Yhteismetsän perustaminen Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu Aalto yliopisto 23.9.2015 Esa Ärölä Maanmittauslaitos / Tukipalvelut
Yksityismetsänomistus Yli 5 ha:n yksityismetsien metsätilat: Omistusmuoto Osuus yksityismetsien pinta-alasta % Osuus metsätilojen määrästä % Yksin tai puolison kanssa 71 76 Yhtymä 14 12 Kuolinpesä 11 11 Yhteismetsä 4 0,02 Säätiö ym. 0,5 0,09
Mikä on yhteismetsä? Kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi. Voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista. Yksityismaata, jota sen osakkaat hallinnoivat. Yhteismetsiä 321 kpl, noin 602 000 ha (tilanne 1.9.2015) Lisäys noin 12 000 ha/v (uudet ja liittämiset)
Yhteismetsän periaate Metsälän yhteismetsä RN:o 671-2:1 Yhteismetsän osakaskiinteistöt RN:o 2:9 Tilan arvo 93 000 Haamutila RN:o 2:9 40,8 % yhteismetsän osuuksista Omistaja/t (yhteismetsän osakkaat) RN:o 12:6 RN:o 12:6 Tilan osan arvo 56 000 RN:o 12:6 24,6 % yhteismetsän osuuksista Omistaja/t (yhteismetsän osakkaat) RN:o 22:45 Tilan arvo 79 000 Haamutila RN:o 22:45 34,6% yhteismetsän osuuksista Omistaja/t (yhteismetsän osakkaat) Yhteismetsän arvo yhteensä 228 000 Haamutilalla ei ole maa-aluetta, mutta siihen kuuluu arvoa vastaava osuus yhteismetsään
Eri tyyppisiä yhteismetsiä Perinteinen yhteismetsä Perustettu lähinnä asutus- tai uusjakolainsäädön perusteella ennen v. 2003 (135 kpl) Suvun yhteismetsä Perheen ja suvun yhteismetsä Sijoittajien yhteismetsä Sijoittajat keräävät pääomaa, ostavat metsää ja perustavat yhteismetsän Muutamia perustettu
Eri tyyppisiä yhteismetsiä Julkisyhteisön maista perustettava yhteismetsä Esim. kunnan, seurakunnan tai metsäyhtiön yhteismetsän ytimenä, johon liittyy yksityisiä metsänomistajia. Tilusjärjestelyn yhteydessä perustettava yhteismetsä Tilusjärjestelyssä mukana olevat voivat halutessaan perustaa yhteismetsän Esim. Pahkakosken yhteismetsä, Pääkallo ja Haukipudas Onkamoselkä (perusteilla)
Yhteismetsän vahvuudet Alhaisempi tuloverotus (yhteismetsä 28 % vs. henkilö tai kuolinpesä 30-33 %). Tasainen jatkuva tuotto. Suuruuden ekonomia toimii Parempi hinta myyntipuulle ja ostaja löytyy varmemmin. Töissä ja tarvikehankinnoissa pienemmät yksikkökustannukset. Perustaminen ja liittyminen erittäin edullista. Omistamisen vaivattomuus. Yhteismetsän tarjoamat virkistyskäyttömahdollisuudet. Toimiva ja demokraattinen hallintomalli. Yhteismetsäosuuksien perinnönjako ja myynti helppoa.
Yhteismetsän heikkoudet Yleensä ei saatavissa hetkellisesti suurta tuloa. Hallintokustannukset ja hallintomallin haasteellisuus. Omistusluonteen muuttuminen osakkaalla ei enää erityistä oikeutta omaan metsään. Osakkaan omatoimisen metsätyön, hankintahakkuun ja kotitarvepuun oton rajoitukset.
Yhteismetsän verotus Verotetaan yhteisetuutena. Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen eli ylijäämän jakoosuudet ovat osakkaille verotonta tuloa. Normaali pääomatuloverotus 28 %:n verokannalla (2015). Metsävähennys ja menovaraus käytössä. Yhteismetsä maksaa vuosittain veroennakkoa. Kuukausittaiset alv-tilitykset (suuret yhteismetsät). Yhteismetsää perustettaessa tai liitettäessä tila johonkin yhteismetsään yhteismetsäosuuksia vastaan ei tule luovutusvoitto- tai varainsiirtoverovelvollisuutta. Yhteismetsäosuuksien luovutuksia verotetaan kuten muunkin kiinteän omaisuuden luovutuksia.
Yhteismetsäosuuksien suuruuden määrittäm. 1/2 Osuuksien määrittämisessä kenenkään oikeutta ei saa loukata eikä kiinteistön omistajan varallisuusasema saa heiketä yhteismetsän perustamisessa. Osakkaat voivat sopia suoraan käytettävät osuusluvut. Kokonaisarvoperiaate: Kiinteistön kokonaisarvo määräytyy pinta-alan, maapohjan laadun, puuston ja erityisarvojen (sora-arvo, ranta-arvo ym.) summana. Vastaa alueen käypää myyntihintaa. Kunkin osakaskiinteistön yhteismetsäosuuden suuruus määräytyy sen yhteismetsään luovuttamien tilusten kokonaisarvon perusteella Jos muodostettavaan yhteismetsään liittyvillä kiinteistöillä on vain metsää, voidaan määrittää pelkästään metsätaloudellisia arvoja. Metsän arvon määrittämismenetelmänä voidaan käyttää suoraan tuottoarvomenetelmää (tai summa-arvomenetelmää)
Yhteismetsäosuuksien suuruuden määrittäm. 2/2 Jyvitysarvoperiaate (ei suositeltava): Tiluksille määritetään kuvioittain jyväluku kestävän tuottokyvyn perusteella siten, että jyvälukuun sisältyy tiluksen metsätyyppiä vastaava keskimääräinen puusto paikkakunnalla Kunkin kiinteistön yhteismetsäosuus määritetään sen luovuttamien tilusten yhteenlasketun jyvitysarvon perusteella Rahakorvaus, jos tiluksilla oleva todellinen puusto eroaa arvoltaan tilusten tuottoarvoon sisältyvästä tuottopuustosta, tai jos tiluksilla erityisarvoja (sora-arvo, rantojen rakennusarvo ym.) Menetelmä on kallis ja monimutkainen ja sisältää paljon subjektiivisuutta.
Yhteismetsän hallintomalli Keskeiset säädökset ja asiakirjat: Yhteismetsälaki 109/2003 (muut. 1497/2007, 1420/2011) Kiinteistönmuodostamislaki 554/1995 Ohjesääntö Metsäsuunnitelma Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Hoitokunta tai toimitsija vastaa käytännön toiminnasta. Suurilla yhteismetsillä omia metsäammattilaisia. Ohjesäännössä linjataan toiminnan periaatteet. Osakaskunnan kokous valitsee tilintarkastajan (jos liikevaihto alle 200 000 /v, ei tarvita tilintarkastajaa). Hallintomalli samantyyppinen kuin esim. taloyhtiöissä.
Yhteismetsän ohjesääntö 1/3 Yhteismetsän osakkaat muodostavat osakaskunnan, jonka tehtävänä on järjestää yhteismetsää koskevien asioiden hoito. Toimintaa varten on osakaskunnalle hyväksyttävä ohjesääntö: Yhteismetsän osakaskunnan nimi ja se kunta, joka on osakaskunnan kotipaikka Milloin osakaskunnan varsinainen kokous pidetään ja, jos sellaisia kokouksia on useita, mitkä asiat kussakin kokouksessa käsitellään Hoitokunnan kokoonpano/toimitsija ja toimikausi Miten metsäntuotteiden myynti yhteismetsästä on järjestettävä
Yhteismetsän ohjesääntö 2/3 Miten yhteismetsän ja osakaskunnan omistaman alueen muu kuin metsätalouskäyttö on järjestettävä Tilikausi ja milloin tilinpäätös on tehtävä Mitä vuosikertomuksen tulee sisältää Millä tavoin osakaskunnan hallinnon ja varainhoidon tarkastus on järjestettävä Miten osakaskunnan kokous on kutsuttava koolle ja muut tiedonannot osakkaille toimitettava Päätöksentekoa koskevat määräykset Äänileikkuri
Yhteismetsän ohjesääntö 3/3 Muut osakaskunnan asioiden hoitoa varten tarpeelliset seikat Yhteismetsän jakaminen tai osuuden erottaminen Luovutusrajoitus Osakaskunnan etuosto-oikeus Ohjesääntö ei saa loukata osakkaiden yhdenvertaisuutta. Osakaskunta voi muokata ohjesääntöä tarkoitusperiinsä sopivaksi, ei lainvastaisia sääntöjä. Ohjesääntö (tai sen muutos) on toimitettava metsäkeskuksen viranomaistoimintoon vahvistettavaksi.
Yhteismetsän perustaminen 1/2 Perustamisprosessi: 1. Alustavat neuvottelut 2. Perustamissopimus 3. Yhteismetsän muodostamistoimituksen hakeminen
Yhteismetsän perustaminen 2/2 4. Yhteismetsän muodostamistoimitus 5. Merkitseminen kiinteistörekisteriin 6. Osakaskunnan ensimmäinen kokous 7. Ohjesäännön vahvistaminen ja merkintä yhteismetsärekisteriin Esa Ärölä 8. Yhteismetsän toiminnan käynnistäminen
Yhteismetsään liittyminen yhteismetsäosuuksia vastaan Yhteismetsän edustajan ja mahdollisen liittyjän neuvottelu Arvio yhteismetsän arvosta Yhteismetsäosuuden koon ja osakkaan aseman arviointi Arvio liitettävän alueen arvosta Sopimus liittämisestä ja osuuden koosta tai sen määrittämisperusteista Liittämistoimituksen hakeminen maanmittaustoimistosta Toimituskokous - tarvittaessa lohkominen - uuden osakasluettelon vahvistaminen (toimitusinsinööri ja asianosaisina yhteismetsän edustaja ja liittyjä)
Muutamia haja-ajatuksia Eri selvitysten mukaan 10-30 % metsänomistajista kiinnostuneita yhteismetsistä. Pienten metsätilojen omistajat eivät ole niin innostuneita kuin suurien tilojen. Yhteismetsän perustaminen tai siihen liittyminen iso askel metsänomistajalle. Kiinnostus suvun yhteismetsiin yleistä. Julkisyhteisövetoiset ja sijoittajien yhteismetsät ovat yleistymässä.
Kirjallisuutta