6 2018 22.3.2018 Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2016 Päälöydökset Psykiatrisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidossa hoidettujen potilaiden määrä laski 1,1 prosenttia ja hoitojaksojen 1,9 prosenttia verrattuna vuoteen 2015. Samana aikana psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidon potilaiden määrä kasvoi 5,3 prosenttia ja käyntien määrä 2,8 prosenttia. Vuodeosastohoidossa potilaiden ja hoitojaksojen määrä on vähentynyt vuosittain 2007 2016. Vuodeosastolla puolet hoitojaksoista kesti 11 päivää tai vähemmän. Vuodeosastohoidon määrä väheni Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoidettiin vuonna 2016 yhteensä 177 839 ta. Potilaita oli vuodeosastohoidossa 23 242 ja avohoidossa 174 052. Vuonna 2016 päättyneiden vuodeosastohoidon hoitojaksojen määrä oli yhteensä 36 235. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidossa käyntejä oli 2,06 miljoonaa. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidossa hoidettujen potilaiden määrä väheni 1,1 prosenttia ja hoitojaksojen 1,9 prosenttia verrattuna vuoteen 2015. Avohoidon potilaiden määrä kasvoi 5,3 prosenttia ja käyntien määrä 2,8 prosenttia vuonna 2016 edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikkiaan psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaiden määrä kasvoi 4,8 prosenttia. Vuodeosastohoidossa potilaiden ja hoitojaksojen määrä on vähentynyt vuosittain 2007 2016, mutta muutosvauhti on hidastunut (Kuvio 1). Samana aikana psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidossa hoidettujen potilaiden sekä käyntien määrä on kasvanut vuosittain. Tässä raportissa tarkastellaan vain psykiatrista erikoissairaanhoitoa eikä mielenterveyspalveluja kokonaisuutena. Perusterveydenhuollon 1 mielenterveystyö ei sisälly tähän raporttiin. Kuvio 1. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaiden määrä vuosina 2006 2016 200 000 160 000 Suvi Vainio Jutta Järvelin Sirpa Passoja terveyshilmo@thl.fi Lukumäärä 120 000 80 000 Kaikki potilaat Avohoito Vuodeosastohoito 40 000 ISSN 1798-0887 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Sama henkilö on voinut saada vuoden aikana sekä vuodeosasto- että avohoitoa. aukana ovat vuodeosastohoidon hoitojaksot, jotka ovat päättyneet. 1 Perusterveydenhuollon tilastoraportointi: https://thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/perusterveydenhuollonpalvelut/perusterveydenhuolto 1
Vuonna 2016 vuodeosaston potilaista kolmanneksella hoitojakso kesti 1 4 päivää (kuvio 2). Vuodeosastohoidossa olleista potilaista puolella hoitopäiviä kertyi 1 11. Kolmella neljästä potilaasta hoitojakson pituus oli 29 päivää tai alle. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidon potilaiden ja käyntien määrä kasvoivat lähes yhtäjaksoisesti vuosina 2006 2016. Taulukko 1. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaiden määrä vuosina 2006 2016 Vuosi Kaikki potilaat Avohoito Vuodeosastohoito Potilaat / Potilaita / Potilaat Potilaat ukasta Potilaat ukasta Potilaat 1 / ukasta 2006 137 892 262 129 157 245 29 613 56 2007 143 553 271 135 882 257 29 476 56 2008 150 922 284 143 725 270 29 961 56 2009 148 534 278 141 886 266 28 400 53 2010 153 503 286 147 569 275 27 105 51 2011 161 168 299 156 076 290 26 434 49 2012 162 010 299 157 130 290 25 771 48 2013 163 693 301 159 123 293 24 766 46 2014 164 858 302 160 606 294 23 966 44 2015 169 647 310 165 684 302 23 506 43 2016 177 839 324 174 052 317 23 242 42 1 Vuodeosastohoidon potilaat on laskettu hoitojakson päättymisvuoden perusteella. Hoitojakso on saattanut alkaa aiempana vuotena. Taulukko 2. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon päättyneiden hoitojaksojen ja käyntien määrä vuosina 2006 2015 Avohoito Vuodeosastohoito 1 Vuosi Käynnit Käyntejä / ukasta Käyntejä / Hoitojaksot Hoitojaksoja / ukasta Hoitojaksoja / Hoitopv keskiarvo hoitojaksolla 2006 1 385 619 2 631 10,7 47 836 91 1,6 36 2007 1 465 370 2 771 10,8 47 225 89 1,6 36 2008 1 529 033 2 878 10,6 46 865 88 1,6 34 2009 1 526 629 2 860 10,8 44 338 83 1,6 34 2010 1 617 640 3 016 11,0 42 136 79 1,6 35 2011 1 775 242 3 295 11,4 41 225 77 1,6 32 2012 1 799 508 3 324 11,5 39 943 74 1,5 34 2013 1 817 148 3 341 11,4 38 384 71 1,5 36 2014 1 862 705 3 411 11,6 37 311 68 1,6 34 2015 2 007 104 3 663 12,1 36 938 67 1,6 31 2016 2 061 386 3 751 11,8 36 235 66 1,6 33 1 Hoitojaksot on laskettu hoitojakson päättymisvuoden perusteella. Hoitojakso on saattanut alkaa aiempana vuotena. 2
Kuvio 2. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitojakson kesto 2016 aineistossa, päättyneet hoitojaksot. 100 % Osuus potilaista 75 % 50 % 25 % 1-29 päivää, 75 % jaksoista 1-11 päivää, 50 % jaksoista 1-4 päivää, 30 % jaksoista 1-90 päivää 94 % jaksoista 0 % 0 25 50 75 100 Psykiatrisen vuodeosastohoitojakson kesto 2016 aineistossa, päättyneet hoitojaksot, päivää Skitsofreniaan sairastavan vuodeosaston hoitojakso kesti hieman yli kaksi viikkoa Psykiatrisen erikoissairaanhoidon yleisiä syitä ovat skitsofrenia, skitsotyyppinen häiriö tai harhaluuloisuushäiriö (THL - Tautiluokitus ICD-10:n koodit F20-F29), mielialahäiriö (F30-F39) sekä neuroottiset, stressiin liittyvät tai somatoformiset häiriöt (F40-F48) (taulukko 3). Yleisimpien diagnoosien vuodeosastohoidon hoitoaika vaihteli. Skitsofrenian (F20) hoitojakson keskimmäinen kesto, mediaani, oli 16 vuorokautta ja masennusta sairastavan (F32 ja F33) 10 vuorokautta. Skitsofreniaa sairastava kävi erikoissairaanhoidon avohoidossa keskimäärin 14 kertaa, kun taas masennus aiheutti keskimäärin 9 ja toistuva masennus 10 avohoidon käyntiä. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaiden ikä ja sukupuolijakauma Vuonna 2016 työikäisten (25 64 -vuotiaiden) osuus oli 55 prosenttia kaikista potilaista (kuvio 2 ja 3). Naisten osuus kaikista potilaista oli 57 prosenttia. Yli 65 -vuotiaiden osuus vuodeosastohoidon potilaista oli 16 prosenttia ja avohoidon potilaista 9 prosenttia. 0 24 vuotiaiden osuus vuodeosastohoidon potilaista oli 26 prosenttia ja avohoidon potilaista 37 prosenttia. Vuodeosastohoidossa miehiä on enemmän kuin naisia. Tämä johtuu miesten suuremmasta sairastavuudesta vaikeisiin psykoottisiin häiriöihin, jotka ovat yleinen vuodeosastohoidon syy. Poikkeuksena ovat 13 24-vuotiaiden naisten masennus ja ahdistuneisuushäiriöt, jotka myös olivat usein psykiatrisen vuodeosastohoidon syynä vuonna 2016. Naisia taas on enemmän avohoidossa, koska heidän yleisimmät psykiatriset sairautensa ovat tavallisesti avohoidossa hoidettavia masennus- ja ahdistuneisuushäiriöitä. Pojat sairastavat tyttöjä enemmän lapsuusiän häiriöitä, kuten autismin kirjon häiriöitä sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden ja käytöshäiriöitä, jotka näkyvät 0 12-vuotiaiden poikien korkeampina pylväinä kuvioissa 3 ja 4. 3
Taulukko 3. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaiden, hoitojaksojen ja käyntien määrä päädiagnoosin mukaan vuonna 2016 (vuodeosastohoito sisältää päättyneet hoitojaksot) Päädiagnoosi Kaikki potilaat Avohoito Potilaat Käynnit Vuodeosastohoito Käyn tejä / Potilaat Hoitojaksot Hoitojaksoja / Hoitopv / Hoitojakson mediaanikesto F00-F03 Dementia 1 024 602 1 346 2,2 553 677 1,2 56 19 F04-F09 Muut elimelliset aivo-oireyhtymät 1 252 979 3 944 4,0 421 547 1,3 34 9 F10-F19 Lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt 7 501 6 434 82 376 12,8 2 168 2 807 1,3 14 5 F10 Alkoholin käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt 4 079 3 587 12 368 3,0 822 1 006 1,0 12 4 F20-F29 Skitsofrenia, skitsotyyppinen häiriö ja harhaluuloisuushäiriöt 23 807 21 595 274 542 12,7 7 916 12 407 1,6 91 16 F20 Skitsofrenia 11 257 10 197 136 587 13,0 3 387 5 687 2,0 129 16 F25 Skitsoaffektiiviset häiriöt 3 710 3 336 47 204 14,0 1 277 2 327 2,0 108 15 F30-F39 Mielialahäiriöt [affektiiviset häiriöt] 60 617 58 754 605 175 10,3 7 803 11 194 1,4 30 11 F31 Kaksisuuntainen mielialahäiriö 10 481 9 969 111 065 11,0 2 046 3 075 2,0 34 13 F32 Masennustila 31 515 30 505 270 805 9,0 3 395 4 301 1,0 27 10 F33 Toistuva masennus 20 489 19 875 193 138 10,0 2 209 3 336 2,0 28 10 F40-F48 Neuroottiset, stressiin liittyvät ja somatoformiset häiriöt 34 438 33 594 253 209 7,5 2 550 3 197 1,3 20 7 F50-F59 Fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin liittyvät käyttäytymisoireyhtymät 4 567 4 503 43 906 9,8 401 558 1,4 53 17 F50 Syömishäiriöt 2 671 2 658 37 381 14,0 292 438 2,0 69 26 F50.0 Laihuushäiriö ja F50.1 Epätyypillinen laihuushäiriö 1 524 1 510 25 277 16,7 248 379 1,5 75 28 F50.2 Ahmimishäiriö ja F50.3 Epätyypillinen ahmimishäiriö 512 507 5 018 9,9 21 29 1,4 27 14 F60-F69 Aikuisiän persoonallisuus- ja käytöshäiriöt 5 631 5 372 39 347 7,3 653 1 148 1,8 21 5 F70-F79 Älyllinen kehitysvammaisuus 616 546 2 582 4,7 126 163 1,3 27 6 F80-F89 Psyykkisen kehityksen häiriöt 6 146 6 044 51 379 8,5 326 407 1,2 34 14 F84.0, F84.1, F84.10, F84.11, F84.12, F84.5 Autismin kirjon häiriöt 2 536 2 496 19 121 7,7 139 168 1,2 35 12 F90-F98 Tavallisesti lapsuus- tai nuoruusiässä alkavat käytös- ja tunnehäiriöt 17 660 17 444 166 129 9,5 1 154 1 654 1,4 31 10 F90 Hyperkineettiset häiriöt (esim. ADHD) F98.8 Muu lapsuus- tai nuoruusiässä alkava toiminto- ja tunnehäiriö (esim. ADD) 8 521 8 461 66 447 8,0 256 359 1,0 32 11 F91 Käytöshäiriöt F92 Samanaikainen käytös- ja tunnehäiriö 3 872 3 754 34 849 9,0 501 713 1,0 29 10 F99-F99 Määrittämätön mielenterveyden häiriö 1 673 1 659 6 676 4,0 28 29 1,0 21 7 Muu diagnoosi 1 90 550 89 999 530 775 5,9 1 220 1 447 1,2 27 8 1 Huom. sisältää myös muita kuin mielenterveyteen liittyviä tiloja, jotka on diagnosoitu psykiatrian erikoisaloilla. 4
Kuvio 3. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidon potilaiden määrä iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2016 (päättyneet hoitojaksot) 20 000 Potilaat avohoidossa 15 000 10 000 5 000 Miehet Naiset 0 0-12 13-17 18-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75-84 85+ Ikäryhmät Kuvio 4. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon potilaiden määrä iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2016 2 500 Potilaat vuodeosastohoidossa 2 000 1 500 1 000 500 Miehet Naiset 0 0-12 13-17 18-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75-84 85+ Ikäryhmät Psykiatrinen erikoissairaanhoito alueittain Psykiatrisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon ja avohoidon potilaiden ja suoritteiden määrä vaihteli alueittain (sairaanhoitopiirit taulukko 4 ja maakunnat taulukko 5). Manner-Suomessa sekä vuodeosastohoidon että avohoidon potilaita oli eniten Pohjois-Savossa. Vuodeosastohoidon potilaita oli vähiten Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Avohoidon potilaita oli vähiten Kymenlaaksossa ja Pohjois- Pohjanmaalla. 5
Sairaanhoitopiiri tarkoittaa tässä aluetta potilaan kotikunnan mukaan, ei tuottajaorganisaatiota. Mikäli ta on hoidettu muualla kuin oman sairaanhoitopiirin toimipaikassa, hänen hoitojakson tai käyntinsä tiedot sisältyvät hänen kotikuntansa sairaanhoitopiirin lukuihin. Tässä raportissa on mukana vain erikoissairaanhoidon hoitoilmoitusrekisteriin ilmoitetut tiedot, perusterveydenhuollon piirissä tehtävä mielenterveystyö jää ulkopuolelle. Tämä on hyvä muistaa avohoidon alueellisia eroja tarkasteltaessa. Ahvenanmaalla on huomattavan paljon avohoidon potilaita suhteessa väestöön. Syy suureen määrään ei ole tiedossa, mutta vuoden 2016 määrä on hyvin linjassa 2010-luvun muiden vuosien kanssa: aineisto ei anna aihetta epäillä erityisesti vuoteen 2016 liittyvää virhettä tilastointitavassa. Luvut saattavat ilmentää myös hoidon organisointitapaa Ahvenanmaalla. Taulukko 4. Sairaanhoitopiirien psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaiden, hoitojaksojen ja käyntien määrä 2016. Sairaanhoitopiiri tarkoittaa tässä maantieteellistä aluetta, joka määräytyy potilaan kotikunnan mukaan. Avohoito Vuodeosastohoito Maakunta Potilaat / Käynnit / Potilaat / Jaksot / Hoitopäiviä / Hoitopäiviä / jakso Ahvenanmaa 668 13,1 56 1,8 49 27 Etelä-Karjalan SHP 181 9,4 41 1,7 32 19 Etelä-Pohjanmaan SHP 349 11,7 44 1,6 41 26 Etelä-Savon SHP 260 12,4 52 1,3 45 33 Helsingin ja Uudenmaan SHP 380 11,9 39 1,5 48 32 Itä-Savon SHP 370 11,7 48 1,3 52 41 Kainuun SHP 208 7,8 48 2 60 30 Kanta-Hämeen SHP 289 11,7 41 1,6 50 31 Keski-Pohjanmaan SHP 364 10,6 45 1,7 83 49 Keski-Suomen SHP 410 12,3 30 1,6 37 23 Kymenlaakson SHP 107 9,8 42 1,4 58 42 Lapin SHP 212 8,3 51 1,6 47 29 Länsi-Pohjan SHP 420 8,2 42 1,6 47 30 Pirkanmaan SHP 284 9,6 44 1,6 55 36 Pohjois-Karjalan SHP 251 8,8 52 1,3 56 42 Pohjois-Pohjanmaan SHP 179 9,1 42 1,6 66 40 Pohjois-Savon SHP 410 16,1 58 1,6 58 37 Päijät-Hämeen SHP 285 13,1 43 1,6 49 32 Satakunnan SHP 295 15,4 44 1,5 43 28 Vaasan SHP 282 12,1 31 1,4 81 56 Varsinais-Suomen SHP 363 11,8 42 1,5 46 30 Koko maa 316 11,9 42 1,6 52 33 6
Taulukko 5. Maakuntien psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaiden, hoitojaksojen ja käyntien määrä 2016 Avohoito Maakunta Potilaat / Käynnit / Vuodeosastohoito Potilaat / Jaksot / Hoitopäiviä / Hoitopäiviä / jakso Ahvenanmaa - Åland 668 13,1 56 1,8 49 27 Etelä-Karjala 181 9,4 41 1,7 32 19 Etelä-Pohjanmaa 351 11,8 44 1,6 41 26 Etelä-Savo 289 12,1 50 1,3 47 35 Kainuu 208 7,8 48 2 60 30 Kanta-Häme 289 11,7 41 1,6 50 31 Keski-Pohjanmaa 381 10,7 46 1,7 78 46 Keski-Suomi 382 12,2 31 1,6 39 24 Kymenlaakso 110 9,8 42 1,4 57 42 Lappi 284 8,3 48 1,6 47 29 Pirkanmaa 294 9,7 45 1,6 55 35 Pohjanmaa 282 12,0 31 1,5 78 54 Pohjois-Karjala 253 8,9 52 1,3 56 42 Pohjois-Pohjanmaa 179 9,1 42 1,6 67 41 Pohjois-Savo 410 16,1 58 1,6 58 37 Päijät-Häme 290 13,2 43 1,6 50 32 Satakunta 295 15,4 44 1,5 43 28 Uusimaa 380 11,9 39 1,5 48 32 Varsinais-Suomi 363 11,8 42 1,5 46 30 Koko maa 316 11,9 42 1,6 52 33 Pakkotoimien käyttö yleistyi hieman Vuoden 2016 aineistossa pakkotoimien käyttöä raportoitiin 2 779 päättyneellä hoitojaksolla. Kun pakkotoimia oli raportoitu, hoitojaksolla oli useimmiten yksi pakkotoimi (67 prosenttia hoitojaksoista, 1 849 hoitojaksoa). Kolmanneksella hoitojaksoista pakkotoimia tehtiin 2 3 (750 hoitojaksoa). Pakkotoimenpiteellisistä hoitojaksoista 6 prosentissa toimenpiteitä oli 4 tai enemmän (176 hoitojaksoa). Pakkotoimia käytettiin yhteensä 4 245 kertaa vuonna 2016 päättyneillä hoitojaksoilla. Määrä on kolme prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin (kuvio 4). Yleisin pakkotoimi oli eristys (1 855 kertaa). Lepositeitä käytettiin 1 052 kertaa, injektiolääkitystä annettiin potilaan tahdonvastaisesti 797 kertaa ja fyysistä kiinnipitämistä käytettiin 438 kertaa. Pakkotoimien luokitukseen on lisätty uusi toimenpide liikkumisvapauden rajoittaminen. Vaikka muutos tulee virallisesti voimaan vasta vuoden 2017 alusta, vuonna 2016 oli raportoitu liikkumisvapauden rajoittamisesta 97 kertaa. Aineisto kerätty siten, että yhtä hoitojaksoa kohti on mahdollista raportoida enintään 4 pakkoitoimen käyttöä. Jos hoitojaksolla on käytetty pakkotoimia 5 kertaa, viides pakkotoimi ei näy aineistossa. Todellinen pakkotoimien määrä voi olla hieman suurempi kuin 4 245. Mahdollinen lisäys koskee 176 hoitojaksoa, joilla pakkotoimia raportoitiin tekninen maksikimimäärä. Vuonna 2016 kesken olevista ja päättyneistä hoitojaksoista 10 314 oli alkanut tahdosta riippumattomalla lähetteellä (ei muutosta edelliseen vuoteen) ja 286 hoitoonmääräyksellä (7 prosenttia vuotta 2015 vähemmän). 7
Kuvio 5. Pakkotoimien käyttö vuosina 2006 2016 (päättyneet hoitojaksot) 3 000 Toimenpiteiden määrä päättyneillä hoitojaksoilla 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Eristäminen muista potilaista Tahdonvastainen injektiolääkitys Liikkumisvapauden rajoittaminen Sitominen lepositeillä Hoidollinen kiinnipitäminen Kuvio 6. Hoitojaksojen osuus, joilla on käytetty pakkotoimea, 2006 2016 (päättyneet hoitojaksot) 6% Osuus kaikista hoitojaksoista 5% 4% 3% 2% 1% 0% 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Eristäminen muista potilaista Hoidollinen kiinnipitäminen Sitominen lepositeillä Tahdonvastainen injektiolääkitys 8
Lääkehoito psykiatrisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidossa Psykiatrisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon hoitojaksoista 30 109 (83 %) kirjattiin lääkehoito ja 6 126 (17 %) ei kirjattu lääkehoitoa. Neljännes hoitojaksoista, joihin ei liittynyt lääkehoitoa, oli alle 18-vuotiaiden potilaiden hoitojaksoja. Vuodeosastohoidon aikana psykoosilääkkeitä oli saanut 9 371 ta, depressiolääkkeitä 3 969 ta, ja 6 169 potilaan hoitoon kuuluivat sekä psykoosi- että depressiolääkkeet. Muita psyykelääkkeitä 2 840 ta. Sekä lääkehoitoa saaneiden että ilman lääkehoitoa olleiden potilaiden määrä on pienentynyt vuodesta toiseen. Tämä johtuu ainakin osittain vuodeosastohoidon vähenemisestä. On myös mahdollista, että lääkehoitoa koskevia tietoja ilmoitetaan hoitoilmoitusrekisteriin aiempaa vähemmän. Kuitenkin eri lääkeryhmien (psykoosi- ja depressiolääkkeet sekä muut lääkkeet) osuudet kaikesta vuodeosastohoidossa annetusta lääkehoidosta ovat pysyneet vuodesta toiseen melko samansuuruisina. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten psykiatrinen hoito Lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten potilaiden määrä psykiatrisessa erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidossa oli suurimmillaan vuonna 2008 (taulukko 5). Hoitojaksojen määrä on vähentynyt vuodesta 2010 vuoteen 2016. Myös nuorten keskimääräinen vuodeosastohoidon hoitoaika lyheni vuosina 2006 2015 kaikissa ikäryhmissä. Samanaikaisesti avohoidon potilaiden, käyntien kokonaismäärä sekä käyntien määrä ta kohti kasvoivat. Alle 13-vuotiaiden yleisimmät psykiatrisen hoidon syyt olivat käytös- ja tunnehäiriöt (F90-F98) ja 13 22-vuotiaiden masennus (F32-F33) ja muu ahdistuneisuushäiriö (F41). Terveen henkilön yleistarkastus (Z00) oli yleinen avohoidon käynnin syy. Taulukko 5. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten potilaiden ja hoitojaksojen ja käyntien määrä sekä keskimääräinen hoitoaika psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa vuosina 2006, 2008, 2010, 2014 ja 2016 Avohoito Vuodeosasto Ikäryhmä Vuosi Potilaat Käynnit Käyntejä Potilaaja Hoitojaksot Hoitojakso- Hoitopäiviä Hoitopäiviä / / / / hoitojakso 0 12-vuotiaat 2006 11 120 104 528 9,4 1 084 2 097 1,9 68 35 13 17- vuotiaat 18 22- vuotiaat 2008 12 941 123 324 9,5 1 224 2 196 1,8 52 29 2010 13 468 143 142 10,6 1 149 1 817 1,6 52 33 2012 14 883 156 081 10,5 1 043 1 674 1,6 49 31 2014 16 160 177 880 11,0 983 1 608 1,6 45 28 2016 18 800 220 920 11,8 1 039 1 595 1,5 38 25 2006 14 814 143 271 9,7 1 921 2 761 1,4 61 42 2008 17 623 172 265 9,8 2 269 3 202 1,4 53 37 2010 18 804 195 470 10,4 2 187 3 190 1,5 51 35 2012 19 521 215 169 11,0 2 180 3 053 1,4 44 32 2014 19 771 246 360 12,5 2 136 3 167 1,5 40 27 2016 21 902 275 425 12,6 2 279 3 318 1,5 35 24 2006 12 310 123 489 10,0 2 125 3 264 1,5 54 35 2008 14 085 145 881 10,4 2 370 3 604 1,5 47 31 2010 15 965 162 403 10,2 2 150 3 217 1,5 47 32 2012 18 072 193 378 10,7 2 313 3 482 1,5 45 30 2014 18 729 206 373 11,0 2 229 3 446 1,5 44 28 2016 19 993 2309 22 11,6 2 199 3 451 1,6 40 25 9
Taulukko 6. Sairaanhoitopiireittäin 0 12 -vuotiaiden sekä heidän hoitojaksojen ja käyntien määrä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa vuonna 2016 (potilaiden määrä vastaavanikäistä asukasta kohti) Avohoito Sairaanhoitopiiri Potilaat / Käynnit / Vuodeosastohoito Potilaat / 10 000 as Jaksot / Ahvenanmaa 415 8,6 5 2,0 27 13 Etelä-Karjalan SHP 302 12,6 2 1,0 3 3 Etelä-Pohjanmaan SHP 266 10,0 14 1,7 40 24 Etelä-Savon SHP 311 13,8 15 1,1 36 32 Helsingin ja Uudenmaan SHP 266 13,4 11 1,3 33 25 Itä-Savon SHP 399 5,7 15 1,0 46 46 Kainuun SHP 1 192 6,9 20 11,6 40 3 Kanta-Hämeen SHP 254 7,1 21 2,0 40 20 Keski-Pohjanmaan SHP 235 9,8 17 1,8 81 46 Keski-Suomen SHP 174 15,7 14 1,2 34 28 Koko maa 241 11,8 13 1,5 38 25 Kymenlaakson SHP 241 11,6 28 1,1 27 24 Lapin SHP 161 10,9 24 1,4 45 32 Länsi-Pohjan SHP 364 9,0 9 1,3 23 18 Pirkanmaan SHP 197 13,6 12 1,2 31 26 Pohjois-Karjalan SHP 262 8,5 10 1,3 58 46 Pohjois-Pohjanmaan SHP 143 8,9 11 1,3 60 46 Pohjois-Savon SHP 255 11,9 19 1,3 41 33 Päijät-Hämeen SHP 268 15,8 7 1,5 29 20 Satakunnan SHP 240 13,0 17 1,3 46 35 Vaasan SHP 241 10,0 14 1,3 49 40 Varsinais-Suomen SHP 282 7,3 14 1,4 28 20 1 Kainuun lastenpsykiatrinen osasto toimii vain arkisin, joten lapset kotiutetaan viikonlopuksi. jakso 10
Taulukko 7. Maakunnittain 0 12 -vuotiaiden sekä heidän hoitojaksojen ja käyntien määrä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa vuonna 2016 (potilaiden määrä vastaavanikäistä asukasta kohti) Avohoito Maakunta Potilaat / Käynnit / Vuodeosastohoito Potilaat / 10 000 as Jaksot / jakso Ahvenanmaa - Åland 415 8,6 5 2 27 13 Etelä-Karjala 302 12,6 2 1 3 3 Etelä-Pohjanmaa 264 10,1 15 1,7 40 24 Etelä-Savo 336 11 15 1,1 39 36 Kainuu 192 6,9 20 11,6 40 3 Kanta-Häme 254 7,1 21 2 40 20 Keski-Pohjanmaa 245 9,8 15 2 92 46 Keski-Suomi 170 15,3 14 1,2 34 28 Koko maa 241 11,8 13 1,5 38 25 Kymenlaakso 244 11,5 27 1,1 26 24 Lappi 235 9,9 18 1,4 41 30 Pirkanmaa 200 13,8 13 1,2 31 26 Pohjanmaa 241 9,9 14 1,2 50 40 Pohjois-Karjala 261 8,5 9 1,3 58 46 Pohjois-Pohjanmaa 143 8,9 11 1,3 60 46 Pohjois-Savo 255 11,9 19 1,3 41 33 Päijät-Häme 264 16,1 7 1,5 30 20 Satakunta 240 13 17 1,3 46 35 Uusimaa 266 13,4 11 1,3 33 25 Varsinais-Suomi 281 7,2 14 1,4 28 20 1 Kainuun lastenpsykiatrinen osasto toimii vain arkisin, joten lapset kotiutetaan viikonlopuksi. 11
Taulukko 8. Sairaanhoitopiireittäin 13 17-vuotiaiden sekä heidän hoitojaksojen ja käyntien määrä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa vuonna 2016 (potilaiden määrä vastaavanikäistä asukasta kohti) Avohoito Sairaanhoitopiiri Potilaat / Käynnit / Vuodeosastohoito Potilaat / 10 000 as Jaksot / Ahvenanmaa 1 218 9,9 13 1,0 4 4 Etelä-Karjalan SHP 1 120 14,4 59 2,2 61 27 Etelä-Pohjanmaan SHP 590 11,7 58 1,5 40 27 Etelä-Savon SHP 660 16,4 116 1,5 57 39 Helsingin ja Uudenmaan SHP 836 14,1 76 1,5 27 18 Itä-Savon SHP 1 008 10,4 84 1,1 39 35 Kainuun SHP 1 1 010 8,9 154 1,3 51 39 Kanta-Hämeen SHP 918 11,2 88 1,3 41 31 Keski-Pohjanmaan SHP 767 11,2 94 1,5 53 35 Keski-Suomen SHP 743 13,5 79 1,4 22 16 Koko maa 743 12,6 76 1,5 35 24 Kymenlaakson SHP 851 11,1 96 1,3 27 21 Lapin SHP 672 9,0 64 1,6 54 33 Länsi-Pohjan SHP 1 121 7,9 56 1,3 62 48 Pirkanmaan SHP 707 13,7 66 1,5 25 16 Pohjois-Karjalan SHP 598 11,1 77 1,4 66 48 Pohjois-Pohjanmaan SHP 367 6,5 75 1,3 42 32 Pohjois-Savon SHP 745 16,6 105 1,4 38 26 Päijät-Hämeen SHP 722 13,7 101 1,4 30 22 Satakunnan SHP 672 13,1 64 1,5 42 28 Vaasan SHP 629 11,0 64 1,3 41 31 Varsinais-Suomen SHP 802 9,3 60 1,4 26 18 1 Kainuun lastenpsykiatrinen osasto toimii vain arkisin, joten lapset kotiutetaan viikonlopuksi. jakso 12
Taulukko 9. Maakunnittain 13 17-vuotiaiden sekä heidän hoitojaksojen ja käyntien määrä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa vuonna 2016 (potilaiden määrä vastaavanikäistä asukasta kohti) Avohoito Maakunta Potilaat / Käynnit / Vuodeosastohoito Potilaat / 10 000 as Jaksot / jakso Ahvenanmaa - Åland 1 218 9,9 13 1 4 4 Etelä-Karjala 1 120 14,4 59 2,2 61 27 Etelä-Pohjanmaa 589 11,7 59 1,5 40 27 Etelä-Savo 748 14,1 103 1,4 54 39 Kainuu 1 010 8,9 154 1,3 51 39 Kanta-Häme 918 11,2 88 1,3 41 31 Keski-Pohjanmaa 809 11,5 101 1,5 55 36 Keski-Suomi 702 13,5 83 1,4 21 15 Koko maa 743 12,6 76 1,5 35 24 Kymenlaakso 856 11,1 94 1,3 27 21 Lappi 841 8,5 61 1,5 57 38 Pirkanmaa 729 13,7 63 1,5 26 17 Pohjanmaa 624 10,8 60 1,3 41 31 Pohjois-Karjala 606 11,1 79 1,4 66 48 Pohjois-Pohjanmaa 368 6,5 76 1,3 41 32 Pohjois-Savo 745 16,6 105 1,4 38 26 Päijät-Häme 710 14,0 100 1,4 30 22 Satakunta 672 13,1 64 1,5 42 28 Uusimaa 836 14,0 77 1,5 27 18 Varsinais-Suomi 800 9,3 59 1,4 26 18 13
Taulukko 10. Sairaanhoitopiireittäin 18 22-vuotiaiden sekä heidän hoitojaksojen ja käyntien määrä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa vuonna 2016 (potilaiden määrä vastaavanikäistä asukasta kohti) Avohoito Sairaanhoitopiiri Potilaat / Käynnit / Vuodeosastohoito Potilaat / 10 000 as Jaksot / Ahvenanmaa 1 343 12,0 111 3,1 10 3 Etelä-Karjalan SHP 326 6,1 73 1,4 19 14 Etelä-Pohjanmaan SHP 666 11,8 80 1,5 43 30 Etelä-Savon SHP 553 11,6 71 1,3 29 22 Helsingin ja Uudenmaan SHP 712 10,8 60 1,5 35 24 Itä-Savon SHP 861 21,8 100 1,2 29 24 Kainuun SHP 1 607 9,1 66 1,6 70 44 Kanta-Hämeen SHP 696 11,3 53 1,6 35 22 Keski-Pohjanmaan SHP 818 12,2 60 2,0 55 27 Keski-Suomen SHP 717 14,5 47 2,5 49 20 Koko maa 621 11,6 67 1,6 41 26 Kymenlaakson SHP 299 8,4 78 1,3 65 49 Lapin SHP 510 9,2 68 1,6 52 33 Länsi-Pohjan SHP 987 7,4 50 1,5 21 13 Pirkanmaan SHP 557 9,1 61 1,6 33 21 Pohjois-Karjalan SHP 516 9,3 101 1,4 40 28 Pohjois-Pohjanmaan SHP 326 7,2 70 1,6 49 32 Pohjois-Savon SHP 919 16,1 102 1,7 31 19 Päijät-Hämeen SHP 702 12,9 103 1,6 53 33 Satakunnan SHP 742 15,7 74 1,4 43 30 Vaasan SHP 452 12,2 38 1,7 40 23 Varsinais-Suomen SHP 685 10,1 68 1,6 45 28 1 Kainuun lastenpsykiatrinen osasto toimii vain arkisin, joten lapset kotiutetaan viikonlopuksi. jakso 14
Taulukko 11. Maakunnittain 18 22-vuotiaiden sekä heidän hoitojaksojen ja käyntien määrä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa vuonna 2016 (potilaiden määrä vastaavanikäistä asukasta kohti) Avohoito Maakunta Potilaat / Käynnit / Vuodeosastohoito Potilaat / 10 000 as Jaksot / Ahvenanmaa - Åland 1 343 12,0 111 3,1 10 3 Etelä-Karjala 326 6,1 73 1,4 19 14 Etelä-Pohjanmaa 672 11,8 79 1,5 43 30 Etelä-Savo 637 15,5 80 1,3 29 22 Kainuu 607 9,1 66 1,6 70 44 Kanta-Häme 696 11,3 53 1,6 35 22 Keski-Pohjanmaa 840 12,2 63 2,0 57 29 Keski-Suomi 685 14,3 50 2,4 48 20 Koko maa 621 11,6 67 1,6 41 26 Kymenlaakso 313 8,5 81 1,3 62 47 Lappi 662 8,4 62 1,6 43 28 Pirkanmaa 571 9,2 60 1,6 33 21 Pohjanmaa 460 12,1 39 1,8 40 23 Pohjois-Karjala 518 9,4 101 1,4 40 28 Pohjois-Pohjanmaa 328 7,2 70 1,6 49 32 Pohjois-Savo 919 16,1 102 1,7 31 19 Päijät-Häme 706 13,0 103 1,6 55 34 Satakunta 742 15,7 74 1,4 43 30 Uusimaa 711 10,8 60 1,5 35 24 Varsinais-Suomi 684 10,1 68 1,6 45 28 jakso 15
Käsitteet ja määritelmät Avohoitokäynti (lyh. käynti): Avohoitokäynti tarkoittaa potilaan käyntiä avohoidon yksikössä (poliklinikka tai vastaava). Hoitojakso: Hoitojakso on ajanjakso, jonka on sisäänkirjoitettuna sairaalan tai muun vastaavan terveydenhuollon toimintayksikön vuodeosaston potilaaksi. Tämä tilastoraportti sisältää kalenterivuoden aikana päättyneet hoitojaksot. Hoitojaksot sisältävät myös yhden päivän mittaiset hoitojaksot. Mikäli hoitojakso tarkoittaa tässä raportissa myös keskeneräistä hoitojaksoa, mainitaan tästä erikseen. Hoitopäivä: Hoitopäivä tarkoittaa sitä vuorokausien määrää, jonka on sisäänkirjoitettuna vuodeosaston potilaaksi. Jos sairaalaan tulo- ja lähtöpäivä ovat samat, hoitopäivien määrä on yksi. Hoitopäivät ovat tässä tilastoraportissa ns. nettohoitopäiviä eli lähtöpäivä ei ole hoitopäivien määrässä. Yhden yön vuodeosastohoidossa olleen potilaan hoitopäivien määrä on yksi. Keskimääräinen hoitoaika / hoitojakson pituus: Päättyneen hoitojakson pituus on sen lähtö- ja tulopäivän erotus päivinä. Jos tulo- ja lähtöpäivät ovat samat, hoitojakson pituus on yksi vuorokausi. Keskimääräinen hoitoaika on päättyneiden hoitojaksojen pituuksien keskiarvo. Ikä: Ikä on potilaan ikä hoitojakson lähtöpäivänä. Mikäli on vuodeosastohoidossa 31.12. ja hoito jatkuu vuodenvaihteen yli, määritellään hänen iäkseen ikä 31.12. Tahdosta riippumaton hoito: Tahdosta riippumatonta hoitoa voidaan antaa mielenterveyslain mukaan psykiatrisissa sairaaloissa. Henkilö voidaan määrätä tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon vain, jos seuraavat Mielenterveyslain asettamat ehdot täyttyvät: 1) hänen todetaan olevan mielisairas, 2) hän on hoidon tarpeessa siten, että hoidon toteuttamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan tai vakavasti vaarantaisi muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta, ja 3) mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä. (Mielenterveyslaki, 8 ) Mielenterveystyö: Mielenterveystyö tarkoittaa yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöille heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (mielenterveyspalvelut). Mielenterveystyöhön kuuluu myös väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että elinolosuhteet ehkäisevät ennalta mielenterveydenhäiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä. (Mielenterveyslaki, 1 ) Pakkotoimet: Pakkotoimet tarkoittavat potilaan tahdosta riippumatta suoritettuja hoito- tai tutkimustoimenpiteitä, joiden käytöstä on säädetty mielenterveyslaissa. Psykiatrian lisätiedoissa pakkotoimia ovat tahdosta riippumaton hoito, eristäminen, lepositeiden käyttö, tahdonvastaisen injektiolääkityksen, fyysinen kiinnipitäminen ja liikkumisvapauden rajoittaminen. Potilaat: Potilaiden määrään lasketaan yksittäisten henkilöiden määrä. Kukin henkilö lasketaan vain kerran, vaikka hänellä olisi useita hoitojaksoja tai käyntejä. Potilaiden, hoitopäivien ja hoitojaksojen määrä ukasta kohden: Tilastoissa käytetään asukasmääränä vastaavan väestöryhmän keskiväkilukua. 16
Kuutiot ja tiivisteet www.thl.fi/tilastot/psykiatrinenerikoissairaanhoito 17
6 2018 Psykiatriska specialiserade sjukvården 2016 Centrala rön Antalet patienter som vårdades på en bäddavdelning inom den psykiatriska specialiserade sjukvården minskade med 1,1 procent och antalet vårdperioder med 1,9 procent jämfört med 2015. Antalet patienter inom öppenvården ökade med 5,3 procent och antalet besök med 2,8 procent. Antalet vårdperioder och patienter som vårdas på bäddavdelning har minskat varje år under tiden 2007 2016. 50 % av vårdperioder på en bäddavdelning varade 1-11 dagar. Antalet bäddavdelningspatienter minskade År 2016 vårdades sammanlagt 177 839 patienter inom den psykiatriska specialiserade sjukvården. Sammanlagt 23 242 patienter vårdades på bäddavdelning och 174 052 inom öppenvården. År 2016 uppgick antalet avslutade vårdperioder på en bäddavdelning till sammanlagt 36 235. Det gjordes 2,06 miljoner öppenvårdsbesök inom den psykiatriska specialiserade sjukvården. Antalet patienter som vårdades på en bäddavdelning inom den psykiatriska specialiserade sjukvården minskade med 1,1 procent och antalet vårdperioder med 1,9 procent jämfört med 2015. Antalet patienter inom öppenvården ökade med 5,3 procent och antalet besök med 2,8 procent jämfört med föregående år. Antalet patienter inom den psykiatriska specialiserade sjukvården ökade sammantaget med 4,8 procent. Antalet vårdperioder och patienter som vårdas på bäddavdelning har minskat varje år under tiden 2007 2016, men antalet har börjat minska i långsammare takt (Figur 1). Under samma tid har antalet besök och patienter inom den psykiatriska specialiserade sjukvårdens öppenvård varje år ökat. I den här rapporten granskas endast den psykiatriska specialiserade sjukvården, inte mentalvårdstjänsterna som en helhet. Rapporten inbegriper inte primärvårdens mentalvårdsarbete. FIGUR 1. Antal patienter inom den psykiatriska specialiserade sjukvården 2006 2016 200 000 160 000 120 000 Suvi Vainio Jutta Järvelin Sirpa Passoja terveyshilmo@thl.fi 80 000 40 000 Patienter Patienter inom öppenvården Patienter som vårdas på bäddavdelning 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Samma person har kunnat få både bäddavdelnings- och öppenvård under samma år. 5e vårdperioder på bäddavdelning som avslutats har beaktats. ISSN 1798-0887
6 2018 Psychiatric specialist medical care 2016 Main findings The number of patients treated in inpatient wards in psychiatric specialist medical care declined by 1.1 per cent and the number of care episodes by 1.9 per cent compared to 2015. In 2016, the number of patients in outpatient care grew by 5.3 per cent and the number of appointments by 2.8 per cent compared to the previous year. The volume of patients and episodes of care in inpatient wards has been declining annually between 2007 and 2016. Median length of an episode of care in inpatient ward was 11 days in 2016. The volume of care in inpatient wards has decreased In 2016, a total of 177,839 patients were treated in psychiatric specialist medical care. The number of patients receiving inpatient care was 23,242 and outpatient care was 174,052. The total number of care episodes concluded in an inpatient ward in 2016 was 36,235. There were 2.06 million outpatient care episodes in psychiatric specialist medical care. The number of patients treated in inpatient wards in psychiatric specialist medical care declined by 1.1 per cent and the number of care episodes by 1.9 per cent compared to 2015. In 2016, the number of patients in outpatient care grew by 5.3 per cent and the number of appointments by 2.8 per cent compared to the previous year. Overall, the volume of patients in psychiatric specialist medical care increased by 4.8 per cent. The volume of patients and episodes of care in inpatient wards has been declining annually between 2007 and 2016, but the pace of change has been slowing down (Figure 1). During this period, the numbers of both outpatients in psychiatric specialist medical care as well as related appointments have been annually growing. This report is only concerned with psychiatric specialist medical care, not mental health services as a whole. This report does not include mental health work carried out in primary health care. FIGURE 1. The volume of patients in psychiatric specialist medical care in 2006 2016. 200 000 160 000 Suvi Vainio Jutta Järvelin Sirpa Passoja terveyshilmo@thl.fi 120 000 80 000 All patients Outpatients Inpatients 40 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 ISSN 1798-0887 It is possible that the same person has been treated in inpatient and outpatient care during the same year. Concluded care episodes in inpatient wards are included in the statistics.
Laatuseloste Psykiatrinen erikoissairaanhoito Tilastotietojen relevanssi Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekistereihin sekä perusterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteriin (Avohilmo) kootaan tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon laitos- ja osastohoidon hoitojaksoista (ml. päiväkirurgia), julkisen erikoissairaanhoidon sekä julkisen perusterveydenhuollon avohoitokäynneistä. Rekistereihin kerätään tietoja myös hoitojaksoista, jotka ovat kesken vuoden vaihteessa (ns. asiakas-/laskenta 31.12.). Sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisterin osana toteutetaan myös kotihoidon asiakaslaskenta 30.11. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL) saapuvat hoitoilmoitukset tallennetaan siis yhteen kolmesta rekisteristä: sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisteri, terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri ja perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekisteri eli Avohilmon rekisteri. Hoitoilmoitusjärjestelmä muodostaa poikkeuksellisen laajan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää kuvaavan tietovarannon: sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisteriin tallentuu vuosittain noin 280 000 hoitojakson, terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteriin vajaan miljoonan hoitojakson ja noin 7 miljoonan käynnin ja Avohilmoon noin 20 miljoonan käynnin tiedot. Kunkin rekisterin tiedoista laaditaan omat erilliset tilastonsa. Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin tiedot kerätään kerran vuodessa ja Avohilmon kerran vuorokaudessa. Tämä tilasto perustuu terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin (jäljempänä vain Hilmo) tietoihin. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon lisäksi rekisterin tiedoista laaditaan somaattisen erikoissairaanhoidon tilastoja. Tilastot ovat koko maan tasolla, tuottajittain ja alueittain kuten sairaanhoitopiireittäin myös suhteutettuna väestöön. Tietoja on saatavilla myös indikaattoripalvelu Sotkanetistä. Hilmoon koottuja tietoja käytetään tilastojen lisäksi Pohjoismaiden Nordic Medico-Statistical Committee:n eli NOMESCON, Euroopan Unionin Eurostatin sekä Maailman terveysjärjestön WHO:n sekä ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tilastoissa. Tietoja käytetään myös valtakunnallista ja paikallista päätöksentekoa palvelevissa selvityksissä, lainsäädännön toteutumisen seurannassa sekä tieteellisessä tutkimuksessa. Kaiken kaikkiaan rekisterin tiedot muodostavat laajan tietovarannon, joka mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ohjauksen ja seurannan. Tilastot on tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilöille, hallintoviranomaisille, suunnittelijoille ja tutkijoille sekä muille, jotka tarvitsevat tietoa asiakkaiden/potilaiden saamista palveluista sekä terveydenhuollon toimintayksiköiden palvelutuotannosta. Hilmon tietosisältöä ja tiedonkeruuta sekä raportointia kehitetään yhteistyössä eri asiantuntijoiden sekä tietojen käyttäjien kanssa. Hilmon tiedot koostuvat terveydenhuollon toimintayksikköjen henkilötunnuksellisista hoitoilmoituksista. Ne sisältävät tiedon palveluntuottajasta, potilaan kotikunnasta, hoitoontulosta, hoidosta ja siihen liittyneistä toimenpiteistä sekä hoidon päättymisestä. Psykiatrisen hoidon ilmoitukset sisältävät edellisten lisäksi potilaan tulotapaa, pakkotoimia, lääkehoitoa sekä eräitä muita psykiatrista hoitoa koskevia tietoja. Yksityiskohtainen tietosisältö ilmenee Hilmo-oppaasta. 1 Keskeiset käsitteet ja määritelmät ilmenevät myös tästä tilastoraportista. Hoitoilmoitusrekisterin tiedot saapuvat kuntien, kuntayhtymien, valtion sairaaloiden sekä yksityisen sektorin toimintayksiköistä viime mainittu lähettää niiden vuodeosaston hoitojaksoja ja päiväkirurgiaa koskevat tiedot. Tietoja saapuu myös sellaisilta toimijoilta, joilta kunta tai muu organisaatio on hankkinut palvelun ostopalveluna tai antamalla palvelusetelin. Tällaisissa tilanteissa suosituksena on, että ensisijaisesti palvelun tuottaja lähettää tiedot niiden laadun varmistamiseksi. Hilmon tiedonkeruu perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annettuun lakiin (668/2008), tilastolakiin (409/2001), terveydenhuollon valtakunnallisia henkilörekistereistä annettuun lakiin (566/1989) sekä asetukseen terveydenhuollon 1 Vuoden 2015 tiedot perustuvat Hilmo-oppaaseen HILMO - Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon hoitoilmoitus - Määrittelyt ja ohjeistus. Voimassa 1.1.2015 lähtien. THL/Ohjaus 19/2014. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-350-5. Päivitetty Hilmo-opas julkaistaan säännöllisesti. Ajantasainen opas löytyy THL:n verkkosivuilta osoitteesta www.thl.fi/hilmo.
valtakunnallisista henkilörekistereistä (1671/1993). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on terveydenhuollon tilastoviranomainen ja tilastojen ylläpito on THL:n lakisääteinen tehtävä. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus Tilasto muodostuu kaikista niistä henkilöistä, jotka ovat olleet erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidossa, päiväkirurgisessa hoidossa tai käyneet julkisen erikoissairaanhoidon avohoidossa vuoden aikana. Mikäli tilastoissa on mukana potilaita, joiden hoitojakso oli kesken 31.12. (ns. keskeneräiset hoitojaksot eli tiedonkeruun ilmoituslaji=2), mainitaan tästä erikseen. Hoitoilmoitusten tiedot poimitaan palveluntuottajien sähköisistä asiakas- ja tietojärjestelmistä Hilmo-oppaan määrittelyjen ja ohjeistusten mukaisesti. Järjestelmien sisältämien tietojen tarkkuus ja luotettavuus sekä tietojen poiminnan toteutus vaikuttavat Hilmon tietojen tarkkuuteen ja luotettavuuteen. Näitä sekä Hilmon tietojen sisältöä pyritään parantamaan jatkuvasti yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien sekä tietoja asiakas- ja tietojärjestelmistä poimivien tahojen kanssa. Tietojen saapuessa THL:ään, ne tarkistetaan mahdollisten virheiden ja puutteiden havaitsemiseksi. Tietojen tarkistus on tapahtunut vuodesta 2016 alkaen automaattisessa tietojenkäsittelyprosessissa, joka tarkistaa aineiston eri tavoin ja lähettää tietojen toimittajalle palautteen havaituista virheistä ja puutteista. Mikäli tarkistuksessa on havaittu virheitä tai puutteita, tietojen toimittaja on vastuussa niiden korjaamisesta, täydentämisestä tai koko aineiston lähettämisestä uudestaan. Muodostettuja tilastoja verrataan edellisen vuoden vastaaviin tilastoihin. Epäselvät tapaukset tarkistetaan tietojen toimittajilta. Mikäli tietoihin on jäänyt tarkistuksista ja korjauksista huolimatta puutteita tai virheitä, ne selostetaan tilastoraportissa. Hilmon tietojen laatua on arvioitu sen käynnistymisestä vuonna 1969 vuoteen 2012 yhteensä 32 tieteellisessä tutkimuksessa. Valtaosa niistä on selvittänyt sydän- ja verisuonisairauksia, mielenterveyshäiriöitä sekä vammoja koskevien tietojen laatua. Tutkimusten tulokset on koottu vuonna 2012 ilmestyneeseen katsaukseen. Sen päätelmä oli, että tietojen kattavuus ja tarkkuus vaihtelevat tyydyttävästä erittäin hyvään 2. Päädiagnoosit ja ensisijaiset toimenpiteet (päätoimenpiteet) on yleensä erittäin hyvin ilmoitettu Hilmoon, mutta sivudiagnooseja ja muita toimenpiteitä koskevissa tiedoissa sekä joissakin muissa tiedoissa esiintyy puutteita. Vuoden 2012 jälkeen Hilmon tietoja on validoitu Rihkasen ja Takalan 3 sekä Heinon ym. 4 tutkimuksissa. Niiden tulokset olivat samansuuntaiset kuin aiempien validointitutkimusten. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Somaattisen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon tilastoraportit ilmestyvät pääsääntöisesti kerran vuodessa. Ne sisältävät tietoja kuluvaa vuotta edeltävältä vuodelta. Tilastoraportit sekä tilastojen julkaisuaikataulu on nähtävillä THL:n verkkosivuilla 5. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus Hilmossa (ent. Poistoilmoitusrekisteri) on tietoja saatavilla vuodesta 1969 lähtien. Somaattista erikoissairaanhoitoa ja mielisairaaloita koskevat tiedot kerättiin aluksi erikseen. Tietojen keruu yhdistyi vuonna 1986. Poistoilmoitus (hoidon päättymisilmoitus) muuttui hoitoilmoitukseksi vuonna 1994 Stakesista annetun lain (1073/92) 6 :n ja terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä annetun lain (556/1989) ja asetuksen (774/1989; muut. 1671/1993) perusteella. Rekisteri sisälsi aluksi ainoastaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon laitoshoidon tietoja, vuodesta 1998 2 Sund R. (2012). Quality of Finnish Hospital Discharge Register: A systematic review. Scandinavian Journal of Public Health, 2012; 40: 505 515. 3 Rihkanen H, Takala A. Toimenpiteiden alueellinen vaihtelu korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalalla. Suomen Lääkärilehti 16/2016 s. 1145-1150. 4 Heino A, Niinimäki M, Mentula M, Gissler M (2017): How reliable are health registers? Registration of induced abortions and sterilizations in Finland, Informatics for Health and Social Care, DOI: 10.1080/17538157.2017.1297306 5 www.thl.fi/fi/tilastot/julkaisukalenteri
alkaen myös julkisen erikoissairaanhoidon avohoidon tietoja. Avohilmoon tiedot kattavat koko maan vuodesta 2011 alkaen. Vuosien 2002 2007 aineistoa on täydennetty erikoislääkärijohtoisista terveyskeskussairaaloista erikseen kerätyillä tiedoilla. Hilmossa on nykyisin myös erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden sekä perusterveydenhuollon yhteydessä järjestettyjen erikoisalapoliklinikoiden tiedot. Erikoissairaanhoidon avohoidon tietojen on arvioitu olevan vuosittain ja tuottajittain vertailukelpoisia vuodesta 2006 alkaen. Ahvenanmaan tiedot ovat rekisterissä vuodesta 2008 lähtien. Diagnoosi- ja toimenpidekoodien sekä muiden kerättävien tietojen muutokset vaikuttavat tietojen vertailtavuuteen ajan kuluessa. Huomattavimpia muutoksia ovat olleet psykiatrian ja vaativan sydänpotilaan lisätietojen sekä päiväkirurgian tietojen keruun käynnistäminen vuonna 1994. Osa tiedoista on vapaaehtoisia, minkä vuoksi niiden kattavuus ei ole yhtä hyvä kuin pakollisten tietojen. Sydänpotilaan lisätietojen keruu päättyi vuoden 2017 alussa, koska niiden erillinen keruu ei ole enää tarpeellista THL-Toimenpidenluokituksen sydämeen kohdistuneiden koodien päivityksen jälkeen. Hilmon diagnoositiedot ovat ICD-10 Tautiluokituksen mukaisia vuodesta 1996 alkaen. Tätä ennen vuosina 1987 1995 käytössä oli Tautiluokituksen versio ICD-9 ja vuosina 1969 1986 ICD-8. Hilmossa on toimenpiteitä koskevia tietoja vuodesta 1986 alkaen. Vuosina 1986 1996 käytössä oli Sairaalaliiton toimenpidenimikkeistö. Nykyinen THL-toimenpideluokitus pohjautuu pohjoismaiseen toimenpideluokitukseen (Nordic Classification of Surgical Procedures, NCSP). Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1996. Tauti- ja toimenpideluokitusten uudet versiot ovat aina edellisiä tarkempia, mikä vaikeuttaa eri vuosien vertailua. Myös lääketieteen kehitys, kuten muutokset sairauksien diagnostiikassa, vaikuttavat tilastoihin ja eri vuosien vertailtavuuteen. Ajantasaiset luokitukset on saatavilla THL:n koodistopalvelimelta 6. Psykiatrinen erikoissairaanhoito tarkoittaa tilastoraportissa Hilmon erikoisalaluokituksen psykiatrian erikoisaloja (erikoisalaluokituksen luokat 70, 74, ja 75). Vuodeosastohoito tarkoittaa kaikkia sellaisia hoitojaksoja, päiväkirurgisia hoitojaksoja (hoitokäyntejä) ja muita potilaan ja ammattilaisen välisiä kontakteja, joiden Hilmon palveluala on 1 6 (vuodeosastohoito, päiväkirurgia, päihdehuolto tai kuntoutuslaitoshoito). Palvelualaluokituksen muut luokat ovat avohoitoa. Tilastoraportin kunkin vuoden tiedot sisältää 31.12. mennessä päättyneiden hoitojaksojen tiedot (Hilmon ilmoituslaji 1). Mikäli raportissa esitetään sellaisten hoitojaksojen tietoja, jotka alkoivat ennen 31.12. ja jatkuivat vuodenvaihteen yli, on tästä erillinen maininta. Tilastoraportin aikasarjat laaditaan vuosittain uudestaan ja vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia. Ne saattavat poiketa kuitenkin aiempien tilastoraporttien tiedoista, koska hoitoilmoitusrekisteriin otetaan mukaan tietoja ja korjauksia myös takautuvasti aiempien vuosien osalta. Mikäli halutaan tehdä vertailuja eri vuosien välillä, on syytä pitäytyä tietyn raportin tiedoissa tai hyödyntää THL:n kuutioraportteja. Myös Sotkanetin ja Sosiaali- ja terveysalan vuosikirjan erikoissairaanhoidon tiedot saattavat poiketa tämän raportin tiedoista, koska niissä käytettyjen aineistojen rajaukset eivät ole olleet täysin samoja kuin edellä kuvatut. Tietojen saatavuus ja selkeys Tilastoraportit julkaistaan vuosittain THL:n verkkosivuilla 7. Myös tulevien raporttien julkaisuajankohdat näkyvät THL:n verkkosivuilla. Hoitoilmoitusrekisterin henkilötiedot ovat terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä annetun lain (556/1989) 4 :n mukaan salassa pidettäviä. THL voi kuitenkin osaltaan antaa luvan tietojen luovuttamiseen, jos luovutus tapahtuu terveydenhuollon toimintaa, tautien ennaltaehkäisyä tai hoitoa koskevaa tai näihin liittyvää tieteellistä tutkimusta varten. Ennen lupapäätöksen antamista on varattava tietosuojavaltuutetulle tilaisuus tulla kuulluksi. Tietojen luovuttamisen ehdoista ja tutkimuslupien hakemisesta on saatavilla tarkempia tietoja THL:n verkkosivuilta 8. 6 www.thl.fi/koodistopalvelu 7 www.thl.fi/hilmo 8 www.thl.fi/fi/tilastot/tutkimuskaytto
2016 -tilastoraportin erityispiirteitä Vuoden 2016 tilastoraportti sisältää THL:ään vuoden 2017 loppuun mennessä lähetettyjen hoitoilmoitusten tiedot. Kun tilastoraportissa on suhteutettu väestöön, on käytetty keskiväkilukua. Kuutioraportoinnissa on käytetty vuoden viimeisen päivän väkilukua. Sairaanhoitopiirien psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidon käyntien määrissä ilmenee huomattavaa vaihtelua vuosittain. On mahdollista, että käynteihin on sisällytetty eri vuosina eri tavoin avohoidon erilaisia muotoja kuten hoitokirjeitä ja hoitopuheluita tai eri ammattiryhmien käyntejä. Vaihtelun syitä selvitetään edelleen.