Psykoterapia, masennus ja sisäinen tarina Kuntoutussäätiö Jukka Valkonen
Psykoterapia, masennus ja sisäinen tarina Jukka Valkonen KUNTOUTUSSÄÄTIÖN TUTKIMUKSIA RESEARCH REPORTS 77/2007
Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4-5 00410 Helsinki Julkaisumyynti, puh (09) 53041 www.kuntoutussaatio.fi 2. muuttamaton painos Helsinki 2008 Painopaikka: Yliopistopaino ISSN 0758-089X ISBN 978-952-5017-62-5
Tiivistelmä Valkonen J, Psykoterapia, masennus ja sisäinen tarina. Helsinki: Kuntoutussäätiön tutkimuksia 77/2007. Psykoterapia on osoitettu vaikuttavaksi hoitomuodoksi masennuksen hoidossa, mutta terapian subjektiivisista merkityksistä ihmisten elämässä tiedetään varsin vähän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin masennuksen vuoksi psykoterapiaan hakeutuneiden ihmisten kokemuksia psykoterapian vaikutuksista, heidän käsityksiään masennuksensa muutoksista ja terapian merkityksiä osana ihmisten sisäisiä tarinoita. Tutkimus perustui 14 Helsingin Psykoterapiaprojektiin osallistuneen henkilön haastatteluihin. Puolet heistä oli osallistunut lyhyeen voimavarasuuntautuneeseen terapiaan ja puolet pitkään psykodynaamiseen psykoterapiaan. Otoksessa oli sekä naisia että miehiä, ja osa oli toipunut terapian päättymiseen mennessä oireista (BDI<10), osa ei. Terapialla koettiin olleen vaikutuksia niin ihmisten välittömiin kokemuksiin, ajatteluun kuin sosiaaliseen toimintaankin. Terapiaan ja tutkimusasetelmaan koettiin liittyneen myös joitakin haittoja. Masennuksen muutoksia selitettiin lisääntyneellä ymmärryksellä ja näkökulmien muuttumisella. Myös terapiasuhteella ja erilaisilla terapian ulkopuolisilla tekijöillä koettiin olleen merkitystä masennuksen lievittymiseen. Masennuksen jatkuessa syyt liitettiin joko vääränlaiseen terapiaan tai terapeuttiin, terapian keskeneräisyyteen tai terapian ulkopuolisiin tekijöihin. Narratiivisen analyysin avulla tuotettiin kolme erilaista tulkintaa siitä, miten ihmiset olivat hakeutuneet terapiaan, millainen käsitys heillä oli itsestään ja ongelmistaan sekä millaisia odotuksia heillä oli terapian suhteen. Nämä tulkinnat tiivistettiin elämänhistorialliseen, situationaaliseen ja moraaliseen sisäiseen tarinaan. Psykoterapian myötä osa ihmisten sisäisistä tarinoista toteutui, jolloin psykoterapian todettiin vahvistaneen olemassa olevaa sisäistä tarinaa. Joskus taas psykoterapia ei ollut kohdannut sisäistä tarinaa, eikä ihmisen itsestään kertoma tarina ollut muuttunut. Joidenkin ihmisten sisäiset tarinat saivat terapian kautta uudenlaisia muotoja. Psykoterapian todettiin tällöin muokanneen ihmisen käsityksiä itsestään ja ongelmistaan uudenlaisiksi, jolloin myös terapiaan liittyvät odotukset muuttuivat. Avainsanat: psykoterapia, masennus, sisäinen tarina, laadullinen tutkimus, kertomusten analyysi, narratiivinen analyysi 1
2
Abstract Valkonen J, Psychotherapy, depression and inner narrative. Helsinki; Rehabilitation Foundation, Research Reports 77/2007. Psychotherapy has been shown to be an effective treatment for depression, but not enough is known about the subjective meanings of therapy for human life. This study focuses on experiences of the effects of psychotherapy, thoughts about changes in depression and meanings of the therapy in the inner narratives of persons who sought psychotherapy for their depression. The study was based on interviews of 14 persons, who took part in the Helsinki Psychotherapy Study (HPS). Half of them took part in short-term solution-focused therapy and half in long-term psychodynamic psychotherapy. The sample included both women and men. Part of them had recovered from their depression by the end of therapy (BDI<10), part had not. Therapy was experienced to have effects on one s immediate feelings, thoughts and social actions. Some barriers were also connected to the therapy and the HPS research frame. The relief of depression was explained by enhanced understanding and perspective changes. Also the therapeutic alliance and factors not connected to therapy were seen to have influence on the experienced changes. The resumption of depression was regarded as the consequence of ill-fitting therapy or therapist, incompleteness of the therapy or other reasons not connected to the therapy itself. With the narrative analysis three interpretations were constructed concerning how the persons had sought for therapy, what was the image they had about themselves and their problems and what were their expectations for the therapy. The interpretations were summed up to the life historical, situational and moral inner narrative. Through the psychotherapy some inner narratives came true. In these cases psychotherapy reinforced the original inner narrative. In other cases psychotherapy did not meet the inner narrative of the person, neither had the narrative changed. For some persons the inner narrative got new forms during the therapy: the analyses showed that psychotherapy had reconstructed the persons conceptions about themselves and their problems, which led to changes in the expectations concerning the therapy. Key words: psychotherapy, depression, inner narrative, qualitative research, analysis of narrative, narrative analysis 3
Omistan tämän kirjan äitini Mirjam Valkosen (1927-2006) muistolle. 4
Tuomisto, J. (1999). Tutkijoiden liikkuvuus, oikeudet ja velvollisuudet. Teoksessa S. Lötjönen (toim.) Tutkijan ammattietiikka (Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston julkaisusarja 69). Helsinki: Opetusministeriö/Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2002). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. Helsinki: tutkimuseettinen neuvottelukunta. Haettu osoitteesta: http://www.tenk.fi/julkaisutjaohjeet/htkfi.pdf Wahlström, J. (1993). Kvalitatiivinen analyysi terapiatutkimuksessa. Psykologia, 28, 248-254. Wahlström, J. (1997). Ihminen tekstinä, psykologi lukijana. Sosiaalinen konstruktionismi, postmoderni psykologia ja psykologityö. Psykologia, 32 (6), liite, 2-11. Wahlström, J. (1999). Psykoterapia keskusteluna ja kertomusten kudelmana. Teoksessa J. Ihanus (toim.) Kulttuuri ja psykologia (s. 217-240). Helsinki: Yliopistopaino. Wahlström, J. (2006). Miten psykoterapiatutkimusta tulisi edistää? Teoksessa Psykoterapia. Konsensuskokous 16.-18.10.2006 (s. 119-123). Espoo: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Akatemia. Vainio, A. (2005). Moraalipsykologisia näkökulmia moraalin muutokseen ja vaihteluun. Teoksessa A-M. Pirttilä-Backman, M. Ahokas, L. Myyry & S. Lähteenoja (toim.) Arvot, moraali ja yhteiskunta (s. 145-166). Helsinki: Gaudeamus. Valkonen, J. (1994). Tarinametafora sydäninfarktista kuntoutumisessa (Tutkimuksia 45). Helsinki: Kuntoutussäätiö. Valkonen, J. (1997). Työkyky tarinoina. Työkykykokemuksen narratiivista tarkastelua (Työselosteita 13). Helsinki: Kuntoutussäätiö. Valkonen, J. (2002). Kuntoutus, tarinat ja soveltava sosiaalipsykologia (Tutkimuksia 70). Helsinki: Kuntoutussäätiö. Valkonen, J. (2004). Kuntoutus tarinoina. Teoksessa V. Karjalainen & I. Vilkkumaa (toim.) Kuntoutus kanssamme. Ihmisen toimijuuden tukeminen (s. 175-191). Helsinki: Stakes. Valkonen, J., Ehrling, L., Lindfors, O. & Helsingin Psykoterapiaprojektin tutkijaryhmä (2006). Psykoterapian merkitykset ja haastattelukontekstit. Katsaus laadulliseen tutkimukseen Helsingin Psykoterapiaprojektissa. Psykoterapia, 25 (1), 45-59. Wampold, B.E. (2001). The great psychotherapy debate. Models, methods, and findings. Mahwah: Lawrence Ehrlbaum Associates. Vataja, S. (1998). VAK-projektin tarina. Teoksessa A. Mattila (toim.) Voimavarat, ratkaisut ja tarinat (Työselosteita 16) (s. 3-14). Helsinki: Kuntoutussäätiö. 306
Vehviläinen, S. & Lindfors, O. (2005). Varmaan se oma itsetunto on nousussa. Itsereflektio ja kohentunut vointi haastattelupuheessa. Aikuiskasvatus, 25, 191-202. Vesala, K.M. (1998). Avautuminen, valhe ja vaikeneminen. Teoksessa A.R. Lahikainen & A-M. Pirttilä-Backman (toim.) Sosiaalinen vuorovaikutus (s. 63-80). Helsinki: Otava. Vesala, K.M., Ketola, K., Knuuttila, S. & Matila, A. (2002). Mitä enkelit pelkäävät? Teoksessa K. Ketola, S. Knuuttila, A. Mattila & K.M. Vesala (toim.) Puuttuvat viestit. Nonkommunikaatio inhimillisessä vuorovaikutuksessa (s. 11-41). Helsinki: Gaudeamus. White, M. & Epston, D. (1990). Narrative means to therapeutic ends. New York: W.W. Norton Williams, D.C. & Levitt, H.M. (2007). Principles for facilitating agency in psychotherapy. Psychotherapy Research, 17 (1), 66-82. Wyatt, F. (1986). The narrative in psychoanalysis: Psychoanalytic notes on storytelling, listening, and interpreting. Teoksessa T. Sarbin (toim.) Narrative Psychology. The Storied nature of Human Conduct (s. 193-210). New York: Praeger. Vygotski, L.S. (1982). Ajattelu ja kieli (Suom. K. Helkama ja A. Koski-Jännes). Espoo: Weilin & Göös. (Alkuperäinen teos julkaistu 1931.) Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (2004). Tutkimusetiikkaa ja lakipykäliä. Haettu osoitteesta: http://www.fsd.uta.fi/laki_ja_etiikka/etiikka_lait.html 307
308
Liite 1. Litteroidun aineiston tapauskohtainen esittely Koodinumero Satunnaistettu terapiamuoto 1 Nainen Voimavarasuuntautunut lyhytterapia 2 Mies Voimavarasuuntautunut lyhytterapia 3 Mies Voimavarasuuntautunut lyhytterapia 4 Mies Pitkä psykodynaaminen psykoterapia 5 Nainen Pitkä psykodynaaminen psykoterapia 6 Nainen Pitkä psykodynaaminen psykoterapia 7 Nainen Pitkä psykodynaaminen psykoterapia 8 Nainen Voimavarasuuntautunut lyhytterapia 9 Nainen Voimavarasuuntautunut lyhytterapia 10 Mies Pitkä psykodynaaminen psykoterapia 11 Mies Pitkä psykodynaaminen psykoterapia 12 Mies Voimavarasuuntautunut lyhytterapia 13 Nainen Voimavarasuuntautunut lyhytterapia 14 Nainen Pitkä psykodynaaminen psykoterapia Oiremuutos (seuranta) Toipunut Toipunut Toipunut Toipunut Toipunut Toipunut Erityistä 2. alkuhaastattelun loppuosa puuttui Alkuhaastatteluissa puutteita Alkuhaastattelut puuttuivat kokonaan 2. ja 3. alkuhaastattelu puuttuivat kokonaan 3. alkuhaastattelu puuttui kokonaan 309
KUNTOUTUSSÄÄTIÖN TUTKIMUKSIA RESEARCH REPORTS Valkonen J, Psykoterapia, masennus ja sisäinen tarina. Helsinki: Kuntoutussäätiön tutkimuksia 77/2007. Ala-Kauhaluoma M, Toimeenpanon ratkaisuja ja arvioinnin haasteita. Tutkimus uusista työllistymisen tukemisen tavoista. Helsinki: Kuntoutussäätiön tutkimuksia 76/2007. Valkonen J, Peltola U, Härkäpää K, Työtä, tukea ja mielenterveyttä. Kokemuksia mielenterveyskuntoutujien työllistymismalleista. Helsinki: Kuntoutussäätiön tutkimuksia 75/2006. Tuusa M, Kohti kuntouttavaa sosiaalityötä. Aktivointi ja työllistymisen tukeminen sosiaalityön ammattikäytäntönä. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 74/2005. Valkonen J, Harju S, Ihmisen arvoinen diili. Tuetun työllistymisen hankkeen toimeenpano ja tulokset. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 73/2005. Kokko R-L, Asiakas kuntoutuksen yhteistyöryhmässä. Institutionaalisen kohtaamisen jännitteitä. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 72/2003. Puumalainen J, Laisola-Nuotio, A, Lehikoinen T, Vammaispalvelulain mukaiset palvelut. Kysely palvelujen käyttäjille ja kuntien edustajille. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 71/2003. Valkonen J, Kuntoutus, tarinat ja soveltava sosiaalipsykologia. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 70/2002. Järvikoski A, Härkäpää K, Nouko-Juvonen S (toim.), Monia teitä kuntoutuksen arviointiin. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 69/2001. Kärkkäinen H, Minää rakentamassa. Identiteettiprosessit voimavarasuuntautuneessa psykoterapiassa. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 68/2001. Mattila A, Seeing Things in a New Light Reframing in Therapeutic Conversation. Rehabilitation Foundation, Research Reports 67/2001. Linnakangas R, Lindh J, Järvikoski A (toim.), Työttömyyden ja vajaakuntoisuuden jäljillä. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 66/2000. Hietala O, Valjakka S, Martikka N, Täällä tehdään töitä itseä varten. Klubitalot ja jäsentalot mielenterveyskuntoutuksen ja työllistymisen uusina vaihtoehtoina. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 65/2000. Haapasalo S, Salomäki J, "On kuin kivi olisi vierähtänyt sydämeltä". Kokemuksia aikuisten erilaisten oppijoiden ryhmäkuntoutuksesta. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 64/2000.
Psykoterapia, masennus ja sisäinen tarina Kuntoutussäätiö Jukka Valkonen