Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Samankaltaiset tiedostot
TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma

Tutkimuksen lähtökohta ja motiivit

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

LAPIN TULEVAISUUSTYÖPAJA

Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Metsäalan hyvinvointiskenaariot: Metsien eri käyttömuotojen hyvinvointivaikutukset. Osahankkeen 1 esittely

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen.

Developing the Pinus Sylvestris L resource

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Suometsien hoidon organisointimallit. Seminaari tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tuloksista Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo

Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke. Mikko Jokinen METLA Kolari

Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Miten matkailun kasvua hallitaan pohjoisessa?

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä

Suomen metsävarat

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Kestävät käytännöt matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset

Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa. Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

Pohjoinen matkailu ja kulttuuriperintö

Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä. Juhani Marttila Lahti

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Vastuullisuus & markkinointiviestintä. Katariina Imporanta / House of Lapland 2018

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Lappi-sopimus Lapin maakuntaohjelma Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

Kansallispuistojen luokitus

Virkistyskäytön muutokset Pohjois- Suomessa

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Megatrendit. Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

KESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen

KAIVOSTOIMINTA JA LUONTOON PERUSTUVAT ELINKEINOT JA TOIMINNOT

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Kangasmaiden lannoitus

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

ELINKEINOJEN YHTEENSOVITTAMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Kaivokset, maankäyttö ja paikalliset yhteisöt (DILACOMI) LOPPUSEMINAARI 27.9.

MESTA-sovelluksen käyttö alueellisissa metsäohjelmissa. Ylläpitäjän ohje

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Kunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT lk

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä?

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Osallistavan suunnittelun haasteet kaupunkimetsissä

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Hakkuumahdollisuusarviot

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark.

Suomi matkalla kohti kestävän matkailun kärkimaita

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö

Arktinen kestävä matkailudestinaatio liisa kokkarinen

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja

Siksi nyt on tärkeää. On mahdollista että: TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS. Työ muuttuu mutta sitä on runsaasti ja palkkatyötä riittää kaikille.

SUOMI-OPPAAT MATKAILUALAN AMMATTILAISET

Transkriptio:

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Mikä on kestävää? Riippuu määritelmästä, määrittäjästä ja arvoista Yhden kestävyys on usein toisen kestämättömyyttä Muutosten odotettavien tai toteutuneiden myötä kestävyyttä arvioidaan Esimerkiksi ympäristömuutos muuttuu ympäristöongelmaksi vasta siinä vaiheessa, kun muutos luokitellaan kielteiseksi Muutos on pysyvää, mutta hyvinvoinnin kannalta ratkaisevaa on muutoksen suunta ja vauhti

Muutosvauhtia on piisannut jotta kalotti tutisee! Arktinen ja pohjoinen luonto on herkkää muutoksille ja sama analogia on havaittu perinteisillä pohjoisilla yhteisöillä Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen muutos ollut erityisen nopeaa sirkumpolaarisella alueella 1960- luvulta lähtien Yhden sukupolven aikana on siirrytty esimodernista jälkimoderniin yhteiskuntaan ja talouteen Muutos on ollut huikea loikka, jossa tekninen sopeutuminen ja omaksuminen on kulkenut mentaalisen edellä

Mennyt ja nykyinen lyövät Lapissa kättä

Mennyt ja nykyinen lyövät Lapissa kättä Nopea muutos ja menneen läsnäolo ilmenee mm. luonnonkäyttöön kohdistuvissa tarpeissa ja arvostuksissa Uudet elinkeinot, kuten matkailu, tuovat leivän Pohjois-Lapissa, mutta luontaiselinkeinot ja perinteinen luonnonkäyttö nauttivat erityistä arvostusta Nopea muutos ja menneen läsnäolo ilmenee mm. luonnonkäyttöön kohdistuvissa tarpeissa ja arvostuksissa

Mennyt on myös nykyhetkeä Uudet elinkeinot, kuten matkailu, tuovat leivän Pohjois-Lapissa, mutta luontaiselinkeinot ja perinteinen luonnonkäyttö nauttivat erityistä arvostusta Luonnonsuojelua vastustetaan kysyttäessä, koska se tulkitaan muualta tuotuna, mutta laajoihin suojelualueisiin ollaan tyytyväisiä Suojeluratkaisut tukevat vanhaan luonnonkäyttöön perustuvia tarpeita Menneestä kumpuavat tarpeet ja toisaalta riippuvaisuus ulkopuolisesta ja globaalista taloudesta aiheuttavat haasteen luonnonvarojen hallinnalle

Me ja ne muut Lapissa pohjoisen ja etelän, keskuksen ja periferian välinen vastakkainasettelu on vanha ja hyvin ylläpidetty traditio, joka määrittelee suhtautumista ihmisiin ja asioihin Lapissa on monen kerroksen väkeä: saamelaisia, kantasukuja, paikallisia, junantuomia ja turisteja Hierarkian huipulla ovat kaikki ne ryhmät, jotka katsovat olleensa Lapissa ensimmäisinä ja aina, alimpana hiljattain tulleet (50-200 vuotta sitten), junantuomat ja turistit Lappi on kuitenkin väestöpohjaltaan leimallisesti maahanmuuttajamaakunta

Kasvu ja kestävyys matkailukeskuksissa 1990-luvun alussa paikalliset asukkaat toisaalta toivoivat kasvua työmahdollisuuksien vuoksi, toisaalta pelättiin ympäristö- ja maisemahaittoja, kunnan keskittymistä liikaa matkailukeskukseen jne. Nykytilaan oltiin tyytyväisiä. 2000-luvun puolivälin jälkeen tuo kasvu on toteutunut, samoin osa pelon aiheista. Edelleen ollaan tyytyväisiä nykytilaan, mutta tulevaisuuden huolet ovat samat. Mistä tämä kertoo?

Sopeutuminen ja sopeutumattomuus Ihminen on perusluonteeltaan sopeutuvainen vaikka hammasta purren kotiseudullaan tapahtuviin muutoksiin, jos kotiseutu on rakas Toisaalta se väestö joka muuttaa alueelta pois korvautuu uusilla asukkailla, joilla usein ei ole samaa henkilökohtaista suhdetta alueeseen ja sen historiaan, kuin poismuuttaneilla Tämä osaltaan mahdollistaa jatkuvan muutoksen, joka kulttuurisesti tarkoittaa sitä, että matkailukeskukset kasvaessaan menettävät ominaispiirteensä ja alkavat muistuttaa toisiaan

Mitä on sosiokulttuurisesti kestävä matkailu ja miksi kestävyys kannattaa? Se kunnioittaa ja ottaa huomioon paikalliset perinteet, asukkaiden tämän päivän tarpeet ja arvot Matkailutuote (Lappi, lappilaisuus) ei saa tai sen ei kannata olla voimakkaasti ristiriidassa tai irrallaan paikallisten kokemasta todellisuudesta Paikallisten tyytyväisyys heijastuu palvelujen laatuun, mikä auttaa koko elinkeinoa Tyytyväinen paikallisyhteisö on yrittäjän etu varsinkin maankäyttöä koskevissa asioissa

Mutta mitä tarinaa me kerromme Kalotilta ja kenelle?

Kiitos Tack Giitu