Elinkeino-, liikenne- ja Selvitys DnroKAI ELY/5/07.00/2010 ympäristökeskus 2.1 2.201 1 Julkinen Ympäristöministeriö PL 35 00023 Valtioneuvosto. Viite YM6/033/2011 Pyydetty selvitys Talvivaara Sotkamo Oy:n Talvivaaran kaivoksen valvonnasta Viitteessä tarkoitettuun selvityspyyntöön sisältyy varsin laajoja kaivosvalvontaan liittyviä kysymyksiä. Kaivostoiminnasta aiheutuu monenlaisia päästöjä ja niiden kuvaaminen tyhjentävästi ja yksiselitteisesti ei ole mahdollista. Keskitymme tässä selvityksessä olennaisimpiin seikkoihin, jotka ovat tulleet esille Talvivaaara Sotkamo Oy:n Talvivaaran kaivoksen ja sen yhteydessä toimivan metallitehtaan rakentamisen, käyttöönoton ja käytön yhteydessä. Tarvittaessa täydennämme selvitystä ministeriön tarpeelliseksi katsomilta osin. Seuraavassa vastaukset esitettyihin kysymyksiin: Mitä erilaisia ympäristövaikutuksia kaivoksella on ollut ja mikä on niiden suhde olemassa olevaan ympäristölupaan ja ympäristönsuojelulainsäädäntöön? Alla on eritelty erillisinä kappaleina niitä kaivoksen ympäristövaikutuksia, jotka ovat nousseet kaivoksen olemassaolon aikana useimmin ja/tai merkittävimmin esiin. Samalla esitetään tarpeen mukaan arvio suhteesta ympäristönsuojelulainsäädäntöön perustuvaan ympäristölupaan. Pölyäminen Pölyäminen oli runsasta ja selvästi ympäristölupahakemuksen yhteydessä esitettyä suurempaa Talvivaaran kaivostoiminnan alkuvaiheessa. Tämä johtui pääasiassa siitä, että käytössä oli runsaasti tilapäisiä murskaamoja, laajoja maanrakentamisalueita oli avoinna ja primäärikasan peitteiden painottamiseen käytettiin murskattua malmia. Hiilen kiteinen muoto eli grafiitti on raemuotonsa (suomumainen) vuoksi helposti kulkeutuvaa/leijuvaa. Grafiittipöly on tummaa ja tahraavaa ja siksi tavanomaista pölyä likaavampaa. Pölyntorjuntaa on koko toiminnan ajan kehitetty eri osa-alueilla. Pölyämistä vähentävät, automaattisesti ohjatut sadettimet on otettu pääliikenneväylillä käyttöön keväällä 2011. KAINUUN ELlNKEINO-, LlI KENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 01 00 Kalliokatu 4 www.ely-keskus.fi/kainuu PL 115, 87101 Kajaani
Seulomon pölynpoistolaitokseen on tehty lukuisia sen johdosta, se ei täyttänyt asetettua ympäristölupamääräystä (lupamääräys 1 Tilannetta on saatu parannettua, mutta muutokset eivät ole tehonneet. tehostamistoimenpiteistä on toimitettu Kainuun ELY-keskukselle 31.10.2011. mukaan pölynpoiston edellyttää investointia, jonka on määrä valmistua 31.7.2012. Räjäytyksien pöly nousee ylös ilmaan tuulen mukana. Pölyn pyritään vähentämään niin, porausreiän yläosaan 3.5 metriä panostamatonta osaa, joka täytetään puhtaalla kivellä toteuttamiseksi seurantaa on tehostettu niin, urakoitsijan toimintaa yhtiön edustajien jatkuvasti. Räjäytykset kuvauksin perusteella pölyhaittojen minimoinnissa on edistytty aikaisempaan verrattuna. Räjäytyspölyn leviämisen ei ole ympäristöluvassa. Ympäristöluvan lupamääräyksessä 19 on viittaus toiminnasta muodostuvien haja päästöjen rajoittamiseen toimintatapoja jota on myös osalta suoritettu. Hajut Merkittävä osa hajuja aiheuttavista vapautui toiminnan alkuvaiheessa sellaisista prosessin niitä ei arvioitu vapautuvan. aiheuttavia määriä rikkivetyä kulkeutui myös pitkälle ulkopuolelle, minkä yleisöilmoituksia hajupäästöjen tehtiin valvontaviranomaiselle runsaasti. ehkäisemiseksi pesureita on rakennettu vesipesureita on muutettu lipeäpesureiksi ja Ibt:::>bd on ryhdytty vetyperoksidia. on vielä viime aikoinakin syntynyt "uusia" rikkivedyn päästökohteita, on otettu keräilyn rikkivedyn piiriin. Tarkkailumittauksia suoritetaan Normaalitilanteissa metallitehtaan rikkivetypäästöt alittavat ympäristöluvan lupamääräyksen (lupamääräys 17). Hajuja metallitehtaan alasajotilanteissa prosessihäiriötilanteissa, joita edelleen tapahtuu. Kaikki suunnitellut hönkäpesurit ovat hetkellä käytössä. Toiminnanharjoittaja on selvittänyt katalyyttistä keinona hajupäästöjen minimoimiseksl Tavoitteena on ollut, uutta tekniikkaa mahdollisimman nopeasti käyttöön. Polttamistekniikka mm. natriumin käyttöä kautta helpottaisi Samalla poistuu muita esiintyviä rikkiyhdisteitä kuten rikkihiiltä. Tärinä melu suorittaa jatkuvatoimista tärinän seurantaa lähimmissä koetaan aluksi lähes aina kun se on aistittavissa. vauriorajaa ei Ilman kautta tuleva usein tärinään. melusta ei viime ole tullut juurikaan valituksia valvontaviranomaiselle. annettu Tärinämittausseurantaan ELV-keskuksen on, että toiminnasta aiheudu sen laatuista tärinää, ylittäisi ympäristönsuojelulainsäädännössä asetetut koskien esimerkiksi naapuruussuhdehaittaa. hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti väliajoin tarkkailuun Ympäristöluvan 21 toiminnalle on ",.","t",'lt, melutasoa Tarkkailussa melu ei ole ylittänyt sille asetettuja raja-arvoja.
Jätevedet ja niiden vaikutukset koostumuksen annettu lupamääräys koskien enimmäispitoisuutta {lupamääräys ei ole määrätty einimmäispitoisuuksista mm. T alvivaa ra n kaivostoimintaa on keskimääräiset pitoisuudet. Jäteveden nikkeli-, kupari- ja raja-arvot. Pitoisuuksia yhteydessä. Jäteveden vuonna 2010. Toteutunut,<01,,"''''''''' Toiminnanharjoittaja on merkittävästi...""...,...''''''''rn..,...,. johdettavan toiminnanharjoittaja pystyy Veden puhdistamisen tehostamisessa ollaan ovat pääsääntöisesti alittaneet ympäristöluvassa lyhytaikaisesti eräiden poikkeuksellisten hehkutusjäännös ylittyi kolmen kaikilta osin vastannut ympäristö~upaa hakiessaan. ovat olleet sulfaatin ja ja pystynyt 2011 vesistöön, että lisäämällä. käsittelyn Tehdasalueella toimiva Talvivaara on toiminut aiheuttanut lievän likaantumisen alue ulottuu Oulujoen suunnassa Jormasjärveen ja Vuoksen suunnassa Kiltuanjärveen. Tällä alueella käytölle ei aiheudu mutta ja määrissä voi tapahtua muutoksia. Vesistöjen tilan kehittymistä seurataan
Kainuun suoritti lyhyen koekalastuksen Kivijärvessä. Koekalastuksessa oli edelleen monipuolista ja näytti hyväkuntoiselta. Kalojen terveydentilan analysointi on Kokonaisuutena arvioiden Kainuun mukaan merkittävimmät poikkeamat ympäristöluvasta ja voimassa liittyvät jätevesiin ja aiheuttamiin vaikutuksiin. Kainuun ei kuitenkaan antamispäivämäärään mennessä katsonut tarpeelliseksi välittömän hallintopakon "'''''',1011'''' käytännössä keskeyttämistä jätevesien aiheuttamien ympäristövaikutusten johdosta. Kainuun EL V-keskuksen näkemys on ollut, että haitta voidaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitetulla tavalla tai riittävästi muulla tavoin. Näitä keinoja on käsitelty muualla tässä selvityksessä. Mitä valvontatoimenpiteitä ja muita toimenpiteitä on tehty ympäristövaikutusten arvioimiseksi sekä toiminnan saattamiseksi lain ja ympäristöluvan mukaiseksi? Talvivaaran kaivoksella tai toimintaan liittyen on vuosien 2007-2011 aikana suoritettu 2007 11 kpl, 2008 20 kpl, vuosi 2009 18 kpl, vuosi 2010 kpl ja vuosi 2011 kpl (tilanne 24.11 1). Toiminnan ympäristövaikutusten toiminnan on yhteydessä sovittu korjaustoimenpileislä, pyydetty lisäselvitys suunnitelman muodossa, sovittu uudesta tarkastuksesta ja/tai huomautus. on tarkastuksia koskeviin pöytäkirjoihin, jotka on tallennettu ympärislöhallinnon VAHTI-järjestelmään. Huomautuksia on annettu kpl ne ovat koskeneet mm. aihealueita: suunnitelmien ja riippumattoman valvonnan yhteenvetojen esittämisen aikatauluja, pölyn tehostamista, niin, että poikkeukselliset rikkivetypäästöt vähenevät, päästöjen ilmoittamista, jäteveden koostumuksen määriuämislä ja jäleveden käsittelyä, louhosvesien tavoin, operaattoreiden poikkeuksellisten rikkivetypäästöjen tärinämiltausten suorittamista. hönkäpesureiden määrän koetoimintaraportin toimittamista, tarkkailun ja pohjavesiputkien asentamista, rakentamisalueilta parantamista ja työmaapäiväkirjojen täyttämistä. saattamiseksi tai toimintaan liittyen annettu koskeneet seuraavia käsittelyn ilmoittamista henkilökunnan, talousjäleveden rikkivedyn tehostamista ja häiriöilmoitusten tekemistä, tärinämittausten louhintatyön rakentamissuunnitelmlen toimittamista tehostamista, jakeluasemien rakentamista rakentamistöiden laadunvalvonnan ja vesienkäsittelyn tehostamista. Kehotusten ajankohta ilmenee ympäristöhallinnon AHJO-tietojärjestelmästä Kainuun 2010 ja 2011) diaarinumerolla KAIELY/5/07.00/2010 ja Kainuun että keskeisellä sijalla valvontatoiminnassa on ollut ympäristöluvan 4 ympäristönsuojelurakenteiden
5/10 laadunvalvontaa suunnitelmien käsittely rakenteiden käyttöönottoon hyväksyminen. Erilaisia rakentamissuunnitelmia on käsitelty 32 kpl kohteita on käyttöönoteuavaksi 39 kpl. Lisäksi Kainuun on ratkaissut toiminnan keskeyttämistä rajoittamista koskevaa hakemusta. Tiedot muiden valvontaan liittyvien toimenpiteiden ajankohdasta löytyvät ympäristöhallinnon AHJO-tietojärjestelmästä, johon on kirjattu to imenpidettä. Patoturvallisuuslaki on tullut voimaan 1.10.2009. Vuoden 2009 lopussa Talvivaaran patojen valvonta on Aiemmin viranomainen kaivospatojen osalta oli TUKES, joka on hyväksynyt osan patojen asiakirjoista aikaisemman lainsäädännön puitteissa. Talvivaarassa luokiteltavia parhaillaan on nykyisellään 16 jotka ovat Lisäksi muutamia patoja on suunnitteluvaiheessa. EL V-keskuksen hyväksyttävänä. mukaisia patojen asiakirjoista on Padon omistajan on padon rakentamista koskevassa muun lain mukaisessa lupahakemuksessa selostettava määrin aiheutuvaa sen vaikutusta mitoitusperusteisiin (patoturvallisuuslain 9 Talvivaaran ympäristöluvan antamisen nykyinen ei. Kainuun on nykyisen mukaisena patoturvallisuusviranomaisena pyytänyt patoturvallisuuskansioihin liitettäväksi arvion padoista vahingonvaarasta. Oy vahingonvaara-arviot kaikille kaivosalueen padoille Ua myös altaille) ja toimittavansa ne Kainuun elokuun 11 loppuun mennessä. Patoturvallisuusviranomaiselle on toimitettu 27.10.2011 ja altaiden arvioinnit, voidaan pitää patoturvallisuuslain 9 :n mukaisina Ennen ympäristöarvioinnin on tullut patoturvallisuusviranomaiselle padon luokitielu- tarkkailuohjelmaesitykset (valmisteilla on nyt 6 hyväksymispäätöstä). toimittanut kahden padon osalta. Patoturvallisuusviranomainen ei voinut tehdä patojen luokkien hyväksymispäätöksiä ilman vahingonvaara-arvioita. Talvivaaran kaivoksella on tehty patoihin liittyviä tarkastuksia toiminnanharjoittajan on käyty patoturvallisuuteen liittyviä neuvotteluita yhteensä kappaletta. Onko harkittu jatkuvaa mittarointia erilaisista ilma- ja vesipäästöistä saatujen tietojen Toiminnanharjoittajan kanssa on oltu mm. rikkivetypäästöjen jatkuvatoimisesta Toiminnanharjoittajaa on kuultu jatkuvatoimisen rikkivedyn järjestämiseksi päästökohteissa. Ympäristöluvan lupamääräyksissä velvoitetta mittauksen suorittamisesta eikä toiminnanharjoittajan käsityksen mukaan rikkivetypäästöjen mittaamiseen ole laajalla pitoisuuksien vaihtelutasolla toimivaa mittauslaitetta. toiminta on ollut ylösajovaiheessa ja prosessi- ja toimintahäiriöitä on esiintynyt päästöjen vaihteluväli on suuri ja jatkuvatoiminen mittaaminen lisäarvoa Tarkkailuohjelman mukaiset mittaukset
on sovittu suoritettavaksi kuukausittain, kunnes kokonaisuudessaan.,cacäuo,a vakiintumaan. Alueella kiintoaine- 15 avulla jatkuvatoimisesti. Maaeliöihin metallipitoisuutta seurataan kangasrouskun kekomuurahaisten perusteella. Myös alueen ja lepakkokantojen kehittymistä seurataan. Metallitehtaan henkilöstöllä on jatkuvatoimiset henkilökohtaiset ilman rikkivetypitoisuutta hälyttimellä mittarit. Vesipäästöjen on yleisesti jatkuvatoimisten mittausten soveltuvuutta kaivoksen jätevesien tarkkailuun viimeksi 21.11 11. Jatkuvatoimisten mittarien ongelmat liittyvät mm. mittaustarkkuuteen jatkuvaa mittausta suorittavien toimintakunnossa säilymiseen. Ympäristöluvassa ja sen vahvistetussa tarkkailuohjelmassa ei räyksiä jatkuvatoimisen tarkkailun. Kainuun ympäristökeskus on pääosin vahvistanut laitoksen tarkkailua koskevan 10.3.2008. Tarkkailuohjelman mukaan yhtiö ottaa vesinäytteitä viikoittain. näytteenottoa on pidetty jätevesi,ron"o'r", vesistöön käsittelyalueiden kautta, jolloin menevän laatu ja mää vaihtele lyhyen ajan Luotet1avasti jatkuvatoimiset mittarit olisivat paikallaan mm. poikkeuksellisten havaitsemisen kannalta. Velvoitetarkkailuohjelma on vesistönäytteenoton yli 40 havaintopaikalta 3 kertaa ja lähimmistä kuukausittain. 2011 tarkkailua on vielä lisätty tehty in-situ -mittauksia. Vesinäytteistä yli aineen pitoisuuksien määritystä. Lisäksi vesistövaikutuksia kasviplanktonin, perifytonin, pohjaeläimistön, koostumuksen, pohjasedimentin, ravun kalaston metallipitoisuuksien avulla. kuuluu 15 kaivon seuranta. Miten vesipäästöjen niiden on arvioitu? Onko selvitetty astole,n vaikutusta laajemmalla vesistöalueella? leviämistä on seurattu laajennetulla tihennetyllä tarkkailulla vuoden 2010 Laajennetussa määriteuäviä komponentteja on ja näytteenottoa on tihennetty. Tarkkailuun on liitetty myös in-situ -mittauksia. Tulosten merkitystä on analysoitu valmistumisen. Tarkkailupisteitä on lisätty ja lisätään ta sitä mukaa kun vaikutusalue on laajentunut tulee edelleen Nykyisin kaukaisimmat tarkkailupisteet (Vuoksen (Oulujoen valuma-alue). Konsultin suorittaman näytteenoton lisäksi Kainuun on suorittanut omaa näytteenottoa Ja -mittauksia. Vuoden 2010 kalataloustarkkailussa ei havaittu merkittäviä muutoksia purkuvesistöjen valuma-a puolella konsultti on suorittanut Tuhkajoen sähkökoekalastuksen 1, jolloin kalakannassa ei havaittu negatiivisia muutoksia. Kainuun EL V-keskuksen 2011 pienimuotoisen koekalastuksen mukaan myös Kivijärven (Vuoksen valuma-alue) kalasto näytti kestäneen vaikutuksia. Lähimpien purkuvesistöjen alusveden koostumus meriven koostumusta. Sulfaattipitoisuus on kuitenkin korkeampi natriumin aivan yhtä kuin merivedessä. Korkeat suola pitoisuudet. hapettomuus ja riskinä happamoituminen
eliöstöä kerrannaisvaikutuksia, jolloin joidenkin haitallisuus vesieliöille kasvaa. happamoituminen niiden yhdisteiden pitoisuudet voivat laatu sen sijaan on plankton ja kalasto hyvin. Vesistöjen päällysveden mangaanipitoisuus on laskenut siinä määrin, että löylyvetenä koskeva suositus voisi olla aiheeton. Tilanteen kuitenkin vielä siinä määrin epävarma, poistamista ei pidetä Toiminnanharjoittajan kanssa on sovittu, se teettää selvityksen voimakkaimmin likaantuneiden vesistöjen tilasta ja sen. Lähimpien purkuvesistöjen tilavuudet on kehittymistä arvioidaan mallintamalla. Vesistömallin avulla tehtävän on määrä vuoden 2011 loppuun Laakajärvessä ja Kiltuanjärvessä, vaikutukset sulfaatti- ja näkyvät, mutta ne eivät käytölle. Kuitenkin tieto vähentää halukkuutta virkistyskäyttöön. Oikeanlaisen tiedon olisi sen vuoksi jokaisen vaikuttavan tahon tehtävä. Onko rikkivety- ja laajuudesta sekä vaikutuksista ihmisten terveyteen tutkittua tietoa? Hajuhaittojen laajuuden arviointia on tehty ja tehdään mm. tarkastusten yhteydessä. Hajut ovat pahimmillaan aistittavissa useiden kaivoksen Vaikutuksia ympäristöön ei tarkkailla rikkivedyn osalta. Tarkkailuohjelma monipuolisen ympäristön tarkkailuohjelmakokonaisuuden, joka välillisesti antaa mahdollisista rikkivedyn vaikutuksista. Yhtiö on teettänyt kesällä 2009 tuloksia on mahdollista tulevissa seurannoissa. tarkastelun yhteydessä tarkkailun laajentamisen tarve tulee tarkasteltavaksi. Rikkivedyn vaarat tunnetaan varsin ne huomioidaan työsuojelussa. Metallitehtaan on jatkuvatoimiset ilman rikkivetypitoisuutta osoittavat hälyttimellä varustetut mittarit. Tehdasalueen terveydelliset vaarat on huomioitu turvallisuusselvityksessä. saadun selvityksen tehdasalueella varastoida rikkivetyä, vaan rikkivetymäärä Toiminnanharjoittaja on laatinut [96/082/EEC] turvallisuusselvityksen, joka koskee vaarallisten kemikaalien laajamittaista teollista varastointia tuotantolaitoksia. turvallisuusselvityksessä on arvioitu suuronnettomuuden mahdollisia riskejä ja riskeihin varautumista. Rikkivety voi prc)se:sslen ylös- sekä rikkivetypesurien toimintahäiriöissä levitä hajukynnyksen (0,008 ppm) ylittävinä pitoisuuksina. vaarallisia esimerkiksi (15 min) ylittäviä pitoisuuksia (15 ppm) ei toiminnanharjoittajalta saadun selvityksen ympärille missään
Miten on arvioitu kaivosprosessiin sisältyvän uraanin mahdollista kemiallista leviämistä prosessin ulkopuolelle? Talvivaaran suunnitellun uraanin ympäristövaikutukset arvioitiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä. Kainuun EL V-keskus antoi 1.3.2011. annetussa lausunnossa todettiin, nikkelimalmissa esiintyvistä uraanimineraaleista liukenee bioliuotuksessa alkuperäisistä poiketen. radiologisten perusteella kertyneet tytärnuklidit liuotuksessa primäärikasaan, koska niitä ei merkittävässä Selvitysten metallien talteenoton jälkeen poistettavissa tytärnuklideja. Tutkimusten perusteella vähentää merkittävästi sekä nikkelituoueeseen että kipsisakkaan uraanin menettelyn Kainuun päätyi että uraanin talteenoton seurauksena uraanin aiheuttamat ympäristövaikutukset kohdealueelle ovat pienemmät kuin laitoksen nykyisellään. Talvivaara Oy on tilannut säteilyvalvonnan päävastuutaholta Säteilyturvakeskukselta (STUK) perustilaselvityksen, radiologinen tilanne Talvivaaran kaivosalueen ympäristössä. tarkastellaan radioaktiivisten määriä sllna johon kaivostoiminnalla siihen mahdollisesti liitettävällä talteenotolla voi olla vaikutusta. Hankkeen tuloksena saadaan yksityiskohtainen tieto radioaktiivisuustasosta. Hanke on kaksivuotinen ja alkoi heinäkuussa 2010. Loppuraportti 2. Väliraportti (http://www.talvivaara.com/kest%c3%a4v%c3%a4_kehityslymparistovastuulympa risto raporttejal helmikuussa 2011. selvityksessä analysoitiin luonnon radioaktiivisia uraani (U-238, torium (Th-228, ), radium (Ra-226, lyijy (Pb-210), polonium radon (Rn-222) erilaisista ympäristönäytteistä kuten jokisedimentti, järvisedimentti, näkinsammal, kalanliha, marjat, hirvenliha, pohjavesi, ulkoilman pöly, radon, mansikka, viinimarja ja peruna. Lisäksi tehtiin paikan gammaspektrometrisiä in-situ Tulokset osoittivat, että Talvivaaran alueella ympäristönäytteiden radioaktiivisuuspitoisuudet olivat matalia. Tulokset eivät poikkea muualta mitatuista näytteiden ympäristön luonnontuotteita sekä elintarvikkeita voidaan tapaan. Perustilaselvityksen avulla voidaan arvioida tulevaisuudessa ja talteenoton vaikutusta ympäristön radioaktiivisuuteen. U pitoisuuksia on edellisen seurattu mm. tehostetun yhteydessä pofkkeavia ole on s0\!ittu määritettäväksi näytteenottokierroksen yhteydessä, joka suoritetaan 3 vuodessa. Jätevedestä määritetään uraani viikoittain otettavasta Määritys jälkikäsittely-yksiköille johdettavasta, että jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön vedestä. määritys sisältyy kipsisakoista kuukausiuaiseen määritykseen.
Mihin suuntaan ELV-keskuksen arvion kehittymään? ovat kehittyneet ja tulevat Pölyämisen on Seulomon pölynpoistolaitteistoinvestoinnin on maara 31.7.2011. syntyvän pölyn ml!lleslsa on viime aikoina merkittävästi ja kiinnittämään e(]i~iif!en orn".c"ro huomiota. Melutilanteen asutusta. Tärinän säätämällä. suorittamisessa ja Hajujen osalta on Kainuun EL V-keskuksen mukaan jossa haju rajoittuu normaalitilanteessa kaivospiirin alueelle ja ympäristöluvassa määrätty raja-arvo rikkivetypäästölle ja pesurien on kuitenkin edelleen Uuden käsittelymenetelmän (poltto) tuovan lisää varmuutta Kainuun arvioi, että suurimmat vaikeudet poikkeuksellisista kuten tehtaan alas- ja ylösajosta Toiminnanharjoittaja arvion vesistöpäästöjen vaikutuksista Kun otetaan huomioon jo vuoden 1 toteutuneet suunnitelmat käsittelystä polttamalla, Kainuun vesistövaikutukset tulevat lähimpien vuoden 2012 vähenemään. On alkuvaiheessa nykyisestään hieman nousemaan purkuvesistöjen (Salminen, KallIojärvi, Ylä-Lumijärvi monitahoisuuden vaikea tässä ennustaa. mennessä uusia tilanteen Onko selvinnyt joitakin joissa ELV-keskuksen mielestä olemassa olevaa lainsäädäntöä tai ympäristöviranomaisten koulutusta, resursointia tai ohjausta...""ii"i''t"it'"'''' ympäristönsuojelun tason turvaamiseksi? ei ympäristöhallinnon sisällä ole ollut lainkaan vuosina 2010 1 kaivosvalvojille koulutusjoissa on valvontaan ja antanut asiantuntija-apua muille ELY-keskuksille ja lupaviranomaisille. Kaivosvalvonta tulisi ottaa ympäristöhallinnon koulutusohjelmaan samalla tavalla kuin muukin sektorikohtainen Ympäristöviranomaisten koulutuksen kehittämistarpeita valtakunnallisesti ovat muun muassa. Malmigeologian perusteiden sekä malmiesiintymien mineralogian rapautumiskemian, hapontuottoon liittyvän rapautumiskemian ja tuntemisen lisääminen
10/10 Malmikivien rikastusmenetelmien ja rikastuksessa (prosessoinnissa) käytettävien kemikaalien sekä kemikaalien käyttöön liittyvien ympäristöriskien ja vesistövaikutusten tuntemisen lisääminen (yleistaso) Kaivosalan jätevesien puhdistusmenetelmät Kaivostoiminnan parhaisiin ympäristökäytäntöihin liittyvän tietotaidon lisääminen koskien kaivannaisjätteiden ominaisuuksia, jätealueiden sijoittamista sekä pohja- ja patorakenteiden valintaa Kansainvälinen verkostoituminen, uusien sovellustietojen vaihto (kansainväliset kou lutusta rjon nat, vi ranoma isyhte istyö, tutustu miskäynnit e rityyppisissä ka ivoksissa) Resursoinnissa ei kaivostoiminnan lisääntymistä ole otettu huomioon muutoin kuin myöntämällä Kainuun EL Y-keskukselle kolmevuotinen projektiraha kaivosturvallisuuden viranomaistehtävien kehittämiseen. Tämän ja siihen saatavan jatkorahoituksen turvin Kainuun EL V-keskus on valmis ottamaan vastuuta kaivosalan valvonnan kehittämisestä. Esityksemme kaivosvalvonnan kehittämiseen ja sen resursointiin: Kainuun EL V-keskuksen erikoistumispalvelujen jatkuvuuden turvaaminen/lisäresursointi/kehittämistehtävät ( 1,5 htv ) o valvonnan ja tarkkailuohjeiden kehittäminen o asiantuntija-apu tarkkailuohjelmien laatimisessa (kaivoskohtainen) o asiantuntija-apu ympäristöongelmien tutkimus- ja selvitysohjeistukseen o lupahakemusvaiheeseen liittyvä asiantuntija-apu aluehallintoviranomaisille (täydennysselvitysten pyytäminen; asiantuntija-apu sisältökysymyksiin liittyvissä neuvotteluissa toiminnanharjoittajan kanssa) o kansainvälinen yhteistyö ja asiantuntijatehtävät EU-tasolla Kaivosvalvontaosaamisen varmistaminen Lapin EL V-keskuksessa ja Pohjois-Pohjanmaan EL V-keskuksessa, koska näiden EL V-keskusten alueelle on rakenteilla ja suunnitteilla useita kaivoshankkeita. Kainuun EL V-keskus on ollut yhtenä päätekijänä vuodenvaihteessa valmistuvassa Kaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt -julkaisussa, joka tuo tervetullutta koottua tietoa hyväksi havaituista menettelyistä ja toimintatavoista. Laajan uudentyyppisen toiminnan kyseessä ollessa ympäristölupamenettelyssä tulisi ottaa käytännöksi menettely, jossa ensimmäinen luvan tarkistus tehtäisiin hyvin pian, noin kahden vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Lupamuutosten käsittelyn tulisi sujua nykyistä nopeammin. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö ;:'1d-.bA~ Sirkka-Liisa Markkanen Ympäristögeologi