Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 luonnos. Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 luonnos Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

Sisällysluettelo 1 Kuntayhtymän toimitusjohtajan katsaus...3 2 Talous- ja strategiaprosessi...4 2.1 Organisaation keskeiset muutokset... 4 2.2 Kuntayhtymän organisaatio...4 3 Toimintaympäristö... 6 3.1 Väestö...6 3.2 Työ...6 3.3 Indikaattorit...8 3.4 Palvelutarve ja optimaalinen palvelutarve... 9 4 Taloudelliset lähtökohdat... 22 4.1 Talouden kehitysnäkymät...22 4.2 Peruspalveluohjelma...22 4.3 Kuntarakenne ja Sote-uudistus...23 5 Henkilöstö... 24 5.1 Henkilöstömenot ja suunnitelma...24 6 Strategiaosa... 27 6.1 Johtamisjärjestelmä...27 6.2 Kehittämishankkeet - 2016...28 6.3 Palveluhankintojen ja kilpailutuksen periaatteet... 32 7 Kuntayhtymän talous...33 7.1 n laadinnan yleiset lähtökohdat ja toiminnan kehittämisen kohteet... 33 7.2 Jäsenkuntien maksuosuuksien kehitys vuosina 2010 -... 33 7.3 Maisemamalli...34 7.4 n rakenne ja sitovuus... 35 7.5 n ja tavoitteiden sitovuustasot... 35 7.6 n seuranta ja raportointi... 36 7.7 Tarkastustoiminta ja tilivelvollisten valvontavastuu... 36 7.8 Tilivelvollisuus...37 7.9 Kuntayhtymän tuloslaskelma ja rahoituslaskelma... 40 7.10 Jäsenkuntien maksuosuudet...41 7.11 Kuntayhtymän menot ja tulot vastuualueittain... 42 7.12 Rahoitusosa...48 7.13 Investointiosa...49 8 Käyttötalousosa / PALVELUTILAUKSET TUOTERYHMITTÄIN... 50 8.1 Aikuispsykososiaaliset...50 8.2 Aikuissosiaalityö...63 8.3 Oma erikoissairaanhoito...69 8.4 Ostettu erikoissairaanhoito...76 8.5 Hoito- ja hoivapalvelut...81 8.6 Kuntoutus...101 8.7 Perhepalvelut...111 8.8 Suun terveydenhuolto...123 8.9 Työterveyshuolto...130 8.10 Vammaispalvelut...132 8.11 Vastaanotto...149 8.12 Hallinto...162 8.13 Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut... 167 9 Laskelmat... 169 9.1 SOTE-kuntayhtymän poistosuunnitelma... 169 9.2 Vuoden talousarvion vyörytys- ja kustannustenjakoperusteet... 170 9.3 Vuokrien määräytymisperusteet v.... 173 10 Palvelusopimus vuodelle...174 2 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

1. KUNTAYHTYMÄN TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuntayhtymän viides vuosi käynnistyy edelleen muuttuvassa toimintaympäris tössä. Muutoksen suunta on monista kansallisista linjauksista johtuen hieman epäselvä. Maan hallitus valmistelee kuntahistorian suurimpia muutoksia niin kuntarakenteeseen kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteeseenkin. Samalla keskustellaan kuntien tehtävistä. Yksi vaikuttavimmista tekijöistä on kuntien talous ja valtion talous, mutta myös väestön ikärakenteen voimakas painottuminen vanhusväestöön. Kaikki edellä mainitut tekijät vaikuttavat SOTE kuntayhtymän toiminnan suunnitteluun. Kuluvan vuoden touko kuussa pidetyssä talousseminaarissa päättäjille ja jäsenkuntien ylimmälle johdolle esiteltiin kunta yhtymän tuottavuusohjelma. Ohjelma oli laadittu silloin käytössä olevien kehitysennus teiden mukaan vuodelle 2016 saakka. Ohjelma sisälsi palvelurakenteen muutoksia ja linjauksia arvioituine talousvaikutuksineen. Kuntien lausuntojen mukaan ohjelmassa oli ehdotuksia, jotka eivät saaneet kannatus ta ja toisaalta ohjelmaa pidettiin riittämättömänä alueen kuntien taloustilanteeseen nähden. Tuottavuusohjelma on ollut talousarvion sekä suunnitelmakauden 2015-2016 perustana. Kuntayhtymän kuluvan vuoden talouden ennustettu toteutuma ja ensi vuoden talousarvio ovat vaikutuksiltaan tuottavuusohjelmaa suurempia. Palvelurakenteen muutokset on esitetty toteutettavaksi siten, kuin jäsenkuntien kanssa palvelusopimusneuvotteluissa on sovittu. Kuntayhtymän ensimmäisen toimintavuoden 2010 talousarvio laadittiin jäsenkunnissa ja yhdistettiin yhte näiseksi talousarvioksi. Jäsenkuntien silloisen palvelurakenteen ja arvioidun talouskehityksen mukaan jäsenkuntien maksuosuus olisi ollut 122 miljoonaa euroa. Kuitenkin jäsenkunnat edellyttivät heti ensimmäisenä vuotena kuntayhtymältä tehostamistoimia ja jäsenkuntien maksuosuus hyväksyttiin toteutuen myös tilinpäätöksessä 119 miljoonaa euron suuruisena. Heti käynnistetyt toimenpiteet ja vuosittain toteutetut toimintatapojen, palvelurakenteen uudistukset sekä talouden tiukka ohjaus ovat merkinneet keskiarvona n. 2,4 % vuosittaisen kasvun jäsenkuntien maksuosuuteen. Tätä voidaan pitää erittäin kohtuullisena kehityksenä verrattuna ennen kuntayhtymää kuntien toimintana järjes tetyissä sote-palveluissa, jolloin kehitys oli 5 8 % vuodessa. Perustamisvaiheessa kunnat asettivat SOTE:lle tavoitteeksi ja rajaksi 3 %:n vuosittaisen kasvun. Juuri valmistuneet valtakunnalliset vertailutiedot sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista osoittavat, että Pohjois-Savon alueella SOTE-kunnat pärjäävät vertailussa hyvin. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksissa Iisalmi on maakunnan edullisimpia ollen alle maakunnan keskiarvon (sija 4) ja Vieremä maakunnan keskiarvossa (sija 7). Kiuruvesi on kuntien järjestyksessä yhdeksäs ja Sonkajärvi sijalla 12. Iisalmen asukaskohtaiset kokonaismenot ovat laskeneet, muilla hieman nousseet. Sosiaalihuollon kokonaismenot ovat Iisalmessa laskeneet ja samoin Kiuruvedellä. Vieremällä kustannukset ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla kuin 2009 ja Sonkajärvellä hieman nousseet. Voidaan osoittaa, että kustannusten hillinnän tavoite on toteutunut. On huomattava, että jäsenkuntien välillä on huomattaviakin eroja johtuen erilaisista palvelu rakenteista sekä kuntalaisten palvelutarpeesta sekä ikä- ja sairastavuustekijöitä. Edelleen talousarvio vuodelle ja suunnitelmakaudelle 2015-2016 osoittaa kuntayhtymän kyvykkyyttä vastata kuntien raamiasetteluun. Kuntayhtymän oma toiminta kasvaa vain 0,8 % kuluvaan vuoteen verrattuna. Sairaanhoitopiirin maksuosuuden kasvu näkyy vielä ensi vuonna 14,4 %:n kasvuna kuluvaan vuoteen verrattuna, mutta suunnitelmavuosina 2015-2016 kehitys on linjassa kuntayhtymän oman toiminnan kanssa. Sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelman mukaan kustannusten kasvu on 2,6 % vuodessa sisältäen myös investointien rahoitusosuuden. Suurimmat toimintatavan muutokset tapahtuvat vastaanottotoiminnassa. Koko SOTE:n alueelle laajennetaan akuuttivastaanottotoiminta ja varaudutaan päivystys asetuksen muutoksiin. Laitoshoitoa puretaan edelleen tavoitteena kaikkien kuntien osalta valtakunnalliset kriteerit, samoin kuin muussakin vanhusten huollon palveluissa. Kolmas merkittävä toiminnan uudistus on siirtymi nen asteittain sähköisiin palveluihin, aluksi ajanvarausten osalta ja sen jälkeen laajentuen muihin palveluihin. Kokonaissuunnitelma aikatauluineen valmistuu vuoden aikana. Sähköisen asioinnin muutoksia tukevat myös kansalliset hankkeet. Lisäksi Iisalmen sairaalan ja oman erikoissairaanhoidon toiminnan tarkastelu valmistuneen tuotteistuksen, hinnoittelun sekä kuluvana vuonna tehdyn selvityksen pohjalta valmistuu vuoden aikana ja osin jo talousarvion valmisteluun mennessä, mikäli valtakunnalliset Sote-linjaukset ovat käytettävissä. Asiakkaan valinnanvapaus laajenee vuoden alussa ja on huomioitava palvelutuotannossa. Asiasta informoidaan kuntalaisia. Kuntien taloustilanteen kiristyessä eivät SOTE kuntayhtymän käytettävissä oleva rahamäärä voi kasvaa samassa suhteessa palvelutarpeeseen nähden. Tämän vuoksi palvelurakennetta ja toimintatapoja on jatkuvasti kehitettävä tehokkaammaksi ja tuotantokustannuksiltaan edullisimmiksi unohtamatta kuitenkaan kuntayhtymän perustehtävän luonnetta, jossa asiakkaan hoito ja hoiva tai muu palvelutarve on ensisijainen. Taloudellisten ja tehokkuustavoitteiden asettamisen yhteydessä on arvioitava päätösten vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin. Esi miestyöhön ja työhyvinvoinnin osa-alueiden vahvistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota talousarvio- ja suunnittelukaudella. Kiitän lämpimästi kaikkia talousarvion valmisteluun ja palvelusopimusneuvotteluihin osallistuneita. Työpanoksenne on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen suuri, mutta olemme myös onnistuneet tehtävässä aiempia vuosia paremmin. Samalla kiitän myös kuntayhtymän jäsenkuntien edustajia rakentavista ja eteenpäin suuntaavasta yhteistyöstä toiminnan ja talouden suunnittelussa. Tästä on hyvä jatkaa uuteen vuoteen. Iisalmessa 25.11. Leila Pekkanen toimitusjohtaja ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 3

2. TALOUS- JA STRATEGIAPROSESSI Vuoden talousarvion valmistelu aloitettiin huhti toukokuun vaihteessa laatimalla kuntayhtymän tuottavuusohjelma. Ohjelma laadittiin laajalla viranhaltijavalmistelulla, johon osallistui kuntayhtymän johtoryhmä, päällikkötaso sekä esimiehiä ja asiantuntijoita. tuottavuusohjelma käsiteltiin kuntayhtymän järjestämässä talousseminaarissa 30.5.. Talousseminaari oli samalla perussopimuksen mukainen kuntakokous, jossa keskeiset toiminnan linjaukset esiteltiin ja niihin otettiin kantaa. Jäsenkunnilta pyydettiin lausunnot esitetystä tuottavuusohjelmasta sekä talousarvion raamista 7.6. mennessä. Yhtymähallitus antoi talousarvion laadintaohjeet 14.6. kokouksessaan. Kuntayhtymän talousarvion valmistelu aikataulutettiin siten, että talousarvioesitys oli siirrettävissä Kuntamaiseman tietokantaan syyskuun puolessa välissä. Johtoryhmän 1. käsittelyssä talousarvioluonnos sekä palvelusopimusluonnokset olivat syyskuun lopulla. prosessiin liittyvä toinen kuntakokous pidettiin 1.10.. Yhtymävaltuustolle pidettiin talousarvioinfo-tilaisuus 24.9. ja yhtymähallituksen talousarvioseminaari 3.10.. Välittömästi hallituksen seminaarin jälkeen käynnistettiin palvelusopimusneuvottelut jäsenkuntien kanssa. Neuvotteluja käytiin jokaisen kunnan kanssa 2 kertaa. Lisäksi johtoryhmä on ollut joko jäsenkuntien hallituksissa tai valtuustoissa esittelemässä talousarvioluonnosta ja palvelusopimusluonnoksia. Yhtymähallitus käsitteli palvelusopimusluonnokset jäsenkuntien neuvottelujen jälkeen kokouksessaan 29.10. ja pyysi jäsenkuntien lausunnot palvelusopimuksista 22.11. mennessä. Varsinainen talousarvioesitys palvelusopimuksineen käsitellään yhtymähallituksessa 10.12. ja yhtymävaltuustossa 17.12.. on ja taloussuunnitelmaan liittyvät palvelurakenteen muutokset, toimintamallien muutokset sekä toiminnalliset tavoitteet on käsitelty valmistelun yhteydessä. Jäsenkuntien asettamat taloudelliset raamit ja kustannusten kasvun raamitus merkitsevät selkeää tarvetta palvelurakenteen tarkastelulle sekä toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden arvioinnille. Arviot palvelutarpeen kehityksestä on tehty valmistelun yhteydessä. n ja palvelusopimusten valmistelun yhteydessä on laadittu palvelujen järjestämissuunnitelma vuosille 2017. Järjestämissuunnitelma on ollut jäsenkuntien lausunnoilla yhtäaikaisesti palvelusopimusten kanssa. Järjestämissuunnitelman hyväksyvät sekä jäsenkuntien valtuustot että yhtymävaltuusto. Kuntayhtymän strategian päivitys käynnistetään vuoden alussa. Strategiatyössä otetaan huomioon meneillään oleva Sote-rakenneuudistus vaikutuksineen sekä mm. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin linjaukset palvelutuotannosta vaikutuksineen mm. Iisalmen sairaalan toimintaan. Sairaalan toiminnan linjaukset käsitellään vuoden aikana. 2.1 Organisaation keskeiset muutokset Kuntayhtymän johtamisjärjestelmän muutoksen valmistelu käynnistettiin helmikuussa. Kevään aikana johtamisjärjestelmää valmisteltiin palvelutuotannon ja palveluprosessien näkökulmasta huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio, perusterveydenhuollon - peruserikoissairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon integraatiovaatimukset. Yhtymähallitus hyväksyi johtamisjärjestelmän päälinjaukset organisaatiorakenteesta ja jatkovalmistelutyön 14.6. kokouksessaan. Johtamisjärjestelmän tavoitteena on vahvistaa lähiesimiestyötä ja selkeyttää johtamisjärjestelmä palveluprosessien mukaisiksi. Lisäksi tehtäväaluekokonaisuuksia selkeytetään ja tulosyksiköt muodostetaan siten, että esimiestyö on hallittavaa sekä henkilöstömäärän että toiminnan volyymin osalta. Valmisteluun liittyy myös hallintosäännön muutos, jossa kiinnitetään huomiota päätösvalta- ja vastuusuhteisiin. Yhtymähallitus hyväksyi syyskuussa 17.9. vastuualuejaon sekä johtoryhmän jäsenten nimitykset vastuualuejohtajien tehtäviin uusien vastuiden mukaisesti. Lopullisesti yhtymähallitus vahvistaa sekä organisaatiorakenteen että tehtävänimitykset joulukuussa. Uusi toimintamalli otetaan käyttöön vuoden alussa. 2.2 Kuntayhtymän organisaatio Luottamushenkilöorganisaatio 4 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

Hallinto- ja palveluorganisaatio Nykyinen voimassa oleva organisaatio 31.12. saakka: Uusi organisaatiomalli 1.1.: ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 5

3. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1 Väestö Väestön ikärakenne ja osuus väestöstä, yli 65 -vuotiaat 31.12.2012 Ikäluokat yht. yli 65-v yli 65 (%) yli 75 v yli 75 (%) yli 85 (%) Väestöennuste Väestöennuste 2030 Iisalmi 22107 4617 20,87 2223 10,05 2,92 25000 22135 21602 Kiuruvesi 8941 2267 25,35 1175 13,14 4,07 Sonkajärvi 4539 1163 25,61 589 12,97 3,5 Vieremä 3936 894 22,7 449 11,4 3,02 Kuntayhtymän toiminta-alue 39523 8941 22,62 4436 11,2 3,26 Yli 65-vuotiaiden osuus on kasvanut vuodesta 2011 0,7 %. Valtakunnallinen keskiarvo yli 65 v on 18,7 % väestöstä. Sonkajärvi, Kiuruvesi ja Vieremä ovat ikärakenteeltaan vanhusvoittoisia kuntia ja Iisalmenkin yli 65 -vuotiaiden osuus on yli valtakunnallisen keskiarvon. Alle 6 -vuotiaiden osuuden valtakunnallinen keskiarvo on 7,8 % kun se alueen kunnissa on 6,3 7,2 %. SOTE- kuntayhtymän kaikissa kunnissa tulee varautua väestön vanhenemisesta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun. 20000 15000 10000 5000 0 Iisalmi - Idensalmi Lähde: Tilastokeskus 8989 7538 4493 3927 3650 1930 Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä 2012 2030 Alueen väestömuutos on jo vuosia ollut negatiivinen. Vuoden 2012 Iisalmen, Kiuruveden ja Sonkajärven väkiluku laski ja kaikissa kunnissa kuolleita oli enemmän kuin syntyneitä. Ennusteen mukaan väestön määrä alueen kunnissa vähenee ja yli 65 -vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa. 3.2 Työ Toimeentulo Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet v. 2012 Toimeentulotuki, euroa / asukas 2012 Iisalmi 1275 124 Kiuruvesi 374 68 Sonkajärvi 158 72 Vieremä 124 51 Lähde: THL 6 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

Huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde = alle 15 -vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä 100 työikäistä kohden Väestöllinen huoltosuhde heikkenee voimakkaasti alueen kaikissa kunnissa ollen Iisalmessa ja Vieremällä lähimpänä Pohjois-Savon ennustetta. Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa (0-14 -vuotiaat, opiskelijat, koululaiset, varusmiehet, eläkeläiset ja muut työvoimaan kuulumattomat) ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Taloudellinen huoltosuhde v. 2011 vuoden lopussa Iisalmessa 1,43, Kiuruvedellä 1,83 ja Sonkajärvellä 1,82 sekä Vieremällä 1,44. Pohjois-Savon kuntien keskimääräinen huoltosuhde oli 1,48 ja koko maan 1,29. aiheuttaa kovia vaatimuksia tuottavuudelle, julkiselle palvelutuotannolle ja palveluiden aluekoolle. Tilanne on muutoinkin otettava huomioon palveluja suunnattaessa ja kehittäessä. Työttömyys Työttömyysaste oli 2012 Iisalmessa 12 %, Kiuruvedellä 11,6 %, Sonkajärvellä 14,1 % ja Vieremällä 10 %. Alle 25 -vuotiaita työttömiä oli Iisalmessa 172, Kiuruvedellä 63, Sonkajärvellä 22 ja Vieremällä 18. Pitkäaikaistyöttömiä oli lokakuussa 2012 Iisalmessa 331, Kiuruvedellä 107, Sonkajärvellä 77 ja Vieremällä 55. Alueen työikäisillä on enemmän huollettavia ja samalla suurempi palvelujen rahoitusvastuu kuin maassa keskimäärin. Huoltosuhde muuttuu erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella nopeasti negatiiviseksi väestön ikääntymisen ja työikäisten osuuden vähenemisen seurauksena. Työpanosten supistuminen alueella ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 7

3.3 Indikaattorit Rautavaara Tuusniemi Vesanto Kaavi Tervo Pielavesi Rautalampi Keitele Suonenjoki Sonkajärvi Juankoski Kiuruvesi Leppävirta Lapinlahti Maaninka Varkaus Vieremä Iisalmi POHJOIS-SAVO Kuopio Siilinjärvi Lähde: Kela, terveyspuntari Pohjois-Savon kuntien sairastavuusindeksit v. 2012 Indeksi koko maa = 100 Ikävakioitu Ikävakioimaton 96 109 0 50 100 150 200 250 130 130 136 148 148 145 144 162 161 159 170 180 176 181 188 186 194 205 213 THL:N kuntakohtaiset sairastavuusindeksit 2008-2010 Terveyden ja hyvinvoinnin laitokset mukaan sairastavuusindeksit Pohjois-Savossa ovat koko maata keskimääräistä suuremmat. Sairastavuusindeksissä koko maan keskiarvoa kuvaava lukema on sata, johon kuntia ja kaupunkeja verrataan. Arvon ollessa yli sata tilanne on heikompi kuin koko maassa keskimäärin. Tulee kuitenkin huomioida, että osaan indekseistä vaikuttaa kunnassa tai kaupungissa saatavilla olevat palvelut ja osassa on tilastoihin vaikuttavia taustatekijöitä. Esimerkiksi TULE -indeksiin vaikuttavat niin sanotun eläkeputken käyttö tai julkisen sektorin ammatilliset eläkeikärajat. Sairastavuusindeksi yht. v. 2008-2010 Ikävakioitu (Indikaattori on koostettu 7 eri sairausryhmästä) Iisalmi 125 Kiuruvesi 138,4 Sonkajärvi 132 Vieremä 121,2 8 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

Mielenterveysindeksi v. 2008-2010 ikävakioitu Indikaattori kuvaa kolmen ulottuvuuden mielenterveyden ongelmia suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön. Iisalmi 132,9 Kiuruvesi 139,6 Sonkajärvi 158,2 Vieremä 101.1 Sepelvaltimotauti-indeksi v. 2008-2010 ikävakioitu Indikaattori ilmaisee sepelvaltimotautitapahtumien ensi- ja uusintadiagnooseilla (akuutit sydäninfarktit (I21-I22) angina pectoris (I20.0), sekä kuolemansyyt (I20-I25, I46, R96, R98) yleisyyden 35-79 -vuotiailla suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100) Iisalmi 120,1 Kiuruvesi 129,2 Sonkajärvi 160,6 Vieremä 110,7 Syöpätauti-indeksi v. 2008-2010 ikävakioitu Indikaattori ilmaisee syövän esiintyvyyden 0-79-vuotiaiden suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100). Iisalmi 97 Kiuruvesi 102,9 Sonkajärvi 92,5 Vieremä 98 Kustannuspainotettu indeksi 2008-2010 ikävakioitu Terveydenhuollon suorien kustannusten sairausryhmäkohtaisessa määrittelyssä on käytetty Kiiskisen ym. 2005 laskelmia sekä THL:n 2011 raportin tietoja somaattisesta erikoissairaanhoidosta. Suoriin kustannuksiin on sisällytetty vuodeosastohoidon ja lääkärikäyntien kustannukset, reseptilääkkeet sekä kuntoutus. Sairastavuusindeksissä mukana olevat sairausryhmät kattavat terveydenhuollon suorista kustannuksista yhteensä 53,0 %. Iisalmi 124,5 Kiuruvesi 134 Sonkajärvi 127 Vieremä 122,5 Alueen kunnat ovat sairastavuudeltaan valtakunnallisen keskitasoa sairaampia. Alueen kunnissa on huomattavan korkea TULE- indeksi (tukija liikuntaelinsairaudet) ja vastaavasti huomattavan matala syöpätauti-indeksi Kiuruvettä lukuun ottamatta. Mielenterveysindeksi on Vieremää lukuun ottamatta korkea ja tapaturma indeksi on Iisalmessa ja Vieremällä alle maan keskiarvon. Kuntien kesken on suuria vaihteluja; esimerkiksi dementiaindeksi on Iisalmessa lähes kaksinkertainen Kiuruveteen verrattuina. Iisalmen korkeaan indeksilukuun vaikuttaa parempi diagnostiikka. Kustannukset kunnissa ovat myös indeksitarkastelussa selvästi korkeampia kuin koko maassa. 3.4 Palvelutarve ja optimaalinen palvelurakenne Palvelutarpeen arvioinnissa ja optimaalisen palvelurakenteen suunnittelussa käytetään mm. Kuntamaiseman vuosittaista raportointia (Maisemaraportti), jossa myös kuntayhtymän toimintaa verrataan muihin vastaaviin organisaatioihin. Seuraavassa on nostettu esiin keskeisimmät muutostarpeet. Asukaskohtaiset kustannukset ovat hieman keskimääräistä korkeammat verrokkeihin nähden. Pohjois-Savon alueella SOTE-kunnat ovat sijoittuneet kuitenkin keskivertoa jopa edullisempaan asemaan. ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 9

Kuntayhtymän kokonaiskustannuksista suurimman osan muodostaa hoito- ja hoivapalvelut sekä erikoissairaanhoito. Hoito- ja hoivapalveluiden palvelutarve on merkittävästi kasvavin osa-alue. Tämän vuoksi palvelurakenteen optimointi on välttämätöntä. Kustannusvertailu osoittaa, että kustannusten kokonaiskehitys on ollut hillittyä ottaen huomioon väestön ikärakenne ja palvelutarve. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset v. 2012: Sosiaali- ja terveystoimen menot yhteensä 2012-2009 ilman päivähoitoa 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Iisalmi Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Maaninka Nilsiä Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto Vieremä Pohjois-Savo Varpaisjärvi Karttula Sosiaali- ja terv.huolto yht.2012 Sosiaali- ja terv.huolto yht.2011 Sosiaali- ja terv.huolto yht.2010 Sosiaali- ja terv.huolto yht.2009 Asukaskohtaisissa kustannusvertailuissa SOTE- kuntayhtymän jäsenkuntien kustannustaso on pysynyt maltillisena suhteutettuna koko Pohjois-Savon alueeseen. Iisalmessa asukaskohtaiset kokonaismenot ovat laskeneet ja muissa jäsenkunnissa hieman kasvaneet. Sosiaalihuollon kustannukset ovat Iisalmessa merkittävästi laskeneet ja Kiuruvedellä laskeneet jonkin verran ja Sonkajärvellä kustannukset ovat kasvaneet. Vieremän kustannustaso on pysynyt vuoden 2009 tasolla. Asukaskohtaisissa menoissa on ollut vuosittaista vaihtelua. Terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet kaikissa jäsenkunnissa. Asukaskohtaisissa kustannuksissa on huomioitava asukasmäärän kehitys, joka on ollut kaikissa jäsenkunnissa pääsääntöisesti aleneva. Iisalmen asukasmäärän alenema on pysähtynyt kuluvan vuoden aikana. Väestöä tarkasteltaessa ikäryhmittäin voidaan todeta, väestömäärän väheneminen kohdistuu erityisesti nuoriin ja työikäisiin, joiden palvelutarve on kokonaisuutena maltillinen tai vähäinen. Suuri palvelutarve ja edelleen sen kasvu kohdistuu vanhusväestöön, joka pysyy paikkakunnalla. Tämä merkitsee sitä, että vaikka väestömäärä alenee, niin palvelutarpeen resursointi voi jopa kasvaa ja näin ollen kustannukset kasvavat asukasta kohti laskettuna. Voimakas väestön ikärakenteen muutos tulee kasvattamaan kustannuksia, mikäli kevyempiä palvelurakenteita ja asiakaan omavastuuta ei voida oleellisesti lisätä. 10 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

2 500 Sosiaalihuollon menot ilman päivähoitoa 2012-2009 2 000 1 500 1 000 500 0 Sosiaali- ja terveydenhuollon menot 2009-2012 ilman päivähoitoa 4 000 Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Pohjois-Savo 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Sosiaali- ja terv.huolto yht.2012 Sosiaali-toimi 2012 Terveyden huolto 2012 Sosiaali- ja terv.huolto yht.2011 Sosiaali-toimi 2011 Terveyden huolto 2011 Sosiaali- ja terv.huolto yht.2010 Sosiaali-toimi 2010 Terveyden huolto 2010 Sosiaali- ja terv.huolto yht.2009 Sosiaali-toimi 2009 Terveyden huolto 2009 Iisalmi Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Maaninka Nilsiä Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto Vieremä Pohjois-Savo Varpaisjärvi Karttula Sosiaali-toimi 2012 3 000 Terveydenhuollon menot 2012-2009 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Iisalmi Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Maaninka Nilsiä Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto Vieremä Pohjois-Savo Varpaisjärvi Karttula Terveyden huolto 2012 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 11

Hoito- ja hoitopalvelut 12 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

Omaishoidon tuen kohdentaminen oikein toisi enemmän vaikuttavuutta ko. palveluun. Palveluasumisen peittävyys on korkea ja erityisesti Sonkajärvellä. Suositusten mukainen peittävyys on noin 5 6 %. Kaikilla kunnilla tehostetun palveluasumisen osuus on suositusta korkeampi. ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 13

Pitkäaikaislaitoshoidon peittävyys ja kustannukset vaihtelevat kunnittain ja yksiköittäin. Akuuttihoidon hoitopäivän hinta on korkeampi johtuen mm. lääkäriresurssien käytöstä sekä lääkekustannuksista. Kuntayhtymän toimenpiteet palvelurakenteen muuttamiseksi laitospainotteisesta avohoitoon on valtakunnallisten suositusten mukainen. 14 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

Vastaanottopalvelut Vastaanottopalveluiden toimintamallin uudistaminen on Kuntamaiseman raportin suositusten mukainen. Päivystyspainotteisuudesta on pyrittävä kohti normaalia vastaanottotoimintaa, jota uudistetaan samalla hoitaja-lääkäri tiimimallin mukaisesti. Hoitajan vastaanottotyö painottuu uudessa mallissa. Vastaanoton asukaskohtaiset kustannukset ovat vertailukohteiden korkeimpia. Päivystyskäyntien osuus kaikista lääkärin vastaanottokäynneistä on ollut edelleen merkittävän korkea. ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 15

16 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

Oma erikoissairaanhoito ja Iisalmen Sairaala Iisalmen Sairaalan selvitys, kevät Oman erikoissairaanhoidon toimintamallin tarkastelu perustuu keväällä valmistuneeseen Iisalmen Sairaalaa koskevaan selvitykseen. Sairaalan tuottavuus on heikentynyt ja yksikkökustannukset joissakin palveluissa ovat korkeat. Oman erikoissairaanhoidon tuotteistus valmistui syksyllä ja tuotehintojen vertailu vastaaviin palveluntuottajiin tehdään kevään aikana. Sairaalan toiminnan pidemmän aikavälin linjaukset tehdään vuoden aikana. Sairaalan selvityksessä todetut haasteet sekä kehittämistoimenpiteet Hoito- ja hoivapalvelujen ja sisätautien ja neurologian kokonaisuus ovat keskitasoa edullisemmat Ylä-Savossa. Sisätautien että kirurgian vuodeosastohoidon ja terveyskeskusakuuttihoidon käyttö on runsasta ja nostaa kustannuksia. Käyttöä nostaa runsaat ja pitkähköt hoitojaksot. Koska vanhusten perustason akuutti- ja kuntoutus hoidon tarve vuoteen 2030 kasvaa merkittävästi, osastohoidon rakenne tulee toiminnan ja kustannusten näkökulmasta kuitenkin muuttaa mahdollisimman tehokkaaksi ja joustavaksi Nykytilanne Iisalmen sairaalan poliklinikkapalveluiden kustannukset lähes kaikilta osin ovat yksikköhinnoiltaan edulliset Vaikka palveluja käytetään runsaasti, Iisalmen sairaalan poliklinikkatoiminta ei nosta erikoissairaanhoidon kustannuksia Iisalmen sairaalan poliklinikkatoiminta on lähipalveluna tuotettu sellaisilla erikoissairaanhoidon poliklinikoilla, joissa volyymit ovat riittävät ja yksikköhinnat pysyvät sen takia alhaisina. Ainoa suppeampi erikoispalvelu on hematologia. Palvelujen korkea käyttö johtuu kolmesta eri tekijästä: o terveasemien päivystyspainotteisesta toimintamallista, jonne on vaikea siirtää jatkohoitoon erikoissairaanhoidosta o korkea sairastavuus o hyvä tarjonta lähellä. Selvityksen sisältämät ehdotukset tulevaisuuden linjauksista Ainoastaan ihotaudit pienenä erikoisalana on sellainen, että sen hoitaminen kokonaan KYS:stä tai ostopalveluna yksityissektorilta tulee harkita ainakin, jos kumppanuusmalli ei toteudu. Poliklinikkatoiminta, joka pysyvästi joudutaan hoitamaan kalliina ostopalveluna, tulee harkita keskitettäväksi KYS:iin. Näihin kuuluu hematologia, jos nykyinen lääkärimalli ei onnistu. Gastroenterologian poliklinikka ja skopiatoiminta liittyvät sairaalan muuhun toimintaan niin kiinteästi, että niiden toteutus ostopalvelunakin on välttämätön sairaalan tiloissa. Kumppanuuslääkäri malli on näin hyvin toimivan poliklinikkatoiminnan edellytys niillä erikoisaloilla, joissa ei omia lääkäreitä ole mahdollista saada. Poliklinikkatoiminnan tehokkuus tulee pitää eivätkä yksikköhinnat saa laskea. Poliklinikkatoiminnan prosessien kehittäminen ja henkilöstön käytön optimointi tulee olla kehittämisen painopiste. Ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen kasvu vuoteen 2030 tulee kattaa sillä, että perusterveydenhuoltoon siirtyy osa erikoissairaanhoidon kontrolleista. Yhteispäivystyksen toiminta tulisi koota yhden organisaation, hallinnon ja budjetin alaiseksi toiminnaksi. Koko päivystykseen osallistuva hoitohenkilökunta tulisi liittää osaksi yhteispäivystyksen henkilöstöä. Erikoisalapäivystäjien palvelut voidaan ostaa sairaalasta. Päivystysajan hoitoon ottamisen kriteereitä tulisi arvioida erityisesti arki-iltojen ma-to sekä sunnuntai-iltojen osalta, jolloin ns. ei-päivystyksellisen hoidon tarpeessa olevia käyntejä voitaisiin keskittää osaksi virka-ajan toimintaa. Ko. hoidon tarpeen arvioin ti edellyttää yhtenäisten kriteereiden käyttöä sekä joustavaa ohjausjärjestelmää, jolloin hoitaja voi varata potilaalle seuraavaksi päiväksi ajan, jos potilaan sairaus tai oire ei edellytä päivystysajan käyntiä. Erityisesti Iisalmen terveyskeskuksen oman päiväaikaisen kiireellisen hoidon päivätoiminnan tehostaminen vähentäisi päiväkäyntejä yhteispäivystyksessä ja säästäisi Iisalmen kustannuksia. Vaativat virka-ajan päivystyskäynnit kuuluvat yhteispäivystykseen. Kiuruveden viikonloppupäivystyksen muuttaminen on perusteltua kustannus-, medisiinisistä syistä ja vähäisestä todellisten päivystyspotilaiden lukumäärästä johtuen. Yhteispäivystyksessä on sekä kuvantamisen että laboratoriotutkimusten mahdollisuudet, jolloin potilas saa pääasiassa tutkimukset ja hoidon yhdellä käynnillä. Kiuruveden arki-iltojen vastaanottoaikaa 16-18 voitaisiin hyvin jatkaa, mutta resursseista riippuen voidaan käyttää terveyskeskuksen pidennettyä aukioloaikaa eikä päivystystyötä, jolloin virka-aika voidaan jatkaa kello 18:an siten, että terveyskeskus hoitaa ko. ajalla terveyskeskustasoisia käyntejä mukaan lukien päiväpäivystyspotilaat. Sairaalan erikoisalapäivystyksen järjestelyt vastaavat ministeriön uusiakin suosituksia. Erikoisalakohtainen puhelinpäivystyksen tarve on olemassa jo vuodeosastojen johdosta, jolloin ko. päivystäjä on luonnollisesti myös yhteispäivystyksen käytettävissä. Päivystysleikkaustoiminnan laajentamiselle ei ole olemassa indikaatioita, mutta nykyisen kaltainen päiväajan päivystysleikkaustoiminta on sekä taloudellisesti, toiminnallisesti että asiakaslähtöisesti mielekästä toimintaa. ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 17

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Käytännössä mielenterveys ja päihdepalvelut toteutetaan kokonaan Ylä-Savon SOTE:n omana toimintana ja sairastavuuteen nähden edullisesti. Kustannuskehitys vuonna 2012 oli aleneva 5,4%. Avopalvelut (ilman palveluasumista) ovat monipuoliset ja rakenteeltaan vastaavat tarpeeseen. Alueellisuuskin on hyvin huomioitu. Vuonna 2012 avopalvelujen kustannukset eivät olleet korkeat. Laitoshoidon purku on siirtänyt ja siirtää resursseja avohoitoon. Päihdepalvelujen integrointi mielenterveyspalveluihin on myös toteutettu ja vaikuttaa tehokkaalta. Vuoden 2012 ja muutokset ovat olleet hoidollisen tavoitteen mukaisia. Vuoden 2012 toteuman mukaan muutos on tuonut myös kustannussäästöjä. Palveluasuminen käyttö on Kiuruvedellä korkea ja nostaa kustannuksia Väestökehitys alueella ja sairastavuusmuutokset eivät lisää mielenterveyspalvelujen tarvetta. Päihdeongelmien kehitystä on tarkkaan vaikea arvioida. Palvelujen järjestäminen toteutuu hyvin Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti. Haasteet Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuus on monipuolinen ja integroitunut ja siitä johtuen jopa sirpaleinen. Sen johtaminen ja yhteen toimiminen on haaste. Sen tulee olla yhden johdon alla ja eri sektoreista muodostettu johtoryhmätyöskentely tulee olla vahvaa. Osastohoidon tarve on pieni, medisiinisesti on kuitenkin perusteltua olla vähintään kaksi erillistä osastoa. Vaarana on että näiden pienien osastojen yksikköhinnat nousevat korkeiksi, koska todellinen käyttö on vain noin 11 hoitopaikkaa osastoa kohden. Varsinkin jos jäsenkuntien ulkopuolelle myynti vähenee. Nykyiset osastot Koljonvirran sairaalassa ovat STM:n suositus ten vastaisia. STM:n suosituksen mukaan psykiatrinen sairaala hoito tulee olla somaattisen erikoissairaanhoidon yhteydessä. Sairaalassa tarvitaan nyt esim. noin 22 vuodepaikka kohden 5 yöhoitajaa. Nykyiselle ja tulevalle osastotarpeelle tulisi löytää tilat, joissa paikkamäärä on maksimissaankin jopa vain 26 paikka. Medisiinisesti tarve on jakaa osasto kahteen tai jopa kolmeen osaan. Erillisiä osastoina kaksikin pientä osastoa tulee kustannustehottomaksi. Samoin, jos osastot ovat yksinään erillään muusta toiminnasta turvallisuuden takia, yömiehitys tulee olla korkeampi. Palveluvalikoima avohoidossa on hyvä, laaja ja monipuolinen sitä voisi kuvata häiriöpalvelujen kokonaisuudeksi, johon kuuluu myös erikoissairaanhoito. Sen johtaminen ja yhteen toimiminen on haaste. Sen tulee olla yhden johdon alla ja eri sektoreista muodostettu johtoryhmätyöskentelyn tulee olla vahvaa. Lasten ja nuorten avopsykiatria toteutuu Ylä-Savon omana toimintana ja laitoshoidon käyttö suhteellisen alhainen samoin kuin huostaanottojen määrä. Resursseja laitoshoidosta on siirretty muun muassa kouluihin. Lasten ja nuorten määrä ei muutu ennusteiden mukaan alueella vuoteen 2030 eikä psykiatrinen sairastavuus. Työttömyys korreloi huostaanottoihin. Somaattinen vuodeosastotoiminta Kotisairaala Kotisairaalan toiminta tulee fokusoida kolmeen tehtävään: lyhentämään sairaalahoitojakson pituutta, jolloin pienellä potilasryhmällä kotiutus kotisairaalaan ja sitä normaaliin kotihoitoon tukemaan kotihoitoa vanhusten akuutissa hoitotilanteessa kotiin tai palvelutaloon ilman siirtoa päivystykseen hoitamaan somaattista erityishoitoa tarvitsevat asiakkaat kotona (saattohoito, infuusiohoidot). Dialyysiosasto Osasto on tehokas ja yksikköhinnat edulliset. Tehokkuuden edellytys on sopimus- ja muille kunnille myynnin jatkuminen nykyisen tasoisena. Sisätautien vuodeosasto Sisätautien hoitopäivien ja jaksojen käyttö vertailukuntien korkeimpia. Sisätautien vuodeosastokäyttö voisi olla jopa10 paikkaa vähäisempää eli tasolla 20, jos hoitojaksojen pituus ja määrä olisi sama tasoa kuin keskimäärin vertailukunnissa suhteutettuna sairastavuuteen. Mutta raja perusterveydenhuollon akuuttihoitoon on hyvin liukuva ja siksi ratkaisuja tehtäessä on tarkasteltava myös terveyskeskuksen akuuttihoitoa. Vuoteen 2030 lisätarve yli 65-vuotialla on 6-9 paikkaa, mutta alle 65-vuotiaden tarve vähenee yhden paikan verran Operatiivinen vuodeosastotoiminta Hoitopäivistä laskettuna kirurgian laskennalliset sairaansijat ovat 12,9 eli tarve on todella pieni Kuormitusprosentti oli vuonna 2012 alhainen eli 65 %. Kuormitusprosentin alhaisuudesta johtuen hoitopäivän hinta on korkeahko (512 ) ilman leikkausosaston kustannuksia. Polikliininen toiminta osastolla ei ole siinä mittakaavassa että se oleellisesti vähentäisi kustannusta. Kirurgian vuodeosastokäyttö voisi olla 3 paikkaa vähäisempää, jos hoitojaksojen pituus ja määrä olisi sama tasoa kuin keskimäärin vertailukunnissa. Vuoteen 2030 lisätarve yli 65 -vuotialla on 3 paikkaa, mutta alle 65 vuotiaiden tarve vähenee kahden paikan verran. Kirurgian vuodeosastohoidon tarve nyt ja tulevaisuudessa on erittäin pieni näillä leikkausvolyymeilla ja tulevaisuuden leikkausprofiileilla. Kuntoutusosastotarve on nyt tasolla 7 sisältäen vaativan kuntoutuksen ja lonkkapotilaiden kuntoutushoidon sekä osin terveyskeskustasoisen kuntoutuksen aivohalvauksen jälkeen. Lisätarve vuoteen 2030 on 2-3 paikkaa. Somaattisen vuodeosastopalvelujen myyntiä jäsenkuntien ulkopuolelle ei ole lisättävissä. Kuopion yliopistollisesta sairaalasta ei ole tarvetta eikä medisiinisesti perusteltua siirtää Iisalmen somaattisen erikoissairaanhoidon osastoille nykyistä enemmän asiakkaita. Sekä kirurgisen että sisätautien osastotarpeet ovat pieniä nyt ja lisätarvettakaan vuoteen 2030 ei oleellisesti ole. 18 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

Palvelutarpeen ennuste 2030 mennessä kuntayhtymä-tasolla Ennustettu väestökehitys 2011-2030: -5,9% Koko väestö 2011=100. Ylä-Savon SOTE ky Koko maa Pohjois-Savo 110 108 106 104 102 100 98 96 94 92 90 2 011 2015e 2020e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus Vanhusväestö Muutos 2011-2030: +57% yli 75-vuotiaat 2011=100. 200 180 160 140 120 100 80 Ylä-Savon SOTE ky Koko maa Pohjois-Savo 2 011 2015e 2020e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus Ylä-Savon SOTE ky Koko maa Pohjois-Savo 2 011 2015e 2020e 2025e 2030e Asukkaita 39 772 39 073 38 376 37 870 37 427 2011=100 100 98 96 95 94 Asukkaita 5 401 267 5 504 314 5 631 017 5 748 548 5 847 678 2011=100 100 102 104 106 108 Asukkaita 248 130 247 421 246 869 246 578 246 139 2011=100 100 100 99 99 99 Ylä-Savon SOTE ky Koko maa Pohjois-Savo 2 011 2015e 2020e 2025e 2030e yli 75-vuotiaat 4 440 4 537 4 837 5 925 6 988 2011=100 100 102 109 133 157 yli 75-vuotiaat 443 733 483 163 557 920 710 055 819 759 2011=100 100 109 126 160 185 yli 75-vuotiaat 24 062 25 505 27 853 34 522 40 260 2011=100 100 106 116 143 167 Erikoissairaanhoidon tarve Esh:n hoitojaksot/v. Hoitojaksot on vakioitu vuosien 2007-2009 perusteella (Sotkanet) 130 Ylä-Savon SOTE ky Koko maa Pohjois-Savo 120 2007-2009 ka.=100 110 100 90 80 2007-2009 2015e 2020e 2025e 2030e Ylä-Savon SOTE ky Koko maa Pohjois-Savo 2007-2009 2015e 2020e 2025e 2030e Hoitojaksot 10 709 10 890 11 074 11 378 11 598 2007-2009=100 100 102 103 106 108 Hoitojaksot 1 240 105 1 330 626 1 400 257 1 476 753 1 540 214 2007-2009=100 100 106 112 118 123 Hoitojaksot 49 606 51 542 53 152 55 384 57 160 2007-2009=100 100 103 107 111 115 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 19

Pth:n avohoitokäynnit lääkärissä/ikäryhmän asukas v. 2009 Käynnit/asukas suhteessa koko maahan: +0,2/asukas 5,0 4,5 4,0 Ylä-Savon SOTE ky Koko maa Pohjois-Savo Perusterveydenhuollon avohoidon tarve Tarve on vakioitu vuoden 2009 käyntien perusteella Avohoidon tarve kasvaa ennusteessa 1% 120 115 110 Ylä-Savon SOTE ky Koko maa Pohjois-Savo Käynnit/ asukas 3,5 3,0 2,5 2,0 2011=100. 105 100 95 1,5 1,0 90 0,5 85 0,0 <1 1-6 7-14 15-49 50-64 65-74 75-84 84> Lähde:Stakes 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 <1 1-6 7-14 15-49 50-64 65-74 75-84 84> Yht. Ylä-Savon SOTE ky 1,9 2,6 1,1 1,4 1,5 2,1 3,0 2,7 1,7 Koko maa 2,7 2,1 1,1 1,2 1,3 2,1 2,6 2,7 1,5 Pohjois-Savo 3,7 2,3 1,3 1,5 1,7 2,3 3,1 4,4 1,8 Ikäryhmittäisten avohoitokäyntitietojen perusteella voidaan arvioida laskennallisesti, miten avohoitokäyntien tarve muuttuu väestöennusteessa. Eroja kuntien välillä aiheuttaa esim. lääkärien ja hoitajien työnjako. Mukana ei ole terveyden - hoita jan vastaanottokäyntejä tai hammashoitoa. Väestön ikääntyminen ei suoraan johda perusterveydenhuollon avohoidon käyntien määrän kasvuun, koska myös muut ikäluokat käyttävät palveluja. Lääkärissäkäyntejä voidaan korvata 80 2 011 2015e 2020e 2025e 2030e 2011=100 2 011 2015e 2020e 2025e 2030e Ylä-Savon SOTE ky 100 100 100 100 101 Koko maa 100 104 108 112 115 Pohjois-Savo 100 101 102 104 109 esim. terveydenhoitajan vastaanotolla ja sähköisillä palveluilla. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti. Huomioitava palvelurakenne ja vanhusten toimintakyky. Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. Ylä-Savon SOTEn asiakkaiden Rava-luokitus Asiakkaita 1311, sisältää omaishoidontuen asiakkaat (254) Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Luokka 6 Huom! Koti Kunnallinen (Ku) 739 105 179 142 222 74 17 14 % Koti Yksityinen (Yk) 0 0 0 0 0 0 0 Palveluasuminen Ku 51 0 7 12 12 15 5 14 % Palveluasuminen Yk 11 0 0 0 4 4 3 0 % Tehostettu palv.as Ku 213 0 8 16 29 70 88 11 % Tehostettu palv.as Yk 145 1 7 9 28 51 49 12 % Sos.huoltolain laitoshoito Ku 135 0 0 2 9 29 95 8 % Sos.huoltolain laitoshoito Yk 0 0 0 0 0 0 0 Terv.huolto laitoshoito Ku 19 0 0 2 0 4 13 11 % Terv.huolto laitoshoito Yk 0 0 0 0 0 0 0 Yht 1311 106 201 183 304 247 270 Huom! 166 106 22 29 9 % N 13 % 8 % 2 % 2 % 1 % % n 64 % 13 % 17 % 5 % FCG Oy, Rava poikkileikkaustutkimus RAVA-luokat: 1 1,29 1,49 Satunnainen, 2 1,50 1,99 Tuettu hoito, 3 2,00 2,49 Valvottu hoito, 4 2,50 2,99 Valvottu hoito, 5 3,00 3,49 Tehostettu hoito, 6 3,50 4,03 Täysin autettava 20 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

Arvio tulevien vuosien hoitopaikkojen tarpeesta väestöennusteen ja STM:n suositusten perusteella, yli 75-vuotiaat: RAVA PL aineisto 2020 Lask. tarve 2030 Lask. tarve STM tavoite Palvelumuoto 1155 4679* 6581* 92 % Kotona 3978 4305 6055 14 % Säännöllinen kotihoito 435 655 921 6 % Omaishoidon tuki 209 281 395 6 % Tehostettu palveluasuminen 315 281 395 3 % VaKo tai HoSa Ympärivuorokautinen hoiva 119 140 197 9 % yhteensä 434 421 592 FCG Oy, Rava poikkileikkaustutkimus Vanhustenhoidon kustannukset kasvavat laskelmassa merkittävästi. Koska valtionosuudet eivät kehity nykyisen järjestelmän mukaisesti, on vuosikate vuoden 2015 jälkeen vain viitteellinen. ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 21

4. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 4.1 Talouden kehitysnäkymät Yleinen tilanne jatkuu ennusteiden mukaan edelleen epävarmana. Lähes kaikki tutkimuslaitokset ennakoivat kokonaistuotannon laskevan kuluvana vuonna hieman. Erityisesti euroalueella on nähty kuitenkin kesän jälkeen pieniä positiivisia merkkejä. Useimmat ennusteet sisältävätkin oletuksen, että talous pääsee hitaalle kasvu-uralle vuoden lopulla. Kuntatalous kiristyy entisestään. Kun tarkastellaan peruspalvelubudjetin yhteydessä laadittua painelaskelmaa vuoden kuntien kokonaistuloksesta, on näkymä ollut n. -230 milj. euroa negatiivinen. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on määrä vähentää niin, että kuntien menot ovat vuonna 2017 miljardin alemmalla tasolla muutoin toteutuvasta. Kuntaliitto on ehdottanut, että ohjelman valmistelun rinnalla tulisi kehittää toimintamalli, jossa kunnat voisivat tehdä esityksiä jatkossakin tarpeettomiksi katsomiensa tehtävien ja toimintaansa ohjaavien normien muuttamiseksi. 4.2 Peruspalveluohjelma Työikäisen väestön (15-64 -vuotiaiden) määrä supistui Suomessa 6100 henkilöllä vuonna 2010, kun sodanjälkeiset suuret ikäluokat ovat alkaneet saavuttaa eläkeiän. Työ-ikäisten ikäluokkien pieneneminen sekä jatkuva eliniän kasvu heikentävät vanhushuoltosuhdetta (15-64-vuotiaiden määrää suhteessa 65 vuotta täyttäneisiin) voimakkaasti seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Vanhushuoltosuhteen ennakoidaan kasvavan nykyisestä 26,5 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja nousevan edelleen runsaaseen 50 prosenttiinvuoteen 2060 mennessä. Työllisten määrän ennakoidaan supistuvan, mutta hitaammin kuin työikäinen väestö, koska työurien pidentymisen odotetaan jatkuvan tulevaisuudessakin ikääntyneiden terveydentilan kohentuessa, työn fyysisen kuormittavuuden pienentyessä sekä tehtyjen eläkeuudistusten vaikutusten ansiosta. Ikärakenteen muutos kasvattaa joka tapauksessa julkisia menoja tulevina vuosikymmeninä, mikäli julkinen palveluntarjonta pidetään nykyisellä tasolla. Menojen kasvun hillitsemiseksi kaikkia julkisia menoja on tarpeen tarkastella kriittisesti ja tehostaa palvelutuotantoa. Lähivuosikymmeniksi arvioidusta ikäsidonnaisten julkisten palvelujen kasvupaineesta liki puolet kohdistuu pääosin kuntien järjestelyvastuulla oleviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Väestörakenteen muutokset, lasten ja työikäisten määrän väheneminen sekä ikääntyneiden määrän kasvu vaikuttavat paitsi peruspalvelujen tarpeeseen myös kuntien ja alueiden elin voimaisuuteen, tulopohjien kehitykseen sekä näiden kautta peruspalvelujen rahoitusmahdollisuuksiin. 22 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

Terveyspalveluissa ja vanhusten tarvitsemissa palveluissa palvelutarve kasvaa nopeasti alkaneella ja seuraavalla vuosikymmenellä. Väestön ikääntyessä ja väestön määrän kasvaessa terveyspalvelujen tarve nousee lähivuosina noin puolentoista prosentin vuosivauhtia, jos terveyspalvelujen ikäryhmittäinen käyttö pysyy nykytasolla. Väestökehitykseen perustuvan arvion mukaan kuntasektorin menot kasvavat nopeimmin vanhusten pitkäaikaishoidon palveluissa sekä 2010- että 2020-luvuilla. Peruspalveluohjelmassa asetetut tavoitteet TAVOITE: Terveyspalvelujen kokonaistuottavuuskehitys paranee vuosittain. Sairaaloiden tuottavuus paranee vuosittain. Terveyspalvelujen käyttökustannukset asukasta kohti eivät kasva reaalisesti. Terveyspalvelujen kehysindikaattorit kehittyvät positiivisesti. TAVOITE: Sosiaalipalvelujen kokonaistuottavuuskehitys paranee vuosittain. Käyttökustannukset suhteessa palveluja käyttävän ikäluokan kokoon eivät kasva reaalisesti. Sosiaalipalvelujen kehysindikaattorit kehittyvät positiivisesti. 4.3 Kuntarakenne ja Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisen lähtökohtana on pääministerin asettaman kunta-sote -koordinaatioryhmän linjaukset 8.5.. Linjausten mukaan sosiaalija terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti vahvoilla peruskunnilla. Koordinaatioryhmä esittää, että kunta- ja sote-palvelurakenteen uudistus perustuu vahvoihin peruskuntiin, jotka muodostuvat luontaisista työssäkäynti- ja asiointialueista. Kuntaperusteisessa mallissa kuntalaisten oma demokraattinen vaikuttaminen on luontevaa ja palveluiden käyttäjien ääni kuuluu palveluista päätettäessä. Valta ja vastuu ovat samojen kuntapäättäjien käsissä. SOTE kuntayhtymä ja jäsenkunnat ovat antaneet lausuntonsa uudistuksesta. Uudistuksen linjauksista odotetaan päätöksiä keväällä. ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 23

5. HENKILÖSTÖ 5.1 Henkilöstömenot ja suunnitelma Vakinaista koko- ja osa-aikaista henkilöstöä kuntayhtymässä oli marraskuussa yhteensä 1330 (1169 henkilötyövuotta). Määräaikaista henkilöstöä kuntayhtymässä oli marraskuussa yhteensä 291 (272 henkilötyövuotta). Määräaikainen henkilöstö painottuu sairaan- ja terveydenhoidon vastuualueelle sekä hoito- ja hoivapalveluihin. Hallinto- ja tukipalveluissa henkilöstömäärän kasvu johtuu sisäisten sijaisten sissien siirtymisestä hallinto- ja tukipalveluiden vastuualueelle terveyden- ja sairaanhoidon vastuualueelta. Vakinainen henkilöstö (ml. avoimet tehtävät) vähenee 11 työntekijällä vuodelle verrattuna vuoteen. Vakinainen henkilöstö jakaantuu vastuualueittain seuraavasti: Henkilöstökulut kuntayhtymätasolla Henkilöstökulut ovat yhteensä noin 65,2 M. Palkat ja palkkiot ovat noin 52,7 M ollen henkilöstökuluista 81 %. Henkilöstökuluista eläkekulut ovat noin 9,5 M (15 %) ja muut sivukulut noin 2,9 M (4 %). Henkilöstökulut TA TA Muutos% Henkilöstökulut -65 533-65 218-0,48 Palkat ja palkkiot -53 295-52 745-1,03 Henkilösivukulut -12 237-12 473 1,92 Eläkekulut -9 250-9 527 2,99 Muut henkilösivukulut -2 987-2 946-1,37 24 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

Henkilöstösuunnitelma: HALLINTO- JA TUKIPALVELUT Hallinto-palvelut 4 4 Talouspalvelut 9 9 Henkilöstöpalvelut 10 29 Tietopalvelut 11 12 Tukipalvelut 123 119 SOSIAALIHUOLLON PALVELUT Sosiaalihuollon palvelujen hallinto 1 2 Vammaispalvelut 42 42 Sosiaalityön palvelut 64 63 Hoito- ja hoivapalvelut 456 460 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT Terveyden- ja sairaanhoidon hallinto 8 8 Ajanvarausvastaanotot 201 216 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 140 137 Terveysneuvonta 35 32 Vuodeosastopalvelut 156 122 Päivystys- ja lääkinnälliset tukipalvelut 74 70 YMPÄRISTÖ JA TERVEYSVALVONTAPALVELUT 24 23 YHTEENVETO: Hallinto- ja tukipalvelut 157 173 15 Sosiaalihuollon palvelut 563 567 3 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut 613 585-28 Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut 24 23-2 Vakinaiset + avoimet tehtävät 1358 1347-11 Vakinaiset ilman avoimia tehtäviä 1314 1257 Henkilömäärät sisältävät osa-aikaisia tehtäviä sekä täyttämättömiä tehtäviä. Alla olevat henkilömäärät sisältävät osa-aikaisia tehtäviä sekä täyttämättömiä tehtäviä. ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 25

Vakinaisen henkilöstön eläköityminen (henkilökohtainen eläkeikä) vuoteen 2022 saakka käy ilmi alla olevista taulukoista. Eläköityvät 2021: 2015 39 2016 48 2017 48 2018 52 2019 56 2020 79 2021 63 2022 52 Yht. 437 Henkilökohtainen eläkeikä täyttyy seuraavasti v. : Perushoitaja 3 Laitoshuoltaja 2 Lähihoitaja 5 Osastonhoitaja, hoit 2 Ruokapalvelutyöntekijä 1 Sairaanhoitaja 1 Arkistotyöntekijä 1 Erikoisammattimies 1 Etuuskäsittelijä 1 Kodinhoitaja 1 Lääkintävahtimestari 1 Ohjaaja 1 Terveyskeskusavustaja 1 Terveyskeskushammaslääkäri 1 Ympäristöterveystarkastaja 1 23 Vuonna eläköityminen on suurinta perus- ja lähihoitajien ammattiryhmissä. Henkilöstön voimakkaasta eläköitymisestä johtuen uuden henkilöstön rekrytointi tulee olemaan edelleen keskeisessä roolissa tulevina vuosina. Edellä olevasta johtuen olemme jo aloittaneet rekrytoinnin ulkomailta. 26 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

6. STRATEGIAOSA Kuntayhtymän strategia on vahvistettu vuosille 2011. Strategian päivitystyö käynnistetään vuoden keväällä. Strategia ohjaa kuntayhtymän toiminnan suunnittelua, tavoitteita, päätöksentekoa ja arjen toimintaa. Keskeisenä toimeenpanevana suunnitelmana on palvelujen järjestämissuunnitelma ja vuosittaiset palvelusopimukset. Järjestämissuunnitelman päivitys tehdään talousarvion laadinnan yhteydessä ja tulee kuntien sekä kuntayhtymän päätettäväksi joulukuussa. Strategian päälinjauksina ovat seuraavat asiat: Ennakointi ja ennaltaehkäisevä toimintatapa painottuvat korjaavan toiminnan sijaan. Strategian toimeenpanossa korostetaan kokonaisuuden hallintaa ja arviointia osaoptimoinnin sijaan. Strategia sisältää myös kuntayhtymän henkilöstöstrategian. Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen ovat keskeinen osa pidempiä työuria. Palvelujen turvaamiseksi on kehitettävä uudenlaisia toimintatapoja, sillä todennäköistä on, että kasvavaan palvelutarpeeseen ei ole käytettävissä samassa suhteessa lisääntyviä resursseja. Siksi korostamme strategiassa myös hyvää johtamista kaikilla toiminnan tasoilla. Onnistumisen edellytyksenä on yhteisiin päämääriin ja luottamukseen perustuva yhteistyö niin kuntayhtymän omassa toiminnassa kuin sen toiminnan rahoittajien eli jäsenkuntien kanssa Strateginen johtaminen perustuu strategiaan, sen sisältämään henkilöstöstrategiaan, järjestämis-suunnitelmaan, talousarvio- ja taloussuunnitelmaan sekä palvelusopimuksiin. Johtamisen tukena ovat strategian toteuttamisen välineinä toiminnan analyysit, kuten vuosittainen Maisemaraportti ja muut käytettävät analyysit. Lisäksi johtoryhmätyöskentely eri toiminnan tasoilla (esim. kuntayhtymän johtoryhmä, vastuualueiden ja tehtäväalueiden johtoryhmät ), säännölliset työpaikkakokoukset sekä kehityskeskustelut ja kannustusjärjestelmien käyttöönoton laajentaminen luovat pohjan strategian toteuttamiselle. 6.1 Johtamisjärjestelmä Kuntayhtymän toiminnan käynnistämisen yhteydessä vahvistettu johtamisjärjestelmä ja palvelujen organisoinnin malli on ollut ns. liikkeellelähtömalli. Syksyllä 2009 päätöksenteossa on todettu, että koko palveluorganisaatiota ja luottamushenkilöorganisaatiota arvioidaan ja tarvittaessa tarkistetaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Luottamushenkilöorganisaatio on tarkistettu vuoden 2012 aikana ja nyt käynnistynyt uusi valtuustokausi toteutuu tarkistetun mallin mukaisena. Samalla tarkistettiin perussopimus ja hallintosääntö näiltä osin. Johtamisjärjestelmä on rakentunut perinteiseen sektoripohjaiseen malliin, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ei ole toteutunut kaikilta osin odotusten mukaisesti. Vastaavat yhteistoimintaorganisaatiot ja myös peruskuntien sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot on nykyisin rakennettu prosessimallin tai esim. elämänkaarimallin mukaan, jolloin johtamisjärjestelmä tukee myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä toimintaprosesseja ja hoitoketjuja. Tulevaisuuden kuvia ja palvelutarpeen muutoksia, jotka vaikuttavat toiminnan organisointiin ja johtamiseen: Palvelujärjestelmä- ja prosessit ovat asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita Henkilöstörakenne ja työjako ammattiryhmien välillä on uudistunut Ennaltaehkäisevää, avopalvelupainotteista ja sektorirajoja ylittävää ja moniammatillista ja verkostomaista palvelutoimintaa Teknologia ja sähköiset järjestelmät ovat osa uutta palvelujärjestelmää Yksityissektorin palvelujen ostot kasvavat erityisesti vanhuspalveluissa, senioriasumisessa ja terveyspalveluissa Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio Terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen integraatio Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa kaikkea sotealan alan toimintaa Perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnissa korostuu ennaltaehkäisevä ja avopalvelut Hoito- ja hoivapalvelut, kotipalvelu ja asumista tukevat palvelut kasvavat Kuntoutus kaikissa muodoissaan kasvaa Liikkuvat palvelut kasvaa / asiakkaan luo tuotettavat palvelut kasvaa Valinnanvapaus kasvaa. Johtamisjärjestelmän kehittämiselle asetettiin seuraavia linjauksia: terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kehittämisen koordinointi ja hanketyön vastuu on selkeästi erotettava omaksi johtamisalueeksi lähiesimiestyön mitoitus on liian tiukka ja resurssia on kohdennettava uudelleen lähiesimiestyöhön sektorijaosta on luovuttava yhteistoiminnallisuus on tehtävä näkyväksi myös johtamisjärjestelmässä virkanimikkeet muutetaan vastaamaan tehtäviä johtamisjärjestelmä rakennetaan palveluprosessien mukaan pääsääntöisesti ja samalla tutkitaan myös elämänkaarimalli keskitetyt hallinnon palvelut tarkastellaan siten, että asiantuntijuus tukee vastuualueiden työtä; esim. hankintatoimi, sopimusten hallinta ja valvonta, controller-toiminta ja auditointi sekä riskien hallinta. Valmistelu on tehty laajalla osallistavalla toimintatavalla. Valmistelutyö käynnistettiin helmikuussa ja yhtymähallituksen käsittelyyn uusi johtamisjärjestelmä saatetaan 10.12.. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön tammi-helmikuun aikana. ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 27

6.2 Kehittämishankkeet 2016 KEHITTÄMISHANKKEET 2016 Hanke Hankkeen hallinnointi ja hankkeeseen osallistujat Hankkeen kesto Avustus Hankkeen sisältö ja tavoite Kustannusarvio/ vuosikustannus Esiselvitysprojekti Koljonvirran sairaalatilojen hyödyntämismahdollisuuksista Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä 11.11.- 30.6. Tavoitteena on kartoittaa Koljonvirran sairaalan tilojen potentiaalisia käyttömahdollisuuksia, selvitellä lisää tilojen käytöstä kiinnostuneita yhteistyötahoja sekä laatia kullekin toimijataholle alustava suunnitelma tilojen käytöstä jatkopäätöksentekoa varten 70.100 49.070 KASTE Verkostoista voimaa, varhaista vaikuttamista Mikkelin kaupunki -2016 Kokonaistetaan lasten, nuorten ja perheiden monialaisia palvelurakenteita hyvinvointipalveluiksi ja otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta. Sosiaalityö hyvinvointipalvelujen kokonaisuudessa. 25 000 /vuosi valtion avustus 75 000 /vuosi TATU -tartu tutkintoon STARTTI opinnollistamiseen -hanke Kotihoito 2020-hanke Savon koulutuskuntayhtymä 2011 - Ammatillisen koulutuksen läpäisyasteen tehostaminen tukemalla keskeyttämisalttiiden opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä verkostotyötä kehittämällä. Iisalmen Nuorison Tuki ry 2012 - Starttipajatoiminnan ja työpajojen opinnollistamisen Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä hallinnoi Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Kalajoen kaupunki ja Mediverkko Hoivapalvelut Oy 4.1.2012 31.3. käynnistäminen. Starttipajassa tuetaan yksilövalmennuksen, ryhmätoiminnan, työvalmennuksen avulla arjenhallintaa ja ammattiuran suunnittelua. Opinnollistettu pajatoiminta tarjoaa vaihtoehtoisen, käytännönläheisen väylän keskeytysvaarassa oleville ja tutkintoa vailla oleville tutkinnon suorittamiseksi. Päätavoitteena on luoda koko kotihoidon tavoitekentän kattava 10 askeleen ohjelma, jonka avulla kunnat voivat nostaa kotihoitonsa tasolle, jolla se pystyy vastaamaan uuden vuosikymmenen haasteisiin. Ohjelma koostuu selkeistä askeleista, jotka kunnan tulee toteuttaa nostaakseen kotihoidon tuottavuutta, vaikuttavuutta ja peittävyyttä. Ohjelman avulla mikä tahansa kunta voi varmistaa ikääntyvien ihmisten entistä pidempään kotona selviämisen nykyistä pienemmillä kokonaisresursseilla. Ei kustannuksia Yhteistyökumppani Ei kustannuksia Yhteistyökumppani 1,4 milj.. SOTE 0,2 milj.. Kalajoki 0,13 milj., Kallio 0,15 milj. ja Mediverkko 0,33 milj.. SOTEn osuus v. on 5551. Avustus 5450. TEKES koko hankeajalta SOTE =196 700 Kallio= 148 700 Kalajoki=130 000 Mediverkko= 110 000 28 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

Hyvinvointia- ja laatua - vanhuspalvelulain toimeenpanoa tukeva kehittämishanke Tampereen kaupunki hallinnoi hanketta Muut hankkeeseen osallistuvat kunnat: Oulu, Kainuun Sote-kuntayhtymä (Kajaani, Hyrynsalmi, Sotkamo, Suomussalmi, Kuhmo, Ristijärvi, Paltamo), Ylä-Savon Sote kuntayhtymä (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä), Kaksineuvoinen (Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi), K4 ky (Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Luoto), K2 ky (Mustasaari, Vöyri), K5 ky (Maalahti, Korsnäs, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Närpiö) ja Laihia. 1.7. 31.10. Hankkeessa syvennetään Ikälain pilotointi hankkeessa tehtyä kehittämistyötä uuden lain keskeisten teemojen mallintamisessa ja levittämisessä. Hankkeen keskeiset tavoitteet tärkeysjärjestyksessä: 1. HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT eli kehitetään palvelurakenteita kotikeskeisimmiksi ja palveluita asiakaslähtöisemmiksi ( 12, 4, 15, 17) 1.1. Tarjotaan oikea-aikaisesti oikeaa tietoa asiakkaiden tarpeisiin 12 1.2. Vahvistetaan hyvinvointia edistäviä ohjauspalveluja ja neuvontapalveluja 12 1.3. Luodaan palveluohjauksen uusi toimintamalli yhdistämällä yksityisten ja julkisten tarjonta ja rajapinta sekä vahvistamalla vanhustyön paradigmaa tuomalla ohjaukseen sosiaalihuoltoa koskevan ohjauksen rinnalle terveyteen sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin liittyvä neuvonta ja ohjaus 12, 4 1.4. Kehitetään palvelutarpeen arvioinnin kokonaisvaltaisuutta sekä kotona tapahtuvan hoidon ja sen tukimuotojen sisältöä 12, 15 1.5. Tunnistetaan tarpeita ja kartoitetaan mahdollisuuksia uuden teknologian käyttöönottoon 15 1.6. Selkiytetään kunnan vastuutyöntekijän roolia ja tehtäviä 17 2. PALVELUIDEN LAATUA JA LAADUN ARVI- OINTIA eli kehitetään systemaattista arviointia palveluiden tarpeesta, riittävyydestä ja laadusta ( 5, 6, 13, 23) 2.1. kokeillaan RAI-mittariston osaa, jolla arvioidaan asiakkaan kokemaa palvelun laatua 6 2.2. Tuotetaan tietoa vanhuspalveluiden strategiseen suunnitteluun ja palvelujen riittävyyden arviointiin mm. vahvistamalla palvelujärjestelmiä ja RAI:n käyttöä arvioinnissa 6, 5 Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 641 462 euroa. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän omarahoitusosuus on 9107 euroa koko hankekaudelle (2 602 euroa vuonna ja 6 505 euroa vuonna ) STM on myöntänyt valtionavustusta 481 096 euroa. ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 29

Vahvuutta vanhemmuuteen (MLL) ASSI-hanke Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa Mannerheimin Lastensuojeluliito (MLL) Terveysneuvonnan henkilöstö Hallinnoija: Joensuu/-Kareliaammattikorkeakoulu Hankkeen osatoteuttajat: Joensuun Työterveys kunnallinen liikelaitos, Joensuu-Kontiolahden yhteistoiminta-alue, Savonia AMK, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, Lapinlahden kunta 2.3. Tuetaan ikäihmisten osallisuutta ja kehitetään palautejärjestelmiä mm. vanhusneuvoston tekemän arviointityön välineeksi 6, 13, 11 2.4. Kehitetään kunnan toimintayksiköissä omavalvonnan käytäntöjä palveluiden laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi 23 2.5. Palvellaan kansallisia tarpeita edistämällä kaksikielisyyttä. Kunnat ja kuntayhtymät voivat valita millä painotuksella, paikallisilla kehittämiskohteilla ja minkälaisilla toimenpiteillä ne ovat mukana kehittämistyössä. Hankkeen alkaessa jokaisella alueella tarkennetaan oma toimintasuunnitelma, joka tukee koko kehittämishankkeen kokonaisuutta. Toimeenpanohanketta toteutetaan kuudella alueella, joista yhden muodostavat Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ja Kainuun Sote kuntayhtymä. 2010 Vanhempainohjausta perheryhmätoiminnan avulla. Hankkeen tarkoituksena on kehittää perhevalmennuksen jatkeeksi perheryhmämalli, joka vahvistaa perheiden psykososiaalista tukea ja sopii suomalaiseen perhe- ja neuvolapalvelujärjestelmään. Hanke lisää kuntien perhevalmennuksesta vastaavien työntekijöiden edellytyksiä toimia yhteistyössä järjestöjen kanssa ja antaa valmiuksia sekä uusia toimintamalleja tukea vanhempien keskinäisiä avunantoverkostoja. 1.10.2012 31.8. SOTESSA hanke alkoi 10.12.2012. (Jatkohanke ad. 31.12.?) Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän tavoitteet: 1. Kehittää uudenlaisia menetelmiä tukea kansalaisia sähköisten terveyspalvelujen käyttöönotossa ja hyödyntämisessä oman terveyden edistämisessä ja omahoidossa. 2. Kehittää ja ottaa käyttöön asiakaslähtöisiä, omahoitoa ja etäohjausta tukevia sähköisiä terveyspalveluja eri asiakasryhmille. 3. Uudistaa hoitopolkuja, joissa otetaan käyttöön sähköisiä palveluja sekä kehittää niihin liittyviä työja toimintaprosesseja. MLL vastaa koulutuksen, siihen liittyvän työnohjauksen sekä koulutuspäivien edellyttämien majoitusten kustannuksista. Yksiköille aiheutuu kustannuksia työntekijöiden matkakustannuksista koulutuksiin ja työnohjauksiin (n.800 /v.) ERS- ja valtio rahoittaa hankkeesta 85 % eli 98 356,00 ja omarahoitusosuus on 15 % eli 17 357, 00 ja hankkeen kokonaisbudjetti on 115 713,00. EU rahoitus myönnetty 30 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

Terveempi Itä- Suomi, TERVIS-hanke Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon kunnat, yhteistoiminta-alueet ja muut yhteistyötahot. 1.1. 31.10.2015 4. Vahvistaa henkilöstön osaamista sähköisten palvelujen toteuttamisessa ja ottaa käyttöön ammattilaisten ja lähiesimiesten väliset sähköiset konsultaatio- ja kokouskäytännöt. 5. Mallintaa asiakaslähtöisten sähköisten terveyspalvelujen kokonaisvaltainen käyttöönotto ja vaikuttavuuden arviointi. Kansalaisten terveystottumukset muuttuvat suositusten mukaiseen suuntaan - Kansansairauksien ehkäisy, tunnistaminen ja hoito tehostuvat ja yhtenäistyvät - Julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen toiminnot ja yhteistyö vahvistuvat terveyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä - Terveys- ja hyvinvointijohtamisen rakenteet ja toimintatavat selkiintyvät alueilla ja kunnissa sekä kunnan strategiset tavoitteet näkyvät käytännön toiminnoissa - Luodaan alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kehittämis- ja yhdyshenkilöverkosto Kokonaisrahoitus 2 milj, Ylä-Savo 15 930. ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 31

6.3 Palveluhankintojen ja kilpailutuksen periaatteet Kuntayhtymän tavoitteena on, että sen järjestämisvastuulla olevien palvelujen järjestäminen on tehokasta ja laadukasta. Lisäksi tavoitteena on tuottavuuden kasvu, laatu ja vaikuttavuus huomioiden toimintamallien kehittäminen asiakaslähtöisesti. Yhtymähallitus on hyväksynyt 14.6. kuntayhtymälle hankintaohjeen, johon on koottu hankintoja koskevasta lainsäädännöstä tulevat menettelytavat ja jossa kuvataan, miten hankinnat ja kilpailutus käytännössä toteutetaan. Kuntayhtymän hankinnoissa noudatetaan hyvää hallintotapaa. Kuntayhtymä haluaa toimia harmaan talouden torjumiseksi ja palveluja hankittaessa noudatetaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä sekä kuntayhtymän omaa hankintaohjetta. Hankintalain mukaisten hankintamenettelyjen joukosta valitaan kulloiseenkin kilpailuttamiseen sopivin menettely. Julkisiin hankintoihin sovellettavia yleisiä periaatteita ovat kilpailumahdollisuuksien hyödyntäminen, avoimuus, suhteellisuus sekä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Suhteellisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikkien hankintaan liittyvien vaatimusten pitää olla suhteessa hankinnan kohteeseen. Tasapuolisuutta on muun muassa se, että kaikilla on mahdollisuus saada sama informaatio ja kaikkia tarjoajia, myös paikallisia, koskevat samat kriteerit. Hankinnat tulee toteuttaa taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina eettiset näkökohdat huomioon ottaen. Hankintoja tekevän henkilöstön hankintaosaamisen kehittäminen pyritään turvaamaan muun muassa koulutuksilla. Kuntayhtymä vastaa järjestämisvastuullaan olevien palvelujen saatavuudesta ja laadusta riippumatta siitä, millä tavalla niitä tuotetaan. Monipuoliset palvelujen tuotantotavat ohjaavat omaa tuotantoa toimimaan asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja tehokkaasti. Lisäksi ne antavat tilaa muille palvelujentuottajille ja vahvistavat asiakkaan valinnanvapautta. Palveluntarjoajien verkoston tulee olla riittävän monipuolinen, jotta se mahdollistaa (taloudellisesti ja laadullisesti) parhaiden tuotantotapojen hyödyntämisen ja vertailun, ylläpitää tervettä markkinatilannetta ja mahdollistaa erilaisten ja erikokoisten toimijoiden tasapuoliset menestymismahdollisuudet. Palveluseteliä hyödynnetään entistä enemmän yhtenä tapana järjestää palveluja kuntalaisille. Palvelun käyttäjä valitsee palvelun tuottajan niiden joukosta, jotka täyttävät kuntayhtymän asettamat kriteerit. Kuntayhtymällä on lakisääteinen palvelujen järjestämisvelvoite, minkä vuoksi sen on tuotettava kaikki ne julkiset palvelut, joille ei ole muita palvelujen tuottajia. Oman tuotannon säilyttäminen on tärkeää muun muassa hinta- ja tuotekehityksen hallinnan, kriisitilanteisiin varautumisen ja osaamisen turvaamisen vuoksi. Tavaroiden ja palveluiden yleiset hankintaperiaatteet kuntayhtymässä: * tavarat ja palvelut hankitaan IS- Hankinnan kilpailuttamilta sopimustoimittajilta Maisa- tilausjärjestelmää käyttäen. Hankinnan suorittamiseen muulta kuin sopimustoimittajalta vaaditaan erityinen peruste. Luettelo kilpailutetuista tavaroista ja palveluista sekä sopimustoimittajista löytyy IS-Hankinnan extranet-sivuilta. Tarvittaessa extranet-tunnukset saa hankintasihteereiltä. * kuntayhtymän omien tulosyksiköiden tuottamat tavarat ja palvelut tehdään sisäisinä hankintoina omilta yksiköiltä * ennen hankinnan valmistelun käynnistämistä arvioidaan hankinnan välttämättömyys toiminnan kannalta (taloudellisuusnäkökulma) sekä kartoitetaan laitteiden yhteiskäyttö ja mahdollinen ei-käytössä oleva, toimintakuntoinen laite kuntayhtymässä * muut tavarat ja palvelut hankitaan avoimilta markkinoilta joko IS- Hankinnan tai omana kilpailutuksena. Hankintavastaavat vastaavat siitä, että hankintaan liittyvät valmistelut käynnistetään riittävän ajoissa ja että tarvittava kuntayhtymän asiantuntemus hankintoihin on aina käytettävissä. Hankintojen suunnittelu ja valmistelu: Hankintavastaavat laativat kuntayhtymän hankinnoista (tavarat ja palvelut) suunnitelman, joka vastaa taloussuunnitelmakautta ja joka on osa kuntayhtymän talousarviovalmisteluja. Hankintasuunnitelman mukaiset hankinnat tulee pääsääntöisesti panna vireille 6 kuukautta ennen hankinnan suorittamista. Kiinteistöinvestoinneista laaditaan suunnitelma 5-vuotiskauddelle. Kuntayhtymän hankintatarpeet tulee saattaa tiedoksi hyvissä ajoin IS- Hankinnalle. Toimeksiannon vireille tulon valmistelee tehtäväalueen päällikkö/tulosyksikön esimies. Toimeksiannosta tulee ilmetä, pyydetäänkö IS- Hankintaa kilpailuttamaan hankinta kuntayhtymän puolesta vai pyydetäänkö itse tehtävään hankintaan lausuntoa tai asiantuntija- / konsultointiapua. Hankinnan antamisesta IS- Hankinnan kilpailutettavaksi tehdään päätös hankintavaltuuksien (hallintosäännön mukainen päätösvalta) mukaan. Toimeksianto saatetaan tiedoksi vastuualueen johtajalle ja kirjaamoon. Ennen hankintaprosessin käynnistämistä on varmistettava hankinnalle varatun määrärahan olemassaolo. Hankintasopimukset pyritään tekemään kestoltaan tarkoituksenmukaisiksi ottaen huomioon alan kehitysnäkymät ja markkinoilla arvioidut muutokset. Kuntayhtymä ei tee toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia kuin perustellusta syystä. Perustelu tulee esittää hankintapäätöksessä. Hankintasuunnitelman toteutumista tulee seurata säännöllisesti. Kuntien välinen palveluyhteistyö voidaan järjestää yhteistoiminta järjestelyin, jolloin siihen ei sovelleta hankintalainsäädäntöä. 32 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

7 KUNTAYHTYMÄN TALOUS 7.1 n laadinnan yleiset lähtökohdat ja toiminnan kehittämisen kohteet Yleiset lähtökohdat Kuntayhtymän perustamisen taustalla on ollut pyrkimys päästä hallittuun kustannuskehitykseen. Myös vuoden talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut kuntayhtymän toiminnan tehostaminen muun muassa hyödyntämällä säästömahdollisuudet resurssien yhteiskäytöllä ja pyrkimällä hillitsemään kustannusten kasvua parantamalla palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Jäsenkunnat edellyttivät, että jäsenkuntien maksuosuudet kasvavat enintään 3,6 %:n. Tavoitteeseen pääsy on edellyttänyt rakenteellisia muutoksia palvelujärjestelmään. Palvelusopimusneuvottelujen jälkeen jäsenkuntien maksuosuudet kasvavat yhteensä 3,6 %. Kuntayhtymän oman toiminnan osalta jäsenkuntien maksuosuudet kasvavat keskimäärin 0,8 %. Jäsenkuntien linjausten mukaan sairaanhoitopiirin palvelujen ostoon on pyritty varaamaan riittävät määrärahat ja niissä kustannukset nousevat keskimäärin 14,4 %. n laadinnassa on hyödynnetty vuoden 2012 tilinpäätöstä, kuluvan vuoden talousarvion toteutumatietoja, Maisemamallista saatuja raportteja sekä järjestämissuunnitelman ja kuntayhtymän strategian laadinnassa kirjattuja tavoitteita. Palkkojen korotusprosenttina on ollut 0,8 % (palkat 1.5.). Varhe-maksuihin on varattu keskitetysti 200 000. Henkilösivukulut on budjetoitu seuraavasti: Sosiaaliturvamaksut 2,04 Työnantajan KuEL-maksu 16,60 Tapaturmavakuutusmaksu 0,25 Taloudellinen tuki 0,05 Työttömyysvakuutusmaksu 3,15 Yhteensä 22,09 on laadittu kuntayhtymän olemassa olevan organisaation mukaan kustannuspaikka- ja Maiseman suurtuotekohtaisesti. Organisaatiomuutos on valmisteilla marras-joulukuussa. Vastuualueiden tuloslaskelmat ovat talousarviokirjassa myös uuden organisaatioesityksen mukaan. vuoden aikana tehdään tarvittavat muutokset kustannuspaikkakohtaisesti. 7.2 Jäsenkuntien maksuosuuksien kehitys vuosina 2010 - Jäsenkuntien maksuosuuden kehitys tilinpäätösten 2010-2012 sekä talousarvioiden ja mukaan (1000 ) Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä TP 2010 63222 29341 15548 11402 119513 TP 2011 65318 30011 15699 11889 122917 M % (2011/2010) 3,3 2,3 1,0 4,3 2,8 TP 2012 68475 31112 16272 12649 128508 M % (2012/2011) 4,8 3,7 3,6 6,4 4,5 TA 68211 31051 16060 12656 127978 M % ( /2012) -0,4-0,2-1,3 0,1-0,4 TAE *) 70574 32349 16573 13054 132550 M % (/) 3,5 4,2 3,2 3,1 3,6 *) esityksen maksuosuuksissa oman esh:n säästötavoite(200.000 ) Kuntayhtymän oman toiminnan osalta jäsenkuntien maksuosuuden kehitys tilinpäätösten 2010-2012 sekä talousarvioiden ja mukaan (1000 ) Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä TP 2010 49933 22514 12488 8998 93933 TP 2011 51290 23339 12476 9222 96428 M % (2011/2010) 2,7 3,7-0,1 2,5 2,7 TP 2012 54557 24640 12992 9884 102073 M % (2012/2011) 6,4 5,6 4,1 7,2 5,9 TA 54300 24346 12893 9956 101496 M % ( /2012) -0,5-1,2-0,8 0,7-0,6 TAE *) 54296 24849 12972 10142 102259 M % (/) 0,0 2,1 0,6 1,9 0,8 *) esityksen maksuosuuksissa oman esh:n säästötavoite(200.000 ) ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 33

Sairaanhoitopiirin ostojen osalta jäsenkuntien maksuosuuden kehitys tilinpäätösten 2010-2012 sekä talousarvioiden ja mukaan (1000 ) Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä TP 2010 13290 6827 3059 2404 25580 TP 2011 14028 6672 3223 2667 26489 M % (2011/2010) 5,6-2,3 5,4 10,9 3,6 TP 2012 13918 6473 3280 2765 26436 M % (2012/2011) -0,8-3,0 1,8 3,7-0,2 TA 13911 6704 3167 2700 26482 M % ( /2012) -0,1 3,6-3,4-2,4 0,2 TAE 16278 7500 3601 2912 30291 M % (/) 17,0 11,9 13,7 7,9 14,4 7.3 Maisemamalli Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä käyttää työkaluna KUNTA- MAISEMA Oy:n Maisema-mallia. Maisema-malli antaa toimintaperusteisen budjetointimallin sekä työkalut seurantaan ja tilinpäätökseen. Maisema-mallin käyttö edesauttaa palvelujen tuotteistamista tukien samalla palvelujen kehittämistä ja ohjausta sekä palvelukokonaisuuksien ja prosessien hallintaa. Mallin avulla voidaan kohdentaa kustannukset aiheuttamisperiaatteen mukaan kunnille ja lisätä kustannusten läpinäkyvyyttä. Kuntayhtymä saa myös mahdollisuuden palvelutoiminnan ja kustannusten vertailuun Maisema-kuntien kesken. Maisema-mallissa käytetään työkaluina resurssi- ja tilaustaulukoita. Resurssitaulukko kertoo tuoteryhmittäin mm. yksikkökustannukset ja yksikkökustannukset/tuote sekä tietoja kapasiteetistä, kysynnästä, käyttöasteesta, laatutekijöistä ja asiakastyytyväisyydestä. Resurssitaulukon kautta näkyy esim. toiminnan ja kustannusten ero eri yksiköissä ja kysynnässä tapahtuva vaihtelu. Resurssitaulukko on erityisesti tuottajan työkalu ja vastaa käyttösuunnitelmaa. Resurssitaulukon pohjalta syntyvä tilaustaulukko vastaa talousarviota. Tilaustaulukossa on esitelty kaikki tuoteryhmän sisältävät tuotteet, niiden vuosittainen määrä, yksikköhinta ja laatutaso. Taulukoissa palveluita käsitellään tuoteryhmittäin suurtuotteina. Tilaustaulukoissa näkyvät palvelujen kysynnän ja tilauksen muutokset. Tilaustaulukot on esitetty luvussa 7. sekä koko kuntayhtymän tilauksena että kuntakohtaisina tilauksina. 34 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

7.4 n rakenne ja sitovuus KuntaL 65, ja -suunnitelma (Kuntalaki 86 Kuntaa koskevien säännösten soveltaminen kuntayhtymässä lukuun ottamatta 65 :n 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta) Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). ssa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. on otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. ssa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kuntalain edellyttämän talousarviorakenteen ja sisällön lisäksi kuntayhtymällä on käytössä Kuntamaisemamallin mukaiset tilaus- ja resurssitaulukot. n käyttötalousosa, talousarvion seuranta ja tilinpäätös laaditaan Kuntamaisemamallin mukaisesti tilaus- ja resurssitaulukoilla. Oman erikoissairaanhoidon osalta käyttötalousosa, talousarvion seuranta ja tilinpäätös laaditaan tuotteistettujen palvelujen mukaisesti. n rakenne ja sitovuustasot kaaviona Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Ympäristölautakunta Vastuualuetaso Esim. Terveydenhuollon palvelut Vastuualuetaso Taseyksikkö Työterveyshuolto Tehtäväaluetaso Tehtäväaluetaso Esim. Sosiaalityön palvelut Tulosyksikkötaso Tulosyksikkötaso Esim. Kuntoutuspalvelut 7.5 n ja tavoitteiden sitovuustasot Käyttötalousosassa valtuustolle esitettävät määrärahat, tuloarviot ja toiminnalliset tavoitteet on esitetty kuntayhtymä-, vastuualue- ja tilauslomakkeissa maisema-mallin / tuotteistettujen palvelujen suurtuotetasolla. Vastuualueet jakautuvat tehtäväalueiksi ja tehtäväalueet jakautuvat tulosyksiköiksi. Valtuustoon nähden sitovia ovat vastuualuetason netto eli toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus (=toimintakate). Valtuusto päättää kuntayhtymätason muutoksista sekä vastuualueiden välisistä määrärahasiirroista. Sitovuus yhtymähallitukseen nähden on tehtäväaluetasolla. Yhtymähallitus päättää tehtäväalueiden välisistä määrärahasiirroista. Vastuualueen johtaja päättää määrärahasiirroista tehtäväalueen sisällä; vastaavasti on päätösvalta tehtäväalueen päälliköllä tulosyksikön sisällä. Yhtymähallitus vahvistaa talousarvion käyttösuunnitelman valtuuston hyväksymän talousarvion mukaiseksi. Ympäristölautakunta vahvistaa oman vastuualueensa käyttösuunnitelman. Mikäli valtuusto vahvistaa toimintaan mm. määrärahamuutoksia tai toimintaan uusia tavoitteita, tulee ne ottaa huomioon käyttösuunnitelmaa vahvistettaessa. on tehtävät muutokset on esitettävä yhtymävaltuustolle talousarviovuoden aikana. vuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 35

Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Investointiohjelma ja rahoitusosa vahvistetaan kuntayhtymätasolla. Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi muuta pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä talousarvion vaikutus kuntayhtymän kassavaroihin. Investointiosan loppusumma sitoo siten, että toimitusjohtaja voi investointiohjelman sisällä tehdä hankekohtaisia muutoksia. Yhtymähallitus päättää investointiohjelman muutoksista eri hankkeiden välillä siten, että investointiohjelman loppusumma ei muutu. Yhtymävaltuusto käsittelee muut muutokset investointiohjelmaan. Toiminnallinen tavoite on valtuuston talousarviossa tehtäväkohtaisesti asettama määrärahan käyttötarkoitusta, palvelutuotannon määrää tai laatua tai toiminnan kehittämissuuntaa ohjaava tavoite. Toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa käytetään määrä-, laatu-, taloudellisuus- ym. tavoitteita sen mukaan, mitä eri tehtävissä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ja on mahdollista käyttää. Kuntayhtymätason toiminnalliset tavoitteet on esi tetty suurtuotteittain tilaustaulukoiden yhteydessä. Tavoitteet on asetettu syyskuussa 2011 vahvistetun kuntayhtymän strategian pohjalta. Samoin on huomioitu järjestämissuunnitelman valmistelutyössä esitetyt tavoitteet. Tavoitteet on konkretisoitu tilauslomakkeissa Maisemamallin suurtuotteiden osalta talousarviovuodelle. 7.6 n seuranta ja raportointi n seuranta kuntayhtymä- ja vastuualuetasolla tapahtuu kuukausittain ja osavuosikatsaukset Maisemamallin tilauslomakkeiden toteutumasta tehdään kolmen kuukauden välein. Seurantaraportit toimitetaan yhtymähallitukselle. Yhtymähallitus vie seurantaraportin yhtymävaltuustolle ja jäsenkunnille tiedoksi sekä mahdollisia toimenpiteitä varten. Tarkemmat ohjeet annetaan talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa. Kuntayhtymän talouden seuranta- ja raportointityökaluksi on päätetty Maisemamallin resurssitaulukot ja tilauslomakkeet. Tuotteistus otetaan käyttöön omassa erikoissairaanhoidossa, joten sen osalta seuranta tapahtuu Opiferus-ohjelmalla. Ympäristötoimen osalta seuranta tehdään kirjanpidon toteutuman perusteella. Toiminnassa, palvelutarpeessa ja kustannuksissa tapahtuvien olennaisten muutosten (3 % kunnittain tehtäväaluetasolla) johdosta palvelusopimuksiin voidaan tehdä talousarviovuoden aikana jäsenkunnan ja kuntayhtymän hyväksymiä muutoksia, jotka valmistellaan yhteistyössä jäsenkunnan kanssa. 7.7 Tarkastustoiminta ja tilivelvollisten valvontavastuu Tarkastustoiminta Tilintarkastus on lakisääteistä ja riippumatonta toimintaa, jossa selvitetään tilikauden hallinnon ja taloudenhoidon lain- ja päätöstenmukaisuutta. Tilintarkastaja ottaa kantaa myös siihen, antavatko tilinpäätös ja konsernitilinpäätös oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, talouden kehityksestä ja taloudellisista vastuista. Lisäksi tilintarkastaja tarkastaa, ovatko valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot oikeita sekä onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Kuntalain muutoksen myötä tilintarkastajan tulee ottaa jatkossa kantaa myös riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuuteen. Kuntalain 71 :n mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Kuntalain 72 :n 1 momenttia on muutettu siten, ettei tilintarkastajien toimikautta sidota enää valtuuston toimikauteen. Valtuusto voi valita tilintarkastajat enintään kuudeksi tilikaudeksi eli kuudeksi vuodeksi. Lakimuutos tuli voimaan 1.7.2012. Kuntalain muutokset, sisäinen valvonta ja riskien hallinta Heinäkuun alussa voimaantullut kuntalaki edellyttää kunnilta (koskee myös kuntayhtymiä) ja kuntakonserneilta sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan järjestämistä ja raportointia. Riskienhallinnan merkityksen kasvamisen ja siinä olleiden puutteiden vuoksi on katsottu, että riskienhallinta on mainittava laissa. Riskienhallinnan tulee kattaa olennaiset kunnan/ kuntakonsernin toimintaan ja talouteen liittyvät riskit. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen tulee olla systemaattista ja dokumentoitua. Lisäksi kunnanhallituksen toimintakertomuksen tulee perustua sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan tuloksellisuuden arviointiin. Uusi kuntalaki määrää, että valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät ja vastuut tulee kirjata hallintosääntöön. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa hyvää johtamisja hallintotapaa. Keskeistä hyvän johtamis- ja hallintotavan toteuttamisessa on kunnan toimintojen ohjaaminen siten, että on olemassa kohtuullinen varmuus tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan eettisyydestä ja vastuullisuudesta. 36 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

Sisäisen valvonnan tulee toteutua osana päivittäis tehtäviä ja toimintaprosesseja, jolloin varmistetaan - tavoitteiden saavuttaminen - toiminnan tuloksellisuus - toiminnan tehokkuus, jatkuvuus ja häiriöttömyys - raportoinnin ja tiedon luotettavuus ja eheys - resurssien ja omaisuuden turvaaminen - lainsäädännön ja ohjeiden noudattaminen. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta kattavat paitsi oman toiminnan, niin myös toiminnan, josta kuntayhtymä vastaa omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden tai sopimusten nojalla. Riskienhallinnan tulee kattaa paitsi päivittäinen toiminta, niin myös päätöksenteko. Päätöksenteon edellytyksenä on toimiva ja kattava riskien tunnistaminen. Riskien tunnistaminen Riskienhallinnan on katettava kaikki olennaiset toiminnan riskit. Merkittävät riskit on tunnistettava, luokiteltava, arvioitava ja mitattava mahdollisuuksien mukaan. Riskit arvioidaan todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden pohjalta. Riskien arviointi ja analysointi on paitsi osa päivittäistä toimintaa, niin myös on osa päätöksenteon valmistelua. Näin ollen siitä on huolehdittava aina uusia toimintaohjeita annettaessa, toiminnan muutosten yhteydessä tai muita taloudelliselta ja/tai toiminnalliselta kannalta merkittäviä päätöksiä tehtäessä. Kuntayhtymässä on käytössä toiminnallisten riskien kartoitusjärjestelmä 4Ks ja vaaratapahtumien raportointijärjestelmä Haipro. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kokonaisuus rakentuu hallinnon järjestämisestä, johtamisvastuista, valvontatoimenpiteistä, raportoinnista, seurannasta ja arvioinnista. Tavoitteena on jatkuva, vuosittain kehittyvä prosessi toimintatapojen edistämiseksi. 7.8 Tilivelvollisuus Tilivelvollisuus ilmenee kuntalain 75 :stä, jonka mukaan tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Erityisessä, henkilökohtaisessa vastuussa sisäisen valvonnan järjestämisestä ovat kuntalain tarkoittamat tilivelvolliset, joihin voidaan kohdistaa kuntalain mukainen muistutus sekä evätä vastuuvapaus omasta ja alaistensa toiminnasta. Päätösvallan siirtäminen ei vapauta tilivelvollista hänen valvontavastuustaan. Tilivelvolliseen voidaan kohdistaa muistutus ja häneltä voidaan evätä vastuuvapaus, ei pelkästään hänen itsensä, vaan myös hänen alaisensa toimista tai laiminlyönneistä johtuen. Tällöin tilivelvollinen on laiminlyönyt alaisensa toiminnan valvontavelvollisuuden. Tilivelvollisuuden määrittely ei myöskään estä kohdistamasta vahingonkorvausvaatimusta tai rikosseuraamusta myös muuhun henkilöön kuin tilivelvolliseen. Tilivelvollisuusaseman puuttuminen ei siten vapauta esimiesasemassa olevaa johtamansa toiminnan valvontavastuusta. Kuntalain mukaisia tilivelvollisia ovat Toimielinten luottamushenkilöt: - Yhtymähallituksen jäsenet - Lautakuntien jäsenet (ympäristölautakunta) - Jaostojen jäsenet (yhtymähallituksen jaosto) - Toimikuntien tai muiden kuntayhtymän toimielinten jäsenet Lisäksi tilivelvollisia ovat ko. toimielinten esittelijät ja toimielinten tehtäväalueella itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat seuraavat viranhaltijat. - Toimitusjohtaja - Vastuualuejohtajat sekä henkilöstöjohtaja (johtoryhmän jäsenet) - Tehtäväalueiden päälliköt - Taseyksikön päällikkö - Tulosyksiköiden esimiehet n käyttötalousosa muodostuu vastuualueittain, tehtäväalueittain, tuloyksiköittäin ja taseyksiköittäin, jotka on esitetty seuraavassa taulukossa. Kuntalaki ei edellytä tilivelvollisten nimeämistä ennalta. Tilivelvollisten vastuun kannalta on selkeämpää, että vastuulliset on määritelty ennalta. Valtuusto vahvistaa talousarvion vahvistamisen yhteydessä myös tilivelvolliset seuraavan luettelon mukaisesti: ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 37

Nykyiset vastuu- ja tehtäväalueet, tulosyksiköt sekä taseyksikkö: Kuntayhtymän vastuu- ja tehtäväalueet, tulosyksiköt sekä taseyksikkö Vastuualueet Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Sosiaalihuollon palvelut Ympäristö- ja terveysvalvonta palvelut Hallinto- ja tukipalvelut Vastuuviranhaltijat Johtoryhmä Tehtäväalueet Tulosyksiköt Ajanvaraus vastaanotto Mielenterveysja päihdepalvelut Terveysneuvonta ja terveyden edistäminen Päivystys- ja lääkinnälliset tukipalvelut Vuodeosasto palvelut Henkilöstöpalvelut Erikoissairaanhoidon ostopalv. Avosairaanhoito Vuodeosasto Sosiaalityön palvelut Hoito- ja hoiva palvelut Sosiaalityö ja kuntoutus (vammaispalv.) Ympäristönsuojelu Hallinto- ja talouspalvelut Vammaispalvelut Ympäristönsuojelu Ympäristöterveydenhuolto Tietopalvelut Tukipalvelut Hallintopalvelut Päivätoiminta (vammaispalv.) Terveysvalvonta Talouspalvelut Asumispalvelut (vammaispalv.) Suun terveydenhuolto Eläinlääkintähuolto Tietopalvelut ja viestintä Erikoislääkärien vastaanotto ja leikkaustoiminta Perhepalvelut Tietohallinto Avopalvelut (mielenterveys- ja Aikuissosiaalityö päihdepalvelut) Siivouspalvelut Tehtäväalueen päällikkö Tulosyksikön esimies Osastohoito Asumispalvelut (mielenterveys- ja (hoito- ja hoivapalvelut) päihdepalvelut) Neuvola-, koulujaopiskeluterveydenhuolto ja äitiyspoliklinikka Päivystys-, ensihoito ja sairaankuljetus Lääkinnälliset tukipalvelut Sisätaudit ja kirurgia Kotihoito (hoito- ja hoivapalvelut Ruokapalvelut Hankinta- ja logistiikka Kiinteistö- ja sairaalatekninen huolto Taseyksikkö Työterveyshuolto Taseyksikön päällikkö 38 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

Vastuu- ja tehtäväalueet, tulosyksiköt sekä taseyksikkö 1.1. alkaen (LUONNOS): Kuntayhtymän vastuu- ja tehtäväalueet, tulosyksiköt sekä taseyksikkö Vastuualueet Terveyspalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Ympäristö- ja terveysvalvonta palvelut Hallinto- ja tukipalvelut Hyvinvointipalvelut Vastuuviranhaltijat Johtoryhmä Tehtäväalueet Asumispalvelut Avovastaanottopalvelut Perhekeskuspalvelut Ympäristönsuojelu Hallintopalvelut Tehtäväalueen päällikkö Kuntoutus- ja muut lääkinnälliset palvelut Kotihoito Ympäristöterveydenhuolto Tukipalvelut (Tehtäväalueen päällikkö vastaa myös tulosyksikön esimiehen Tietopalvelut ja tehtävistä) kehittämistoiminta Vuodeosastopalvelut Sosiaalityön palvelut Mielenterveysja päihdepalvelut Tulosyksiköt Yhteispäivystysja kotisairaala Asumispalvelut Kangaslampi Terveysneuvonta Hallinto- ja lakipalvelut Tulosyksikön esimies Ajanvarausvastaanotto, Iisalmi Asumispalvelut Kirkonsalmi Perheneuvola Talouspalvelut Ajanvarausvastaanotto, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä Asumispalvelut Virranranta Vammaispalvelut Henkilöstöpalvelut Kuntoutuspalvelut Kuvantaminen Asumispalvelut Veikkola Kehitysvammayksiköt Ruokapalvelut Asumispalvelut Sonkajärvi Perhesosiaalityö Siivouspalvelut Lääkekeskus Asumispalvelut Vieremä Aikuissosiaalityö Tilapalvelut Leikkausosasto ja välinehuolto Suun terveydenhuolto Kotona asumisen tuki Kotihoito Iisalmi Kotihoito Kiuruvesi Kotihoito Sonkajärvi Aikuispsykiatrinen poliklinikka Lasten, nuorten ja kuntoutuksen poliklinikka Mielenterveys- ja päihdeosasto Asianhallinta Tietohallinto Kotihoito Vieremä Sairaalan akuuttivuodeosasto 1 Sairaalan akuuttivuodeosasto 2 Terveyskeskuksen akuuttivuodeosasto Iisalmi Terveyskeskuksen akuuttivuodeosasto Kiuruvesi Taseyksikkö Työterveyshuolto Taseyksikön päällikkö ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 39

7.9 Kuntayhtymän tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Korjattu tp 2012*) TA+muutos Hallitus TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 152 177 234 153 334 443 157 663 745 161 174 480 164 479 868 Myyntituotot 135 561 638 136 288 763 140 746 496 143 918 885 146 879 162 Maksutuotot 12 905 962 13 243 842 13 409 238 13 677 423 13 950 971 Tuet ja avustukset 2 414 498 2 615 818 2 317 976 2 364 336 2 411 622 Muut toimintatuotot 1 295 136 1 186 020 1 190 035 1 213 836 1 238 112 Toimintakulut -150 814 306-151 710 715-156 043 868-159 346 480-162 719 868 Henkilöstökulut -64 758 172-65 720 943-65 128 456-66 631 026-67 963 646 Palvelujen ostot -66 043 157-65 275 724-70 158 779-71 543 689-73 161 021 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 739 428-6 001 957-5 888 672-6 006 445-6 126 574 Avustukset -9 428 294-10 089 890-10 175 819-379 335-10 586 922 Muut toimintakulut -4 845 255-4 622 201-4 692 142-785 985-4 881 705 Toimintakate 1 362 928 1 623 728 1 619 877 1 828 000 1 760 000 Rahoitustuotot ja -kulut -182 413-260 187-291 918-298 000-360 000 Vuosikate 1 180 515 1 363 541 1 327 959 1 530 000 1 400 000 Suunnitelman muk.poistot -1 180 515-1 363 541-1 527 959-1 530 000-1 400 000 Tilikauden tulos 0 0-200 000 0 0 Jäsenkuntien maksuosuus 128 508 149 127 977 779 132 549 905 135 558 363 138 347 429 Muutos % -0,4 3,6 2,3 2,1 KYSin ostot sis ensihoito 27 545 204 26 482 276 30 289 000 31 076 514 31 884 503 Muutos % -3,9 14,4 2,6 2,6 *)Tilinpäätöksessä 2012 on huomioitu työtoiminnan ja ensihoidon uusi järjestämistapa 1.1. alkaen Kuntayhtymän tulot ja kokonaismenot 40 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

7.10 Jäsenkuntien maksuosuudet YLÄSAVON SOTE KUNTAYHTYMÄ 25.10. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET TAE MAISEMAMALLIN POHJALTA (1 000 ) Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Kuntayhtymä yhteensä PALVELU Ta 13 Tae 14 M% Ta 13 Tae 14 M% Ta 13 Tae 14 M% Ta 13 Tae 14 M% Ta 13 Tae 14 M% Aikuispsykosos. 4406 4461 1,3 2274 2173-4,5 1161 965-16,9 762 665-12,8 8604 8264-3,9 Aikuissosiaalityö 3968 3784-4,7 913 951 4,2 525 439-16,5 335 337 0,8 5741 5511-4,0 ESH oma 7331 6995-4,6 2252 2218-1,5 1494 1669 11,7 1360 1430 5,1 12437 12312-1,0 korjauserät -441-264 -40,0-135 -84-38,1-90 -63-29,7-82 -54-33,9-747 -465-37,7 ESH oma tuotteistettu 6890 6731-2,3 2117 2134 0,8 1405 1606 14,4 1278 1376 7,6 11690 11847 1,3 ESH ostettu 13911 16278 17,0 6704 7500 11,9 3167 3601 13,7 2700 2912 7,9 26482 30291 14,4 Hoito ja hoiva 18805 18833 0,1 9832 10461 6,4 5453 5522 1,3 3677 3883 5,6 37767 38699 2,5 Kuntoutus 742 889 19,7 307 338 10,1 200 241 20,4 129 153 19,3 1379 1622 17,6 Perhepalvelut 4086 4217 3,2 1442 1546 7,2 623 574-7,8 691 714 3,3 6842 7051 3,1 Suun terveydenh. 1478 1494 1,1 695 643-7,5 394 411 4,4 335 310-7,5 2901 2858-1,5 Työterveyshuolto Vammaispalvelut 6356 6399 0,7 3012 3067 1,8 1619 1628 0,6 1400 1397-0,2 12387 12492 0,9 Vastaanotto 6613 6637 0,4 3351 3180-5,1 1307 1406 7,5 1169 1147-1,9 12441 12369-0,6 Ympäristötoimi*) 926 934 0,9 390 387-0,7 198 195-1,7 175 173-1,0 1688 1689 0,0 PALVELUT YHT 68181 70655 3,6 31037 32380 4,3 16053 16589 3,3 12651 13068 3,3 127922 132692 3,7 KVS tyhjät tilat**) 30 31 3,5 14 14 4,2 7 7 3,2 6 6 3,1 56 58 3,6 YHTEENSÄ 68211 70686 3,6 31051 32394 4,3 16060 16596 3,3 12656 13074 3,3 127978 132750 3,7 Säästötavoite omalle esh:lle -112-45 -23-20 -200 MAKSUOSUUSESITYS 68211 70574 3,5 31051 32349 4,2 16060 16573 3,2 12656 13054 3,1 127978 132550 3,6 KYS 13911 16278 17,0 6704 7500 11,9 3167 3601 13,7 2700 2912 7,9 26482 30291 14,4 Oma toiminta 54300 54296 0,0 24346 24849 2,1 12893 12972 0,6 9956 10142 1,9 101496 102259 0,8 Maksuosuuksien vertailu TP 2012 TP 2012 Tae 14 M % TP 2012 Tae 14 M % TP 2012 Tae 14 M % TP 2012 Tae 14 M % TP 2012 Tae 14 M % Yhteensä 68475 70574 3,1 31112 32349 4,0 16272 16573 1,9 12649 13054 3,2 128508 132550 3,1 KYS 13918 16278 17,0 6473 7500 15,9 3280 3601 9,8 2765 2912 5,9 26436 30291 14,6 Oma toiminta 54557 54296-0,5 24640 24849 0,9 12992 12972-0,2 9884 10142 2,6 102073 102259 0,2 Maksuosuus /as 3 094 3 186 3,0 3 461 3 626 4,8 3 622 3 697 2,1 3 219 3 359 4,4 3 250 3 361 3,4 Asukasluku 22 135 22 150 8 989 8 921 4 493 4 483 3 930 3 886 39 547 39 440 *) Ympäristötoimessa terveysvalvonnan, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun kulut asukasluvun mukaan jaettuna eläinlääkintähuollon subventiot aiheuttamisperiaatteen mukaan **) Koljonvirran tyhjien tilojen kustannukset jaettu jäsenkunnille tilausten suhteessa. ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 41

7.11 Kuntayhtymän menot ja tulot vastuualueittain Hallinto ja tukipalvelut Tp 2012 TA+muutos Esitys Hallitus Muutos% Toimintatuotot 141 203 889 141 572 318 146 767 587 146 767 587 4 % Myyntituotot 139 045 918 139 251 257 144 654 738 144 654 738 4 % Tuet ja avustukset 465 074 676 138 422 342 422 342-38 % Muut toimintatuotot 1 692 896 1 644 923 1 690 507 1 690 507 3 % Toimintakulut -12 103 058-12 861 677-13 312 094-13 312 094 4 % Henkilöstökulut -6 859 424-7 001 898-7 539 876-7 539 876 8 % Palkat ja palkkiot -5 632 956-5 729 785-6 007 850-6 007 850 5 % Henkilösivukulut -1 226 467-1 272 113-1 532 026-1 532 026 20 % Eläkekulut -918 144-951 789-1 200 970-1 200 970 26 % Muut henkilösivukulut -308 324-320 324-331 056-331 056 3 % Palvelujen ostot -3 028 557-3 760 920-3 717 633-3 717 633-1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 383 158-1 377 055-1 326 479-1 326 479-4 % Muut toimintakulut -831 920-721 804-728 106-728 106 1 % Toimintakate 129 100 830 128 710 641 133 455 493 133 455 493 4 % Rahoitustuotot ja -kulut 56 424-21 762-24 429-24 429 12 % Korkotuotot 33 687 50 645 20 600 20 600-59 % Muut rahoitustuotot 359 262 268 187 296 918 296 918 11 % Korkokulut -4 473 0-5 000-5 000 0 % Muut rahoituskulut -332 051-340 594-336 947-336 947-1 % Vuosikate 129 157 255 128 688 879 133 431 064 133 431 064 4 % Poistot ja arvonalentumiset -638 126-767 100-939 159-939 159 22 % Suunnitelman mukaiset poistot -638 126-767 100-939 159-939 159 22 % Tilikauden tulos 128 519 128 127 921 779 132 491 905 132 491 905 4 % Sosiaalihuollon palvelut vanhan organisaatiomallin mukainen Tp 2012 TA+muutos Esitys Hallitus Muutos% Toimintatuotot 15 333 675 14 430 631 15 399 816 15 399 816 7 % Myyntituotot 3 262 525 2 112 339 2 618 770 2 618 770 24 % Maksutuotot 9 105 422 9 343 924 9 930 431 9 930 431 6 % Tuet ja avustukset 1 914 412 1 939 580 1 895 634 1 895 634-2 % Muut toimintatuotot 1 051 316 1 034 788 954 981 954 981-8 % Toimintakulut -69 835 612-70 565 105-72 593 044-72 593 044 3 % Henkilöstökulut -27 461 380-26 416 093-26 321 244-26 321 244 0 % Palkat ja palkkiot -22 152 820-21 307 448-21 176 290-21 176 290-1 % Henkilösivukulut -5 308 560-5 108 645-5 144 954-5 144 954 1 % Eläkekulut -4 006 695-3 890 919-3 944 682-3 944 682 1 % Muut henkilösivukulut -1 301 866-1 217 726-1 200 272-1 200 272-1 % Palvelujen ostot -29 168 443-30 918 069-32 841 762-32 841 762 6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 438 187-1 050 817-1 113 226-1 113 226 6 % Avustukset -9 171 423-9 701 991-9 694 019-9 694 019 0 % Muut toimintakulut -2 596 180-2 478 135-2 622 793-2 622 793 6 % Toimintakate -54 501 937-56 134 474-57 193 228-57 193 228 2 % Rahoitustuotot ja -kulut -120 659-126 302-140 798-140 798 11 % Muut rahoituskulut -120 659-126 302-140 798-140 798 11 % Vuosikate -54 622 596-56 260 776-57 334 026-57 334 026 2 % Poistot ja arvonalentumiset -74 354-40 051-48 750-48 750 22 % Suunnitelman mukaiset poistot -74 354-40 051-48 750-48 750 22 % Tilikauden tulos -54 696 950-56 300 827-57 382 776-57 382 776 2 % 42 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut vanhan organisaatiomallin mukainen Tp 2012 TA+muutos Esitys Hallitus Muutos% Toimintatuotot 19 662 536 19 804 405 22 020 949 19 623 168-1 % Myyntituotot 14 550 788 15 889 277 18 531 164 16 048 333 1 % Maksutuotot 3 901 329 3 899 918 3 478 807 3 478 807-11 % Tuet ja avustukset 1 198 989 100 0 0 0 % Muut toimintatuotot 11 429 15 110 10 978 96 028 536 % Toimintakulut -91 274 116-89 114 608-95 012 002-92 614 221 4 % Henkilöstökulut -32 279 053-30 967 294-30 065 756-29 975 781-3 % Palkat ja palkkiot -26 406 563-25 381 724-24 587 093-24 513 398 13 % Henkilösivukulut -5 872 490-5 585 570-5 478 663-5 462 383-2 % Eläkekulut -4 399 607-4 179 078-4 117 016-4 104 782-2 % Muut henkilösivukulut -1 472 883-1 406 492-1 361 647-1 357 601-3 % Palvelujen ostot -52 196 624-51 439 458-58 302 185-56 029 379 9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 411 601-3 529 435-3 432 717-3 397 717-4 % Avustukset -218 889-352 900-446 800-446 800 27 % Muut toimintakulut -3 167 950-2 825 521-2 764 544-2 764 544-2 % Toimintakate -71 611 581-69 310 203-72 991 053-72 991 053 5 % Rahoitustuotot ja -kulut -115 055-109 089-123 206-123 206 13 % Muut rahoituskulut -115 055-109 089-123 206-123 206 13 % Vuosikate -71 726 636-69 419 292-73 114 259-73 114 259 5 % Poistot ja arvonalentumiset -501 665-513 290-506 350-506 350-1 % Suunnitelman mukaiset poistot -501 665-513 290-506 350-506 350-1 % Tilikauden tulos -72 228 301-69 932 582-73 620 609-73 620 609 5 % Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut vanhan organisaatiomallin mukainen TP 2012 TA+muutos Esitys Hallitus Muutos% Toimintatuotot 168 406 170 955 176 500 176 500 3 % Myyntituotot 167 834 170 955 176 500 176 500 3 % Muut toimintatuotot 572 0 0 0 0 % Toimintakulut -1 729 771-1 813 192-1 827 835-1 827 835 1 % Henkilöstökulut -1 325 286-1 335 658-1 291 555-1 291 555-3 % Palkat ja palkkiot -987 011-1 009 843-974 129-974 129-4 % Henkilösivukulut -338 274-325 815-317 426-317 426-3 % Eläkekulut -264 037-269 204-264 631-264 631-2 % Muut henkilösivukulut -74 238-56 611-52 795-52 795-7 % Palvelujen ostot -213 124-292 342-321 850-321 850 10 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -50 314-44 650-51 250-51 250 15 % Avustukset -38 665-35 000-35 000-35 000 0 % Muut toimintakulut -102 382-105 542-128 180-128 180 21 % Toimintakate -1 561 365-1 642 237-1 651 335-1 651 335 1 % Rahoitustuotot ja -kulut -3 124-3 034-3 485-3 485 15 % Muut rahoitustuotot -175 0 0 0 0 % Muut rahoituskulut -2 949-3 034-3 485-3 485 15 % Vuosikate -1 564 489-1 645 271-1 654 820-1 654 820 1 % Poistot ja arvonalentumiset -29 388-43 100-33 700-33 700-22 % Suunnitelman mukaiset poistot -29 388-43 100-33 700-33 700-22 % Tilikauden tulos -1 593 877-1 688 371-1 688 520-1 688 520 0 % ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 43

Työterveyshuolto, taseyksikkö Tp 2012 TA+muutos Esitys Hallitus Muutos% Toimintatuotot 2 290 581 2 681 375 3 226 528 3 226 528 20 % Myyntituotot 2 267 106 2 656 083 3 194 328 3 194 328 20 % Maksutuotot 23 474 25 292 32 200 32 200 27 % Toimintakulut -2 382 783-2 657 598-3 193 258-3 193 258 20 % Henkilöstökulut -1 232 359-1 548 332-1 844 199-1 844 199 19 % Palkat ja palkkiot -1 007 815-1 266 501-1 502 404-1 502 404 19 % Henkilösivukulut -224 544-281 831-341 795-341 795 21 % Eläkekulut -168 039-210 865-256 845-256 845 22 % Muut henkilösivukulut -56 505-70 966-84 950-84 950 20 % Palvelujen ostot -1 055 231-990 149-1 178 635-1 178 635 19 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -23 772-23 700-62 420-62 420 163 % Muut toimintakulut -71 421-95 417-108 004-108 004 13 % Toimintakate -92 203 23 777 33 270 33 270 40 % Rahoitustuotot ja -kulut -3 732-4 077-5 170-5 170 27 % Muut rahoituskulut -3 732-4 077-5 170-5 170 27 % Vuosikate -95 935 19 700 28 100 28 100 43 % Poistot ja arvonalentumiset -10 828-19 700-28 100-28 100 43 % Suunnitelman mukaiset poistot -10 828-19 700-28 100-28 100 43 % Tilikauden tulos -106 763 0 0 0 0 % 44 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

Uuden organisaatiomallin mukaiset tuloslaskelmat: Hallintopalvelut, ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut sekä työterveyshuollon taseyksikkö säilyvät ennallaan. Hoito- ja hoivapalvelut Tp 2012 TA+muutos Esitys Hallitus Muutos % Toimintatuotot 13 445 887 13 827 615 14 292 500 13 715 196-1 % Myyntituotot 2 927 929 3 320 338 3 230 982 2 621 698-21 % Maksutuotot 9 834 360 9 768 309 10 378 188 10 378 188 6 % Tuet ja avustukset 20 308 20 980 8 849 8 849-58 % Muut toimintatuotot 663 289 717 988 674 481 706 461-2 % Toimintakulut -58 170 240-57 830 910-58 754 057-56 606 828-2 % Henkilöstökulut -29 752 328-28 665 385-26 832 038-26 816 967-6 % Palkat ja palkkiot -24 238 813-23 283 877-21 737 935-21 725 591-7 % Henkilösivukulut -5 513 515-5 381 508-5 094 103-5 091 376-5 % Eläkekulut -4 139 435-4 073 680-3 883 877-3 881 828-5 % Muut henkilösivukulut -1 374 080-1 307 828-1 210 226-1 209 548-8 % Palvelujen ostot -23 136 972-23 856 761-26 204 830-24 074 672 1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 307 692-1 226 629-1 269 556-1 267 556 3 % Avustukset -1 251 599-1 476 150-1 720 712-1 720 712 17 % Muut toimintakulut -2 721 650-2 605 985-2 726 921-2 726 921 5 % Toimintakate -44 724 353-44 003 295-44 461 557-42 891 632-3 % Rahoitustuotot ja -kulut -104 691-103 258-118 138-118 138 14 % Muut rahoituskulut -104 691-103 258-118 138-118 138 14 % Vuosikate -44 829 045-44 106 553-44 579 695-43 009 770-2 % Poistot ja arvonalentumiset -93 703-96 551-93 650-93 650-3 % Suunnitelman mukaiset poistot -93 703-96 551-93 650-93 650-3 % Tilikauden tulos -44 922 747-44 203 104-44 673 345-43 103 420-2 % Hyvinvointipalvelut Tp 2012 TA+muutos Esitys Hallitus Muutos% Toimintatuotot 6 967 057 5 378 993 5 388 180 5 388 180 0 % Myyntituotot 3 526 618 2 032 668 2 335 832 2 335 832 15 % Maksutuotot 1 071 063 1 110 275 884 413 884 413-20 % Tuet ja avustukset 1 980 658 1 918 700 1 886 785 1 886 785-2 % Muut toimintatuotot 388 718 317 350 281 150 281 150-11 % Toimintakulut -41 746 555-41 395 161-41 121 211-41 121 211-1 % Henkilöstökulut -14 528 890-13 996 515-13 845 903-13 845 903-1 % Palkat ja palkkiot -11 666 632-11 343 458-11 181 270-11 181 270-1 % Henkilösivukulut -2 862 259-2 653 057-2 664 633-2 664 633 0 % Eläkekulut -2 165 424-2 006 387-2 024 971-2 024 971 1 % Muut henkilösivukulut -696 835-646 670-639 662-639 662-1 % Palvelujen ostot -17 321 115-17 693 204-17 847 127-17 847 127 1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -633 488-333 522-291 622-291 622-13 % Avustukset -7 920 706-8 225 841-7 973 307-7 973 307-3 % Muut toimintakulut -1 342 355-1 146 079-1 163 252-1 163 252 1 % Toimintakate -34 779 498-36 016 168-35 733 031-35 733 031-1 % Rahoitustuotot ja -kulut -71 283-73 764-78 558-78 558 6 % Muut rahoituskulut -71 283-73 764-78 558-78 558 6 % Vuosikate Vuosikate -34 850 782-36 089 932-35 811 589-35 811 589-1 % Poistot ja arvonalentumiset -35 506-27 710-29 000-29 000 5 % Suunnitelman mukaiset poistot -35 506-27 710-29 000-29 000 5 % Tilikauden tulos -34 886 288-36 117 642-35 840 589-35 840 589-1 % ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 45

Terveyspalvelut Tp 2012 TA+muutos Esitys Hallitus Muutos % Toimintatuotot 14 583 267 14 800 033 17 512 593 15 692 116 6 % Myyntituotot 11 358 766 12 420 215 15 355 628 13 482 081 9 % Maksutuotot 2 101 328 2 365 258 2 146 637 2 146 637-9 % Tuet ja avustukset 1 112 436 0 0 0 0 % Muut toimintatuotot 10 738 14 560 10 328 63 398 335 % Toimintakulut -61 192 934-60 225 654-67 502 744-67 252 192 12 % Henkilöstökulut -15 459 215-14 530 194-15 523 540-15 448 636 6 % Palkat ja palkkiot -12 653 939-11 905 193-12 692 226-12 630 875 6 % Henkilösivukulut -2 805 276-2 625 001-2 831 314-2 817 761 7 % Eläkekulut -2 101 443-1 964 006-2 127 626-2 117 441 8 % Muut henkilösivukulut -703 833-660 995-703 688-700 320 6 % Palvelujen ostot -40 906 980-40 785 386-47 065 929-46 923 281 15 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 908 608-3 018 131-2 983 105-2 950 105-2 % Avustukset -218 007-352 900-446 800-446 800 27 % Muut toimintakulut -1 700 124-1 539 043-1 483 370-1 483 370-4 % Toimintakate -46 609 667-45 425 621-49 990 151-51 560 076 14 % Rahoitustuotot ja -kulut -59 739-57 962-66 850-66 850 15 % Muut rahoituskulut -59 739-57 962-66 850-66 850 115 % Vuosikate -46 669 406-45 483 583-50 057 001-51 626 926 14 % Poistot ja arvonalentumiset -446 810-429 080-432 450-432 450 1 % Suunnitelman mukaiset poistot -446 810-429 080-432 450-432 450 1 % Tilikauden tulos -47 116 216-45 912 663-50 489 451-52 059 376 13 % 46 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 47

7.12 Rahoitusosa KUNTAYHTYMÄN TALOUSARVION RAHOITUSOSA 1 000 TP 2011 TP 2012 TA TP arvio TA TS 2015 TS 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 356 1 181 1 364 1 216 1 328 1 530 1 400 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -1 457-1 171-1 398-1 398-1 374-2 408-1 520 Rahoitusosuudet investointimenoihin 46 11 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 71 Toiminnan ja investointien rahavirta -55 155-34 -182-46 -878-120 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 0 0 0 1 000 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -eläinklinikan laina -67-67 -67-67 -67-67 -67 -muu laina -100 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Korotus Eläinklinikka 67 67 67 67 67 67 67 Vaikutus maksuvalmiuteen -55 155-34 -182-46 122-220 Rahavarat 31.12. 7 130 7 842 6 914 6 948 6 990 7 036 6 816 Rahavarat 1.1. Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Lainahoitokate 17 20 18 20 22 8 Kassan riittävyys, pv 18 16 16 16 16 15 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma on keskeinen kuntayhtymän talousarviota ja tilinpäätöstä. on on kuntalain 65 :n 3 momentin mukaan otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitettava miten määrärahojen rahoitustarve katetaan. Toiminnan rahoitus esitetään talousar vion rahoitusosassa, joka kuntayhtymän talousarviossa tulee olla tuloslaskelmaosan sekä käyttötalous- ja investointiosien lisäksi. Rahoituslaskelmalla osoitetaan kuinka paljon toiminnan ja sen investointien rahavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoituksen rahavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen toiminnan rahavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman ja investointien muuttamiseen. Investointien rahavirrat osoittavat sen rahavarojen käytön, jonka on käytetty / käytetään palvelutuotannon edellytyksien järjestämiseen ja tulevan rahavirran kerryttämiseksi pitkällä aikavälillä. Rahoituksen rahavirrat osoittavat antolaina- ja muiden saamisten, toimeksiantojen varojen ja pääomien, vaihto-omaisuuden sekä oman ja vieraan pääoman muutokset tilikauden aikana. Toiminnan rahavirta osoittaa, missä määrin on pystytty tilikauden aikana toiminnan (käyttötalouden) avulla saamaan rahavaroja toimintaedellytysten säilyttämiseen, uusien investointien tekemiseen ja lainojen takaisinmaksuun ulkopuolisiin rahoituslähteisiin turvautumatta. 48 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

7.13 Investointiosa Yhtymähallitus 10.12. INVESTOINTIOHJELMA -2016 TA TS 2015 TS 2016 RAKENNUKSET 100 000 1 840 000 1 110 000 1201 Iisalmen sairaalan vanhan osan ikkunoiden uusinta 20 000 30 000 Iisalmen sairaalan sisäpihan jätehuoneen katon uusinta ja 1201 öljysäiliön purku 20 000 1201 Hissin saneeraus 40 000 1201 Apteekin iv-koneen uusinta 20 000 1201 Poliklinikan sisääntulon sulanapito ja sadeveden poisto 20 000 0 1201 Iisalmen sairaalan uusi avainjärjestelmä (60*150 kpl) 10 000 1201 Iisalmen sairaalan rtg-tutkimushuoneen remontti 40 000 1201 ISA peruskorjaus sisätautien vuodeosasto ja operatiivinen vuodeos 0 1 500 000 1 100 000 Iisalmen sairaalan keittiön peruskorjaus 250 000 KONEET JA LAITTEET 620 500 267 500 60 000 Hälytys - ja hoitajakutsujärjestelmä 48 000 60 000 50 000 Atk langaton verkko Isa, Kvs 10 000 10 000 5911 Luunatiivi rtg-laitteisto 300 000 1201 Iisalmen sairaalan atk-verkko ja laitteet 35 000 10 000 10 000 1111 Esmi-kulunvalvontajärjestelmän laajennus 10 000 5501 Biomikroskooppi Isa silmäpkl 15 500 5931 Anestesiakone 35 000 5551 Videotornikokonaisuus 80 000 6101 Sydänvalvontakeskus ja valvontamonitorit 60 000 5201 Uroflow ja residuaalimittari 12 000 2239 Pikkubussi 15 000 Liikkuvan palvelun auto 160 000 Suun terveydenhuollon hoitoyksikkö 27 500 ATK-INVESTOINNIT 653 890 300 000 350 000 Aromi -ohjelman Pegasos ja Raindance-liittymä 23 000 Rondo R8 - Kuntoapu liittymä 25 130 Proconsona 1 100 210 000 320 000 Pegasos 44 600 50 000 30 000 Effica 62 140 17 000 Hilkka, kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä 100 000 Titania työaikapankki 7 000 Tarkastaja (ymp terveydenhuolto) 5 320 Info-TV 28 000 Internetsivujen uusiminen 15 000 Suurkuluttajapotilaiden tunnistus- ja analyysijärjestelmä 10 000 MS lisenssit 355 600 YHTEENSÄ 1 374 390 2 407 500 1 520 000 INVESTOINTIOHJELMA -2016 TA TS 2015 TS 2016 RAKENNUKSET 100 000 1 840 000 1 110 000 KONEET JA LAITTEET 620 500 267 500 60 000 ATK-INVESTOINNIT 653 890 300 000 350 000 YHTEENSÄ 1 374 390 2 407 500 1 520 000 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 49

8 KÄYTTÖTALOUSOSA / PALVELUTILAUKSET TUOTERYHMITTÄIN 8.1 Aikuispsykososiaaliset Palvelun sisältö: Aikuistyöryhmä, Psykososiaalinen kuntoutus, Psykiatrinen osasto (vuode- ja avo), Mielenterveys- ja päihdetyön hallinto, Asumispalvelut Lyhyt kuvaus Sisältää aikuisten mielenterveys- ja päihdetyön. Palveluihin sisältyy asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen mielenterveystyö, jonka tarkoituksena on yksilön ja yhteisön mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen sekä mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden vähentäminen ja poistaminen. Mielenterveystyöhön kuuluu: 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä tarpeenmukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki; 2) yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä järkyttävissä tilanteissa; 3) mielenterveyspalvelut, joilla tarkoitetaan mielenterveydenhäiriöiden tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta. Terveydenhuollossa tehtävä mielenterveystyö suunnitellaan ja toteutetaan siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden kunnassa tehtävän sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö, jonka tarkoituksena on vahvistaa yksilön ja yhteisön päihteettömyyttä suojaavia tekijöitä sekä vähentää tai poistaa päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Päihdetyöhön kuuluu: 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta, joka koskee päihteettömyyttä suojaavia ja sitä vaarantavia tekijöitä sekä päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä; sekä 2) päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelut. Päihdetyö suunnitellaan ja toteutetaan siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun kunnassa tehtävän päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa. Asumispalvelut Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen järjestetään ostopalveluina kuntoutujille, jotka tarvitsevat paljon hoitoa ja huolenpitoa. Suurin osa palveluasumisesta on tehostettua palveluasumista. Kuntayhtymän alueella on neljä palveluntuottajaa, joilla yhteensä asumispaikkoja 55. Näistä ympärivuorokautisesti valvottuja 38 paikkaa. Palveluasumisen järjestämisestä vastaa sosiaalityön tehtäväalue, jossa toimii sijoittamista hoitava palveluohjaaja. Asumisen tukipalveluita järjestetään ostopalveluna omissa asunnoissa asuville, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta asumisessa, itsenäisessä arjen suoriutumisessa ja asioiden hoidossa. Palveluita tuottavat yhdistykset ja yksityiset palveluntuottajat. Lisäksi yhdistykset järjestävät päiväkeskuksissaan ryhmätoimintoja, ruokailumahdollisuuksia, aktivointitoimenpiteitä ja sosiaalisen kuntoutuksen toimintoja avustusrahoituksella. Keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja mittarit (kuntayhtymätaso): Tavoite: Kotona asumisen tukeminen eri palveluilla Mittari: Palveluasumispaikat Tavoite: Kotona asumisen tuen vahvistaminen Mittari: Asumisen tukipalveluissa olevien määrä Tavoite: Hoitoon pääsy turvaaminen Mittari: Hoitoon pääsyn tunnusluvut ja jonoseurantatiedot Tavoite: Avohoidon lisääminen Mittari: Hoitopäivien määrä Tavoite: Tuottavuuden lisääminen Mittari: Nettokustannus/asukas 50 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

Palvelujen kysyntä ja kustannukset (kuntayhtymätaso) 3 000 Aikuispsykososiaaliset palvelut asiakasmäärien kehitys 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2010 2011 Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat 2012 Päihdehuollon polikliinisen avohuollon asiakkaat Palveluasumisen asiakkaat Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2010 Aikuispsykososiaaliset palvelut hoitopäivät 2011 Mielenterveystyö, Palveluasumisen hoitop. Päihdehuollon asumispalvelun hoitopäivät 2012 Oma erikoissh.hoitopäivät 10 000 000 9 000 000 8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 2010 Aikuispsykososiaaliset palvelut kustannuskehitys 2011 2012 Mielenterveyspalvelut netto Päihdepalvelut netto Psykososiaaliset palvelut Netto ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 51

Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kaikki kunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 (lautakunta) %:a talousarviosta Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 2 376 2 395 2 792 2 792 117 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas 1 133 1 195 1 250 1 250 105 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 2 692 958 2 861 553 3 491 328 3 491 328 122 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 112 457 117 730 62 500 62 500 53 % Aikuispsykososiaaliset Netto 2 580 500 2 743 823 3 428 828 3 428 828 125 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat 72 0 56 56 79 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät 22 017 23 360 20 440 20 440 88 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas 27 483 0 35 893 35 893 112 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 90 97 98 98 101 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 1 978 799 2 268 365 2 009 991 2 009 991 89 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 420 112 479 000 400 600 400 600 84 % Aikuispsykososiaaliset Netto 1 558 687 1 789 365 1 609 391 1 609 391 90 % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito - - - - Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit 2 288 2 360 2 610 2 610 111 % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti 1 966 1 873 1 469 1 469 78 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät 8 081 9 470 7 700 7 700 81 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 557 467 498 498 107 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 4 497 702 4 420 568 3 834 154 3 834 154 87 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 1 019 246 1 045 860 1 057 760 1 057 760 101 % Aikuispsykososiaaliset Netto 3 478 457 3 374 708 2 776 394 2 776 394 82 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta 761 830 712 712 86 % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT 9 169 458 9 550 486 9 335 473 9 335 473 98 % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ 1 551 815 1 642 590 1 520 860 1 520 860 93 % Aikuispsykososiaaliset NETTO 7 617 643 7 907 896 7 814 613 7 814 613 52 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen 304 380 0 0 0 % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas 696 658 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 211 581 249 892 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 2 244 2 370 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto 209 337 247 522 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun 964 0 960 960 0 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun 40 159 12 500 40 200 40 200 322 % hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas 433 0 477 477 0 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 10 36 11 11 32 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 417 329 448 311 458 392 458 392 102 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 8 902 0 9 000 9 000 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto 408 426 448 311 449 392 449 392 100 % Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) 30 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 185 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 5 540 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto 5 540 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / 500 1 837 477 477 26 % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / 492 1 831 468 468 26 % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** 634 450 698 203 458 392 458 392 66 % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ 11 146 2 370 9 000 9 000 380 % Aikuispsykososiaaliset NETTO 623 304 695 833 449 392 449 392 65 % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, 9 803 908 10 248 689 9 793 865 9 793 865 96 % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas 248 259 248 248 96 % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä 1 562 961 1 644 960 1 529 860 1 529 860 93 % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto 8 240 947 8 603 729 8 264 005 8 264 005 96 % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus - - - - Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen - - - - Tuottajan viesti tilaajalle: Sosiaalityön tehtäväalue Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Mielenterveys- ja päihdeasumispalvelut tuotetaan koko kuntayhtymän alueella ostopalveluina. Palveluasumista suunnataan ensisijaisesti ympärivuorokautista palveluasumista tarvitseville. Muiden asiakkaiden osalta ensisijaista on kotona asumisen tukeminen yhteistyössä kotihoidon ja mielenterveyspalveluiden kanssa. Palveluasumista koordinoi sosiaalityössä seudullisesti toimiva palveluohjaaja, joka hoitaa asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnit, ostopalveluihin sijoittamisen ja asiakaskohtaisen yhteistyön palvelutuottajien kanssa. Asumisen tukipalveluita tuotetaan yhteistyössä yhdistyksien ja yrityksien kanssa. Pysäkki ry toimii kaikissa kuntayhtymän kunnissa tuottaen päiväkeskustoimintaa, asumisen tukea ja työllistämistoimintaa. Keskeiset muutokset tavoitteissa: Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tehtäväalue: Psykiatriset osastot toimivat edelleen Koljonvirran sairaalassa. Osastot yhdistetään hallinnollisesti yhden osastonhoitajan alaisuuteen. Osastosta käytetään nimeä psykiatrinen osasto. Sairaansijoja on v. ollut 14 + 18. Vuonna sairaansijoja tulee olemaan 12 + 14 eli pudotusta 6 sairaansijaa. Tällä paikkamäärällä ollaan jo 2 ss. alempana kuin vuodelle 2015 asetettu tavoite. Avohoidossa muodostetaan työryhmät uudelleen. Aikuistyöryhmään liittyy akuuttityöryhmä. Aikuisten päihdetyö yhdistetään budjetillisesti aikuistyöryhmään, jolloin Kuntamaiseman suurtuotteessa sitä ei enää eroteta mielenterveystyöstä. Valtakunnallisiin tilastoihin kustannukset ilmoitetaan suoritteiden suhteessa. Perusteluna tälle menettelylle on se, että päihdetyötä tekevät myös psykiatriset työntekijät. Perustetaan uusi avohoidon yksikkö, psykososiaalinen kuntoutus, johon siirtyvät kotikuntoutus, entisen tutkimus- ja kuntoutusyksikön tehtävät sopeutettuina, toiminnalliset ryhmät, toimintaterapeutti sekä nuorten ehkäisevän työn tiimi. Jälkimmäiseen kuuluvat koulupsykologi, koulupsyykkari ja ehkäisevän päihdetyön sairaanhoitaja. Toinen koulupsyykkarin tehtävä jätetään täyttämättä säästösyistä. Pyrkimyksenä oli laajentaa psyykkaritoimintaa Iisalmessa muille perusasteen kouluille ja muihin jäsenkuntiin. Myös yhden lääkärin, sosiaalityöntekijän ja osastonhoitajan tehtävät jätetään budjetoimatta. Psykiatriselta osastolta siirtyy yksi sairaanhoitaja ikäihmisten työryhmään. Työryhmä toimii Iisalmessa, palvelee kaikkia kuntia, mutta Iisalmi suurin käyttäjä. Maaliskuun alusta siirtyy osastonhoitajan virka lasten ja nuorten palveluihin ja se muutetaan apulaisosastonhoitajan viraksi. Kolme kotikuntoutustyöntekijää siirretään psykiatrisen osaston budjetista psykososiaalisten palvelujen yksikköön, potilaat pääsääntöisesti iisalmelaisia ja vieremäläisiä. ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 53

Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Iisalmi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 (lautakunta) %:a talousarviosta Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 1 411 1 400 1 550 1 550 111 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas 1 110 1 166 1 343 1 343 115 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 1 565 561 1 631 784 2 081 217 2 081 217 128 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 42 875 34 512 13 242 13 242 38 % Aikuispsykososiaaliset Netto 1 522 686 1 597 272 2 067 975 2 067 975 129 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat 22 0 18 18 78 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät 6 289 7 300 6 570 6 570 90 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas 27 291 0 40 046 40 046 128 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 95 99 110 110 111 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 600 407 721 995 720 823 720 823 100 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 120 269 145 000 153 600 153 600 106 % Aikuispsykososiaaliset Netto 480 137 576 995 567 223 567 223 98 % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito - - - - Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit 1 436 1 400 1 890 1 890 135 % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti 1 452 1 408 896 896 64 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät 3 730 4 270 3 400 3 400 80 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 559 462 498 498 108 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 2 084 457 1 971 843 1 693 003 1 693 003 86 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 85 410 83 551 57 668 57 668 69 % Aikuispsykososiaaliset Netto 1 999 047 1 888 292 1 635 336 1 635 336 87 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta 453 523 450 450 86 % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT 4 250 424 4 325 622 4 495 043 4 495 043 104 % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ 248 554 263 064 224 509 224 509 85 % Aikuispsykososiaaliset NETTO 4 001 871 4 062 559 4 270 533 4 270 533 54 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen 201 250 0 0 0 % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas 696 658 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 139 894 164 403 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 730 132 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto 139 164 164 271 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun 478 0 470 470 0 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun 20 262 6 500 20 200 20 200 311 % hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas 440 0 471 471 0 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 10 34 11 11 32 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 210 448 219 738 221 551 221 551 101 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 8 508 0 9 000 9 000 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto 201 939 219 738 212 551 212 551 97 % Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 13 636 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 136 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto 136 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / 516 1 537 471 471 31 % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / 503 1 536 452 452 29 % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** 350 478 384 141 221 551 221 551 58 % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ 9 238 132 9 000 9 000 6840 % Aikuispsykososiaaliset NETTO 341 240 384 009 212 551 212 551 Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, 4 600 903 4 709 763 4 716 594 4 716 594 100 % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas 208 213 213 213 100 % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä 257 792 263 195 233 509 233 509 89 % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto 4 343 111 4 446 568 4 483 084 4 483 084 101 % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus 15 321-40 419-21 800-21 825 54 % Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 4 358 432 4 406 149 4 461 284 4 461 259 101 % Tuottajan viesti tilaajalle: Mielenterveys- ja päihdeasumispalvelut tuotetaan ostopalveluna. Palveluasumisessa on asiakkaita keskimäärin 18. Asumisentukipalveluita tuottaa pääsääntöisesti Pysäkki ry, Iisalmen mielenterveystuki ry ja Asumispalvelusäätiö ASPA. Toiminnan taso säilytetään ennallaan. Asiakkaita asumisentukipalveluissa käy keskimäärin 470, 20 200 käyntikertaa vuodessa. Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa Koljonvirran sairaalan osastot yhdistyvät hallinnollisesti yhdeksi psykiatriseksi osastoksi, joka toimii kahtena osastonsoluna. Psykiatrisessa solussa on 14 psykiatrian erikoissairaanhoidon sairaansijaa ja mielenterveys- ja päihdesolussa 12 ss, joista 6 ss. on tarkoitettu päihdepotilaille ja 6 ss. psykiatrisille potilaille, joista useimmilla on kaksoisdiagnoosi. Osasto hoitaa myös selviämisasemakäynnit ja opiaattikorvaushoidot. Iisalmen osalta arvioidaan hoitopäiviä toteutuvan 3.400, joka on lähes 700 hp alle TA:n ja noin 30 hp alle ennusteen. Avohoitoon perustetaan uusi psykososiaalisen kuntoutuksen yksikkö, johon sijoitetaan nuorten ehkäisevän työn tiimi (koulupsykologi, koulupsyykkarit ja ehkäisevän päihdetyön sairaanhoitaja), kotikuntoutus, tutkimus- ja kuntoutusyksikön toiminnat sekä erilaisia nuorten ja aikuisten toiminnallisia ryhmiä. Koulupsyykkaritoiminnan laajentamiseen Juhani Ahon lisäksi muille kouluille ei vuoden aikana ole resursseja. Psykososiaalinen yksikkö tuottaa monimuotoista kuntoutusta kaikkien jäsenkuntien väestölle. Avohoitokäyntien arvioidaan lisääntyvän vuoteen verrattuna noin 1.000 käynnillä. Ikäihmisten työryhmään siirtyy yksi sairaanhoitaja osastolta. Kotikuntoutusta tehostetaan ja ryhmäkäyntejä lisätään. Avohoitokäyntejä arvioidaan toteutuvan 18.640. Mielenterveystyö ja päihdetyö yhdistetään hallinnollisesti yhteen. Valtakunnallisiin tilastoihin tarvittavat päihdetyön kustannukset lasketaan suoritteiden suhteessa. ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 55

Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kiuruvesi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 (lautakunta) %:a talousarviosta Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 483 495 620 620 125 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas 1 160 1 212 1 130 1 130 93 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 560 207 599 947 700 738 700 738 117 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 14 616 12 708 5 168 5 168 41 % Aikuispsykososiaaliset Netto 545 591 587 238 695 570 695 570 118 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat 33 0 25 25 76 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät 10 672 11 315 9 125 9 125 81 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas 29 640 0 35 808 35 808 112 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 92 93 98 98 105 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 978 120 1 053 407 895 205 895 205 85 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 207 793 213 000 167 000 167 000 78 % Aikuispsykososiaaliset Netto 770 327 840 407 728 205 728 205 87 % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito - - - - Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit 478 450 320 320 71 % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti 1 351 1 713 2 178 2 178 127 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät 1 159 1 650 1 400 1 400 85 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 557 467 498 498 107 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 645 931 771 029 697 119 697 119 90 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 25 935 33 158 23 745 23 745 72 % Aikuispsykososiaaliset Netto 619 996 737 871 673 373 673 373 91 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta 1 316 1 442 1 171 1 171 81 % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT 2 184 259 2 424 383 2 293 062 2 293 062 95 % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ 248 344 258 866 195 913 195 913 76 % Aikuispsykososiaaliset NETTO 1 935 915 2 165 516 2 097 149 2 097 149 56 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen 61 80 0 0 0 % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas 696 658 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 42 455 52 609 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 222 42 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto 42 234 52 567 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun 149 0 150 150 0 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun 6 834 2 800 6 900 6 900 246 % hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas 485 0 577 577 0 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 11 28 13 13 45 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 72 225 78 057 86 582 86 582 111 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto 72 225 78 057 86 582 86 582 111 % Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) 4 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 348 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 1 392 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto 1 392 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / 553 1 633 577 577 35 % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / 552 1 633 577 577 35 % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** 116 073 130 666 86 582 86 582 66 % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ 222 42 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset NETTO 115 851 130 624 86 582 86 582 Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, 2 300 332 2 555 048 2 379 644 2 379 644 93 % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas 256 284 265 265 93 % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä 248 565 258 909 195 913 195 913 76 % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto 2 051 766 2 296 140 2 183 731 2 183 731 95 % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus 7 660-21 927-10 999-11 011 50 % Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 2 059 426 2 274 213 2 172 732 2 172 720 96 % Tuottajan viesti tilaajalle: Mielenterveys- ja päihdeasumispalvelut tuotetaan ostopalveluna. Palveluasumisessa on asiakkaita keskimäärin 25. Asumisentukipalveluita tuottaa pääsääntöisesti Pysäkki ry ja Kiuruveden Varapäre ry/päiväkeskus Leppäkerttu. Toiminnan ja avustusten taso säilytetään ennallaan. Asiakkaita yhdistyksien asumisentukipalveluissa käy keskimäärin 150, 6900 käyntikertaa vuodessa. Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa Koljonvirran sairaalan osastot yhdistyvät yhdeksi psykiatriseksi osastoksi, jossa on kaksi osastosolua. Psykiatrisessa solussa on 14 psykiatrian erikoissairaanhoidon sairaansijaa ja mielenterveys- ja päihdesolussa 12 ss, joista 6 ss. on tarkoitettu päihdepotilaille ja 6 ss. psykiatrisille potilaille, joista useimmilla on kaksoisdiagnoosi. Osasto hoitaa myös selviämisasemakäynnit ja opiaattikorvaushoidot. Kiuruveden osalta arvioidaan hoitopäiviä toteutuvan 1.400, joka on 400 hp alle vuoden TA:n ja noin 60 hp alle ennusteen. Avohoitoon perustetaan uusi psykososiaalisen kuntoutuksen yksikkö, joka tuottaa monimuotoista kuntoutusta kaikkien jäsenkuntien väestölle. Koulupsyykkaritoiminta ei laajenneta Kiuruvedelle vielä vuoden aikana. Mielenterveystyö ja päihdetyö yhdistetään hallinnollisesti yhteen. Valtakunnallisiin tilastoihin tarvittavat päihdetyön kustannukset lasketaan suoritteiden suhteessa. Avohoitokäyntien arvioidaan lisääntyvän vuoden TA:oon verrattuna 670 käynnillä ja ennusteeseen nähden noin 300 käynnillä. Ryhmäkäyntejä lisätään. Avohoitokäyntejä arvioidaan toteutuvan 4.770. ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 57

Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Sonkajärvi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 (lautakunta) %:a talousarviosta Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 234 235 310 310 132 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas 1 181 1 230 1 130 1 130 92 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 276 447 288 952 350 369 350 369 121 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 7 434 6 566 2 584 2 584 39 % Aikuispsykososiaaliset Netto 269 013 282 386 347 785 347 785 123 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat 10 0 8 8 80 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät 2 979 2 920 2 920 2 920 100 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas 24 332 0 31 203 31 203 100 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 82 107 85 85 80 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 243 316 311 664 249 620 249 620 80 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 51 413 67 000 50 000 50 000 75 % Aikuispsykososiaaliset Netto 191 903 244 664 199 620 199 620 82 % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito - - - - Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit 106 250 120 120 48 % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti 5 061 2 285 2 905 2 905 127 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät 1 011 1 200 700 700 58 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 531 476 498 498 105 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 536 415 571 129 348 559 348 559 61 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 22 063 25 114 11 873 11 873 47 % Aikuispsykososiaaliset Netto 514 352 546 016 336 687 336 687 62 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta 888 917 806 806 88 % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT 1 056 178 1 171 745 948 549 948 549 81 % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ 80 910 98 679 64 457 64 457 65 % Aikuispsykososiaaliset NETTO 975 268 1 073 066 884 092 884 092 58 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen 14 20 0 0 0 % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas 696 658 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 9 744 13 152 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 51 11 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto 9 693 13 142 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun 250 0 250 250 0 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun 8 558 1 700 8 500 8 500 500 % hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas 314 0 343 343 0 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 9 51 10 10 20 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 78 450 85 925 85 854 85 854 100 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto 78 450 85 925 85 854 85 854 100 % Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) 26 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 154 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 4 011 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto 4 011 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / 349 4 954 343 343 7 % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / 349 4 953 343 343 7 % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** 92 205 99 077 85 854 85 854 87 % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ 51 11 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset NETTO 92 154 99 067 85 854 85 854 Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, 1 148 383 1 270 822 1 034 403 1 034 403 81 % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas 256 283 230 230 81 % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä 80 961 98 690 64 457 64 457 65 % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto 1 067 422 1 172 133 969 946 969 946 83 % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus 3 824-10 906-4 781-4 786 44 % Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 1 071 246 1 161 227 965 165 965 160 83 % Tuottajan viesti tilaajalle: Mielenterveys- ja päihdeasumispalvelut tuotetaan ostopalveluna. Palveluasumisessa on asiakkaita keskimäärin 8 Asumisentukipalveluita tuottaa pääsääntöisesti Pysäkki ry ja Sonkajärven Mielenterveyskerho ry/vertaistukikeskus Touhula. Toiminnan ja avustusten taso säilytetään ennallaan. Asiakkaita yhdistyksien asumisentukipalveluissa käy keskimäärin 250, 8500 käyntikertaa vuodessa. Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa Koljonvirran sairaalan osastot yhdistyvät hallinnollisesti yhdeksi psykiatriseksi osastoksi, joka toimii kahtena osastosoluna. Psykiatrisessa solussa on 14 psykiatrian erikoissairaanhoidon sairaansijaa ja mielenterveys- ja päihdesolussa 12 ss, joista 6 ss. on tarkoitettu päihdepotilaille ja 6 ss. psykiatrisille potilaille, joista useimmilla on kaksoisdiagnoosi. Osasto hoitaa myös selviämisasemakäynnit ja opiaattikorvaushoidot. Sonkajärven osalta arvioidaan hoitopäiviä toteutuvan 800, joka on lähes 350 hp alle TA:n ja noin 20 hp alle ennusteen. Avohoitoon perustetaan uusi psykososiaalisen kuntoutuksen yksikkö, joka tuottaa monimuotoista kuntoutusta kaikkien jäsenkuntien väestölle. Koulupsyykkaritoiminta ei laajene Sonkajärvelle vuoden aikana. Mielenterveys- ja päihdetyö yhdistetään hallinnollisesti. Valtakunnallisiin tilastoihin tarvittavat päihdehoidon kustannukset lasketaan suoritteiden suhteessa. Avohoitokäyntien määrän arvioidaan pysyvän vuoden tasolla eli 2730 käyntiä. Avoin sairaanhoitajan tehtävä voidaan säästösyistä täyttää vasta huhtikuun alusta. ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 59

Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Vieremä Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 (lautakunta) %:a talousarviosta Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 187 210 260 260 124 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas 1 211 1 216 1 151 1 151 95 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 226 506 255 311 299 170 299 170 117 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 6 047 5 241 2 172 2 172 41 % Aikuispsykososiaaliset Netto 220 459 250 070 296 998 296 998 119 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat 7 0 5 5 100 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät 2 077 1 825 1 825 1 825 100 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas 22 422 0 28 869 28 869 80 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 76 99 79 79 80 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 156 956 181 299 144 343 144 343 80 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 40 637 54 000 30 000 30 000 56 % Aikuispsykososiaaliset Netto 116 320 127 299 114 343 114 343 90 % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito - - - - Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit 108 140 120 120 86 % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti 3 293 2 320 1 660 1 660 72 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät 606 700 400 400 57 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 587 464 498 498 107 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 355 623 324 832 199 177 199 177 61 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 14 302 13 849 6 784 6 784 49 % Aikuispsykososiaaliset Netto 341 321 310 984 192 392 192 392 62 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta 683 642 566 566 88 % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT 739 085 761 443 642 690 642 690 84 % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ 60 985 73 090 38 957 38 957 53 % Aikuispsykososiaaliset NETTO 678 100 688 353 603 733 603 733 60 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen 22 25 0 0 0 % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas 696 658 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 15 312 16 440 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 80 13 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto 15 232 16 427 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun 87 0 90 90 0 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun 4 505 1 500 4 600 4 600 307 % hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas 646 0 716 716 0 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 12 43 14 14 33 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 56 206 64 591 64 405 64 405 100 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 394 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto 55 812 64 591 64 405 64 405 100 % Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / 656 3 241 716 716 22 % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / 652 3 241 716 716 22 % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** 71 518 81 031 64 405 64 405 79 % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ 474 13 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset NETTO 71 044 81 018 64 405 64 405 Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, 810 603 842 474 707 095 707 095 84 % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas 206 214 180 180 84 % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä 61 459 73 103 38 957 38 957 53 % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto 749 144 769 371 668 138 668 138 87 % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus 2 699-7 230-3 272-3 272 45 % Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 751 843 762 141 664 867 664 867 87 % Tuottajan viesti tilaajalle: Mielenterveys- ja päihdeasumispalvelut tuotetaan ostopalveluna. Palveluasumisessa on asiakkaita keskimäärin 5. Asumisentukipalveluita tuottaa pääsääntöisesti Pysäkki ry. Toiminnan ja avustusten taso säilytetään ennallaan. Asiakkaita yhdistyksen asumisentukipalveluissa käy keskimäärin 90, 4600 käyntikertaa vuodessa. Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa Koljonvirran sairaalan osastot yhdistyvät hallinnollisesti yhdeksi psykiatriseksi osastoksi, joka toimii kahtena osastosoluna. Psykiatrisessa solussa on 14 psykiatrian erikoissairaanhoidon sairaansijaa ja mielenterveys- ja päihdesolussa 12 ss, joista 6 ss. on tarkoitettu päihdepotilaille ja 6 ss. psykiatrisille potilaille, joista useimmilla on kaksoisdiagnoosi. Osasto hoitaa myös selviämisasemakäynnit ja opiaattikorvaushoidot. Vieremän osalta arvioidaan hoitopäiviä toteutuvan 400, joka on 300 hp alle TA:n ja noin 30 hp alle ennusteen. Avohoitoon perustetaan uusi psykososiaalisen kuntoutuksen yksikkö, joka tuottaa monimuotoista kuntoutusta kaikkien jäsenkuntien väestölle. Koulupsyykkaritoiminta ei laajene Vieremälle vuoden aikana. Mielenterveystyö ja päihdetyö yhdistetään hallinnollisesti yhteen. Valtakunnallisiin tilastoihin tarvittavat päihdetyön kustannukset lasketaan suoritteiden suhteessa. Avohoitokäyntien arvioidaan jäävän 400 käyntiä alle TA:n, mutta noin 100 käyntiä yli ennusteen. Henkilöstöä ei ole lisätty lähipalveluun. Kotikuntoutusta toteutetaan Iisalmen työntekijöiden toimesta. Yhteensä avohoitokäyntejä arvioidaan toteutuvan 2.170. ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 61

Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Muut ulkokunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 (lautakunta) %:a talousarviosta Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 61 55 52 52 95 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas 1 053 1 556 1 151 1 151 74 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 64 236 85 559 59 834 59 834 70 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 41 486 58 703 39 334 39 334 67 % Aikuispsykososiaaliset Netto 22 751 26 856 20 500 20 500 76 % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito - - - - Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit 160 120 160 160 133 % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti 5 470 6 514 5 602 5 602 86 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät 1 575 1 650 1 800 1 800 109 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 556 474 498 498 105 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 875 276 781 734 896 296 896 296 115 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 871 536 890 188 957 690 957 690 108 % Aikuispsykososiaaliset Netto 3 740-108 454-61 394-61 394 57 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT 939 512 867 293 956 130 956 130 110 % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ 913 021 948 891 997 024 997 024 105 % Aikuispsykososiaaliset NETTO 26 491-81 597-40 895-40 895 Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen 6 5 0 0 0 % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika 0 0 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas 696 658 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Kulut 4 176 3 288 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot 1 162 2 173 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto 3 014 1 115 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / 696 658 0 0 0 % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / 502 223 0 0 0 % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** 4 176 3 288 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ 1 162 2 173 0 0 0 % Aikuispsykososiaaliset NETTO 3 014 1 115 0 0 Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, 943 688 870 581 956 130 956 130 110 % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas - - - - Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä 914 183 951 063 997 024 997 024 105 % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto 29 505-80 482-40 895-40 895 51 % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus - - - - Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen - - - - 62 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016

8.2 Aikuissosiaalityö Palvelun sisältö: Aikuissosiaalityö, Toimeentulotuki, Työllisyydenhoito, Erityistyöllistäminen, Ylä-Savon työvoiman palvelukeskus, Palveluasuminen, Työtoiminta Lyhyt kuvaus Aikuissosiaalityön asiakkaina ovat yli 18-vuotiaat perheettömät ja perheelliset, joilla ei asu samassa taloudessa alle 18-vuotiaita lapsia. Sosiaalityössä tehdään asiakkaiden kokonaistilanteen selvityksiä, ohjataan ja neuvotaan sosiaalisen tilanteeseen liittyvissä vaikeuksissa sekä järjestetään tukitoimia, jolla ylläpidetään ja edistetään yksilön ja perheen turvallisuutta ja itsenäistä suoriutumista lähiyhteisössä sekä yhteiskunnassa. Sosiaalityössä korostuu verkostoyhteistyö. Työelämään aktivoivina palveluina sosiaalityö järjestää kuntouttavaa työtoimintaa sekä erityistyöllistämistä. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn, vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin. Kuntouttava työtoiminta on aktiivitoimenpide, jonka ajalta maksettavan työmarkkinatuen kustantamiseen kunnat eivät osallistu. Näin kuntouttava työtoiminta vaikuttaa suoraan työmarkkinatuen kuntaosuuden suuruuteen. Erityistyöllistämisessä sosiaalityöhön varataan vuosittain palkkamääräraha ensisijaisesti perustoimeentulotuella olevien työllistämiseen määräaikaisesti. Työllistämisen tavoitteena työttömyyspäivärahaoikeuden saavuttaminen ja työllistettävän elämäntilanteen parantaminen. Työkohteet ovat kunnissa, kuntayhtymissä, yhdistyksissä tai Toimi-säätiöllä. Erityistyöllistämiseen haetaan myös palkkatuki, mikäli se on mahdollista. Keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja mittarit (kuntayhtymätaso): Palvelujen kysyntä ja kustannukset (kuntayhtymätaso): 2 500 Aikuissosiaalityö asiakasmäärän kehitys 7 000 000 6 000 000 Aikuissosiaalityö nettokustannusten kehitys 2 000 5 000 000 1 500 4 000 000 1 000 500 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 2010 2011 2012 Sosiaalityö, asiakasperheet Toimeentulotuki, asiakasperheet Työllistämistoiminnan piirissä olevat 0 2010 2011 2012 Sosiaalityö Netto Toimeentulotuki Netto Työllistämistoiminta Netto Aikuissosiaalityö yhteensä ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 63