Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön

15.9.2008 Fennovoima Oy Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön

Ydinvoimalaitos-YVA Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 2 (49)

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 3 (49) SISÄLTÖ 1 ARVIOINNIN TAUSTAA... 5 1.1 Arvioinnissa käytetty aineisto, menetelmät ja arvioinnin epävarmuustekijät... 5 1.2 Maisemavaikutusten tarkastelualue... 8 2 HANKKEEN VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN.. 10 2.1 Pyhäjoki, Hanhikivi... 10 2.1.1 Nykytila... 10 2.1.2 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 17 2.2 Ruotsinpyhtää, Kampuslandet ja Gäddbergsö... 20 2.2.1 Nykytila... 20 2.2.2 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 29 2.3 Simo, Karsikko... 34 2.3.1 Nykytila... 34 2.3.2 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 41 3 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI... 45 4 HAITTOJEN EHKÄISEMINEN JA LIEVENTÄMINEN... 48 5 LÄHDELUETTELO... 49

Ydinvoimalaitos-YVA Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 4 (49)

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 5 (49) 1 ARVIOINNIN TAUSTAA 1.1 Arvioinnissa käytetty aineisto, menetelmät ja arvioinnin epävarmuustekijät Maisema on elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmistoiminnan vaikutuksesta syntynyt kokonaisuus, jonka osatekijöitä ovat mm. kallio- ja maaperä, kasvillisuus, ilmasto-olot ja ihmisen toiminnan merkit. Maisemaan liittyy myös ei-aineellisia tekijöitä: alueen historia, ihmisten kokemukset, toiveet, arvostukset ja asenteet vaikuttavat maiseman kokemiseen. Arviot samasta maisemasta tai uuden hankkeen aiheuttamien maisemavaikutusten merkittävyydestä voivat em. syystä poiketa toisistaan merkittävästikin. Erityisesti ydinvoimalan kaltaisessa voimakkaita tunteita herättävässä hankkeessa subjektiivisten tekijöiden merkitys maisemavaikutuksen kokemiseen korostuu. Maisemavaikutus koostuu muutoksista maiseman rakenteessa, luonteessa ja laadussa. Visuaaliset vaikutukset ovat yksi maisemavaikutusten osajoukko. Tietoisuus voimalaitoksesta voi vaikuttaa maiseman kokemiseen myös niillä lähialueilla, joilta avautuvat näkymät eivät muutu. Haitallisen maisemavaikutuksen merkittävyyttä voivat puolestaan vähentää alueella jo valmiiksi esiintyvät häiriötekijät, kuten savu, melu tai haju. (Tuulivoimalat ja maisema) Työssä käytettyjen käsitteiden määritelmiä Maisema Muodostuu elollisista ja elottomista tekijöistä sekä ihmisen tuottamasta vaikutuksesta, jotka ovat ns. maiseman perustekijöitä, niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta sekä maiseman visuaalisesti hahmotettavasta ilmiasusta, maisemakuvasta. Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen mukaan maisema tarkoittaa aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon ja/ tai ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta. Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristö on yleiskäsite. Sillä tarkoitetaan ympäristöä, jonka ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Kulttuuriympäristöön liittyy myös ihmisen suhde ympäristöönsä ennen ja nyt; sille annetut merkitykset, tulkinnat ja sen erilaiset nimeämiset. Tarkemmin kulttuuriympäristöä voidaan kuvata käsitteillä kulttuurimaisema ja rakennettu kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristöön kuuluvat myös muinaisjäännökset ja perinnebiotoopit. lähde: http://www.rakennusperinto.fi/muuta_sisaltoa/kasitteisto/fi_fi/kasitteisto/ Ydinvoimalan toteutuessa suoria maisemavaikutuksia aiheutuu voimalaitosalueen rakennuksista, vedenottoon ja poistoon sekä sähkönsiirtoon liittyvistä rakenteista sekä uusista tai parannettavista yhteyksistä alueelle (esim. uudet tieyhteydet, satama). Voimalaitosalueen korkein rakennelma on poistoilmapiippu, joka nousee noin 120 metriä ympäristöään korkeammalle. Reaktori- ja turbiinirakennusten korkeus on noin 60 metriä. Muut rakennukset ja rakenteet ovat tätä matalampia. Voimala kytketään valtakunnan kantaverkkoon (voimajohdot, pylväskorkeus pylväsmallista riippuen 20-25 m, johtokäytävän leveys 80 120 m). Voimajohtojen vaikutuksia käsitellään tässä arvioinnissa vain yleispiirteisellä tasolla voimalaitoksen lähiympäristön osalta, sillä voimajohtojen vaikutukset tullaan suunnittelun tarkentuessa ja pylvästyypin valinnan jälkeen selvittä-

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 6 (49) mään tarkemmin. Vedenottoon liittyy sekä näkyvissä olevia että veden- ja maanalaisia rakenteita. Rakenteiden vaikutukset tullaan suunnittelun tarkentuessa selvittämään. Voimalaitoksen lämpimät jäähdytysvedet lasketaan mereen, mikä talvisin aiheuttaa vedenpoistopaikan alueelle laajuudeltaan vaihtelevan sulan. Sulan ylle voi tyyninä pakkaspäivinä muodostua sumupilvi. Rakentamisen aikana varsinaisen rakennustyömaan lisäksi vaikutuksia aiheuttavat suurien rakennusosien kuljettamisen edellyttämä raskas liikenne ja sen vaatimukset, esimerkiksi noin 100m pitkä laituri, uudet tieyhteydet ja nykyisten teiden parantaminen. Korkeat nosturit erottuvat maisemassa kauas. Osa rakennuksista, kentistä ja liikenneyhteyksistä toteutetaan vain rakentamisaikaa varten ja ne maisemoidaan käytön loputtua. Ydinvoimalaitos saattaa aiheuttaa hyvinkin laaja-alaisia visuaalisia vaikutuksia suuren kokonsa ja sijaintinsa johdosta. Avoimen merialueen kautta aukeaa monesta suunnasta pitkiä, avoimia näkymäakseleita kohti voimalaitosta, jos lähellä katselupistettä ei ole näkymiä katkaisevia elementtejä kuten puustoa tai rakenteita. Myös ydinvoimalaitosta kohti suuntautuneiden avointen peltoaukeiden, avointen suoalueiden, avohakkuualueiden, tielinjausten tai muiden avointen alueiden kautta voimalaa kohti voi aueta näkymiä kaukaakin. Ydinvoimalaitos saattaa aiheuttaa muutoksia maiseman hierarkiaan esim. alistamalla aiempia rakennetun ympäristön maamerkkejä (kylät, kirkontornit tms.) tai muuttaa maisematilan luonnetta esimerkiksi luonnon- tai kulttuuriympäristöstä voimalaitosmiljööksi tai maiseman ajallista luonnetta staattisesta ja perinteisestä muutostilassa olevaksi ja moderniksi (Tuulivoimalat ja maisema). Pimeään aikaan maiseman luonteeseen voivat vaikuttaa laitosalueen ja uusien liikenneyhteyksien valaistus sekä valaistuksen aiheuttama kajo. Paikallisempia vaikutuksia syntyy uusista ajo-, voimajohto-, vedenotto- jne. yhteyksistä, uusista kentistä sekä voimalaitoksen tiiviistä majoitusalueesta. Rakentamisen aikana, noin kuuden vuoden ajan, voimalaitosalueen voidaan katsoa olevan maisemavaurioaluetta, mutta rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat ohimeneviä ja jäävät laaja-alaisia maisemavaikutuksia paikallisemmiksi. Kuva 1-1. Esimerkkejä voimalaitoksen aiheuttamista maisemavaikutuksista.

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 7 (49) Arvioinnin taustaksi on käyty läpi korkeiden rakenteiden kuten mastojen ja tuulivoimaloiden maisemavaikutuksiin liittyviä selvityksiä. Selvitysten johtopäätöksiä voidaan tietyiltä osin soveltaa myös ydinvoimalan visuaalisia vaikutuksia arvioitaessa. Ympäristöministeriön julkaisemassa tuulivoimaloiden maisemavaikutuksiin liittyvässä selvityksessä (Tuulivoimalat ja maisema) todetaan muun muassa, että maiseman katsotaan sietävän paremmin tuulivoimaloita, mikäli alueella on jo ennestään ihmisen tekemiä rakennelmia. tuulivoimalat on maisemahaittojen minimoimiseksi suositeltavinta rakentaa olemassa olevien maisemahäiriöiden yhteyteen ja paikoille, missä on uudenaikaisia rakennelmia. mitä selkeämpi aikayhteys tuulivoimalalla ja sen ympäristöllä on, sitä pienempi on konflikti niiden välillä. maisemassa, joka on jatkuvassa muutosprosessissa erityisesti ihmisen toimien johdosta, ovat tuulivoimaloiden maisemavaikutukset vähemmän negatiivisia. pienipiirteinen maisema sietää lähtökohtaisesti huonommin suurten rakenteiden sijoittamista kuin suuripiirteinen maisema. Suuripiirteisessä maisemassa maiseman elementtien suuri koko antaa tukea myös suurikokoisille rakenteille. Teollisen rakennelman rakennussuunnittelussa (muoto, väritys, materiaalit) voidaan vaikuttaa siihen, pyritäänkö rakennelma sopeuttamaan ympäristöönsä vai muotoillaanko se niin, että se nimenomaan nousee esille maisemassa uutena maamerkkinä. Ydinvoimala on kuitenkin mittasuhteiltaan niin suuri, että sitä on mahdoton kätkeä tarkemman suunnittelun keinoin. Ainoastaan jo valmiiksi suurikokoisia teollisuusrakenteita sisältävällä alueella voitaisiin voimalaitoksen kokoiset rakennelmat pyrkiä liittämään osaksi jo olemassa olevaa miljöötä. Maisemavaikutusten arviointi perustuu olemassa oleviin selvityksiin, kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin, toukokuussa 2008 tehtyihin maastokäynteihin sekä hankkeen alustavaan suunnitelma-aineistoon. Alueiden nykytilan kuvauksessa on käyty läpi kunkin kohdealueen ja sen lähiympäristön maiseman perustekijöitä ja lyhyesti listattu tiedossa olevat maiseman ja/tai kulttuuriympäristön arvokohteet. Vaikutuksia on arvioitu suhteessa sijaintipaikkavaihtoehtojen nykytilaan. Arvioinnissa on kuitenkin myös mahdollisuuksien mukaan huomioitu tulevia, maisemaa merkittävästi muuttavia hankkeita (mahdolliset muutokset maankäytössä, mahdolliset uudet liikenneväylät, tuulivoimalat tms.), joiden toteutuminen ei ole riippuvaista siitä, toteutuuko ydinvoimalaitos vai ei. Arvioinnissa on hyödynnetty hankkeesta keväällä kesällä 2008 laadittuja viistoilmakuva ja valokuvasovitteita. Jatkossa hankkeen suunnitelmat, esimerkiksi laitosalueen rajaus, tarkentuvat, millä on vaikutusta esimerkiksi siihen, miten voimalaitoksen välitön lähiympäristö muuttuu, tai miten laitoksen rakenteet näkyvät yksittäisistä kohteista. Arviointityön aikana ei suunnittelun yleispiirteisyydestä johtuen ole ollut mahdollista eikä tarkoituksenmukaistakaan esimerkiksi tarkasti tutkia kaikkia mahdollisia tulevia näkymäakseleita yksittäisistä kohteista kohti voimalaitosaluetta, laatia tarkkoja arvioita siitä, miten voimalaitosalue liittyy lähiympäristöönsä tai arvioida minkälaisia vaikutuksia lähialueen rakennuskantaan aiheutuu. Myöskään uusien voimajohtojen vaikutuksia ei tässä vaiheessa ole arvioitu kuin yleispiirteisellä tasolla, sillä voimajohtojen vaikutukset tullaan suunnittelun tarkentuessa

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 8 (49) arvioimaan omana projektinaan. Siitä, minkälaisia muutoksia nykyiseen kantaverkkoon mahdollisesti aiheutuu tai minkälaisia vaikutuksia esim. laivaväylien mahdollisesta ruoppauksesta syntyneiden massojen läjitys aiheuttavat ei vielä tämän arvioinnin aikana ole ollut saatavissa tietoa. Arvioinnissa onkin pyritty antamaan yleiskuva vaikutuksista, esimerkiksi yksittäisten kohteiden sijaan selvittämään ne pääsektorit, joilta todennäköisimmin aukeaa näkymiä voimalaitosalueelle, ja antamaan kokonaiskäsitys maisemavaikutusten luonteesta ja suuruusluokasta. Maiseman ja kulttuuriympäristön arvojen osalta työssä on tukeuduttu olemassa oleviin selvityksiin: Vaikutuksia on arvioitu vain lähdemateriaalissa mainittujen arvokohteiden tai alueiden osalta. Omia tulkintoja alueiden maiseman arvioista, maiseman kauneudesta tms. ei ole tehty, jotta arviointi olisi mahdollisimman objektiivista ja jotta henkilökohtaiset arvostukset eivät vaikuttaisi arviointiin. Maisemavaikutusten arvioinnissa käytössä on ollut seuraavaa aineistoa: Maisemanhoito, Maisema-aluetyöryhmän mietintö I, Mietintö 66/1992, Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto Arvokkaat maisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö II, Mietintö 66/1992, Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16, Museovirasto, Ympäristöministeriö Maiseman muisti, valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset, Museovirasto, Helsinki 2001 Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava (2005), Lapin liitto Lapin kulttuuriympäristöohjelma, Jarmo Lokio, Lapin ympäristökeskus, Rovaniemi 1997 Karsikkoniemen luontoselvitys, Seitap Oy, Sami Mäkikyrö 2004 Pohjois-Pohjanmaan maankuntakaava (2005), kaavaselostus Pyhäjoen merenrannikon rantayleiskaava (valmisteilla), kaavaehdotus (2008), liite 7: Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat kohteet, muinaismuistot, Suunnittelukeskus Oy Itä-Uudenmaan maakuntakaava (2007) Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (RAKU), Katariina Ockenström, Itä- Uudenmaan liitto, Itä-Uudenmaan maakuntamuseo, Museovirasto, rak.hist.osasto, Itä- Uudenmaan liitto 2007, julkaisu 90 Kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointi, Gäddbergsö-Vahterpään osayleiskaava-alue, Ruotsinpyhtään kunta, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 1999 Tuulivoimalat ja maisema, Emilia Weckman, Suomen ympäristö 5/2006, Ympäristöministeriö Voimalinjojen maisemavaikutukset, Maisema-arkkitehdit Byman ja Ruokonen Oy 2001 Mastot maisemassa, Ympäristöopas 107, Ympäristöministeriö, Helsinki 2003 Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä (Ympäristöhallinnon karttapalvelu 2008) Geokartta -palvelu (www.gtk.fi) Maastotietokanta, Maanmittauslaitos www.rakennusperinto.fi viistoilmakuvat 1.2 Maisemavaikutusten tarkastelualue Maisema- ja erityisesti visuaalisten vaikutusten arvioimiseksi on tässä työssä karkeasti määritelty kolme vyöhykettä, joilla ydinvoimalan vaikutukset maisemaan ovat merkittävyydeltään erilaiset. Etäisyysvyöhykkeiden määrittelyn tausta-aineistona on käytetty olemassa olevia selvityksiä eri tyyppisten korkeiden rakenteiden (voimajohtopylväät,

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 9 (49) tuulivoimalat, mastot) vaikutuksista eri etäisyyksiltä tarkasteltuna, sekä otettu huomioon hankkeen luonne kasvattamalla tarkasteluetäisyyksiä jonkin verran aiempien selvitysten perusteella lasketuista arvoista. Tässä arvioinnissa on maisematilan luonteesta ja rajautumisesta riippuen soveltaen käytetty seuraavia etäisyysvyöhykkeitä: Vyöhyke 1: dominanssivyöhyke, etäisyys voimalaitoksesta noin 0-3 km voimala on kaikentyyppisillä alueilla hallitseva elementti Vyöhyke 2: lähialue, etäisyys voimalaitoksesta noin 3-6 km voimala näkyy ympäristöönsä, mutta sen kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa Vyöhyke 3: kaukoalue, etäisyys voimalaitoksesta yli 6 km voimala näkyy, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia etäisyyden kasvaessa. Rakennelmat ovat osa kaukomaisemaa. Riittävän etäältä tarkasteltuna rakenteet sulautuvat vähitellen horisonttiin. Vaikutusten arvioinnissa on painotettu dominanssivyöhykettä (0 3km). Jonkin verran yleispiirteisemmin on käsitelty lähialuetta (3-6 km), mutta mikäli on havaittu, että voimalaitos saattaa aiheuttaa lähialueella sijaitsevaan kohteeseen merkittäviä vaikutuksia, on tarkastelua tarkennettu. Kaukoalueen osalta on tehty yleispiirteinen katsaus ja mahdollisia havaintoja on kirjattu arviointitekstiin, mikäli vaikutuksen on katsottu olevan selkeästi merkittävä. Kuva 1-2. Loviisan nykyinen ydinvoimalaitos. Etäisyyttä kuvauspisteestä voimalaitoksen korkeimpiin rakenteisiin on hieman alle kaksi kilometriä.

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 10 (49) 2 HANKKEEN VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN 2.1 Pyhäjoki, Hanhikivi 2.1.1 Nykytila Suomen maisemamaakuntajaossa Pyhäjoen Hanhikiven alue sijoittuu Pohjanmaan maisemamaakuntaan, tarkemmassa seudullisessa tarkastelussa Pohjois-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon alueelle. Maasto on hyvin tasaista ja maisemaa rytmittävät kohtisuoraan kohti merta laskevat virrat ja jokilaaksojen savikoilla sijaitsevat viljellyn maan vyöhykkeet. Perinteisesti asutus on sijoittunut nauhamaisesti jokien varsille sekä rannikon kaupunkeihin ja kyliin. (Maisemanhoito, Maisema-aluetyöryhmän mietintö I, Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, kaavaselostus). Hanhikiven seudulla rannikkovyöhykkeellä vuorottelevat loma-asunnot ja luonnonmaisemajaksot. Tehokkaammin rakennettua rantavyöhykettä (satama- ja teollisuustoimintoja, tuulivoimaloita) on lähimmillään Raahen alueella, noin 12 km Hanhikiven niemeltä pohjoiseen. Hanhikiven niemi erottuu ympäröivästä rantavyöhykkeestä työntyessään Perämeren avoimeen merimaisemaan ja muodostaen alueella selkeän maamerkin. Saaristovyöhykettä ei ole alueella lainkaan. Kuva 2-1. Hanhikiven sijainti Perämeren rannikon suurmaisemassa (ei mittakaavassa). Voimalaitosalueen sijainti on suuntaa antavasti esitetty sinisellä rajauksella. Hanhikiven niemi on suurelta osin luonteeltaan luonnonaluetta, joskin hakkuut ovat muokanneet maisemaa jonkin verran. Maasto on hyvin tasaista ja alavaa: Laitosalueella maaston korkeustasot jäävät muutamaa pientä kohoumaa lukuun ottamatta alle 2,5 metrin korkeustasolle merenpinnasta. Myös muualla seudulla maasto on hyvin alavaa.

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 11 (49) Maaperä Hanhikiven niemen alueella on pääosin moreenia. Puusto on alavilla alueilla yleensä lehtipuuvaltaista, matalaa ja tiheää. Korkeimmilla maastonkohdilla on pieniä kalliopaljastumia ja puusto on havupuuvaltaisempaa. Laitosalueella maasto on alavimmissa kohdissa kosteaa ja alueella on myös muutamia pieniä pintavesiuomia. Lähiympäristön luonnonalueet laitosalueen itäpuolella ovat suurelta osin ojitettuja suoalueita. Niemellä tai sen lähiympäristössä ei ole pohjavesialueita (Ympäristöhallinnon karttapalvelu 2008). Hanhikiven niemen rannoilla on metsäisten luonnonalueiden lisäksi jonkin verran lomaasutusta, rantaniittyjä, venesatama ja hiekkaranta. Pohjoisranta on rakentamaton ja sen edustalla on laaja matalikkoalue. Niemelle johtava kapea tie myötäilee lounaisrannan rakennettua vyöhykettä. Lähimmät laajemmat pysyvän asutuksen alueet (Pietipuhto, Parhalahti) sijaitsevat noin 3-4 kilometrin etäisyydellä Hanhikivestä kaakkoon. Täällä kylämäinen rakentaminen tukeutuu avoimeen, viljelykäytössä olevaan laaksoon, jonka avoin maisematila on suuntautunut kohti luodetta ja Hanhikiven niemeä. Pyhäjoen keskusta sijaitsee matalan metsäisen selännealueen takana noin viiden kilometrin etäisyydellä ydinvoimalaitoksen alueesta etelään. Hanhikiven niemen eteläpuolisella rantavyöhykkeellä on loma-asuntojen ja metsäisten luonnonalueiden lisäksi niittyjä, joiden kautta aukeaa näkymiä merelle. Näkymät Hanhikiven niemen alueella ovat ranta-alueilta aukeavia merinäkymiä lukuun ottamatta pääosin sulkeutuneita, sillä tiheä kasvillisuus katkaisee näkymiä alueen sisällä tehokkaasti. Avoimia näkymiä niemen sisällä kohti voimalaitosaluetta aukeaa lähinnä vain sopivasti suuntautuneiden avointen kosteikko- tai suoalueiden, suorien tielinjausten ja avointen ranta-alueiden kautta. Alueen ulkopuolelta katsottuna avoimia, esteettömiä näkymiä kohti Hanhikiven niemeä avautuu joka suunnasta mereltä, sillä näkymiä katkaisevia saaria ei ole. Myös lähialueen niemiltä ja rannoilta aukeaa avoimia näkymiä kohti ulos avomeren suuntaan työntyvää niemeä.

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 12 (49) Kuva 2-2. Viistoilmakuva etelästä kohti pohjoista, Hanhikiven niemi. Voimalaitos sijoittuisi kuvassa vasemmalla näkyvän niemenkärjen alueelle. Kaukana taustalla häämöttää Raahen rantavyöhykkeen tuulivoimaloita ja teollisuusrakenteita. asuinrakennuksia loma-asuntoja palveluita teollisuutta pelto, niitty vesi, matalikko === suo, soistuma --- voimajohto

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 13 (49) Kuva 2-3. Asutuksen, loma-asutuksen ja peltojen sijoittuminen Hanhikiven alueella ja lähiympäristössä, pelkistys (ei mittakaavassa). Luonnonalueet on jätetty valkoisiksi. Rakennuksia tarkoittavien symbolien kokoa on liioiteltu kartan luettavuuden parantamiseksi. Laitosalueen alustava sijainti on suuntaa antavasti esitetty sinisellä katkoviivarajauksella. Laitosalueen rajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. (Maastotietokanta) Kuva 2-4. Topografia (ei mittakaavassa). Kartalla on esitetty ruskealla viivalla korkeuskäyrät 2,5 metrin välein. Laitosalueen alustava sijainti on suuntaa antavasti esitetty sinisellä katkoviivarajauksella. Laitosalueen rajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. (Maastotietokanta)

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 14 (49) Kuva 2-5. Näkymiä Hanhikiven niemeltä ja lähiympäristöstä keväällä 2008. Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet Voimalan dominanssivyöhykkeellä - lähiympäristössä on seuraavia maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteita: Hanhikiven niemellä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä muinaismuistokohde, Hanhikiven historiallinen rajamerkki. (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005, Maiseman muisti) Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Hanhikiven niemelle on edellä mainitun muinaisjäännöskohteen lisäksi merkitty luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokas kallioalue sekä valtakunnallisesti / maakunnallisesti merkittävä perinnemaisema/perinnebiotooppikohde. Läheisen Parhalahden kylän alue sekä etäämmällä sijaitseva Pyhäjoen keskustan seudun rantavyöhyke on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiksi alueiksi (maakunnallisesti arvokas maisema-alue ja rakennetun kulttuuriympäristön alue). Parhalahden kylän kautta kulkemaan on osoitettu kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti. Hanhikiven niemi on kaavassa osoitettu osaksi luonnon monikäyttöaluetta. (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005) Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä Hanhikiven Pyhäjoen keskustan alueella on neljä, joista lähin kohde, Parhalahden kalaranta, sijoittuu voimalan dominanssivyöhykkeelle lähialueelle (etäisyys voimalaitok-

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 15 (49) sesta noin 3-4- km) ja muut tätä etäämmälle. (Ympäristöhallinnon karttapalvelu 2008) Pyhäjoen keskustan alueella on kaksi historiallisen ajan muinaisjäännöstä (muistomerkki Hyytämänniemellä sekä työ- ja valmistuspaikka Pyhäjoen suulla). Rakennusperinnön hoitoavustuskohteita on alueella lukuisia. Alueella ei ole hylkyrekisterikohteita. (Ympäristöhallinnon karttapalvelu 2008) Hanhikiven niemen pohjoispuolelta niemen juureen kiertyvän perinnemaisemaalueen (Takarannan merenrantaniityn) lisäksi seudulla on useita muitakin merenrantaniittykohteita. (Ympäristöhallinnon karttapalvelu 2008) Pyhäjoen merenrannikon rantayleiskaavan (valmisteilla, kaavaehdotus 2008) liitekartassa 7 Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat kohteet ja muinaismuistot Hanhikiven alueelta ja sen lähiympäristöstä mainitaan seuraavat kohteet: Hanhikivi (muiniaismuistokohde, kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde), Takaranta ja Maunuksen rantaniityt (perinnemaisema), Parhalahden kalaranta (valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde). Muut selvityksessä esitetyt arvokohteet sijaitsevat niin etäällä laitosalueesta, että merkittävien vaikutusten syntyminen on epätodennäköistä. (Pyhäjoen merenrannikon rantayleiskaava, kaavaehdotus, liite 7) Kuva 2-6. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta (2005) (ei mittakaavassa). Hanhikiven niemellä sijaitseva valtakunnallisesti merkittävä muinaismuistokohde (Hanhikivi)on osoitettu turkoosi-mustalla kohdemerkinnällä, valtakunnallisesti arvokas perinnemaisema/- biotooppi turkoosilla kohdemerkinnällä, luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokas kallioalue turkoosilla vinoneliö-kohdemerkinnällä ja valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö (kalaranta) turkoosilla rajauksella. Parhalahden kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti arvokas kyläalue on osoitettu turkoosilla vaakaviivoituksella ja kylän kautta kulkeva kulttuurihistoriallisesti tai

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 16 (49) maisemallisesti merkittävä reitti tai tie aniliininpunaisella pisteviivalla. Hanhikiven niemi sisältyy luonnon monikäyttöalueeseen, joka on osoitettu vihreällä pisteviivalla. Pyhäjoen keskustan alueen rannan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue on osoitettu turkoosilla vaakaviivoituksella. Kuva 2-7. Seudun maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet ympäristöhallinnon Hertta-tietokannassa (ei mittakaavassa) (Ympäristöhallinnon karttapalvelu 2008). Kuva 2-8. Valtakunnallisesti arvokas historiallisen ajan muinaisjäännös Hanhikivi. Hanhikivi on noin kuusi metriä korkea siirtolohkare, hakkauksin merkitty rajakivi, joka on liitetty perinteisesti Pähkinäsaaren rauhan 1323 rajaan. Historiallisissa lähteissä Hanhikivi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1490 (Maiseman muisti). Alustavien suunnitelmien mukaan kivi sijoittuu laitosalueelle lähelle ydinvoimalaitoksen rakennettua ydinaluetta.

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 17 (49) Kuva 2-9. Näkymä Parhalahden kalarannasta, joka on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Etäisyyttä voimalaitosalueelle on noin 3-4 km. Parhalahden kalaranta: Kuvaus: Limingojan suulla on n. 30 vajan, aitan ja mökin muodostama vanha kalaranta. Monet rakennuksista ovat vuosisadan vaihteen tienoilta. Rakennukset sijaitsevat ojan etelärannan suuntaisesti. Niiden välissä on pieniä aukioita ja kalastukseen liittyviä rakennelmia. (Lähde: http://www.nba.fi/rky1993/) 2.1.2 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Voimalaitos sijoittuu meren avoimeen maisematilaan työntyvälle, selvästi avoimessa merimaisemassa erottuvalle niemelle, joka kaukomaisemassa hahmottuu luonnonympäristökokonaisuutena. Koska lähialueen rakentaminen on hyvin pienipiirteistä, rantojen ilme luonnonmukainen, maasto hyvin alavaa ja puusto suhteellisen matalaa poikkeaa voimalaitosmiljöö sekä mittakaavaltaan että luonteeltaan merkittävästi olemassa olevasta ympäristöstä ja muodostaa alueelle uuden, maisemakuvaa laajalla alueella hallitsevan, luonnonympäristökokonaisuuden yhtenäisyyttä ja maiseman ajallista luonnetta muuttavan maamerkin. Maiseman luonne ja hierarkia muuttuvat merkittävästi voimalan dominanssivyöhykkeellä. Myös etäämmältä meren suunnasta ja rannikolta tarkasteltuna voimala erottuu maisemassa selvästi ja muuttaa maiseman luonnetta. Maisemavaikutuksen merkittävyys vähenee etäisyyden kasvaessa, mutta koska avoimella merialueella ei ole elementtejä, jotka vähentäisivät voimalaitoksen visuaalista hallitsevuutta ja koska seudun maastonmuodot tai nykyinen maankäyttö eivät anna tukea suurikokoiselle rakenteelle, on voimalaitoksen visuaalinen vaikutus meren suunnasta katsottuna merkittävä hyvin laajalla alueella. Toisaalta riittävän kaukaa mereltä katsottaessa laaja avoin vesipinta ja taustan mannerrannikon hahmo antavat tukea suurikokoiselle rakenteelle pienipiirteisempien yksityiskohtien hävitessä näkyvistä. Lähimmältä laajemmalta pysyvän asumisen alueelta (Pietipuhto Parhalahti) aukeaa viljelyaukean avoimen maisematilan suuntautuneisuudesta johtuen näkymiä kohti voimalaitosta. Voimalan rakenteet nousevat esiin metsänreunan takaa ja erottuvat selvästi.

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 18 (49) Etäisyydestä (yli 4 km) johtuen voimalaitos ei todennäköisesti kuitenkaan aiheuta merkittäviä muutoksia maiseman hierarkiaan ja luonteeseen kylän viljelyaukean alueella. Koska maasto seudulla on alavaa ja loivapiirteistä, ei mantereella ole maastonmuotojen muodostamia katvealueita. Lähellä katselupistettä oleva kasvillisuus ja rakenteet kuitenkin katkaisevat näkymiä tehokkaasti. Mantereelta voimalaitoksen suuntaan avautuu näkymäakseleita voimalaa kohti suuntautuneiden avointen peltoaukeiden, avohakkuualueiden ja tiestön ja avoimien suoalueiden kautta. Mikäli metsäisillä alueilla toteutetaan voimakkaita metsänhakkuita, saattaa voimalaa kohti aueta uusia näkymäakseleita. Asutuksen ja loma-asutuksen osalta merinäkymät muuttuvat merkittävästi niiltä Maunuksen ja Syölätin alueella sijaitsevilta loma-asunnoilta, joiden ranta ja avoimet päänäkymäakselit ovat suuntautuneet kohti pohjoista, sekä yksittäisistä muista lomaasunnoista, joiden päänäkymäsuunta on kohti voimalaitosaluetta. Seudun nykyisestä luonteesta sekä hankkeen luonteesta ja mittasuhteista johtuen hankkeen vaikutus merinäkymiin koetaan todennäköisesti haitallisena. Koska maisema on monien tekijöiden muodostama, ei pelkästään visuaalinen kokonaisuus, aiheuttaa voimalaitos vaikutuksia myös niillä dominanssivyöhykkeen lähialueen asunnoilla, virkistysalueilla, loma-asunnoilla jne., joiden merelle avautuvat näkymäakselit säilyvät ennallaan: Luonnonalueen muuttuessa voimalaitosalueeksi maiseman eri osatekijöiden suhde muuttuu ja tietoisuus voimalaitoksen olemassaolosta muuttaa suhtautumista alueeseen, vaikkei näköyhteyttä voimalalle olisikaan. Pimeään aikaan voimalan valaistus erottuu muuten lähes täysin pimeällä alueella, ja kajo saattaa näkyä kauaskin. Voimalan merkitys seudun uutena maamerkkinä saattaa jopa korostua pimeällä, jolloin suuri osa maiseman muista elementeistä häviää näkyvistä. Voimalaitoksen rakentamisalueella paikalliset vaikutukset maisemaan ovat merkittäviä, kun nykyinen metsäinen luonnonalue muuttuu suurimittakaavaiseksi rakennetuksi ympäristöksi rakennuksineen, kenttineen, uusine liikenneyhteyksineen, voimajohtoineen ja muine rakenteineen. Korkeat rakenteet aiheuttavat voimakasta varjostusta, mutta varjostusvaikutus ei ylety voimalan tontin ulkopuolelle. Laitosalueen nykyinen rakennuskanta joko poistuu käytöstä tai sen käyttötarkoitus muuttuu. Voimalan majoitusalue sijoittuu Hietakarinlahden pohjoispuoliselle alavalle, metsäiselle alueelle noin kilometrin päähän ydinalueesta. Tiivis majoitusalue poikkeaa luonteeltaan seudun muusta rakentamisesta. Maisemavaikutus on kuitenkin paikallinen ja suhteessa itse voimalaitoksen aiheuttamaan vaikutukseen vähäinen.. Uusi tieyhteys voimalaitosalueelle seurailee laitoksen lähialueella pitkälti nykyisen tien linjausta, mutta kauempana laitosalueesta rakennetaan uusi tieyhteys nykyisten soisten metsäalueiden kautta valtatie 8:lle. Maisema muuttuu, mutta vaikutus on lähinnä paikallinen. Uuden voimajohtokäytävän johtoreitti kulkee voimalalta pääosin metsä- ja suoalueiden kautta itään ja liittyy kantaverkkoon todennäköisesti noin 20 kilometrin etäisyydellä voimalaitoksesta. Tarkka liityntäpaikka selviää kuitenkin vasta myöhemmin suunnittelun tarkentuessa. Sulkeutuneille metsäalueille syntyy uusi, noin 100 metriä leveä avoin voimajohtokäytävä. Voimajohtopylväiden korkeus on alustavien arvioiden mukaan noin 20-25 m, joten ne nousevat jonkin verran ympäröivän metsän puunlatvojen yläpuolelle.

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 19 (49) Pylväiden lopullinen korkeus päätetään kuitenkin vasta suunnittelun tarkentuessa. Fingrid Oyj määrittelee linjauksen, mikäli hanke Pyhäjoella etenee. Voimalan satama sijoittuu rantaan laitosalueen länsireunaan, Sotalisun niemenkärjen alueelle, jossa tällä hetkellä on loma-asuntoja. Suuri, noin 100 metriä pitkä ja muutamia metrejä korkea rannan suuntainen laiturirakenne poikkeaa mittasuhteiltaan ja luonteeltaan rantavyöhykkeen muusta rakentamisesta ja alavista luonnonalueista. Tulevassa tilanteessa satama hahmottuu kuitenkin osana voimalaitoksen raskaasti rakennettua vyöhykettä. Vedenottoon liittyvät rakenteet sijoitetaan joko avomerelle näkymättömiin vedenpinnan alle tai rantaan, jolloin näkyviin jää laiturimainen betonirakenne. Veden purkua varten Hanhikiven niemen pohjoisrannalle rakennetaan noin 50 metriä pitkä ja 30 metriä leveä kanavarakennelma, jota rajaavat noin 10 metriä leveät penkereet. Lämpimän veden vaikutuksesta purkupaikan edustalla meri säilyy sulana myös talvella vaihtelevan laajuisella alueella. Sulan ylle voi tyyninä pakkaspäivinä syntyä sumupilvi. Vaikutukset arvokohteisiin Vaikka itse Hanhikiveen ei aiheutuisi suoria vaikutuksia, muuttaa voimalaitoksen toteuttaminen merkittävästi Hanhikiven valtakunnallisesti arvokkaan historiallisen ajan muinaisjäännöksen lähiympäristön luonnetta ja heikentää kiven asemaa alueen maamerkkinä. Aiemmin kivi on sijainnut avoimen rannan yhteydessä, mutta maankohoamisen ja kasvillisuuden kehittymisen myötä kiven ympäristö on nyt alavaa rantametsikköä. Tulevassa tilanteessa kivi on joko osa voimalaitoksen rakennettua miljöötä, tai sijoittuu välittömästi sen viereen Tarkemmasta suunnittelusta riippuu, mikä on kiven asema rakennetun miljöön yhteydessä, ja minkälaisia kulkurajoituksia tms. voimalan rakentaminen aiheuttaa. Vaikutusten arviointia on syytä tarkentaa suunnittelun tarkentuessa. Voimalaitoksen korkeimmat rakenteet tulevat todennäköisesti paikoitellen näkymään puuston takaa Parhalahden valtakunnallisesti arvokkaan kalarannan ja maakunnallisesti arvokkaan kylän alueelle. Pienipiirteisessä ympäristössä rakennukset ja kasvillisuus katkaisevat kuitenkin monin paikoin näkymiä laitokselle. Etäisyys kalamajoilta voimalaitosalueelle on 3,5 4 km, joten vaikka visuaalisia vaikutuksia paikoin syntyisikin, eivät ne merkittävästi heikennä alueen arvoja. Ydinvoimalaitoksen rakenteet todennäköisesti näkyvät paikoitellen metsänreunan takaa myös Parhalahden maakunnallisesti arvokkaan kylän alueelle, mutta etäisyydestä johtuen vaikutukset eivät ole alueen arvojen kannalta merkittävästi haitallisia. Voimalan toteuttaminen ei aiheuta suoria vaikutuksia Takarannan maakunnallisesti arvokkaaseen merenrantaniittyyn, mutta niityn asema maisemassa muuttuu merkittävästi kun lähimaisemassa (etäisyyttä vähimmillään noin 1 km) nykyisen alavan luonnonalueen korvaa suurikokoinen voimalaitos. Myös Maunuksen rantaniityn asema maisemassa ja näkymät alueelta muuttuvat. Hanhikiven niemi on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa merkitty osaksi luonnon monikäyttöaluetta ja alueelle on merkitty myös luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokas kallioalue. Voimalan toteuttaminen heikentää merkittävästi alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia alueen maisemakokonaisuuteen ja valtakunnallisesti arvokkaaseen kallioalueeseen.

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 20 (49) Voimala ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia seudun muihin lähdemateriaalissa mainittuihin maiseman ja/tai kulttuuriympäristön arvokohteisiin. 2.2 Ruotsinpyhtää, Kampuslandet ja Gäddbergsö 2.2.1 Nykytila Suomen maisemamaakuntajaossa Gäddbergsön - Kampuslandetin alue sijoittuu Eteläisen rantamaan maisemamaakuntaan, Suomenlahden rannikkoseudulle. Alueella paljaiden ja metsäisten kalliomaiden osuus on huomattavan suuri ja erilaiset saaristoalueet ovat seudun tärkeä erityispiirre. Ruotsinpyhtään seudulla maisema on monivivahteista johtuen sekä maa- ja kallioperän rikkonaisuudesta, saariston erilaisista piirteistä että elinkeinojen monipuolisuudesta. (Maisemanhoito, Maisema-aluetyöryhmän mietintö I). Itä-Uudenmaan rannikon - saariston vanhat kylät ovat perinteisesti pieniä, yleensä muutamien tilojen muodostamia kokonaisuuksia. Itä-Uudenmaan saaristoon on rakennettu kesähuviloita 1880-luvulta alkaen ja erityisesti 1900-luvun loppupuolella lomarakentaminen on ollut seudulla voimakasta (Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys). Nykyään Ruotsinpyhtään Loviisan seudun ranta- ja saaristoalueella rakentamisen volyymi vaihtelee kookkaista teollisuus- ja voimalaitosmiljöistä pienipiirteisiin kulttuuriympäristöihin ja loma-asumiseen. Loma-asumisen alueilla rantojen ilme on kauempaa tarkasteltuna metsäinen ja luonnonmukainen. Sekä Gäddbergsön että Kampuslandetin sijaintipaikkavaihtoehdot sijoittuvat luonnonympäristön, loma-asutuksen ja pienipiirteisten kulttuuriympäristöjen muodostaman saaristomiljöökokonaisuuden alueelle. Gäddbergsön länsipuolella sijaitseva nykyinen ydinvoimala on merkittävä maamerkki seudulla. Molemmat sijaintipaikkavaihtoehdot ovat osa sisäsaariston vyöhykettä, jossa saaret ovat kookkaita ja puustoisia. Gäddbergsön voimalaitosvaihtoehdon sijaintipaikan ympäristön maisematilaa rajaavat mannerrannikko ja si-säsaariston suuret saaret. Kampuslandet rajautuu etelässä avoimeen ulkosaariston-avomeren vyöhykkeeseen. Gäddbergsö ja Kampuslandet ovat pääosin luonteeltaan luonnonaluetta, joskin voimakkaat hakkuut ovat paikoin muokanneet maisemaa. Saarten maasto on topografialtaan vaihtelevaa ja kallioista. Gäddbergsöllä voimalaitoksen rakentamisalueella maaston korkeustasot vaihtelevat välillä 0-35 mmpy (metriä merenpinnan yläpuolella). Alueen korkein maastonkohta, voimalaitosalueen lounaispuolinen, maisemassa selvästi erottuva Kasaberget nousee tasolle + 42.5 mmpy. Kampuslandetilla korkein kohta on Högberget, jonka lakialue on korkeustasolla + 27,5 mmpy. (Maastotietokanta) Alavilla alueilla ja selänteiden painanteissa on pieniä soita ja pintavesiuomia. Lähin pohjavesialue sijaitsee Kampuslandetin koillispuolisen niemen alueella (Jomalsundet, III luokka). (Ympäristöhallinnon karttapalvelu 2008) Sekä Gäddbergsöllä että Kampuslandetilla on loma-asuntoja, jonkin verran myös pysyvää asutusta, perinteistä rakennuskantaa sekä joitakin pieniä pelto/niittyalueita. Gäddbergsöllä on saaren poikki itä länsi suunnassa kulkevan tien lisäksi pienempiä teitä, jotka polveilevat maastonmuotojen mukaan. Voimajohto seurailee päätietä. Kampuslandetilla ei ole tiestöä. Myös sijaintipaikkavaihtoehtojen lähiympäristössä rannoilla on runsaasti loma-asutusta, ja itäpuolella myös jonkin verran pysyvää asutusta, maisemassa erottuvimpina maakunnallisesti arvokkaat Tallbackan kylä ja Österbyn kulttuurimaise-

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 21 (49) ma sekä muutamat vanhat tilakeskukset. Itä-Uudenmaan maakuntakaavan (2007) ratkaisuista maiseman tulevan kehityksen kannalta merkittävää on Gäddbergsön itäpuoliselle niemelle, Bullersin alueelle merkitty tuulivoiman tuotantoon soveltuvan alueen osaaluemerkintä. Näkymät saarten sisällä ovat puustosta ja avoimien alueiden vähyydestä johtuen pääosin sulkeutuneita. Avoimia näkymiä kohti saaria avautuu sekä ympäröiviltä ranta-alueilta että avomeren suunnasta. Näkymiä mereltä kohti Gäddbergsötä peittävät osittain Kampuslandet ja alueen muut saaret. Mantereelta pohjoisen suunnasta katsottuna Gäddbergsö taas peittää näkymiä kohti Kampuslandetia. Etelän suunnasta Kampuslandet näkyy laajalle alueelle, sillä näkymiä katkaisevia saaria ei ulkosaariston-avomeren vyöhykkeellä juurikaan ole. Kuva 2-10. Gäddbergsön Kasmpuslandetin sijainti Suomenlahden rannikon suurmaisemassa (ei mittakaavassa). Laitosalueen alustavat sijaintivaihtoehdot on suuntaa antavasti esitetty sinisellä katkoviivarajauksella.

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 22 (49) Gäddbergsö Kampuslandet Kuva 2-11. Topografia vaihtoehtoisilla laitosalueilla (ei mittakaavassa). Kartalla on esitetty ruskealla viivalla korkeuskäyrät 2,5 metrin välein. Laitosalueen alustava sijainti on suuntaa antavasti esitetty sinisellä katkoviivarajauksella. Laitosalueen rajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. (Maastotietokanta)

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 23 (49) asuinrakennuksia loma-asuntoja palveluita teollisuutta pelto, niitty vesi, matalikko === suo, soistuma --- voimajohto Kuva 2-12. Toimintojen sijoittuminen Gäddbergsön Kampuslandetin alueella ja lähiympäristössä, pelkistys (ei mittakaavassa). Luonnonalueet on jätetty valkoisiksi. Rakennuksia tarkoittavien symbolien kokoa on liioiteltu kartan luettavuuden parantamiseksi. Laitosalueen alustava sijainti on suuntaa antavasti esitetty sinisellä

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 24 (49) katkoviivarajauksella. Laitosalueen rajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. (Maastotietokanta) Kuva 2-13. Viistoilmakuva kaakosta luoteeseen, Gäddbergsö. Gäddbergsölle sijoittuessaan voimalaitos sijoittuisi kuvan oikeassa reunassa näkyvälle luonnonalueelle. Taustalla häämöttää Loviisan rannikkovyöhykkeen voimakkaasti rakennettuja teollisuusja voimalaitosmiljöitä, Hästholmenilla sijaitseva nykyinen ydinvoimala sekä Valkon sataman alue. Kuva 2-14. Viistoilmakuva luoteesta kohti kaakkoa, Gäddbergsön eteläosa ja Kampuslandet. Kampuslandetille (kuvassa keskellä) sijoittuessaan voimalaitoksen rakenteet kattaisivat suuren osan saaresta. Saari rajautuu ulkosaaristo - avomerivyöhykkeeseen ja alueelle aukeaa pitkiä näkymäakseleita laajalta alueelta.

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 25 (49) Kuva 2-15. Näkymiä voimalaitoksen sijoittumisaluevaihtoehtojen lähiympäristöstä keväällä 2008. Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet Voimalaitoksen dominanssivyöhykkeellä lähialueella on seuraavia arvokohteita: Gäddbergsön Kasaberget on arvokas geologinen muodostuma (Itä-Uudenmaan maakuntakaava) Osa Gäddbergsön - Kampuslandetin rannoista, saarten itäpuolinen Tallbackan alue, Tallbackan itäpuolella sijaitseva Österbyn kulttuurimaisema-alue sekä pienemmät saaret Kampuslandetin itä-etelä-länsipuolella ovat maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita. Osa saarista ja niemistä sekä pieni alue Gäddbergsön pohjoisosassa on myös osoitettu MY-alueiksi (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja). (Itä-Uudenmaan rakennetut kulttuuriympäristöt, Itä-Uudenmaan maakuntakaava). Lähin muinaisjäännöskohde, Lilla Vådholmenilla sijaitseva rautakautinen kivirakennelma sijoittuu noin 500 m etäisyydelle Kampuslandetista. (Ympäristöhallinnon karttapalvelu 2008) Gäddbergsöstä itään, mantereen puolella Bullersin ja Källvikenin alueilla, on kaksi muinaisjäännöskohdetta (historiallisen ajan kivirakennelmia) (Ympäristöhallinnon karttapalvelu 2008) Lähellä molempia voimalaitoksen vaihtoehtoisia siajintipaikkoja sijaitsee rakennuksia, jotka sisältyvät alueen osayleiskaavaa varten tehtyyn kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointiin (Kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointi 1999)

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 26 (49) Lähialueella sijaitsee kaksi valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä, joihin molempiin on voimalalta etäisyyttä noin 5-6 km, idässä Kungshamnin historiallinen satamapaikka ja lännessä Svartholma. Molempiin liittyy myös pistemäisiä arvokohteita, lähinnä historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. (Ympäristöhallinnon karttapalvelu 2008) Lähin hylkyrekisterikohde sijoittuu noin 5 km etäisyydelle voimalaitosalueesta länteen. (Ympäristöhallinnon karttapalvelu 2008) Kuva 2-16. Ympäristöhallinnon Hertta tietojärjestelmässä olevat maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet voimalaitosalueen lähiympäristössä (ei mittakaavassa). Muinaisjäännökset on merkitty sinisellä ympyräsymbolilla, hylkyrekisterikohteet sinisellä kolmiosymbolilla ja valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt violetilla rajauksella ja pystyviivoituksella. (Ympäristöhallinnon karttapalvelu 2008)

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 27 (49) Kuva 2-17. Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta (hyväksytty 2007) (ei mittakaavassa). Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet on osoitettu sinisellä vaakaviivoituksella ja ma/m merkinnällä. Kasabergetin arvokas geologinen muodostuma on merkitty mustalla vinoviivoituksella. Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja on osoitettu vihreällä MY-aluevarauksella. Kuva 2-18. Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavan (2007) liitekartasta Valtakunnallinen ja maakunnallinen kulttuuriympäristö (ei mittakaavassa). Sinisellä vinoviivoituksella osoitettu kohde Ruo10 on maakunnallisesti arvokas Österbyn kulttuurimaisema ja kohde Ruo11 maakunnallisesti arvokas Tallbackan kylä. Seudun valtakunnallisesti merkittävät

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 28 (49) kulttuuriympäristöt on esitetty punaisella rajauksella. (Itä-Uudenmaan liiton internetsivut) Kuva 2-19. Ote Gäddbergsö Vahterpään osayleiskaava-alueen kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointikartasta (ei mittakaavassa). Karttaan on värillisillä pallosymboleilla korostettu ne inventoidut kohteet, jotka sijaitsevat vaihtoehtoisilla laitosalueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä, tai voimajohtoreittien lähiympäristössä. Punaisella merkityt kohteet ovat inventoinnin arvoluokkaa A, oranssilla merkityt arvoluokkaa B ja keltaiset arvoluokkaa C. A-ryhmään kuuluvat kulttuurihistoriallisesti erittäin tärkeät rakennukset, jotka ovat säilyneet historiallisessa asussaan ja joiden suojelulle on huomattavia perusteita. B-ryhmään kuuluvat kulttuurihistoriallisesti tärkeät rakennukset, jotka ovat aikansa tyypillisiä edustajia ja ovat ympäristönsä arvokas osa. C-ryhmään kuuluvat rakennukset, joihin on tehty huomattavia muutoksia. Näissä rakennuksissa on kuitenkin rakennushistoriallisia arvoja ja ne ovat kylärakenteen tai maiseman arvokkaita osia. (Kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointi, Gäddbergsö- Vahterpään osayleiskaava-alue, 1999)

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 29 (49) Kuva 2-20. Gäddbergsön Kasaberget. Kuva 2-21. Maakunnallisesti arvokas Tallbackan kylä. Kylä venesatamineen sijaitsee molempien voimalaitosvaihtoehtojen dominanssivyöhykkeellä. Tallbacka on mahdollisesti 1900-luvun alkupuolella rakentunut kalastajakylä, jonka rakennuskanta on täydentynyt 1900-luvun kuluessa (Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2007). 2.2.2 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Gäddbergsön vaihtoehto Gäddbergsön sijaintipaikkavaihtoehto sijoittuu olemassa olevan Loviisan ydinvoimalaitoksen kanssa samaan sisäsaariston ja mannerrannikon rajaamaan maisematilaan. Uusi ydinvoimalaitos laajentaa ja vahvistaa raskaasti rakennetun voimalaitosmiljöön maisemavaikutusta Hästholmsfjärdenillä ja Klobbfjärdenillä. Klobbfjärdenin maisematilassa uusi voimalaitosalue muuttaa maisemakokonaisuuden luonnetta ja hierarkiaa sekä näkymiä alueella merkittävästi. Laajasti tarkasteltuna uusi voimalaitos kuitenkin myös jat-

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 30 (49) kaa Loviisan seudun mannerrannikon - sisäsaariston vyöhykkeelle sijoittunutta, luonnonalueiden, kulttuuriympäristöjen, asumisen ja loma-asumisen kanssa lomittuvaa teollista vyöhykettä. Kasaberget ja alueen muut puustoiset selänteet antavat jonkin verran mittakaavallista tukea suurikokoiselle rakenteelle. Voimalaitosta kohti avautuu näkymiä pääasiassa mereltä ja ranta-alueilta. Voimalaitoksen korkeimmat rakenteet saattavat lisäksi paikoitellen näkyä metsänreunan takaa esimerkiksi voimalaitosta kohti suuntautuneille teille, pelto- tai niittyalueille, pihoille ja avohakkuualueille sekä avoimille tai vähäpuustoisille kallioalueille. Päänäkymäakselit meren suuntaan muuttuvat merkittävästi pohjoisesta Klobbfjärdenin suunnasta, jossa rannoilla on runsaasti loma-asutusta. Lahti ranta-alueineen on kokonaisuudessaan voimalan dominanssivyöhykettä maisematilan rajautumisesta ja suuntauksesta johtuen, vaikka etäisyyttä katselupisteistä onkin paikoitellen enemmän kuin dominanssivyöhykkeeksi tässä arvioinnissa määritelty 3 km. Myös etelästä Tallbackan Kampuslandetin Vådholmsfjärdenin suunnasta näkymät muuttuvat paikoitellen, mutta voimalaitoksen eteläpuolella olevat metsäiset selänteet peittävät voimalarakenteet osin taakseen. Seudun piirteistä ja miljöötyypeistä sekä hankkeen mittasuhteista ja luonteesta johtuen hankkeen vaikutus merinäkymiin koetaan todennäköisesti haitallisena. Toisaalta monien loma-asuntojen merinäkymään kuuluu jo tälläkin hetkellä suurikokoinen ydinvoimala. Uusi voimala viereisellä saarella lisää kuitenkin voimalarakennusten dominanssia alueella merkittävästi, mikä saattaa yhdessä uusien voimajohtojen sekä mahdollisesti tulevaisuudessa toteutettavan tuulivoimapuiston kanssa muuttaa maisemakokonaisuuden luonnetta enemmän voimalaitosalueeksi, jossa luonnonympäristöllä ja lomaasumisella on nykyistä alisteisempi rooli. Koska maisema on monien tekijöiden muodostama, ei pelkästään visuaalinen kokonaisuus, aiheuttaa voimalaitos vaikutuksia myös niillä dominanssivyöhykkeen lähialueen asunnoilla, virkistysalueilla, loma-asunnoilla jne., joiden merelle avautuvat näkymäakselit säilyvät ennallaan: Luonnonalueen muuttuessa voimalaitosalueeksi maiseman eri osatekijöiden suhde muuttuu ja tietoisuus voimalaitoksen olemassaolosta muuttaa suhtautumista alueeseen, vaikkei näköyhteyttä voimalalle olisikaan. Voimalaitoksen dominanssivyöhykkeellä sijaitsevan pysyvän ja loma-asutuksen lähiympäristö ja asema maisemakokonaisuudessa muuttuvat voimalan rakentamisen myötä merkittävästi, vaikka päänäkymäakselit rakennusten pihapiireistä säilyisivät nykyisellään. Uusi suuri voimalaitosrakennus, joka luonteeltaan poikkeaa merkittävästi alueen nykyisestä luonteesta heikentää dominanssivyöhykkeen maiseman yhtenäisyyttä sekä pienten kylien ja yksittäisten rakennusten asemaa seudun identiteettitekijöinä ja alueen maamerkkeinä. Laitosalueella paikalliset vaikutukset maisemaan ovat merkittäviä, kun nykyinen metsäinen luonnonalue muuttuu suurimittakaavaiseksi rakennetuksi ympäristöksi rakennuksineen, kenttineen, uusine liikenneyhteyksineen, voimajohtoineen ja muine rakenteineen. Maastonmuodoiltaan vaihtelevalla alueella suurien kenttien toteuttaminen edellyttää maastonmuotoilua. Korkeat rakenteet aiheuttavat voimakasta varjostusta, mutta varjostusvaikutus ei ylety esimerkiksi saaren pohjoiskärjen loma-asunnoille asti. Laitosalueen nykyinen rakennuskanta joko poistuu käytöstä tai sen käyttötarkoitus muuttuu. Voimalan majoitusalue sijoittuu noin kilometrin päähän voimalaitoksesta kaakkoon metsäiselle selännealueelle. Tiivis majoitusalue poikkeaa luonteeltaan seudun muusta rakentamisesta. Maisemavaikutus on paikallinen ja suhteessa itse voimalaitoksen aiheuttamaan vaikutukseen vähäinen.

Vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 31 (49) Uusi tieyhteys voimalaitosalueelle kulkee nykyisen tien eteläpuolella metsäisillä alueilla mutta sivuaa myös Reimarsin alueen niittyjä/peltoja. Maisema muuttuu, mutta vaikutus on lähinnä paikallinen. Uuden voimajohtokäytävän johtoreitti kulkee voimalalta ensin itään Bullersin alueelle, josta se kääntyy kohti pohjoista ja liittyy kantaverkkoon todennäköisesti noin 15 kilometrin päässä voimalaitoksesta. Tarkka liityntäpaikka selviää kuitenkin vasta myöhemmin suunnittelun tarkentuessa. Nykyisellään sulkeutuneille metsäalueille syntyy uusi, noin 100 metriä leveä avoin voimajohtokäytävä. Voimajohtopylväiden korkeus on alustavien arvioiden mukaan noin 20-25 m, joten ne nousevat jonkin verran ympäröivän metsän puunlatvojen yläpuolelle. Pylväiden lopullinen korkeus päätetään kuitenkin vasta suunnittelun tarkentuessa. Uusi voimajohtokäytävä on hyvin hallitseva ja maisemaa merkittävästi muuttava elementti erityisesti sijoittuessaan Bullersin pohjoispuolella kapealle, vähimmillään noin 300 metriä leveälle niemelle niemen suuntaisesti sekä sivutessaan pienipiirteisiä kulttuuriympäristöjä Reimarsin ja Bullersin alueilla. Fingrid Oyj määrittelee linjauksen, mikäli hanke Ruotsinpyhtäällä etenee. Voimalan satama sijoittuu rantaan laitosalueen länsireunaan nykyiselle luonnonalueelle. Suuri, noin 100 metriä pitkä ja joitakin metrejä korkea rannan suuntainen laiturirakenne erottuu maisemassa selvästi ja poikkeaa rannan nykyisestä luonteesta, mutta voimalaitoksen toteutuessa satama on osa voimalaitoksen rakennettua vyöhykettä. Vedenotto ja -purku eivät jyrkähköillä ja kallioisilla rannoilla vaadi suuria pengerrakenteita vaan näkyvät rantavyöhykkeessä betonirakenteina. Lämpimän veden vaikutuksesta purkupaikan edustalla meri säilyy sulana myös talvella vaihtelevan kokoisella alueella. Sulan ylle voi tyyninä pakkaspäivinä syntyä sumupilvi. Valaistun voimalaitosalueen asema maisemassa saattaa korostua pimeään aikaan, kun maiseman muut elementit häviävät näkyvistä. Pohjoisen suunnasta katsottaessa olemassa oleva ja uusi voimalaitos hallitsevat muuten lähes pimeää maisemaa. Etelän suunnasta katsottuna maastonmuodot ja kasvillisuus peittävät rakenteet osin näkyvistä, mutta kajastus voi erottua kauas, vaikka näköyhteyttä suoraan valaistuihin rakenteisiin ei olisikaan. Kampuslandetin vaihtoehto Kampuslandetin vaihtoehto sijoittuu sisäsaariston vyöhykkeen ulkoreunaan rajautuen avoimeen ulkosaariston - avomeren vyöhykkeeseen, jossa saaristo on hyvin pienipiirteistä. Alueelle aukeaa mereltä pitkiä avoimia näkymäakseleita. Voimalaitoksen myötä alueelle syntyy voimakkaasti maisemaa hallitseva uusi maamerkki, joka luonteeltaan ja mitoitukseltaan poikkeaa merkittävästi lähialueen pääosin luonnonalueena hahmottuvasta ja pienipiirteisten kulttuuriympäristöjen ja loma-asutuksen jäsentämästä saaristomiljöökokonaisuudesta ja heikentää sen yhtenäisyyttä. Maiseman luonne ja hierarkia sekä näkymät alueella muuttuvat merkittävästi. Kampuslandetin eteläosan selänteet antavat jonkin verran mittakaavallista tukea suurikokoiselle rakennukselle ja peittävät rakenteita osittain näkyvistä. Päänäkymäakselit meren suuntaan muuttuvat merkittävästi idässä Tallbackan rantaalueella, pohjoisessa Gäddbergsön etelärannalla sekä Kampuslandetia ympäröivillä pienillä saarilla sijaitsevilta asunnoilta ja loma-asunnoilta. Seudun piirteistä ja miljöötyypeistä sekä hankkeen mittasuhteista ja luonteesta johtuen hankkeen vaikutus asunnoilta