Johdatus alue- ja kulttuurintutkimukseen sl 2012 Peter Stadius Maailmankulttuurien laitos
Kurssiohjelma 7.9. Johdanto (Stadius) 10.9. Kulttuuri ja alue: tilallinen käänne (Stadius) 14.9. Rajat, alueet ja identiteetti (Heikki Mikkeli) 17.9. Muuttuva menneisyys (Kettunen) 21.9. Ei luentoa 24.9. Kulttuurin merkitykset (Anu Korhonen) 28.9. Nationalismit (Tiina Airaksinen) 1.10. Muisti ja unohdus (Arto Luukkanen) 5.10. Sukupuoli (Sarri Vuorisalo-Tiitinen) 8.10. Matkakertomukset ja kulttuurien kohtaaminen (Stadius) 12.10. Kulttuurintutkimus ja poikkitieteellisyys (Martti Pärssinen) 15.10. Alkuperäiskansat ja kulttuurintutkimus: Esimerkkinä Pohjois- Amerikka (Rani-Henrik Andersson) 19.10. Palautekeskustelu Avoin verkkosivu:
Kurssisuoritus ja työskentelymuoto Läsnäolo (max. kaksi poissaoloa) Harjoitustehtävät (yht. 5 tehtävää) HUOM! Tehtävät palautetaan paperiversiona luentojen yhteydessä tai Maailman kulttuurien laitoksen kanslian harmaaseen esseelaatikkoon (huoneen U38 A124 vieressä)! Tehtäviä ei oteta vastaan sähköpostitse. Kaikki tehtävät on tehtävä. Myöhässä tulleita tehtäviä ei arvostella. Palautekeskustelu on osa kurssia! Kurssikirjat vapaaehtoisena oheislukemisena.
Pari sanaa alue- ja kulttuurintutkimuksesta Erillisiä oppiaineita vai oma tieteenala? 1.8.2011 alkaen eri opintokokonaisuudet muodostivat yhteisen alue- ja kulttuurintutkimuksen oppiaineen Perinteisesti alue- ja kulttuurintutkimuksen alueelliset opintokokonaisuudet ovat olleet suhteellisen erillisiä oppiaineita (entinen Renvall-instituutti). Alue- ja kulttuurintutkimus tieteenalaksi? Oppiaine (studies) vai tieteenala (science)? Käsitteellinen ja metodologinen sisältö; tieteidenvälisyys? Alueen ja kulttuurin suhde? Tieteenalan käytännön rakentaminen?
Mitä alue- ja kulttuurintutkimus voisi olla? Mahdollisia kansainvälisiä ja kansallisia vertailukohtia: Centre for Contemporary Cultural Studies (Birmingham 1964-2002) Area Studies ; Suomessa aluetiede (esim. Tampere ja Joensuu), Nykykulttuurin tutkimuskeskus (J-kylä) ja kulttuurihistoria (Turku). Maailman kulttuurien laitoksen alue- ja kulttuurintutkimus: ei ole vain nykykulttuurin tutkimusta eikä pelkkää historiaa. tieteidenvälisyys: yhdistää ainakin historiaa, kieliaineita, yhteiskuntatieteitä, uskontotiedettä, kulttuurimaantiedettä ja kulttuurintutkimusta. painopisteen siirto pelkästä maantuntemuksesta ja historiasta laajempaan yhteiskunnalliseen opetukseen ja tutkimukseen.
Kulttuurintutkimus peruskäsitteitä/-ilmiöitä Kulturalismi & Strukturalismi Kulturalismi (br.) keskittyy kulttuurin käsitteeseen, juuret kirjallisuustieteessä Strukturalismi (ra.): yhteiskunta/idelogiat suhteessa kieleen. Eliitti- ja alakulttuurit (kaanon/marginaali) Laaja kulttuurin käsite Yhteiskunnan syvät rakenteet/ hierakiat (Kulttuurikäsitteen politisointi) Kielellinen käänne Lingustic turn Kulttuurinen käänne Cultural turn Molemmat laajassa mielessä anti-positivistisen paradigman nimikkeitä. Mikä on todellisuus ja miten se tutkitaan?
Kulttuurintutkimuksen luonne Kulttuurintutkimus on kyseenalaistanut korkean ja matalan kulttuurin eron ja painottanut kulttuurin demokratisoiminen ja kytkeminen sosiaalisiin yhteyksiinsä: kulttuurin mieltäminen arkiseksi asiaksi Tekstit kulttuurintutkimuksen kohteena; niiden merkityksenannon ja merkitysyhteyksien tutkimista: millaisia merkityksiä jollekin kulttuuriilmiölle ( tekstille ) annetaan tietyssä ajassa ja paikassa? Kulttuurin rajat: kenen kulttuuria? kulttuurinen ryhmä, sen rajat ja jäsenyys; kenellä oikeus määritellä ja opettaa kulttuuria? Kriittisen kulttuurintutkimuksen kriisi?
Alue- ja kulttuurintutkimuksen virikeaineita Historia: miten kulttuurin muodot ja ilmiöt ovat kehittyneet? Kieli- ja kirjallisuustieteet: miten kulttuureissa kommunikoidaan? Kulttuurimaantiede: miten tilallisuus vaikuttaa kulttuureihin? Yhteiskuntatieteet: mikä on kulttuurin suhde yhteiskuntaan? Uskontotiede: miten kulttuurit suhtautuvat uskontoihin? Kulttuurintutkimus: miten eri kulttuureja tulisi lähestyä?
Tieteidenvälisyys? Monitiedettä? Poikkitiedettä? Tieteidenvälisyys? Moni tiedeala yhdistyy samassa työssä. Yksi kysymys lähestytään monien tieteiden näkökulmasta.
Kulttuurin kolme perusmerkitystä (Peter Burke) 1. Kulttuuri synonyymina kaikille taiteille sekä humanistisille tieteenaloille (kuten filosofia) korkeakulttuurinen lähtökohta 2. Kulttuuri yhteisten merkitysten, arvojen ja asenteiden järjestelmänä, joita tietyt symboliset muodot ilmentävät (esim. erilaiset esineet ja esitykset) kulttuurin laajeneminen populaarikulttuuriin 3. Kulttuuri synonyymina arkipäivän elämälle, sen eri merkityksille ja symboleille yhteiskuntaluokkien sijaan esim. sukupuoli jäsentäväksi tekijäksi
Yksi ja yhtenäinen kulttuuri? Monikulttuurisuus, kulttuurien kohtaaminen, miten suhtauta vieraaseen. kulttuurien luonnollinen pyrkimys vahvistaa rajojaan ja korostaa erityisyyttään (Claude Lévi-Strauss) kaikki identiteetit syntyvät erojen kautta (Stuart Hall) rotua ja etnisyyttä koskevan kielenkäytön purkaminen; rotu-sanastolla eri kielissä erilaisia käyttötapoja
Kysymyksiä kulttuurien kohtaamisesta Miten kulttuurivaikutteet leviävät ja miten kulttuurit kohtaavat? suoraa omaksumista, varastamista, lainoja, mukautumista jne. Transfer Länsimaisen maailman kulttuurinen ylivalta? tulisiko lännen ylivaltaa vastustaa ja kuinka tehdä se? Miten hybrideihin kulttuurimuotoihin tulisi suhtautua? ovatko kyseessä ainoastaan omien ennakkoluulojemme ja stereotypioidemme luomat näköharhat? vai jatkuuko kolonialistinen perinne osin tiedostamatta kuitenkin nykyaikanakin (esim. Tanskan pilakuvakohu)?
Kulttuurintutkimuksen kriisi ja ajankohtaisia suuntauksia Mikä on kulttuurintutkimuksen tehtävä kun populaarikulttuuri on kanonisoitu? Harold Bloom: The Western canon: The books and the school of the ages (1994) Tapaus Sokal (The Sokal affair; the Sokal hoax) Alain Sokal: Transgressing the Boundaries: Towards a Transformative Hermeneutics of Quantum Gravity, Social Text 1996. Mikä on marginaalia nykytutkimuksessa? Sivistys? Tilallinen käänne: spatial turn Kaanonkeskustelu Mitkä ovat nyky-yhteiskunnan suuret vapautusliikkeet? Esim. ESC
Kirjallisuutta Heikki Mikkeli ja Jussi Pakkasvirta: Tieteiden välissä? Johdatus monitieteisyyteen, tieteidenvälisyyteen ja poikkitieteisyyteen. WSOY 2007. Mikko Lehtonen ja Olli Löytty (toim.): Erilaisuus. Vastapaino 2003. Julia Kristeva: Muukalaisia itsellemme. Gaudeamus 1992. Anna Rastas ym. (toim.): Suomalainen vieraskirja. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Vastapaino 2005. Olli Löytty: Maltillinen hutu ja muita kirjoituksia kulttuurien kohtaamisesta. Teos 2008. Claude Lévi-Strauss: Rotu, historia ja kulttuuri. Gaudeamus 2004. Stuart Hall: Identiteetti. Vastapaino 1999. Samuel P. Huntington: Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjärjestys. Terra Cognita 2003. Simo Häyrynen: Suomalaisen yhteiskunnan kulttuuripolitiikka. SoPhi 99/Jyväskylä 2006.
Harjoitustehtävä 1 Kulttuurintutkimus (07.09.2012) Valitse jokin opintokokonaisuuteesi liittyvä kulttuurituote (esim. elokuva, taideteos, äänilevy, romaani, patsas tai purukumipakkaus). Pohdi minkälaisia merkityksiä siihen on yritetty sisällyttää ja toisaalta, minkälaisia merkityksiä ihmiset ovat sille eri paikoissa ja eri aikoina antaneet. 1. harjoitustehtävän viimeinen palautuspäivä on pe 14.09!
"Kulttuuri! Kulttuuri! Kulttuuri! Tuo huuto on Suomessa suuri. Mut mikä se on se kulttuuri! Kas siinäpä pulma on juuri. Monikarvainen on kulttuuri- Se on Kiinassa Kiinan muuri mut Suomessa latva, ei juuri, on Pariisin pulituuri" Eino Leino: "Kulttuurin kukkanen"