EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 04.XII.2007 K(2007)6169 Asia: Valtiontuki N 308/2007 Suomi Tuki innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin pk-yrityksille Valtiontuki N 309/2007 Suomi Tuki nuorille innovatiivisille yrityksille Arvoisa Herra ulkoministeri 1. MENETTELY (1) Suomen viranomaiset ilmoittivat 1. kesäkuuta 2007 päivätyllä ja komissiossa samana päivänä saapuneeksi rekisteröidyllä kirjeellä EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti edellä mainituista tukitoimista tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden 1, jäljempänä T&K&I-puitteet, mukaisesti. (2) Arvioituaan tietoja ensimmäisen kerran komissio katsoi, etteivät ilmoitukset olleet täydellisiä, ja pyysi Suomen viranomaisilta lisätietoja 29. elokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Suomen viranomaiset vastasivat 29. lokakuuta 2007. 2. TUKIOHJELMIEN KUVAUS 2.1. Tarkoitus (3) Innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin annettavan tuen tarkoituksena on kannustaa pk-yrityksiä ostamaan kyseisiä palveluita, lisätä palveluiden tarjontaa ja kysyntää ja parantaa yritysten tarjoamien innovaatiopalvelujen 1 EUVL C 323, 30.12.2006, s. 1. Ulkoasiainministeri Ilkka KANERVA Merikasarmi PL 176 FIN - 00161 Helsinki Euroopan komissio, B-1049 Bryssel. Puhelin: (+32-2) 299 11 11.
saatavuutta ja laatua. Tuella pyritään parantamaan riittämättömään tiedon leviämiseen, ulkoisvaikutuksiin ja koordinoinnin puuttumiseen liittyviä markkinoiden toimintapuutteita. (4) Nuorille innovatiivisille yrityksille annettavan tuen tavoitteena on edistää innovatiivisten kasvuyritysten kehittämistä Suomessa. Tuella pyritään poistamaan epätäydellisestä ja epäsymmetrisestä informaatiosta johtuvia markkinoiden toimintapuutteita, jotka heikentävät pk-yritysten kykyä saada riittävää rahoitusta innovatiivisille yritysideoilleen. 2.2. Oikeusperusta, hallinnoiva viranomainen, talousarvio ja kesto (5) Oikeusperustan muodostavat valtionavustuslaki (688/2001) ja laki yritystuen yleisistä ehdoista (786/1997). Tukiohjelmiin liittyvät tuet voidaan myöntää vasta komission hyväksynnän jälkeen. (6) Tuen myöntää Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, jäljempänä Tekes, jonka on varmistettava, että tuki myönnetään ja sitä valvotaan oikein. (7) Tuet rahoitetaan Suomen valtion talousarviosta. Nuorten innovatiivisten yritysten tuki voidaan myöntää riskipääomasijoituksena julkisista pääomasijoitusrahastoista (esimerkiksi Finnvera Oyj -konserniin kuuluva, koko Suomessa toimiva pääomasijoituksia tekevä Aloitusrahasto Vera Oy). (8) Innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin pk-yritysten palveluihin annettavan tuen kokonaisbudjetti on 120 miljoonaa euroa ja nuorille innovatiivisille yrityksille annettavan tuen 240 miljoonaa euroa. Molempien tukien kesto on komission hyväksymisajankohdasta 31. joulukuuta 2013 asti. (9) Tukien ehtoja täsmennetään ennen niiden täytäntöönpanoa valtioneuvoston asetuksella. Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet lähettämään asetuksen komissiolle heti, kun se on annettu. 2.3. Tuensaajat (10) Tukea saavat pk-yritykset Suomessa. Tuensaajien on oltava yhteisön lainsäädännössä vahvistetun pk-yrityksen määritelmän 2 mukaisia. Ohjelmia ei ole rajattu tietylle alalle tai maantieteelliselle alueelle. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, ettei tukiohjelmissa aseteta ehtoja, joilla rajoitettaisiin vapautta sijoittautua sisämarkkinoille. (11) Tukea voivat saada ainoastaan kannattavat liiketoimet ja hankkeet, joihin liittyvällä liiketoiminnalla on kilpailukykyä. Sitä eivät voi saada vaikeuksissa olevat yritykset sellaisina kuin ne on määritelty valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa suuntaviivoissa 3. 2 Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annettu komission suositus 2003/361/EY (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36). 3 EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2. 2
2.4. Tuki innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin 2.4.1. Tukikelpoiset edunsaajat (12) Innovaatiotoiminnan neuvonta- ja tukipalveluihin annettavan tuen saajat ovat pk-yrityksiä. Innovaatiopalveluihin annettavan tuen on edistettävä innovatiivista liikeideaa, johon liittyy merkittävää liiketoimintapotentiaalia. 2.4.2. Tukikelpoiset palveluntarjoajat ja sertifiointi (13) Tuensaajat voivat käyttää valtiontukea hankkiakseen innovaatiotoiminnan neuvonta- ja tukipalveluja niin yksityisiltä kuin julkisiltakin (esim. korkeakoulut, ammattikoulut, Valtion teknillinen tutkimuskeskus - VTT) tahoilta. Julkisten innovaatioiden välittäjien on erotettava toisistaan taloudellinen ja muu kuin taloudellinen toiminta ja niihin liittyvät kulut ja rahoitus, jotta voidaan välttää toiminnan ristiinrahoitus. (14) Suomen viranomaisten mukaan innovaatiopalvelujen tarjoajiin sovelletaan erilaisia sertifiointimenettelyjä, esimerkiksi työvoima- ja elinkeinokeskusten (TE-keskus) käytössä olevia menettelyjä eri osaamis- ja toimialueiden innovaatiopalveluiden tuottajien sertifioimiseksi, eurooppalaisia sertifiointimenettelyjä, esimerkiksi nykyistä teknologiansiirtopalveluiden tukemiseen käytettävää IRC-verkostoa tai Europe INNOVA -aloitteessa kehitteillä olevaa IMP3ROVE-menettelyä, avoimia kilpailuttamismenettelyjä, joissa konsulttityön laatua valvotaan asiakaspalautteen avulla. (15) Suomen viranomaisten mukaan monipuolisilla sertifiointimenettelyillä pyritään edistämään innovaatiopalveluiden markkinoiden avautumista ja kehittymistä sekä parantamaan etenkin yksityisten yritysten tuottamien innovaatiopalveluiden saatavuutta ja laatua. Sertifiointimenettelyt mahdollistavat myös muissa jäsenmaissa toimivien palveluntarjoajien osallistumisen tukiohjelmaan. (16) Palveluntarjoajat valitaan avoimella kilpailulla. Tuen ja sertifiointimenettelyjen yksityiskohtaiset ehdot julkaistaan etukäteen Tekesin verkkosivuilla. Tekes perustaa rekisterin sertifioiduista innovaatiopalvelujen tarjoajista. 2.4.3. Tukikelpoiset kustannukset (17) Tukikelpoisia innovaatiotoiminnan neuvontapalvelujen kustannuksia ovat liikkeenjohdon konsultointi, tekninen apu, teknologiansiirtopalvelut, koulutus, konsultointipalvelut teollisja tekijänoikeuksien hankkimista, suojelua ja kauppaa sekä lisenssisopimuksia varten ja standardien käyttöä koskevat konsultointipalvelut. Tukikelpoisia innovaatiotoiminnan tukipalveluiden kustannuksia puolestaan ovat toimistotiloista, tietopankeista, teknisistä kirjastoista, markkinatutkimuksista, laboratorion käytöstä sekä laatumerkintä-, testaus- ja sertifiointipalveluista aiheutuvat kustannukset. 2.4.4. Tuki-intensiteetit ja tuen määrä (18) Tuen enimmäisintensiteetti on 100 prosenttia ja tuki on enintään 200 000 euroa tuensaajaa kohden kolmen vuoden aikana, jos palveluntarjoajalla on kansallinen tai eurooppalainen 3
sertifiointi. Jos palveluntarjoajalla ei ole kansallista tai eurooppalaista sertifiointia, tuki saa olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. (19) Tuen myöntävä viranomainen ilmoittaa tuensaajille tuen luonteesta. Tuensaajia pyydetään ilmoittamaan myöntävälle viranomaiselle, onko niille myönnetty muuta tukea samaan tarkoitukseen edeltävien kolmen vuoden aikana, jotta enimmäismäärä tuensaajaa kohden ei ylity. 2.4.5. Tukiväline (20) Tuki myönnetään useimmiten avustuksena, jolla pk-yritys voi ostaa palvelut markkinahintaan, tai jos palveluntarjoaja on voittoa tavoittelematon organisaatio, kokonaiskustannuksia vastaavaan hintaan, johon on lisätty kohtuullinen voittomarginaali. (21) Tuki voidaan myöntää myös innovaatiopalvelun hinnan alennuksena. Tukiosuus lasketaan tuensaajan maksaman hinnan ja markkinahinnan välisenä erotuksena. Tekes ottaa käyttöön tukiosuuden mittaamiseksi ja valvomiseksi järjestelmän, jolla se tarkistaa innovaatiopalveluiden markkinahinnan ja tuensaajan maksaman hinnan. (22) Tekes tarkastaa julkisten innovaatioidenvälittäjien hinnoitteluperiaatteet ennen kuin ne hyväksytään mukaan tukiohjelmaan. Välittäjien olisi laskettava palvelujen kustannukset noudattaen valtion maksuperustelakia (150/1992) ja valtion maksuperusteasetusta (211/1992), joiden mukaan palvelut on hinnoiteltava kaupallisesti. Tulojen on katettava ainakin toiminnasta aiheutuneet kulut sekä kohtuullinen voittomarginaali. Muiden voittoa tavoittelemattomien tahojen voittomarginaalia tarkastellaan tapauskohtaisesti ennen kuin kyseinen taho hyväksytään palveluntarjoajaksi. 2.5. Tuki nuorille innovatiivisille yrityksille 2.5.1. Tukikelpoiset edunsaajat (23) Tuki koskee pieniä yrityksiä 4, jotka ovat tuen myöntämishetkellä toimineet alle 6 vuotta. Tukea voidaan maksaa useissa erissä siihen saakka, kun yritys täyttää 8 vuotta, ja vain niin kauan kuin se on pk-yritys. Tuensaaja voi saada tukea tukiohjelmassa ainoastaan kerran sinä aikana, jona se katsotaan nuoreksi innovatiiviseksi yritykseksi. Jos tuki myönnetään vaiheittain, uuteen vaiheeseen pääseminen edellyttää, että yritys on saavuttanut sille asetetut tavoitteet. (24) Tuensaajan on oltava innovatiivinen yritys siten, että sen T&K-kustannukset muodostavat vähintään 15 prosenttia kaikista sen liiketoiminnan kuluista vähintään yhtenä vuonna tuen myöntämistä edeltävistä kolmesta vuodesta, ja ulkopuolinen tilintarkastaja on vahvistanut tämän. Jos kyseessä on vastaperustettu yritys, jolla ei vielä ole taloudellista historiaa, vastaava 15 prosentin taso on saavutettava kuluvan tilikauden tilinpäätöksessä, jonka yrityksen ulkopuolinen tilintarkastaja on vahvistanut. Tuensaajalla on oltava uskottava innovatiivinen liikeidea, johon liittyy merkittävää liiketoimintapotentiaalia. 2.5.2. Tuen määrä (25) Tuki on enintään 1 miljoona euroa tuensaajaa kohti. Se voi kuitenkin olla enintään 1,25 miljoonaa euroa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa 4 Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annettu komission suositus 2003/361/EY (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36). 4
tarkoitetulle, Suomen aluetukikartassa määritetylle alueelle 5 sijoittautunutta tuensaajaa kohti. Tukeen ei sovelleta tuki-intensiteetin rajoja. Myöntävä viranomainen kuitenkin seuraa nuoren innovatiivisen yrityksen kustannuksia ja edellyttää, että tuki käytetään toimintoihin, joilla edistetään tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä asetettujen tavoitteiden toteutumista. 2.5.3. Tukiväline (26) Tuki voidaan myöntää avustuksena, vakuudettomana ja korottomana lainana, riskipääomana tai näiden yhdistelmänä sallittuihin enimmäismääriin asti. (27) Vakuudettoman ja korottoman lainan määrä ei saa ylittää edellä (24 kohta) määriteltyjä tuen enimmäismääriä. Lainaan voi liittyä enintään 10 vuoden lyhennyksetön aika. Tuensaajien on täytettävä tietyt edellytykset ensimmäisten viiden lyhennyksettömän vuoden päättyessä, jotta toinen viiden vuoden jakso voidaan aloittaa. Jos lainasopimuksessa luetellut edellytykset eivät täyty, laina on maksettava takaisin ensimmäisen viiden vuoden jakson jälkeen. (28) Jos osa tuesta annetaan riskipääomana, riskipääoman määrä ei saa ylittää edellä (24 kohta) määriteltyä tuen enimmäistasoa. Riskipääoman antaa julkinen pääomasijoitusrahasto, esimerkiksi Aloitusrahasto Vera Oy tai muut alueelliset sijoitusyritykset. Sijoitusyritysten on puolestaan noudatettava rahoituksessaan tukiohjelman ehtoja ja seurattava ja ohjattava sen täytäntöönpanoa. 2.6. Tuen kasautuminen (29) Innovaatiotoiminnan neuvonta- ja tukipalveluihin annettavaa tukea ei voi yhdistää muihin tukiin samojen tukikelpoisten kustannusten osalta. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että kumpaankaan tukeen ei voi yhdistää de minimis -tukea samojen tukikelpoisten kulujen osalta. (30) Nuorten innovatiivisten yritysten tukeen ei voida yhdistää muuta valtiontukea T&K&I-tukea ja riskipääomatukea lukuun ottamatta ennen kuin kolme vuotta sen jälkeen, kun tuensaajalle on myönnetty nuoren innovatiivisen yrityksen tukea. (31) Yrityksen on lähetettävä Tekesille vähintään kerran vuodessa ulkopuolisen tilintarkastajan lausunto tuen kasautumista koskevien sääntöjen täyttymisestä. Lausunnot vaaditaan nuoren innovatiivisen yrityksen rahoituksen myöntämistä seuraavilta kolmelta vuodelta. Lisäksi Tekes tekee tuen kasautumista koskevien sääntöjen noudattamista koskevia tarkastuksia. 2.7. Kannustava vaikutus (32) Tuensaajien toiminta, jolle tukea annetaan, voi alkaa vasta tukihakemuksen jättämisen jälkeen. Myöntävä viranomainen tekee toimenpiteistä arviointeja heti toiminnan alusta. Ensimmäisen arvioinnin tulosten odotetaan valmistuvan vuonna 2010. 2.8. Valvonta ja raportointi (33) Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet antamaan tuista vuosikertomukset, jotka sisältävät seuraavat tiedot: tuensaajan nimi, tuen määrä tuensaajaa kohti, tuki-intensiteetti ja tuettujen hankkeiden toimialat. 5 Suomen kansallinen aluetukikartta vuosille 2007 2013 (valtiontuki N 431/2006, EUVL C 34, 16.2.2007). 5
(34) Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet julkaisemaan tukiohjelmatekstin kokonaisuudessaan Internetissä ennen tukiohjelmien täytäntöönpanoa ja ilmoittamaan kyseisen Internetosoitteen komissiolle. 3. ONKO KYSE TUESTA? 3.1. Tuen osatekijät (35) Komissio on tutkinut, onko kyseessä EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan ja ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukainen tuki. Jotta toimenpide kuuluisi EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, sen on täytettävä samanaikaisesti seuraavat neljä edellytystä: 1) toimenpiteeseen käytetään valtion varoja, 2) toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua aiheuttamalla etua tuensaajalle, 3) toimenpide on valikoiva siten, että se on rajoitettu tiettyihin yrityksiin tai tiettyyn tuotannonalaan, 4) tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (36) Ehdotettu tukiohjelma kuuluu EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan siltä osin kuin tukea annetaan taloudellista toimintaa harjoittaville yrityksille. Se rahoitetaan kansallisesta talousarviosta eli valtion varoista. Tukea annetaan vain tietyille yrityksille, jotka saavat näin valikoivaa etua. Yritykset toimivat markkinoilla, joilla on yhteisön sisäistä kilpailua. Tukiohjelmalla parannetaan tuensaajien asemaa verrattuna niiden EU:ssa toimivien kilpailijoiden asemaan. Näin ollen tukiohjelma vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Se on siis EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan ja ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. 3.2. Sääntöjenmukaisuus (37) Ilmoittamalla toimenpiteistä ennen niiden täytäntöönpanoa Suomen viranomaiset ovat täyttäneet niille EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan nojalla kuuluvan velvollisuuden. 4. ARVIOINTI (38) Komissio on arvioinut tuet T&K&I-puitteiden pohjalta. T&K&I-puitteiden 2.1 kohdan mukaan puitteita ei sovelleta vaikeuksissa oleville yrityksille suunnattuun tukeen, joka on tarkoitettu yhteisön suuntaviivoissa valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi 6. Kuten edellä (2.3 kohta, 10 kappale) todetaan, tällaiset yritykset eivät kuulu ilmoitetun tuen piiriin. 6 EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2. 6
4.1. Tuki innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin (39) T&K&I-puitteiden 5.6 kohdan 1 4 alakohdan mukaan innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin myönnettävän tuen on täytettävä kaikki seuraavat edellytykset: tuensaaja on pk-yritys, tuki on enintään 200 000 euroa tuensaajaa kohden kolmen vuoden aikana, jos palveluntarjoajalla on kansallinen tai eurooppalainen sertifiointi; jos palveluntarjoajalla ei ole kansallista tai eurooppalaista sertifiointia, tuki saa olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, tuensaaja käyttää valtiontuen ostaakseen palvelut markkinahintaan; jos palveluntarjoaja on voittoa tavoittelematon organisaatio, tuki voidaan antaa hinnanalennuksena; jäsenvaltioiden on perustettava järjestelmä, jolla varmistetaan kokonaiskustannusten ja tuensaajan maksaman hinnan läpinäkyvyys. (40) Kuten edellä (2.4.1, 2.4.2, 2.4.4 ja 2.4.5 kohdassa) todetaan, tukiohjelman tuen myöntämisen edellytykset vastaavat edellä määriteltyjä perusteita. (41) T&K&I-puitteiden 5.6 kohdan mukaan seuraavat kustannukset ovat tukikelpoisia: seuraavat innovaatiotoiminnan neuvontapalveluiden kustannukset: liikkeenjohdon konsultointi, tekninen apu, teknologiansiirtopalvelut, koulutus, konsultointipalvelut teollis- ja tekijänoikeuksien hankkimista, suojelua ja kauppaa sekä lisenssisopimuksia varten ja standardien käyttöä koskevat konsultointipalvelut, seuraavat innovaatiotoimintaa tukevien palveluiden kustannukset: toimistotilat, tietopankit, tekniset kirjastot, markkinatutkimukset, laboratorion käyttö ja laatumerkintä-, testaus- ja sertifiointipalvelut. (42) Edellä (2.4.3 kohdassa) esitetyt toimenpiteen tukikelpoiset kustannukset vastaavat T&K&Ipuitteiden 5.6 kohdassa esitettyjä tukikelpoisten kustannusten luokkia. (43) Komissio toteaa tämän vuoksi, että innovaatiotoiminnan neuvonta- ja tukipalveluihin annettava tuki on T&K&I-puitteiden mukaista. 4.2. Tuki nuorille innovatiivisille yrityksille (44) T&K&I-puitteiden 5.4 kohdan mukaan nuorille innovatiivisille yrityksille myönnettävän tuen on täytettävä seuraavat edellytykset: tuensaaja on pieni yritys 7, joka on toiminut alle kuusi vuotta tuen myöntämisajankohtaan mennessä; tuensaaja voi saada tukea ainoastaan kerran sinä aikana, jolloin se katsotaan nuoreksi innovatiiviseksi yritykseksi, tuensaaja on innovatiivinen yritys sillä perusteella, että se suunnittelee kehittävänsä tuotteita, palveluja tai prosesseja, jotka ovat teknologisesti uusia tai huomattavasti aiempaa parempia, mikä voidaan osoittaa ulkopuolisen asiantuntijan tekemällä 7 Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annettu komission suositus 2003/361/EY (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36). 7
arvioinnilla, tai sillä perusteella, että tuensaajan T&K-kustannukset ovat vähintään 15 prosenttia sen liiketoiminnan kokonaiskuluista vähintään yhtenä vuonna tuen myöntämistä edeltävistä kolmesta vuodesta, tuki on enintään 1 miljoona euroa tuensaajaa kohti alueilla, jotka eivät ole oikeutettuja tukeen, tai enintään 1,25 miljoonaa euroa alueilla, jotka ovat oikeutettuja perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaiseen poikkeukseen. (45) Edellä (2.5.1, 2.5.2 ja 2.5.3 kohdassa) esitetyt tukikelpoiset yritykset, innovatiivisen yrityksen määritelmä ja tuen enimmäismäärät vastaavat T&K&I-puitteiden 5.4 kohtaa. (46) Komissio toteaa tämän vuoksi, että nuorille innovatiivisille yrityksille annettava tuki on T&K&I-puitteiden mukainen. 4.3. Tuen kasautuminen (47) T&K&I-puitteiden 8 jaksossa todetaan, että kun kaikkiin tai osaan T&K&I-tukeen oikeutetuista kustannuksista voidaan myöntää myös muita tukia, yhteiseen osuuteen sovelletaan asiaa koskevien sääntöjen suotuisinta enimmäisintensiteettiä. Tätä rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta tukeen, joka on myönnetty valtiontuesta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtävien riskipääomasijoitusten edistämiseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen 8 mukaisesti. T&K&I-tuki ei saa kasautua de minimis -tuen kanssa samojen tukikelpoisten kustannusten osalta puitteissa vahvistettujen tuen enimmäisintensiteettien kiertämiseksi. Lisäksi T&K&I-puitteiden 5.4 kohdan mukaan nuorten innovatiivisten yritysten tukeen ei voida yhdistää muuta valtiontukea T&K&I-tukea ja riskipääomatukea lukuun ottamatta ennen kuin kolme vuotta sen jälkeen, kun tuensaajalle on myönnetty nuoren innovatiivisen yrityksen tukea. (48) Edellä 2.6 kohdassa esitetyt tukien kasautumista koskevat säännöt ovat T&K&I-puitteiden mukaiset. 4.4. Kannustava vaikutus, tuen välttämättömyys ja läpinäkyvyys (49) T&K&I-puitteiden 6 jakson mukaan valtiontuella on oltava kannustava vaikutus, ts. tuensaajan on sen johdosta muutettava käyttäytymistään ja lisättävä T&K&I-toimintaansa. T&K&I-hankkeen ei pitäisi alkaa ennen kuin tuensaaja on jättänyt tukihakemuksen kansallisille viranomaisille. Edellä 2.7 kohdassa esitetyt tukiohjelmat ovat kannustavaa vaikutusta koskevan vaatimuksen mukaiset. (50) T&K&I-puitteiden 6 jaksossa todetaan, että tukiohjelmien kannustava vaikutus täyttyy automaattisesti nuorille innovatiivisille yrityksille ja innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin annettavissa tuissa. Komissio katsoo tämän vuoksi, että kannustavaan vaikutukseen liittyvät edellytykset täyttyvät ja tuet ovat T&K&I-puitteiden 6 jakson mukaiset. (51) Edellä (17 ja 24 kappaleessa) määritellyt tuen enimmäismäärät alittavat T&K&I-puitteiden 7.1 kohdassa esitetyt yksittäisten ilmoitusten tekemistä koskevat rajat. Komissio katsoo tämän vuoksi, että yksittäisten ilmoitusten tekemistä koskevaan vaatimukseen liittyvät edellytykset täyttyvät ja tuet ovat T&K&I-puitteiden 7 jakson mukaiset. 8 EUVL C 194, 18.8.2006, s. 2. 8
(52) Edellä (2.8 kohdassa) esitetyt tukiohjelmien raportointi- ja valvontasäännöt ovat T&K&Ipuitteiden 10.1 kohdan mukaiset. (53) Komissio toteaa, että tukiohjelmat noudattavat T&K&I-puitteiden kannustavaa vaikutusta, yksittäisten ilmoitusten tekemistä ja läpinäkyvyyttä koskevia vaatimuksia. 4.5. Päätelmä (54) Komissio toteaa edellä esitetyn perusteella, että tukiohjelmasta annettu tuki on sovellettavien kilpailusääntöjen mukaista ja soveltuu näin ollen yhteismarkkinoille. 5. PÄÄTÖS (55) Komissio katsoo, että ilmoitetuista tukiohjelmista (tuki innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin pk-yrityksille ja tuki nuorille innovatiivisille yrityksille) myönnetty tuki soveltuu EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla yhteismarkkinoille, ja on näin ollen päättänyt olla vastustamatta ilmoitettuja tukiohjelmia. (56) Komissio muistuttaa Suomen viranomaisia siitä, että komissiolle on ilmoitettava EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan nojalla kaikista suunnitelmista jälleenrahoittaa tai muuttaa tätä tukiohjelmaa. (57) Komissio muistuttaa Suomen viranomaisia, että ennen tukiohjelmien täytäntöönpanoa niiden tekstit on julkaistava kokonaisuudessaan Internetissä ja toimitettava komissiolle. (58) Komissio muistuttaa Suomen viranomaisia myös siitä, että ilmoitettujen tukiohjelmien täytäntöönpanosta on laadittava vuosikertomus. (59) Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne koko kirjeen tiedoksiantamiseen kolmansille ja julkaisemiseen todistusvoimaisella kielellä Internetsivustolla http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/index.htm Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate-General for Competition Directorate for State Aid State Aid Greffe B 1049 Brussels Faksi: (+32) 2-296 12 42 Kunnioittavasti Komission puolesta Neelie Kroes Komission jäsen 9