1 Rami press Puh. 050-5121 587 raimo.piirainen@eduskunta.fi www.raimopiirainen.net Raimo Piiraisen kuulumiset eduskunnasta Joulukuu 2009 Raideliikenteeseen saatava lisää resursseja Oulun yhteys elintärkeä koko Pohjois-Suomelle Rajajokisopimus Kalastusmatkailu uhattuna Työttömyys Onko lainsäädäntö ajan tasalla? Uusille urille Oppisopimuskoulutusta kehitettävä
Ramipress joulukuu 2009 2 1 Kansisivu 2 Sisällysluettelo 3-4 Terveiset eduskunnasta 5 Seminaarikutsu, kansalaisvaikuttaminen 6 Kirjalliset kysymykset joulukuussa 7 Kutsu Raimo kylään 8-12 Puhe uusille ylioppilaille 13 Työttömyysturvasta 14-15 Kolumni, budjettipuheita 16 Kolumni, kasvavan työttömyyden ja halpatyömarkkinoiden kourissa 17 Kolumni, uskomatonta sumutusta 18 Kolumni, talousarvioaloitteita jäi arveluttavasti lähtökuoppiin. 19-26 Joulukuun puheet eduskunnassa
3 Terveiset eduskunnasta Joulukuun keskeisin asia oli ensi vuoden valtiontalousarvio esitys. Vuoden 2010 budjettia sävytti porvarihallituksen tavoite ohentaa kuntien palveluja ja luoda markkinoita yksityisille palveluille. Tämä näkyy mm. palveluseteliratkaisuissa ja monissa muissa sosiaalipolitiikan valinnoissa. Sosialidemokraatit uskovat vahvaan valtioon ja kattaviin sekä toimiviin julkisiin palveluihin. Jos kuntien yhteisistä palveluista ei pidetä huolta, luodaan tarve yksityisille palveluille ja samalla synnytetään tyytymättömyyttä verovaroilla tuotettuja palveluita kohtaan. Tämä on näkyvissä jo terveyspalveluiden kohdalla. Kehitystä ei saa vahvistaa, vaan on panostettava julkiseen terveydenhoitoon ja erityisesti perusterveydenhuoltoon. Kuntatalous on turvatta Kuntatalouden tilanne on heikentynyt kuluvan vuoden aikana ja ensi vuonna tilanne heikkenee edelleen. Moni kunta tekee historiansa heikoimman tuloksen. Veronkorotuspaineet jatkuvat lähivuosina. Suurimmassa osassa kuntia verotulot vähenevät, palveluita leikataan, velkaantuminen kiihtyy ja henkilöstöä lomautetaan sekä vähennetään. Ensi vuonna 181 kuntaa nostaa tuloveroprosenttiaan, mutta siitä huolimatta verotulot ovat ensi vuonna pienemmät kuin tänä vuonna. Vuosi 2010 on kuntien ja niiden järjestämien hyvinvointipalvelujen rahoituksen kannalta vaikea suurista verojen korotuksista huolimatta. Kunnat on jätetty tällä vaalikaudella yksin ongelmiensa kanssa eikä hallitus ole turvannut kuntien palveluiden tuottamisen riittävää rahoitusta. Politiikallaan hallitus on pakottanut kunnat leikkaamaan tai karsimaan palveluitaan ja vähentämään henkilökuntaa. Palveluiden saatavuudessa ja niiden alueellisessa tarjonnassa on suuria puutteita. Rapautuvat palvelut ovat vakava uhka kansalaisten oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun kannalta. Hallituksen talouspolitiikan virheiden maksajina eivät saa olla lapset ja vanhukset. Talouden tervehdyttämistä ei saa hoitaa päivähoidon, terveyspalvelujen tai vanhustenhuollon alasajon kautta. Kuntiin tarvitaan yksinkertaisesti lisää taloudellisia voimavaroja ja henkilökuntaa tuottamaan palveluita. Hallitus on epäonnistunut työttömyyden vastaisessa taistelussa Eduskunnan porvarienemmistö äänesti talousarviossa kaikki SDP:n esittämät työllisyyttä vahvistavat esitykset nurin. Äänestystulos kertoo porvarihallituksen passiivisesta asenteesta työllisyyden hoidossa. Työllisyysnäkymät ovat heikot ja työttömyys tulee nousemaan kaikilla toimialoilla, eniten teollisessa työssä ja rakentamisessa. Myös palvelualojen työttömyys kasvaa ja nyt tarvittaisiin ehdottomasti merkittävästi valtionrahaa kaikkiin työllisyyttä edistäviin hankkeisiin.
4 Hallitus on ollut koko ajan myöhässä työllisyyttä korjaavissa toimenpiteissä ja toimenpiteet ovat olleet aivan liian vaatimattomat. Työssä olevien määrä on laskenut vuodessa lähes 100 000 ihmisellä ja työttömyys on noussut lähes 40 % vuodessa! Järkyttäviä lukuja ja hallitus vain makaa asemissaan vailla todellista pyrkimystä ehkäistä massatyöttömyyden syntymistä. Lisäksi valtion oma tuottavuusohjelma on vaikuttanut merkittävästi työttömyyden kasvuun ja hallitus on täten itse toimillaan aiheuttanut työttömyyden pahenemisen. Nuorisotyöttömyys on kasvanut rajusti ja koko maassa kasvu on ollut lähes 65 %. Nuoria työttömiä on työvoimatoimistoissa työttöminä työnhakijoina nyt jo 37 000. Nuorisotyöttömyyden pitkittyminen tulee aiheuttamaan vakavia rakenteellisia ongelmia. Näistä nyt syntyvistä pitkävaikutteisista yhteiskunnallista ongelmista huolimatta, hallitus ei taipunut lisätalousarvioissa SDP:n esittämiin työllisyyttä edistäviin hankkeisiin. Olemme äärimmäisen vakavien yhteiskunnallisten ongelmien äärellä. Ongelmia syntymistä voitaisiin ehkäistä parhaiten työllisyyttä edistävillä hankkeilla. SDP esitti lisätalousarvioon mm. perusradan ja -tiestön ylläpitoon yhteensä 100 000 000 euroa, esityksillä olisi saatu aikaiseksi merkittäviä työllisyyttä parantavia hankkeita. SDP:n esitykset eivät kuitenkaan saaneet eduskunnan oikeistolta toivottua vastakaikua. Yhteenvetona koko syysistuntokaudesta voi todeta, että porvarihallitus on keskittynyt oman julkisuuskuvan kiillottamiseen, ja todelliset työllisyyttä edistävät toimet ovat olleet hallitukselta vain sananhelinää lautakasojen varjoista.
5 VAPAA YLEISÖTILAISUUS Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan Kansanedustaja Raimo Piirainen ETIIKKA YHTEIS- KUNNALLISESSA VAIKUTTAMISESSA ja Näyttelijä, elokuvaohjaaja sekä käsikirjoittaja Kari Väänänen LUOVUUS KANSALAISVAIKUTTAMISESSA maanantaina 25.1.2010 klo 17.30 19.30 Kajaanin lukion auditorio, Vuorikatu 2 Tervetuloa! Lisätiedot: Kainuun kesäyliopisto, puh. (08) 613 3058, www.kainuunaalto.fi Yhteistyökumppanina
KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2009 vp 6 Nuorisotyöttömyyden torjuminen Eduskunnan puhemiehelle Esitin syyskuussa suullisella kyselytunnilla työministerille kysymyksen nuorisotyöttömyyden torjumisesta. Vastauksena työministeri ilmoitti, että nuorten työllisyyden kohentamiseksi rahoitusta on lisätty lisätalousarvioon ja ensi vuoden talousarvioon. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli lokakuussa 33 700, missä on kasvua 13 100 viime vuoden lokakuusta. Samanaikaisesti työllistämistukitoimenpiteissä olevat työttömät ovat vähentyneet vuodessa 3 100 ihmisellä. Näiden lukujen valossa on todettava, että työministerin ilmoittamilla toimilla ei ole saatu tuloksia aikaiseksi. Myöskään hallituksen veroelvytys ei ole tuottanut nuorten työllisyyttä tukevia toimia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin konkreettisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta nuorten työttömyys ja siitä seuraavat rakenteelliset ongelmat voidaan torjua? Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2009 Raimo Piirainen /sd Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1071/2009 vp Yritysten huono työllisyyskehitys on johtanut henkilökunnan irtisanomisiin ja lomautuksiin. Tämä negatiivinen kehitys on johtanut erityisesti nuorten työttömyyden kasvuun. Oppisopimuskoulutus on erinomainen tapa opiskella uusi ammatti, jolla voidaan torjua myös nuorten työttömyyttä. Oppisopimustoimistoista saatujen tietojen mukaan työllisyyden negatiivinen kehitys on johtanut siihen, että oppisopimuksia on nyt keskeytetty tai purettu merkittävästi. Käytännössä oppisopimusten keskeytyksiä ja purkamisia on ollut enemmän kuin uusien sopimusten perustamisia. Hallitus on kohdentanut vaatimattomasti elvytystä työllisyyttä lisääviin toimiin, ja tästä kärsivät nyt erityisesti työelämään opiskelevat ja opiskeluista valmistuneet nuoret. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen perusteluissa mainitusta oppisopimuskoulutuksen negatiivisesta kehityksestä ja mitä hallitus tulee tekemään tilanteen korjaamiseksi? Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2009 Raimo Piirainen /sd KIRJALLINEN KYSYMYS 1102/2009 vp Työttömän oikeudet työvoimapoliittisessa koulutuksessa Eduskunnan puhemiehelle Työttömyysturvalaissa ja laissa julkisista työttömyyspalveluista, on säädetty työttömän oikeuksista ja velvollisuuksista. Julkisista työttömyyspalveluista annetun lain 1 luvun 3 :ssä on säädetty mm., että "julkisen työvoimapalvelun tarkoituksena on auttaa työnhakijaa saamaan haluamaansa, hänelle soveltuvaa työtä ja koulutusta. Työnhakija-asiakkaalle tarjottavien työvoimapalvelujen tulee perustua asiakkaan tarpeisiin ja vapaaseen valintaan sekä tukea hänen työllistymistään ja pysymistään vapailla työmarkkinoilla." Työttömän ollessa työvoimapoliittisessa koulutuksessa on mahdollista, että työtön sairastuu pitkäaikaisesti ja joutuu keskeyttämään tämän vuoksi opiskelunsa. Sairausloman päätyttyä ja työttömän halutessa suorittaa keskeytyneen työllistymistä edistävän opiskelunsa loppuun, tätä työttömän oikeutta ei ole kirjattu lakiin, vaan harkintavalta tästä on paikallisilla työvoimaviranomaisilla. Tiedossani on tapaus, jossa työtön ei ole voinut suorittaa loppuun sairauteen keskeytynyttä työvoimapoliittista koulutustaan työvoimaviranomaisten kielteisen koulutuspäätöksen vuoksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Toteutuuko perusteluissa mainitussa tapauksessa työttömyysturvalakiin ja lakiin työttömyyspalveluista kirjatut työttömän oikeudet? Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2009 Raimo Piirainen /sd
7 Pohjoisen ihmisiä tapaamassa! Nivalan työväenyhdistyksen vieraana 22.11.2009 Kajaanin ammattikorkeakoulun avajaisissa juhlapuhujana Kutsu Raimo kylään! Tapaamisten yhteyshenkilö: Eduskunta-avustaja Juha Härkönen Puh. 09-432 4036 sähköposti: juha.harkonen@eduskunta.fi
8 Puhe Kajaanin lukio 4.12.2009 Arvoisa rehtori, opettajat, muu henkilökunta ja erityisesti te valmistuneet oppilaat. Tänään on juhlan aika kahdessakin mielessä. On hienoa, että saan viettää kansanne tämän arvokkaan juhlatilaisuuden. Uudet ylioppilaat saavat ylioppilastodistuksensa ja oikeuden laittaa valkolakin päähän. Lisäksi saamme juhlia itsenäistä Suomea tulevana sunnuntaina. Itsenäisyydellä on suomalaisille aivan erityinen merkitys. Me suomalaiset olemme saaneet rakentaa hyvinvointiamme nyt rauhan oloissa. Meidän tulee muistaa, että itsenäisyytemme puolesta on taisteltu ja kansakuntamme on maksanut siitä erityisen kovan hinnan. Sotiemme veteraaneille kuuluu kunnia meidän itsemääräämisoikeuden säilymisestä. Itsenäisyytemme ei ole ollut itsestäänselvyys. Mainilan laukauksista alkoi talvisota 70 vuotta sitten ja viime vuosina Venäjä on myöntänyt nämä laukaukset Neuvostoliiton provokaatioksi käynnistää sota. Historia on kohdannut tässä asiassa nyt totuuden. Talvisodan ja jatkosodan rauhanehdot olivat Suomelle raskaat. Moni oli menettänyt läheisensä tai koko perheensä. Suomi onnistui kuitenkin säilyttämään itsenäisyytensä ja pystyimme kehittämään edelleen yhteiskuntajärjestelmäämme ja elämäntapaamme. Suomalaisella sisulla ja ahkeruudella oli käyttöä, olimme selviytyneet. Edelliset sukupolvet ovat rakentaneet meille hienon maan asua. Sotien jälkeen Suomi kehittyi hyvinvointivaltioksi, jossa kaikille suomalaisille turvattiin perusoikeudet. Hyvinvoinnistamme suuri kiitos kuuluu sotiemme veteraaneille ja menneille sukupolville. Ilman heitä meillä ei olisi ollut mahdollisuutta mm. kehittää korkealaatuista koulutusjärjestelmää, joka turvaa kaikille suomalaisille tasapuoliset mahdollisuudet koulutukseen ja sivistykseen. Hyvinvointivaltiomme on arvokas perintö, jota kukin sukupolvi vuorollaan huolella vaalii. Tämä perintö on hyvinvointimme perusta ja tehtävämme on varmistaa, että hyvinvoinnin oikeus säilytetään myös tuleville sukupolville.
9 Hyvät kuulijat, Elämme aikaa, jolla on suuri merkitys Euroopan tulevaisuuteen. Lissabonin sopimus astui voimaan kolme päivää sitten. Lissabonin sopimus on EU-perussopimus, joka pyrkii parantamaan Euroopan Unionin tehokkuutta, demokratiaa ja ulkoisen toiminnan yhtenäisyyttä. Sopimuksen voimaantulo tarkoittaa sitä, että EU:ssa tehdään entistä enemmän määräenemmistö päätöksiä ja tämä sopimus vahvistaa Euroopan parlamentin valtaa. Silloin tällöin ilmoille heitetään kysymys, Olemmeko menettäneet EU:n liittymisen myötä itsemääräämisoikeutta EU:lle? Kysymys on koko EU:n alueen avoimista markkinoista, kehittämisestä ja taloudesta yhteisin päätöksin. Edelleenkin kansallinen lainsäädäntötyö tehdään Suomen hallituksen ja eduskunnan toimesta. Lainsäädännössä tehdään joiltaan osin harmonisointia EU:n yhteisiin päätöksiin. Elämme siis entistäkin vahvemmin yhteisin sovituin sopimuksin kansainvälisessä ympäristössä. Kansainvälisessä yhteistyössä on eduksi tuntea myös muiden maiden historiaa ja kulttuuria, tällöin pystyy käymään syvällistäkin keskustelua muiden valtioidenedustajien kanssa ja huomioimaan kulttuuriset erityispiirteet. Hyvät kuulijat, Hyvään yleissivistykseen kuuluu myös tietoisuus historiastamme ja miten tähän hetkeen on tultu. Lukion tehtävänä on korostaa juuri tätä yleissivistävää ja monipuolista rooliaan. Yleissivistys ei saa jäädä tärkeiden ja vähemmän tärkeiden reaaliaineiden varjoon, yleissivistys saattaa tällöin jäädä kovin puutteelliseksi. Lukion tehtäväksi on tällöin vaarana muodostua pelkästään johonkin korkeakouluun - tai yliopistoon valmistava koulu. Myös opiskelijan innostuksen ja opiskelu motivaation lisäämiseksi lukioiden toimintaympäristöä on jatkuvasti kehitettävä ja oppimista helpottavia toimintatapoja on otettava ennakkoluulottomasti käyttöön.
10 Hyvät kuulijat, Elämme nopeasti muuttuvassa maailmassa ja nyt olemme ajautuneet taloustaantumaa, jonka syyt ovat syvällä globaaleissa rahoitusmarkkinoissa. Markkinatalous näytti tässä kriisissä heikot puolensa, kun rahoitusmarkkinoiden kaaos syöksi kansantaloudet vapaaseen pudotukseen. Talouskriisin seurauksista Suomen vientiteollisuus kärsii erityisen paljon ja vientiyritysten työpaikat katoavat nopeasti. Yritysten tilauskirjat ovat nyt tyhjentyneet, mutta maailmantalouden lievää nousua on jo havaittavissa. Tätä nousua ovat tukeneet useiden maiden elvyttävä talouspolitiikka ja teollisuuden varastojen täydentäminen. Suomen talouden elvytys on kuitenkin jäänyt toivotusta vajaaksi. Hallitukselta suoria työllisyyttä tukevia elvytystoimia ei ole nähty ja tämän vuoksi talouden kohentuminen tulee olemaan hidasta. Hidas talouskasvu pahentaa edelleen työttömyyttä ja julkisen talouden ongelmia. Ikävä kyllä, työmarkkinoiden pahin tilanne on tästä syystä vielä näkemättä. Työttömyysasteen ennustetaan kiipeävän Suomessa ensi vuonna 11 prosenttiin, jolloin työttömänä on 120 000 henkilöä enemmän kuin vuonna 2008. Tulevaisuuden suurin haaste on kuitenkin ikääntyminen, jonka vaikutuksia pahentaa nykyinen taloustaantuma ja julkisen sektorin kasvava alijäämä. Suuret ikäluokat ovat jo siirtymässä eläkkeelle, jolloin eläke - ja hoivamenojen paisuminen lisää julkisia menoja, näiden rahoittaminen edellyttäisi vahvaa talouskasvua. Toisaalta myös kansantalouden käytössä oleva työpanos vähenee, se jarruttaa talouden kasvumahdollisuuksia. Mistä talouden kasvu tulevaisuudessa tulee? Houkutteleeko Suomi investointeja, jos jo nyt tiedetään, että ikääntyminen aiheuttaa työvoimapulan? Vai käykö toisinpäin, työvoimapulan vuoksi on pakko investoida enemmän? Hyvät kuulijat, Teknologian kehitys tulee kuitenkin jatkumaan, ja ihmiset, työpaikat sekä pääomat liikkuvat vapaasti tuoden haasteita osaamiselle ja koulutukselle. Tietoa on nykyään saatavilla yllin kyllin, siitä pitävät huolen internet hakukoneineen. Virtuaalimaailma on kehityksensä ensiaskelilla ja maailmalla kehitetään kiivaasti uusia sovellutuksia. Kaikkialla vannotaan osaamisen ja innovatiivisten ratkaisujen puolesta ja strategioita luodaan, joilla tähdätään vahvempiin asemiin kansainvälisillä markkinoilla. Koulutus on suomalaisen kehityksen ja kansanvälisen kilpailukyvyn perusta. On tärkeää, että pidämme
11 hyvää huolta suomalaisen koulutuksen laadusta myös tulevaisuudessa. Lukion tehtävä on antaa hyvä ja laaja-alainen yleissivistys nuorille. Lukion pitää tukea nuoren kasvua ja kehitystä, sekä innostaa oppimiseen monenlaisissa oppimisympäristöissä. On tärkeää löytää omat vahvuutensa, jotta jatkoopinnot suuntautuvat kunkin opiskelijan taitoa, tahtoa ja sisäistä tunnetta kohti. Hyvät kuulijat, Arvostus ja yhteenkuuluvuus ovat meille tärkeitä arvoja ja koulun yhteisöllisyyden kehittymiseksi pitää tehdä jatkuvasti työtä. Jokaisen pitää tuntea kuuluvansa kouluyhteisöön ja olla yhteisön arvostettu jäsen. Koulutus kannattaa aina ja Suomessa koulutukseen pääsy ei ole kiinni vanhempien varallisuudesta, vaan koulutukseen hakeutuminen on riippuvainen yksilön motivaatiosta ja lahjoista. Tämä mahdollisuus on yksi hyvinvointivaltiomme tunnusmerkeistä ja tukevista perustuksista. Koulutus on ilmaista, mutta eläminen maksaa. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää kehittää edelleen myös opintotukijärjestelmiä, jotta kaikilla on taloudellinen mahdollisuus toteuttaa koulutustavoitteensa. Meillä Kainuussa Kainuun maakuntayhtymä on vastannut vuoden 2005 alusta lukiokoulutuksesta. Linnan ja Lyseon lukioiden yhdistyessä syntyi Kajaanin lukio, joka on nyt yksi maamme suurimpia lukioita. Suuruudesta on selkeitä etuja, suuri lukio pystyy tuottamaan opiskelijalle laadullisia ja monipuolisia koulutuspalveluja. Kainuun hallintokokeilu kestää vuoden 2012 loppuun saakka, mutta jo tulevan vuoden alkupuolella meidän on annettava valtioneuvostolle esitys vuoden 2012 jälkeisen ajan tilanteesta, miten palvelujen järjestäminen Kainuun kunnissa järjestetään. Esim. onko lukiokoulutus kuntien järjestämisvastuulla vai maakunta-kuntayhtymän. Sama koskee myös sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden järjestämistä. Jos kävisi niin, että palveluiden järjestäminen palautuisi takaisin kuntiin, tarkoittaisi se merkittävää muutosta olemassa olevien organisaatioiden osalta. Niinpä uskon, että toiminta jatkuu nykyiseltä pohjalta. Muutoksia tulee tehtäväksi rahoitusjärjestelmään. Myös maakunta-kuntayhtymän ja kuntien välistä vastuukysymystä tarkastellaan kuntien itsemääräämisoikeuden näkökulmasta katsottuna.
12 Hyvät nuoret, Hyvin usein kuulee nuoren suusta Ei voi vähemmän kiinnostaa kun puhutaan yhteisten asioiden hoidosta tai politiikasta, niin kuin se myös ymmärretään. Teidän nuorten on otettava jossakin elämän vaiheessa vastuu yhteiskunnan asioista, joten eikö kannattaisi jo hyvissä ajoin perehtyä yhteiskunnallisiin asioihin ja kysymyksiin? Ei politiikka ole mikään mörkö, se on hyvin läheinen asia meidän jokapäiväisen toiminnan ja yhteiskunnan rattaiden pyörimisen kannalta. Meidän yhteiskuntarakenteemme päätöksen teossa on ns. kaksilinjainen. On virkamieshallinto ja luottamushenkilöhallinto. Kunta virkamiehet valmistelevat asiat ja esittävät ehdotuksensa luottamushenkilöhallinnolle, lautakunnalle, hallitukselle ja valtuustolle. Poliittiset ryhmät käyvät keskustelua asioiden vaikutuksesta ja merkityksestä kuntalaisen kannalta. Myös kaupungin talous kuuluu yhdessä hoidettaviin asioihin. Lopputulos on kompromissi tai äänestystulos. Hyvät valmistuvat ylioppilaat, Ylioppilastutkinto mittaa, oletteko omaksunut lukion opetus-suunnitelman mukaiset tiedot ja taidot, sekä saavuttaneet valmiudet jatko-opiskeluihin. Tänään valkolakin päähänne painavat uudet ylioppilaat. Onnittelen Teitä tästä arvokkaasta saavutuksestanne. Arvoisa juhlayleisö, Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille menestystä ja hyvää itsenäisyyspäivää. Samalla toivon myös, että muistamme kukin omalla tavallamme niitä sotaveteraaneja, jotka ovat omilla henkilökohtaisilla uhrauksillaan vuosikymmeniä sitten mahdollistaneet tämän juhlahetken vieton.
13 Työttömyysturvasta Katson parhaaksi selventää SDP:n työttömyysturva aloitetta eduskunnassa, koska siitä näyttää olevan suuri väärinkäsitys vallalla, tiedostettu tai tiedostamaton. Aloitteessa esitettiin nostettavaksi peruspäivärahaa n. 6 /pv eli kuukaudessa 120. Jos aloite olisi mennyt sellaisenaan läpi, jota pidän hyvin epätodennäköisenä, olisi se korottanut peruspäivärahaa, mutta ei olisi korottanut ansiosidonnaista päivärahaa. Näiden välinen ero olisi kaventunut siitä mitä aikanaan on kolmikannassa sovittu. Ansio-osa on 45 % perusosan ylittävästä palkasta 2307 euroon asti, ja 20%, sen ylittävästä palkan osasta. Ansio-osat ovat osia, joita työnantaja ja töissä oleva työntekijä maksaa työttömyyskassaan omasta palkastaan. Jos korotetaan vain peruspäivärahaa se syö ennen kaikkea pienituloisen ansiosidonnaista osaa ja tämä ei ole kenenkään edunmukaista. En voi hyväksyä sellaista esitystä joka ottaa toiselta työttömältä, siirtääkseen sen huonompi osaselle työttömälle. Työttömyysturvan parannukset tulee tehdä valtion kassan kautta, johon osallistuu kaikki veronmaksajat. Kaiken kaikkiaan rakenne on monimutkainen, enkä ryhdy sitä sen enempää tässä kertomaan. SDP:n vaihtoehtobudjetti sisältää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi ja köyhyyden poistamiseksi seuraavat toimenpiteet. Työttömät Panostukset yhteensä 180 miljoonaa (+ kunnallisverotuksen perusvähennyksen nosto 1480 eurosta 3000 /v, perusvähennys kohdentuu muillekin ryhmille, tästä kustannusvaikutus 200 miljoonaa euroa.) - korotus työttömän peruspäivärahaan 43 euroa/kk = 120 miljoonaa euroa - työttömyysturvan lapsikorotuksen nosto 20% = 20 miljoonaa euroa - luovutaan työmarkkinatuen tarveharkinnasta (puolison, että lasten osalta) = 30 miljoonaa euroa - kunnallisveron keventäminen nostamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä em. summalla (korvataan kunnille valtionosuuksien kautta) Lapsiperheet (hyöty myös työttömille) lapsilisän yksihuoltajakorotus 20 euroa/kk, lapsiperheen toimeentulotuen korotus n. 30 euroa/kk, yleisen asumistuen nosto 20-80 euroa/kk, (eläkkeensaajat 50-70 euroa/kk) SDP:n vaihtoehtobudjetin esitykset vuodelle 2010 peruspäivärahan nosto, lapsikorotuksen parannus, perusvähennys 3000 euroon, parantavat työttömän yksittäisen henkilön ja lapsiperheen asemaa, asumistuki mukaan lukien yhteensä 100 eurosta 180 euroon kuukaudessa. Korotuksen yläraja on laskettu kolme lapsiselle perheelle. Raimo Piirainen kansanedustaja /sd
14 Budjettipuheita Kolumni Kainuun Sanomat 19.12.2009 Eduskunta vahvisti tällä viikolla ensi vuoden valtiontalousarvion. Hallitus oli käyttänyt talouden liikkumavaransa jo aikaisemmin veroelvytykseen ja tarjoaa ensi vuodelle pääsääntöisesti palvelujen rapauttamista. Eduskunta pystyi lisäämään pääluokkien tarpeisiin noin 41 miljoonaa euroa yhteensä. Työttömyyden torjunnan olettaisi olevan tärkeää myös maamme hallitukselle, mutta se vaikuttaa jähmettyneen asemiinsa odottamaan länsituulta, joka toisi Suomeen kasvun siemenen. Ilmeisesti hallitus odottaa, että vientiteollisuus lähtisi nousuun, ja siitä tulisi pelastus hallituksen hitaudelle ja arviointivirheille torjua laman vaikutuksia. Työttömyys ja sen seuraukset tulevat aiheuttamaan suomalaisille perheille pitkäaikaisia vaurioita, joiden korjaaminen tulee kestämään kauan. Nyt tarvittaisiin maassamme voimakasta johtajuutta ja toimintakykyä, jolla koottaisiin eri kansalaisryhmät yhteiseen taisteluun laman vaikutuksia vastaan. Palkansaajien keskusjärjestöt ovat olleet halukkaita tekemään pitkän aikavälin työsopimusratkaisuja, jotta ensi vuoden työttömyyttä voitaisiin joiltain osin lieventää, mutta hallituksen ja elinkeinoelämän keskusjärjestön kannat ovat kielteisiä yhteiskuntarauhan säilymiselle. Kieltäytyessään sopimusneuvotteluista, nämä tahot ottavat suuren vastuun maamme tulevaisuudesta. Perustuslain uudistuksesta on käyty keskustelua budjettiäänestysten lomassa. SDP:n kanta ulkopolitiikan johtamisen työnjakoon valtioneuvoston ja presidentin välillä on, ettei perustuslaillisia muutoksia tarvita. Ulkopolitiikan johtaminen perustuu yhteistoimintaan, mikä tarkoittaa tärkeiden linjaratkaisujen tekemistä yhdessä. Yhteistyön velvoittavuutta voidaan lisätä sekä työmuotoja kehittämällä että tarkemmalla sääntelyllä valtioneuvostolaissa. Valtioneuvoston johtavaa roolia Suomen EU-politiikassa voidaan samalla selkeyttää. Sisäpoliittisissa asioissa sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on valmis perustuslain tarkistuksiin, jotka vahvistavat parlamentaarisen demokratian toimivuutta ja kansalaisten perusoikeuksien toteutumista. SDP:n eduskuntaryhmä edellyttää, että perustuslain muuttamista on käsiteltävä jatkossakin laajalla yhteisymmärryksellä ja erityisesti kansanvallan käytännön toimivuutta painottaen. Päätöksenteko Unionissa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjanmäärittelyissä perustuu nykyisinkin yksimielisyyteen. Lissabonin sopimus säilyttää EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan jäsenmaiden hallitusten keskinäiseen
15 yhteistyöhön perustuvana politiikka. Ulkoministeri Stubb oli ymmärtänyt tai halunnut ymmärtää, että päätökset tehdään määräenemmistöllä, mikä sai koko sotkun aikaan. Eri tahoilta tihkuneiden tietojen mukaan, paikallisten metsäkeskusten toiminta halutaan ajaa alas ja keskittää yhdeksi kokonaisuudeksi. Asiaa pohtinut työryhmä on esittänyt, että metsäkeskuksista ja osasta kehittämiskeskusta Tapiota muodostetaan yksi, koko maata käsittävä organisaatio. Näyttää vahvasti siltä, että tähän saakka hajautettu päätöksenteko halutaan keskittää Helsinkiin. Me kainuulaiset olemme eläneet metsästä ja meille on kasvanut vahva metsäalanosaaminen. Sijaintimme keskellä Suomea puoltaa myös sitä, että uuden perustettavan organisaation pitää sijaita Kainuussa. Tämän puolesta kannattaa taistella. Toivotan kaikille rauhallista joulun aikaa ja onnellista uutta vuotta!
16 KOLUMNI Uutispäivä demari 2.12.2009 Raimo Piirainen Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Kajaanista. Kasvavan työttömyyden ja halpatyömarkkinoiden kourissa Suomen sosialidemokraattien voimin maamme nousi 90-luvun lamasta ja nyt vientiteollisuuden kysynnän romahdus vei meidät uuteen lamaan. Vientiteollisuuden työpaikat katosivat yhtä nopeasti kuin tulivatkin. Edellisestä lamasta noustiin nopeasti, koska pieneksi supistunutta vientikapasiteettia pystyttiin kasvattamaan ja markan ulkoisen arvon romahdus vauhditti talouskehitystä. Sosialidemokraateilla oli vahva näkemys, miten Suomi nostetaan lamasta. Teollisuustuotanto kasvoi, ja sen osuus kokonaistuotannosta nousi selvästi paremmin kuin muissa länsimaissa. Samalla teollisuuden sisäinen rakenne muuttui, sähkö- ja elektroniikkateollisuudesta tuli suurin teollisuudenala ja metsäteollisuuden osuus painui alle kahdenkymmenen prosentin. Metsäteollisuudesta ovat saaneet useat tehdastyöläiset leipänsä viime vuosisadalla ja nyt nämä paikkakunnat ovat paperitehtaiden lopettamisen vuoksi ajautuneet taantuviksi. Teollisuuden rakennemuutoksen hintaa maksavat nyt työttömäksi jääneet ja heidän perheensä, erityisesti taantuvien seutujen pitkäaikaistyöttömäksi joutuneet. Näissä olosuhteissa olisi hallitukselta kaivattu työttömyyden kasvun pysäyttävää elvytystä. Vanhasen hallitus pitää kuitenkin tärkeimpänä yksityisen pääoman vahvistamista. Hallituksen elvytys palvelee kokoomuksen ideologiaa, jossa tietoisesti yksityistämistä vahvistetaan ja julkista sektoria heikennetään. Veroelvytyksellä hallitus on onnistunut vakauttamaan ainoastaan osakemarkkinoita ja rahoituslaitoksia. Suoria työllisyyttä tukevia toimia ei ole nähty. Hallituksen elvytys, jossa kaveria ei jätetä tarkoittaa suomeksi, että pääomilla keinottelijoita ei jätetä. Tuoreimpien ennusteiden mukaan maahamme on arvioitu 11 % työttömyysastetta ensi vuodeksi. Tämä tarkoittaa 120 000 uutta työtöntä vuoden 2008 tasoon verrattuna. Työttömäksi joutuneet ovat toistaiseksi selviytyneet pahemmilta talousvauriolta matalien korkojen ansioista. Matala korkotaso ei kuitenkaan kestä ikuisesti ja suurien teollisuusmaiden talouden nousu tulee nostamaan korkotasoa. Työttömien talous voi muuttua tällöin korkojen nousun vuoksi kestämättömäksi ja työttömyyden haitat tulevat tällöin kertautumaan. Syntyy pitkäaikaisia vaurioita, joiden korjaaminen tulee olemaan vaikeaa. Monet asiat yhteiskunnassamme ovat nyt eri tavalla kuin 90-luvulla ja enää ei ole olemassa niitä keinoja, joilla maamme nousi edellisestä lamasta. Vientisektorin nousua odottaessa, täytyy kansalaisten osaamista vahvistaa ja etsiä uusia innovaatioita. Tärkeää on kehittää erityisesti palveluita. Teollisuus on jo siirtänyt tehtäviä alihankinnoiksi, esimerkiksi siivous-, kuljetus-, kirjanpito-, mainos- yms. palvelualoille. Työllisyys kasvoi viime vuosina kovasti yksityisen kulutuksen varassa hotelli-, ravitsemus- ja majoitustoiminnassa sekä yksityisissä palveluissa. Yksityinen kulutus on vahvasti riippuvainen ihmisten työllisyydestä ja nykyisellä työllisyyskehityksellä kulutuksen kasvua on vaikea nähdä tapahtuvaksi. Vanhasen hallitus ei pyrikään hoitamaan lisääntyvän työttömyyden ongelmaa, vaan päinvastoin pyrkii luomaan Suomeen halpatyövoimamarkkinat. Maamme seuraavalla hallituksella tulee olemaan raskas perintö kannettavana; Vanhasen hallituksen perintö.
17 Uskomatonta sumutusta Pohjolan Työ 8.12.2009 Elvytyksen tehosta keskustellaan maassamme kiivaasti. Hallitus puolustautuu opposition arvostelulta kaikin mahdollisin keinoin. Hallituksen elvytyksestä löytyy maailmankatsomuksellinen ideologia; Suomen kokoomus on samanlainen peruskonservatiivipuolue kuin yhdysvaltain republikaanit. Näiden mielestä valtion ja kuntien roolia taloudessa on supistettava ja on luotava tilaa yksityisyrittäjille. Tätä tarkoitusta palvelee verotuksen alentaminen, koska se lisää kuluttajien käytössä olevia tuloja markkinoilla ja ennen pitkää pakottaa supistamaan julkisia menoja. Vielä parempi on kokoomukselle, jos veronkevennykset kohdistuvat puolueenkannattajiin eli suurituloisiin. Opposition elvytyskritiikki kohdistuu juuri tähän, verosta säästetty raha suurituloisilla laitetaan säästöön tai sijoitetaan pörssiin. Veromiljardit siirtyvät nyt vauhdilla verokeitaisiin, ei kansalaisten työllisyyden ja kotimarkkinoiden ostovoiman elvyttämiseen. ***** Kokoomuspoliitikot eivät vahingossakaan puhu hyvinvointivaltiosta, vaan he puhuvat hyvinvointiyhteiskunnasta. Tämä käsite pitää sisällään ideologian, että valtiolla ja kunnilla ei ole vastuuta hyvinvointipalveluista, vaan kukin ostaa palvelut varojensa mukaan. Julkisessa keskustelussa kokoomuspoliitikot välttelevät sanomasta tätä suoraan, että valtion ja kuntien järjestämiä palveluja halutaan ajaa alas. Rahoituspohjan heikentäminen verotusta keventämällä on tässä tärkeimpiä keinoja, koska ennen pitkää se pakottaa supistamaan julkisia menoja, muuten valtion velka riistäytyy käsistä. Tällainen talouslinja on jyrkässä ristiriidassa kansalaisten valtaenemmistön tahdon kanssa. ***** Kokoomuksen tavoitteet kätketään taitavasti retoriikkaan tai uskomattomaan sumutukseen. Luodaan mielikuva, että kokoomus on monien eri kansalaisryhmien asialla, jopa tavallisen palkansaajan. Tässä sumutuksessa varsinainen taikuri on valtionvarainministeri Katainen, sen hän osoitti simsalabim - tempullaan jo vaaleissa; oikeistopuolueesta työväenpuolueeksi ja kädenkäänteessä takaisin. Tällainen uskomaton sumutus on nyt kokoomuksen puoluejohdon ja sen käyttämien asiantuntijoiden päätehtävä. ***** Valtionvarainministeri Katainen väittää, että Suomi on jo ylivelkaantunut, tämä ei pidä paikkaansa. Suomi on EU:n vähiten velkaantuneita jäsenmaita, ja muutkin maat velkaantuvat kovaa vauhtia ilman, että siitä mainittavia ongelmia seuraisi. Katainen varmasti tietää, että kunnat korjaavat ahdinkoaan kiristämällä kuntaveroa. Toiveena tietysti oli, että ne leikkaisivat menojaan enemmän. Kumpikin keino joka tapauksessa mitätöi melkoisen osan hallituksen elvytyspolitiikasta, tämä on todettu jo usean talousoppineen taholta. Vaalikuume kiihtyy ensi vuonna ja nähtäväksi jää, mitä taikatemppuja kokoomus kansalaisille silloin tarjoaa.
18 Kansanedustajien talousarvioaloitteita jäi arveluttavasti lähtökuoppiin Pohjolan Työ 22.12.2009 Useat opposition kansanedustajat kritisoivat eduskunnan budjettikeskustelussa hallituspuolueiden kansanedustajien tekemiä talousarvioaloitteita, jotka oli jätetty aktivoimatta. Tämä tarkoittaa sitä, että tästä kansanedustajan valtiopäiväteosta on tiedotettu yleensä mediaan, mutta näitä aloitteita ei tuotu kuitenkaan eduskunnan budjettiäänestykseen. Äänestyksessä talousarvioaloitteen kohtalo päätetään, hyväksytään tai hylätään. Näille sadoille aktivoimatta jätetyille aloitteille ei tehty kumpaakaan, ne olivat siis arvottomia. Kansanedustajien tekemät talousarvioaloitteet ovat pääsääntöisesti oman äänestysalueensa kansalaisille tärkeitä asioita, tai jopa maakuntaliittojen kanssa yhteistyössä nimettyjä kohteita, joihin haetaan avustusta. Näiden hankkeiden edistämiseksi ovat kansanedustajat antaneet lupauksensa. On syystäkin kritisoitava; Missä kulkee moraalin raja? ****** Esimerkkinä voidaan mainita kansanedustaja Hannes Mannisen (kesk.) tekemä 200 000 euron talousarvioaloite, jonka hän oli jo syyskuussa tehnyt laajakaistaverkon rakentamisesta Utsjoelle. Tiedote tästä aloitteesta, otsikolla Lisää rahaa lappiin julkaistiin joulukuun alussa Pohjolan Sanomissa. Manninen jätti kuitenkin tämän aloitteensa aktivoimatta, jokainen voi mielessään arvioida tällaisen toiminnan arvot. ****** Matti Saarinen (sd) arvioi puheenvuorossaan näiden arvottomien talousarvioaloitteiden kohtalona olleen poikkeuksellisen kovan ryhmäkurin. Nekin aloitteet, joita kansalaiset ovat antaneet kansanedustajien tehtäväksi ajaa, piiskattiin ryhmäkurilla jätettäväksi lähtökuoppiinsa. Voidaan aiheellisesti kysyä, loukkaako ryhmäkuri yksittäisen kansanedustajan perustuslaillisia oikeuksia? Ainakin se asettaa uskottavuuden talousarvioaloitteita kohtaan kyseenalaiseksi. Ryhmäkurin merkkinä on pidettävä myös kainuulaisen kansanedustajan Timo Korhosen (kesk.)hylkäävää äänestystä esityksestäni viidestä miljoonasta eurosta turvaamaan Kajaanin kaupungin kuntapalvelut, aloitteen olin jättänyt Merja Kyllösen (vas.)tukemana. ****** Kansanedustajan työssä menestyäkseen, täytyy yhteiskunnallisten asioiden tuntemuksen lisäksi hallita hyvät vuorovaikutustaidot. Aloitteilla, esityksillä, kysymyksillä ja puheenvuoroilla voit kansalaisten asioita ajaa, mutta päätöksiä et voi yksin tehdä. Kansanedustajan on luotava hyvät suhteet valiokuntien ja ministeriöiden virkamiehiin ja on tärkeää ulottaa yhteistyö yli puoluerajojen. Kansanedustaja voi tavoitteidensa saavuttamiseksi liittoutua myös eri kansalaistai eturyhmien kanssa. Ryhmäkurin tarkoitus on palvella mm. puolueiden ja näissä edellä mainituissa tapauksissa hallituksen tavoitteita. Hallituksen tavoitteiden murjomiksi, jäivät tässä budjetissa kansanedustajien aloitteiden lisäksi uskottavuus. Moitteita hallituksen kansanedustajille tällaisesta menettelystä voidaan syystäkin antaa. Kansanedustaja Raimo Piirainen (sd)
19 Raimon puheenvuorot joulukuussa: PTK 120/2009 vp 120. MAANANTAINA 7. JOULUKUUTA 2009 kello 14.01 Täysistunnon pöytäkirja PTK 120/2009 vp 8) Hallituksen esitys laiksi rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä Ensimmäinen käsittely Hallituksen esitys HE 249/2009 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 31/2009 vp Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Lakiesitys on hyvä, turvallisuutta lisäävään suuntaan vievä ja myös valiokunta on korostanut kokonaisvaltaista näkemystä rautatieliikenteen turvallisuudesta ja todennut tässä, että pienemmätkin osa-alueet tulee varmistaa riittävän hyvin. Mielestäni ehdotetun 17 :n kohdalla, loppulauseessa, sen sijaan liikenteenharjoittajat, kuten VR voivat halutessaan asettaa oman turvallisuusjohtamisjärjestelmän mukaisia lisärajoituksia esimerkiksi laite- ja kalustokohtaisen koulutuksen osalta. Täällä on myös semmoinen maininta, että esimerkiksi turvalaitteiden asennus- ja huoltotehtävissä toimivien turvamiehien toimien suhteen tulee huolehtia, että näissä tehtävissä toimivat henkilöt eivät heikennä rautatieliikenteen kokonaisvaltaisuutta. Minä otan käytännön esimerkin, joka ei liity millään tavalla VR:ään. Kilpailutetaan turvalaiteasennukset. 2000-luvun alussa näin tehtiin ja sen voitti ranskalainen yritys. Turvalaiteasentajat olivat silloin radan varressa ranskalaisia eivätkä ymmärtäneet edes suomen kieltä. Silloin tapahtui tilanteita, että ilmeistä vaaraa oli junaturvallisuudelle ja tuli semmoisia tilanteita, että turvalaitemiehet ropeloivat siellä asennusvaiheessa turvalaitejärjestelmiä ja siellä tipahtivat niin sanotusti vihreät valot päältä aivan junan edessä ja silloin tapahtui automaattijarrutus ja koko junanvaunukalusto meni lovipyörille, elikkä erittäin kalliita juttuja. Siellä tietysti piti olla turvamies mukana, mutta (Puhemies: 2 minuuttia!) kaikissa näissä säästettiin ja turvamiehiä ei ollut. Olisin toivonut, että tässä valiokunta olisi ottanut pikkuisen tiukemman kannan tähän turvallisuuteen. ***** PTK 120/2009 vp 120. MAANANTAINA 7. JOULUKUUTA 2009 kello 14.01 Täysistunnon pöytäkirja PTK 120/2009 vp 5) Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ensimmäinen käsittely Hallituksen esitys HE 146/2009 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 22/2009 vp Raimo Piirainen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Meidän kainuulaisten on hyvä käydä tässä kädenvääntöä, koska meillä tämä rakennelma on ja muut joutuvat sitä rakentelemaan. Mutta lähinnä miettisin sitä siltä kannalta, että kun täällä on oululaisia, niin mitenkä on esimerkiksi, antaako Oulun kaupunki aluekehittämisvetovastuun sitten Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitolle ja samaten saako Uudenmaan maakuntaliitto sitä vetovastuuta, mikä tällä hetkellä aluekehittämisestä kuuluu näille suurille kaupungeille. Tästä on kysymys. Tässä on tämä vastakkainasettelu ihan selvä.
20 PTK 120/2009 vp 120. MAANANTAINA 7. JOULUKUUTA 2009 kello 14.01 Täysistunnon pöytäkirja PTK 120/2009 vp 5) Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ensimmäinen käsittely Hallituksen esitys HE 146/2009 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 22/2009 vp Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Niin kuin hallintovaliokunnan puheenjohtaja Tölli kertoi, tämä liittyy aluehallinnon uudistamiseen, ja tätä vaivaavat samat perusongelmat valmistelun kiireellisyydestä johtuen, jotka leimasivat varsinaista aluehallinnon uudistusta koskevia hallituksen esityksiä 59 ja 161. Nyt käsillä olevaa esitystä ei ole tästä huolimatta suhteutettu aluehallintouudistuksen kokonaisuuteen eikä varsinkaan Paras-hankkeeseen tai sen nojalla annetun puitelain vaikutuksiin kuntien palvelurakenteeseen. Tässä myös jää epäselväksi, miten hallituksen esityksessä toteutuu yhtäältä kuntalaisten yhdenvertainen oikeus peruspalveluihin ja toisaalta kunnallinen itsehallinto sekä selkeä vastuunjako eri toimijoiden välillä. Arvoisa puhemies! Tässä on hyvin selkeästi havaittavissa, että aluehallintouudistusta ollaan viemässä pitkälti siihen suuntaan, mitä Kainuun hallintokokeilu tällä hetkellä on. Varmaankin maakuntaliittojen osalta tulee olemaan merkittävästi uusia muutoksia, jotka vaikeuttavat sitten heti vuoden alusta tämän toteuttamista, toiminnallisia heikennyksiä. Valiokunta otti myös hyvin merkittävästi esille yhteistoiminta-alueiden toiminnallisen yhteistyön muitten yhteistoiminta-alueitten kanssa. Esimerkiksi Kainuulla on hyvin paljon Venäjä-yhteistyötä, ja myös infrahankkeissa ollaan merkittävästi mukana Itä- Suomen maakuntaliittojen kanssa. Tämän täytyy olla sitten myös mahdollista Kainuun maakunnalle, suuntautua myös tänne Itä- Suomen suuntaan. Arvoisa puhemies! SDP jätti vastalauseen tähän, ja tähän vastalauseeseen ovat yhtyneet vasemmistoliiton ryhmä ja perussuomalaisten ryhmä. ******** PTK 121/2009 vp 121. TIISTAI NA 8. JOULUKUUTA 2009 kello 14.01 Täysistunnon pöytäkirja PTK 121/2009 vp 17) Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta Ensimmäinen käsittely Hallituksen esitys HE 222/2009 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 53/2009 vp Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Hyvää tässä esityksessä on se, että tämä antaa tuolle päätökselle nopeamman ajan. Mutta perustuslakivaliokunnassa asiantuntijakuulemisessa, tämä täällä on todettukin, tuli esille, että tämä alle 3 200 euroa on hyvin pitkälle naisvaltaista alaa, matalan tuottavuuden alaa ja varmaan palvelusektoria ennen kaikkea koskettava, ja perustuslakivaliokunnan lausunnossa viitattiin eriarvoisuuteen ja tasa-arvokysymykseen. Mutta haluaisin korostaa vielä tätä, mikä jo tuli täällä ed. Järvisenkin puheenvuorossa esille, tätä Muuta-kohtaa, elikkä "työttömyysturvalainsäädännön muutoksia tuodaan usein eduskunnan käsiteltäväksi erillisinä hankkeina". Pikkuhiljaa tipotellaan näitä ja tällä tavalla päästään murtamaan tätä työttömyysturvaa. Nämä ovat aina semmoisia kokonaisuuskysymyksiä, ja näkisin, että nämä kasattaisiin pikkuhiljaa yhteen ja kerralla tuotaisiin aina, ettei tarvitsisi aina osa-alueita käsitellä ja pystyttäisiin suurempina kokonaisuuksina katsomaan, mitä merkitystä niillä on sitten milloinkin asianomaisille henkilöille.