YSITIEN KEHITYSKÄYTÄVÄ Jämsä Korpilahti Muurame Jyväskylä Jyväskylän maalaiskunta Laukaa - Hankasalmi 1. Visio 2. Kehittämisen lähtökohtia 3. Koko vyöhykkeen kehittämistavoitteet 4. Kehittämiskohteet 5. Kehittämistoimenpiteitä Liite 1. Vireillä olevia merkittäviä kehittämishankkeita
Visio 9-tien kehityskäytävä Muodostuu 9-tietä noudattaen Jämsän, Korpilahden, Muuramen, Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Hankasalmen muodostamalle alueelle Kehittyy kuntien, elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyöllä teknologisen osaamisen, matkailun ja hyvän elinympäristön alueeksi Muodostaa ylimaakunnallisesti merkittävän työ- ja asuntomarkkina-alueen On osa kansallista Ysiväylä-kehityskäytävää Turku-Tampere-Jyväskylä-Kuopio Tukee Suomen monikeskuksisen ja verkottuvan Tukee Suomen monikeskuksisen ja verkottuvan aluerakenteen syntymistä Suomen ympäristö 31/2006
Väestö vuonna 2005 ja 2020 Kehittämisen lähtökohtia (1) Vuonna 2005 kehityskäytävän kuntien väestömäärä oli 170 800 (64 % maakunnan väestöstä) 15-64 vuotiaiden osuus oli 68 % (maakunnassa 66 %) Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelle 2020 on 187 700 asukasta (67 % maakunnan väestöstä) ä) Muutos 2005 2020 (Tilastokeskus) Kehityskäytävän kunnat +8 % Maakunta +3 % Suomi +3 3% Kuntien väestötavoitteet ovat korkeammat kuin Tilastokeskuksen ennusteet 2020 2005 Tilastokeskus Kunnat Hankasalmi 5 588 5100 5 800 Jyväskylä 84 434 90 400 95 000 Jyväskylän mlk 34 774 40 200 40 200 Jämsä 15 164 14 500 15 500 Korpilahti 4 997 5100 9 000 Muurame 8 672 10 500 11 000 Laukaa 17 193 18 900 19 200 9-tien kunnat 170 822 184 700 195 700 Keski-Suomi 267 902 275 200
Kehittämisen lähtökohtia (2) Väestön sijoittuminen vuonna 2005 Lähde:YKR/SYKE 05 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07
Asutus 2004 Kehittämisen lähtökohtia (3) Kehityskäytävän kuntien asunnoista noin puolet on kerrostaloja, noin kolmasosa erillisiä pientaloja ja loput rivitaloja Koko maakunnassa erillisten pientalojen osuus on suurempi, rivitalojen osuus sama ja kerrostalojen osuus pienempi 9-tien kehitys- Maakunta käytävän kunnat Erilliset pientalot 58 700 (44 %) 28 800 (34 %) Rivi- ja ketjutalot 21 700 (16 %) 12 700 (15 %) Asuinkerrostalot 53 000 (40 %) 43 500 (51 %) 1-2 h + k 62 900 (48 %) 42 100 (50 %) 3 4 h + k 53 100 (40 %) 32 900 (39 %) 5 h + k > 15 800 (12 %) 9 400 (11 %)
Kehittämisen lähtökohtia (4) Asutuksen muutos 1990-2005 Lähde:YKR/SYKE 90, 05 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07
Kehittämisen lähtökohtia (5) Taajamarakenteen muutos 1990-2005 Lähde:YKR/SYKE 90, 05 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07
Kehittämisen lähtökohtia (6) Työpaikat ja yritysten toimipaikat vuonna 2004 Kehityskäytävän kunnissa oli 72 800 työpaikkaa (68 % maakunnan työpaikoista), merkittävimmät toimialat olivat yhteiskunnalliset palvelut l (36 %) teollisuus (18 %) kauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta (14 %) Yritysten toimipaikkoja kunnissa oli 7 400 (62 % maakunnan työpaikoista), merkittävimmät toimialat olivat tukku- ja vähittäiskauppa (22 %) kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut (20 %) rakentaminen (12 %) Yritysten Työpaikat toimipaikat Hankasalmi 1 707 249 Jyväskylä 45 917 3 944 Jyväskylän mlk 9 469 1 232 Jämsä 6 654 743 Korpilahti 1 269 207 Muurame 2 707 348 Laukaa 5 080 662 9-tien kunnat 72 803 7 385 Maakunta 106 804 12 004 Lähde: Tilastokeskus
Kehittämisen lähtökohtia (7) Työpaikkojen sijoittuminen vuonna 2003 Lähde:YKR/SYKE 03 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07
Kehittämisen lähtökohtia (8) Teollisuustyöpaikkojen sijoittuminen vuonna 2003 Lähde:YKR/SYKE 03 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07
Kehittämisen lähtökohtia (9) Kaupan työpaikkojen sijoittuminen vuonna 2003 Lähde:YKR/SYKE 03 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07
Yritysten sijoittumiseen vaikuttavat tekijät Kehittämisen lähtökohtia (10) Kilpailukykyyn vaikuttavat keskeiset kriteerit Markkinoiden läheisyys Yrityksille sopivan työvoiman saatavuus Toimivat liikenneyhteydet Alue on kasvukeskus Hyvät tietoliikenneyhteydet Alhaiset työvoima- ja tuotantokustannukset Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Toteutuminen Jyväskylän seudulla Toteutuu kohtalaisesti tai hyvin Toteutuu erittäin hyvin Toteutuu melko huonosti Toteutuu hyvin Toteutuu erittäin hyvin Toteutuu kohtalaisesti Toteutuu hyvin Myös yhteistyöverkostoilla on suuri merkitys aloittavan ja kasvuvaiheessa olevan yrityksen kannalta: oppilaitosyhteistyö sekä alihankinta- ja tuotantoyhteistyö sujuvat hyvin Jyväskylän seudulla Kriteerit toteutuvat samoin myös 9-tien kehityskäytävällä; poikkeuksena toimivat liikenneyhteydet, jotka toteutuvat hyvin Lähde: Näkökulmia Keski-Suomen kilpailukyvyn kehittämiseen (Nesenta 2006) ja Alueiden kilpailukyky yritysten näkökulmasta 2005 (Keskuskauppakamari)
Kehityskäytävän yritysalueet Kehittämisen lähtökohtia (11) 9-tien kehityskäytävän kunnissa on tarjolla vapaita toimitiloja Yhtenäinen ja yhtenäisesti markkinoitu kehityskäytävä vaikuttaa positiivisesti toimitilamarkkinoihin (esimerkiksi logistiikkapainotteisen teollisuuden yritykset) Toimivimmat toimitilamarkkinat sijaitsevat 9-tien tuntumassa ja/tai 5 15 minuutin aikaetäisyydellä Jyväskylästä ja Jämsästä Kehityskäytävä laajentaa toimivien toimitilamarkkinoiden aluetta (yhteydet eri paikkoihin lyhenevät ja alue alkaa näyttää yhä enemmän toimivalta ja vetovoimaiselta kokonaisuudelta) Toimitilamarkkinat ovat ohuet: nopea kehitys edellyttää koko alueen imagoa vetovoimaisena työpaikka-alueena (yksittäiset työpaikkaalueet eivät riitä vetureiksi)
Kehittämisen lähtökohtia (12) Ostovoima 2003 ja 2020 Päivittäistavarakaupan ostovoima kasvaa kehityskäytävän kunnissa 150 milj. (38 %) maakunnassa 188 milj. (30 %) Tilaa vievän erikoiskaupan ostovoima kasvaa kehityskäytävän kunnissa 141 milj. (125 %) maakunnassa 200 milj. (111 %) Muun erikoiskaupan ostovoima kasvaa kehityskäytävän kunnissa 260 milj. (90 %) maakunnassa 355 milj. (79 %) Ostovoiman kasvu on suurinta Jyväskylässä, Jyväskylän maalaiskunnassa ja Laukaalla Lähde: Tuomas Santasalo Ky ja Keski-Suomen liitto (2005)
Kehittämisen lähtökohtia (13) Elinkeinojen kehittämisen klusterit Keski-Suomessa Maakunnan elinkeinojen kehittämisen painopisteiksi on tunnistettu - uudistuvat koneet ja laitteet - bioyhteiskunnasta voimavara - asukkaiden tulevaisuuden palvelutarpeet Kannattavat maatilat mahdollistajana Kehittyvä asuminen ja asiointi Energiasta elinvoimaa * Nanoosaaminen liiketoiminnaksi * Matkailukeskukset & verkostot Logistiikka & tieliikenne mahdollistajana Uudistuvat kuidut & tuo- tantoprosessit t * Bioyhteiskunnasta voimavara Jokapaikan tietotekniikka * HumanTech& oppiminen mahdollistajana Ennakoiva hyvinvoiva ** Ohutlevyn ja komposiittien kasvu Seuraavan sukupolven elektroniikka Uudistuvat koneet ja laitteet KIBS - osaamis- yrittäjyys Lähde: Keski-Suomen maakuntaohjelma 2007-2010 * OSKE painopiste ** AKO painopiste Asiakkaiden tulevaisuuden palvelutarpeet
Kehittämisen lähtökohtia (14) AJOAIKAETÄISYYDET Jyväskylään ja Jämsään
Kehittämisen lähtökohtia (15) Keskivuorokausiliikenne, nykytilanne ja ennuste 2030 Lähde: Tierekisteri
Juna- ja linja-autotarjonta 2006 Kehittämisen lähtökohtia (16) JUNAT (lähtöjä/arkipäivä) 21 21 13 16 21 23 16 19 Jämsä Korpilahti Muurame Jyväskylä Vaajakoski Lieves- Hanka- tuore salmi 80 80 80 129 99 28 28 72 72 122 104 33 33 33 LINJA-AUTOT (lähtöjä/arkipäivä: pika-, vakio- ja paikallisvuorot)
9-tien kehittämistoimia Tampere-Orivesi (moottoritie) Rakentaminen 2015 jälkeen (parannuksia jo aiemmin) Kehittämisen lähtökohtia (17) Orivesi-Jämsä (ohituskaistatie) Jo nyt lähes tavoitetilan (1+2 ja 2+2) mukainen Jämsän päässä liittymäratkaisuja ym. tekemättä Ohituskaistojen täydentäminen keskikaiteilla ja pienempiä toimenpiteitä Jämsä-Jyväskylä (ohituskaistatie) Useita liittymähankkeita Jämsässä, Himoksessa ja Jyväskylässä Ohituskaistojen täydentäminen keskikaiteilla Pitkän aikavälin tavoitteena mahdollisesti moottoritie (ensin Jyväskylä- Muurame,,joka ajoittuu vuoden 2015 jälkeen) Jyväskylän läntinen ohitustie Pukkiniittu - Ruoke Jyväskylä-Hankasalmi (ei kuulu runkoverkkoehdotukseen) Moottoritien jatkaminen Vaajakoskelta n. 4 km itään (2015-?) Liittymien parantamistarpeita/eritasoliittymätarpeita mm. Lievestuore (2007-?) ja Hankasalmi (2010-?) sekä ohituskaistoja (2015-?)
Runkotien vaikutuksia Kehittämisen lähtökohtia (18) Liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus paranevat Runkoverkko luo raamit pitkän aikavälin maankäytön suunnittelulle (mm. yritystoiminta-alueiden alueiden kokoaminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi) Työssäkäyntialueet laajenevat Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen toimintaedellytykset paranevat Kuljetustäsmällisyys paranee, kuljetuskustannukset alenevat Yritysten kilpailukyky paranee Tiehallinnon alustavien suunnitelmien mukaan runkoverkon vuoden 2030 tavoitetila edellyttää noin 3 500 M investointeja (140 M /v) Rajoitukset voimaan heti, rahoituksen puuttuminen saattaa viivästyttää liittymien ym. toimenpiteiden toteuttamista
Kehittämistavoitteet (1) Elinkeinoelämän nelikenttäanalyysi Vahvuudet Houkutteleva asuin- ja yritystoiminnan alue (muuttovoittoa, yritykset kiinnostuneita, hyvä imago) Elinkeinoelämän monipuolisuus (yhteistyökumppaneita, alihankintamahdollisuuksia jne.) Teollisuuden kilpailukykyisyys, teollisuusklusterin kasvu Matkailupalvelujen monipuolinen tarjonta, mm. Himoksen, Jyväskylän Paviljongin ja Peurunka Centerin vetovoima Luonto, vesistöt, Keiteleen kanava Hyvät liikenneyhteydet (ml. lentokenttä) Jyväskylän vetovoima (heijastuu koko alueelle) Heikkoudet Kuntien välisen yhteistyön vähäisyys, yhteisen kehittämisnäkemyksen puute Todella vetovoimaisten matkailun, vapaa-ajan ja kaupan kohteiden vähäisyys Pitkät etäisyydet, asutusrakenteen hajanaisuus (palvelujen järjestäminen) Kehityssysäysten odottaminen (ei olla itse riittävän aktiivisia toimijoita) Matkailuyrittäjien vähäinen yhteistyö Liikenteen sujuvuus Jyväskylän läpi, yksiraiteinen rautatie, tiestön vetokyky
Kehittämistavoitteet (2) Mahdollisuudet 9-tien kehittäminen (matkailun ja logististen palvelujen väylänä) Junaliikenteen kehittäminen (henkilöliikenne ja tavaraliikenne, kaksiraiteisuus) Osaajia on riittävästi eri aloille (ainakin toistaiseksi) Kotimaisen ja ulkomaisen matkailun lisääntyminen Vapaa-ajan liikkumisen lisääntyminen (alueen asukkaat) Perinteisen teollisuuden muutoshakuisuus Kehityskäytäväalueen markkinoitavuus Matkailuyrittäjien yhteistyön lisääntyminen Uhat Perinteisen teollisuuden painottuminen ilman uudistushakuisuutta Liikenteen painottuminen nelostielle (kaupan palvelut, logistiset palvelut) 9-tien kehittämistoimien i i i vähäisyys ja/tai siirtyminen i kauas tulevaisuuteen Toimintojen liiallinen keskittyminen Jyväskylään; ikärakenne (pl. Jyväskylän seutu) Polttoaineen hinta pitkällä tähtäimellä (hyväksytäänkö pitkät työmatkat) Perusinfrastruktuurin ja palvelujen heikkeneminen (jos ei panosteta riittävästi) Hajarakentaminen, jos vaikeuttaa liike- ja teollisuuskylien ja niiden liikenneyhteyksien kaavoittamista
Kehittämistavoitteet (3) Yhteisesti hyväksytty yleisprofiili ja klusterialueet Profiloituminen on edellytys kehityskäytäväalueen muodostumiselle (erottuminen mm. muista kehityskäytäväalueista) sitoo elinkeinoelämää yhteen edistää kuntien välistä yhteistyötä edistää yhteistyötä kuntien ja yritysten kesken Profiilina eli koko kehityskäytäväaluetta yhdistävänä tekijänä on matkailuelinkeino Toimintojen painottuminen tietyille alueille vahvistaa koko alueen kilpailukykyä ei suoraa työnjakoa eikä kuntatason painottumista, vaan pyrkimys tiettyyn toimintaan keskittyvien klusterialueiden luomiseen perustuu kuntien luontaisten vahvuuksien ja olemassa olevan elinkeinorakenteen hyödyntämiseen ja vahvistamiseen
Kehittämistavoitteet (4) Klusterialueiden luonne (uuden yritystoiminnan sijoittuminen) Hankasalmi: matkailu, bioenergia, raskaiden työkoneiden kauppa, puutuoteteollisuus Jyväskylä: matkailu, nanoteknologia, metsä- ja metalliteollisuus, hyvinvointipalvelut Jyväskylän maalaiskunta: matkailu, logistiikka, ilmailuteollisuus, kauppa Jämsä: matkailu, paperi-, ilmailu- ja komposiittiteollisuus Korpilahti: matkailu yhdistettynä y korkeatasoiseen asumiseen, muoviteollisuus Laukaa: matkailu, logistiikka-ala, hyvinvointipalvelut, kemianteollisuus, metalliteollisuus Muurame: matkailu, liike-elämän palvelut, metalliteollisuus
Kehittämistavoitteet (5) Asutusrakenteen monipuolistaminen ja hallittu kehitys Nauhamainen asutusrakenne tukee kehityskäytäväalueen kehittymistä mahdollistaa lähijuna- ja lähibussiliikenteen kehittämisen vähentää kunnallistekniikan rakentamiskustannuksia mahdollistaa nykyisten taajamien/kylien kehittämisen i ei anneta hajaantua väljäksi, henkilöauton käyttöön perustuvaksi nauhaksi Rantarakentaminen täydentää asuntotarjontaa iso mahdollisuus, mutta oltava hallittua (kaikkia rantoja ei rakenneta) toteuttaminen kylämäisesti/kokonaisuuksittain, ei hajalleen mahdollisuus kehittää asutusta saaria pitkin mahdollisuus korkeatasoiseen asuntotarjontaan Tavoitteeksi asunto- ja tonttitarjonnan monipuolisuus sekä asumismuotojen kehittäminen (alueiden profiloituminen, myös kansainvälisesti) nykyisten taajamien/kylien kehittäminen ja alueellinen laajentaminen (osana kunnan kehittämistä, aikanaan helminauha) taajamarantojen tehokkaampi hyväksikäyttö (kansainvälinen profiloituminen): monimuotoista asuntorakentamista, rantaraitit palveluineen, venevalkamat jne.
9-tien ja rautatien kehittäminen Kehittämistavoitteet (6) Toimiva liikenneverkko on välttämätöntä kehityskäytävän muodostumiselle Tavoitteeksi runkotie koko kehityskäytävän alueelle Maankäytön suunnittelu runkotiestandardin mukaan (toimintojen keskittäminen, isommat yritysaluekokonaisuudet jne.) Paikallisbussiliikenteen kehittäminen Paikallisjunaliikenteen kehittäminen pitkällä tähtäimellä (ei tehdä mahdottomaksi maankäyttöratkaisuilla; mm. henkilöjunaliikenteen vapautuminen kilpailulle lisää toteutumismahdollisuuksia) kiskobussi esimerkiksi seuraavalla asema/seisakeverkolla: Jämsä, Himos, Korpilahti, Muurame, Jyväskylä, Vaajakoski, Lievestuore, Niemisjärvi ja Hankasalmi Rautatiekuljetusmahdollisuuksien kehittäminen teollisuuden tarpeiden mukaan Rautatie kaksiraiteiseksi
9-tievyöhyke fyysisenä kokonaisuutena Kehittämiskohteet (1) Kilometrietäisyys i täi vaihtelee (ei ole yksiselitteisesti i ti esimerkiksi i 5 km tiestä) tä) Aikaetäisyys: 5 15 minuuttia 9-tielle (tärkeämpi kuin kilometrietäisyys) Muotoutumiseen t vaikuttavia i tekijöitä ovat mm. - olemassa oleva maankäyttö (asuin-, toimitila-, matkailu- ym. alueet) - suunnitteilla oleva maankäyttö ja elinkeinoelämän uudet hankkeet - keskusten ja matkailukohteiden vetovoima - tienparannushankkeet Kehityskäytävä on toiminnallinen kokonaisuus, joka määrittyy asumisen ja elinkeinoelämän sijoittumisen mukaan Elinkeinopoliittisesti ajatus kuntien muodostamasta kehityskäytäväalueesta on vähintään yhtä tärkeää kuin fyysisen vyöhykkeen määrittely Jäljempänä esitetyt kehityshankkeet muodostavat kuntien näkemyksen 9- tievyöhykkeen toiminnallisesta kehittämisestä - hankkeiden toteutumiseen tulevat vaikuttamaan sekä kuntien että yksityisten tahojen toimet
Kehittämiskohteet (2)
Kehittämiskohteet (3) Kehittämiskohteet välillä Muurame Jyväskylän maalaiskunta
Kartoissa esitetyt kehittämiskohteet Kehittämiskohteet (4) JÄMSÄ Alueen pääluonne JYVÄSKYLÄN MALAISKUNTA Alueen pääluonne 1 Himos Matkailu 17 Innoroad Park, Palokangas Liikenne ja logistiikka 2 Keskusta Kauppa 20 Kanavuori Kauppa ja logistiikka 3 Ysitien varsi (keskustan kohdalla) Kauppa ja matkailu 21 Vaajakoski Kauppa 4 Hallin alue Teollisuus 22 Savutuvan Apaja Matkailu 5 Myllymäki (Jämsänkoski) Teollisuus 23 Amiraali Yrityspuisto (Jykes) 24 Palokangas Teollisuus ja logistiikka 31 Tikkakoski Airport Park Liikenne ja logistiikka KORPILAHTI Alueen pääluonne LAUKAA Alueen pääluonne 6 Ysitie-Päijänne -väli Matkailu 25 Ajoharjoittelurata Liikenne ja logistiikka 7 Ysitie-Päijänne -väli Matkailu 26 Innoroad Park, Lievestuore Liikenne ja logistiikka 36 Harrastajailmailukeskus Matkailu, harrastustoiminta 27 Laukaanhovin alue Matkailu 28 Peurunka Center Matkailu 29 Lievestuore Teollisuus 30 Ympäristötekniikan keskus Teollisuus 31 Tikkakoski Airport Park Liikenne ja logistiikka 32 Vihtiälän yritystoiminta-alue Teollisuus ja ajoneuvojen huolto MUURAME Alueen pääluonne HANKASALMI Alueen pääluonne 8 Punasillan yrityspuisto Teollisuus 33 Niemisjärvi Kauppa (raskaat työkoneet) 9 Pukkiniittu Kauppa ja teollisuus 34 Asemankylä Teollisuus 10 Rannakylän risteysalue Kauppa 35 Häkärinteet-Revontuli Matkailu ja kauppa 11 Kinkomaan yrityspuisto Yrityspuisto 12 Riihivuori Matkailu 37 Kuusanmäen teollisuusalue Teollisuus 38 Kinkomaan Vitapolis Kuntoutusta ja hyvinvointialan palveluja 39 Muurame Golf Matkailu JYVÄSKYLÄ Alueen pääluonne 13 Paviljonki Matkailu 14 Laajavuori Matkailu 15 Eteläportti Kauppa 16 Viherlandia Matkailu ja kauppa 17 Innoroad Park, Palokangas Liikenne ja logistiikka 18 Kivääritehdas Yrityspuisto (Jykes) 19 Terässampo Yrityspuisto (Jykes) 40 Keskustan kehittäminen Kauppa 41 Seppälän kauppakeskusalue Kauppa
Kehittämiskohteet (5) Matkailukeskittymät (1) Kolme veturialuetta : ympärivuotisia, korkeatasoisia, myös kansainvälistä matkailua houkuttelevia keskittymiä Himos matkailukeskus, kauppakeskus, kylpylä jne. Laajavuori-Kanavuori matkailukeskus, Hyvänolonkeskus, Viherlandia, Paviljonki, Kanavuoressa kaupan palveluja jne. Häkärinteet-Revontuli matkailukeskus, kauppakeskus jne.
Kehittämiskohteet (6) Matkailukeskittymät (2) Veturialueet eivät sulje pois muita matkailuhank- keita vaan antavat mahdollisuuden nykyisille y ja uusille matkailupalveluille koko kehityskäytävällä Lentokenttä ttä ja Peurunka Center tukevat t ja täydentävät kehityskäytävän matkailupalveluja Korpilahden matkailurakentaminen verkostomaisessa yhteistyössä y Himoksen ja Laajavuori-Kanavuori Kanavuori- alueen kanssa Pohjois-Päijänteen Päijänteen vesistömatkailun kehittäminen nostaa kehityskäytävän matkailullista profiilia
Kehittämiskohteet (7) Kaupan palvelujen keskittymät Kolme uutta, toisiaan täydentävää ja koko vyöhykkeen matkailua a palvelevaa aa keskittymää Jämsä: matkailijoita palvelevaa kauppaa, liikenneasema Eteläportti: mittava päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan keskus Häkärinteet-Revontuli: matkailijoita palvelevaa kauppaa, erikoiskauppaa
Liikenne- ja logistiikkakeskittymät Kolme toisiaan täydentävää keskittymää Kehittämiskohteet (8) Innoroad Park Palokangas (Jyväskylä, Jyväskylä mlk ja Laukaa) valtakunnallinen kuljetus- ja logistiikka-alan alan toiminnan keskus yrityspuistossa tilaa liiketoiminnalle Innoroad Park Lievestuore (Laukaa) raskaan liikenteen testaus- ja ajoharjoittelukeskus, ajoharjoittelurata myös henkilöautoille teollisuustoimitilaa t i itil yrityksille ill huvipuisto, vähittäiskaupan palveluja jne. matkailijoille Tikkakoski Airport Park (Jyväskylän mlk ja Laukaa) Ilmailun, viestintäteknologian ja logistiikan keskittymä
Kehittämiskohteet (9) Teollisuuden keskittymät (1) Kolme toisiaan täydentävää keskittymää Asemankylän seutu puutuoteteollisuus, suunnitteilla mm. puupohjaisen liikennepolttoaineen valmistuslaitos ja pellettitehdas Lievestuore: ympäristötekniikan maakunnallinen keskus k materiaalien kierrätystä ja energian käytettävyyttä edistävä laitos rinnakkais- ja oheistoimintoineen Palokangas runsaasti alueita teollisuudelle sekä logistiikka-alan alan yrityksille
Kehittämiskohteet (10) Teollisuuden keskittymät (2) Teollisuustoiminnalle on nykyisiä ja suunnitteilla olevia alueita koko vyöhykkeen alueella, vireillä olevia hankkeita ja merkittävää kasvupotentiaalia sisältäviä alueita ovat mm. Jämsän Hallin alue (ilmailu-komposiittiteollisuus) Muuramen Punasillan yrityspuisto ja Pukkiniittu (pienteollisuus) Jyväskylän Terässammon teollisuuspuisto ja Eteläportti Jyväskylän y maalaiskunnan Palokangas ja Kanavuori Jämsänkosken Myllymäki
Kehittämistoimenpiteitä (1) Yhteistyön järjestäminen Ensin foorumityyppisesti: isot linjat, yhteisesti hyväksyttävän tahtotilan määrittely ja sitoutuminen siihen ( mitä-minne-milloin ) yhteinen näkemys klusterialueista ja kehittämiskohteista kokonaisvaltainen suunnitelma matkailun kehittämisestä, ympäristön kehittämistoimista sekä Päijänteen hyödyntämisestä asumisen ja matkailuelinkeinon kehittämisessä yhteisesti sovittu tavoite yhdyskuntarakenteen ja asuntotuotannon kehittämisestä Tämän jälkeen keskittyen tiettyihin aloihin/konkreettisiin hankkeisiin yrityslähtöinen ajattelu Jykes ja Jämsek koordinaattoreina yrityssektorilla maankäytön suunnittelu täydennetyssä verkostokaupunkityöryhmässä (kaikki kunnat, maakuntaliitolla aktiivinen rooli) E i t i ij i t k t ht i t ö k t l i tk i Eri toimijoista koostuvan yhteistyöverkoston luominen on ratkaisevan tärkeää: kunnat, yritykset, kehitysyhtiöt, yksityiset ja julkiset investoijat, korkeakoulut
Kehittämistoimenpiteitä (2) Markkinointi Markkinointi voidaan aloittaa heti yhteisesti hyväksytyn tahtotilan määrittelyn jälkeen ( tätä olemme, tähän pyrimme, tätä on jo tarjolla ) Markkinointisuunnitelman i it laatiminen i (yleinen markkinointi i ja eri kohderyhmille suunnattava markkinointi) esimerkiksi kauppa hakee itse aktiivisesti uusia kauppapaikkoja, mutta kuuntelee mielellään myös kuntien ehdotuksia Markkinointimateriaalin luominen, esimerkiksi korkeatasoiset tiivistelmät selvityksistä ja Master Planeista yleisesite teemaesitteet (esimerkiksi i kaikki hiihtokeskukset k k samalla kartalla) mainokset (näkyvä kuntien ja/tai yritysten yhteinen markkinointi, esimerkiksi kehityskäytäväalueen mainos Kauppalehdessä) hankekuvaukset
Kehittämistoimenpiteitä (3) Hankkeistaminen (1) Realististen, konkreettisten ja profiloituneiden kehittämishankkeiden/ klusterialueiden määrittely ja markkinointi (tyyli vapaita toimitiloja tarjolla ei riitä) Keskittyminen kerrallaan (tietyn ajanjakson kuluessa) vain rajattuun määrään uusia kehittämishankkeita (esimerkiksi 5-10) ja toteutus yrityspuisto tyyppisesti ja elinkeinoelämälähtöisesti kunnat luovat puitteet kaavoittamalla Mahdollisimman i vetovoimaisen i matkailukohteen k luominen kehityskäytävä- k alueen molempiin päihin ja keskelle ( vetureita tasaisesti koko alueella) Yritysten välisten yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen (esim. sähköinen kauppapaikka, yhteiset esitteet) Opastuksen kehittäminen (esimerkiksi kyltitys matkailukohteisiin jo Lahdesta lähtien)
Kehittämistoimenpiteitä (4) Hankkeistaminen (2) Hankkeiden toteuttaminen Projektipäällikön määrittely: yksittäisten hankkeiden toteuttamisessa korostuu vahvan toimijan merkitys (aktiivinen henkilö ja/tai yritys kuten kaupan ryhmä) Rahoittajien (myös ulkomaisten, esimerkiksi kansainvälisten matkailuyritysten) sitouttaminen mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Vaikuttaminen Tiehallintoon VR:ään ja linja autoyhtiöihin (9 tie Vaikuttaminen Tiehallintoon, VR:ään ja linja-autoyhtiöihin (9-tie runkotieksi, paikallisjuna- ja bussiliikenteen kehittämismahdollisuuksien selvittäminen)
Jämsä Liite 1. Kehittämishankkeet (1) 1. Himos - Ympärivuotinen matkailukeskus (hotelli ravintoloineen, kylpylä+monitoimihalli, huoneistohotelli, kauppakeskus, golf, rinneravintola, satamakahvila, maasto- hiihtokeskus, h k näkötorniravintola) 2. Keskusta - Kaupallisen vetovoimaisuuden kasvattaminen (palvelukeskus) - Yhteistyö Himoksen kanssa 3. Ysitien varsi keskustan kohdalla (9/24 teiden risteys Hiidenmäen risteys) - 9/24-risteyksessä tontit ja kunnallistekniikka k iikk jo valmiina - Yleiskaava tekeillä - Uusi ABC-liikenneasema tulossa - Uusi kaupan ja matkailupalvelujen alue 4. Hallin alue - Ilmailu-komposiittiteollisuuden keskittymä 5. Jämsänkosken Myllymäki - kasvava teollisuusalue
Korpilahti Liite 1. Kehittämishankkeet (2) 6. Keskustassa 9-tien ja Päijänteen välinen alue - Alueita, joita suunnitellaan yhtä aikaa korkealaatuisen, Päijännettä hyödyntävän asumisen ja matkailurakentamisen näkökulmasta - Monipuolinen asuntotarjonta, tiivis i rakentaminen - Kehitettäviä matkailupalveluja: kokous-, kongressi- ja tapahtumamatkailu, hyvinvointimatkailu, maaseutu- ja vesistömatkailu - Pyrkimys verkostomaiseen yhteistyöhön: Himos Paviljonki Korpilahti 7. Keskustassa 9-tien ja Päijänteen välinen alue - Edellisten lomassa virkistys- ja kulttuuripalvelujen l l alueita ja ympäristön parantamishankkeita (mm. sataman alue) - Päijänteen hyödyntäminen - Profiloituminen: satama Päijänne - Himos 36. Harrastajailmailukeskus -Purjelento, ultrakevyet koneet, laskuvarjohyppy, lentokoneiden huolto - Pienkonekenttä esimerkiksi Himoksen matkailijoille - Mahdollisesti myös testikenttänä ilmavoimien kuljetuskoneille
Muurame Liite 1. Kehittämishankkeet (3) 8. Punasillan yrityspuisto - Liike- ja pienteollisuusaluekokonaisuus 9. Pukkiniittu - Eteläportin laajentumisalue ja uusi liikekeskuksen paikka - Jyväskylän läntisen ohitustien uusi risteysalue (uusi yhteys myös Säynätsaloon) 10. Rannankylän risteysalue - Uusi liikekeskuksen paikka (moottoritie tulee ulottumaan risteykseen) - Muuramen taajama laajenee 9-tien länsipuolelle 11. Kinkomaan yrityspuisto - Liike- ja toimistorakennusten alue 12. Riihivuori - Hiihtokeskus; toimintaa kehitetään, majoituskapasiteettia lisätään 37. Kuusanmäen teollisuusalue - Kuusanmäentien varren teollisuusalueen laajentaminen 38. Kinkomaan Vitapolis - Hoivasairaala, kuntoutusyksikkö sekä hyvinvointialan palveluja 39. Muurame Golf - Toimintaa kehitetään
Jyväskylä Liite 1. Kehittämishankkeet (4) 13. Paviljongin alue - Kokous-, kongressi-, näyttely-, messu- ja viihdetilaisuuksien keskus - Hotelli ja konserttisali suunnitteilla 14. Laajavuoren alue - Valtakunnallinen lli matkailu- ja vapaa-ajan keskus k (suunnittelu käynnistynyt) 15. Eteläportti - Jyväskylän kaupunkiseudun eteläinen kaupallinen keskittymä - Kokonaismitoitus noin 217 000 k-m 2, josta 200 000 k-m 2 vähittäiskauppaa 16. Viherlandia - Kehittäminen kauppakeskusmaisemmaksi (suunnittelu käynnistynyt) 17. Innoroad Park, Palokangas (Jyväskylä, y Jyväskylän y maalaiskunta ja Laukaa) - Valtakunnallinen kuljetus- ja logistiikka-alan toiminnan keskus 18. Kivääritehdas - Yrityspuisto, toimitilaa noin 16 500 m 2 (Jykes) 19. Terässampo - Teollisuuspuisto, jonne suunnitteilla uudistilaa 20 000 k-m 2 (Jykes) 40. Jyväskylän kaupungin keskustan kehittäminen - Lukuisia hankkeita nykyisten keskusten (Forum, Torikeskus jne.) kehittämiseksi ja uusien vetovoimapisteiden synnyttämiseksi 41. Seppälän kauppakeskusalue - Kaupallisen toiminnan lisääminen ja kehittäminen (mm. Prisman laajennus)
Jyväskylän maalaiskunta Liite 1. Kehittämishankkeet (5) 17. Innoroad Park, Palokangas (Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Laukaa) - Valtakunnallinen kuljetus- ja logistiikka-alan toiminnan keskus 20. Kanavuori - ABC-liikenneasema - 20 000 k-m 2 lämmintä toimitilaa - ensisijassa kaupan alue (mahdollisesti myös logistiikka/matkailu/vapaa-aika) 21. Vaajakoski - Rautatieasema- Pandan ympäristö -kiertoliittymä -alue - Pandan tehtaanmyymälän matkailullinen kehittäminen - Hypermarket-keskittymä - Ideakilpailu käynnissä 22. Savutuvan Apaja - Hyvän olon keskus 23. Amiraali - Yrityssatama, toimitilaa noin 7 000 m 2 (Jykes) 24. Palokangas - Teollisuus-, logistiikka- ja liiketoimintojen alue 31. Tikkakoski Airport Park (Jyväskylän maalaiskunta ja Laukaa) - Ilmailun, viestintäteknologian ja logistiikan keskittymä
Liite 1. Kehittämishankkeet (6) Laukaa 25. Ajoharjoittelurata j t - Henkilöautot ja raskas liikenne 26. Innoroad Park, Lievestuore - Raskaan liikenteen tarpeita palveleva testaus- ja ajoharjoittelukeskus 27. Matkailukeskus Laukaanhovin alue - Suunnitteilla mm. huvipuisto ja tilaa vievän erikoiskaupan myymälä 28. Peurunka Center, hyvinvointimatkailun keskus - Suunnitteilla mm. jäähalli ja golfkentän laajennus 29. Lievestuore - Teollisuustiloja (myös tilaa vievää) 30. Ympäristötekniikan keskus - Materiaalien kierrätystä ja energian käytettävyyttä edistävä laitos ym. toiminnot 31. Tikkakoski Airport Park (Jyväskylän maalaiskunta ja Laukaa) - Ilmailun, viestintäteknologian ja logistiikan keskittymä 32. Vihtiälän yritystoiminta-alue - Teollisuuden sekä ajoneuvojen huolto- ja korjauspalvelujen alue
Liite 1. Kehittämishankkeet (7) Hankasalmi 33. Niemisjärvi - Raskaiden työkoneiden kaupan ja huollon keskittymä (traktorit, maansiirtokoneet) - Alueella on jo alan yritystoimintaa - Potentiaalinen paikallisliikenteen rautatieasema 34. Asemankylä - Puutuoteteollisuuden keskittymä (olemassa olevan keskittymän kehittäminen) - Puupohjaisen liikennepolttoaineen valmistuslaitos - Suunnitteilla uusi voimalaitos ja pellettitehdas - Maakuntakaavassa alueelle on merkitty kauppakeskuksen rakennuspaikka - Toimiva rautatieasema, raskaalle teollisuudelle sivuraidemahdollisuus 35. Häkärinteet-Revontuli - Matkailuliiketoiminnan keskittymä: monipuolinen ympärivuotinen vapaa-ajan viettokeskus ostosmatkailumahdollisuuksineen - Toiminnallisia i i keittämiskohteita i k i Häkärinteet, Lomakeskus k Revontuli & Revontuli Golf, liikenneasema Jari-Pekka sekä muut alueet, jotka mahdollistavat matkailuliiketoiminnan harjoittamisen