NOUSIAINEN LIITE 5 KESKUSTAN JA KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA VANHA RAKENNUSKANTA 1. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet Pappila 435 1 6 PAPPILA SRV 24 Hirsirunkoinen ja tasanurkkainen pappilarakennus on 1890. Luonnonkiviperusteisessa rakennuksessa on keskeissalipohjakaava. Ulkovuoraus on uusrenesanssityylinen. Sisätiloissa on useita kaakeliuuneja. Pihapiirissä on talousrakennus, luhti ja sauna. Topoinen 446 2 56 NOUSIAISTEN KIRKKO srk Nykyisen kirkon paikalla oli tod.näk. puinen kirkko jo 1100-1200-l. Kaksikuorinen ja kolmilavainen kivikirkko on rakennettu 1400-l. Kellotapuli on rakennettu 1759-60. Osa valtak.merkitt. kultt. ymp. (RKY n:o117). 2. Seudullisesti arvokkaat kohteet, kaavamerkintä SR Haatila 404 1 90 NOUSIAISTEN ASEMA SR 84 Nousiaisten asemarakennus vuodelta 1925 vanhassa asussaan. Taitekattoisen, klassistisen rakennuksen molemmilla sivuilla on poikkipääty. Nykyään kokoontumis- ja juhlatilana. Lisäksi kaksi varastorakennusta sekä 1960-luvun viljavarasto ja suurtehokuivuri. Kaisela 410 4 46 PENTTILÄ SR 87 Keskiaikainen tila, kantatila, siirretty 1860-luvulla kylätontilta nykyiselle paikalleen. Asuinrakennus 1860-l, laajennettu 1900-l alussa. Vanhan väen asunto ja renkitupa 1800-l lopulta ja useita talousrakennuksia, mm. aitta 1920-l ja kivinavetta 1906. Kaitarainen 411 7 20 KOLHI SR 98 Pihapiiriin kuuluu 7 rakennusta (katso asemapiirros). Asuinrakennuksen länsipuolella on tielle päin viettävä avoin nurmialue. Reunoilla on jonkin verran puustoa. Etupiha on hiekkakenttää. Navetan kulmalta on purettu sauna/rengintupa/vaja -rakennus 1980-luvulla. Kaitarainen 411 17 18 OLLI JA JUSSILA SR 99 Pihapiirissä 10 rakennusta. Asuinrakennus, tien vierellä kulkeva aita sekä vinkkeli navetta muodostavat rajatun pihapiirin. Tien varrella on kapea puutarha-alue. Asuinrakennuksen eteläpuolella on nurmikenttää ja jonkin verran puustoa. Vanha päärak. on sijainnut tien suuntaisesti nyk. puutarhan paikalla ja vanha väentupa on sijainnut suunnilleen nykyisen asuinrakennuksen paikalla. Pihapiirin poikki ja kalustovajan alta virtaa Fatijokeen laskeva oja. Killainen 415 12 0 KYLÄ-TUORI SR 12 Asiakirjoissa 1540 mainittu tila on ollut kruunun, Ohensaaren kartanon ja Nousiaisten seurakunnan omistuksessa. Sijaitsee vanhalla kylätontilla, kappalaisen virkataloksi rakennettu asuinrakennus (1883), karjasuoja (1920-l), sauna (1940-l) ja kellari. Kärmelä 420 3 19 KOLJOLAN MYYMÄLÄ SR 27 Tiilinen liikerakennus vuodelta 1933, suunnittelija Onni Touru. Rapattu, nurkissa leveä harkotus ja räystäät koteloitu. Muutettu 1980-luvulla asuinkäyttöön. Tontilla oli osuusliikkeen aiempi myymälärakennus 1917-1933. Osa valtak. merkitt. kultt. ymp. Nummi 428 3 30 SUOJA SR 59 Tontti on lohkottu Kierikkalasta 1955. Kaksikerroksinen, rapattu rakennus valmistui 1939. Suojassa on ollut sekä liikehuoneistoja että asuntoja. Rakennus on säilynyt alkuperäistä vastaavana. Nummi 428 5 16 HAIJANEN SR 61 Haijaisten kantatalo, siirtynyt kylämäeltä nykyiselle paikalleen 1800-luvulla. Paritupatyyppinen asuinrakennus 1870-luvulta, peruskorjattu 1990- luvulla. Ulkoasu hyvin säilynyt. Muu rakennuskanta 1930-luvulta. Näkyvä kokonaisuus. Nummi 428 9 28 VIINIKKA SR 72 Kantatila vanhalla paikallaan kylätontilla. Kaikki rakennukset tuhoutuivat tulipalossa 1879. Asuinrakennus tehty 1880-1905, kuisti ja poikkipäätylaajennus 1935. Talli 1880-luvulta. Aitta, navetta ja sauna 1920-1930-luvulta. Palo 434 2 63 LONKI SR 21 Kruununtila, ratsutila. 1804 rakennetun päärakennuksen ulkoasu on 1800-1900-l vaihteesta. Taitekattoinen vanhan väen asunto 1915, kookas taitekattoinen karjarakennus 1928. Useita talousrakennuksia Sontamala 443 4 45 MARKULA SR 45 Kantatila ent. kylätontillaan. Päätykamareilla jatkettu hirsinen parituparakennus on rakennettu 1887 sattuneen palon jälk. Ikkunapuitteet ovat koristeelliset. Kuisti on 1940-l:lta Sukkinen 444 1 64 SUKKINEN SR 85 Sukkinen on keskiaikainen asumakartano ja entinen rälssisäteri. Päärakennus 1787, muutoksia 1970-l. Ulkoasu säilynyt. Toinen asuinrakennus 1800-l, aitta 1700-l ja kivisilta 1800-l. Muu rakennuskanta 1900-l alusta. Rehevä, hoidettu pihapiiri. Topoinen 446 2 45 KORKEILA SR 16 Kantatila. Paritupatyyppinen, n. 1840-l rakennettu talonpoikaisrakennus. Piharakennukset, mm. sauna, rehusuoja ja navetta, ovat 1900-l alusta. Vadanvainio 448 3 5 JUNNILA SR 104 Kantatila. Päärakennus 1700-luvulta, nyk ulkoasu 1970-l. Pihapiirissä luhti, pikkutupa, aitta ja tuulimylly samalta ajalta. Sijainneet samoilla paikoilla jo 1770-luvulla (?). Hieno kokonaisuus.
3. Paikallisesti arvokkaat kohteet, kaavamerkintä sr Alakylä 403 1 3 SAVELA sr 1 Sijaitsee vanhan kylätontin laidalla. Samalla paikalla sijaitsi 1700-l lopulla sotilastorppa. Nykyinen asuinrakennus on vuodelta 1928-1929, asu säilynyt. Entinen navetta ja sauna 1920-luvulta. Alakylä 403 1 5 OJARANTA sr 2 Sijaitsee vanhalla Anttilan tontilla kylämäellä. Asuinrakennus ja entinen suutarinverstas 1800-l:n l. Siellä toimi myös kauppa 1890-l. Saunarakennus 1930-l. Alakylä 403 1 7 LEPOLA sr 3 Tontti on lohkottu Anttilasta ja rakennettu tilan vanhan väen asunnoksi 1938. Peruskorjattu vanha ilme säilyttäen. Pihapiirissä on 1930-luvun lopulla tehty talousrakennus Alakylä 403 2 30 KIVIMÄKI sr 4 Entinen Suomelan tilan talouskeskus. Suomela muodostettiin 1900-luvun alussa, kun Finnin kantatila jaettiin. Asuinrakennus on tehty ilmeisesti ennen 1920-lukua Finnin asuinrivin salipäädystä. Saunarakennus 1954. Navetta purettu. Alakylä 403 3 14 MÄKILÄ sr 5 Entinen Pankkilan torppa 1800-luvun puolivälistä. Torpparakennusta on kunnostettu vanha ilme säilyttäen. Kellarirakennus 1800-luvulta, muut rakennukset 1970-1990-luvuilta. Tontilta on tehty esihistoriallisia löytöjä. Alakylä 403 3 22 MAJALA sr 6 Kiinteistö on erotettu Pankkilan maista, sijaitsee vanhan kylätontin koillispuolella. Asuinrakennus 1929, peruskorjattu 1983. Sementtitiilinen karjarakennus ja vaja 1920-1930-l. Alakylä 435 5 0 KIRKONKOSKI sr 9 Vanha Kirkonkosken saha. Sahasta on jäljellä tulipalon jälkeen vuonna 1949 uudelleen rakennettu 2-4-kerroksinen saharakennus. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäriympäristöä. Alakylä 403 7 31 RAUVOLA sr 7 Kantatila, joka mainitaan jo 1540. Siirretty nykyiselle paikalleen isojaon jälkeen. Asuinrakennuksen vanhin osa kenties 1830-luvulta. Alakylä 403 8 21 LÄKSY sr 10 Vanha kantatila, sijaitsee isojaon aikaisella paikallaan kylätontilla. Asuinrakennus vuodelta 1934 ajan asussa. Mansardikattoinen navetta vuodelta 1924, vilja-aitta 1800-luvun lopulta, autotalli 1970-luvulta. Alakylä 403 12 2 KATUNPÄÄ sr 8 Kantatalo vanhalla kylätontilla. Rakennukset asultaan alkuperäistä vastaavina. Mansardikattoinen päärakennus 1920-luvun alusta, peruskorjattu 1939. Kookas karjarakennus ja sikapihatto 1922-1923, riihi noin 1890-l ja sauna 1940-l. Haatila 404 1 10 METSÄLINNA sr 81 Tontilla sijaitsee ns. terijokilainen huvila, joka kerrotaan tuodun paikalle 1910-1930-luvulla. Tila on lohkottu Haaatilan kanatatalosta 1923. Sveitsiläistyylisessä rakennuksessa on koristeellinen ulkolaudoitus, lasiveranta ja torniosa. Haatila 404 1 11 PENTTILÄ sr 82 Haatilasta 1929 lohkottu kiinteistö, jolla oleva asuinrakennus valmistui 1920-luvulla. Mansardikattoisen rakennuksen ulkoasu on säilynyt entisenä. Rakennuksessa on toiminut myös kauppa vuosina 1927-1962. Haatila 404 1 49 HAATILA sr 83 Kantatila, mainittu jo 1400-luvulla, sijaitsee vanhalla kylätontilla. Nykyinen päärakennus vuodelta 1880, levennetty 1920-luvulla ja säilynyt sen ajan asussa, lisäosa vuodelta 1969. Pihapiirissä on useita talousrakennuksia, mm navetta 1916 ja aitta 1919. Härjänsilmä 408 1 15 YLITALO sr 80 Kantatalon osatalo vanhalla paikallaan. Kaksi asuinrakennusta 1800-luvulta. Päärakennus on salvottu kurkihirteen, salikamarit purettu ja kuisti tehty 1920-1930-luvulla, laajennettu kahdella erkkerillä. Useita talousrakennuksia 1930-luvulta lähtien. Kaitarainen 411 1 59 TEROLA sr 95 Pihapiiriin kuuluu asuinrakennus ja vaja/kanala. Kaitarainen 411 4 44 VESO sr 96 Veson kantatalo. Sijaitsee isojaon aikaisella tontillaan kyläalueella. Nykyinen päärakennus vuodelta 1929, ulkoasu hyvin säilynyt. Muu rakennuskanta 1900-luvun vaihteesta. Näkyvä kokonaisuus Fatijoen varrella. Kaitarainen 411 5 18 TASANEN sr 97 Tasasen kantatalo. Sijiatsee isojaon aikaisella tontillaan kyläalueella. Vanha paritupatyyppinen päärakennus 1800-luvun lopulta, ulkoasu säilynyt. Pihapiirissä rapattu aitta 1900-l alusta. Uusi päärakennus 1969. Killainen 415 2 22 JAAKKOLA sr 11 Kantatila, mainitaan asiakirjoissa jo 1540. Talouskeskus on siirtynyt kylätontin länsipuolelle ilmeisesti 1900-luvun alussa. Asuinrakennus vuodelta 1912, kuistiosa uusittu. Tiilinavetta on 1920-l:lta, muut talousrakennukset tehty 1960-luvun jälkeen. Killainen 415 4 21 MÖLKKÄRI sr 13 Kantatalo vanhalla kylätontilla Hirvijoen rannalla. Korkealle betoniperustalle tehty hirsinen asuinrakennus vuodelta 1930 osin muutettuna. Karjarakennus vuodelta 1922. Aitta, vaja ja puimala vuodelta 1930 ovat siirtyneet Jaakolan tilaan. Killainen 415 6 3 PELTO-PAJALA sr 15 Pajalan kantatila jaettiin vuonna 1902 neljään osaan, joista yksi on Pelto-Pajala. Vanha päärakennus 1850-1960-luvulta. Nykyinen asuinrakennus on 1950-luvun kanala, laajennus ja asu 1980-luvulta. Aitta 1930-luvulta, navetta 1965. Killainen 415 6 10 KYLÄ-PAJALA sr 14 Pajalan kantatila jaettiin 1902 neljään osaan, joista Kylä-Pajala on tilan vanhalla paikalla kylätontilla. Päärakennuksen tupapää 1850-l:lta, salipää 1918, asu 1950-luvulta. Navetta 1928, aitta 1884, puuvaja ja sauna 1900-l alusta ja asuinrakennus 1957. Koljola 417 1 29 AILIO II sr 35 Kiinteistö muodostettu 1930-l alussa. Liike- ja asuinrakennus ja entinen leipomo 1920-l, autotalli 1930-luvulta. Nykyinen liikerakennus, johon Ailion kauppa siirtyi 1965. Vanhan kylätontin kupeessa Koljola 417 4 4 KALLIOPOHJA sr 37 Kalliopohjan seuraintalo valmistui 1930, asua muutettu. Sijaitsee entisellä Nikkilän ja Mäkilän kantatilojen mailla. Talossa on toiminut yhdistysten lisäksi kunnantoimisto, kirjasto ja säästöpankin konttori. Kalliopohja Oy perustettiin 1929. Koljola 417 4 16 LAIHOLA sr 38 Lohkottu 1940 Mäkilän kantatilasta. Asuinrakennus 1930-luvulta pääosin vanhassa asussaan. Pihapiirissä on lisäksi kalustovaja.
Koljola 417 5 23 HUNTSA sr 36 Kantatila vanhalla kylätontilla. Rakennukset sijaitsevat Repolantien molemmin puolin. Vanhan väen rivi 1900-l alusta, asuinrakennus 1949. Sauna, luhti ja aitta 1800-l. Navetta, kellari ja makasiini 1920-1930-l. Koljola 417 6 26 ETU-PRAMI sr 40 Pramin kantatilan osatalo, siirretty kylätontilta isojaon jälkeen. Mansardikattoinen päärakennus 1927, Onni Touru. Toinen asuinrakennus, pikkutupa, kivinavetta ja sementtitiilinen aitta 1900-l alusta. Koljola 417 6 36 TAKA-PRAMI sr 41 Pramin kantatilan osatila, siirretty kylätontilta isojaon jälkeen. Mansardikattoinen, keskeissalityylinen päärakennus1928-1930, kahdella sivulla mansardikattoinen frontoni. Navetta 1922 ja puuvaja 1900-l alusta. Koljola 417 14 2 PETÄSMÄKI sr 39 (Ent. Kuokkala) Kantatila, siirretty kylätontilta isojaon jälkeen. Asuinrakennus 1870-luvulta, korjattu asua muuttaen. Pihapiirissä on aitta (1870-l) ja useita 1900-l alun talousrakennuksia. Kuloila 418 2 55 VÄLI-TUOMOLA sr 22 Kantatilan osatalo, halottiin kahtia 1700-l lopulla. Sijaitsee vanhalla kylätontilla. Asuinrakennus tehty 1929, peruskorjattu 1980-l, vanha ilme säilynyt. Pihalla on karjarakennus ilmeisesti 1930-1940-l, talliosa uudempi. Kuloila 418 5 3 NIITYNPERÄ sr 23 Tuomolan kantatilan osatalo, halottiin kahtia 1760. Sijaitsee vanhalla kylätontilla. Asuinrakennus vuodelta 1926-1928, kuisti uusittu 1990-luvulla Navetta 1938, aitta ja makasiini 1930-luvulta. Kärmelä 420 2 3 RAUHALA sr 26 Kiinteistö erotettu Pläsin maista. Hirsinen asuinrakennus 1900-l alusta Pläsin vanhalle väelle, myöhemmin leipomo, vanhassa asussa.tiilirakennus 1930-l, alun perin autotalli, muutettiin myymäläksi, kauppana 1950-1967 Kärmelä 434 2 65 MARKKULA sr 31 Kantatalo isojaon aikaisella paikallaan. Tilan vanhat asuinrakennukset on purettu. Uusi päärakennus on vuodelta 1954, peruskorjattu asua muuttaen 2004-2005. Tontilla on nykyisin myös sementtivalimo Kärmelä 420 3 36 PELTO-UOTILA sr 28 Kantatilan osatalo, halottiin 1700-luvun loppupuolella. Sijaitsee isojaon aikaisella paikallaan. Paritupatyyppinen päärakennus 1800-luvulta, asu 1950- luvulta. Vanhan väen asuinrakennus. Navetta ja aitta 1930-luvulta Kärmelä 420 5 27 KOTIRINNE sr 29 Entinen Mikolan kantatalo isojaon aikaisella paikallaan. Vanha talouskeskus erotettiin Kotirinne-nimiseksi kiinteistöksi 1997. Paritupatyylinen päärakennus on 1800-l, kunnostettu 1939. Talousrakennuksia 1920-luvulta. Kärmelä 420 7 17 RÄPI II sr 30 Kantatila isojaon aikaisella paikallaan. Tilan nykyinen rakennuskanta pääosin 1920-1930-luvuilta. Hirsinen asuinrakennus 1928, peruskorjattu 1970. Mansardikattoinen navetta js aitta-puuvaja 1930-luvulta. Laihoinen 424 1 11 UUSITALO sr 88 Keskeismuurillinen, rankorakenteinen asunto vuodelta 1935-1936 rakennusajan asussa. Tontti lohkottu Laurilasta. Pihapiirissä on 1940-luvulla tehty saunarakennus, joka on muutettu asuinrakennukseksi. Laihoinen 424 2 11 HOUNA sr 89 Kantatila entisen kylätonttinsa kohdalla tien toisella puolella. Leveärunkoinen hirsinen asuinrakennus 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta, kuisti ja frontoni 1920-luvulta. Navetta osin 1900-l alkupuolelta. Entinen Laurilan luhti jopa 1700-luvulta. Laihoinen 424 3 15 ISO-LOTTI sr 90 Lotin kantatalon osatalo, halottiin 1700-luvun lopulla. Iso-Lotin päärakennus 1910-luvulta, asu 1960-luvulta. Vanha päärakennus mahdollisesti 1800- luvun alusta, salipää purettu 1900-l alussa ja asua muutettu 1960-luvulla. Laihoinen 424 3 17 PIKKU-LOTTI sr 91 Lotin kantatalon osatalo, halottiin 1700-l lopulla. Vähä-Lotin rakennuskanta 1900-l alusta, sijaitsevat yhä neliömäisesti. Asuinrakennus on vuonna 1920 rakennettu paritupa pääosin vanhassa asussa. Aitta, sauna ja vaja 1910-luvulta. Navetta 1938. Laihoinen 424 4 7 TOIVOLA sr 92 Lohkottu Päkkilästä 1923. Mahdollisesti entinen mäkitupa. Päärakennus 1800-luvun lopulta, peruskorjattu (pesuhuonesiipi) 1990-luvulla. Vinkkeli piharakennus (navetta, aitta ym.) 1900-luvun vaihteesta. Postitien varrella. Laihoinen 424 4 38 PÄKKILÄ sr 93 Päkkilän kantatalon osatalo, halottu 1700-l lopulla. Talouskeskus erotettu 1997 Kotipalsta-nimisenä. Päärakennus 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Laihoinen 424 15 1 PÄKKILÄ sr 94 Päkkilän kantatalon osatalo, halottiin 1700-luvun lopulla. Sijaitsee vanhalla kylätontilla. Nykyinen päärakennus 1920-luvulta, asua muutettu. Karjarakekennus 1926 ja aitta 1800-luvulta. Moijoinen 426 1 35 VANHA-KLEMILÄ sr 32 Kantatalo. Hirsinen mansardikattoinen päärakennus vuodelta 1921, keskeissalipohjakaava. Puuvaja, vilja-aitta, kellarivaja ja navetta 1920-luvun alusta Moijoinen 426 2 10 JASKA sr 33 Kantatila vanhalla kylätontilla. Hirsinen, harkkokiville perustettu, keskeissalipohjakaavainen päärakennus 1860-1880-luvulta, ikkunamalli muutettu 1958, kuistia laajennettu. Savusauna 1800-l, useita talousrakennuksia 1900-l alkupuolelta. Moijoinen 426 2 12 HAAPALEHTO sr 34 Lohkottu Jaskasta 1962. Asuinrakennus tehty alun perin Jaskan talon vanhalle isännälle 1939, keittiö ja kamari. Lisätty toinen kamari ja vinttihuone 1946-1947, umpikuisti 1950-luvulla. Mansardikattoinen sementtitiilinavetta 1946, aitta 1948 ja vaja 1950. Moisio 427 1 8 KOTIMÄKI sr 51 Lohkottu Moisiosta 1931. Keskeismuurillinen asuinrakennus 1920-1930-luvulta. Satulakaton toisella lappeella on mansardikattoinen frontoni ja sisäpihalla umpikuisti. Säilynyt vanhailmeisenä. Pihalla on vaja. Moisio 427 1 25 KAPPELIMÄKI sr 52 Paikalla oli torppariasutusta jo 1800-luvulla. Tontilla on entinen Moision tilan muonamiesasunto vuodelta 1922. Rakennuksessa on kaksi asuntoa, molemmissa huone ja keittiö. Säilynyt vanhailmeisenä. Pihalla on puuvaja. Nummi 428 3 7 KALLIPÄÄ sr 54 Kallipään torppa halottiin itsenäiseksi Kierakkalasta 1927. Keskeissalipohjakaavaan perustuva asuinrakennus 1900-luvun alusta. Sisäpihalla leveä, aumakattoinen kuisti. Pihapiirissä on hirsirakenteinen verstas-saunarakennus ja autotalli. Nummi 428 3 14 TEURASTAMO sr 56 Tontti on lohkottu Kierikikalasta 1938. Tiilirunkoinen, rapattu rakennus vuodelta 1953. Rakennuksessa on toiminut mm. Osuusteurastamo, leipomo, pyöräkauppa, kampaaja ja valokuvausliike. Yläkerrassa on asuntoja ja alakerrassa liiketiloja.
Nummi 428 3 15 OSUUSKASSA sr 55 Tontti on lohkottu Kierikkalasta 1938. Kaksikerroksinen, rapattu rakennus valmistui 1958. Rakennuksessa on pulpettikattoinen lisäosa. Alakerrassa on liiketilaa ja yläkerrassa asuntoja. Vanhan kylätontin kupeessa. Nummi 428 3 26 TASAMAA sr 57 Tila on lohkottu Kierikkalasta 1952. Kaksikerroksinen, rapattu rakennus on vuodelta 1952, asu säilynyt. Siinä on toiminut mm. apteekki, posti ja kauppa. Nummi 428 3 29 LÄÄKÄRITALO sr 58 Entisen lääkäritalon tontti on lohkottu Kierikkalasta 1955. Kolmikerroksinen, betoniperusteinen, rakennus valmistui 1953. Rakennuksen ulkopinta on rapattu ja maalattu valkoiseksi. Nummi 428 8 7 ALIMYLLYMÄKI sr 63 Lohkottu Pappilasta 1927. Tontilla on ollut satulasepän verstas. Asuinrakennus 1800-1900-lukujen vaihteesta vanhailmeisenä. Sisäänkäynti on päädystä. Pihalla on hirsinen rakennus, jossa on nykyisin sauna ja vaja. Nummi 428 8 29 AHTELA sr 64 Hirsirunkoinen parituparakennus 1800-luvulta, mineettivuorattu 1960-luvulla. Rakennuksessa on sijainnut Nummen ensimmäinen maakauppa ja 1900- luvun jälkipuoliskolla mm. polkupyöräkorjaamo ja leipomo. Nummi 428 8 31 NOUS. VPK:N PALOASEMA sr 65 Paloasema rakennettiin 1935-1936. Se oli käytössä vuoteen 1973 asti, jonka jälkeen se on ollut varastokäytössä. Rakennus on tehty punatiilestä betoniperustalle. Torniosa on lautarakenteinen. Rakennus on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Nummi 428 8 58 PAPPILA sr 67 Pappila isojaon aikaisella paikallaan kylätontilla. Parituparakennus 1700-luvulta purettu ja tilalle on rakennettu uusi päärakennus. Talousrakennuksia 1900-luvun alusta. Aitta 1700-luvulta. Varhaiskeskiaikaisen Santamalan pappilan sijaintipaikka. Nummi 428 9 1 MYLLYMÄKI sr 68 Lohkottu Viinikasta 1923, ilmeisesti entinen torpan tontti. Asuinrakennus 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Pihalla on aitta 1700-l lopulta, entinen paja 1800-luvulta ja muita rakennuksia 1900-luvulta. Nummi 428 9 4 YLISTUPA sr 69 Viinikan tilan entinen mäkitupa, joka lohkottiin 1923. Paikalla on asuttu 1700-luvulta lähtien. Asuinrakennuksen vanhin osa lienee 1800-luvulta, toinen huone lisättiin 1917, asua muutettu kenties 1950-luvulla. Navetta 1800-luvun lopulta. Nummi 428 9 15 TYÖVÄENTALO sr 70 Nousiaisten työväenyhdistys perustettiin 1907. Vinkkelin muotoinen, mansardikattoinen työväentalo rakennettiin 1920-1922, eteinen tehtiin myöhemmin. Ulkoasu säilynyt. Juhlasalin sisäkatto on 5-lappeinen. Sisätilat remontoitiin 1980-luvulla Nummi 428 9 20 PAJALA sr 71 Kiinteistö lohkottu Ylimyllymäestä 1933. Harkkokiviperusteinen pajarakennus, jonka on rakentanut 1900-luvun alussa seppä Aarnio. Paja oli toiminnassa 1970-luvun puoliväliin asti. Rakennus on laudoitettu ja maalattu punaiseksi. Nummi 428 12 3 KESKITALO sr 74 Lohkottu Vuorennpäästä 1960-luvulla. Entinen Vuorenpään vanhan väen asuinrakennus 1800-l lopulta, tupa, eteinen, kammio ja kaksi kamaria, pohjoispäädyssä lautarakenteinen käymälä. Kaksijakoiset ikkunat ja sahalaitainen kerroslista. Navetta ja vaja. Nummi 428 12 8 TRYYKI sr 75 Kantatila, siirtyi nykyiselle paikalleen viimeistään 1700-l lopussa. Parituparakennus 1800-luvun alusta, vinkkeli 1860-luvulta ja kuistit, frontoni ja vinttihuone 1930-luvulta. Pihalla on useita talousrakennuksia, jotka muodostivat ennen umpipihan. Palo 434 1 31 ISOTALO sr 19 Ratsutila ostettiin perinnöksi 1758. Hirsirunkoinen, luonnonkiviperustainen parituparakennus 1885, korjattu 1961 ja 1987. Pihapiiriin kuuluu mm. vanha luhti, aitta, puuvaja-talli, 2 saunaa ja makasiini-riihi. Palo 434 2 11 AUTERE sr 20 Lonkin tilasta lohkotun tontin asuinrak. 1800-l:lta. Satulakattoinen kuisti, mansardikattoinen frontoni ja luonnonkivijalka. Pappila 435 6 41 KIRKKORANTA sr 108 Tilaan kuuluu n. 1920 käytetyistä hirsistä rakennettu asuinrakennus, jonka toisessa päässä oli alkujaan leivintupa. Tilaan kuuluu Pappilan navettarakennuksen toinen pääty sekä makasiini, ent. vilja-aitta sekä kellari-kanala- ja sauna-puuvajarakennukset. Rekoinen 438 1 13 ALITUPA sr 78 Osatalo, lohkottu v. 1845 (1750-luvulla?) Tuvan kantatalosta.vanhalla kylätontilla. Ent. sotilasvirkatalo ja ratsutila. Päärakennus 1800-l, kunnostettu 1970-l (?) ulkoasu säilynyt. Toinen asuinrakennus 1800-luvulta, uusittu 1920-l. Päärakennus 1984. Rekoinen 438 2 15 FRÄLSI sr 79 Rälssitila on ollut saman suvun hallussa 1760 alkaen. Pitkänurkkainen päärak. on ilmeisesti 1800-l lopulta. Toinen vinkkelimäinen asuinrak. saattaa olla kamarin osalta 1700-l:lta. Pihalla on umpihamaisesti luhtirivi ja sementtitiilinen karjarakennus. Repola 439 2 1 PELTOLA I sr 100 Peltola on lohkottu Pelto-Huitista v. 1927. Päärakennus 1920-luvulta, laajennettu ja peruskorjattu 1970-luvulla. Pihapiiri avoin. Repola 439 6 4 LINNA sr 101 Linna on lohkottu Hamarosta v. 1923 ja se on entinen mäkitupa. Tila sijaitsee Linnavuoren muinaislinnan alarinteessä, Pyhän Henrikin tien varrella. Torppamainen päärakennus vuodelta 1869, ikkunoita on uusittu. Navetta 1900-l vaihteesta. Repola 439 6 34 HAMARO sr 102 Hamaron kantatalo. Talouskeskus isojaon aikaisella paikalla kylätontilla. Paritupa-tyyppinen päärakennus 1800-l lopulta, nykyinen ulkoasu 1950- ja 90- luvulta. Toinen asuinrakennus 1900-l vaihteesta, ulkoasu säilynyt, jatkeena vanha luhtiaitta. Repola 439 878 1 MYLLYPALSTA sr 103 Myllypalsta on kylän yhteismaata. Paikalla on ollut Nousiaisten ensimmäinen höyrymylly ja myöhemmin saha. Toiminta on loppunut 1940-luvulla ja mylly- ja saharakennukset on purettu. Tilalla on jäljellä sahatyöntekijän asuinrakennus 1900-l vaihteesta. Sontamala 443 1 27 PREHTU sr 42 Kylän palon jälk. tila siirtyi nyk. paikalle. Kamarillinen paritupa on 1890-l:lta. Hirsirakennus on pystytetty nurkkakiville. Nyk. ulkoasu on v:lta 1947 ja 1969, jolloin tehtiin laajennuksia. Sontamala 443 2 17 SANKARI sr 66 Tontti on kuulunut ilmeisesti Moision yksinäistilaan. Talon iästä ei ole tietoa. Talossa on toiminut kauppaliike. Tontti lohkottiin Nikusta 1921. 1983 uusittiin hirsirakennuksen ulkovuoraus ja ikkunat ja tehtiin kuisti ja betoniperustus. Sontamala 443 2 26 SALOLA sr 43 1900-l alussa rakennettua mansardikattoista myymäläliikettä llajennettiin 1970. Rakennuksessa oli alkujaan taitekattoinen frontoni. Rakennuksessa on toiminut sekatavara-, elintarvike- ja pyöräliike. Sontamala 443 3 36 MATTILA sr 44 Tilan parituparakennus on mahdollisesti 1700-l:lta. Muutoksia 1926 ja 1971 Pihalla on kasvihuoneita ja ent. talousrakennuksia.
Sontamala 443 6 27 SUNA sr 47 1890-l valmistunut, päätykamarillinen, harkkokiviperusteinen parituparakennus 1890-l sijaitsee isojaon aikaisella kylätontilla Hirvijoen rannassa. Talousrakennukset ovat 1920-30-l:lta Sontamala 443 7 18 YLHÄINEN sr 48 Harkkokivijalkainen parituparakennus on vuodelta 1887, korjattu 1951. Pihapiirissä on useita ennen 1940-lukua rakennettuja talousrakennuksia. Sontamala 443 9 5 SUOMELA sr 49 Krouvilan ent. kylätontilla sijaitseva asuinrakennus on rakennettu n. 1880-l. 1904 lähtien talo oli vuokrattuna kiertokouluopettajalle. Talossa toimi myös puhelinkeskus. Nyk. ulkoasu on 1900-l alusta, jolloin rakennusta laajennettiin. Sontamala 443 9 91 MÄKI-KROUVILA sr 50 Tilan rakennukset sijaitsivat kylän paloon asti ent. kylätonttialueella. Pitkänurkkainen, päätykamarillinen paritupa on 1800-l lopulta. Pihapiirissä on useita rakennuksia, mm. väentupa, sikala, aitta. Sontamala 443 13 1 HIITO sr 46 Tila mainitaan 1470. Kylän palon jälk.1887 tila siirtyi nyk. paikalleen. Paritupatyyppisen asuinrakennuksen 1800-l lopulta. Pihapiirissä on mm. hirsiaitta ja sementtitiilinen navetta Topoinen 446 2 44 KYLÄ-TOPOINEN sr 17 Pihapiiriin kuuluu tällä hetkellä 11 rakennusta: asuinrakennus, torppa, kolme aittaa, riihi, paja, savusauna, tuulimylly ja kaksi makasiinia. Kaikki on siirretty muualta nykyisille paikoilleen. Rakennukset sijaitsevat metsän keskellä polkujen varsilla. Kotiseututyö alkoi Nousiaisissa v. 1950, jolloin Nousiaisten kotiseutuyhdistys perustettiin. Vuonna 1974 Kotiseutuyhdistys avasi vanhassa Pappilassa museon. 1970-luvulla kotiseutuyhdistykselle lahjoitettiin Pokkalan torppa, joka sai aikaan idean erityisen museoalueen perustamisesta. Kunta lahjoitti toimintaa varten Topoisista, kirkon läheisyydestä, metsäisen mäkialueen. Alueen rakentamista varten laadittiin suunnitelma (Martti Puhakka, 1975), mikä ei kuitenkaan ole toteutunut. Nykyinen museoalue on kehittynyt satunnaisesti saatujen lahjoitusten mukaan. Toimintaperiaatteena on, että kaikki lahjoitukset olisivat oman kunnan alueelta. Vadanvainio 448 1 26 ISO-HEIKKILÄ sr 105 Lohkottu Heikkilästä 1929, sijaitsee Heikkilän talon vanhalla paikalla kylätontilla. Päärakennus 1870-luvulta, nykyinen ulkoasu 1960-luvulta. Muu rakennuskanta (navetta, kalustovaja, vaja) 1910-1920-luvulta. Vadanvainio 448 2 40 TAKA-ANTTILA sr 106 Lohkottu Anttilasta 1927, rakennukset vanhalla tontilla. Vanha päärakennus 1700-luvulta, uusi 1942, aitta 1938, navetta 1920-luvulta. Vadanvainio 448 1 23 JOKIHEIKKILÄ sr 107 Lohkottu Vähäheikkilästä 1990, käsittää Vähä-Heikkilä talouskeskuksen, joka on rakennettu 1800-luvun lopulla. Päärakennus 1900-luvun vaihteesta, muutoksia 1980-luvulla, aitta ja navetta 1900-luvun alusta. Vuorenpää 453 1 75 VUORENPÄÄ sr 86 Hirsirunkoinen, harkkokiviperusteinen, keskeissalityyppinen asuinrak. on v:lta 1906. Talossa on kaksi sisäänkäyntiä, satulakattoinen frontoni ja aumakattoinen kuisti. Pihalla on kivinavetta (1863), kiviaitta (1889), renkitupa (1927) ja vanha tervahauta.