Esitys kunnanhallitukselle 15.12.2013 mennessä. Anja Aarnio, puheenjohtaja Tuula Komsi Jyrki Lähteenmäki Heini Niklas-Salminen Leena Pajukoski Martti Silvennoinen Kaisa Tienvieri Tuomo Nisula, puheenjohtaja Mika Eerola Sanna Kallio Niina Kettunen-Niemi Juha Mansikka-aho Leenamaija Raukola Soili Uotila-Välimäki

8 KANGASALATALON TOIMINTAA SUUNNITTELEVAN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Anja Aarnio, Tuula Komsi (25.7. saakka) Jyrki Lähteenmäki, Heini Niklas-Salminen, Leena Pajukoski, Martti Silvennoinen, Kaisa Tienvieri (29.7. saakka)

9 1. LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Tiivistelmä Kangasalatalon tavoitteena on tuottaa kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita, jotka vahvistavat paikkakuntalaisten hyvinvointia. Talo tarjoaa laadukkaat puitteet kuntalaisten omalle harrastustoiminnalle ja myös ulkopuolisille taiteen ja kulttuurin harrastajille ja ammattilaisille sekä kokousten järjestäjille. Toiminnan tulee olla kustannustehokasta ja laadukasta ja talon käyttäjien suosittelema. Talolla tulee olla vetovoimainen imago ja hyvä tunnettuus. Ohjelmatarjonnan tulee olla kiinnostavaa, monipuolista ja laadukasta, lisäksi talon toiminnassa tulee näkyä Kangasalan rikas kulttuurihistoria. Talon vahvuuksia ovat kokoluokka, omaleimainen profiili, se, että talossa on erityyppisiä tiloja ja että talo on erilainen vaihtoehto suurille kokous- ja kulttuuritaloille. Lisäksi talo toimii kunnan omien taiteilijoiden ja taiteilijaryhmien sekä harrastajaryhmien esiintymispaikkana. Heikkoutena on salin pienuus huippuesiintyjille, parkkipaikkojen niukkuus, alussa heikko tunnettuus, taloudellisten resurssien niukkuus ja ravintolapalvelujen suppeus. Mahdollisuuksia tarjoavat mm. Tampereen läheisyys, rajatun asiakassegmentin korkeatasoiset esitykset ja urana kehitysvaiheessa olevien taiteilijoiden esiintymispaikkana toimiminen, laaja käyttämätön oheisohjelmapotentiaali, synergiat paikallisten toimijoiden välillä kuten Apila, Pikonlinnan alue, Mobilia, runsaslukuinen kulttuuritoimijoiden joukko sekä kesäasukkaiden että pysyvien asukkaiden keskuudessa. Uhkana ovat mm. Tampereen seudun laaja, vakiintunut kilpaileva tarjonta, majoitustilojen puute, julkisten liikenneyhteyksien heikkous ja se, etteivät kangasalalaiset koe taloa omakseen. Ihmisten vapaa-ajasta on kova kilpailu. Kilpailijoita eivät ole ainoastaan tapahtumien tuottajat vaan myös kotoa käsin käytettävät viihdepalvelut. Konserteissa ja tapahtumissa pääkilpailijat ovat Tampere-talon Pieni Sali, Puistotorni (TTT), Pyynikkisali ja Pakkahuone. Kokouksissa paikallisia toimijoita ovat Mobilia, uimahalli, Ali-Marttilan tila, kuntoutuskeskus Apila ja Ilkonhovi sekä esimerkiksi Tilisanssi ja 4 vuodenaikaa. Yli 200 paikkaa olevia auditorioita on Tampereen seudulla 13 kpl, samankokoisia kokoustiloja on 60 kpl, näissä 59:ssä on ruokailumahdollisuus. Tulo- ja menoarvio vuoden 2014 loppuun (15 kk, 10/2013 12/2014): kunnan toiminta-avustus ensimmäisenä toimintavuotena (450 000). Varsinaisia toiminnan tuloja arvioidaan tulevan 20 000 marras-joulukuulta 2014. Yhteensä tuloiksi arvioidaan 470 000, menoiksi 465 000. Suurin kuluerä on henkilöstömenot 226 400, seuraavaksi markkinointi 135 000. Talon vuokramenoiksi arvioidaan vuoden 2014 osalle (marras-joulukuu) 20 000. Kunnan tilintarkastajien ehdotuksesta osakepääomaksi ehdotetaan 100 000. Sen lisäksi tilintarkastajat ehdottavat sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahastoa määrältään 300 000. Tätä rahastoa voidaan käyttää investointien

10 rahoitukseen (esimerkiksi flyygeli, talon hankittavaksi tuleva käyttöomaisuus) ja mahdollisten huonojen tulosvuosien tuloksen tasaajana. Alkuvaiheessa tuote- ja palvelukokonaisuudet jaetaan ydinpalveluihin (mm. oma tuotanto, vuokraus, kokoukset), tukipalveluihin (mm. naulakkopalvelut, ostopalvelut jne.) sekä ravintolapalveluihin. Markkinoinnin painopisteenä alkuvaiheessa on tunnettuuden aikaansaaminen, myyntikanavien rakentaminen ja talon brändin luominen. Tiedotuksessa keskitytään mediasuhteiden luomiseen, tiedotukseen kuntalaisille ja omistajille (kunnan päättäjät) sekä positiivisen mielikuvan luomiseen. Talosta muodostetaan osakeyhtiö. Omistajana on sata prosenttisesti kunta ja omistajaohjausta kunnan puolesta käyttää kunnan hallitus ja erityisesti sen nimeämä liiketoimintajaosto. Kangasalatalo toimii osakeyhtiölain mukaisesti ja sen toimieliminä ovat yhtiökokous, hallitus (5-9 jäsentä, joista 3-5 ulkopuolisia asiantuntijoita) sekä toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan tukena on talon hallituksen nimeämä neuvottelukunta (jäsenet esim. kirjastosta, kulttuuritoimesta, yrittäjistä, harrasteryhmistä jne. 10-15 henkilöä) sekä tarvittaessa johtoryhmä. Alkuvaiheessa henkilöstö muodostuu toimitusjohtajasta, myynti-/markkinointisihteeristä sekä teknisestä mestarista. Ostopalveluina kunnalta hoidetaan esimerkiksi talous- ja hallintopalvelut, kiinteistöpalvelut. Tarvittaessa käytetään yksityisten yritysten palveluita. Kangasalatalon toimintaa mitataan ja seurataan talon hallituksen toimesta seuraavien mittareiden kautta: käyttöaste, kävijämäärät asiakas- ja tapahtumaryhmittäin, tapahtumien määrä, liiketulos, asiakastyytyväisyys asiakasryhmittäin ja tunnettuus asiakasryhmittäin. Lisäksi hallituksen ja johdon on seurattava omavaraisuusastetta (vakavaraisuus), maksuvalmiutta ja liikevaihtoa.

11 1.1 Taustaa Kangasalatalo tuottaa kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita, jotka vahvistavat paikkakuntalaisten hyvinvointia. Kangasalatalo liittyy olennaisesti keskustan kehittämissuunnitelmaan. Yhdessä kirjaston, uimahallin ja torin kanssa talo muodostaa kokonaisuuden, jolla on myös taloudellista vaikutusta paikallisten yritysten toimintaan. Vahvistuessaan ja vilkastuessaan kunnan keskusta houkuttaa asiointiin ja palvelujen käyttöön. Kangasalatalo lisää myös kunnan vetovoimaisuutta ulkopaikkakuntalaisten ja yritysten keskuudessa. Talo tuo ulkopuolisia käyttäjiä ja on sitä kautta ostovoimaa lisäävä toimija. Mielikuva palvelevasta ja elämyksiä tarjoavasta kunnasta houkuttaa kävijöiden lisäksi uusia asukkaita ja yrityksiä kuntaan. Tämän liiketoimintasuunnitelman on tarkoitus luoda vain yleislinjauksia Kangasalatalon alkuvaiheen toiminnoille. Tässä suunnitelmassa ei mennä yksityiskohtiin eikä operatiivisten toimenpiteiden kuvaamiseen. Suunnitelma perustuu pääosiltaan ja täsmennettynä edellisen vuonna 2012 toimineen työryhmän laatimaan liiketoimintasuunnitelmaan. Suunnitelman keskeisenä ohjenuorana on kunnanhallituksen antama viitekehys ja neuvottelukunnalle keväällä 2013 antama viitekehys ja toimeksianto sekä kokouksessa 17.6.2013 annettu ohjeistus. 1.2 Strategiset lähtökohdat Liiketoimintasuunnitelman lähtökohtana on kunnan strategia. Sitä on kulttuurin ja keskustan kehittämisen osalta selvitetty hankesuunnitelmassa 14.12.2010 ja 11.5.2012. Talon lopullinen strategia voidaan rakentaa vasta sen jälkeen, kun talon hallintomallista on tehty päätös ja johto valittu. Päävastuu on silloin hallituksella tai vastaavalla ja valittavalla johdolla. Tässä yhteydessä määritellään vain strategiset linjat tahtotilan, toiminta-ajatuksen, arvojen, strategisten päämäärien ja keskeisten strategisten toimenpiteiden osalta. Tahtotila Kangasalatalo on omassa kokoluokassaan Pirkanmaan vetovoimaisin, houkuttelevin ja ammattitaitoisimmin toimiva kulttuuritalo, jonka ohjelmatarjonta palvelee kunnan kaikkia väestöryhmiä ja muita seutukunnan asukkaita, ja jonka käyttäjät suosittelevat sitä. Toiminta-ajatus Kangasalatalo luo uutta perustaa kuntalaisten hyvinvoinnille antamalla kuntalaisille mahdollisuuksia korkeatasoisiin elämyksiin. Talo tarjoaa laadukkaat puitteet kuntalaisten omalle harrastustoiminnalle ja myös ulkopuolisille taiteen ja kulttuurin alan harrastajille ja ammattilaisille, sekä kokousten järjestäjille.

12 Arvot Kangasalatalon arvot perustuvat Kangasalan kunnan arvoihin, historiaan ja toimintatapaan: käyttäjien etu ja kuntalaisten hyvinvointi yhteistyötä ja osallistamista korostava verkostoitumiseen pyrkivä Talon johdon ja henkilöstön tehtävänä on määritellä tarkemmin arvojen sisältö. Strategiset päämäärät Palvelu on kilpailukykyinen ja laadukas niin ulkopuolisille toimijoille kuin kunnan harrastajaryhmillekin. Ohjelmistotarjonta on kiinnostava, monipuolinen ja osallistava. Kangasalatalo on kokous- ja tapahtumajärjestäjien ja kuntalaisten suosittelema. Toiminta on kustannustehokasta ja laadukasta. Kangasalatalolla on vetovoimainen imago ja se tunnetaan Pirkanmaalla. Kangasalatalo on keskeinen Kangasalan kulttuuritoimintojen tahtotilan Kangasalla on vuonna 2018 Pirkanmaan tyytyväisimmät kulttuurinharrastajat toteuttaja. Kangasalatalon toiminnassa on näkyvästi esillä paikkakunnan kulttuurihistoria. Toimenpiteet alkuvaiheessa strategian toteuttamiseksi Omaleimaisen, vetovoimaisen ja vahvan profiilin luominen Päämääriä tukevan ohjelmapolitiikan luominen Taloudellisen ohjausjärjestelmän sekä johtamisjärjestelmän luominen tavoitteineen ja mittareineen Yhteistyöverkoston rakentaminen Mittarit alkuvaiheessa Käyttöaste (%) Kävijämäärät (henkilöä, tapahtumatyypeittäin) Tapahtumien määrä (tapahtumatyypeittäin, kumppanuudet) Liiketulos (toiminnoittain) Asiakastyytyväisyys asiakasryhmittäin (asiakastutkimus) Tunnettuus (asiakastutkimus) Tarkempi ja yksityiskohtainen strategia rakentuu talon hallinnon ja johdon toimesta vuoden 2014 aikana. 1.3 Tilanneanalyysi A) SWOT analyysi Vahvuudet kokoluokka omaleimainen profiili useamman tyyppisiä tiloja (konserttisali mahdollistaa kokousten oheisohjelman) erilainen vaihtoehto suurille kokous- ja kulttuuritaloille

13 kunnan omien taiteilijoiden ja taiteilijaryhmien sekä harrastajaryhmien esiintymispaikka Heikkoudet sali on pieni huippuesiintyjille ravintolapalvelujen riittävyys alussa heikko tunnettuus rajallinen kilpailukyky kansainvälisillä esiintyjämarkkinoilla parkkipaikkojen vähyys liian pienet taloudelliset resurssit profiilin puute alkuvaiheessa Mahdollisuudet Tampereen läheisyys ja toisaalta vaihtoehto Tampereelle saavuttaa kokoluokkansa johtava asema Pirkanmaalla hinta/laatu-suhteen hyödyntäminen verrattuna esim. Tampere-taloon uransa kehitysvaiheessa olevien taiteilijoiden esiintymispaikka rajatun asiakassegmentin korkealaatuiset esitykset yhden päivän kokouspaikka kangasalalaisten yritysten kokouspaikka paikkakunnalla asuvien tunnettujen taiteilijoiden mukaan saaminen (suhdeverkostoineen) kiinnostavien oheisohjelmapakettien tuottaminen (paikalliset yritykset) Kangasalla on paljon potentiaalista kävijäkuntaa kesäasukkaat kunnan omien taiteilijoiden ja taiteilijaryhmien sekä harrastajaryhmien synergioiden kehittyminen paikkakunnan maine ja rikas kulttuurihistoria rikkaat luontokohteet yhteistyö kunnan muiden osittain tai kokonaan omistamien kokouspaikkojen kanssa Uhat epäluuloisuus ulkopuolisten käyttäjien keskuudessa kilpailuasetelma Tampereen seudun monien palvelujen tarjoajien kanssa Tampereen seudun vakiintuneiden toimijoiden markkinaosuus tuotepakettien toimimattomuus (kokous, konsertti, ruokailu, majoitus jne) rahoituksen riittämättömyys ei synny omaa profiilia majoitustilojen puute kangasalalaiset eivät ota omakseen, jos imago ymmärretään elitistiseksi pelko, että Kangasalatalo kaventaa kunnan muiden kulttuuritoimintojen budjettia julkiset liikenneyhteydet väestöpohja liian pieni samoista asiakkaista kilpailevat kunnan osittain tai kokonaan omistamat kokouspaikat heikentävät talon kilpailukykyä

14 B) Kävijäpotentiaali Talon käyttäjät, asiakkaat, voidaan jakaa kolmeen ryhmään Lähikäyttäjät. Kangasalan keskustan ja lähitaajamien väki (kävellen, omalla autolla), yhteensä 15.000 ihmistä Helposti saavutettavat: noin 25 km:n etäisyydeltä (bussi, oma auto) noin 250.000 ihmistä Kaukokäyttäjät: harvinaisia kävijöitä, erityisiä esityksiä kuulemaan tulevat noin 100 km:n etäisyydeltä Viimeisten tilastojen mukaan suomalaiset käyvät kulttuuritilaisuuksissa seuraavasti: elokuvissa 51 %, konserteissa 50 %, teatterissa 43 %, taidenäyttelyissä 42 %, oopperassa 6 % (Tilastokeskus 2009). Näitä lukuja käyttäen saadaan Kangasalatalolle potentiaalisia käyttäjiä seuraavasti lähikäyttäjiä 7.500 helposti saavutettavia 125.000 kaukokäyttäjiä 300.000. C) Markkina- ja kilpailutilanne Nykyhetkessä ihmisten vapaa-ajasta on kova kilpailu. Kilpailijoita eivät ole ainoastaan tapahtumien tuottajat, vaan myös internet palveluineen. Konserteissa ja tapahtumissa pääkilpailijamme ovat Tampereella Tampere-talon Pieni Sali, Puistotorni, Pyynikkisali ja Pakkahuone, sekä tietyissä tapahtumasegmenteissä Tampereen lukuisat teatterit. Lisäksi Tampereen kaupunki tarjoaa hyvin edulliseen, tuettuun hintaan mm. Hervannan elokuvateatterin tiloja ja Vanhan kirjastotalon salia. Kokousten järjestämisessä kangasalalaisia toimijoita ovat Mobilia, uimahalli, Ali-Marttilan tila, kuntoutumiskeskus Apila ja Ilkonhovi, sekä pienempiin kokouksiin esimerkiksi Tilisanssi ja 4 vuodenaikaa. Tampereelle on viime vuosina rakennettu kokousten järjestämiseen keskittyneitä korkeatasoisia taloja kuten Technopolis Yliopistonrinne, jossa on ravintola- ja saunapalveluiden lisäksi monia erikokoisia kokoustiloja videoneuvottelumahdollisuuksineen. KokousNet.fi on Tampere Convention Bureaun hallinnoima ja ylläpitämä verkkopalvelu, johon kuuluu valtaosa Tampereen seudun palveluntarjoajista. Verkkopalvelusta käy ilmi, että yli 200 paikkaa vetäviä auditorioita on Tampereen seudulla 13 kpl, kokoustiloja löytyy samalle henkilömäärälle 60 kpl, näistä 59 paikassa on ruokailumahdollisuus. Samasta palvelusta löytyy kokousten järjestäjille valmiiksi räätälöityjä oheisohjelmapaketteja Tampereen seudulla 87 kpl. Näistä yksi tapahtuu Kangasalla. Kangasalatalon tavoite on olla oman kokoluokkansa ykkönen Pirkanmaalla. Vahvan ilmeen ja brändin rakentaminen on oleellista Kangasalatalolle.

15 Suomen Kulttuuritalo ry:n jäseninä on 20 taloa. Isojen talojen (Tampere-talo, Sibeliustalo, Verkatehdas) kanssa kilpailu on vain kilpailua pientuotannoista. Useat talot toimivat tiiviissä yhteistyössä kirjastojen, aikuisopistojen tai muiden oppilaitosten kanssa. Tämä yhteistyö toteutuu Kangasalatalonkin osalta. 1.4 Kangasalatalon ansaintalogiikka Kangasalatalon ansaintalogiikka perustuu seuraaviin ansaintamahdollisuuksiin 1. Kangasalatalo vuokraa tilat ulkopuoliselle tuottajalle (konsertit, tanssitapahtumat, teatteri, sirkus jne.). Tulot muodostuvat salivuokrasta, naulakko-, teknisistä palvelumaksuista jne. 2. Kangasalatalo vuokraa tilat ulkopuoliselle kokousjärjestäjälle. 3. Kangasalatalo tuottaa itse. Lipputulot talolle vähennettynä esiintymis- ym. korvauksilla 4. Yhteistuotanto ulkopuolinen tuottaja/kangasalatalo. Voitto/tappio jaetaan. 5. Vuokraustoiminta kunnalle (kokoustilat) 6. Vuokraustoiminta kangasalalaisille yhdistyksille ja seuroille esiintymisten järjestämiseksi 7. Tilojen vuokraaminen yksityishenkilöille esim. juhlakäyttöön 8. Tuotot (provisio) ravintolatoiminnasta 9. Messu- ja näyttelytoiminta, joko erikseen tai tapahtumiin liittyvä näyttelytoiminta. Ehdottomasti merkittävimmäksi tulolähteeksi muodostuu ulkopuolisten konsertti- ym. tapahtumien sekä kokousten järjestämisestä saatavat tulot. Vuokra kangasalalaisille yhdistyksille ja seuroille on sidottu katsojamäärään. Tulon muodostumisen jakautuminen edellä mainituille ansaintamahdollisuuksille on yksi keskeisiä seurattavia asioita. Paitsi, että seurataan tulon muodostumista, on myös seurattava kunkin ryhmän kulurakennetta ja itse tulosta. Yllä mainituille ryhmille asetetaan tulostavoitteet. 1.5 Asiakaskunta ja sidosryhmät Asiakkaat Kulttuuritalon käyttäjiä ovat tilaisuuksien järjestäjät ja niiden yleisö sekä kunnan harrastajaryhmät Asiakkaat yleisötilojen käyttäjinä kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumissa, taidenäyttelyissä kävijät kokouksissa kävijät kirjaston käyttäjät messu- ja näyttelykävijät kahvila-/ravintolapalvelujen käyttäjät

16 sosiaalinen virkistyskäyttö (lapset, vanhukset, eläkeläiset jne.) Tilaisuuksien tuottajat ja järjestäjät Kangasalatalon oma tuotanto ulkopuoliset ohjelmatuottajat kokousten, koulutusten ja seminaarien järjestäjät kunta, oppilaitokset yksityistilaisuuksien järjestäjät yritykset ja yhdistykset Kunnan harrastajaryhmät ja yhdistykset harjoitustilan käyttäjinä tapahtumien tuottajina Sidosryhmät Sidosryhmät voidaan jakaa primääreihin, sekundäärisiin ja perifeerisiin sidosryhmiin. (Ks. liite 1) Primäärit sidosryhmät ovat ryhmiä, joiden kanssa Kangasalatalo on jatkuvasti tekemisissä tai joiden läsnäolo muodostaa talon toiminnan sisällön. Näitä ovat: yleisö, esiintyjät, tuottajat, kokousjärjestäjät, kunta, oppilaitokset, yhdistykset, paikallismedia. Sekundääriset sidosryhmät ovat Kangasalatalon toiminnalle tärkeitä esim. rahoituksen ja talon laajemman verkostoitumisen kannalta, mutta yhteydenpito Kangasalatalon ja sekundääristen sidosryhmien välillä ei ole välttämättä päivittäistä. Perifeeriset sidosryhmät muodostuvat niistä tahoista, jotka on hyvä ottaa huomioon Kangasalatalon potentiaalisina yhteistyökumppaneina tai asiakkaina, mutta perifeerisiin sidosryhmiin ei panosteta kovin suurella intensiteetillä. Jos jokin perifeerisistä ryhmistä alkaakin saada merkittävää roolia talon toiminnassa, se voi muuttua sekundääriseksi tai primääriksi sidosryhmäksi. Sidosryhmät on jatkuvasti muotoutuva kokonaisuus, joka elää talon toiminnan kehittyessä ja ympäristön olosuhteiden muuttuessa. 1.6 Tuotteet ja palvelut Kangasalatalon tuotestrategian täytyy perustua keskeisten asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeille. Toinen keskeinen lähtökohta on asiakkaiden eri segmentit, ja kolmas määräävä tekijä on ansaintalogiikan ydinalueet. Kaikkia näitä ohjaa strategiset linjaukset. Tämän mukaisesti alkuvaiheessa tuote- ja palvelukokonaisuudet jaetaan seuraaviin ryhmiin Ydinpalvelut oma tuotanto

17 vuokraus ulkopuolisille yhteistuotannot erikseen mainittavana kokouspalvelut Tukipalvelut naulakkopalvelut, lipunmyynti, av-, valo-, ääni- ja näyttämötekniikka mahdolliset ostopalveluina ostettavat palvelut oheisohjelmapaketit kokouksiin ja koulutuksiin Ravintolapalvelut väliaikatarjoilu ja kokousten kahvitarjoilu on välttämätön Tuotteet, joita talo myy ja tarjoaa eri ryhmien ja asiakkaiden käyttöön muodostuvat yllä olevien palvelujen yhdistelmistä. Esimerkiksi kokoustila, väliaikatarjoilu, ravintolapalvelu (ulkopuoliselta) ja majoitus (ulkopuoliselta). Näistä yhdistelmistä rakennetaan tuotepaketteja eri asiakasryhmille niin ulkopuolisille tuottajille kuin harrasteryhmillekin. 1.7 Hallintomalli ja organisointi Yksityiskohtainen selvitys Kangasalatalon hallintomallista, organisaatiosta ja henkilöstöstä on liitteessä 2. Lähtökohtana on se, että talosta muodostetaan osakeyhtiö. Omistajana on sataprosenttisesti kunta ja omistajaohjausta kunnan puolesta käyttää kunnan hallitus ja erityisesti sen nimeämä liiketoimintajaosto. Kangasalatalo toimii osakeyhtiölain mukaisesti ja sen toimieliminä ovat yhtiökokous, hallitus (5-9 jäsentä, joista 3-5 ulkopuolisia asiantuntijoita) sekä toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan tukena tulisi olla hallituksen nimeämä neuvottelukunta (jäsenet esim. kirjastosta, kulttuuritoimesta, yrittäjistä, harrasteryhmistä jne, 10-15 henkilöä). Alkuvaiheen henkilöstösuunnitelma on liitteessä 2. Toimitusjohtajan tehtävä on rakentaa ensimmäisen vuoden yksityiskohtainen liiketoimintasuunnitelma, joka pitää sisällään myös talon toiminnot ja niitä varten tarvittavan organisaation. Samoin toimitusjohtaja valmistelee yhdessä hallituksen kanssa talon ensimmäisen kolmen vuoden strategian.

18 1.8 Markkinoinnin ja tiedotuksen linjaukset Markkinoinnin ja tiedotuksen linjaukset perustuvat alkuvaiheessa seuraaville asiakokonaisuuksille Markkinointi talon tunnettuisuuden aikaan saaminen myyntikanavien rakentaminen (oma suora myynti, asiamiehet, harrastajaryhmät, netti) talon brändin luominen ja sen kehittämisen aloittaminen myynninedistämismateriaalin rakentaminen markkinoinnillisen yhteistyöverkoston organisointi Tiedotus sisäinen tiedotus kunnan päättäjille (omistajat) avoin, vuosittain toteutettava tiedotus talon tuloksesta ja toiminnasta kuntalaisille Kangasalatalon käyttöön kannustava kuntalaisille mediasuhteiden luominen: lähimediat ensisijaisena tavoitteena nimikilpailun hyödyntäminen Ensimmäisen vuoden markkinointipanostuksen tulee olla sellainen, että se mahdollistaa em. ydinasioiden toteuttamisen. Alkuvaiheessa käytetään ulkopuolisten ammattilaisten (mainos-, markkinointi-, viestintätoimistot) parhaan mahdollisen vaikutuksen aikaan saamiseksi. Markkinointipanostus on noin kolmannes ensimmäisen 15 kk:n talousarviosta. 1.9 Liiketoiminnan mittarit, tavoitteet ja seurantajärjestelmä Mittarit ja tavoitteet Kangasalatalon liiketoiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tavoitteet. Tavoitteet tarkistetaan hallituksen ja johdon toimesta heidän otettua tehtävät haltuunsa. Tavoite Mittari 2014 2015 2016 Käyttöaste (%) Kävijämäärät (henkilöä, tapahtumatyypeittäin) Tapahtumien määrä (tapahtumatyypeittäin, kumppanuudet) Liiketulos (toiminnoittain) Asiakastyytyväisyys asiakasryhmittäin (asiakastutkimus)

19 Tunnettuus (asiakastutkimus) Lisäksi hallituksen ja johdon on seurattava omavaraisuusastetta (vakavaraisuus), maksuvalmiutta ja liikevaihtoa. Muut seurattavat asiat määritellään johdon toimesta erikseen (esim. myynti, liikekulujen kehittyminen, jne.). Seurantajärjestelmä Liiketoiminnan kehittymisen seurantaa varten rakennetaan seuranta- ja raportointijärjestelmä (liiketoiminnan ohjausjärjestelmä). Alkuvaiheessa hallituksen rooli on keskeinen. Järjestelmässä pyritään käyttämään kunnan ohjausjärjestelmää hyväksi ja ostamaan tarvittava järjestelmäosaaminen kunnalta. Tarvittaessa käytetään ulkopuolista tilitoimistoa. Tilintarkastajat valitaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti ja heidän ammattitaitoaan käytetään seurannassa hyväksi. Sisäinen tarkastus hoidetaan mikäli mahdollista alkuvaiheessa kunnan sisäisen tarkastuksen toimesta. Ulkoinen tarkastus vastaavasti tilintarkastajien toimesta. 1.10 Talousarvio ja resursointi Talousarvio Talousarvio on laadittu 15 kuukauden osalta ajalle 10.2013 12.2014. Tulojen osalta lähteinä on ensimmäisenä toimintavuotena kunnan toiminta-avustus 450 000. Varsinaisia toiminnan tuloja on 20 000 marras-joulukuun tilaisuuksista. Yhteensä tuloiksi arvioidaan 470 000. Osakepääomaksi kunnan tilintarkastajat ehdottavat 100 000. Sen lisäksi tilintarkastajat ehdottavat sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa määrältään 300 000. Osakepääoma ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ei ole tilinpäätöksessä tuloa vaan taseen osa. Rahastoa voidaan käyttää investointien rahoitukseen (esimerkiksi flyygeli, talon hankittavaksi tuleva käyttöomaisuus) ja mahdollisten huonojen tulosvuosien tuloksen tasaajana. Seuraavina vuosina toiminta-avustus pienenee talon oman tulonhankinnan kehittyessä. Suurin menoerä kulupuolella on henkilöstömenot 226 400, seuraavaksi eniten kuluu markkinointiin 135 000. Talon vuokramenoiksi arvioidaan vuoden 2014 osalle 20 000 (2 kk). Menot kokonaisuudessaan ovat 464 200. Talousarvio erittelyineen on liitteessä 3. Talousarvio on laadittu 15 kuukauden mittaiseksi. Kuluista kohdistuu arviolta kaksitoista viidestoistaosaa (12/15) vuodelle 2014 ja kunnan toiminta-avustuksesta sama määrä. Resursointi Liitteenä olevassa henkilöstösuunnitelmassa on esitetty alkuvaiheen henkilöstöresurssien tarve. Tulevien vuosien henkilöstötarve määritellään myöhemmin. Muiden resurssien tarve (henkilöstön tilakysymykset, laitteet, välineet jne.) alkuvaiheen osalta on esitetty talousarviossa.