Hämeen liiton julkaisu 2014 Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016
Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016 Hyväksytty Kanta-Hämeen yhteistyöryhmässä 29.9.2014 Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna puhelin (03) 647 401 www.hameenliitto.fi Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: etunimi.sukunimi@hame.fi Valokuvat: Elisa Putti, Pirjo Orava Julkaisunumero IA 37 ISBN 978-952-7057-02-5 ISSN 1236-4355 Hämeenlinna 2014
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015 2016 1 JOHDANTO 5 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 6 3 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 7 3.1 Kasvukäytävät ja saavutettavuus 7 3.2 Monipuolinen asuminen ja hyvinvointi 8 3.3 Biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö 9 3.4 Valmistavan teollisuuden mahdollisuudet 10 3.5 Kansainvälistyminen ja vetovoima 10 4 MAAKUNTIEN YHTEISHANKKEET 12 5 KANNANOTTO RAKENNERAHASTO-OHJELMAN VALTAKUNNALLISIIN TEEMOIHIN 13 6 RAHOITUSSUUNNITELMA 14 6.1 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma 14 6.2 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 15 6.3 Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 16 7 RAHOITUSSUUNNITELMALOMAKKEET 2015 JA 2016 18 3
4
1. JOHDANTO Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) mukaan maakunnan liiton johdolla valmistellaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma. Toimeenpanosuunnitelma sisältää keskeisiä maakuntaohjelmaa toteuttavia hankeja toimenpide-esityksiä, kannanoton rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja -suunnitelmista ja alueen osallistumisesta niihin sekä painopisteet, joihin kansallista ja Euroopan unionin rahoitusta kohdennetaan. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan maakuntien yhteistoiminta-alueiden ja muut maakuntien yhteiset toimenpiteet ja keskushallinnolle tehtävät aloitteet. Suunnitelma valmistellaan yhdessä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa. Toimeenpanosuunnitelmaa laadittaessa on sovitettu yhteen maakuntaohjelman linjaukset, seutukuntien kehittämisen painopisteet ja ELY:n strategiset kehittämisen kärjet. Kanta- Hämeen seutukuntien toimenpanosuunnitelmaan liittyvät neuvottelut käytiin alkusyksyllä 2014, ja näissä neuvotteluissa keskeisinä asioina olivat vuosille 2015 ja 2016 kohdistuvat hanke- ja toimenpide-esitykset. Neuvotteluihin osallistuivat seudun kuntien lisäksi kehittämisyhtiöt, oppi- ja tutkimuslaitokset sekä ELY-keskus. Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset päivittävät samaan aikaan strategiset tulossopimuksensa, joiden sisältöjä on pyritty huomioimaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa. Samoin on pyritty huomioimaan valtakunnallisia linjauksia erityisesti biotalouden, cleantechin ja digitaalisen liiketoiminnan edistämisestä. Toimeenpanosuunnitelma pohjautuu marraskuussa 2013 hyväksytyn Häme-ohjelman (Kanta-Hämeen strategisen maakuntaohjelman 2014+) kärkiin eli viiteen toimintalinjaan, jotka ovat 1) kasvukäytävät ja saavutettavuus, 2) monipuolinen asuminen ja hyvinvointi, 3) biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö, 4) valmistavan teollisuuden mahdollisuudet sekä 5) kansainvälistyminen ja vetovoima. Toteutukseen tulevia hankkeita käsitellään mm. maakunnan yhteistyöryhmässä ja edelleen rahoittajaviranomaisissa. Maakunnan yhteistyöryhmä on käsitellyt ja hyväksynyt toimeenpanosuunnitelman kokouksessaan 29.9.2014. 5 Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016
2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kanta-Häme on kolmen vahvan, profiililtaan erilaisen seudun, Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen seutujen muodostama maakunta. Toiminnallisesti ja rakenteellisesti Kanta-Häme on osa laajaa metropolialuetta. Keskeinen sijainti, yhtenäisyys, kilpailukyky ja osaaminen luovat edellytykset Kanta-Hämeen menestymiselle myös jatkossa. Tulevaisuus sisältää kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä. Kansainvälisen talouden kehitysnäkymät ovat edelleen epävakaat eikä euroalueella kokonaisuutena odoteta merkittävää kasvua näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Talouskasvun ennustetaan olevan erittäin vähäistä, jonka vuoksi myös julkinen sektori hakee keinoja kustannusten nousun katkaisemiseksi. Ukrainan kriisin myötä EU:n päättämät pakotteet ja Venäjän asettamat vastapakotteet kohdistuvat arviolta joka toiseen Kanta-Hämeessä toimivaan yritykseen joko epäsuorasti tai suoraan. Hämeen maakunnan yleinen kehitys on moneen muuhun Suomen maakuntaan verrattuna ollut kohtuullista eikä suurta notkahdusta ole tapahtunut. Myös uusia, huomattavia investointeja on liikkeellä. Talouden ja tuotannon voimakas rakennemuutos koettelee kuitenkin myös Kanta-Hämettä, erityisesti Forssan seutua. Tulevaisuuden haasteita ovat julkisen talouden vakauttaminen, menestyminen kansainvälisessä ja kotimaisessa kilpailussa sekä väestön ikääntymisen aiheuttamat muutokset. Maakunnan palvelurakennetta erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa joudutaan tarkastelemaan ottaen huomioon valtakunnalliset linjaukset. Kanta-Hämeen monipuolinen toimialarakenne pienentää äkillisiä suhdannevaihteluita ja syvän rakennemuutoksen riskiä. Työllisyysaste on maakunnista kolmanneksi korkein ja työttömyysaste viidenneksi alhaisin. Korkea työllisyysaste ja alhainen työttömyysaste lisäävät alueen houkuttelevuutta uusien asukkaiden, yritysten ja investointien näkökulmasta. Kanta-Hämeen vetovoima on lähtökohtaisesti varsin hyvä erityisesti maakunnan sijainnin ansiosta. Alueen väestönlisäys ja muuttovetovoima ovat keskitason yläpuolella. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla Kanta-Häme oli toiseksi vetovoimaisin maakunta ja muuttovetovoima parempi kuin yhdessäkään toisessa maakunnassa. Viime vuosien kehitys on ollut selvästi heikompaa osittain suhdannetaantuman vuoksi. 6
3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Maakuntaohjelmassa esitetyt Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet ja valinnat perustuvat Hämeen aitoihin vahvuuksiin ja ne sisältävät todellista kasvu- ja kehityspotentiaalia. Hämeohjelman toimintalinjat ovat monipuolinen asuminen ja hyvinvointi, biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö, valmistavan teollisuuden mahdollisuudet sekä kansainvälistyminen ja vetovoima. sesseihin sekä uusimman tiedon tuottamista, hyödyntämistä ja kaupallistamista. Osaamisen vahvistumista, elinikäiseen oppimiseen pääsyä, työvoiman ammattitaidon ja pätevyyden kohentumista ja koulutusjärjestelmien osumatarkkuuden lisääntymistä työmarkkinoiden kannalta. Maakuntaohjelman toimintalinjojen mukaisilla hankkeilla ja toimenpiteillä tavoitellaan Maakunnan vakaata ja kestävää taloutta, työllisyyden, talouskasvun ja julkisen talouden kestävyyden turvaamista. Yritysten kilpailukyvyn parantumista, uusien ideoiden taloudellisen hyödyntämisen helpottamista, pk-yritysten sitoutumista kasvu-, kansainvälistymis- ja innovaatiopro- Työllisyyttä ja hyvinvointia, työllisyyden edistämistä ja työvoiman liikkuvuuden tukemista, maahanmuuton mahdollisuuksien hyödyntämistä, muutoksiin sopeutumista, sosiaalisen osallisuuden edistämistä ja köyhyyden torjuntaa. Hyvää ympäristön tilaa, korkeaa ympäristön laatua, monimuotoista luontoa, vähäpäästöistä hiilineutraalia yhteiskuntaa ja kestävää luonnonvarojen käyttöä. 7 Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016
3.1 KASVUKÄYTÄVÄT JA SAAVUTETTAVUUS Kanta-Häme sijaitsee Suomen kasvukäytävän eli Helsinki- Hämeenlinna-Tampere -vyöhykkeen (HHT) sekä Helsinki- Forssa-Pori (HFP) ja itä-länsi -suuntaisten kehityskäytävien risteyskohdassa. Kasvu- ja kehityskäytäväajattelu on vahvasti kansallisen ja maakunnallisen aluekehityksen painopisteenä ja kasvupolitiikan keskiössä. Kasvukäytävät mahdollistavat yhtenäisten liikkumisen, asumisen ja työssäkäynnin muodostumisen. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmaa toteutetaan. Maakunnan liikennejärjestelmä tukee kestävää kasvua, parantaa arjen toimivuutta ja turvallisuutta sekä varmistaa maakunnan hyvän saavutettavuuden. Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuva vyöhyke on maan merkittävin väestönkasvun, yrityselämän, osaamisen, koulutustarjonnan ja innovaatiotoiminnan keskittymä. Vyöhykkeellä on vaikutusta koko Kanta-Hämeen alueeseen. Kasvukäytävän asemaa yhtenäisenä työmarkkina-alueena ja miljoonien ihmisten päivittäisenä toiminta-alueena vahvistetaan edelleen. Helsinki-Forssa-Pori -kehityskäytävää, sen liikenteen ja maankäytön kokonaisuutta kehitetään laajassa yhteistyössä alueen toimijoiden kesken. Kehittämistyön pohjana toimivat käytävien aluerakenteelliset visiot. Liikkuminen ja pendelöinti ovat keskeinen osa erityisesti Suomen kasvukäytävän (HHT) toimintaa ja olemusta. Joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksien kehittäminen ja käyttäjämäärien kasvun esteiden tunnistaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä koko maakunnassa. Kehittämisen kärki on älykkään matka- ja kuljetusketjuajattelun edistäminen. Elinkeinoelämän ja oppilaitosten välistä yhteistyötä vahvistetaan mukaan lukien yhteistyöverkostojen tiivistäminen maakuntaa ympäröivien yliopistojen kanssa. Kasvu- ja kehityskäytäviin sisältyviä mahdollisuuksia yritysten sijoittumisalustana arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Elinkeinojen kehittäjien verkostoyhteistyön kehittäminen ja verkoston rakentaminen on käytävien ja koko maakunnan tasapainoisen kehittämistyön keskeisimpiä toimenpiteitä. Työelämälähtöisestä osaamisesta ja työvoiman saatavuudesta rakennetaan kasvua jatkossakin turvaava kilpailukykytekijä. Kasvukäytävät ovat valtakunnallisesti merkittäviä kuljetusväyliä ja logististen toimintojen sijoittumisalueita. Logistiikkakeskukset synnyttävät ympärilleen uutta paikallista yrittäjyyttä. Toimitus- ja kuljetusketjuissa mukana olevien edellytetään huomioivan yhä enemmän ympäristöarvot. Forssan seudun painopisteenä olevat ekologisuus ja vihreä logistiikka vastaavat hyvin tähän trendiin. Kanta-Hämeen liikenneinfrastruktuurin ja saavutettavuuden rungon muodostavat Suomen kasvukäytävälle (HHT) sijoittuvat päärata ja valtatie 3, HFP-kehityskäytävän rungon muodostava valtatie 2 sekä poikittaissuuntaiset valtatie 10 ja kantatie 54, jotka ovat Turku-Pietari-liikennekäytävän vaihtoehtoisia reittejä. Kaikkiin niihin sisältyy kehittämistarpeita ohjelmakaudella. Tärkeää on myös turvata henkilöautoilun edellytykset alueilla, joille joukkoliikenteen palvelutaso ei ulotu. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamiseksi Hämeen liitto, kunnat, Liikennevirasto ja Uudenmaan ELY-keskus ovat laatineet ja allekirjoittaneet aiesopimuksen. Siinä on listattu myös valtakunnan tasolla edistettävät merkittävimmät väylien kehittämistoimenpiteet. Keskeisiä hanke- ja toimenpide-esityksiä: Suomen kasvukäytävän (HHT) maankäytön ja liikenteen kokonaisuuden kehittäminen. Siihen liittyvät mm. vt 3:n liittymien toteuttaminen, joista ajankohtaisin on Arolammin eritasoliittymän rakentaminen Riihimäellä. Vt 2:n liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn parantaminen ja palvelutason suunnitelmallinen nostaminen, jossa kiireellisin kohde on Forssan eteläpuolella oleva tieosuus Loukku Häiviä. Helsinki-Riihimäki -radan kapasiteetin lisääminen ja varautuminen maankäytöllisesti neljään raiteeseen Riihimäeltä pohjoiseen. Valtatien 10 järjestelyt Hämeenlinnassa välillä vt 3 Eteläinen. Ensimmäisenä jatkotoimenpiteenä Hattelmala Ruununmylly kohteiden toteuttaminen. Kt 54 palvelutason parantaminen Riihimäen seudulla, erityisesti välillä Loppi kk Riihimäki Oitti. Suomen kasvukäytävän (HHT) kehittämiskokonaisuus; älyliikennejärjestelmät, matkaketjut, asemanseudut ja liikenteen ekosysteemi kasvualustana palveluille ja innovaatioille. 8
Helsinki Forssa Pori-kehityskäytävän monipuolinen kehittäminen. Humppilan ekologistiikka-alueen kehittäminen. 3.2 MONIPUOLINEN ASUMINEN JA HYVINVOINTI Kanta-Häme profiloituu hyvän arjen ja asumisen hyvinvointimaakunnaksi laajalla metropolialueella ja Suomen kasvukäytävällä (HHT). Asumista ja vapaa-ajan palveluita kehitettäessä luodaan yhä saavutettavampia ja houkuttelevampia kaupunki- ja maaseutuympäristöjä. Luontopääomaa kestävästi hyödyntäen kehitetään terveyttä ja aktiivisuutta lisääviä palvelumalleja ja -konsepteja. Myös hyvinvointipalveluja uudistetaan rohkeasti ja uusia hyvinvointipalvelukonsepteja kehitetään. Yhdyskuntarakennetta kehitetään tasapainoisesti ja kestävästi tukien sekä taajamien että maaseudun kehittämistä ja edistäen niiden vuorovaikutusta. Kehittämisratkaisuilla tuetaan Suomen kasvukäytävän (HHT) nauharakennetta ja merkitystä joukkoliikennekäytävänä sekä HFP-kehityskäytävän rakentumista. Kehittämisratkaisuilla tuetaan myös laajan metropolialueen liikennejärjestelmien kokonaisvaltaista kehittämistä siten, että luodaan kasvavia edellytyksiä joukkoliikenteen toimivuudelle ja raideliikenteen vahvistumiselle. Asumisen ja elinkeinotoimintojen kasvu suunnataan yhdyskuntarakenteellisesti kestävästi. Maakuntakaavoituksella ohjataan, tuetaan ja edistetään maakunnan asumisen mahdollisuuksien kehittämistä. Asutustaajamien, seutukeskusten palvelujen ja liikenneverkon kehittäminen HHT- ja HFP-vyöhykkeiden varrella kytketään mahdollisuuksien mukaan toisiinsa. Näin ohjataan pääosa uudisrakentamisesta kehitettävän joukkoliikenteen toiminta-alueille. Asumisen sijoittamisella tuetaan radanvarsien pysäkkipaikkojen sekä maantieliikenteen joukkokuljetuksen vaihtopaikkojen ja matkaketjujen toimivuutta. Näin luodaan toimivampaa arkea ja hiilineutraalimpaa yhdyskuntarakennetta. Kylämäisten alueiden kehittämisessä huomioidaan saavutettavuus, energiatehokkuus, olemassa olevan rakenteen hyödyntäminen, arvokkaisiin rakennettuihin ympäristöihin sopeutuminen ja ainutlaatuisten luontoympäristöjen vaaliminen sekä niiden läheisyyden hyödyntäminen. 9 Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016
Asumisesta kaupungeissa, maaseudulla ja maaseudun kylissä kehitetään ekotehokasta, yhteisöllistä ja osallistavaa. Hämäläisestä asumisesta kehitetään matkasuoritteiden määrän kannalta optimaalista ja julkisten liikennevälineiden käytön osalta houkuttelevaa, sujuvaa ja kannattavaa. Asumisessa mahdollistetaan erilaisia innovatiivisia ja yksilöllisiä asumismuotoja ja asumista kehitetään ympäristöltään, palveluiltaan ja saavutettavuudeltaan houkuttelevina asuinympäristöinä. Hyvinvointipalveluja uudistetaan innovatiivisesti ennaltaehkäisevään ja kustannustehokkaampaan suuntaan. Yhdessä yritystoiminnan kanssa kehitetään terveyttä ja aktiivisuutta parantavia ja ylläpitäviä Hämeen ainutlaatuiseen luontoympäristöön tukeutuvia palvelukonsepteja. Palvelujen saatavuus ja palvelujen vastaavuus mm. ikääntyvän väestön muuttuviin tarpeisiin edellyttävät nykyistä joustavampien palveluprosessien kehittämistä ja palvelurakenteiden uudistamista. Palvelujen järjestämisessä entistä suurempi merkitys tulee olemaan erilaisilla kumppanuuteen perustuvilla palvelujen tuottamismalleilla sekä yksilökohtaisen palvelusuunnittelun mahdollistavilla ohjausmekanismeilla. Keskeisiä hanke- ja toimenpide-esityksiä: Ekologiset asumisratkaisut ja vaihtoehtoiset asumismuodot. Maaseutuasumisen ja vapaa-ajan asumisen edistäminen. Kestävä elämäntapa eri aluevyöhykkeillä -yhteistyö. Hyvinvointipalvelujen uudistaminen ja kehittäminen. Luonnonympäristöön tukeutuvat palvelukonseptit. Engelinranta, monipuolinen asuinalue ja energiatehokkaita ja vaihtoehtoisia energiamuotoja. Peltosaaren alueen kehittämishankkeet. Uutta asumista ja yritystoimintaa maakunta- ja kuntakaavoituksella. Asumisen kehittämisohjelma ja asuntotuotannon laskennallinen mitoitus 2040 maakuntakaavoituksen perustaksi. Green Care ja siihen liittyvät hyvinvointipalvelut ja yrittäjyys. 3.3 BIOTALOUS JA LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ Kanta-Hämeen talouskasvun yksi vauhdittaja on biotalous ja luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvä osaaminen. Hämeessä on monipuolinen elintarviketalous ja kaikki keskeiset maatalouden tuotantosuunnat. Myös metsävarat ja niiden kasvu on maan huippua ja uusiutuvan energian tuotantomahdollisuudet suuria. Luonnosta ja uusiutuvista luonnonvaroista luodaan innovaatio- ja liiketoimintaa sekä vahvistetaan 10
Kanta-Hämeessä olevaa luonnonvaraosaamisen keskittymää (LUO Luonnonvara-alan verkostoa), jonka keskeisiä toimijoita ja sopimuskumppaneita ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, MTT/Luonnonvarakeskus Luke, Helsingin yliopiston kaksi tiedekuntaa sekä maakunnan elinkeinojen kehittäjät. Laajalla metropolialueella tehdään yhteistyötä luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyen. Alueella olevaa vahvaa vihreän, sinisen ja keltaisen biotalouden osaamista vahvistetaan edelleen. Uutta liiketoimintaa, tutkimusta ja kehittämistyötä kohdennetaan lähiruokaan, biomassojen kiertoon liittyvään osaamiseen, biopolttoaineiden tuotantoon, energian tuottamiseen ja kierrätykseen liittyviin toimintatapoihin sekä vesiosaamiseen. Hämeen sijainti keskellä laajaa metropolialuetta asettaa suuria paineita maakunnan luonnonvarojen käytölle. Pohjavedet ovat vielä pääosin puhtaita ja hyvälaatuisia, mutta monin paikoin rakentamisen ja liikenteen tarpeet uhkaavat heikentää pohjavesien tilaa. Suomessa kiviainesten merkitys on poikkeuksellisen suuri, johtuen roudankestävän rakentamisen vaatimuksista sekä pitkistä välimatkoista. Yhteistoiminta-alueella on tarpeen kartoittaa kiviaineshuollon ja siihen liittyvän pohjavesimonitoroinnin nykytila, määrittää kiviaineshuollon aluetaloudelliset vaikutukset ja edistää kiviaineshuollon ympäristömyötäisten toiminta- ja liiketoimintamallien kehittymistä. Hämeen pintavesien tila on paikoin huolestuttava ja hyvän tilan saavuttamisen eteen tulee tehdä määrätietoisia ja pitkäaikaisia toimenpiteitä. Hämeen vedet ja alueen rikas kulttuuriperintö houkuttelevat tuhansia matkailijoita nauttimaan näkemyksistä, elämyksistä sekä alueen muista palveluista. Ekosysteemipalvelujen turvaaminen on tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Ihmisten virkistyessä virkistyy myös elinkeinoelämä. Ruokastrategian laatiminen, ruokaketjujen kehittäminen ja lähiruoka. Ruuan sivuvirtojen ja biojätteen tuotteistaminen. Hevosklusteri, hevosalan osaamisen edistäminen ja markkinoinnin tehostaminen, kansainvälinen yhteistyö. Ravinteiden käytön tehokkuus. Pinta- ja pohjavesiin liittyvät hankkeet, yhteistyö Helsingin yliopiston ja HAMK:n kanssa. Vanajavesikeskuksen toiminta. 3.4 VALMISTAVAN TEOLLISUUDEN MAHDOLLISUUDET Kanta-Häme profiloituu teollisuusyritysten toiminnan ja tuotekehityksen uudistajana. Saavutettavuus ja toimivat logistiset ketjut tekevät maakunnasta houkuttelevan sijoittumiskohteen valmistavalle teollisuudelle. Metalliteollisuus on Kanta-Hämeen merkittävin ja työllistävin teollinen toimiala. Hämeenlinnan seutua kehitetään ohutlevyteknologian ja teräsrakentamisen huippuosaamisen keskittymänä Suomessa. Forssan seudun painoaloja ovat elektroniikka ja ympäristöteknologia sekä Riihimäen seudulla nostaminen ja siirtäminen. Digitaalisten tuotekehitysalustojen mahdollisuuksia hyödynnetään erilaisten osaamisten solmukohtana. Kanta-Hämeen luonnonvarat tarjoavat mahdollisuuksia kehittää niihin pohjautuvaa jatkojalostusta ja energiantuotantoa. Korkeakoulukeskuksen toiminta on koko Kanta-Hämeen maakunnan kattavaa. Suomen suurimmaksi ammattikorkeakoulupohjaiseksi innovaatiokeskittymäksi tähdäten se laskee vahvan perustan teollisen toiminnan osaamispohjalle. Keskeisiä hanke- ja toimenpide-esityksiä: Luonnonvara-alan osaamiskeskittymän kehittäminen, yhteistyö Helsingin yliopiston ja MTT:n / Luonnonvarakeskuksen kanssa. Biotalouden liiketoimintaympäristöjen kehittäminen. Valkuaisosaamiskeskuksen kehittäminen. Biopolttoaineiden tuotannon edistäminen. Envi Grow Park ja biojalostamo Forssan seudulle. Uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen, Merven bioenergiakeskus. Kestävä kiviaineshuolto. Kanta-Hämettä kehitetään vahvimmaksi yrittäjyysmaakunnaksi. Yrittäjyysvaikutukset huomioidaan päätöksenteossa esimerkiksi julkisten hankintojen näkökulmasta. Yrittäjäkasvatus ja -koulutus on keskeisellä sijalla kouluissa ja oppilaitoksissa. Yrittäjät toimivat verkostomaisesti maakunnassa ja Suomessa osallistuen aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen. Tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa ja uusia kansainvälisen mittakaavan konsepteja ja ratkaisuja. Pk-yritysten T&K -toiminnan edistämisen kautta ratkaisuja voidaan luoda nopeammin ja yhdistää niitä veturiyritysten tuotteiden kanssa. Näin voidaan avata kansainvälisiä markkinoita myös pk-yrityksille. Monipuolinen teollinen ekosysteemi mahdollistaa tuotekehityksen nopeutumisen. 11 Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016
Keskeisiä hanke- ja toimenpide-esityksiä: Ohutlevyteknologia ja teräsrakentaminen, teräsrakentamisen osaamiskeskittymä ja sitä vahvistavat teknologiahankkeet. Elintarviketeollisuuden kehittäminen. Teollisten yritysten kilpailukykyohjelman laatiminen. Palveluliiketoiminnan kehittäminen ja jalostusarvon lisäys. Cleantech-klusteri, Etelä-Suomen cleantechliiketoimintaohjelma. Teollinen internet ja digitalisaatio, hyödyntäjinä erityisesti pk-yritykset. Innovatiiviset julkiset hankinnat. Kasvuverkostot ja innovaatiokeskittymien verkosto sekä palvelukonseptit. Yritysten kasvua tukevien palveluiden kehittäminen. 3.5 KANSAINVÄLISTYMINEN JA VETOVOIMA Kanta-Hämeellä on runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia kansainvälistymisessä. Tuotanto- ja alihankintaverkostot ovat kovaa vauhtia globalisoituneet, mikä merkitsee, että yritysten on pärjätäkseen kyettävä yhä enenemässä määrin kansainvälistymään. Joillakin toimialoilla puolestaan aloittavat yritykset toimivat heti globaaleilla markkinoilla. Maakunnan kansainvälistymisen kärki on yritysten kansainvälistymisessä. Tavoitteena on, että maakunnan yritykset näkevät kansainvälisyyden oman kehittymisensä ja kasvun keskeisenä mahdollisuutena. Yritysten osalta Pietari ympäristöineen ja muut lähialueet ovat erityinen painopistesuunta, EU:n sisämarkkinoita kuitenkaan unohtamatta. Linnan Kehitys Oy:llä on ollut Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön kanssa yhteinen edustaja Pietarissa vuodesta 2010 lähtien auttamassa yrityksiä Pietarin markkinoille. Nykyinen konsepti toimii hankerahoituksella helmikuuhun 2015 saakka. Pietarin edustuston palvelujen turvaaminen ja vakiinnuttaminen kantahämäläisille yrityksille on ensiarvoisen tärkeää. Kehittämistoiminnan osalta tavoitteena on hyödyntää entistä enemmän kansainvälisiä rahoitusohjelmia kotimaisten rakennerahastovarojen pienentyessä huomattavasti. Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmien ensimmäiset rahoitushaut avautuvat vuoden 2015 aikana. Erityisesti Häme-ohjelman kärkialoilla on Itämeren alueen, Central Baltic ja Interreg EUROPE ohjelmia sekä EU:n erityisohjelmia (esim. Horizon 2020, COSME ja Life +) hyödynnettävä maakunnan kehittämistoiminnan rahoituksessa entistä aktiivisemmin. Kansainvälisessä hankevalmistelussa maakunnan toimijat voivat hyödyntää aktiivisesti mm. Brysselin Helsinki EU-toimistoa, jossa Hämeen liitto on yhtenä ylläpitäjänä. Suomen ja eritoten Kanta-Hämeen houkuttelevuus maahanmuuttajien osalta ei ole niin suuri kuin suurempien kaupunkien. Kuitenkin tulevaa työvoimatarvetta ajatellen myös Kanta-Hämeessä on yhteistyössä löydettävä keinot työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi ja maahanmuuttajien kotouttamisen parantamiseksi maakunnassa. Tavoitteena työperäisen maahanmuuton lisäämisellä ja organisoimisella on pystyä osaltaan vastaamaan tuleviin työvoima- ja osaamistarpeisiin, joka samalla edistää myös maakunnan kansainvälistymistä. Vetovoima on maakunnan keskeisimpiä menestystekijöitä. Vetovoima perustuu mielikuviin ja todellisuuteen niiden takana. Häme on brändi, lupaus korkeasta laadusta, joka sisältyy kaikkeen tekemiseen maakunnassa. Erityisenä vetovoimatekijänä tulee huomioida Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuosi. Matkailusektorin kasvumahdollisuuksia ja matkailuyritysten yhteistyötä sekä valmiuksia vastaanottaa erityisesti venäläisiä matkailijoita lisätään jo käynnissä olevan matkailuhankkeen avulla. Keskeisiä hanke- ja toimenpide-esityksiä: Maakunnallinen matkailun markkinointihanke Venäjälle. Kanta-Hämeen matkailustrategian laatiminen. Palvelujen vahvistaminen Pietarin markkinoille tähtääville kantahämäläisille yrityksille. Yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämisen tukitoimet. Kansainvälisen ohjelmarahoituksen hyödyntäminen maakunnan kärkialojen kehittämisessä. Työperäisen maahanmuuton edistäminen, maahanmuuttostrategian laatiminen ELY-keskuksen johdolla. Sibelius-juhlavuoden 2015 hyödyntäminen. 12
4. MAAKUNTIEN YHTEISHANKKEET Etelä-Suomen yhteistoiminta-alue koostuu laajasta metropolialueesta, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnista. Laaja metropolialue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jossa asumme, käymme töissä ja vietämme vapaa-aikaa. Yhteistoiminta-alueella vahvistetaan maakuntaja toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Hämeen liitto, Päijät-Hämeen liitto ja Uudenmaan liitto toteuttivat vuonna 2012 yhteisen tulevaisuustarkastelun otsikolla Siivet ja Juuret. Tulevaisuustarkastelussa luotiin kuva tulevaisuudesta ja teemasuosituksia toimenpiteistä. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen - Käynnistetään YTA-hankkeena Kestävä kiviaineshuollon rakenne laajalla metropolialueella -hanke (sisältää Vedet-hankkeen jatkotyötä, Hämeen liitto ja Uudenmaan liitto). - Käynnistetään YTA-hankkeena HAJAVESI kokonaistarkastelu YTA-alueella -esiselvitys (HAMK). Kestävä elämäntapa eri aluevyöhykkeillä - Jatketaan teeman käsittelyä eri hankkeiden tai seminaarien avulla osateemoina mukana mm. monipaikkainen asuminen tai ruokaketjut. Sujuvat ja älykkäät matkaketjut - Edistetään kasvukäytävähankkeita, mutta ei esitä YTAhankkeena. Cleantech -klusterin liiketoimintaohjelma - Käynnistetään YTA-hankkeena Cleantech osaamisen viestintä ja markkinointi -hanke (LADEC ja FUAS) Venäjän osaamisen ja liiketoiminnan ohjelma - Keskitytään yhteistyön lisäämiseen Venäjä-hankkeissa ja jatketaan ylimaakunnallista kehittämistä mm. matkailun edistämisen ja pk-yritystoiminnan kehittämisen osalta. Ei esitetä YTA-hankkeena. 13 Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016
5. KANNANOTTO RAKENNERAHASTO-OHJELMAN VALTAKUNNALLISIIN TEEMOIHIN Osa rakennerahasto-ohjelman rahoituksesta käytetään valtakunnallisten teemojen toteuttamiseen. Valtakunnalliset teemat ovat ministeriöjohtoisesti valmisteltuja kehittämiskokonaisuuksia, joiden toteuttaminen tapahtuu ohjelmassa määritellyn tuettavan toiminnan ja muun viitekehyksen puitteissa. Valtakunnallinen osuus EAKR-rahoituksesta on 10 % ja se käytetään innovatiiviset kaupungit -ohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin sekä yritysverkostojen rakentamiseen. Teeman valmistelusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö ja rahoituksesta Tekes. ESR-rahoituksesta 25 % käytetään kolmeen valtakunnalliseen teemaan: työllisyys, osaaminen ja sosiaalinen osallisuus ja valtakunnallinen rahoitus jakautuu TEM:n, OKM:n ja STM:n kesken. Valtakunnallisessa toiminnassa noudatetaan ohjelman yleisiä valintaperusteita. Teemat jakautuvat 17 toimenpidekokonaisuuteen jotka ovat: Nuorisotakuu (TEM) Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen (TEM) Kotona Suomessa - TEM:n hallinnonalan toimenpiteet (TEM) Työvoiman liikkuvuus Euroopassa (TEM) Mallit rekrytoitavan ja irtisanovan yrityksen välillä (TEM) Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä (TEM) Osuvaa osaamista (OKM) Nuorisotakuu (OKM) Kotona Suomessa (OKM) Osallistamalla osaamista (OKM) Uusilla kasvualoilla ja rakennemuutoksissa tarvittavan osaamisen vahvistaminen (OKM) Luovaa osaamista (OKM) Työterveys- ja työturvallisuusinnovaatiot työn, työolojen, terveyden ja työkyvyn edistäjinä (STM) Sukupuolten tasa-arvoa työelämään (STM) Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen (STM) Nuorten osallistaminen ja nuorisotakuu (STM) Syrjintää ja syrjäytymistä kokevien väestöryhmien sosiaalisen osallisuuden tukeminen (STM). Kaikki mainitut toimenpidekokonaisuudet ovat Kanta-Hämeessä mahdollisia toteuttaa sekä myös teemoiltaan ja tavoitteiltaan merkittäviä. Näin ollen Kanta-Häme osallistuu kaikkiin toimenpidekokonaisuuksiin ja niiden hankehakuihin. 14
6. RAHOITUSSUUNNITELMA 6.1 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020, SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa, joilla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä ja työllistymistä. Läpileikkaavana teemana on vähähiilisen talouden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita. TL 1, Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Yritystukirahoituksella edistetään pk-yritysten kasvua, kansainvälistymistä, liiketoiminnan kehittämistä sekä tki-toimia. Avustus myönnetään pääosin pienille ja mikroyrityksille. Yritysrahoituksen painopisteet ovat Kanta-Hämeessä valmistavan teollisuuden tutkimus- ja kehittämistoiminta, kansainvälistyminen, ympäristöteknologia, vähähiilisyys sekä uuden liiketoiminnan valmistelu. Toimintalinjalla kehitetään tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä alueellisten vahvuuksien pohjalta, vahvistetaan yritysten innovaatiotoimintaa ja kehitetään uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisuja. Hankevalintoja tehtäessä huomioidaan, että vähähiilistä taloutta kaikilla aloilla edistävään toimintaan tulee kohdentaa vähintään 25 prosenttia EAKR-rahoituksesta. Rahoitettavilla hankkeilla tavoitellaan uusia innovatiivisia avauksia, konkreettisia ja pysyviä tuloksia ja vaikuttavuutta. Toimenpiteillä vahvistetaan alueen älykästä erikoistumista. Panostuksia kohdistetaan maakuntastrategian mukaisesti resurssiviisauteen ja kumppanuuteen. Hämeen liiton EAKR-rahoitus kohdistuu yrityslähtöiseen ja alueen elinkeinotoimintaa tukevaan tki-infrastruktuurin kehittämiseen ja tki-yhteistyön lisäämiseen, vähähiilisen teknologian edistämiseen, painopisteinä erityisesti biotalous, cleantech, asuminen ja liikenne sekä valmistavaan teollisuuteen, sen jalostusarvon lisäämisen ja palveluliiketoiminnan kehittämiseen. Tuet kohdistetaan kehittämishankkeisiin. Perinteisten toimialojen lisäksi korostetaan maakunnan uusien nousevien toimialojen yrityshankkeita. Rahoituksen perusteena toimii uusitun yritystukilain (9/2014) mukainen yrityksen kehittämisavustus. Hämeen liiton rahoitus toimintalinjalla 1 painottuu yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen. Painopisteenä ja tavoitteena ovat kansainvälistymisvalmiuksien vahvistaminen ja vienninedistämisenvalmiuksien tuki. Suomen kotimarkkinat ovat pienet ja Kanta-Hämeessä on vähän kansainvälistyneitä pk-yrityksiä. Kansainvälistyminen on kuitenkin keskeinen kilpailutekijä. Pk-yrityksille suunnattuja asiantuntijapalveluita kehitetään ja toimenpiteitä kohdennetaan liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen ja erikoistumiseen sekä verkostoyhteistyön luomiseen ja uusien yhteistoimintamuotojen ja yritysklustereiden kehittämiseen. TL 2, Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Rakennerahasto-ohjelman ESR-osio jakaantuu valtakunnalliseen ja alueelliseen osaan. Valtakunnallinen rahoitus kohdistetaan kehittämishankkeisiin, joita koordinoidaan valtakunnallisesti. Alueellinen rahoitus suunnataan alueellisten tarpeiden pohjalta. Kanta-Hämeessä tavoitteena on, että ESR hanketoiminta perustuu maakuntaohjelman mukaisiin tavoitteisiin. TL 3, Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Ohjelmalla tuetaan nuorisotakuun toimeenpanoa mm. nuorille suunnatun ohjauksen, koulutuksen ja tukipalvelujen keinoin. Nuorisotakuuta toteutetaan myös toimintalinjoilla 4 ja 5. Hankkeissa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa oleville kohdennettaviin palveluihin, kehitetään maahan muuttaneiden vastaanoton palveluita ja tuetaan kotouttamistoimenpiteitä sekä tuetaan pysyvän poikkihallinnollisen kotouttamistyön tukirakenteen luomista. Lisäksi tuetaan kansainväliseen rekrytointiin liittyviä toimintamalleja erityisesti EURES-palveluja kehittämällä. ESR-osiolla tarjotaan ja kehitetään tuottavuutta ja työhyvinvointia parantavia koulutus-, ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluita sekä vahvistetaan aiheeseen liittyvää vertaisoppimista ja verkostoitumista. Lisäksi kehitetään ja vahvistetaan 15 Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016
työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistäviä toimintamalleja ja palveluja kiinnittäen erityisesti huomiota ikääntyvien työssä jaksamiseen. Hankkeissa kehitetään ja levitetään yritysten ja työorganisaatioiden uudistumista ja kilpailukykyä edistäviä johtamisen ja työn organisoinnin toimintamalleja sekä vahvistetaan yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumis- ja kilpailukykyä, osaamista, innovaatiokykyä ja muutostilanteiden (esim. irtisanomiset, ikärakenteen muutokset, vihreän talouden kasvu) parempaa hallintaa. Suomi kuuluu niiden EU-maiden joukkoon, joissa työurat ovat vahvimmin eriytyneet sukupuolen mukaan. Naisten omistamat kasvuyritykset ovat harvassa. Sosiaalisen syrjäytymisen riski puolestaan on korkeampi miesten joukossa kuin naisten. Hämeen ELY-keskuksen rahoittamalla hanketoiminnalla kehitetään ja tarjotaan koulutusta, neuvontaa, ohjausta, mentorointia ym. toimenpiteitä, joilla vähennetään sukupuolten välisiä koulutus- ja osaamiseroja. Lisäksi tarjotaan ohjausta ja koulutusta työllistäville aloille ottaen huomioon sukupuolen mukaisen eriytymisen lieventäminen. Hankkeissa tuetaan naisten johtajuutta ja yrittäjyyttä tukevaa osaamista - liittyen erityisesti työnantajayrittäjyyteen ja innovaatioiden hyödyntämisestä lähtevään yrittäjyyteen. TL 4, Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Hämeen ELY-keskus rahoittaa hanketoimintaa, jolla kehitetään ja vahvistetaan koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tukevia menetelmiä ja palveluita, lisätään koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta mm. oppisopimuskoulutuksella ja opiskelijoiden työelämävalmiuksia parantamalla, tuetaan älykkääseen erikoistumiseen liittyviä osaamistarpeita ja parannetaan innovaatiovalmiuksia sekä kehitetään erityisryhmien (ml. maahanmuuttajat, romanit, vammaiset henkilöt, osatyökykyiset ja erilaiset oppijat) perustaitoja (lukutaito, numerotaidot sekä tieto- ja viestintätekniikkataidot), koulutusvaihtoehtoja ja koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumista. ESR-rahoituksella kehitetään aikuiskoulutuksen ennakointimenetelmiä ja parannetaan koulutustarjonnan osuvuutta kasvu- ja rakennemuutosalojen tarpeet huomioon ottaen. Lisäksi hankkeilla tuetaan uuden ammatin hankkimista työpaikkoja tarjoavilta aloilta sukupuolinäkökulma huomioon ottaen ja tuetaan työssä olevien miesten ja naisten osaamisen ja ammattitaidon parantamista. TL 5, Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Rahoitettavassa toiminnassa kehitetään osallisuutta vahvistavia kokonaisvaltaisia palveluita erityisesti työelämävalmiuksien näkökulmasta ja vahvistetaan monialaista ja ammatillista yhteistyötä sekä parannetaan siihen liittyvää osaamista. Rahoitettavissa hankkeissa tarjotaan nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä ja kehitetään siihen liittyviä palveluita, esim. varhaisen puuttumisen toimintamallit ja siihen liittyvien rakenteiden kehittäminen sekä kehitetään asukaslähtöisiä toimintatapoja ja palveluita osallisuuden tukemisessa. 16
Toimeenpanosuunnitelmassa ei esitetä erikseen rahoitusta kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen kaupunkialueilla. Kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä voidaan rahoittaa normaalin hakumenettelyn kautta. 6.2 MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 käynnistyy vuonna 2015. Maaseutuohjelman tavoitteet liittyvät yrittämiseen, asumiseen ja työntekoon sekä ympäristön tilaan. Hämeen ELY-keskuksen valmistelemassa Vihreän kasvun Häme eli Hämeen alueellisessa maaseutuohjelmassa luodaan perusta maaseudun kehittämisohjelman toteutukselle myös Kanta-Hämeessä. Vihreän kasvun Häme -ohjelmassa on neljä painopistealuetta: 1. Ruokaketju 2. Metsä- ja puutuoteala 3. Matkailu 4. Asuminen Hämeen ELY-keskuksen lisäksi paikalliset Leader-toimintaryhmät toteuttavat Vihreän kasvun Häme ohjelmaa. Toimintaryhmät ovat laatineet strategiansa ja rahoitussuunnitelmansa ja uuden kauden toimintaryhmät tullaan vahvistamaan vuoden 2014 lopulla. Kanta-Hämeessä on toiminut kolme ryhmää, LounaPlussa Forssan seudulla, Linnanseutu Hämeenlinnan seudulla ja EMO Riihimäen seudulla. Oletettavaa on, että samat toimintaryhmät jatkavat myös alkaneella kaudella. Toimintaryhmät voivat käyttää rahoituskiintiöstään osan yritystukina pienille sekä aloittaville yrityksille. 6.3 EUROOPAN ALUEELLISEN YHTEISTYÖN OHJELMAT Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmilla (Interreg) tuetaan yhteistyöhankkeita, joihin osallistuu kumppaneita kahdesta tai yleensä useammasta Euroopan maasta. Ohjelmien rahoitus kasvaa ohjelmakaudella hieman, joten niiden merkitys rahoituslähteenä on entistä suurempi. Kanta-Hämeen toimijat voivat osallistua Keskisen Itämeren ohjelmaan (Central Baltic), Itämeren alueen ohjelmaan (Baltic Sea Region) sekä koko Euroopan kattavaan Interreg Europe -ohjelmaan. Biotalous ja yrittäjyys ovat lisäksi ohjelman läpikäyvää teemaa. Ohjelman visio on, että vuonna 2020 Hämeen maaseutu on elinvoimainen, vihreän kasvun ja hyvinvoinnin edelläkävijä. Keskisen Itämeren ohjelman EAKR-rahoitus on kuluvalla ohjelmakaudella yhteensä 122 miljoonaa euroa. Ohjelman painopisteitä ovat kilpailukykyinen talous, saavutettavuus, ympäristö ja sosiaalinen osallisuus. Häme-ohjelman ja Hämeen maaseutuohjelman selkeimmät yhteiset rajapinnat ovat asuminen ja hyvinvointi sekä biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Itämeren alueen ohjelman EAKR-rahoitus on yhteensä 264 miljoonaa euroa. Ohjelman painopisteitä ovat innovaatiot, ympäristö ja saavutettavuus. Maaseudun elinvoimaisuus ja hyvinvointi perustuu työhön ja toimeentuloon. Pääpaino strategiassa on synnyttää uutta elinkeinotoimintaa maaseudulle. Maaseutua kehitetään monimuotoisena, houkuttelevana asuinmaaseutuna, joka tarjoaa toimeentulon lisäksi riittävät palvelut ja muut viihtyisän ja hyvinvoivan pysyvän ja vapaa-ajanasumisen edellytykset. Maaseutuasumista kehitetään ekologisesti kestävämpään suuntaan. Interreg Europe -ohjelman EAKR-rahoitus on yhteensä 321 miljoonaa euroa. Ohjelman painopisteitä ovat innovaatiot, pk-yritysten kilpailukyky, vähähiilinen talous ja ympäristö. Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien rahoitussuhde on edullinen. EAKR-rahoituksen osuus hankkeissa on vähintään 75 %, minkä lisäksi valtio osallistuu suomalaisten kumppaneiden omarahoitusosuuteen. Hämeen ELY-keskuksella on ohjelmakaudelle 2014 2020 käytettävissä noin 31 miljoonaa euroa eli kesimäärin 5 M / vuosi. Maakunnittaista jakoa Kanta- ja Päijät-Hämeen kesken ei ole tehty. Ohjelmien valmistelu saatiin päätökseen vuoden 2014 aikana ja loppuvuodesta ne ovat Euroopan Komission hyväksymismenettelyssä. Ohjelmien ensimmäiset hakukierrokset avautunevat vuoden 2015 alussa. Tavoitteena on, että kantahämäläisten toimijoiden osallistuminen Interreg-ohjelmiin lisääntyy merkittävästi aikaisempaan verrattuna. 17 Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016
7. RAHOITUSSUUNNITELMALOMAKKEET 2015 JA 2016 18 Vuosi: 2015 Maakunta: Kanta-Häme Osio: ELSA RR-ELY Maakunnan liitto Tekes Kohdentamattomat yhteensä YHTEENSÄ Kohdentamaton Yhteensä Kohdentamaton Yhteensä Kansalaistoiminnan kehitt. Kestävä kaupunkikehittäminen Kohdent a m a to n Yhteensä Kansalaistoiminnan kehitt. EURA 2014 Yritystuet Tuki 2 Toimintalinja / temaattiset tavoitteet TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 0,684 0 0 0 0,684 0,274 0 0 0,274 0 0 0 0,958 0 EAKR 0,342 0 0 0 0,342 0,137 0 0 0,137 0 0 0 0,479 0 Valtio 0,256 0 0 0 0,256 0,103 0 0 0,103 0 0 0 0,359 0 Kunta 0,085 0 0 0 0,085 0,034 0 0 0,034 0 0 0 0,120 0 Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,114 0 0 0 0,114 0,922 0 0 0,922 0 0 0 1,036 0 TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) EAKR 0,057 0 0 0,057 0,461 0 0,461 0 0 0 0,518 0 Valtio 0,043 0 0 0 0,043 0,346 0 0 0,346 0 0 0 0,389 0 Kunta 0,014 0 0 0 0,014 0,115 0 0 0,115 0 0 0 0,129 0 Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 0,649 0 0 0 0,649 0,649 0 ESR 0,325 0 0 0 0,325 0,325 0 Valtio 0,244 0 0 0 0,244 0,244 0 Kunta 0,081 0 0 0 0,081 0,081 0 Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0,421 0 0 0 0,421 0,421 0 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) ESR 0,211 0 0 0 0,211 0,211 0 Valtio 0,158 0 0 0 0,158 0,158 0 Kunta 0,053 0 0 0 0,053 0,053 0 Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0
0,249 0 0 0,249 0,249 0 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) ESR 0,125 0 0 0,125 0,125 0 Valtio 0,094 0 0 0,094 0,094 0 Kunta 0,031 0 0 0,031 0,031 0 Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 Kohdentamattomat EAKR 0 0 0 0 0 0 0 0 EAKR 0 0 0 0 0 0 0 0 Valtio 0 0 0 0 0 0 0 0 Kunta 0 0 0 0 0 0 0 0 Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0 Kohdentamattomat ESR 0 0 0 0 ESR 0 0 0 0 Valtio 0 0 0 0 Kunta 0 0 0 0 Muu julkinen 0 0 0 0 KAIKKI YHTEENSÄ 0,798 1,320 0 0 0 2,118 1,196 0 0 1,196 0 0 0 3,314 0 EU 0,399 0,660 0 0 0 1,059 0,598 0 0 0,598 0 0 0 1,657 0 Valtio 0,299 0,495 0 0 0 0,794 0,449 0 0 0,449 0 0 0 1,243 0 Kunta 0,100 0,165 0 0 0 0,265 0,150 0 0 0,150 0 0 0 0,414 0 Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 EAKR YHTEENSÄ 0,798 0 0 0 0,798 1,196 0 0 1,196 0 0 0 1,994 0 EU 0,399 0 0 0 0,399 0,598 0 0 0,598 0 0 0 0,997 0 Valtio 0,299 0 0 0 0,299 0,449 0 0 0,449 0 0 0 0,748 0 Kunta 0,100 0 0 0 0,100 0,150 0 0 0,150 0 0 0 0,249 0 Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ESR YHTEENSÄ 1,320 0 0 0 1,320 1,320 0 EU 0,660 0 0 0 0,660 0,660 0 Valtio 0,495 0 0 0 0,495 0,495 0 Kunta 0,165 0 0 0 0,165 0,165 0 Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 19 Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016
Vuosi: 2016 Maakunta: Kanta-Häme Osio: ELSA 20 RR-ELY Maakunnan liitto Tekes Kohdentamattomat yhteensä YHTEENSÄ Kohdentamaton Yhteensä Kohdentamaton Yhteensä Kansalaistoiminnan kehitt. Kestävä kaupunkikehittäminen Kohdent a m a to n Yhteensä Kansalaistoiminnan kehitt. EURA 2014 Yritystuet Tuki 2 Toimintalinja / temaattiset tavoitteet TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 0,652 0 0 0 0,652 0,274 0 0 0,274 0 0 0 0,926 0 EAKR 0,326 0 0 0 0,326 0,137 0 0 0,137 0 0 0 0,463 0 Valtio 0,245 0 0 0 0,245 0,103 0 0 0,103 0 0 0 0,347 0 Kunta 0,082 0 0 0 0,082 0,034 0 0 0,034 0 0 0 0,116 0 Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,114 0 0 0 0,114 0,889 0 0 0,889 0 0 0 1,004 0 TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) EAKR 0,057 0 0 0 0,057 0,445 0 0 0,445 0 0 0 0,502 0 Valtio 0,043 0 0 0 0,043 0,333 0 0 0,333 0 0 0 0,376 0 Kunta 0,014 0 0 0 0,014 0,111 0 0 0,111 0 0 0 0,125 0 Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 0,614 0 0 0 0,614 0,614 0 ESR 0,307 0 0 0 0,307 0,307 0 Valtio 0,230 0 0 0 0,230 0,230 0 Kunta 0,077 0 0 0 0,077 0,077 0 Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0,413 0 0 0 0,413 0,413 0 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) ESR 0,206 0 0 0 0,206 0,206 0 Valtio 0,155 0 0 0 0,155 0,155 0 Kunta 0,052 0 0 0 0,052 0,052 0 Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0,247 0 0 0,247 0,247 0 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) ESR 0,124 0 0 0,124 0,124 0 Valtio 0,093 0 0 0,093 0,093 0 Kunta 0,031 0 0 0,031 0,031 0 Muu julkinen 0 0 0 0 0 0
Kohdentamattomat EAKR 0 0 0 0 0 0 0 0 EAKR 0 0 0 0 0 0 0 0 Valtio 0 0 0 0 0 0 0 0 Kunta 0 0 0 0 0 0 0 0 Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0 Kohdentamattomat ESR 0 0 0 0 ESR 0 0 0 0 Valtio 0 0 0 0 Kunta 0 0 0 0 Muu julkinen 0 0 0 0 KAIKKI YHTEENSÄ 0,766 1,274 0 0 0 2,040 1,164 0 0 1,164 0 0 0 3,204 0 EU 0,383 0,637 0 0 0 1,020 0,582 0 0 0,582 0 0 0 1,602 0 Valtio 0,287 0,478 0 0 0 0,765 0,436 0 0 0,436 0 0 0 1,202 0 Kunta 0,096 0,159 0 0 0 0,255 0,145 0 0 0,145 0 0 0 0,400 0 Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 EAKR YHTEENSÄ 0,766 0 0 0 0,766 1,164 0 0 1,164 0 0 0 1,930 0 EU 0,383 0 0 0 0,383 0,582 0 0 0,582 0 0 0 0,965 0 Valtio 0,287 0 0 0 0,287 0,436 0 0 0,436 0 0 0 0,724 0 Kunta 0,096 0 0 0 0,096 0,145 0 0 0,145 0 0 0 0,241 0 Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ESR YHTEENSÄ 1,274 0 0 0 1,274 1,274 0 EU 0,637 0 0 0 0,637 0,637 0 Valtio 0,478 0 0 0 0,478 0,478 0 Kunta 0,159 0 0 0 0,159 0,159 0 Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 21 Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016
Kanta-Hämeen yhteistyöryhmä 29.9.2014 Johannes Koskinen yhteistyöryhmän puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen yhteistyöryhmän 1. varapuheenjohtaja Pekka Savolainen yhteistyöryhmän 2. varapuheenjohtaja Juha Haukka yhteistyöryhmän 3. varapuheenjohtaja Timo Reina maakuntajohtaja Osmo Väistö yhteistyöryhmän sihteeri 22
Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016 23
Hämeen liitto Regional Council of Häme Niittykatu 5, FI-13100 Hämeenlinna tel +358 (0)3 647 401 email hameenliitto@hame.fi www.hameenliitto.fi